maanantai 1. joulukuuta 2008

Onko Torstilla puhdas omatunto?













Kirjoitin yleisönosastokirjoituksen, jossa vaadin Kalajoen silloiselta kunnanjohtajalta Torsti Kalliokoskelta julkista selvitystä Rahjan saariston Natura Life-rahoitushakemukseen.
Minun oikeustajuni mukaan kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskea ja kunnansihteeri Pekka Ollilaa sekä hakemuksen arkkitehtiä biologi Eero Laukkasta oli syytä epäillä rikoksesta, kun he olivat väärillä tiedoilla hakeneet tätä rahoitusta EU:lta.
Katso tarkemmin päiväkirjani kohdasta "Menettikö Kallan karit itsehallintonsa?"
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=14

Kunnanviraston henkilökunnan mukaan kun kunnanjohtaja Kalliokoski oli lukenut lehteä, jossa yleisönosastokirjoitukseni oli ollut, niin hän oli kertojan mukaan kironnut raskaasti Erkki Ahoa. Kunnanjohtaja Kalliokoski ei vastannut minulle, mutta nosti syytteen herjauksesta koskien erästä toista lehtikirjoitusta.

Onnistunut sponsorointi

Kalajoki Sport-lehdessä kirjoitin onnistuneesta sponsoroinnista. Lehden päätoimittaja oli lisännyt kirjoitukseni alkuun seuraavan lauseen:
”Hiihtosponsorin ajankohtaisen puheenvuoron kirjoittaa PR-talojen toimitusjohtaja Erkki Aho. Hän oli Kalajoen kunnallisvaalien 1990 ylivoimainen ääniharava. Hänen oikeaan osuneet ennakkoarvionsa Hiekkasärkät Oy:n kehityksestä ovat osaltaan luoneet Kalajoen oloissa poikkeuksellisen kansansuosion ja arvostuksen.”

Kirjoitin lehdessä PR-talojen sponsoroinnista ja PR-teamin mahdollisuudesta eli alueen huippuhiihtäjien kokoamisesta yhden seuran alaisuuteen omaksi hiihto-teamiksi. Kerroin kirjoituksessani suurista sopimuksista ja PR-talojen menestyksestä. Kirjoitin myös siitä, että konkurssiin ajettu Santaholman Saha olisi voitu käynnistää, mutta Kalajoen kunta esti toimillaan sahakaupan. Näin menetettiin merkittävä määrä työpaikkoja.

Otin esille myös Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toiminnan.
Kirjoitin sanatarkasti näin:

”Matkailun edellytykset ovat Kalajoella erinomaiset. Myös Hiekkasärkät Oy:lle luotiin parhaat mahdolliset toimintaedellytykset. Matkailuhotelli ostettiin Suomen valtiolta 600 000 markalla. Leirintäalue lahjoitettiin Hiekkasärkät Oy:lle . Paratiisikylpylä Oy pelastettiin konkurssilta ostamalla kylpylä Kalajoen kunnalle. JukuJukumaan idea varastettiin. Hiekkasärkät Oy maksaa JukuJukumaasta vain 12 000 markkaa vuodessa vuokraa ja eikä penniäkään kylpylä Sanifanista. Hiekkasärkät Oy on konkurssikypsä ja sillä on velkaa yli 20 miljoonaa markkaa. Kunnan vastuulla on matkailuvelkoja noin 50 miljoonaa markkaa, joista on maksettu jo kymmenen vuotta korkeaa korkoa. Kalajoen kunnan ylivoimaisena ääniharavana vaadin kirjoituksessani asioiden perinpohjaista selvittämistä Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n osalta.”

Kirjoituksessa en maininnut kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken nimeä.
Tästä kirjoituksesta minut haastettiin Ylivieskan käräjäoikeuteen herjauksesta.
Lehden päätoimittajaa Lauri Järvistä ei haastettu. Tämä osoittaa sen, että toimenpide oli tarkoitushakuinen, vain minua koskeva. Syyttäjänä asiassa toimi Sulo Heiskari, jolla oli tarvetta saada mustata mainettani suuren yleisön silmissä, sillä hän oli PR-talojen konkurssivyyhden rikoksissa mukana kurkkuaan myöden. Asiassa ei suoritettu rikostutkintaa lainkaan, sillä kun vein vastineeni asian tutkinnassa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle, niin hän sanoi minulle ennenkuin oli edes toimittamaani aineistoa vastaanottanut, että kysymyksessä on selvä herjaus. Oikeuskäsittelyssä kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken asianajajana toimi Tapani Takala. Minut tuomittiin Ylivieskan kärjäoikeudessa laamanni Kuurinmaa-Myllyniemen toimesta kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken herjauksesta. Syyttäjä Sulo Heiskari ei ilmoittanut olevansa esteellinen asiassa.

Ideoiden varastaminen?

Torsti Kalliokoski varmaan ajatteli, että hyökkäys on paras puolustus. Siksi, etteivät hänen laittomiksi ja suorastaan rikollisiksi toimiksi epäiltävät toimensa tulisi päivänvaloon. Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski toimi samanaikaisesti kunnallisen Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana eli istui kahdella tuolilla yhtä aikaa. Esteellisyys oli kiistatonta monien asioiden valmistelussa ja esittelyssä. On syytä epäillä myös virka-aseman väärinkäyttöä, koska ideoitamme jostain syystä joutui kilpailijoiden toteutettavaksi. Tämä kilpailija oli Kalajoen Hiekkasärkät Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski toimi.

Tapion Tupa edelläkävijänä

Tapion Tuvan isännän Allan Seikkulan kanssa suunnittelimme projektin Satumaa Oy. Idean toteuttamiseen tarvittiin Allanin maiden lisäksi Kalajoen kunnalta suikale maata vuokralle. Teimme kunnalla anomuksen 20.8.1984 (Khall 519 §) ja jouduimme tekemään selvityksen, mihin aiomme käyttää maa-aluetta. Kunta ei vuokrannut lisämaata, mutta Kalajoen Hiekkasärkät Oy, jonka hallituksen puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski, toteutti meidän ideamme JukuJukumaa-nimisenä.
Allan Seikkulalta kumppaneineen estettiin myös Tapioland Oy:n hanke ja jälleen idea varastettiin ja toteutettiin Kylpylä Sanifanina. Olimme anoneet kunnan takausta 21.11.1988 (Khall 530 §) Tapioland Oy:n toteuttamiseen ja näin idea meni kunnanjohtajan tietoisuuteen. Kalajoen Hiekkasärkät Oy alkoi toteuttaa meidän ideaamme. Allan Seikkula kirjoitti Kalajoen yrittäjäjärjestölle 13.1989 kirjeen, jossa hän toteaa näin:
”Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1973 lähtien. Yrittäjänä olemiseen on kulunut ja olen uskonut, että kunta luo edellytyksiä yrityksille, mutta ei itse toimi yrityksien kilpailijana. Muutaman viime vuoden aikana olen huomannut asian olevan päinvastoin. Pitäisi selvittää jääviyskysymykset kunnanhallituksen varsinaisten ja varajäsenten osalta. Istuvathan he samalla matkailuyrityksen johdossa. Kunta otti Satumaa-idean omiin nimiinsä, mikä sinänsä on hyvä asia ja osoittaa, että idea toimii.”

Samassa kirjeessä Allan Seikkula kirjoittaa myös Tapioland Oy:stä näin:
”Olemme tutustuneet trooppisiin vesielementteihin eri puolella Eurooppaa ja nyt olemme toteuttamassa niitä. Syksyllä vähän ennen julkistamisvaihetta saimme vihiä siitä, että Kalajoen Hiekkasärkät Oy suunnittelee samanlaista hanketta. Ihmettelemme mistä idea on vuotanut. Nähtävästi yksityinen yritys ei voi mennä kysymään toteuttamisneuvoja mistään instanssista pelkäämättä vuotoja. Kunnanhallituksen kokouksessa kunnanjohtaja esitteli Hiekkasärkät Oy:n idean, mutta poistui kokouksesta. Eräät kunnan edustajat mm. Eero Nevalainen on sanonut, ettei kunta voi antaa tällaista mahdollisuutta ja mahtavaa ideaa yksityisille. He saavat liian suuren hyödyn ideasta”.

Voimakas panostus kunnalliseen matkailuun

Kalajoen kunnanjohtaja oli aloittanut voimakkaan kunnallisen matkailun kehittämisen.
Minulla oli Suomen suosituimmalla leirintäalueella leiribaari kunnalta vuokralla. Maksoin vuokravastinetta noin 2500 silloista markkaa päivässä. Nykyrahassa se oli noin 700 euroa päivässä. Työllistin kesäkuukausina noin 30 henkilöä. Torsti Kalliokosken piti saada minut ja yritykseni pois leirintäalueelta. Syynä voidaan pitää ilmeisesti menestystäni ja kalajokista kateutta. Kunnanjohtaja keksi keinon häätööni. Koko leirintäalue lahjoitettiin eli annettiin apportio-omaisuutena Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle. Yhtiölle, jonka hallituksen puheenjohtaja oli kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski.

Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti nostaa osakepääomaansa ja ilmoitti sijoitusmuistiossaan 14.10.1989, että sijoitus Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n on varma ja tuottoisa sekä osakeanti dynaaminen. Se tarkoitti vähintään 10 % vuodessa. Sijoitusmuistio ohjasi sijoittajia tietoisesti harhaan. Mielestäni se on arvopaperilain vastaista toimintaa.
Aikaisemmin Kalajoen kunta oli myynyt 15.10.1982 Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle matkailuhotellin tontteineen 675 000 markalla.

Kalajoen kylpyläyhtiölle takaus

Kalajoen Hiekkasärkät Oy perusti tytäryhtiön Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n, jonka se omisti 100-prosenttisesti. Kalajoen Hiekkasärkät Oy:stä Kalajoen kunta omisti 96 %. Paratiisikylpylä Oy:n toimitusjohtajaksi tuli kunnansihteeri Pekka Ollila. Kalajoen kaupunginhallitus esitti Kalajoen kunnanvaltuustolle, että Kalajoen kunta myöntää Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:lle takauksen kylpylän rakentamiseksi. Takauksen vastavakuudet olivat erikoisia.

Valtuusto käsittelyssä Erkki Aho ja Heikki Manninen vastustivat takauksen myöntämistä. Erkki Aho jätti valtuustonkokouksessa 28.9.1989 eriävän mielipiteen, jossa hän totesi seuraavaa:
”Kalajoen kunnan ei ole syytä lähteä takaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n lainoja, koska hankkeelle ei ole riittäviä kannattavuusedellytyksiä. Nykyisillä kannattavuusedellytyksillä riski on liian suuri. Ensin on varmistettava kannattavuusedellytykset ja saatava varmuus toteutuksen ja toiminnan tasosta. Näin suuren lainan takaus on kunnalle kohtuuttoman suuri riski. Edellytän, että Kalajoen matkailusta tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa määritellään Kalajoen matkailun kehittämisen päämäärät ja tavoitteet aikatauluineen. Nykyisenkaltainen epävarmuus, alueen kehittämisen impulsiivisuus sekä kunnan hallitseva rooli johtavat epätyydyttävään lopputulokseen.”

Kalajoen kunnanvaltuusto myönsi takauksen äänestyksen jälkeen numeroin 32-2, yksi poissa. Lainan takauksen vastavakuudet olivat erikoisia. Kalajoen kunnan 675 000 markalla Kalajoen Hiekkasärkät Oy:lle myyty hotelli tontteineen puolitettiin kahdeksi eri tontiksi: Tuomimaja-tontti ja Tuomitaverna-tontti. Tuomitaverna-tontti kiinnitettiin 19 872 347 markasta ja Kalajoen kunnan ja Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n vuokrasopimus Kuusikkonokka-tontista kiinnitettiin 10 miljoonasta markasta. Kunnan takauksen vastavakuutena oli kunnan ja yhtiön välisen vuokrasopimuksen kiinnitys. Käytännössähän tällaisella vastavakuudella ei ole mitään todellista arvoa, mutta on syytä epäillä, että valtuutettuja huijattiin perusteellisesti.

Vaadin erityistilintarkastusta

Vaadin Kalajoen kunnallisiin matkailuyhtiöihin Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n ja Paratiisikylpylä Oy:n erityistilintarkastusta. Tähän kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ei suostunut. Tein kantelun asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lestadiolainen keskustalainen KHT-tilintarkastaja antoi eduskunnan oikeusasiamiehelle lausunnon: ”Yhtiön oma pääoma oli tappioilla vähennettynä 31.12.1993 yhteensä 6.493,643,14 markkaa, eli huomattavasti yli osakeyhtiölain 13. luvun selvitystilasäännösten edellyttämän määrän. Vaikka toiminta on ollut viime vuosina tappiollista, ovat yhtiön omaisuuserät olleet tallella, eikä selvitystilapakkoa ollut.” Lausuman perusteella eduskunnan oikeusasiamies teki ei-anna-aihetta-päätöksen. KHT-tilintarkastajalta jäi kuitenkin kertomatta, miten yhtiön tilinpäätös oli laadittu, paljonko oli tehty kyseenalaisia arvonkorotuksia ja sellaista keksittyä todellisuutta.

Osakepääoman laskeminen

Kalajoen Hiekkasärkät Oy teki Kalajoen kunnalle anomuksen 3 miljoonan markan omaehtoisesta lainasta. Tämän valtuusto myönsi. Kunnanhallitus muutti lainasta 2,5 miljoonaa markkaa Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n osakepääomaksi ja puoli miljoonaa jäi käyttöpääomaksi. Kalajoen Hiekkasärkät Oy päätti korottaa 4.6.1997 7 § yhtiön pääomaa 12 445 300 markasta 2 500 000 markalla 14 945 300 markkaan. Samassa kokouksessa 9§ päätettiin alentaa yhtiön osakepääomaa 14 445 300 markasta 2.989 060 markkaan yhteensä 11 956 240 markalla tappioiden kattamiseksi.
Näin Kalajoen kunta menetti 13 miljoonaa markkaa ja yksityiset sijoittajat 2 miljoonaa markkaa.
On aika erikoista, että KHT-tilintarkastaja antaa tällaisessa tilanteessa edellä kuvatun lausuman. Oliko taustalla tosiasioiden pimennystarkoitus ja jotkut henkilökohtaiset suhteet?

Kylpylä kunnalle

Kalajoen Paratiisikylpylä Oy olisi mennyt konkurssiin, mutta konkurssin välttämiseksi Kalajoen kunta päätti ostaa tämän kylpylän.. Kalajoen valtuutetuille esiteltiin laskelma, kuinka edullinen kauppa olisi Kalajoen kunnalle. Kalajoen kunta saisi kylpylästä vuokratuloja 40 375 000 markkaa jne. Valtuutettuja johdettiin tietoisesti harhaan. Valtuusto kuitenkin teki ostopäätöksen ja sitoutui vastaamaan Kalajoen Paratiisikylpylä Oy:n 21,7 miljoonan markan korkeakorkoisista ulkomaan lainoista. Näin Kalajoen kunnan tappiot muodostuivat tässä vaiheessa lähes 40 miljoonaksi markaksi.

Mielestäni minulla oli Kalajoen kunnanvaltuuston ylivoimaisena ääniharava oikeus kyseenalaistaa investointien järkevyys. Olinhan toiminut liikealalla koko elämäni ja toiminut mm. johtajien kouluttajana Pohjois-Suomen toimitusjohtajakoulussa. Olin ennakoinut taloudelliset asiat oikein, mutta jouduin kärsimään rikolliseksi epäiltävän vastapuolen toimista vääristä oikeuden päätöksistä, mitkä oli saatu aikaan rikolliseksi epäiltävällä tavalla.

Minä, Erkki Aho olen joutunut olemaan velkavankeudessa, koska Torsti Kalliokosken asianajajan Tapani Takalan palkkiot on maksettu oikeusturvavakuutuksen perusteella. Näitä maksuja on peritty minulta jo kohta kymmenen vuotta. Minun mielestäni ne on saatu aikaan rikolliseksi epäiltävällä tavalla. Näin minulta on estetty normaali eläminen. En ole voinut tehdä töitä, vastaanottaa palkkaa ja minulta estettiin myös työttömyyskorvausten saanti. Onko estäminen ollut rikoslaissa esiintyvää toimintaa, siitä voi olla melkein varma.
Tämä on oikeusvaltio Suomi.

1 kommentti:

Mrs Farida Stephen kirjoitti...

Hyvä päivä, olen rekisteröity yksityinen raha lainanantaja. Annamme lainoja avuksi ihmisille, yrityksille, jotka tarvitsevat päivittää taloudellisen asemansa kaikkialla maailmassa. Hyvin vähäiset vuotuiset korot ovat alle 2% vuodessa 30 vuoden takaisinmaksuaikaan missä tahansa maailmassa. Annamme lainoja 5 000 eurosta 100 000 000 euroon. Lainamme on hyvin vakuutettu, sillä suurin turvallisuus on meidän etusija. Kiinnostuneen henkilön on otettava yhteyttä sähköpostitse: (24hourstloancompany1@gmail.com tai info@24hoursloan.online)