lauantai 31. tammikuuta 2009

Poliisi suojelee rikollisia















Kävin lauantaina 24.1.2009 Suomussalmella jatkamassa rikostutkintojani, koska poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvojat näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhuttakaan. Tälläkin kerralla ilmeni uusia asioita, jotka on jätetty selvittämättä. Kysymys on pankkien toiminnasta.

Velkojan vaihtumisen problematiikkaa ei ole julkisuudessa tuotu lainkaan esille. Kun velkoja vaihtuu niin se edellyttää aina velallisen suostumusta asialle. Kainuussa Säästöpankki fuusioitiin Postipankkiin ja SYP Meritaan. Tuohon aikaan takaajien oikeuksista ei yleensäkään ollut tietoa ja pankit laiminlöivät yleisesti takaajien informoimisen velallisen vastuista. Lainasopimuksen ja panttaussopimuksen siirto kolmannelle ilman asiamukaista sopimusta ei ole lain mukaista. Rikollista on myös päävelallisen päästäminen vastuistaan muidan takaajien tietämättä. Asiakirjojen perusteella on pääteltävissä, että sopimukset eivät ole tehty lain mukaisesti ja siksi on syytä epäillä, että he ovat joutuneet maksamaan turhaan velkoja satojen tuhansien edestä.

Nämä velat ovat syntyneet törkeiden rikosten seurauksena, jonka kohteeksi asianomaiset henkilöt joutuivat. Keskeiset syylliset asioissa ovat Hyrynsalmen entinen nimiesmies Vesa Juntunen ja hänen yhtiökumppaninsa Lauri Heikkinen sekä varatuomari Mikko Kovalainen, joka on edelleenkin vapaalla jalalla.

Varatuomari Mikko Kovalainen hyenaana haaskalla

On syytä epäillä ja on ilmeisen todennäköistä, että varatuomari Mikko Kovalainen on väärentänyt avoimet asianajovaltakirjat ja toiminut niiden avulla täysin päämiesten tietämättä heidän lukuunsa. Sekä Seppo että Paavo Heikkinen todistavat, etteivät he ole allekirjoittaneet avoimia asianajovaltakirjoja Mikko Kovalaiselle. Samaa osoittavat myös käsialanäytteet. Käräjäoikeuden pöytäkirjat tukevat vahvasti tätä havaintoa.

Varatuomari Mikko Kovalaisella oli tapana lainata päämiehiltään rahaa asioiden hoitamiseksi. Joensuun käräjäoikeuden pöytäkirja 10.12.1996 R96 osoittaa selkeästi millaista vempulointia Mikko Kovalaisen raha-asioiden hoito oli. Siksi asianomistajat nostivatkin kanteen Mikko Kovalaista vastaan kavalluksesta ja muista rikosepäilyistä.

Lisäksi Paavo Heikkinen todistaa, ettei hän saanut Oulun oikeudenkäynnissä suuta aukaista. Sain jälkeenpäin oikeudenkäynnistä sen kuvan, että kaikki oli etukäteen sovittu Mikko Kovalaisen toimesta.
Asiakirjoista selvenee, että Heikkiset eivät tienneet minkä jutun milloinkin Mikko Kovalainen on nostanut heidän tietämättään. Katso

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/todistusaineistoni-raahen-krjoikeudessa.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/mikko-kovalaisen-asia-raahen.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/mikko-kovalainen-lain-yl-ja.html

Valtavat taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset

Asianomistajan osalta poliisi on jättänyt asiat selvittämättä, vaikka tämä on kärsinyt Vesa Juntusen ja oman yhtiökumppaninsa Lauri Heikkisen toimien vuoksi seuraavat vahingot:

1987 vakuutuspetos 600 000 markkaa,
1988 kalakauppa 182 719,00 markkaa,
1988 kalakauppa 54 100,00 markkaa,
1990 kavallustuomio 198 750,00 markkaa,
1991 jatkettu kavallus 9,669,30 markkaa,
1991 kotitilan metsät menivät pakkohuutokaupassa 364 000,00 markkaa,
1992 yhtiön velka henkilökohtaisesti maksettavaksi 300 000,00 markkaa, yhtiön velka takaajien maksettavaksi 480 000,00 markkaa.
1992 asianomaisen muut taloudelliset menetykset 1 000 000 markkaa, henkiset kärsimykset ( S.H. ja P.H.) yhteensä 800 000 markkaa. Vahingot yhteensä vähintäänkin 4 miljoonaa markkaa + korot.

Poliisit laiminlöivät virkavelvollisuutensa

Suomen perustuslain mukaan virkamies on vastuussa tekemisistään tai tekemättä jättämisistään myös taloudellisesti. Näistä asianomistajaan kohdistuneista asioista rikoksia eivät ole löytäneet
Eero Leinonen, rikoskomisario,
Jouni Välkki, apulaispoliisitarkastaja,
Kari Tornberg, komisario,
Seppo Pelli, ylikonstaapeli, eikä
Antti Karjalainen, nimismies
Raimo Ollila, Ylivieskan poliisi
Esa Mustonen, syyttäjä
Espoon poliisi ja Helsingin poliisi
Jyrki Määttä, käräjätuomari

Näin asiat ovat kehittyneet, mutta poliisi ei ole löytänyt niissä rikoksia.

Vakuutuspetos?

Yritys laajensi toimintaansa vuoden 1986-1987 aikana niin, että poikastuotantoon rakennettiin uusi halli, kokonaiskustannuksiltaan miljoona markkaa. Uuteen laitokseen tuli lämmönvaihtimella varustettu vedenkierto- ja valvontajärjestelmä. Uutta järjestelmää käynnistettäessä tapahtui erikoisia asioita. Lämmönvaihdin oli kytketty väärin, mikä tarkoitti sitä, että altaissa kiersi koko ajan sama vesi ja poikaset kuolivat omiin jätöksiinsä keväällä 1987. Vika oli siinä, että vaihtimen putket oli kytketty vastoin ohjeita ristiin.

Kuulustelukertomuksissa Lauri Heikkinen tunnustaa asentaneensa laitteet.
"Koska minulla oli vastuuvakuutus, haimme korvausta aiheutuneesta vahingosta minun vastuuvakutukseni perusteella. Vesa Juntunen täytti Hyrynsalmella korvaushakemuksen, jonka allekirjoitukseksi kelpasi vain Sepon nimikirjoitus. Koska korvaushakemuksella oli erittäin kiire, eikä Seppoa saatu puhelimitse kiinni, laitoin nimen Sepon puolesta. Katson, ettei nimenkirjoittamisella ole tapahtunut kenellekään vääryyttä, koska hakemus koski meidän yhteiselle yhtiölle aiheutuneen vanhingon korvaamista".

Kytkennän oli tehnyt ja valvonut asianomistajan toinen yhtiömies, joka harjoitti päätoimisesti LVI-urakointia. On täysin selvää, että ammattimies ei voi tehdä tällaista vahinkoa tietämättään. Vahingon suuruus oli 600 000 markkaa. Toinen yhtiömies oli hakenut vahingonkorvausta vakuutuksesta. Tähän vahingonkorvaushakemukseen hän oli väärentänyt asianomistajan nimen keväällä 1987. Tämän teon hän tunnustaa poliisikuulusteluissa. Tekoa on syytä epäillä törkeäksi vakuutuspetokseksi, jonka poliisi jätti selvittämättä.
Toinen yhtiömies oli lisäksi väärentänyt asianomistajan nimen öljylämmityshakemukseen 8.12.1986.

Ostajana ja myyjänä sama henkilö

Toinen yhtiömies Lauri Heikkinen teki kauppoja nimismiehen Vesa Juntusen yhtiön kanssa, jossa hän oli myös osakkaana. Näin tämä toinen yhtiömies istui kahdella jakkaralla ja myi nimismiehen yhtiölle erikoisilla hinnoilla poikasia 5.6.1988 ja 24-25.8.1988. Poliisi ei tutkinut reklamaatioita tehdyistä kaupoista. Toinen yhtiömies sai tuomioita vuonna 1990 kavalluksesta 198 750,00 markkaa. Hänen kuitenkin sallittiin hukata omaisuutensa sen jälkeen. Kysymys on törkeästä velallisen epärehellisyydestä, mikä jätettiin tutkimatta.

Jumalisjärven Lohi Ay myi 5.6.1988 Emäjoen Lohi Oy:lle 365 438 kalanpoikasta hintaan 0.50 markkaa/kappale. Kaupan arvo 182 719 markkaa.

Saman kaupan perusteella Jumalisjärven Lohi Ay myi edelleen 24 - 25.1988 välisenä aikana 1-vuotiaita kirjolohen poikasia 10 820 kg à 15,00 markkaa kilo. Kaupan arvo oli 162 300 markkaa. Kahden kaupan yhteisarvo oli 345 019 markkaa.

Kaupassa myyjänä oli Jumalisjärven Lohi Ay:stä Lauri Heikkinen ja ostajana Emäjoen Lohi Oy:n puolesta sama mies eli Lauri Heikkinen. Yhtiömiesten kirjallisen sopimuksen mukaan Lauri Heikkisellä ei ollut yksin oikeutta ko. kaupan tekemiseen.

Emäjoen Lohi Oy teki asiasta perusteettoman reklamaation, jonka ajankohdaksi reklamaatiossa on mainittu 17.6.1988. Reklamaation mukaan EmäjoenLohi Oy maksaa kaloista vain 100 000 markkaa. Toinen reklamaatio on päivätty 15.9.1989. Silloin Emäjoen Lohi Oy:llä ei ollut enää reklaamaatio-oikeutta kauppaan. Reklamaation mukaan käyväksi kauppahinnaksi on sovittu 108 200 markkaa. Reklamaatiot on laatinut nimismies Vesa Juntunen ja hyväksynyt hänen yhtiökumppaninsa Lauri Heikkinen, joka oli kaupassa sekä myyjänä että ostajana. Lauri Heikkinen on hyväksynyt reklamaation kuulematta toista avoimen yhtiön osakasta Seppo Heikkistä. Teko on yhtiömiesten tekemän sopimuksen vastainen teko. Koska Lauri oli sekä myyjä että ostaja samalla kertaa, niin reklamaation tekeminen kaupasta on käsittämätön asia ja osoittaa epärehellistä toimintaa.

Näin ensimmäisestä kalanpoikaskaupasta jäi maksamatta 82 719 markkaa ja toisesta 54 100 markkaa. Yhteensä 136 819 markkaa. Emäjoen Lohi Oy maksanut Lauri Heikkiselle poikasista 100 000 markkaa, eikä Lauri ole tilittanyt rahoja Jumalisjärven Lohi Ay:n tilille. Lauri Heikkinen tunnustaa kuulustelukertomuksessa saaneensa maksun 24.8.1988. "Rahoista puolet sijoitin Emäjoen Lohi Oy:n osakepääoman korottamiseen ja puolet jätin omaan käyttööni", sanoo Lauri Heikkinen kuulustelukertomuksessa.

Teko täyttää rikoslain 36 luvun 2 §:n mukaisen törkeän petoksen tunnusmerkistön. Vesa Juntunen oli tuohon aikaan Hyrynsalmen nimismies ja hän on käyttänyt hyväksi vastuulliiseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta ja teossa on käytetty hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta tilaa. Tekoa on pidettävä kokonaisuutta arvostellen törkeänä.

Lauri Heikkinen kuivasi yksityisnostoillaan Jumalisjärven Lohi Ay:n kassan. Samanaikaisesti Lauri Heikkinen teki töitä kuulustelukertomuksen mukaan täysipäiväisesti kilpailijan eli Emäjoen Lohi Oy:n palveluksessa, jonka osakas hän oli.

Poliisi ei selvittänyt

Asianomistaja (S.H.) ei maallikkona pystynyt vuonna 1989 arvioimaan asioita oikeudelliselta kannalta, eikä pystynyt nimeämään rikoksia. Asianomistaja luotti poliisiin toimintaan. Esitutkinnassa asianomistajaa avusti asianajaja Merja Eskonpekka-Tuure Suomussalmelta. Asianajaja jättäytyi pois avustajan tehtävästä, kun esiin tuli kalanpoikaskaupat Hyrynsalmen nimismiehen Vesa Juntusen ja tämän yhtiön kanssa sekä niihin liittyvät reklamaatiot. Asianajaja Merja Eskonpoika-Tuure ilmoitti, että ”heillä on herrasmiessopimus toisten kanssa, että ei poleta toistemme varpaille”. Tällä hän tarkoitti nimismies Vesa Juntusta.

Rikostutkinnassa poliisi Seppo Pelli suhtautui ylimielisesti ja välinpitämättömästi rikostutkintaan. Syykin oli selvä, nimismiestä oli syytä epäillä rikoksista. Siksi rikostutkinnat olisi pitänyt siirtää Keskusrikospoliisille. Näin ei tehty. Suomussalmen nimismies Antti Karjalainen ei suorittanut syyteharkintaa, vaikka olisi pitänyt toimia asian vaatimalla tavalla. Myös lääninsyyttäjä Jouni Välkki jätti syytteet nostamatta. Lääninsyyttäjä Jouni Välkin olisi pitänyt siirtää syyteharkinta valtakunnansyyttäjälle, koska oli syytä epäillä, että hän oli asiassa selvästi esteellinen.

Asianajaja Merja Eskonpoika-Tuuren jälkeen asiaomistajan asioita ryhtyi hoitamaan varatuomari Mikko Kovalainen. Tämä väärensi asianomistajien nimiä useisiin avoimiin valtakirjoihin ja ryhtyi hoitamaan asioita. Asianomistajat eivät tienneet asioista, kun Kovalainen hoiti asioita väärentämillään avoimilla valtakirjoilla. Asianomistajat eivät saaneet myöskään oikeuden päätöksiä tiedokseen, eivätkä voineet käyttää lain suomia oikeussuojakeinoja asioissa eli eivät voineet valittaa päätöksistä, koska eivät saaneet niitä tiedokseen.

On syytä epäillä, että asianajaja Mikko Kovalainen käytti luottamiesasemaansa monella tavalla väärin. Hän lainasi päämieheltään kymmeniätuhansia rahaa ja jätti maksamatta lainaamansa rahat. Hän vei asioita oikeuteen ennen kuin oli saanut HTM tilintarkastajan Väinö Pulkkisen selvityksen yhtiön kirjapidosta. Asioita selvittänyt Pekka Pesonen, todistaa, että toinen yhtiömies oli velkaa yhtiölle 642 191,45 markkaa eli oli käyttänyt yhtiön rahoja omiin tarkoituksiinsa. Lisäksi nimismies Vesa Juntunen/Emäjoen Lohi Oy oli velkaa yritykselle 211 800,00 markkaa. Näin aiheutettiin suurta vahinkoa asianomistajalle.

Suomussalmen poliisille on jätetty erittäin tarkka tutkintapyyntö 9.12.1990 toisen yhtiömiehen toimista. Kaikki nämä asiat poliisi jätti tutkimatta, koska oli syytä epäillä, että rikoksissa oli mukana Hyrynsalmen silloinen nimismies Vesa Juntunen.
Toinen yhtiömies oli lisäksi väärentänyt asianomistajan nimen öljylämmityshakemukseen 8.12.1986.

Lauri Heikkinen kuivasi yksityisnostoillaan Jumalisjärven Lohi Ay:n kassan. Samanaikaisesti Lauri Heikkinen teki töitä kuulustelukertomuksen mukaan täysipäiväisesti kilpailijan eli Emäjoen Lohi Oy:n palveluksessa, jonka osakas hän oli.

Nimismies Vesa Juntusella ja Lauri Heikkisellä oli selkeä tarkoitus tuhota Seppo ja Paavo Heikkisen yritys ja varatuomari Mikko Kovalainen varmisti omilla toimillaan, että tuho oli varmasti täydellinen.

keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Kymmenen euron juttu - syyttömästä syyllinen













Kuva "rikospaikalta"

Sievissä on tila Metsärautio, jonka kiinteistötunnus on 746-407-13-20 ja sen tilan suuruus on 48.02 hehtaaria sekä tila Maunosalo, jonka kiinteistötunnus on 746-407-13-21 ja sen suuruus on 38.85 hehtaaria. Tilojen välisellä rajoilla Maanmittaushallituksen mukaan ei ole tietä. On vain ajoura, mikä ei ole yksityistie. Siinä ei ole tiekuntaa eikä siinä myöskään ole näonollen suoritettu tietoimitusta. Kysymyksessä on ajoura, jota on on käytetty talviaikana puiden ajamiseen pois metsästä. Ajouran alkuosa, 270 metriä, on tilojen yhteistä ajouraa ja se on rakennettu yhdessä. Ajouran alkupään kustannuksiin tilojen omistajat ovat saaneet valtiolta tukea 55 % kustannuksista. Tämä on ollut niin sanottua Kemera-tukea eli Kestävän matsätalouden rahoitustukea.

Maunosalon tilanomistaja on myöhemmin rakentanut yksin lisää ajouraa rajalle Metsäraution tilanomistajan tietämättä ja luonnollisesti ilman tämän lupaa yhteiselle raja-alueelle. Maunosalon tilanomistaja on tehnyt ajouran jatko-osan alkuosan Metsäraution tilan puolelle raja-alueella ja kääntänyt sen jälkeen väylää omalle puolelleen kuulusteukertomuksen 6870/R/1906/05 mukaan 250 metrin matkalta. Metsäraution tilanomistaja ei olisi tuota ajouran parannusta kuulustelukertomuksen mukaan tarvinnut, sillä hänen mielestä entinen ajo-ura oli hänelle riittävä. Hän ei kuitenkaan olisi kieltäytynyt yhteisen ajouran tekemisestä, jos häneltä olisi sitä kysytty. Maunosalon tilanomistaja on näin tietoisesti ohjannut kulkemisen omalle maalleen. Metsäraution tilan omistajalla ei ollut mahdollisuus kulkea entistä ajouraa, koska se oli Maunosalon tilanomistajan toimesta tuhottu. Siksi hän piti luonnollisenä, että hän voi käyttää Maunosalon tilan ajouraa tuolla lyhyellä 125 metrin matkalla päästäkseen omaan metsäänsä. Muutoin Metsaraution tilanomistaja olisi joutunut rakentamaan toisen ajouran omalle maalleen, kun Maunosalon tilanomistaja rakensi rajalinjalta poismenevän ajouran omalle puolelle ilmoittamatta etukäteen toimistaan Matsäraution tilanomistajalle.

Rikostutkinnat

Maunosalon tilanomistaja teki rikostutkintapyynnön Metsäraution tilanomistajasta sillä perusteella, että Metsaraution tilanomistajalla ei ollut kulkuoikeutta hänen tiellään. Maunosalon tilanomistajan mukaan Metsäraution tilanomistaja oli varastoinut puita ilmeisesti kuormausteknisistä syistä hänen maalleen.Toinen paikka oli tien varrella ojassa ja toinen paikka kuulusteltavan mukaan vasta istutetussa taimikossa. Maunosalon tilanomistaja ei voinut todistaa, että yhtään taimea olisi tuohutunut. Maunosalon tilanomistaja syytti Metsäraution tilanomistajaa hallinnanloukkauksesta ja siitä, tämä oli käyttänyt hänen tietään ilman hänen lupaansa. Kuulustelukertomuksen mukaan yhteiselle tielle on tullut 40-50 cm syvät ajoraiteet.
Toisena asiana Maunosalon tilanomistaja syyttää Metsäraution tilanomistajaa laittomasta uhkausesta perjantaina 9.12.2005. Maunosalon tilanomistaja kertoo, että Metsäraution tilanomiastaja oli sanounut, että "kyllä mies menee hiljaiseksi, kun puuhun nostetaan". Maunosalon tilanomistaja vaati Metsäraution tilanomistajalle rangaistusta myös laittomasta uhkauksesta.

Kuulustelukertomuksessaan Maunosalon tilanomistaja ilmoittaa, että "tulen esittämään korvausvaatimuksen myöhemmin, kun selvitän, että mistä minulla on oikeus vaatia korvauksia. Tulen selvittämään vahinkojen määrän ja laadun". Maunosalon tilanomistaja oli laittanut 200 euron laskun Metsäraution tilanomistajalle metsäautotien käytöstä.
Vanhempi konstaapeli Toni Laakso oli käynyt kuvaamassa ajon jäljet sekä taimikon. Lisäksi hän oli kuvannut saman puupinon kahteen kertaan todistusaineistoksi nimikkeellä "lisää pinoja". Oliko kysymyksessä tietoinen harhaanjohtamisyritys? Kuulustelijana on ollut vanhempi konstaapeli Toni Laakso ja tutkinnanjohtajana ylikonstaapeli Risto Vesaluoma.

Asianomistajan eli Maunosalon tilanomistajan vaatimukset:

- tieosuuden käytöstä 200 euroa + alv 22 %
- katselmus ja selvityskäynnit 100 euroa
- kilometrikorvaukset 92,40 euroa + alv 22 % 20,33 euroa
- korvaus rikosilmoituksen tekemisestä ja poliisikuulusteluissa käymisestä 36.96 euroa
- työajan menetys ja puhelinkulut 150 euroa
- henkiset kärsimykset 500 euroa
- painuneen metsätienkorjauskulut 160 euroa + alv 22 % 35,20 euroa
- kaivurin siirto 100 euroa + alv 22 % 22 euroa
- tuhoutuneiden taimien istutus + kasvun menetys 30 kpl a`30 senttiä, yhteensä 9 euroa + alv 22 % 1,98 euroa
- istutusmatkat 18,48 euroa
- käräjäoikeuden istunnosta työajan menetys 50 euroa + matkakulut
Kaikki yhteensä 1.466,84 euroa + alv 123,48 euroa, yhteensä 1590,32 euroa sekä maanmittauslaitoksen rajantarkastuslasku 216,74 euroa + alv 47,69 euroa, yhteensä 1.854,75 euroa.
Lisäksi Metsämaunon tilanomistaja on vaatinut ojan syventämistä ja maamassojen kivittämistä tielle 175 euroa + alv 38,50 euroa.

Metsäraution tilanomistajan kuulustelukertomus

"Kerroin, että minä laitan uudet taimet, jos keväällä huomataan, että taimia on vahingoittunut ko. metsäpalstalla". "Meillä on tämän metsään menevän tien alkupäässä yhteistä tietä n. 300 metriä. Se rakennettiin yhdessä ja se menee nevan yli. Tie päättyi kankaan reunaan, mistä lähti aikaisemmin rajalinja, mitä pääsi traktorilla ajamaan. Maunosalon tilanomistaja on rakentanut tien tälle linjalle ilman minun lupaani ja minulle siitä ilmoittamatta. Tie oli minulle täysi yllätys. Tämä tie menee osaksi minun puolellani". "Olen korjannut metsätien alkupään, mikä painui puun ajon yhteydessä". "En ole käyttäytynty uhkaavasti enkä korottanut ääntäni".
Oikeusavustajana Metsäraution tilanomistajalla on ollut Kokkolan oikeusavustaja Kimmo Holmberg.

Syyttäjä Vuokko Hautalan syytteet

Syyttäjä Vuokko Hautala on vaatinut rangaistusta Metsäraution tilanomistajalle rikoslain 35 luvun 1 § mukaan vahingonteosta. Metsäraution tilanomistaja on oikeudettomasti vahingoittanut Maunosalon tilan omaisuutta ajamalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla Maunosalon tilan omistamalla metsämaalla sijaitsevalla ajoväylällä sekä varastoimalla puita Maunosalon taimikon päälle, minkä seurauksena ajoväylä ja taimia on vahingoittunut.
Syyttäjä Vuokko Hautala on vaatinut rangaistusta Metsäraution tilanomistajalle rikoslain 25 luvun 7 §:n perusteella laittomasta uhkauksesta, koska Metsäraution tilanomistaja on uhannut Maunosalon tilanomistajaa sanomalla, että "kyllä mies menee hiljaiseksi, kun puuhun nostetaan"
Syyttäjän muut vaatimukset ovat todistelukustannusten korvaaminen ja se, että vastaaja on velvoitettava korvaamaan valtiolle todistelukustannukset perusteena laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 9 luku 1 §.

Mitä laki sanoo?

Rikoslaki 28 luku 11 § 11 § (24.8.1990/769) Hallinnan loukkaus
Joka luvattomasti
1) ottaa haltuunsa, siirtää tai piilottaa toisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta,
2) käyttää toisen pihamaata kulkutienään taikka toisen hallinnassa olevaa maata rakentamalla, kaivamalla tai muulla sen kaltaisella tavalla tai
3) ottaa haltuunsa toisen hallinnassa olevaa maata taikka rakennuksen tai sen osan,
on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, hallinnan loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.

Rikoslaki 25 luku 7 § (21.4.1995/578) Laiton uhkaus
Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Käräjäoikeuden ratkaisu

Metsäneuvoja Satu Anneli Wirkkala on käynyt tarkistamassa alueen. Wirkkala ei ollut havainnut yhtään vaurioitunutta taimea.
Korvausvelvollisuus: Metsäraution tilanomistaja ei ole kysynyt Metsämaunon tilanomistajalta lupaa tämän maanalueen käyttämiseen varastona. Kohtuuden mukaan riittävä korvaus noin 92 neliömetrin metsämaa-alueen luovuttamisesta muutamien kuukausien ajaksi on 10 euroa.
Käräjäoikeus toteaa, että tällaisessa tilanteessa tienkäyttöä koskevan korvauksen määrittäminen kuuluu yksityistielain 83 §;n nojalla tielautakunnan määrättäväksi. Käräjäoikeus ei voi tutkia Metsäraution tilanomistajan esittämiä vaatimuksia tienkäytöstä.

Hylätyt syytteet:
1. Vahingonteko 1.10. - 9.12.2005
2. Laiton uhkaus 9.12.2005
Valtion varoista maksetaan asianomistaja Metsämaunon ansionmenetyksiä 50 euroa sekä matkakuluja 18,92 euroa.
Todistaja Satu Wirkkalalle maksetaan korvauksena 52,70 euroa.
Käräjätuomari Heikki Sneck
Kommentti käräjäoikeuden tuomioon: Tuomittiinko henkilö sellaisesta teosta, josta syyttäjä ei edes syyttänyt?

Laiton katselmus

Maunosalon penkkatien osalta järjestettiin tiekatselmus Sievin tielautakunnan toimesta. Tielautakunnalla ei kuiternkaan ollut toimivaltaa käsitellä kutsun mukaista vaurioiden korvausasiaa, koska asiasta oli käräjäoikeuden lainvoimainen päätös 22.2.2007 ja se oli saanut lainvoiman. Metsäraution tilanomistajan ei oltu näytetty aiheuttaneen vahinkoa. Maunosalon tilanomistajan olisi pitänyt valittaa asiassa Rovaniemen hovioikeuteen. Laki yksityisistä teistä 15.6.1962/358 1 § rajaa kokouksen esityslistan asiat soveltamisen ulkopuolelle ilman tiekuntaa tai tietoimitusta olevan penkkatien. Kun Maunonsalon penkkatielle ei ole perustettu tiekuntaa eikä ole pidetty tietoimitusta. Tielautakunnalla ei ole toimivaltaa ennenkuin on pidetty tietoimitus, jolle tiekunta perustetaan.

Jotta yksityisistä teista annetun lain 83 §:ää voitaisiin soveltaan niin asiaa olisi pitänyt ensin käsitellä tietoimituksessa. Käräjäoikeushan ei tutkinut sitä asiaa, että onko tiellä tiekunta tai onko tietoimitusta pidetty. Koska nyt on käräjillä vaadittu rangaistusta tien luvattomasta käytöstä, niin se estää lain 83 §:n nimenomaisen toisen lauseen nojalla sen, että tielautakunta pystyisi määräämään korvausta, koska rangaistusta oli jo ehditty luvattomasta käytöstä käräjilä asiassa vaatia ja josta käräjäoikeus päätti 10 euron korvauksen ja muilta osin hylkäsi kanteen. Katselmuksessa on määrätty 24 euron maksu. Katselumus on ollut laiton ja sen päätökset laittomia.

Laki yksityisistä teistä 1 luku 1 §

Tämä laki koskee kaikkia yksityisiä teitä, sellaisia teitä lukuun ottamatta, joita vain asianomaisen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää. Sellaiseen tiehen, jota myös muulla on oikeus käyttää, mutta johon kenelläkään ei ole pysyvää käyttöoikeutta, sovelletaan tätä lakia vain niissä kohdin, joissa niin on nimenomaan säädetty.
Mitä tässä laissa säädetään tieoikeudesta, koskee myös muun lainsäädännön nojalla annettua yksityistä kulkuyhteyttä palvelevaa rasiteoikeutta tai pysyvää käyttöoikeutta.

Syyttäjä Sulo Heiskarin syyttämättä jättämispäätös

Metsäraution tilanomistaja on tehnyt rikostutkintapyynnön Maunosalon tilanomistajasta perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä. Rikostutkinnan on suorittanut vanhempi konstaapeli Toni Laakso ja tutkinnanjohtajana on toiminut Risto Vesaluoma. Rikostutkinnassa olisi pitänyt selvittää miten Maunonsalon tilanomistaja todistaa oikeudessa esittämänsä väärät lausumat oikeaksi. Maunosalon tilanomistajalla on todistustaakka asiassa. Sitä rikostutkinta ei ole selvittänyt. Laittomasta uhkauksesta käräjäoikeus hylkäsi syytteet. Tilojen omistajien välistä keskustelua ei ole ollut kuulemassa kukaan. Sellaista keskustelua ei ole myöskään 9.12.2005 käyty, koska Metsäraution tilanomistaja oli tuolloin perjantaina muualla. Myös vahingonteosta syytteet hylättiin. Tässäkin asiassa todistustaakka on Maunosalon tilanomistajalla. Mitään vahinkoa ei ole pysytty osoittamaan.
Minun oikeustajuni mukaan sekä rikostutkija että tutkinnanjohtaja ovat hoitaneet kuulustelut kelvottomasti.

Syyttäjä Sulo Heiskari teki asiassa 30.1.2008 asiassa R08/451 syyttämättä jättämispäätöksen 08/168. Päätöksen mukaan "jätän syytteen nostamatta, koska asiassa ei ole todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Perätön lausuma viranomaismenettelyssä on rangaistava vain tahallisesti tehtynä. Koska tahallisuudesta ei ole esitutkinnassa ilmennyt näyttöä, en nosta syytettä". Kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari.

Erkin kommentti: Vanhempi konstaapeli Toni Laakso ja syyttäjä Vuokko Hautala eivät ole tarkistaneet onko Maunosalon tilanomistaja ja Metsäraution tilanomistaja tavanneet toisensa 9.12.2005. Eivät ole, sillä Metsäraution tilanomistaja voi pitävästi todistaa asian. Laitonta uhkausta ei siten ole voinut tapahtua. Myöskään Metsäraution oikeusavustaja Kimmo Holmberg ei ole selvittänyt tätä asiaa. Oikeusavustaja ei ole käynyt paikan päällä ajouralla katsomassa tilannetta. Hän on hoitanut asian perehtymättä asiaan riittävästi.

Rikostutkinnalla ei ole selvitetty miksi Metsäraution tilanomistaja käytti Maunosalon tilan tietä puutavaran kuljetukseen. Rikostutkinnassa ei selvitetty minkä matkan Metsäraution tilanomistaja käytti Maunosalon tilan tietä. Matka on n. 125 metriä. Kysmys oli Maunonsalon tilanomistajan laittomasta toiminnasta johtuva teko. Mikäli Maunosalon tilanomistaja olisi noudattanut Suomen lakia niin Metsäraution tilanomistajan ei olisi tarvinnut käyttää Maunosalon tilan ajouraa. Metsäraution tilanomistaja ei aiheuttanut vahinkoa Maunosalon tilanomistajan ajouralle eikä maalle. Metsäraution tilanomistaja oli pakotettu käyttämään Maunosalon tilan tietä Maunosalon laittoman toiminnan seurauksena lyhyeltä matkalta päästäkseen omalle maatilalleen. Yhtään taimea ei voitu osoittaa tuhotuksi. Yhteisen ajouran korjaus on suoritettu Metsäraution tilanomistajan toimesta. Sen sijaan on syytä epäillä, että Maunonsalon tilanomistaja tuhosi Metsäraution tilan taimia rakentamalla tietä Metsäraution tilalle noin 20 metrin matkalle yhteisellä raja-alueella Metsäraution tilanomistajan tietämättä.
Rikostutkijan voidaan epäillä yrittäneen johtaa tutkintaa harhapoluille ottamalla samasta puupinosta kaksi eri kuvaa kahdesta erisuunnasta ja ilmoittamalla, että kysymyksessä on " lisää puupinoja".

Rikoslain mukaan hallinnan loukkauksena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. Onko haitta suurempi kuin vähäinen, kun yhtään taimea ei ole tuhoutunut ja puita on pidetty varastoituna kuormausteknistä syistä. Mitään vahinkoa siitä ei ole kenellekään aiheutunut. Laittomasta uhkauksesta ei ole minkäänlaista näyttöä eikä todistusaineistoa 9.12.2005. Syyttääjä Vuoko Hautala nosti kuitenkin syytteen asiassa vahingonteosta ja laittomasta uhkauksesta. Käsittämätömän typerää toimintaa syyttäjältä.

Syyttäjä Vuokko Hautalan toiminta on täysin käsittämätöntä. Mielestäni kansalaisten turvallisuuden kannalta olisi parempi jos Vuokko Hautalan toiminta otettaisiin kriittiseen tarkasteluun valtakunnansyyttäjävirastossa sekä oikeusministeriössä, sillä tämä ei ollut ensimmäinen älytön syyteharkinta syyttäjä Vuokko Hautalalta.

Perättömän ilmiannonosasta tutkinnat eliminoitiin muun muassa Raimo Ollilan toimesta, vaikka näytöt olivat kiistattomat. Metsäraution tilanomistaja oli keskustellut asiasta Raimo Ollilan kanssa.

Näyttää siltä, että tässä asiassa on kaikki niinkuin pyöränistuin eli päin takapuolta. Tavallista lainkuuliaista, lakia tuntematonta maanviljelijää, on viety kuin kuoriämpäriä. Mielestäni syyttömästä on tehty syyllinen ja koko prosessi on ollut yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä. Metsäraution tilanomistaja on kärsinyt melkoisia taloudellisia vahinkoja ja henkisinä kärsimyksiä. Hänellä on syntynyt taloudellista vahinkoa työajanmenetyksinä, turhina kuulusteluina, tarpeettomina oikeudenkäynteinä, puhelinkuluina ja kopiokuluina, matkakuluina jne. Kaikki nämä on jätetty käsittelemättä asian osalta, kun syyttömästä on tehty syyllinen.

maanantai 26. tammikuuta 2009

Raimo Ollilan toimet jälleen tutkinnan kohteeksi
















Eläkkeellä oleva oulaistelainen poliisi Veikko Tenkula ja hänen vaimonsa ovat taistelleet oikeuksiensa puolesta epäillen erästä yritystä ympäristörikoksesta ja viranomaisia rikosten peittelystä. Tänään 26.1.2009 sain avunpyynnön heiltä. Teen voitavani asiassa. Keskeisenä henkilöä asiassa on jälleen kerran Ylivieskan poliisi Raimo Ollila. Voit perehtyä asioihin näistä linkeistä.

http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/Alasivut/historia.htm

http://sanomat24.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=11158&Itemid=192

http://eok.fi/eok/index.php?option=com_content&task=view&id=62&Itemid=50

Pyysin oikeusministeri Tuija Braxia, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Anni Sinnemäkeä ja kansanedustaja Erkki Pulliaista ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Lähetin asian myös Sisäasiainministeriön poliisiosaston tutkittavaksi. Odotan vihreiltä toimenpiteitä asiassa.

Katso oikeuden päätöksiä

http://www.kho.fi/paatokset/17968.htm

http://www.hfd.fi/paatokset/25953.htm

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62001J0114:FI:HTML

http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:62000J0009:FI:HTML

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Uudistettu tutkintapyyntö

















Uudistan tutkintapyynnön kiireellisenä asiana. Sisäasianministeriön poliisiylitarkastaja Jouni Välkki on 17.6.2005 siirtänyt 27.9.2004 tekemäni tutkintapyynnön SM-2005-156/Ri-2 valtakunnansyyttäjäviraston tutkittavaksi. Tutkintapyyntö koski useita poliiseja, joiden katsoin syyllistyneen virkarikoksiin asioideni käsittelyn yhteydessä. Silloin asian käsittely mielestäni tarkoituksellisesti vedettiin sivuraiteille.

Nyt tilanne on se, että asiat voidaan kiistattomasti todistaa asiakirjanäytöin, todistajalausunnoin ja juridisin argumentein. Enää ei ole mahdollista livetä asioissa mihinkään suuntaan. Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle sekä Oulun KRP:lle. Asioihin on sotkeutunut merkittävä määrä poliiseja, syyttäjiä ja asianajajia.
Keskeiset tekijät ovat Ylivieskan poliisi Raimo Ollila, Oulun KRP:n entinen päällikkö Eero Klemetti ja Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä. On syytä epäillä, että nyt joukkoon on liittynyt Oulun lääninhallituksen poliisiosaston poliisijohtaja Sauli Kuha. On syytä epäillä, että nykyinen Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on kuvioissa mukana. Tässä on vain muutamia poliiseja mainittuna. Tutkinnan aikana toimitan tutkimattajättämispäätöksien numerot ja koodit sekä täydellisen nimiluettelon niistä poliiseista joiden epäilen syyllistyneen virkarikoksiin minua koskevissa asioissa.

Asiat, joissa epäilen tehdyn virkarikoksia löytyvät pääosiltaan näistä linkeistä
Selvityspyyntö Sisäasianministeriön poliisiosastolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/selvityspyynt-sisasianministerin.html


Pyydän kiireellistä tutkintaa asian selkeyden ja todistusaineiston kiistattomuuden vuoksi sekä pikaista ilmoitusta siitä kuka toimii asiassa tutkinnanjohtajana. Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista ankarinta mahdollista rangaistusta. Vaadin aiheutettujen vahinkojen täysimääräistä korvaamista korkoineen.

Kalajoella 21.1.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

tiistai 20. tammikuuta 2009

Selvityspyyntö Sisäasiainministeriön poliisiosastolle


















Pyydän Sisäasiainministeriön poliisosastoa toimittamaan minulle ensi tilassa poliisylitarkastaja Jouni Välkin Kemin kihlakunnan poliisilaitokselle 6.6.2008 siirtämän tutkintapyynön SM-2007-2086/Pr-1 asiakirja-aineiston tutkintapäätöksineen. Minuun tutkintapyynnön tekijänä ei ole otettu asiasta muuta yhteyttä kuin mitä olen saanut poliisiylitarkastaja Jouni Välkiltä ilmoituksen tutkinnan siirrosta. Minulle ei ole asiasta myöskään toimitettu tutkimattajättämispäätöstä, jos sellainen on tehty. Kemin poliisi ei ole ollut minuun yhteydessä asian johdosta. Onko tilanne sama kuin Lapin lääninhallituksen poliisiosastolle poliisiylitarkastajan osoittaman rikostutkintapyynnön suhteen eli tutkittava instanssi ei ole saanut tutkintapyynnön siirtoa lainkaan? Sitä selitystä olisi vaikea uskoa. Epäilen, että Kemin poliisi ei ole tehnyt asialle yhtään mitään. Kysymyksessä on Rovaniemen poliisin ja Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden toimintaa koskeva tutkintapyyntö.

On aika käsittämätöntä miten olen voinut joutua rehellisenä ja oikeudenmukaisena ihmisenä tällaisen viranomaisten pyörittämän rikollissysteemin uhriksi. Suurimmat rikokseni koko elämäni aikana ovat vajaan 40 vuoden aikana saamani viisi ylinopeussakkoa. Haluan puhdistaa maineeni ja saada Suomen valtiolta täysimääräiset korvaukset kärsimistäni rikollisten virkamiesten minulle aiheuttamista taloudellisista vahingoista ja henkisistä kärsimyksistä, joiden kohteeksi olen joutunut kohta 14 vuotta kestäneen oikeustaistelustani aikana.

Kalajoella 20.1.2009 Erkki Aho

maanantai 19. tammikuuta 2009

Kiitos Mikko Kovalainen
















Kiireellinen Urgent
Mikko Kovalainen oli lähettänyt minulle kirjeen. En ottanut sitä vastaan, vaan posti tuhosi kirjeen, koska postin mukaan siinä ei ollut palautusmahdollisuutta.

Kaisa Suomalainen oli avannut Mikko Kovalaisen hänelle osoittaman kirjeen ja faksasi sen minulle, koska kirje koski minua.
Mikko Kovalainen oli lähettänyt Kaisa Suomalaiselle minulle todella tärkeän asiakirjan. Minä olin tehnyt rikostutkintapyynnön KRP:lle ja Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on tehnyt 21.11.2008 asiassa 2400/S/10357/08 tutkimattajättämispäätöksen. Päätös on jaettu kaikille muille paitsi ei minulle eli tutkintapyynnön tekijälle. Melander on jättänyt asiat selvittämättä. Hänen olisi pitänyt pystyä osoittamaan lakiin perustuen miksi tutkintapyyntönnössäni esittämäni asiat eivät ole rikoksia.
Nyt on kaikella kansalla mahdollista arvioida Oulun KRP:n päällikön Leila Melanderin toimintaa vaikka näistä osoitteita

PR-talojen markkinoilta poistaminen

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys

Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Onko Torstilla puhdas omatunto

Kalajoen työvoimatoimiston "laho"päätös

Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti - Tapio Laholan vai Erkki Ahon kunnia

Rienstrat paljastuivat rahanpesijöiksi

Vastaus Ylivieskan poliisipäällikölle toimenpiteitä varten

DVD-dokumentti Youtubessa todistaa suullisen selvityksen ja asiakirjanäytöin asiat. Katso

kohdat
1. Hätähuuto Suomesta
2. SSP-sopimus
3. Toimialarationalisointi
4. Saattohoitajat
5. Oikeudenkäynti tietämättämme
6. Rikolliset konkurssit
7. Rikoksia ei tutkita
8. Ahojahti

Nämä edellä esitetyt aineistot löytyvät osoitteesta

kohdasta oikeuslaitos ja poliisi

KOVALAISEN ASIAAN LIITTYVÄ SELVITYSTYÖ
Asioiden taustaa kohdassa

Vaarallinen alue

Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia

Varatuomari väärensi nimet avoimiin asianajovaltakirjoihin

Erikoiset kalakaupat

Poliisille rökäletappio numeroin 10-0

Selvitys Raahen käräjäoikeuden käsittelystä

Puolustukseni Raahen käräjäoikeudessa

Todistusaineistoni Raahen käräjäoikeudessa

Kovalaisen asia Raahen käräjäoikeudessa 2.9.2008

Ahojahti Raahen käräjäoikeudessa

Mikko Kovalainen lain ylä- ja ulkopuolella

Natura - vaiettu valtiosalaisuus

Menettiiö Kallan karit itsehallinstonsa

Katso julkisasiamiehen ratkaisuehdotus

perjantai 9. tammikuuta 2009

Tutkintapyyntö ministeri Anne Holmlundille



Kuntavaaleissa Kalajoella keskusta sai 35-paikkaiseen valtuustoon 18 valtuustopaikkaa ja äänistä 48,2 prosenttia (2297), kokoomus 6 paikkaa ja 16.6 prosenttia äänistä (792), Pro Kalajoki 5 paikkaa ja 14,7 prosenttia äänistä (699), vasemmistoliitto 2 paikkaa ja 7,7 prosenttia äänistä (369), kristilliset 2 paikkaa ja 5,2 prosenttia äänistä (250), SDP yhden paikan ja 4,6 prosenttia äänistä (220), vihreät yhden paikan ja 2,9 prosenttia äänistä (140). Äänioikeutettuja oli 7 173. Äänestysprosentti oli 66,7 %.Vaalinen jälkeen on pidetty eri valtuustoryhmien edustajien kanssa yhteispalaveri ja on sovittu siitä, että pyritään sopimusratkaisuun paikkajaossa. Pro Kalajoki, Vasemmistoliitto, Kristilliset ja Vihreät ovat pitäneet palaverin, jossa he ovat päättäneet toimia yhteistyössä luottamusmiespakkajaossa. Tämä tarkoitta sitä, että heillä on yhteenliittymä asiassa. SDP ei lähtenyt mukaan liittymään.

Laitan vertausluvut järjestykseen sen mukaisesti kuin suhteellinen vaalitapa edellyttää. Sen mukaisesti eri ryhmät saavat valita luottamumiespaikkoja tässä järjestyksessä:
1. Keskusta 18
2. Liittouma (Pro Kalajoki, Vasemmistoliitto, Kristilliset, Vihreät) 10
3. Keskusta 9
4. Kokoomus 6
5. Liittouma 5
6. Keskusta 4,5
7. Keskusta 3,6
8. Liittouma 3,33
9. Kokoomus 3
10. Keskusta 3
11. Keskusta 2,57
12. Liittouma 2,5
13. Keskusta 2.25
14. Liittouma 2
15. Kokoomus 2
16. Keskusta 2
17. Keskusta 1,8
18. Liittouma 1,67
19. Keskusta 1,64
20. Kokoomus 1,5
21. Keskusta 1,5

Suunniteltu paikkajako

Keskustan Raili Myllylä ( 81 ääntä) haluaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikan. Keskusta esittää valtuuston puheenjohtajaksi ensimmäisen kauden valtuutettua Miika Heikkilää (59 ääntä). Hän on monelle kalajokiselle uusi tuttavuus, mutta kun kerrotaan, että hän on entisen Kalajoen valtuuston puheenjohtajan Jouni Jyringin vävy, niin asialle löytyy selitys. Valtuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi keskusta esittää Juhani Latukkaa (99 ääntä). Valtuuston toinen varapuheenjohtajan paikka tulee Pro Kalajoen Erkki Aholle (105 ääntä).

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaksi keskusta esittää rautiolaista Kullervo Niemelää (97 ääntä). Keskusta esittää muiksi kaupunginhallituksen jäseniksi varavaltuutettu Mikko Rahjaa (52 ääntä) Rahjankylästä, Tarmo Hihnalaa (59 ääntä) Tyngältä ja Anu Prittistä ( 58 ääntä) Kalajoen keskustasta. Yhden paikkansa keskusta antaa Vasemmistoliitolle. Vasemmistoliitto ehdottaa paikalle Sirkka Alho-Konua (101 ääntä). Pro Kalajoen edustajaksi kaupunginhallitukseen tulee Jorma Untinen (150 ääntä) ja Kokoomuksen edustajiksi ehdotetaan Hanna Saarta (79 ääntä) ja Tomi Reinikaista (201 ääntä).

Kristillisten käyttäytyminen muuttui

Perjantaina 9.1.2009 klo 17 pidettiin kaikkien ryhmien välinen kokous. Siellä kristilliset eivät ilmoittaneet eroavansa liittoutumasta, mutta ilmoittivat, että he tukevat valtuuston 2. varapuheenjohtajaksi kokomuuksen Tapani Ojalaa Pro Kalajoen Erkki Ahon sijasta. Tässä yhdessä paikkavalinnassa kristilliset lipeävät koalitiosta ja se merkitsee sitä, että jos asia laitetaan suhteelliseen äänestykseen valtuustossa niin koalitossa on jäljellä vain 8 valtuutettua ja pitäisi olla yhdeksän jotta Erkki Aho tulisi valituksi. Minä ihmettelen kristillisten toiminaa. Olen ainoa Kalajoen kaupunginvaltuuston valtuutettu, joka on saanut yli 1000 ääntä. Olen ollut Kristillisten listoilla kunnanvaltuutettuna vuoden 2000 vaaleissa ja varmistanut suurella äänimäärälläni Kristillisille kaksi valtuustopaikka ja kolmas paikka jäi vain muutaman äääen päähän. Näyttää siltä, että kiittämättömyys on maailman palkka.

Kunnallisvaalit 2008
1. Tomi Reinikainen Kokoomus 201 ääntä
2. Terttu Myllylahti Keskusta 153
3. Jorma Untinen Pro Kalajoki 150
4. Veli Ainali 131 Kristilliset
5. Kaarlo Isokääntä Keskusta 113
6. Erkki Aho Pro Kalajoki 105

Kunnallisvaalit 2004
Jorma Untinen Pro Kalajoki 307
Erkki Aho Pro Kalajoki 199
Kaarlo Isokääntä Keskusta 145
Raili Myllylä Keskusta 109
Veli Ainali Kristillisdemokraatit 108
Juhani Latukka Keskusta 102

Kunnallisvaalit 2000
Erkki Aho Kristillisdemokraatit 216
Simo Kärjä Keskusta 114
Pirkko Nygård SDP 111
Reijo Rautakoski Keskusta 105
Päivi Siironen Keskusta 101
Raili Myllylä Keskusta 98

Kunnallisvaalit 1996
Erkki Aho Keskusta 243
Eero Nevalainen Keskusta 150
Raili Myllylä Keskusta 132
Veli Ainali Kristillisdemokraatit 130
Esko Lindström Vasemmistoliitto 127
Alpo Murtoniemi Keskusta 114

Kunnallisvaalit 1992
Esko Lindström Vasemmistoliitto 166
Pirkko Nygård SDP 163
Eero Nevalainen Keskusta 131
Erkki Aho Keskusta 128
Markku Rautio Kokoomus
110Keijo Kukkola Keskusta 107

Kunnallisvaalit 1988
Esko Lindström Vasemmistoliitto 138
Eero Nevalainen Keskusta 122
Juha Tavasti Keskusta 113
Erkki Aho Keskusta 111
Alpo Murtoniemi Keskusta 101
Jorma Juusola Keskusta
Mitä Erkki Aho tekee?
Erkki Aho jättää eronpyynnön kaupunginvaltuustolle syrjinnän johdosta. Keskusta on harjoittanut Erkki Ahon syrjintää jo yli kolmekymmentä vuotta. Tässä perustelut asioille.

Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi leimaamisella

Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti - Tapio Laholan vai Erkki Ahon kunnia
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/tarkoitushakuinen-oikeudenkynti-tapio.html

Vastaus Ylivieskan poliisipäällikölle toimenpiteitä varten
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/vastaus-ylivieskan-poliisiplliklle.html

DVD-dokumentti Youtubessa todistaa suullisen selvityksen ja asiakirjanäytöin asiat.

kohdat1. Hätähuuto Suomesta2. SSP-sopimus3. Toimialarationalisointi4. Saattohoitajat5. Oikeudenkäynti tietämättämme6. Rikolliset konkurssit7. Rikoksia ei tutkita 8. Ahojahti

Nämä edellä esitetyt aineistot löytyvät osoitteesta
http://www.blogger.com/profile/00295090684102203500
kohdasta oikeuslaitos ja poliisi

KOVALAISEN ASIAAN LIITTYVÄ SELVITYSTYÖ
Asioiden taustaa kohdassa

Varatuomari väärensi nimet avoimiin asianajovaltakirjoihin
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/varatuomari-vrensi-nimet-avoimiin.html

Selvitys Raahen käräjäoikeuden käsittelystä

Kalajoella 9.1.2009 Erkki Aho kaupunginvaltuutettu

maanantai 5. tammikuuta 2009

Poliisihallinnossa paineet purkautuvat



















Oman kokemukseni perusteella väitän, että Suomessa toimii selkeä oikeus- ja asianajajamafia. Läpimätä lailluusvalvonta ylläpitää tätä järjestelmää poliittisten puolueiden erityissuojeluksessa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on keskeinen tekijä tässä järjestelmässä. Käytännön toteutuksessa poliisi on keskeinen osa tuota oikeus- ja asianajajamafiaa. Poliisissa on kuitenkin henkilöitä, jotka haluavat toimia Suomen lain mukaisesti. Rikollisuuden paine on muodostunut monille poliiseille kestämättömäksi. Siksi he ovat päätyneet omaan ratkaisuunsa. He eivät ole enää kestäneet tätä rikollista toimintaa valtion varoilla.

Olen käynyt kohta 14 vuotta oikeustaistelua saamatta oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Keskeisenä tekijänä on ollut esteellinen rikostutkinta ja esteellinen syyttäjä. Poliisisssa toimii erittäin vahvana kollegiaalinen suojelujärjestelmä. Kansalaisaktivistien voimistunut toiminta varsinkin internetin kautta on pystynyt vakavasti horjuttamaan tätä järjestelmää. Mielestäni poliisijärjestelmän pahimmat mätäpaiseet ovat Oulussa ja Espoossa. Valtakunnansyyttäjävirasto on oman kokemukseni perusteella suomalaisen oikeus- ja asianajajamafian ydin. Onko systeemin ylläpitäjän viittaa soviteltu apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeelle? Mikä on poliisiministeri Anne Holmlundin rooli poliisijohtajan itsemurhaan johtaneessa asiassa? Kansalaisilla on huoli poliisin työturvallisuudesta ja verovarojen käytöstä.

Alibi paljastaa

Tammikuun 2009 Alibi paljastaa, että sisäministeriön poliisiosaston poliisijohtaja teki itsemurhan. Päivälehdet eivät uutisoineet, että poliisihallinnon korkea virkamies riisti itseltään hengen. Tämä tragedia salattiin. Alibi kirjoittaa, että "tähän asti julkisuudelta salattu itsemurhatapaus on koskettanut sisäasianministeriötä ja sen poliisiosastoa. Tänä vuonna korkeassa virassa ollut poliisijohtaja päätyi omaan henkiläkohtaiseen ratkaisuunsa. Tragedian syitä ei tarkalleen tiedetä. Poliisijohtajalla ei tiedetä olleen vaikeuksia yksityiselämässään. Sen sijaan hän joutui ministeriön edustajana vaikeuksiin ja henklösuhteita repiviin tilanteisiin.
Joutuiko sisäasiainministeriön poliisijohtaja työssään liian koville vai oliko itsemurhan syynä yksityiselämään liittyvät asiat? Tätä Alibi ei ryhdy arvuuttelemaan, vaikka useita huhuja on kantautunut toimituksemme tietoon.

Talletin lehtileikekansiooni Jouni Välkin kuolinilmoituksen

Jouni Välkki pyrki selvittämään muun muassa PR-talojen konkurssivyyhteä ja Suomussalmen tapausta, joka yllättäen levisi valtakunnalliseksi asiassa, koska keskeisen tekijän tekemiä asioita ilmeni ympäri valtakuntaa ja koko Eurooppaa. Oliko Jouni Välkki aikanaan mukana painamassa villaisella Hyrynsalmen nimismiehen tekoja, johon Suomussalmen tapauskin liittyy? Muodostuiko paineet Jouni Välkille kestämättömiksi? Kun leikkasin tuon kuolinilmoituksen sunnuntain Helsingin Sanomista niin minulle tuli heti mieleeni ajatus, että Jouni Välkin kuolema ei ollut luonnollinen tapahtuma.














Muistolauseeni Jouni Välkin muistoa kunnioittaen

Kaikk`on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk´on niin hellää ja hyvää
Kukat suuret mun aukevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.
(Eino Leino)

Millaisten asioiden parissa Jouni Välkki toimi?

Tässä on muutama esimerkki
Katso:
PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/search?updated-max=2008-11-26T09%3A52%3A00%2B02%3A00&max-results=7

Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Vastaus Ylivieskan poliisipäällikölle toimenpiteitä varten
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/vastaus-ylivieskan-poliisiplliklle.html

DVD-dokumentti Youtubessa todistaa suullisen selvityksen ja asiakirjanäytöin asiat.Katso
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Rovaniemen hovioikeudelle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/rovaniemen-hovioikeudelle.html

Poliisijohtaja Jouni Välkki toimi muun muassa poliisista tehtyjen kanteluiden käsittelijänä. Poliisi on jättänyt selvittämättä tietääkseni kaikki Naturaan kohdistuneet tutkintapyynnöt. Nyt Naturan osalta julkisasiamies on tehnyt ratkaisuehdotuksen, mikä osoittaa, että on syytä epäillä Suomen viranomaisten , (poliisi, syyttäjä ja oikeuslaitos) toimineen asiassa vastoin EY-direktiivejä ja EY-tuomioistuimen päätöksiä. Asia on nyt EY-tuomioistuimen käsittelyssä. Miten käy Suomen Naturan?

Katso
http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi&newform=newform&Submit=Etsi&alljur=alljur&jurcdj=jurcdj&jurtpi=jurtpi&jurtfp=jurtfp&alldocrec=alldocrec&docj=docj&docor=docor&docop=docop&docav=docav&docsom=docsom&docinf=docinf&alldocnorec=alldocnorec&docnoj=docnoj&docnoor=docnoor&typeord=ALLTYP&docnodecision=docnodecision&allcommjo=allcommjo&affint=affint&affclose=affclose&numaff=C-362%2F06+P&ddatefs=&mdatefs=&ydatefs=&ddatefe=&mdatefe=&ydatefe=&nomusuel=&domaine=&mots=&resmax=100