Kansanedustaja Timo Soini pyysi minua selvittämään laajaa rikosvyyhtiä Suomussalmella. Olen käynyt siellä useita kertoja selvittämässä entisen Hyrynsalmen nimismiehen Vesa Juntusen ja asianajajana esiintyneen Mikko Kovalaisen toimia. Lähetin asiasta useita selvityspyyntöjä poliisiviranomaisille, mutta mitään ei tapahtunut. Rikokset olivat mielestäni jutussa kiistattomat, mutta ne oli jostain syystä jätetty selvittämättä. Eräs sellainen asia oli avointen asiakirjojen allekirjoitusten oikeellisuuden tutkiminen. Kun huomasin, että allekirjoitukset ovat aivan erilaiset kuin oikeat allekirjoitukset, niin varmistutin ne asianomaisilta henkilöiltä. He sanoivat, että avoimissa asianajovaltakirjoissa allekirjoitukset eivät ole heidän kirjoittamiaan. Niillä asiakirjoilla asioita oli hoidettu heidän tietämättään. Koska poliisi ei „eväänsä väräyttänyt“ asioiden tutkimiseksi, niin kerroin havainnoistani tässä nettipäiväkirjassani. Asianajajana esiintynyt Mikko Kovalainen löytyi Tallinnasta. Hän teki „vastalahjana“ minusta rikostutkintapyynnön kunnianloukkauksesta.
Erikoinen rikostutkinta
Sain Kalajoen poliisilta Harri Rahkolalta kutsun kuulusteluihin. Minä ilmoitin jo etukäteen, että Kalajoen poliisi Harri Rahkola on esteellinen tutkimaan asiaa samoin kuin Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on esteellinen olemaan tutkinnanjohtajana. Vastalauseisiini ei ylemmän poliisijohdon taholta reagoitu asiallisesti, vaan minulle ilmoitettiin, että Oulun lääninhallituksen poliisiosaston mukaan ko. poliisit voivat toimia tutkijana ja tutkinnanjohtajana.
Kun menin Kalajoen poliisiasemalle poliisi Harri Rahkolan kuulusteluun, niin Rahkola sanoi minulle ensimmäiseksi: "Taas kunnianloukkaus". Kuulustelu oli „niin sisältä, syvältä ja pimiästä“ kuin olla voi. Havaitsin kuitenkin kuulustelujen kuluessa mikä on kupletin juoni. Tavoitteena oli saada kansliapäätös ilman oikeudenkäyntiä. Siksi tutkinta tehtiin mahdollisimman huonosti.
Kuulustelujen jälkeen protestoin voimakkaasti kuulusteluja ja niiden tasoa. Esitin selkeät vaatimukset tutkijan ja tutkinnanjohtajan vaihtamiseksi. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Sain loppulausunnon tekemistä varten Mikko Kovalaisen kuulustelukertomuksen. Huomasin, ettei rikoksia halutakaan tutkia ja selvittää. Mikko Kovalaisen kuulustelukertomuksesta minulle jäi tällainen mielikuva: "Hei Mikko, mitä sulle kuuluu?"
Loppulausunnossani vaadin, että KRP tutkii käsialanäytteet ja edelleen esitin väitteen tutkijan ja tutkinnanjohtajan esteellisyydestä. Syyttäjä määräsi asiassa uudet kuulustelut. Tällä kertaa valmiit kysymykset olivat jo asiaan liittyviä. Edelleenkin tutkijana ja kuulustelijana asiassani oli vastalauseistani huolimatta Harri Rahkola. Jätin edelleen kuulustelupöytäkirjaan maininnan kuulustelijan esteellisyydestä. Kuulustelujen jälkeen Harri Rahkola halusi osoittaa, että virkamerkki korvaa ammattitaidon. Hän otti minulta sormien ja kämmenten jäljet ja otti runsaasti valokuvia minusta ikäänkuin suurrikollisesta. Ehkä hän nautti tällaisesta toiminnasta, vaikka esittikin epäilyksensä joutumisesta eläkkeelle.
Tutkinnanjohtaja Raimo Ollila oli pyytänyt Suomussalmen asiassa lausunnon Suomussalmen poliisilta Pekka Piipolta, joka on Harri Rahkolan kurssikaveri. Ylikonstaapeli Pekka Piippo oli tehnyt asiassa 11.1.2008 tutkimattajättämispäätöksen 6740/S/10291/03. Kun sain tuon päätöksen Paavo H:lta (asianomainen), niin tein asiasta rikostutkintapyynnön. Sisäasiainministeriön poliisiosasto määräsi asiassa Oulun lääninhallituksen poliisosaston tutkimaan niin Kalajoen, Ylivieskan kuin Suomussalmen poliisin toiminnan.
Kirjeenvaihtoa Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaan kanssa
Ensimmäinen kirjeeni Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaalle löytyy netissä tästä osoitteesta:
Vastaus Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaalle
http://www.promerit.net/tiedoksi.asianomaisille.htm
Toinen kirjeeni poliisipäällikkö Petri Oulasmaalle löytyy tämän päiväkirjan liiteosastosta:
L10 (29.2.2008)
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=652
Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa vastasi minulle 28.2.2008 klo 21:14 seuraavasti:
ERKKI AHO:
Olen kuullut kirjeenne johdosta Raimo Ollilaa ja Harri Rahkolaa. Heillä ei ole erityistä lisättävää siihen, mitä he ovat aiemmin asiasta esittäneet. Myös omalta puoleltani viittaan tammikuisessa kirjelmässä esittämääni.
Petri Oulasmaa
TIEDOKSI / Oulun lääninhallitus, poliisiosasto, Jorma Kreus
Erkin kommentti ja johtopäätökset
Poliisipäällikkö Petri Oulasmaa ei vastannut kysymyksiini. Olin pyytänyt häneltä niitä asiakirjoja, joihin Raimo Ollila ja Harri Rahkola vetoavat, kun väittävät, että he eivät ole esteellisiä. Heillä on todistustaakka asioissa. Tällaisia asiakirjoja poliisipäällikkö, eivätkä poliisit halunneet esittää. Poliisi siis yllätettiin „housut kintuissa“. Poliisi kärsi nyt tässä ottelussa 10-0 rökäletappion.
Ne asiakirjat, jotka poliisipäällikkö ja poliisit olisivat voineet esittää ovat:
1. Ylivieskan entisen poliisipäällikön Kaarlo Similän väärä lausuma Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassani
2. Valtiosyyttäjä Christer Lundströmin ja apaulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen totuudenvastainen päätös asiassani
3. Ylivieskan käräjäoikeuden totuudenvastainen päätös asiassani, jossa Ylivieskan entinen poliisipäällikkö Kaarlo Similä antoi väärän lausuman.
Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksestä vastasi käräjätuomari Ulla-Maija Viitavuori, jolle oikeudenistuntoni oli joko hänen elämänsä ensimmäinen tai ensimmäisiä. Siis täysin kokematon ja täysin syyttäjän johdateltavissa oleva tuomari. Hän teki oikeudenistunnossa oikeudenkäyntivirheitä, kun hän ei valvonut sitä, että minun todistajani kutsutaan oikeudenistuntoon. Oikeudenkäynti oli muutoinkin erikoinen. Ylivieskan käräjoikeuden laamanni Kuurinmaa-Myllyniemi yritti kaikin keinoin suojella nuorta ja kokematonta käräjätuomaria. Laamanni yritti estää minulta muun muassa nimikirjaotteen saamisen. Sain sen kuitenkin Rovaniemen hovioikeuden painostuksen avulla. Nimikirjaote kertoi minulle paljon tuomari Ulla-Maija Viitavuoren kokemuksesta ja ammattitaidosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti