Ylivieska-Raahen
käräjäoikeus
Tyytymättömyyden
ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden
esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun 03.02.2016 nro 16/568 asiassa
L 15/6631
Jokainen
näistä Ylivieskan käräjäoikeuden ja Ylivieska-Raahen
käräjäoikeuden päätöksestä on syntynyt rikosten avulla
Konkurssiasiat
K
96/531, PR-Teollisuus
Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio
3.1.1997/1
K
97/1236 International
Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio
7.9.1998/963
K
00/1003 Erkki Aho (hja
Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu
28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K
10/5019 Erkki Aho (hja
Mikko Kovalainen)
ratkaisu
4.1.2011/38, peruutettu
K
10/3862 Erkki Aho (hja
Mikko Kovalainen)
ratkaisu
30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K
11/1589 Erkki Aho (hja
Mikko Kovalainen)
ratkaisu
26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC
Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R
98/71
Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu
1.6.1998/144
R
98/90
Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu
26.8.1998/1
ratkaisu
13.8.1998
RD
01/361 ratkaisu
15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R
05/506 asianomistajana
Tapio Lahola
Tuomio
28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R
10/506, asianomistaja Mikko
Kovalainen
Tuomio
6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R
11/537 asianomisaja Markku
Koski
Tuomio
27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa,
jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt
diaarista
Rikosasia
R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy
diaarista
S
95/1488 Kja Alavieskan
Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus
Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus
Oy:n
konkurssipesä
Ratkaisu
28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina
Rantinsalo
hallintosihteeri
Todistusaineisto
Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa osoittaa kiistattomasti asian.
TODISTELU:
Nimismies
Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi Euronio Oy:n ja
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaisten
pesänhoitajien , asianajaja Antti Latolan ja Hannu Maskosen
allekirjoittamaan kauppakirjaan.
LIITE
1
Kauppakirjan
allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut
kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Nimismies Sulo Heiskari ei ole ollut
paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu asianajaja Hannu
Maskosen toimistossa Oulussa.
LIITE
2
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei ole ollut
kaupanvahvistajan kutsumana todistaja paikalla, missä Alavieskan
Puurakenteen konkurssipesä on myyty Euronio Oy:lle.
Liite
3
Pentti
Arhippaisen todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan
vahvistamiseen. Arhippainen todistaa tässä törkeän petoksen
Euronio Oy:n Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisessä
kaupassa.
LIITE
4
Erkki
Ahon todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan
vahvistamiseen. Kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa. Kauppakirjan
allekirjoitajan todistuksen mukaan kaupanvahvistajana toiminut tuleva
syyttäjä ei ollut paikalla Oulussa eikä myöskään
kaupanvahvistajan kutsuma todistaja.
LIITE
5
Syyttäjä
Sulo Heiskarin väärä lausuma oikeudelle, jossa hän
todistaa, ettei Erkki Aholla ole oikeutta valita syyttäjää omien
mieltymystensä mukaisesti.
LIITE
6
JOHTOPÄÄTÖKSET:
Kaupanvahvistajana toiminut nimismies Sulo
Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä, koska hän
toiminut kaupanvahvistajana kauppasopimuksissa. Lisäksi hän on
antanut väärän lausuman oikeudelle asiassa.
Syyttäjä
Sulo Heiskari on näinollen ollut esteellinen toimimaan kaikkissa
oikeudenkäynneissä mitkä koskevat ko. kauppasopimuksia.
TOINEN
TODISTUSAIHE: Tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollilan
virkavelvollisuuksien laiminlyönti
Poliisi
Raimo Ollila on lyönyt virkavelvollisuutensa laiminlyönnin
jättäessään tutkimatta kysessäolevan kaupanvahvistuksen ja muut
rikokset. Selostan ja todistan seuraavassa asioiden kulun, jotka
tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollila on jättänyt tutkimatta.
SSP-sopimus
solmittiin Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien keskusliiton,
Postipankin ja Unitas Oy:n sekä Valtion vakuusrahaston kesken ns.
SSP-sopimus Helsingissä 21.10.1993. Sopimus julistettiin salaiseksi.
Sopimuksen sivulla 17 määriteltiin yritysten kaatamisperusteet: jos
yritys toimii jollakin seuraavista toimialoista
todistusaineistona
salaiseksi julistettu SSP-sopimus
LIITE
7
RTS-toimialaraportti-97
osoittaa talopakettimarkkoilla olevan ylikapasiteettiin ja
tilinpäätöstiedot vuodelta 1992 osoittavat Suomen talotehtaiden
tilanteen vuonna 1992. Todistusaineistona Rakennustutkimus RTS Oy:n
RTS-toimialaraportti -97 talopakettimarkkinat. Minulla on tuo
asiakirja ja voin lähettää kopion siitä korkeimmalle oikeudelle,
mutta tässä yhteydessä lähetän vain olelliset sivut asiassa.
LIITE
8
Helsingin
sanomien lehtileike 1.3.1999 osoittaa, että Kera Oy:ssä toimi ns.
ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja
sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän
tehtäviin kuului pelastaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamat
ongelmayritykset ja minimoida tappiot. Kera Oy oli toinen Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämies ja Arsenal Oy oli toinen.
LIITE
9
Kera
Oy käytti toiminnassaan ns. saattohoitajia. Alavieskan Puurakenne
Oy:n talouspäälliköksi tuli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen
perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes. Alavieskan Puurakenne
Oy meni konkurssiin, kun Keski-Pohjan säästöpankki lopetti
yrityksen rahoittamisen sopimusten vastaisesti. Uuden yrityksen
perustamiseen ja konkurssiin mennen yrityksen jatkajien joukkoon
soluttautui kauppatieteen maisteri Jouni
Remes. Hän teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden
tietämättä, että uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät
edellytä Kera Oy:n mukaantuloa rahoittajana.
LIITE
10
Kaupatieteen
maisteri Jouni Remes käytti luottamusasemaansa väärin, kun
konkurssiin mennen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikkönä
teki laskelmia useammalle eri taholle ja näin sai nostettua
kauppahintaa korkeammaksi. Lisäksi hän
väärensi Euronio Oy hallituksen kokouksen pöytäkirjan
kansanedustaja Markku Kosken kanssa. Kokouspaikaksi pöytäkirjaan on
merkitty Euronio Oy:n kokoustilat Helsingissä. Euronio Oy oli
paperiyhtiö, jolla ei ollut toimitiloja Helsingissä eikä
muuallakaan eivätkä myöskään pöytäkirjassa mainitut
hallituksen jäsenet Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho ole olleet
Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on siis väärennetty.
LIITE
11
Pöytäkirjaan
merkityn hallituksen jäsenen Heino Virran todistus siitä, ettei hän
ole ollut tuossa kokouksessa.
LIITE
12
Pöytäkirjaan
merkitys hallituksen jäsenen Kari Konun todistus siitä, ettei hän
ole ollut tuossa kokouksessa.
LIITE
13
Pöytäkirjaan
merkitys hallituksen jäsenen Erkki Ahon todistus siitä, ettei hän
ole ollut tuossa kokousessa
LIITE
14
Euronio
Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja Euronio Oy:n
toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on väärennetty
eikä Euronio Oy:llä ole ollut toimitiloja Helsingissä. Pöytäkirjan
ovat allekirjoittaneet Joun Remes ja kansanedustaja Markku Koski.
LIITE
15
Väärennetyillä
kauppakirjoilla on patentti- ja rekisterihallituksesta yrityksen
rekisteröinti.
LIITE
16
Alavieskan
kunnan kanssa Erkki Aho oli neuvotellut investointitukiasian.
Alavieskan kunnanhallitus käsitteli asiaa keskiviikkona 10.5.1995
klo 9.00-11.00. Kokouksessa tehtiin perustetulle yritykselle
myönteinen investointiavustuspäätös.
LIITE
17
Uuden
yhtiön perustajajäsenten puolesta asioita hoitanut Kera Oy
kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Purakenteen
talouspäälliköksi tullut Jouni Remes otti yhteyttä kunnanjohtaja
Aarne Karvoseen ja Alavieskan kunnanhallitus kokoontui 15.5.1993 klo
21.00 -21.50 kokoukseen, jossa se muutti aiemmin 10.5.1995 tekemäänsä
päätöstä investointituesta rikkomalla Erkki Ahon osakkaiden
puolesta neuvotteleman sopimuksen.
LIITE
18
Kauppasopimukset
jotka tehtiin Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n
väliaikaisten pesänhoitajien Antti Latolan ja Hannu Maskosen
kesken.
Kauppasopimuksista
käy ilmi, että väliaikaiset pesänhoitajat
tekivät konkurssisäännön vastaisesti
kiinteistön kauppasopimuksen. Edellä
olen jo esittänyt, että kauppasopimukset on tehty laittomasti,
koska kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja eivät
todistusaineiston mukaan ole olleet paikalla. Kauppasopimus on tehty
myös maakaaren vastaisesti, koska kauppasopimuksissa myyjillä ei
ollut kirjallista lupaa myydä kiinteistöjä. Kaiken lisäksi
kiinteistöt olivat pantattu velkojen vakuudeksi ja pantatut 48
miljoonan kiinnitykset salattiin kauppasopimuksissa kuten
kauppasopimuksista näkyy. Kiinteistöjen kauppasopimus,
vaihto-omaisuuden, ns. tuoteoikeuksien, sopimuskannan ja
keskeneräisten töiden sekä omaisuuden kauppasopimukset.
LIITE
19
Kauppasopimuksissa
salatut 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Ylivieskan
käräjäoikeudesta saa kopiot pantatuista kiinnityksistä. Salatut
pantatut kiinnitykset todistusaineistona.
LIITE
20
Osakkeenomistaja
Pauli Kiimamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt
pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkän petoksen
kohteeksi
LIITE
21
Osakkeenomistaja
Timo Viitamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista
kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi.
LIITE
22
Osakkeenomistaja
Kari Konun todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista
kiinnityksistä.
LIITE
23
Osakkeenomistaja
Reijo Nahkalan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista
kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeän petoksen
kohteeksi.
LIITE
24
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomiota riita-asiassa
takaajia ja PR-Teollisuus Oy:tä vastaan. Takaajia
asiassa on edustanut asianajaja Jouni Vihervalli takaajien tietämättä
ja ilman takaajien valtakirjoja. Lisäksi Ylivieskan käräjäoikeus
on jättänyt haasteet toimittamatta takaajille asiassa.
Todistusaineistona Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät
asiakirjaan, jossa on merkitty kysymysmerkillä Tiedoksiannot?
Ylivieskan käräjäoikeus on kuitenkin tehnyt asiassa päätöksen
vaikka tiedoksiantoja ei ole toimitettu asianosaisille ja
asianosaisia on edustanut heidän tietämättään heille täysin
tuntemanton asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimenksiantoja ja
valtakirjoja.
LIITE
25
Suomen
Asianajajaliittoon on valitettu asianajaja Jouni Vihervallin
toiminnasta. Vastineessaan asianajaja Jouni
Vihervalli toteaa, että ” en ole koskaan tavannut kantelijoita
enkä muista edes keskustelleeni heidän kanssaan puhelimitse.”
Asianajaja Jouni Vihervalli siis tunnustaa tekonsa.
LIITE
26
Kauppakirjan
allekirjoittaja ja PR-Teollisuus Oy:n osakkeenomistaja Heino Virta,
joka oli Uhtua Wood Oy:n kautta osakkeenomistaja, todistaa, ettei hän
ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille eikä
varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä asianajaja Antti Latolalle
eikä Veli Päivikkö Ky:n asianajaja Sampsa Teittiselle.
LIITE
27
Kun
osakkaiden luottamus toimitusjohtaja Jouni Remeksen toimintaan loppui
niin toimitusjohtajaksi hyväksyttiin Kera Oy:n kiristyksen jälkeen
Stig Weckström, joka jatkoi saattohoitajaksi tuntemamme Jouni
Remeksen toimintaa. Konsultti Stig Weckström ilmoitti yhtiön
pikkujoulutansseissa yrityksen vientisihteerille, että hänen
tehtävänään on ajaa yritys hallitus alas. Sitä mahdollisuutta
yhtiön osakkaat eivät antaneet Stig Wecsktromille, kun kävi ilmi
hänen toimintansa. Osakkeenomistaja Timo Viitamaan lausunto osoittaa
sen, että Stig Weckström toimi yhtiön etujen vastaisesti.
LIITE
28
PR-Teollisuus
Oy.ssä toimi osakkeenomistajana bulvaanien kautta Tapani Kääntä
muiden kuin kahden osakkeenomistajan tietämättä. Tapani Kääntä
on antanut kirjallisen lausunnon, jossa hän todistaa Stig
Weckströmin toimivan yhtiön edun vastaisesti levittäessään
perättömiä tietoja rahanpesusta.
LIITE
29
Kera
Oy oli tehnyt perättömän ilmoituksen PR-Teollisuus Oy:stä ja sen
johtohenkilöistä rahanpesusta ja oli levittänyt tätä tietoa
laajalti niin, että perätön tieto oli mennyt Japaniin asti.
LIITE
30
Kera
Oy selkeästi pyrki poistamaan PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta
levittämällä perättömiä huhuja ja auttamalla saattohoitajia
PR-Teollisuus Oy:n palvelukseen. Kera Oy:n lakimiehen lausunto Kera
Oy:n roolista rahanpesuilmoittelussa.
LIITE
31
Kera
Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttonen, jonka Helsingin Sanomat
nimesi ns. ruumiinpesuryhmän vetäjäksi tunnustaa Kera Oy:n roolin
rahanpesuhuhujen levittämisessä.
LIITE
32
Kaleva
uutisoi, että kauppahetkellä voimassaoleva tilauskanta oli 26
miljoonaa markkaa.
LIITE
33
Kera
Oy:n Seppo Arponen todistaa vastauksessaan, ettei voimassaollut
tilauskanta ollutkaan 26 miljonaa markkaa, vaan noin 11-12 miljoonaa
markkaa. Tämä todistaa, sen Kera Oy on ollut päämiehenä
kaupassa, jossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset
ja ilmoitettiin tilauskanta n. 15 miljooaa suuremmaksi kuin se
todellisuudessa oli. Todisteena kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa
ISBN 952-91-4593-X ja sivu 287.
LIITE
34
On
syytä epäillä, että kauppa- ja teollisuusministeriö oli vahvasti
mukana toimialarationalisoinissa mikä oli päätetty salaiseksi
julistetussa SSP-sopimuksessa 22.10.1993. Siitä on todistuksena
lainvastainen KTM:n tukipäätös jossa vedotaan siihen, että yritys
jatkaa konkurssin tehneen yrityksen toimintaa. Tämä ei voi olla
lainmukainen kielteisen päätöksen syy avustushakemukselle.
LIITE
35
Kun
toimitusjohtaja Stig Weckström erotettiin ja hallituksen
puheenjohtajalle Markku Koskelle annettiin mahdollisuus erota niin he
jatkoivat PR-Teollisuus Oy:n vastaista toimintaansa vielä senkin
jälkeen kun heidät oli saatu pois yhtiön toiminnasta. Koska
saattohoitajaksi tunnistamamme Stig Weckström ei saanut yritystä
konkurssiin, niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki
kiinteistön kaupat vastoin lakia 19.3.1996. Kaupanvahvistajaa ei
ollut mukana kaupanpurussa niinkuin laki edellyttää.
LIITE
36
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tuoteoikeuksien ja omaisuuden
kauppasopimuksen 18.4.1996. Minä Erkki Ahon en hyväksynyt Oulussa
asianajaja Hannu Maskosen toimistossa sopimusten purkua joten
asianajaja Hannu Maskonen kutsui viereistä huoneesta kaksi
todistajaa paikalle, jotka todistivat, että kaupat oli purettu.
Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kaupanpurku
merkitsi myös sitä, että kauppasopimuksen liitännäiset eli
takaukset raukesivat, koska kauppasopimus purettaessa takaukset eivät
voi jäädä voimaan.
LIITE
37
Lakiasiaintoimisto
Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
johtuen kauppojen purusta. Herttuainen
todistaa, että kaupat oli purettu.
LIITE
38
Kun
kaupat oli purettu niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla.
Konkurssihakemuksessa mainitaan perusteluiksi mm. vaihto-omaisuudesta
ja tuoteoikeuksista 1.130.000 markkaa.
LIITE
39
PR-Teollisuus
Oy oli maksanut tuoteoikeuksia koskevia takauksia 19.06.1995
401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996
100.000,00 markkaa. Takauksista oli siis maksettu 1001,444,45 markkaa
ja lisäksi kaupat purettaessa takaukset olivat rauenneet.
Konkurssihakemus on siis tehty väärillä tiedoillla.
LIITE
40
Konkurssiasiassa
Ylivieskan käräjäoikeudelle on antanut lausuman varatuomari Paavo
M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja ja todennut, että
kanne on oikea.
Ylivieskan
käräjäoikeus ei ole tarkistanut onko varatuomari Paavo M.
Petäjällä valtakirjoja. Käräjäoikeus on laiminlyönnyt
tehtävänsä. Paavo M. Petäjällä ei ollut toimeksiantoja eikä
valtakirjoja asiassa.
LIITE
41
Varatuomari
Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa,
ettei hänelä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa.
LIITE
42
Varmemmaksi
vakuudeksi konkurssiinhakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n
nimissä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.
LIITE
43
Koska
Ylivieskan poliisi ei tutkinut asioita niin käännyimme KRP:n
puoleen ja teimme useita tutkintapyyntöjä asioiden tutkimiseksi.
Tässä todisteena Heino Virran tekemä tutkintapyyntä varatuomari
Paavo M. Petäjän toiminnasta. KRP;n
poliisi on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa asiassa.
LIITE
44
Ylivieskan
käräjäooikeus päätti asetaa PR-Teollisuus Oy:n
konkurssiin.Seurauksena konkurssituomio.
LIITE
45
Konkurssivalvonnassa
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoittaa
vahingonkorvaussaatavakseen 9.413.000 markkaa. Näin Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä tunnustaa purkaneensa kaupat. Missä
on loppuselvitys kauppojen purkamisesta?
LIITE
46
Velkojien
kokouksessa mukana olivat syyttäjä Sulo
Heiskarin lisäksi myös asianajaja Asko Keränen. Ilmoitin
tilaisuudessa oman näkemykseni konkurssiasiassa eli siis sen,
että koska kaupat oli purettu, niin konkurssi oli laiton. Lisäksi
kiinnitin huomiota siihen, että pesänluettelon tarkistamiseen ei
oltu jätetty riittävää aikaa ja pyysin jatkoaikaa siihen, koska
mielestäni pesänluettelosta oli jätetty mm. 32 miljoonan
tilauskanta pois. Syyttäjä Sulo Heiskari
käytti puheenvuoron ja kehotti minua tekemään asiassa vain
varauksen jotta asian käsittelyä ei hidastettaisia. Tilaisuuden
jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minut kahville ja totesi,
että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Hän pyysi, että
laittaisimme hänelle valtakirjat jotta hän voi tehdä Vaasan
hovioikeudelle asiassa valituksen. Allekirjoitimme avoimet
valtakirjat asianajaja Asko Keräselle asioiden hoitamiseksi.
Asianajaja Asko Keränen laittoi asiasta kirjeen Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.
LIITE
47
Tekemistämme
avoimista valtakirjoista todisteena osakkeenomistaja Heino Virran
tekemä avoin valtakirja asianajaja Asko Keräselle.
LIITE
48
Asianajaja,
nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että jätti valitukset
tekemättä
LIITE
49
Todistusaineisto
tilauskannan suuruudesta, mikä oli jätetty pois pesänluettelosta.
Erillinen nidottu kirja tilaussopimuksista todistusaineistona
oikeuskäsittelyssä.
LIITE
50
Konkurssin
jälkeen PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä myi tilauskannan konsultti
Stig Wecktromin Trio Leadership System Oy Ab:lle. Kirjallinen todiste
asiasta.
LIITE
51
Tilauskanta
luovutettiin Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi
konsultti Stig Wecksrtömille tilauskannasta 88.495,00 markkaa.
LIITE
52
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomion takaajia vastaan
Ylivieskan käräjäoikeudessa. Hakemus oli tehty väärillä
tiedoilla, koska saatavaa ei todellisuudessa ollut, koska kaupat oli
purettu, mutta takaukset oli saatu voimaan Ylivieskan käräjäoikeuden
konkurssipäätöksellä, mikä oli saatu aikaan konkurssipesän ja
varatuomari Paavo M. Petäjän väärillä lausumilla ja Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomarin virheellisellä menettelyllä.
Käräjätuomari ei ollut tarkistanut valtakirjoja varatuomari Paavo
M. Petäjältä. Takaajia ei siis ole kuultu asiassa, koska heitä on
edustanut PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä eli siis asianajajat
Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen ilman toimeksiantoja ja
valtakirjoja.
LIITE
53
Lakiasiaintoimisto
Jorma Herttuainen teki rikostutkintapyynnön asiossta Oulun KRP:lle,
mutta KRP jätti asiat tutkimatta ja laiminlöi
virkavelvollisuutensa.Tutkintapyyntö todistusaineistona
kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivuilla
334-344.
LIITE
54
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston
luxemburgilaiselle International Timber Comany S.A:lle. Yritys
paljastui myöhemmin rahapesuyritykseksi, mutta Suomessa poliisi
jätti asian tutkimatta. USA:ssa vaadittiin yhtiön johtohenkilöille
Hendrik Rienstralle 210 vuotta vankeutta ja Richard Rienstralle 190
vuotta vankeutta. Kiinteistöistä tehtiin vuokraussopimus, koska
niitä ei voitu myydä kiinteistöjen panttausten johdosta.
Kirjan
Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivut 348-351.
LIITE
55
Kun
Hendrik Rienstra oli kuollut ja Richard Rienstra istui vankilassa,
niin International Timber Company Finland haettiin konkurssiin.
Konkurssipäätös tuomio 963 7.9.1998 97/1236
LIITE
56
Konkurssipäätös
tuli erikoisella tavalla. Tämä käy ilmi asianajaja Asko Keräsen
kirjeestaä asianajaja Antti Kejolle. Kirjeen viimeinen lause
paljastaa koko totuuden: ”Muuta selvitystä toimille en keksi kuin,
että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan
sopimuksemme.” Tämä pitää paikkansa, sillä konsultti Stig
Weckström tuli ITC Finland Oy:n konsultiksi ennen konkurssia ja hän
laski tutustuttuaan kirjanpitoon milloin oli edullisin ajankohta
hakea yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin muistaakseni
torstai-päivänä ja perjantaina yritykseen tuli niin iso määrä
vientisaatavia, että konkurssi olisi voitu välttää.
LIITE
57
Laitoin
asianajaja Asko Keräsen kirjeen Suomen Asianajajaliittoon. Siellä
se aiheutti melkoisen hämmingin ja asianjajaja Keränen ja Kejo
lienee sopineet asiat mahdollisesti Rienstran tuella. Siitä
osoitetuksena maksukuitit joita voidaan epäillä
rahanpesurikoksiksi.
LIITE
58
International
Timber Company Finland oy:n velkojain kokouksessa ilmoitin, että
koneet ja laitteet eivät olleet yhtiön omaisuutta vaan kuuluivat
toiselle firmalle eli ITC S.A:lle. ITC Finland Oy:n konkurssipesä ei
esittänyt kauppakirjaa jolla se olisi ostanut ko. koneet.
Velkojain
kokouksessa otin jo asian esille, mutta minun ymärtääkseni Richard
Rienstra teki väärän valan ja hyväksyi asianajaja Antti
Kejon mielestäni lainvastaisen menettelyn. Syyttäjä
Sulo Heiskari oli läsnä tilaisuudessa, jossa toin esille asian.
Ehkä
asiaan vaikutti se, että uuden perustettavan yrityksen, Ultra Prima
Oy:n, omistaja oli Richard Rienstra.
LIITE
59
Korkeinta
ostotarjousta konkurssipesät eivät hyväksyneet vaan myivät
omaisuuden Richard Rientran Ultra Prima Oy:lle. Korkeimmasta
tarjouksesta, Karfer Oy:n tarjouksesta kopio kirjan sivulla 357.
LIITE
60
Syyttäjä
Sulo Heiskari lienee pelännyt omien tekojensa esilletulemista ja
poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyöntien
paljastumista, niin he käynnistivät järkyttävän ajojahdin Erkki
Ahoa kohtaan. Helpoin tapa oli yrittään Kalajoen valtuuston
ylivoimaisen ääniharavan maineen mustaamista
kunnianloukkaussyytteillä Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli
sopiva apuri asiassa. Kunnanvaltuutettu Erkki Aho pyysi julkisesti
selvitystä kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskelta Rahjan saariston
Natura Life-asiassa. Rahoitushakemuksessahan oli laitettu
itsehallinnon omaavat Kallan karit Rahjan saariston
NaturaLife-hakemukseen itsehallinnon omaavan Kallan karien
itsehallintoelinten päätöstä ja myös vastoin Himangan
kunnanvaltuuston päätöstä. Rahoitushakemus oli tehty väärillä
tiedoilla ja sen allekirjoittana oli muun muassa kunnanjohtaja Torsti
Kalliokoski. Poliisi jätti asian tutkimatta eikä ottanut
todistusaineistoa vastaan. Asioista selvitys kirjassani ja
todistusaineisto sivuilla 380-420.
LIITE
61
Erkki
Aho tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken
kunnianloukkauksesta, koska tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ei ottanut
todistusaineistoa vastaan. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
voimassa. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen syyttäjä Sulo
Heiskari.
LIITE
62
Asianajaja
Hannu Maskonen esitti Erkki Aholle, että tämä lopettaisi asioiden
penkomisen ja maksaisi hänelle 10 000 markkaa ja hän ei hakisi
Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho ilmoitti
kielteisen kantansa asiaan.
Asaianajaja
Hannu Maskonen haki Merita Pankki Oy:n nimissä Erkki ja Eila Aholle
tuomiota velallisen epärehellisyydestä. Kalajoen Meritapankin
johtaja ei tiennyt lainkaan, että Merita Pankki Oy on
asianomistajana asiassa. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa, että
Kalajoen konottorin toimesta ei asiaa ole laitettu vireille.
Tuomio
R98/71 toidisteena sekä Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri
Ylitalon todistus asiassa. Erkki Aho oli Kalajoen kaupunginvaltuuston
jäsen ja Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi Erkki Aholta selvityksen
ehdottoman vankeustuomion takia. Aho sai 75 päivän ehdottoman
vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Aho teki 1879 sivun
selvityksen Kalajoen kaupunginvaltuustolle, mutta valtuuston
puheenjohtaja esti Erkki Ahoa esittämästä selvitystä Kalajoen
kaupunginvaltuustolle. Selvityksestä kuva, jossa on 1879 sivun
aineisto ja kirjat.
Selvitys
on edellen Kalajoen kaupunginarkistona ja nimeän sen
todistusaineistoksi korkeimalla oikeudelle. On huomattava, että teko
ei ole vanhentunut, koska sen oikeusvaiktukset ovat voimassa eli
ulosotto on voimassa.
LIITE
63.
Asianajaja
Hannu Maskonen toteutti uhkauksensa ja haki Erkki Ahon
henkilökohtaiseen konkurssiin. Kysymys oli siis takaussaatavasta,
jota ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu ja
takaukset olivat rauenneet ja toiseksi takaussumma oli maksettu jo
takaisin, koska PR-Teollisuus oli maksanut yli miljoonaa markkaa ja
konkurssipesä oli tenyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen jolla he
maksoivat 450 000 markkaa ja konkurssipesä oli myynyt jo
tuoteoikeudet uudelle omistajalle 200 000 markalla. Tämän jälkeen
asianajaja Hannu Maskonen putosi parvekkelta ja kuoli.
Konkurssipäätös
280 28.02.2001 00/1003
LIITE
64
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli tehnyt kolmen takaajan kanssa
sopimuksen takausvastuun maksamisesta. Kahden takaajan kanssa ei
neuvoteltu, vaan heiltä perittiin täyttää takausuummaa korkoineen
ulosotossa. Poliisi jätti selvittämättä mistä Markku Koski sai
rahat takausten maksuun. Avustiko Kera Oy Maskku Kosken vaimon
leipomoa vai maksettiinko takaukset jotenkin muuten. Kera
Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku
Kosken kuten esitän kirjassnai ja saman esittään myös Pentti
Arhippainen todistajalausunnossaan.
LIITE
65
Asioiden
selvittämiseksi tehtiin lukuisia tutkintapyyntöjä, mutta poliisi
jätti kaikki tutkintapyynnöt selvittämättä. Poliisiti
laiminlöivät virkavelvollisuutensa.
LIITE
66
Erkki
Ahon ajojahti jatkui. Aho joutui olemaan maanpaossa Suomessa ja
Ruotsissa ankaran ajojahdin takia. Seuraavana oli vuorossa
kunnianloukkausoikeudenkäynti työvoimatoimiston johtaja Tapio
Laholan kunniasta. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo
Ollila joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Näin syyttäjä
Sulo Heiskarilla oli paremmat mahdollisuudet mustata esteellisenä
syyttäjänä Kalajoen kaupunginvaltuuston ääniharavan Erkki Ahon
mainetta ja samalla peitellä omia ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan
tekoja.
Tuomio
05/529 28.11.2005 R 05/84. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
edelleen voimassa.
LIITE
67
Seuraavan
vuorossa oli varatuomari Mikko Kovalaisen
kunnianloukkausoikeudenkäynti. Tutkinnanjohtajana oli jälleen
poliisi Raimo Ollila, joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan.
Syyttäjänä oli Esa Mustonen, joka antoi asiassa väärän lausuman
Rovaniemen hovioikeudelle. Lisäksi hän ei huomioinut
todistusaineistoa, jotka lähetin hänelle sähköposititse, koska
tutkinnanjohtaja poliisi Raimo Ollila ei
ottanut todistusaineistoa vastaan. Oikeudenlöynnissä käräjätuomari
Jyrki Määttä ei antanut minun, Erkki Ahon, kuulustella vastapuolen
todistaa Kalervo Savolaista, mikä on EU:n ihmisoikeussopimuksen
vastainen teko. Todistajalausunnot ja tuomio 10/1034 6.9.201 R 10/506
todistusaineistona
LIITE
68
Seuraavana
oli vuorossa Markku Kosken törkeä kunnianloukkausoikeudenkäynti,
jossa syyttäjä etukäteen ilmoitti tiedotusvälineitä käyttäen,
että Aholle on tulossa vankeustuomio. Jutun kirjoittajana toimi
toimittaja Anne Mattila.
Koska
Aholle syyttäjä oli esittänyt vankeustuomiota, niin Ahon piti
tehdä selvitys Kokkolaan Kriminaalihuoltoyhdistykselle asian
johdosta. Sen Aho teki ja todisti syyttömyytensä kaikkiin rikoksiin
mistä hänet on tuomittu. Syyttäjä Esa Mustonen vetäytyi asiasta
juuri ennen oikeudenkäyntiä
Syyttäjäksi
ilmaantui kihlakunnan syyttäjä Kati Alkula, joka kertoi, että hän
voi toimia syyttäjänä vaikka ei ole perehtynytkään asiaan.
Markku Koski oli tietoinen Kera Oy:n toiminnasta ja pantatuista
kiinnityksistä, koska hän kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen
kokouksessa, että PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla.
Viittaan Pentti Arhippaisen todistajalausuntoon liitteessä 4.
Markku Koskella oli asianajajana oikeudenkäynnissä Timo Hautamäki,
joka varmasti tiesi asioiden todellisen tilan, sillä hän oli
hoitanut aikaisemmin minun Erkki Ahon asioita ja nyt vaihtoi puolta.
Hovioikeus käsittelyssä asiaan vaihtui syyttäjä kuten
blogikirjoituksistani selviää. Koko oikeustoimi ja poliisi blogi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/
on
todistusaineistona asiassani.
TUOMIO
11/857 27.7.2011 R11/357 Teko ei ole vanhentunut, koska ulosootto on
voimassa
LIITE
69
Varatuomari
Mikko Kovalainen haki Erkki Aho henkilökohtaiseen konkurssiin. Se
oli mahdollista, koska Ylivieska-Raahen käräjäoikeus oli tehnyt
EU:n Ihmisoikeussopimuksen vastaisen teon kieltämällä Erkki Aho
kuulustelemasta vastapuolen todistajaa ja hyväksyessään asiassa
tutkinnanjohtajaksi esteellisen poliisin Raimo Ollilan.
Oikeustoimi ja poliisi blogissani on laaja selostus varatuomri Mikko
Kovalaisen toiminnasta.
Konkurssipäätös
17/2011 4.1.2011 K 10/5019. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto
on voimassa.
Asioita
ei ole saatu oikeuskäsittelyyn, koska Ylivieskan oikeusaputoimisto
on kieltäynyt antamasta oikeusapua ja estänyt ruotsalaisen
asianajajan käytön, jolla oli lupa toimia Suomessa. Lisäksi
Ylivieskan oikeusaputoimisto on jättänyt valituksen tekemättä
korkeimpaan oikeuteen kuten kirjassani oleva todistusaineisto
osoittaa sekä jättänyt haastamataa asianajaja Hannu Maskosen ja
asianajaja Antti Latolan oikeuteen. Ylivieskan oikeusaputoimiston
rooli on erittäin merkittävä siinä ettei asioita ole saatu
oikeuskäsittelyyn. Vieläkään Ylivieskan oikeusaputoimisto ei auta
Erkki Ahoa oikeusavun saamisessa. Sen lisäksi asianajajat Suomessa
eivät uskalla ottaa asioita hoidettavakseen tai tekevät ne
puolinaisesti kuten asianahoitajan hakemuksen korkeimmalle
oikeudelle, jossa hän jätti perusasian eli PR-Teolllisuus Oy:n
konkurssin hakemuksen ulkopuolelle ja juuri tämä on se asian ydin
eli syyttäjän esteellisyys ja tutkinnanjohtajan
virkavelvollisuuksien laiminlyönti.
Todistusaineistona
lisäksi kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa 952-91-4593-X ja
sieltä tässä yhteydessä sivut 159-160. Lisäksi todistusaineisto
kirjan todistusaineiton selitykset ja mitä todistusaineistoilla
todistetaan
LIITE
70
Koska
poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeuslaitos ei ota
todistusaineistoa vastaan eikä kuule todistajia, hovioikeus ei anna
suullista käsittely ja laillisuusvalvojat eivät näe asioissa
mitään rikosta laittomuudesta puhumattakaan niin on syytä epäillä,
että asioita johdetaan ylemmältä taholta. On
syytä epäillä valtiopetosta, josta todistavat kirjat
Laman
ja rahan pelurit ISBN 978-952-99691-1-1
A-P.
Pietilä Pankkikriisin peitellyt paperit ISBN 978-951-884-443-6
Seppo
Konttinen Salainen pankkituki ISBN 978-951-31-4251-3
sekä
presidentti Tarja Halosen tekemä kirjallinen salaamispäätös
A/9670/05 Helsinki 24.10.2005 ns. Koiviston konklaavista, minkä
jatkoa on salaiseksi julistettu SSP-sopimus sekä Suomen valtion
saamat runsaat kielteiset päätökset Euroopan
Ihmisoikeustuomioistuimesta. Valtiopetos ei vanhene koskaan.
Olen
joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi puolustaessani
laillisia oikeuksiani:
Tapon
yritys
Perjantaina
11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston
juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni
siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta
autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta
heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut
vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa
mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien
asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja
verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.
Jos
en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja
hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja.
Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies
kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on
tuntematon.
Verenpaineeni
nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen
johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat
223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello
22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat
258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa
puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä
lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten
terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine
saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut
vietiin takaisin putkaan.
Lauantaina
12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä
huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30
204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129
pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin
Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo
11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10
210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen
Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä,
minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että
kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty
yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan
poliisilaitoksen putkaan.
Puheluita
en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä
on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja
vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan
poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös
lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta
minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa
puhelimella.
Maanantaina
n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan
käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa
aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa
9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffapulloa.
Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin
aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella
hengenvaarallinen.
Oikeudenkäymiskaaren
12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme
päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista
11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka
teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään
ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani
sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto
pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä
oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt
alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita.
Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja
lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli
hengenvaarallinen.
Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli
täysin syyttäjän Sulo
Heiskarin pyöriteltävissä.
Mikä
oli pidätyksen todellinen syy?
Olen
selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja
syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää
virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat
Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden
avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.
Pankkikriisin
seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia,
joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen
aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin
velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen
suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka
oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet
konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan
Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään
laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä
konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista,
koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski
keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka
se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5
miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000
markkaa.
Olin
itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin
toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana.
Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen
järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi.
Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan
investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin
perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi
kansanedustaja Kalevi
Mattilaa.
Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan
kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku
Koskea.
Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu
suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.
Jouni
Remes oli
Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle.
Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran
kansanedustajaKalevi
Mattilalta,
kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön
toimitusjohtajaksi Stig
Weckströmin Kera
Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen
jälkeen.
Rekisterimerkintärikokset
Saattohoitaja Jouni
Remes ja
kansanedustaja Markku
Koskiväärensivät
perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat.
Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on
pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi
on merkitty Jouni
Remes, Markku
Koski, Heino
Virta, Kari
Konu ja Erkki
Aho.
Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut
toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho
ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen
yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja
Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut
Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä
asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi
totuuden osakkeenomistajilta.
Törkeät
petokset kaupanteossa
Saattohoitaja Jouni
Remes teki
Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden
tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt
eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy
esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan
markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön
osakkaille.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti
Latola ja Hannu
Maskonen myivät
11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet,
koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan
Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla
pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä
kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet
kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on
oikeus myydä toisen omaisuutta.
Kaupanteossa
salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta
ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen
tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa
ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.
Kauppasopimukset
on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu
Maskosen toimistossa.
Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n
puolesta Heino
Virta ja Jouni
Remes.
Asian
voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto.
Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjäSulo
Heiskari,
joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on
allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistajaArto
Ranta-Ylitalo ei
ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat
on vahvistettu.
Kauppasopimuksiin
liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku
Koski, Heino
Virta, Jouni
Remes, Kari
Konu jaErkki
Aho.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu
Maskonen ja Antti
Latola esittivät
Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon,
mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää
toimintaa.
Alavieskan
kunnan petollinen toiminta
Alavieskan
kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin
kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia
käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen
jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon
kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin
uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi
kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto
käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74
pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti.
Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan
yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että
Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja
Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön
toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta
poistaminen.
Kosken
kelkan kääntö
Yhtiön
hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku
Koski kertoi,
että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että
hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera
Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja
PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen
Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo
Arponen oli
luvannut pelastaaMarkku
Kosken.
Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut
pelastan”.
Heinäkuussa
1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera
Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan.
PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni
Remes teki
kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus
Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin.
Pankinjohtaja Anja
Kauppi olikin
pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n
hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni
Remeksen yhtiön
vastaisen toiminnan johdosta.
Asianajajien
ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle
väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n
vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat
Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä
haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan
takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti
Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia
ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet
haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi
menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta
takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä
oikeussuojakeinojaan.
Kera
Oy:n kiristys
Heikko
rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n
huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin
Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran
ristiin. Usko Jouni
Remeksen kykyihin
ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni
Remes nautti
enää Markku
Kosken luottamusta,
ei muiden hallituksen jäsenten. Markku
Kosken käytös
oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa
paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo
Sipolan kanssa.
Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni
Remeksen. Markku
Koskella oli
heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n
suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig
Weckström.
Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki
mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään
hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa
päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä
merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n
vaatimus oli se, että Weckström oli
valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan
konkurssiin.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta
oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan.
MäärittelimmeWeckströmille 500
000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille
tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei
ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.
Konkurssi
tavoitteena
Pian
vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei
ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana,
mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen
vientisihteeri Ela
Lillemaalle,
että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas.
Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa
tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani
Käännältä,
että ei hallittu alasajo merkitse
konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin
operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n
alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996
Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Wecktröm
soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan
yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään
konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista,
koskaHeino
Virta oli
Karjalassa, Markku
Koski Helsingissä
ja Kari
Konu työmatkalla.
Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän
kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava
vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera
Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua
Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti
aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat
vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös
rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta,
koska se oli aiheeton.
Kauppasopimukset
purettiin
Annoimme
konsultti Stig
Weckströmille lopputilin
ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku
Koski pyysi
eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen
jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm.
rahanpesukampanjan.
Kun
yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal
Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja
muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen
oikeus purkaa sopimukset.
Konkurssiin
väärillä tiedoilla
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä
tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin
konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska
loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty
muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei
oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen
kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli
maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta
ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa
Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman.
Lisäksi varatuomari Paavo
M. Petäjä antoi
Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja
lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle
antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa
asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä
valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan
käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen,
josta valittaminen annettiin Erkki
Ahon ja Heino
Virran toimesta
asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Putkakertomus
20.8.-23.8.2010
Nousin
perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin
verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan.
Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin
oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä
reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin
pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa
Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä.
Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli
ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki
Aho.
Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo
11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että
heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla
maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä
vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista
todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin,
hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani,
että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin
kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja
vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli
ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen
pyöräilemässä.
Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin
päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti
Raahen poliisit Jani
Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille
tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät
suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille
määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä
pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä
Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko
Rajaniemi. Muistan
kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko
Rajaniemen kanssa
Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin
minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli
jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri
samasta poliisista.
Mittasin verenpaineen klo 13.55.
Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä.
Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen
jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain
soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on
vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa
asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli
175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja
jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä
asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa
järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi
82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00
verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja
valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi
Reinikainen tuli
yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli
todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45
verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.
Miksi
minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon
tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä
tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä.
Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko
Raittilan kanssa
osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti.
En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä
rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä.
Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt
oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko
Raittila käynnisti
pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus.
Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja
rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja
toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää
voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna
heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja
lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui
hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä
kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle.
Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello
10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli
158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa
ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli
todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita
puheluja. Mikko
Kovalainen oli
laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle
täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä
en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3
leipää ja 2 dl mehu.
Kello 13. 00 päivystävä vartija
lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua
rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti
Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli
174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana
jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2
dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa
päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin.
Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen
konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello
21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15
minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä
ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.
Sunnuntaiaamuna
heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45
jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66.
Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin
suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3
leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät
katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus.
Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin
nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua
painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia,
ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja
lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta
ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut
vartija Pekka
Kallio tuli
ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi
olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut
hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut.
Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain
soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä
Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös
oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin
kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.
Valot sammutettiin
putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut
unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden
aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin
verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan
putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne
lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40.
Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Käräjätuomari
Jyrki Jylhän esteellisyys perustuu tuomareiden esteellisyydeestä
annettuun lakiin sekä siihen, että katson Jyrki Jylhän
henkilökohtaiseksi vihamieheksi, koska olen tehnyt hänestä
rikostutkintapyynnön edellliselle polisiiylijohtaja Mikko
Paaterolle, koska Ylivieska, tai Jokilaakson tai Oulun poliisi ei
tutki asioita.
Käräjätuomari
Jyrki Jylhä
Tuomarin
esteellisyydestä
Suomessa
riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3
momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riipumattomuus luo
edelltykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille.
Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin
perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE
78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista
säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on
vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös
oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6
artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen
ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita
ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren
13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa
tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen
vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on
asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on
asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos
tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
-
jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on pättänyt jotakin
siihen asiaan kuuluvaa.
Rikostutkintapyyntö
Pyydän
poliisiylijohtaja Mikko Paateroa tutkituttamaan onko Raahen seudun
ulosottoviraston kihlakunnan ulosottomies Vesa Heikkinen ja
kihlakunnanvouti Outi Ranta-Halvari syyllistyneet rikokseen, kun
pyrkivät perimään rikoksella aikaansaatuja saatavia tietoisena
siitä, että ne on saatu aikaan rikoksella. Teon tahallisuus täyttää
rikoksen tunnusmerkistön.
Pyydän
tutkimaan on Intrum Justitia Oy syyllistynyt rikokseen, koska ko,
perintätoimisto on ollut tietoinen siitä, että ko. saatavat ovat
syntyneet rikosten avulla. Toiminnan tietoisuus ja tahallisuus tekee
asiasta rikoksen. Lisäksi asiat ovat riita-asioina käräjäoikeuden
käsittelyssä joten ne eivät missään tapauksessa ole
perintäkelpoisia.
Pyydän
tutkimaan onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Jylhä
syyllistynyt rikokseen, kun ei ole antanut oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä asioissa ja antanut yksipuolisen tuomion asiassa
17.5.2013 S12/8495. Käräjätuomari Jyrki Jylhä on palauttanut
asian todistusaineiston Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt
liittää alkuperäisen päätöksen asiakirja-aineistoon, koska nyt
Rovaniemen hovioikeuteen valitettaessa sitä ei voi voida liittää
alkuperäiseen päätökseen, koska todistusaineisto on palautettu
Erkki Aholle. Teko on tahallinen, koska käräjätuomari Jyrki Jylhä
teki asian tietoisesti ja toimi esteellisenä tuomari sen johdosta,
että oli käsitellyt asioita ja ainakin kahdessa oikeudenkäynnissä
aikaisemmin. Oikeudenkäynti ei voinut olla oikeudenmukainen, koska
vastakanne jätettiin käsittelemättä ja todistusaineisto
palautettiin Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt liittää
oikeudenkäynnin asiakirjoihin, koska nyt käräjäoikeuden
päätöksestä valitettaessa hovioikeuteen ei voida esittää sitä
todistusaineistoa minkä perusteella käräjätuomari Jyrki Jylhä on
tehnyt ratkaisunsa, koska todistusaineisto on palautettu Erkki
Aholle. Lisäksi oikeudenkäynnistä on lähetetty 80 euron aiheeton
lasku Erkki Aho. Oikeudenkäynti ei ollut oikeudenmukainen, koska
käräjätuomari oli esteellinen ja todistusaineistoa ei käsitelty
asianmukaisesti.
Toimitin
täydellisen todistusaineiston poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
8.7.2013 mennessä aikaisemman 07.06.2013 toimittamani aineiston
lisäksi suoraan poliisihallitukseen poliisiylijohtaja Mikko
Paaterolle.
Kalajoella
24.06.2013
Erkki
Aho
Kalajoen
kaupunginvaltuutettu ( 7.s kausi)
Lankilantie
25 B 5
85100
KALAJOKI
Tiedoksi
Raahenseudun kihlakunnanulosottomies Vesa Heikkinen, kihlakunnanvouti
Outi Ranta-Halvari ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari
Jyrki Jylhä
Lisäksi
totean,että olen vetänyt kanteeni ulosottomies Vesa Heikkistä
vastaan pois Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta. Siksi ihmettelen
miksi se on edelleen mukana vaikka olen sen vetänyt pois. Päätös
on siis siinäkin mielessä virheellinen.
Olen
pyytänyt lukuisia kertoja käräjätuomari Jyrki Jylhältä lupaa
oikeudenistunnon videokuvaukseen turvakseni oikeusturvani.
Käräjätuomari ei ole vastanut minulle, mikä osoittaa sen, että
hänellä on ollut ennakkoasenne asiaa ja toisuus siitä, etta
asiassa tehdään ( on tehty, mutta julkistetaan) 4.2.2016
kansliapäätös.
Kalajoella
03.02.2016
Erkki
Aho