Te
olette tehneet päätöksen 16.4.2018 EOAK/3031/2017, josta teitä on
syytä epäillä rikollisesta toiminnasta. Tämä rikollinen toiminta
on jatketta valtiopetokselle, mikä tapahtui Mauno Koiviston ollessa
Suomen presidenttinä. Tämä laillisuusvalvojien rikollinen toiminta
on saatava loppumaan. Valitettavasti Suomessa ei ole
perutuslakituomioistuinta niin kuin melkein kaikissa muissa maissa.
Siksi laillisuusvalvojat voivat toimia rikollisesti eikä oikeus
Suomessa toteudu vaan kansalaiset joutuvat kärsimään
laillisuusvalvojen rikollisesta toiminnasta. Laillisuusvalvojille
tehdyistä kanteluista vain kuusi promillea aiheuttaa huomatuksen
vastaisen varalle. Suomessa kansalaiset eivät voi saada oikeutta,
koska kansanedustajien pitäisi valvoa laillisuusvalvojien toimintaa,
mutta he laiminlyövät velvollisuutensa ja hyväksyvät
laillisuusvalvojien rikollisen toiminan. Kansanedustajien pitäisi
perustuslain mukaan noudattaa Suomen lakia, mutta he laiminlyövät
tehtävänsä ja ministeritkin vähät välittävät ministerivalan
lupauksista. Näin ei voi jatkua.
Valtiopetoksen
eli ns. Koiviston konklaavin 6.5.1992 asiakirjat julistettiin
salaisiksi vastoin lakia. SSP-sopimus solmittiin 22.10.1993 ja sen
asiakirjat julistettiin salaiseksi 100 vuodeksi. Aktiv Hansa-kaupan
asiakirjat julistettiin salaiseksi 25 vuodeksi. Oikeudenmukainen
oikeudenkäynti ei voi toteutua näiden salaisiksi julistamisten
takia. Siksi pankkikriisiä koskevat päätökset ovat laittomia ja
Suomen valtio on korvausvelvollinen kaikille pankkikriisin uhreille
ja heidän omaisilleen aiheutetut vahingot korkoineen.
Ns.
Konklaavin salaamispäätös
Koiviston
konklaavi
SSP-sopimus
on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi.
SSP-sopimus
ja
Aktiv Hansakauppa 25 vuodeksi salaiseksi
Törkeä
petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?
Valtiopetos
on tosiasia
Rikokset
eivät myöskään voi vanhentua , koska valtiopetos ei vanhene
koskaan ja SSP-sopimuksen 100 vuoden salaus estää näiltä osin
asioiden vanhenemisen ja Aktiv Hansa-kaupan 25 vuoden salaus estää
myös asioiden vanhenemisen.
Pankkikriisioikeudenkäynnit
eivät ole voineet olla oikeudenmukaisia eikä myöskään minun
oikeudenkäyntini, koska vastapuoli eli Suomen valtio on salannut
olennaisia tietoja. Pankkikriisin päätökset on saatu aikaan
rikosten avulla. Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on mitätön.
Ns.
pankkikriisin taustaa
Ns.
pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista
Tekikö
Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?
Ns.
pankkikriisin EMU-varauma
90-
luvun pankkikriisi
Ns.
pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta
Velallisten
tuki ry:n puheet 2016.
Haastattelussa
Hilkka Laikko - Velallisten kohtelu Suomessa laitonta
Vieraana
Hilkka Laikko - Ulosotto, Velalliset & 90-luvun pankki kriisi
PR-talojen
konkurssivyyhti 1
PR-talojen
konkurssivyyhti 2
PR-talojen
konkurssivyyhti 3
Erkki
Ahon videot ( 8 video)
Olen
lähettänyt teille kantelussani tärkeimmät asiakirjat, joissa on
tuotu kiistattomasti esille tehdyt rikokset, joiden kohteeksi olen
joutunut - kiistattomasti ja selkeästi julki. Te ette ole
noudattaneet lakia vaikka toimitte Suomen kansan ylimpinä
laillisuusvalvojina, toimitte rikollisesti. Tämä ei voi jatkua.
Kehotan teitä tunnustamaan rikoksenne ja pyytämään eroa
tehtävistänne.
Suomessa
poistettiin pankkikriisin seurauksena 48 000 yritystä markkinoilta
ja aiheutettiin ylivelkaantuminen 280 000 henkilölle ja työttömyys
500 000 henkilölle. Itsemurhaan ajautui 14 500 henkilöä. Kysymys
on kansanmurhasta ja te jatkatte samaa linjaa tekemällä tietoisesti
vääriä päätöksiä ja suojelemalla rikollisia ja peittelemällä
rikoksia.
Olen
perehtynyt laillisuusvalvojien toimintaa jo yli 20 vuoden ajan tiedän
varmasti tiedän rikollisen toiminta ja pystyn sen osoittamaan, mutta
tiedotusvälineet vaikenevat totuudesta. Muistan kuinka aikanaan
laillisuusvalvoja Okko totesi, että ” se on justiin sama mitä
papereita te tänne laitatte, niin niillä ei ole mitään
merkitystä”. Laillisuusvalvoja Okko tunnusti totuuden.
Ystäväni
pastori Juhani Alaranta oli aikanaan perustuslakivaliokunnan
varajäsen ja hänetkin oli kutsuttu vierailulle
oikeuskanslerinvirastoon yhdessä muiden perustuslakivaliokunnan
jäsenten ja varajäsenten kanssa. Juhani sanoi, ettei hän mennyt,
koska kokouskutsussa oli jo mainittu, että ”Baarikaappi avataan
kello 15.00”.
Korkein
oikeus ei Suomessa noudata lakia. Se ei perustele kielteisiä
päätöksiään niin kuin laki edellyttää. Korkein oikeus ei
muutenkaan noudata lakia. Se on aivan tarpeeton laitos Suomessa niin
kuin laillisuusvalvojatkin mukaan luettuna myös poliisin oman
laillisuusvalvojat. Entinen Korkeimman oikeuden jäsen Jukka
Kemppinen kirjoittaa
kirjassaan "Taistelu oikeudesta" sivulla 15 näin: "Korkein
Oikeus on tällä hetkellä todellisessa ahdingossa ja luottamus
tuomioistuimiin on rapautunut niin pahasti, että menetetyn maineen
korjaamiseen voi mennä kolmekymmentä vuotta. Monet kansalaiset
eivät enää käytä sanoja "korkein oikeus"
naureskelematta, ja varmasti joku oikeusneuvos on ammattia
kysyttäessä häpeissään valehdellut soittavansa pianoa
pornobaarissa, koska se kuulostaa kunniallisemmalta kuin jäsenyys
Korkeimmassa Oikeudessa".
Kirjassaan
Oikeus
voittaa entinen
oikeusministeri Anneli
Jäätteenmäki käy
terrierimäisesti KO:n ukkoseuran kimppuun. Hän arvostelee
Korkeimman Oikeuden viime vuosien toimintaa. Jäätteenmäen mielestä
Eeva
Vuoren tapaus todistaa,
että KO ei elä nykyajassa ja arkipäivässä. Korkeimman Oikeuden
jäsenen Eeva Vuoren miehen kerrottiin saaneen entiseltä Turun
kaupungin johtajalta, Juhani
Lepältä 200
000 markkaa "pimeää rahaa" kauppasumman osana
huvilakaupassa. Lehtitietojen mukaan samassa pöydässä istunut Eeva
Vuori ilmeisesti näki tuon rahasumman, mutta hänelle saattoi käydä
kuin vitsin mustalaispojalle: hai, kyllä näki, mutta ei huomannut.
Syyttäjä jättikin syyttämättä, koska syyttäjän mukaan 200 000
markkaa on niin pieni raha Vuorien muuhun omaisuuteen nähden.
KO:n remontti tulisi Jäätteenmäen mielestä aloittaa jäsenten nimitystavasta, mikä nyt ruokkii salamyhkäisyyttä. Korkein Oikeus päättää itse ehdokkaistaan ja Tasavallan Presidentti nimittää. Viran täyttömenettely on tehtävä avoimemmaksi. Virkaesitys ja esillepano tulisi myös perustella. Varatuomari Jäätteenmäki pitää ongelmana myös sitä, ettei Korkein Oikeus perustele kielteisiä ratkaisujaan vaikka Suomen perustuslain 21 §:n mukaan ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätösten mukaan jokaisella on oikeus saada perusteltu päätös asioissa
KO:n remontti tulisi Jäätteenmäen mielestä aloittaa jäsenten nimitystavasta, mikä nyt ruokkii salamyhkäisyyttä. Korkein Oikeus päättää itse ehdokkaistaan ja Tasavallan Presidentti nimittää. Viran täyttömenettely on tehtävä avoimemmaksi. Virkaesitys ja esillepano tulisi myös perustella. Varatuomari Jäätteenmäki pitää ongelmana myös sitä, ettei Korkein Oikeus perustele kielteisiä ratkaisujaan vaikka Suomen perustuslain 21 §:n mukaan ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätösten mukaan jokaisella on oikeus saada perusteltu päätös asioissa
Transparency
Internationalin
selvityksen mukaan Suomen oikeuslaitos on maailman neljänneksi
epäluotettavin.
Se kuuluu samaan viiteryhmään Perun, Kamerunin ja Indonesian
kanssa.
Koiviston konklaaviin osallistunut entinen Vaasan Hovioikeuden presidentti Erkki Rintala arvosteli kovin sanoin oikeuslaitosta Ilkka-lehden haastattelussa kesäkuussa 1998. Hänen mukaansa Suomi seisoo oikeusvaltion takarivissä yhdessä Italian ja Puolan kanssa. Rintalan mukaan Suomi kuuluu oikeudenkäytössä huonoon seuraan. Hän viittaa myös skotlantilais-amerikkalaiseen tutkimukseen, joka on laajasti levinnyt maailman lakimiehille ja antaa vähemmän mairittelevan kuvan Suomen oikeuslaitoksesta. Valitettavasti Suomessa tämä Summers & Mc Cormickin tutkimus on vaiettu kuoliaaksi. Sitä ei löydy enää edes eduskunnan kirjastosta.
Kenen puolella oikeuslaitos on, rikollisten vai uhrien?
Valittujen Palojen julkistama tutkimus toukokuun numerossa vuonna 1996 osoittaa, että kansalaisten usko oikeusjärjestelmään on romahtanut. Vain 26 prosenttia kyselyyn vastanneista antaa tuomiolaitoksen toiminnalle hyvän arvosanan. Kansalaiset ihmettelevät kuinka välinpitämättömästi maamme oikeuslaitos toimii. Kenen puolella oikeuslaitos on, rikollisten vai uhrien, kysyvät kansalaiset. Valtaosa suomalaisista katsoo, että tuomioistuimet ja vankilalaitos ovat epäonnistuneet tehtävässään. Samalla kansalaiset antavat selkeän tuomion nykyiselle oikeuskäytännölle.
Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002 käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoittaa, että tuomioistuimet on alistettu poliittisen valtaeliitin johdon ja valvonnan alaisuuteen. Suomessa ei ole enää riippumaton tuomioistuinlaitos, vaikka perustuslain 3 § sitä edellyttää. Kokemani perusteella voin sanoa, että Suomessa on oikeutta niin vähän, että sitä ei riitä kaikille.
Koiviston konklaaviin osallistunut entinen Vaasan Hovioikeuden presidentti Erkki Rintala arvosteli kovin sanoin oikeuslaitosta Ilkka-lehden haastattelussa kesäkuussa 1998. Hänen mukaansa Suomi seisoo oikeusvaltion takarivissä yhdessä Italian ja Puolan kanssa. Rintalan mukaan Suomi kuuluu oikeudenkäytössä huonoon seuraan. Hän viittaa myös skotlantilais-amerikkalaiseen tutkimukseen, joka on laajasti levinnyt maailman lakimiehille ja antaa vähemmän mairittelevan kuvan Suomen oikeuslaitoksesta. Valitettavasti Suomessa tämä Summers & Mc Cormickin tutkimus on vaiettu kuoliaaksi. Sitä ei löydy enää edes eduskunnan kirjastosta.
Kenen puolella oikeuslaitos on, rikollisten vai uhrien?
Valittujen Palojen julkistama tutkimus toukokuun numerossa vuonna 1996 osoittaa, että kansalaisten usko oikeusjärjestelmään on romahtanut. Vain 26 prosenttia kyselyyn vastanneista antaa tuomiolaitoksen toiminnalle hyvän arvosanan. Kansalaiset ihmettelevät kuinka välinpitämättömästi maamme oikeuslaitos toimii. Kenen puolella oikeuslaitos on, rikollisten vai uhrien, kysyvät kansalaiset. Valtaosa suomalaisista katsoo, että tuomioistuimet ja vankilalaitos ovat epäonnistuneet tehtävässään. Samalla kansalaiset antavat selkeän tuomion nykyiselle oikeuskäytännölle.
Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002 käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoittaa, että tuomioistuimet on alistettu poliittisen valtaeliitin johdon ja valvonnan alaisuuteen. Suomessa ei ole enää riippumaton tuomioistuinlaitos, vaikka perustuslain 3 § sitä edellyttää. Kokemani perusteella voin sanoa, että Suomessa on oikeutta niin vähän, että sitä ei riitä kaikille.
Suomen
perustuslaki 21 §
Oikeusturva
Jokaisella
on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman
aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa
tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja
velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun
riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn
julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja
hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja
hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Tämä
ei toteudu,koska poliisi, syyttäjä ja oikeuslaitos ei noudata lakia
eikä laillisuusvalvojat noudata lakia.
Suomen
perustuslain 1 §:n
mukaan valtiosääntö
turvaaihmisarvon
loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää
oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.
- Perustuslain 2 §:n mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
- Perustuslain 3 §:n mukaan tuomivaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
- Perustuslain 6 §:n mukaan kaikki ovat yhdenvertaiset lain edessä.
- Perustuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen sekä turvallisuuteen.
- Perustuslain 15 §:n mukaan jokaisen omaisuus on turvattu.
- Perustuslain 18 §:n mukaan jokaisella on oikeus työhön ja elinkeinovapauteen.
- Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella on oikeus sosiaaliturvaan.
- Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaisessa tuomioistuimessa tai viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
- Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan tehtävänä on perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Ylivieska-Raahen
käräjäoikeus on toiminut vastoin lakia PR-Teollisuus Oy:n
konkurssiasiassa, kun käräjätuomari Juha Nieminen ei ole
tarkistanut varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjoja ja
toimeksiantoja. Paavo M. Petäjä on antanut asiassa väärän
lausunnon käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.
Paavo M. Petäjä tunnustaa asian Oulun KRP:lle antamassaan
lausunnossa.
Ylivieskan
käräjäoikeus on toiminut virheellisesti PR-Teollisuus Oy:n
pesänluettelon vannontatilaisuudessa, jossa todistin, että
konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu
väärillä tiedoilla. Koska käräjätuomari, syyttäjä ja
konkurssipesänhoitaja eivät reagoineet asiaa, niin tilaisuudessa
läsnä ollut silloinen asianajaja Asko Keränen pyysi minut
tilaisuuden jälkeen kahville. Hän pyysi minulta ja hallituksen
puheenjohtajalta valtakirjat jotta voi valittaa asiasta. Hänen
mielestään konkurssi oli laito, koska kaupat oli purettu ja
konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Asianajaja Asko Keränen
jätti kuitenkin valituksen tekemättä ja meiltä me näin
puheoikeus asiassa. Ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärät
tuomioni. Jotta korkein oikeus voi purkaa tuomion niin se on
käsiteltävä nyt tässä oikeudenkäyntiväitteen käsittelyssä
samoin kuin vahingonkorvauslaskelmani.
Ylivieskan
käräjäoikeus ei ole ottanut todistusaineistoja vastaan eikä
kuullut minun todistajia. Siksi en ole saanut oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä 24 vuoteen. Olen kärsinyt viranomaisten rikosten
johdosta 4 konkurssia ja yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion,
mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Olen menettänyt yritykseni,
omaisuuteni ja maineeni. Olen ollut luottokelvoton jo 24 vuoden ajan.
Vahingonkorvauslaskelma
ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
- osakepääoma 100 857 euroa
- toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
- omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
- tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
- henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
- tilauskanta 165 911 euroa
- kotimaan myynti 26 053 406 euroa
- Japanin myynti 1 443 430 euroa
- Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
- ikkunakauppa 17 551 182 euroa
- Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
- Saksan hirsi 10 460 000 euroa
- Venäjän puu 11 460 569 euroa
- rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroayhteensä 153 828 383 euroa
Ylivieskan
käräjäoikeus on hyväksynyt kymmenien vuosien ajan esteellisen
syyttäjän toiminnan asioissani. Sulo Heiskari oli
kaupanvahvistajana Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja
Euronio Oy:n kaupoissa. Kaupoissa salattiin 48 miljoonan markan
pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin keskeneräinen tilauskanta 15
miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Siitä on myyjän
eli Kera Oy:n lausunto. Sulo Heiskari on toiminut syyttäjänä
kaikissa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n
kaupoista johtuvissa oikeudenkäynneissä. Sulo Heiskari on ollut
esteellinen syyttäjistä annetun lain mukaan.
Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies
ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on
esteellinen.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Ylivieskan
käräjäoikeus on tehnyt väärän päätöksen mys varatuomari
Mikko Kovalaisen nostamassa kunnianloukkausoikeudenkäynnissä, jossa
en saanut kuulustella vastapuolen todistajaa. Menettely on Euroopan
Ihmisoikeussopimuksen vastainen. Asiassa väärän lausuman
Rovaniemen hovioikeudelle antoivat käräjätuomari Määttä,
syyttäjä Mustonen sekä vastapuoli varatuomari Mikko Kovalainen.
Asiasta on kolmen todistajan Alpo Ylitalon, Pentti Heikkisen ja Olli
Puolitaipaleen kirjalliset valaehtoiset lausunnot. Näin ollen ei ole
tilanne, että sana sanaa vastaan. Lisäksi Ylivieska-Raahen
käräjäoikeus on hävittänyt kuulustelunauhat , jotka olisivat
paljastaneet totuuden. En siis saanut kuulustella Mikko Kovalaisen
todistaan Kalervo Savolaista. Käräjäoikeus ei ottanut myöskään
todistusaineistoa vastaan. Poliisi ei ottanut todistusaineisto
vastaan ja syyttäjä ei ottanut todistusaineistoa vastaan.
Ylivieskan
käräjäoikeus ei ottanut käsiteltäväkseen asiaa, kun haastoin
Suomen valtion oikeuteen. Korkein oikeus määräsi todistusaineiston
säilytettäväksi Ylivieskan käräjäoikeudessa viisi vuotta eli
vuoteen 2021. Ylivieskan käräjäoikeus on hävittänyt
todistusaineiston.
Ylivieska-Raahen
käräjäoikeus
Tyytymättömyyden
ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden
esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun 03.02.2016 nro 16/568 asiassa L
15/6631
Jokainen
näistä Ylivieskan käräjäoikeuden ja Ylivieska-Raahen
käräjäoikeuden päätöksestä on syntynyt rikosten avulla
Konkurssiasiat
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomisaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomisaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
Todistusaineisto
Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa osoittaa kiistattomasti asian.
TODISTELU:
Nimismies
Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi Euronio Oy:n ja
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaisten
pesänhoitajien , asianajaja Antti Latolan ja Hannu Maskosen
allekirjoittamaan kauppakirjaan.
LIITE
1
Kauppakirjan
allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut
kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Nimismies Sulo Heiskari ei ole ollut
paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu asianajaja Hannu
Maskosen toimistossa Oulussa.
LIITE
2
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei ole ollut
kaupanvahvistajan kutsumana todistaja paikalla, missä Alavieskan
Puurakenteen konkurssipesä on myyty Euronio Oy:lle.
Liite
3
Pentti
Arhippaisen todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan
vahvistamiseen. Arhippainen todistaa tässä törkeän petoksen
Euronio Oy:n Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisessä
kaupassa.
LIITE
4
Erkki
Ahon todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan
vahvistamiseen. Kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa. Kauppakirjan
allekirjoitajan todistuksen mukaan kaupanvahvistajana toiminut tuleva
syyttäjä ei ollut paikalla Oulussa eikä myöskään
kaupanvahvistajan kutsuma todistaja.
LIITE
5
Syyttäjä
Sulo Heiskarin väärä lausuma oikeudelle, jossa hän
todistaa, ettei Erkki Aholla ole oikeutta valita syyttäjää omien
mieltymystensä mukaisesti.
LIITE
6
JOHTOPÄÄTÖKSET:
Kaupanvahvistajana toiminut nimismies Sulo
Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä, koska hän
toiminut kaupanvahvistajana kauppasopimuksissa. Lisäksi hän on
antanut väärän lausuman oikeudelle asiassa.
Syyttäjä
Sulo Heiskari on näinollen ollut esteellinen toimimaan kaikkissa
oikeudenkäynneissä mitkä koskevat ko. kauppasopimuksia.
TOINEN
TODISTUSAIHE: Tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollilan
virkavelvollisuuksien laiminlyönti
Poliisi
Raimo Ollila on lyönyt virkavelvollisuutensa laiminlyönnin
jättäessään tutkimatta kysessäolevan kaupanvahvistuksen ja muut
rikokset. Selostan ja todistan seuraavassa asioiden kulun, jotka
tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollila on jättänyt tutkimatta.
SSP-sopimus
solmittiin Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien keskusliiton,
Postipankin ja Unitas Oy:n sekä Valtion vakuusrahaston kesken ns.
SSP-sopimus Helsingissä 21.10.1993. Sopimus julistettiin salaiseksi.
Sopimuksen sivulla 17 määriteltiin yritysten kaatamisperusteet: jos
yritys toimii jollakin seuraavista toimialoista
- kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
- muu sijoittaminen
- rakentaminen
- vähittäiskauppa
- hotelli- ja ravintolatoiminta
- vapaa-aikatoiminta
todistusaineistona
salaiseksi julistettu SSP-sopimus
LIITE
7
RTS-toimialaraportti-97
osoittaa talopakettimarkkoilla olevan ylikapasiteettiin ja
tilinpäätöstiedot vuodelta 1992 osoittavat Suomen talotehtaiden
tilanteen vuonna 1992. Todistusaineistona Rakennustutkimus RTS Oy:n
RTS-toimialaraportti -97 talopakettimarkkinat. Minulla on tuo
asiakirja ja voin lähettää kopion siitä korkeimmalle oikeudelle,
mutta tässä yhteydessä lähetän vain oleelliset sivut asiassa.
LIITE
8
Helsingin
sanomien lehtileike 1.3.1999 osoittaa, että Kera Oy:ssä toimi ns.
ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja
sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän
tehtäviin kuului pelastaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamat
ongelmayritykset ja minimoida tappiot. Kera Oy oli toinen Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämies ja Arsenal Oy oli toinen.
LIITE
9
Kera
Oy käytti toiminnassaan ns. saattohoitajia. Alavieskan Puurakenne
Oy:n talouspäälliköksi tuli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen
perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes. Alavieskan Puurakenne
Oy meni konkurssiin, kun Keski-Pohjan säästöpankki lopetti
yrityksen rahoittamisen sopimusten vastaisesti. Uuden yrityksen
perustamiseen ja konkurssiin mennen yrityksen jatkajien joukkoon
soluttautuikauppatieteen maisteri Jouni
Remes. Hän teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden
tietämättä, että uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät
edellytä Kera Oy:n mukaantuloa rahoittajana.
LIITE
10
Kauppatieteen
maisteri Jouni Remes käytti luottamusasemaansa väärin, kun
konkurssiin mennen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikkönä
teki laskelmia useammalle eri taholle ja näin sai nostettua
kauppahintaa korkeammaksi. Lisäksi hän
väärensi Euronio Oy hallituksen kokouksen pöytäkirjan
kansanedustaja Markku Kosken kanssa. Kokouspaikaksi pöytäkirjaan on
merkitty Euronio Oy:n kokoustilat Helsingissä. Euronio Oy oli
paperiyhtiö, jolla ei ollut toimitiloja Helsingissä eikä
muuallakaan eivätkä myöskään pöytäkirjassa mainitut
hallituksen jäsenet Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho ole olleet
Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on siis väärennetty.
LIITE
11
Pöytäkirjaan
merkityn hallituksen jäsenen Heino Virran todistus siitä, ettei hän
ole ollut tuossa kokouksessa.
LIITE
12
Pöytäkirjaan
merkitys hallituksen jäsenen Kari Konun todistus siitä, ettei hän
ole ollut tuossa kokouksessa.
LIITE
13
Pöytäkirjaan
merkitys hallituksen jäsenen Erkki Ahon todistus siitä, ettei hän
ole ollut tuossa kokousessa
LIITE
14
Euronio
Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja Euronio Oy:n
toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on väärennetty
eikä Euronio Oy:llä ole ollut toimitiloja Helsingissä. Pöytäkirjan
ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski.
LIITE
15
Väärennetyillä
kauppakirjoilla on patentti- ja rekisterihallituksesta yrityksen
rekisteröinti.
LIITE
16
Alavieskan
kunnan kanssa Erkki Aho oli neuvotellut investointitukiasian.
Alavieskan kunnanhallitus käsitteli asiaa keskiviikkona 10.5.1995
klo 9.00-11.00. Kokouksessa tehtiin perustetulle yritykselle
myönteinen investointiavustuspäätös.
LIITE
17
Uuden
yhtiön perustajajäsenten puolesta asioita hoitanut Kera Oy
kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Purakenteen
talouspäälliköksi tullut Jouni Remes otti yhteyttä kunnanjohtaja
Aarne Karvoseen ja Alavieskan kunnanhallitus kokoontui 15.5.1993 klo
21.00 -21.50 kokoukseen, jossa se muutti aiemmin 10.5.1995 tekemäänsä
päätöstä investointituesta rikkomalla Erkki Ahon osakkaiden
puolesta neuvotteleman sopimuksen.
LIITE
18
Kauppasopimukset
jotka tehtiin Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n
väliaikaisten pesänhoitajien Antti Latolan ja Hannu Maskosen
kesken.
Kauppasopimuksista
käy ilmi, että väliaikaiset
pesänhoitajat tekivät konkurssisäännön
vastaisesti kiinteistön kauppasopimuksen.Edellä olen jo esittänyt,
että kauppasopimukset on tehty laittomasti, koska kaupanvahvistaja
ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja eivät todistusaineiston
mukaan ole olleet paikalla. Kauppasopimus on tehty myös maakaaren
vastaisesti, koska kauppasopimuksissa myyjillä ei ollut kirjallista
lupaa myydä kiinteistöjä. Kaiken lisäksi kiinteistöt olivat
pantattu velkojen vakuudeksi ja pantatut 48 miljoonan kiinnitykset
salattiin kauppasopimuksissa kuten kauppasopimuksista näkyy.
Kiinteistöjen kauppasopimus, vaihto-omaisuuden, ns. tuoteoikeuksien,
sopimuskannan ja keskeneräisten töiden sekä omaisuuden
kauppasopimukset.
LIITE
19
Kauppasopimuksissa
salatut 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Ylivieskan
käräjäoikeudesta saa kopiot pantatuista kiinnityksistä. Salatut
pantatut kiinnitykset todistusaineistona.
LIITE
20
Osakkeenomistaja
Pauli Kiimamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt
pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkän petoksen
kohteeksi
LIITE
21
Osakkeenomistaja
Timo Viitamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista
kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi.
LIITE
22
Osakkeenomistaja
Kari Konun todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista
kiinnityksistä.
LIITE
23
Osakkeenomistaja
Reijo Nahkalan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista
kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeänpetoksen
kohteeksi.
LIITE
24
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomiota riita-asiassa
takaajia ja PR-Teollisuus Oy:tä vastaan. Takaajia
asiassa on edustanut asianajaja Jouni Vihervalli takaajien tietämättä
ja ilman takaajien valtakirjoja. Lisäksi Ylivieskan käräjäoikeus
on jättänyt haasteet toimittamatta takaajille asiassa.
Todistusaineistona Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät
asiakirjaan, jossa on merkitty kysymysmerkillä Tiedoksiannot?
Ylivieskan käräjäoikeus on kuitenkin tehnyt asiassa päätöksen
vaikka tiedoksiantoja ei ole toimitettu asianosaisille ja
asianosaisia on edustanut heidän tietämättään heille täysin
tuntemanton asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimenksiantoja ja
valtakirjoja.
LIITE
25
Suomen
Asianajajaliittoon on valitettu asianajaja Jouni Vihervallin
toiminnasta. Vastineessaanasianajaja Jouni
Vihervalli toteaa, että ” en ole koskaan tavannut kantelijoita
enkä muista edes keskustelleeni heidän kanssaan puhelimitse.”
Asianajaja Jouni Vihervalli siis tunnustaa tekonsa.
LIITE
26
Kauppakirjan
allekirjoittaja ja PR-Teollisuus Oy:n osakkeenomistaja Heino Virta,
joka oli Uhtua Wood Oy:n kautta osakkeenomistaja, todistaa, ettei hän
ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille eikä
varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä asianajaja Antti Latolalle
eikä Veli Päivikkö Ky:n asianajaja Sampsa Teittiselle.
LIITE
27
Kun
osakkaiden luottamus toimitusjohtaja Jouni Remeksen toimintaan loppui
niin toimitusjohtajaksi hyväksyttiin Kera Oy:n kiristyksen jälkeen
Stig Weckström, joka jatkoi saattohoitajaksi tuntemamme Jouni
Remeksen toimintaa. Konsultti Stig Weckström ilmoitti yhtiön
pikkujoulutansseissa yrityksen vientisihteerille, että hänen
tehtävänään on ajaa yritys hallitus alas. Sitä mahdollisuutta
yhtiön osakkaat eivät antaneet Stig Wecsktromille, kun kävi ilmi
hänen toimintansa. Osakkeenomistaja Timo Viitamaan lausunto osoittaa
sen, että Stig Weckström toimi yhtiön etujen vastaisesti.
LIITE
28
PR-Teollisuus
Oy.ssä toimi osakkeenomistajana bulvaanien kautta Tapani Kääntä
muiden kuin kahden osakkeenomistajan tietämättä. Tapani Kääntä
on antanut kirjallisen lausunnon, jossa hän todistaa Stig
Weckströmin toimivan yhtiön edun vastaisesti levittäessään
perättömiä tietoja rahanpesusta.
LIITE
29
Kera
Oy oli tehnyt perättömän ilmoituksen PR-Teollisuus Oy:stä ja sen
johtohenkilöistä rahanpesusta ja oli levittänyt tätä tietoa
laajalti niin, että perätön tieto oli mennyt Japaniin asti.
LIITE
30
Kera
Oy selkeästi pyrki poistamaan PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta
levittämällä perättömiä huhuja ja auttamalla saattohoitajia
PR-Teollisuus Oy:n palvelukseen. Kera Oy:n lakimiehen lausunto Kera
Oy:n roolista rahanpesuilmoittelussa.
LIITE
31
Kera
Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttonen, jonka Helsingin Sanomat
nimesi ns. ruumiinpesuryhmän vetäjäksi tunnustaa Kera Oy:n roolin
rahanpesuhuhujen levittämisessä.
LIITE
32
Kaleva
uutisoi, että kauppahetkellä voimassaoleva tilauskanta oli 26
miljoonaa markkaa.
LIITE
33
Kera
Oy:n Seppo Arponen todistaa vastauksessaan, ettei voimassaollut
tilauskanta ollutkaan 26 miljonaa markkaa, vaan noin 11-12 miljoonaa
markkaa. Tämä todistaa, sen Kera Oy on ollut päämiehenä
kaupassa, jossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset
ja ilmoitettiin tilauskanta n. 15 miljooaa suuremmaksi kuin se
todellisuudessa oli. Todisteena kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa
ISBN 952-91-4593-X ja sivu 287.
LIITE
34
On
syytä epäillä, että kauppa- ja teollisuusministeriö oli vahvasti
mukana toimialarationalisoinissa mikä oli päätetty salaiseksi
julistetussa SSP-sopimuksessa 22.10.1993. Siitä on todistuksena
lainvastainen KTM:n tukipäätös jossa vedotaan siihen, että yritys
jatkaa konkurssin tehneen yrityksen toimintaa. Tämä ei voi olla
lainmukainen kielteisen päätöksen syy avustushakemukselle.
LIITE
35
Kun
toimitusjohtaja Stig Weckström erotettiin ja hallituksen
puheenjohtajalle Markku Koskelle annettiin mahdollisuus erota niin he
jatkoivat PR-Teollisuus Oy:n vastaista toimintaansa vielä senkin
jälkeen kun heidät oli saatu pois yhtiön toiminnasta. Koska
saattohoitajaksi tunnistamamme Stig Weckström ei saanut yritystä
konkurssiin, niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki
kiinteistön kaupat vastoin lakia 19.3.1996. Kaupanvahvistajaa ei
ollut mukana kaupanpurussa niinkuin laki edellyttää.
LIITE
36
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tuoteoikeuksien ja omaisuuden
kauppasopimuksen 18.4.1996. Minä Erkki Ahon en hyväksynyt Oulussa
asianajaja Hannu Maskosen toimistossa sopimusten purkua joten
asianajaja Hannu Maskonen kutsui viereistä huoneesta kaksi
todistajaa paikalle, jotka todistivat, että kaupat oli purettu.
Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kaupanpurku
merkitsi myös sitä, että kauppasopimuksen liitännäiset eli
takaukset raukesivat, koska kauppasopimus purettaessa takaukset eivät
voi jäädä voimaan.
LIITE
37
Lakiasiaintoimisto
Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
johtuen kauppojen purusta. Herttuainen
todistaa, että kaupat oli purettu.
LIITE
38
Kun
kaupat oli purettu niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla.
Konkurssihakemuksessa mainitaan perusteluiksi mm. vaihto-omaisuudesta
ja tuoteoikeuksista 1.130.000 markkaa.
LIITE
39
PR-Teollisuus
Oy oli maksanut tuoteoikeuksia koskevia takauksia 19.06.1995
401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996
100.000,00 markkaa. Takauksista oli siis maksettu 1001,444,45 markkaa
ja lisäksi kaupat purettaessa takaukset olivat rauenneet.
Konkurssihakemus on siis tehty väärillä tiedoillla.
LIITE
40
Konkurssiasiassa
Ylivieskan käräjäoikeudelle on antanut lausuman varatuomari Paavo
M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja ja todennut, että
kanne on oikea.
Ylivieskan
käräjäoikeus ei ole tarkistanut onko varatuomari Paavo M.
Petäjällä valtakirjoja. Käräjäoikeus on laiminlyönnyt
tehtävänsä. Paavo M. Petäjällä ei ollut toimeksiantoja eikä
valtakirjoja asiassa.
LIITE
41
Varatuomari
Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa,
ettei hänelä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa.
LIITE
42
Varmemmaksi
vakuudeksi konkurssiinhakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n
nimissä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.
LIITE
43
Koska
Ylivieskan poliisi ei tutkinut asioita niin käännyimme KRP:n
puoleen ja teimme useita tutkintapyyntöjä asioiden tutkimiseksi.
Tässä todisteena Heino Virran tekemä tutkintapyyntö varatuomari
Paavo M. Petäjän toiminnasta.KRP;n poliisi
on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa asiassa.
LIITE
44
Ylivieskan
käräjäoikeus päätti asettaa PR-Teollisuus Oy:n
konkurssiin.Seurauksena konkurssituomio.
LIITE
45
Konkurssivalvonnassa
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoittaa
vahingonkorvaussaatavakseen 9.413.000 markkaa. Näin Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä tunnustaa purkaneensa kaupat.Missä
on loppuselvitys kauppojen purkamisesta?
LIITE
46
Velkojien
kokouksessa mukana olivat syyttäjä Sulo
Heiskarin lisäksi myös asianajaja Asko Keränen. Ilmoitin
tilaisuudessa oman näkemykseni konkurssiasiassa eli siis sen,
että koska kaupat oli purettu, niin konkurssi oli laiton. Lisäksi
kiinnitin huomiota siihen, että pesänluettelon tarkistamiseen ei
oltu jätetty riittävää aikaa ja pyysin jatkoaikaa siihen, koska
mielestäni pesänluettelosta oli jätetty mm. 32 miljoonan
tilauskanta pois. Syyttäjä Sulo Heiskari
käytti puheenvuoron ja kehotti minua tekemään asiassa vain
varauksen jotta asian käsittelyä ei hidastettaisia. Tilaisuuden
jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minut kahville ja totesi,
että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Hän pyysi, että
laittaisimme hänelle valtakirjat jotta hän voi tehdä Vaasan
hovioikeudelle asiassa valituksen. Allekirjoitimme avoimet
valtakirjat asianajaja Asko Keräselle asioiden hoitamiseksi.
Asianajaja Asko Keränen laittoi asiasta kirjeen Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.
LIITE
47
Tekemistämme
avoimista valtakirjoista todisteena osakkeenomistaja Heino Virran
tekemä avoin valtakirja asianajaja Asko Keräselle.
LIITE
48
Asianajaja,
nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että jätti valitukset
tekemättä
LIITE
49
Todistusaineisto
tilauskannan suuruudesta, mikä oli jätetty pois pesänluettelosta.
Erillinen nidottu kirja tilaussopimuksista todistusaineistona
oikeuskäsittelyssä.
LIITE
50
Konkurssin
jälkeen PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä myi tilauskannan konsultti
Stig Wecktromin Trio Leadership System Oy Ab:lle. Kirjallinen todiste
asiasta.
LIITE
51
Tilauskanta
luovutettiin Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi
konsultti Stig Wecksrtömille tilauskannasta 88.495,00 markkaa.
LIITE
52
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomion takaajia vastaan
Ylivieskan käräjäoikeudessa. Hakemus oli tehty väärillä
tiedoilla, koska saatavaa ei todellisuudessa ollut, koska kaupat oli
purettu, mutta takaukset oli saatu voimaan Ylivieskan käräjäoikeuden
konkurssipäätöksellä, mikä oli saatu aikaan konkurssipesän ja
varatuomari Paavo M. Petäjän väärillä lausumilla ja Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomarin virheellisellä menettelyllä.
Käräjätuomari ei ollut tarkistanut valtakirjoja varatuomari Paavo
M. Petäjältä. Takaajia ei siis ole kuultu asiassa, koska heitä on
edustanut PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä eli siis asianajajat
Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen ilman toimeksiantoja ja
valtakirjoja.
LIITE
53
Lakiasiaintoimisto
Jorma Herttuainen teki rikostutkintapyynnön asiossta Oulun KRP:lle,
mutta KRP jätti asiat tutkimatta ja laiminlöi
virkavelvollisuutensa.Tutkintapyyntö todistusaineistona
kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivuilla
334-344.
LIITE
54
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston
luxemburgilaiselle International Timber Comany S.A:lle. Yritys
paljastui myöhemmin rahapesuyritykseksi, mutta Suomessa poliisi
jätti asian tutkimatta. USA:ssa vaadittiin yhtiön johtohenkilöille
Hendrik Rienstralle 210 vuotta vankeutta ja Richard Rienstralle 190
vuotta vankeutta. Kiinteistöistä tehtiin vuokraussopimus, koska
niitä ei voitu myydä kiinteistöjen panttausten johdosta.
Kirjan
Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivut 348-351.
LIITE
55
Kun
Hendrik Rienstra oli kuollut ja Richard Rienstra istui vankilassa,
niin International Timber Company Finland haettiin konkurssiin.
Konkurssipäätös tuomio 963 7.9.1998 97/1236
LIITE
56
Konkurssipäätös
tuli erikoisella tavalla. Tämä käy ilmi asianajaja Asko Keräsen
kirjeestä asianajaja Antti Kejolle. Kirjeen viimeinen lause
paljastaa koko totuuden: ”Muuta selvitystä toimille en keksi kuin,
että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan
sopimuksemme.” Tämä pitää paikkansa, sillä konsultti Stig
Weckström tuli ITC Finland Oy:n konsultiksi ennen konkurssia ja hän
laski tutustuttuaan kirjanpitoon milloin oli edullisin ajankohta
hakea yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin muistaakseni
torstai-päivänä ja perjantaina yritykseen tuli niin iso määrä
vientisaatavia, että konkurssi olisi voitu välttää.
LIITE
57
Laitoin
asianajaja Asko Keräsen kirjeen Suomen Asianajajaliittoon. Siellä
se aiheutti melkoisen hämmingin ja asianjajaja Keränen ja Kejo
lienee sopineet asiat mahdollisesti Rienstran tuella. Siitä
osoituksena maksukuitit joita voidaan epäillä rahanpesurikoksiksi.
LIITE
58
International
Timber Company Finland oy:n velkojain kokouksessa ilmoitin, että
koneet ja laitteet eivät olleet yhtiön omaisuutta vaan kuuluivat
toiselle firmalle eli ITC S.A:lle. ITC Finland Oy:n konkurssipesä ei
esittänyt kauppakirjaa jolla se olisi ostanut ko. koneet.
Velkojain
kokouksessa otin jo asian esille, mutta minun ymärtääkseni Richard
Rienstra teki väärän valan ja hyväksyi asianajaja Antti
Kejon mielestäni lainvastaisen menettelyn.Syyttäjä
Sulo Heiskari oli läsnä tilaisuudessa, jossa toin esille asian.
Ehkä
asiaan vaikutti se, että uuden perustettavan yrityksen, Ultra Prima
Oy:n, omistaja oli Richard Rienstra.
LIITE
59
Korkeinta
ostotarjousta konkurssipesät eivät hyväksyneet vaan myivät
omaisuuden Richard Rientran Ultra Prima Oy:lle. Korkeimmasta
tarjouksesta, Karfer Oy:n tarjouksesta kopio kirjan sivulla 357.
LIITE
60
Syyttäjä
Sulo Heiskari lienee pelännyt omien tekojensa esille tulemista ja
poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyöntien
paljastumista, niin he käynnistivät järkyttävän ajojahdin Erkki
Ahoa kohtaan. Helpoin tapa oli yrittää Kalajoen valtuuston
ylivoimaisen ääniharavan maineen mustaamista
kunnianloukkaussyytteillä Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli
sopiva apuri asiassa. Kunnanvaltuutettu Erkki Aho pyysi julkisesti
selvitystä kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskelta Rahjan saariston
Natura Life-asiassa. Rahoitushakemuksessahan oli laitettu
itsehallinnon omaavat Kallan karit Rahjan saariston
NaturaLife-hakemukseen itsehallinnon omaavan Kallan karien
itsehallintoelinten päätöstä ja myös vastoin Himangan
kunnanvaltuuston päätöstä. Rahoitushakemus oli tehty väärillä
tiedoilla ja sen allekirjoittajana oli muun muassa kunnanjohtaja
Torsti Kalliokoski. Poliisi jätti asian tutkimatta eikä ottanut
todistusaineistoa vastaan. Asioista selvitys kirjassani ja
todistusaineisto sivuilla 380-420.
LIITE
61
Erkki
Aho tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken
kunnianloukkauksesta, koska tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ei ottanut
todistusaineistoa vastaan. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
voimassa. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen syyttäjä Sulo
Heiskari.
LIITE
62
Asianajaja
Hannu Maskonen esitti Erkki Aholle, että tämä lopettaisi asioiden
penkomisen ja maksaisi hänelle 10 000 markkaa ja hän ei hakisi
Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho ilmoitti
kielteisen kantansa asiaan.
Asaianajaja
Hannu Maskonen haki Merita Pankki Oy:n nimissä Erkki ja Eila Aholle
tuomiota velallisen epärehellisyydestä. Kalajoen Meritapankin
johtaja ei tiennyt lainkaan, että Merita Pankki Oy on
asianomistajana asiassa. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa, että
Kalajoen konttorin toimesta ei asiaa ole laitettu vireille.
Tuomio
R98/71 todisteena sekä Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri Ylitalon
todistus asiassa. Erkki Aho oli Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsen
ja Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi Erkki Aholta selvityksen
ehdottoman vankeustuomion takia. Aho sai 75 päivän ehdottoman
vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Aho teki 1879 sivun
selvityksen Kalajoen kaupunginvaltuustolle, mutta valtuuston
puheenjohtaja esti Erkki Ahoa esittämästä selvitystä Kalajoen
kaupunginvaltuustolle. Selvityksestä kuva, jossa on 1879 sivun
aineisto ja kirjat.
Selvitys
on edelleen Kalajoen kaupunginarkistona ja nimeän sen
todistusaineistoksi korkeimmalle oikeudelle. On huomattava, että
teko ei ole vanhentunut, koska sen oikeusvaikutukset ovat voimassa
eli ulosotto on voimassa.
LIITE
63.
Asianajaja
Hannu Maskonen toteutti uhkauksensa ja haki Erkki Ahon
henkilökohtaiseen konkurssiin. Kysymys oli siis takaussaatavasta,
jota ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu ja
takaukset olivat rauenneet ja toiseksi takaussumma oli maksettu jo
takaisin, koska PR-Teollisuus oli maksanut yli miljoonaa markkaa ja
konkurssipesä oli tenyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen jolla he
maksoivat 450 000 markkaa ja konkurssipesä oli myynyt jo
tuoteoikeudet uudelle omistajalle 200 000 markalla. Tämän jälkeen
asianajaja Hannu Maskonen putosi parvekkelta ja kuoli.
Konkurssipäätös
280 28.02.2001 00/1003
LIITE
64
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli tehnyt kolmen takaajan kanssa
sopimuksen takausvastuun maksamisesta. Kahden takaajan kanssa ei
neuvoteltu, vaan heiltä perittiin täyttää takaussummaa
korkoineen ulosotossa. Poliisi jätti selvittämättä mistä Markku
Koski sai rahat takausten maksuun. Avustiko Kera Oy Maskku Kosken
vaimon leipomoa vai maksettiinko takaukset jotenkin muuten. Kera
Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku
Kosken kuten esitän kirjassani ja saman esittää myös Pentti
Arhippainen todistajalausunnossaan.
LIITE
65
Asioiden
selvittämiseksi tehtiin lukuisia tutkintapyyntöjä, mutta poliisi
jätti kaikki tutkintapyynnöt selvittämättä. Poliisiti
laiminlöivät virkavelvollisuutensa.
LIITE
66
Erkki
Ahon ajojahti jatkui. Aho joutui olemaan maanpaossa Suomessa ja
Ruotsissa ankaran ajojahdin takia. Seuraavana oli vuorossa
kunnianloukkausoikeudenkäynti työvoimatoimiston johtaja Tapio
Laholan kunniasta. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo
Ollila joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Näin syyttäjä
Sulo Heiskarilla oli paremmat mahdollisuudet mustata esteellisenä
syyttäjänä Kalajoen kaupunginvaltuuston ääniharavan Erkki Ahon
mainetta ja samalla peitellä omia ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan
tekoja.
Tuomio
05/529 28.11.2005 R 05/84. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
edelleen voimassa.
LIITE
67
Seuraavan
vuorossa oli varatuomari Mikko Kovalaisen
kunnianloukkausoikeudenkäynti. Tutkinnanjohtajana oli jälleen
poliisi Raimo Ollila, joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan.
Syyttäjänä oli Esa Mustonen, joka antoi asiassa väärän lausuman
Rovaniemen hovioikeudelle.Lisäksi hän ei huomioinut
todistusaineistoa, jotka lähetin hänelle sähköpostitse, koska
tutkinnanjohtaja poliisi Raimo Ollila ei
ottanut todistusaineistoa vastaan. Oikeudenkäynnissä käräjätuomari
Jyrki Määttä ei antanut minun, Erkki Ahon, kuulustella vastapuolen
todistaa Kalervo Savolaista, mikä on EU:n ihmisoikeussopimuksen
vastainen teko. Todistajalausunnot ja tuomio 10/1034 6.9.201 R 10/506
todistusaineistona
LIITE
68
Seuraavana
oli vuorossa Markku Kosken törkeä kunnianloukkausoikeudenkäynti,
jossa syyttäjä etukäteen ilmoitti tiedotusvälineitä käyttäen,
että Aholle on tulossa vankeustuomio. Jutun kirjoittajana toimi
toimittaja Anne Mattila.
Koska
Aholle syyttäjä oli esittänyt vankeustuomiota, niin Ahon piti
tehdä selvitys Kokkolaan Kriminaalihuoltoyhdistykselle asian
johdosta. Sen Aho teki ja todisti syyttömyytensä kaikkiin rikoksiin
mistä hänet on tuomittu. Syyttäjä Esa Mustonen vetäytyi asiasta
juuri ennen oikeudenkäyntiä
Syyttäjäksi
ilmaantui kihlakunnan syyttäjä Kati Alkula, joka kertoi, että hän
voi toimia syyttäjänä vaikka ei ole perehtynytkään asiaan.
Markku Koski oli tietoinen Kera Oy:n toiminnasta ja pantatuista
kiinnityksistä, koska hän kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen
kokouksessa, että PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla.
Viittaan Pentti Arhippaisen todistajalausuntoon liitteessä 4.Markku
Koskella oli asianajajana oikeudenkäynnissä Timo Hautamäki, joka
varmasti tiesi asioiden todellisen tilan, sillä hän oli hoitanut
aikaisemmin minun Erkki Ahon asioita ja nyt vaihtoi puolta.
Hovioikeus käsittelyssä asiaan vaihtui syyttäjä kuten -selviää.
Koko oikeustoimi ja poliisi blogi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/
on
todistusaineistona asiassani.
TUOMIO
11/857 27.7.2011 R11/357 Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
voimassa
LIITE
69
Varatuomari
Mikko Kovalainen haki Erkki Aho henkilökohtaiseen konkurssiin. Se
oli mahdollista, koska Ylivieska-Raahen käräjäoikeus oli tehnyt
EU:n Ihmisoikeussopimuksen vastaisen teon kieltämällä Erkki Aho
kuulustelemasta vastapuolen todistajaa ja hyväksyessään asiassa
tutkinnanjohtajaksi esteellisen poliisin Raimo Ollilan.
Oikeustoimi ja poliisi blogissani on laaja selostus varatuomari Mikko
Kovalaisen toiminnasta.
Konkurssipäätös
17/2011 4.1.2011 K 10/5019. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto
on voimassa.
Asioita
ei ole saatu oikeuskäsittelyyn, koska Ylivieskan oikeusaputoimisto
on kieltäynyt antamasta oikeusapua ja estänyt ruotsalaisen
asianajajan käytön, jolla oli lupa toimia Suomessa. Lisäksi
Ylivieskan oikeusaputoimisto on jättänyt valituksen tekemättä
korkeimpaan oikeuteen kuten kirjassani oleva todistusaineisto
osoittaa sekä jättänyt haastamatta asianajaja Hannu Maskosen ja
asianajaja Antti Latolan oikeuteen. Ylivieskan oikeusaputoimiston
rooli on erittäin merkittävä siinä ettei asioita ole saatu
oikeuskäsittelyyn. Vieläkään Ylivieskan oikeusaputoimisto ei auta
Erkki Ahoa oikeusavun saamisessa. Sen lisäksi asianajajat Suomessa
eivät uskalla ottaa asioita hoidettavakseen tai tekevät ne
puolinaisesti kuten asianhoitajan hakemuksen korkeimmalle oikeudelle,
jossa hän jätti perusasian eli PR-Teolllisuus Oy:n konkurssin
hakemuksen ulkopuolelle ja juuri tämä on se asian ydin eli
syyttäjän esteellisyys ja tutkinnanjohtajan virkavelvollisuuksien
laiminlyönti.
Todistusaineistona
lisäksi kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa 952-91-4593-X ja
sieltä tässä yhteydessä sivut 159-160. Lisäksi todistusaineisto
kirjan todistusaineiston selitykset ja mitä todistusaineistoilla
todistetaan
LIITE
70
Koska
poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeuslaitos ei ota
todistusaineistoa vastaan eikä kuule todistajia, hovioikeus ei anna
suullista käsittely ja laillisuusvalvojat eivät näe asioissa
mitään rikosta laittomuudesta puhumattakaan niin on syytä epäillä,
että asioita johdetaan ylemmältä taholta. On
syytä epäillä valtiopetosta, josta todistavat kirjat
Laman
ja rahan pelurit ISBN 978-952-99691-1-1
A-P.
Pietilä Pankkikriisin peitellyt paperit ISBN 978-951-884-443-6
Seppo
Konttinen Salainen pankkituki ISBN 978-951-31-4251-3
sekä
presidentti Tarja Halosen tekemä kirjallinen salaamispäätös
A/9670/05 Helsinki 24.10.2005 ns. Koiviston konklaavista, minkä
jatkoa on salaiseksi julistettu SSP-sopimus sekä Suomen valtion
saamat runsaat kielteiset päätökset Euroopan
Ihmisoikeustuomioistuimesta. Valtiopetos ei vanhene koskaan.
Olen
joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi puolustaessani
laillisia oikeuksiani:
Tapon
yritys
Perjantaina
11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston
juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni
siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta
autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta
heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut
vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa
mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien
asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja
verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.
Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.
Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.
Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.
Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.
Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.
Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffa-pulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.
Mikä
oli pidätyksen todellinen syy?
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.
Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.
Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.
Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustajaKalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.
Rekisterimerkintärikokset
Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski väärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.
Törkeät petokset kaupanteossa
Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.
Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.
Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.
Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu jaErkki Aho.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.
Alavieskan kunnan petollinen toiminta
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.
Kosken kelkan kääntö
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaaMarkku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.
Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.
Kera Oy:n kiristys
Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.
Konkurssi tavoitteena
Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Weckström soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.
Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.
Konkurssiin väärillä tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Putkakertomus
20.8.-23.8.2010
Nousin
perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin
verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan.
Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin
oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä
reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin
pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa
Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä.
Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli
ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla
maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään
kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää
minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa.
En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä.
Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan
verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin
kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli
tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään
kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään.
Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys.
Hän oli kertonut, että olen pyöräilemässä.
Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.
Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.
Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.
Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.
Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.
Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.
Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.
Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.
Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Käräjätuomari
Jyrki Jylhän esteellisyys perustuu tuomareiden esteellisyydestä
annettuun lakiin sekä siihen, että katson Jyrki Jylhän
henkilökohtaiseksi vihamieheksi, koska olen tehnyt hänestä
rikostutkintapyynnön edelliselle poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle,
koska Ylivieska, tai Jokilaakson tai Oulun poliisi ei tutki asioita.
Käräjätuomari
Jyrki Jylhä
Tuomarin
esteellisyydestä
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riippumattomuus luo edellytykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
- jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riippumattomuus luo edellytykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
- jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.
Rikostutkintapyyntö
Pyydän
poliisiylijohtaja Mikko Paateroa tutkituttamaan onko Raahen seudun
ulosottoviraston kihlakunnan ulosottomies Vesa Heikkinen ja
kihlakunnanvouti Outi Ranta-Halvari syyllistyneet rikokseen, kun
pyrkivät perimään rikoksella aikaansaatuja saatavia tietoisena
siitä, että ne on saatu aikaan rikoksella. Teon tahallisuus täyttää
rikoksen tunnusmerkistön.
Pyydän
tutkimaan on Intrum Justitia Oy syyllistynyt rikokseen, koska ko,
perintätoimisto on ollut tietoinen siitä, että ko. saatavat ovat
syntyneet rikosten avulla. Toiminnan tietoisuus ja tahallisuus tekee
asiasta rikoksen. Lisäksi asiat ovat riita-asioina käräjäoikeuden
käsittelyssä joten ne eivät missään tapauksessa ole
perintäkelpoisia.
Pyydän
tutkimaan onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Jylhä
syyllistynyt rikokseen, kun ei ole antanut oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä asioissa ja antanut yksipuolisen tuomion asiassa
17.5.2013 S12/8495. Käräjätuomari Jyrki Jylhä on palauttanut
asian todistusaineiston Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt
liittää alkuperäisen päätöksen asiakirja-aineistoon, koska nyt
Rovaniemen hovioikeuteen valitettaessa sitä ei voi voida liittää
alkuperäiseen päätökseen, koska todistusaineisto on palautettu
Erkki Aholle. Teko on tahallinen, koska käräjätuomari Jyrki Jylhä
teki asian tietoisesti ja toimi esteellisenä tuomari sen johdosta,
että oli käsitellyt asioita ja ainakin kahdessa oikeudenkäynnissä
aikaisemmin. Oikeudenkäynti ei voinut olla oikeudenmukainen, koska
vastakanne jätettiin käsittelemättä ja todistusaineisto
palautettiin Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt liittää
oikeudenkäynnin asiakirjoihin, koska nyt käräjäoikeuden
päätöksestä valitettaessa hovioikeuteen ei voida esittää sitä
todistusaineistoa minkä perusteella käräjätuomari Jyrki Jylhä on
tehnyt ratkaisunsa, koska todistusaineisto on palautettu Erkki
Aholle. Lisäksi oikeudenkäynnistä on lähetetty 80 euron aiheeton
lasku Erkki Aho. Oikeudenkäynti ei ollut oikeudenmukainen, koska
käräjätuomari oli esteellinen ja todistusaineistoa ei käsitelty
asianmukaisesti.
Toimitin
täydellisen todistusaineiston poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
8.7.2013 mennessä aikaisemman 07.06.2013 toimittamani aineiston
lisäksi suoraan poliisihallitukseen poliisiylijohtaja Mikko
Paaterolle.
En
ole tyytyväinen siihen, että Suomen poliisi toimii rikollisesti
samoin kuin sen valvojat eli laillisuusvalvojat.
Oikeusministeriön
vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan ulosottomiesten peruspalkka
lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis peruspalkka. Tämän
päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan
Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp)
Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten liksoista on noin
kolmannes.
Ulosottokaaren
1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa.
Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä
tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä".
Miten
nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos
ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin
hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa.
Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle.
Tällä
ei teoriassa ole vaikutusta ulosoton toimintaan, sillä heidän
toimintaansa säätelee laki. Eli ulosotto tekee vain mitä laki
määrää. Tämä on yksi oikeusjärjestyksen suurimmista vitseistä,
sillä ulosottokaari on toimivaltuuksiltaan aarreaitta ulosotolle.
Ulosottomies voi lain mukaan tehdä käytännössä aivan mitä
tahansa, tästä erityisenä esimerkkinä ulosottokaaren 4:14,
keinotekoisen järjestelyn sivuuttaminen. Ulosottokaaren
toimivaltasäännökset on kirjoitettu niin avoimeen muotoon, että
laki ei juuri aseta esteitä ulosoton mielivallalle, vaikka
perustuslaki muuta edellyttää.
Tämä
on johtanut siihen, että ulosotto ei enää hoida velkojien asioita,
vaan toimii primus moottorina ulosottoasioissa. Ulosotto on ryhtynyt
velkojaksi velkojien sijaan, koska heillä on henkilökohtainen
intressi, taloudellinen sellainen, mitä ei ymmärtääkseni missään
muussa virassa valtiolla ole, eikä pitäisi olla.
Eräässä
tuoreessa jutussa ulosotto pyrki kaikin keinoin estämään velkojaa
ja velallista sopimasta keskenään, perintää olisi tullut jatkaa
loputtomiin. Kyse oli 1990-luvun alun tapahtumiin liittyvästä
velasta, joka oli vanhentumassa viimein. Vanhentuminen voidaan
katkaista ulosmittaamalla velalliselta ja tämän sukulaisilta
kaikki, mikä irtoaa. Tämän jälkeen jatketaan
ulosottovalituksilla, mikäli velallisella/sivullisilla on
resursseja.
Ulosotto
ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten
henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten
elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla, joiden
osalta kohdehenkilöille ilmoitetaan, että jos on valittamista,
valittakaa ja laittakaa lasku valtiokonttorille. Ulosotto toimii
täysin laista piittaamatta, kun sille päälle sattuu. Tiedossani ei
ole, että heitä olisi saatettu vastuuseen. Nyt on aika.
Ryhdymme
toimenpiteisiin eräässä asiakkaamme asiassa, jossa ulosotto on
toiminut täysin mielivaltaisesti. Asia saatetaan poliisille ja
tuomioistuimeen. Ulosotto tulee itse maistamaan sitä tunnelmaa, kun
joku istuu naaman päällä. Tästä ei selviä yksin valtiokonttorin
rahoilla. Nyt laitetaan pahantekijät linnaan
On
aika omituista, että Suomessa on tällainen inkvisiittoreitten
jengi, joka saa enemmän liksaa kuin rivituomarit ja bonuksia
ihmisten tuhoamisesta tapporahaa.
Pyydän,
että kanteluani ei käsittele kukaan näistä henkilöistä, jotka
ovat käsitelleet näitä asioita eivätkä ole huomanneet mitään
laitonta rikoksista puhumattakaan.
Katson,
että avioerohakemus perustuu rikokseen ja rikoksella aikaansaatu
oikeustoimi on pätemätön. Minut on jätetty heitteille, Kun tulin
kotiin, niin alkoi tunteiden myllerrys. Kaikki ei ollut mennyt niin
kuin Strömsöössä. Autopaikkani oli tyhjä. Yritykseni auto oli
myyty. Kauppahintaa en tiedä enkä ostajaa. Kotini keittiö oli
vailla kalusteita. Jääkaappi ja pakastin oli tyhjennetty.
Olohuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Makuuhuoneessa ei
ollut kalusteita eikä valoja. Koska olen ollut luottokelvoton, niin
puhelinliittymäni on ollut vaimoni nimissä. Se on ollut myös
yritykseni puhelin. Puhelinliittymäsopimukseni oli sanottu irti.
Pitkällisten ja vaiherikkaiden vaiheiden jälkeen sain liittymän
omiin nimiini ja takaisin vanhan puhelinnumeroni. Sähkösopimuksen
aikanaan jouduimme tekemään vaimoni nimiin koska luottokelvottomana
en voinut solmia sähkösopimusta. Sähkösopimus oli sanottu irti.
Sain kuitenkin tehty sähkösopimuksen ja nyt oli sähköt kun tulin
kotiin. On tyhjä olo. Kaikki on nyt tuhottu. Avioerohakemus on
pöydälläni vaimoni hakemana. Lisäksi haastemies toi
minulle häätöilmoituksen vävyni omistama kodistani. Minun
oikeustajuni mukaan perheelläni ei ollut oikeutta viedä kalusteita
ja omaisuutta toiseen asuntoon ilman minun lupaani. Minun
oikeustajuni mukaan kysymyksessä on varkaus. Kun lisäksi oli
rahaton kun tulin kotiin niin katson, että minut on jätetty
heitteille. Tilanne nosti verenpaineeni huippulukemiin n. 250 :een.
Tilasin ambulanssin ja silloin mitattiin 233/120 lukemat. Jouduin
käymään Oulaskankaan sairaalassa kaksi kertaa korkean
verenpaineeni takia. Siellä kaksi eri lääkäriä tutki minut ja he
eivät löytäneet muuta syytä korkeaan verenpaineeseen kuin
stressin. Oulaskankaan sairaalassa minut ohjattiin kaksi kertaa
keskusteluihin psykoterapeutin kanssa. Jouduin käymään kaksi
kertaa Kalajoen terveyskeskuksessa korkean verenpaineeni takia ja
siellä myös kaksi eri lääkäriä tutki minut. Hekään eivät
löytäneet muuta syytä asiaani kuin voimakas stressitila. Kysymys
on siis myös perheeni osalta heitteille jätöstä, josta en vaadi
heille rangaistusta enkä tuomiota.
Nämä
lisäyksenä jo aikaisemmin toimittamaan aineistoon muun muassa tähän
aineistoon
Valtiopetos, sadaksi
vuodeksi salaiseksi julistettu SSP-sopimus ja 25 vuodeksi vuodeksi
salaiseksi julistettu Aktiv-hansakauppa on kaiken tämän taustalla
eikä valtiopetos vanhene koskaan. Oikeudenkäynnit eivät ole
voineet olla oikeudenmukaisia salaamisten johdosta ja siksi rikokset
eivät voin olla vanhentuneita.
Katson,
että nämä asiat on käsiteltävä ensin ennen kuin avioeroa
myönnetään. En halua, että vaimoni jää osattomaksi
vahingonkorvauksista jotka Suomen valtio joutuu minulle maksamaan.
Olemme yhdessä taistelleet Suomen valtiota vastaan 24 vuotta ja
Kalajoen kaupungin syrjintää vastaan 35 vuotta. Vaimo ansaitsee
oman osansa vahingonkorvauksista joihin hänellä avioeron
myöntämisen jälkeen ei ole mahdollisuutta.
Tällä
todistan Suomen valtion rikollisen toiminnan:
From:
Erkki Aho
Sent:
Wednesday, April 4, 2018 6:13 PM
To:
juha.sipila@eduskunta.fi ; antti.hakkanen@eduskunta.fi ;
paula.risikko@eduskunta.fi ; pev@eduskunta.fi
Cc:
susanna.reinboth@hs.fi ; paivi.happonen@yle.fi ; toimitus@kpk.fi ;
toimitus@kaleva.fi ; toimitus@kalajokilaakso.fi
Subject:
Fw: Ahon tiedustelu
Kansanedustajille
ja vastuullisille ministereille sekä tiedostusvälineiden
edustajille
Olen
kärsinyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta neljä
konkurssia,sekä yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion,
mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä seitsemän
kunnianloukkaustuomiota. Kaikki tuomiot ovat vääriä ja ne on saatu
rikosten avulla aikaan. Olen menettänyt yritykseni, omaisuuteni,
maineeni ja kaiken huipuksi vaimoni on hakenut avioeroa minusta. Olen
syyttömänä ollut ulkomailla paossa Suomen viranomaisten rikollista
toimintaa. Olen tehnyt avioero-oikeudenkäyntiin
oikeudenkäyntiväittämän ja katson, että käräjäoikeuden on
käsiteltävä se oikeudenmukaisesti ja asiallisesti. Siksi tulen nyt
Suomeen jotta voin todistaa syyttömyyteni asioissa. Samalla voin
todistaa valtion rikollisen toiminnan ja haluan valtion korvaaman
minulle aiheutetut vahingot n. 160 miljoonaa euroa.
Tulen
Suomeen torstaina 5.4.2018 klo 14.40 Burgasista tulevalla
lentokoneelle. Tarkoitus on jatkaa matkaa rautateitse Ylivieskaan n.
kello 18. Olen valmis antamaan haastatteluja asiassa, jos asia
tiedotusvälineitä kiinnostaa. Asiat on kerrottu blogini
päivityksessä
ja
näissä linkeissä
Suomessa
ei ole perustuslakituomioistuinta kuten muissa maissa.
Ylivieska-Raahen
käräjäoikeudelle, keskusrikospoliisille, suojelupoliisille,
valtioneuvoston kansliaan ja tiedotusvälineille
Oikeudenkäyntiväitteen
käsittelystä ja keskusrikospoliisille tutkittavaa
Oikeustoimiblogi
PR-talojen
konkurssivyyhti 1
PR-talojen
konkurssivyyhti 2
PR-talojen
konkurssivyyhti 3
Hätähuuto
Suomesta
Tapahtumien
taustat ja todistusaineistot
Rikolliset
varatuomari Paavo M. Petäjä ja entinen asianajaja Asko Keränen
ovat tunnustaneet tekonsa, mutta siitä huolimatta rikoskomisario
Erkki Rossi ei tutki rikoksia. Petäjä on antanut vääärän
lausuman oikeudelle ja han tunnustaa ettei hänellä ollut
toimeksiantoa asiassa eikä valtakirjoja.
Liitteenä
Petäjän ja Keräsen tunnustukset.
Vaadin
rikoskomisario Erkki Rossin välitöntä pidättämistä ja
vangitsemista oikeudenkäyntiä varten. Tiedotusvälineiden edustajat
voivat käydä perjantaina 6.4.2018 tutustumassa kotona Kalajoella
Lankilantie 25 B 5 todistusaineistoon. Myös muina päivinä olen
käytettävissä ja tavattavissa puhelinnumerosta 044-3025948
torstai-illasta alkaen.
Erkki
Aho
From:
Rossi Erkki POL KRP
Sent:
Wednesday, April 4, 2018 12:12 PM
To:
POL_VP_KRP_kirjaamo
Cc:
Erkki Aho (e.ahoky@kotinet.com)
Subject:
Ahon tiedustelu
Lähetän
liitteenä päätöksen Erkki Ahon 26.3. ja 29.3.2018 tiedusteluihin
ja tarjoutumiseen tulla kuulusteltavaksi Keskusrikospoliisiin
torstaina 5.4 tai perjantaina 6.4.2018.
From:
Erkki Aho
Sent:
Monday, March 19, 2018 10:52 PM
To:
suojelupoliisi@supo.fi ; pankkikriisi@perussuomalaiset.fi
Cc:
toimitus@kalajokilaakso.fi ; toimitus@kpk.fi ; toimitus@kaleva.fi ;
kokkola@yle.fi ; oulu@yle.fi
Subject:
Fw: oikeudenkäyntiväittämän käsittelyn ajankohta
From:
Erkki Aho
Sent:
Monday, March 19, 2018 9:38 PM
To:
ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi ; POL_VP_KRP_kirjaamo ;
supo@suojelupoliisi.fi
Cc:
juha.sipila@eduskunta.fi ; kirjaamo@vnk.fi
Subject:
oikeudenkäyntiväittämän käsittelyn ajankohta
Ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi
kirjaamo.keskusrikospoliis@poliisi.fi
suojelupoliisi@supo.fi
juha.sipila@eduskunta.fi,
kirjaamo@vnk.fi
Ylivieska-Raahen
käräjäoikeus, keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi
Olen
tehnyt oikeudenkäyntiväitteet vaimoni Eila Ahon hakemaan
avioero-oikeudenkäyntiin koskien Ylivieska-Raahen käräjäoikeutta.
Prosessiväite siitä, että Ylivieska-Raahen
käräjäoikeus ei ole toimivaltainen asiassa. Oikeudenkäyntiväite
liittyy jonkin prosessi edellytyksen puutteeseen.
Oikeudenkäyntiväitteen tarkoitus on kanteen tutkimatta jättäminen
jonkin oikeudenkäynnin muodollisen edellytyksen puuttumisen tai
esteen vuoksi. Tällainen väite voidaan tehdä esimerkiksi
tuomioistuimen toimivallasta tai tuomarin kelpoisuudesta ja lähinnä
puutteista niissä. Tällaisia seikkoja,
jotka tuomioistuin on velvollinen ottamaan huomioon viran puolesta,
ja joihin siis voi vedota myös oikeudenkäynnin kuluessa, ovat
mahdolliset puutteet ehdottomissa prosessinedellytyksissä.
Kertaan vielä oikeudenkäyntiväitteiden asioita:
Minä
katson, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on esteellinen
käsittelemään asiaa, koska olen joutunut kärsimään
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden virheellisestä menettelystä jo
24 vuoden ajan. Yliveska-Raahen
käräjäoikeuden menettely on keskeinen syy nyt haettuun avioeroon.
Keskustelin juuri vaimoni kanssa puhelimitse 19.03.2018 klo 19.00 –
19.30.
Todistusaineistona
on myös oikeustoimi- ja poliisi-blogini
PR-talojen
konkurssivyyhti 1
PR-talojen
konkurssivyyhti 2
PR-talojen
konkurssivyyhti 3
Todistusaineistot
linkkien takana
Alavieskan
Puurakenne Oy:n historia alkaa vuodesta 1973 jolloin tapahtuivat
ensimmäiset yhteydenotot tulevien osakkaiden ja Alavieskan kunnan
välillä. Toiminta aloitettiin ikkunatuotannolla. Vuonna 1975
aloitettiin elementtituotanto. Elementtien valmistus oli vielä
tuohon aikaan aika tuntematon käsite, sillä yleensä talot tehtiin
paikan päällä kappaletavarasta. Vuonna 1977 talopaketit olivat
edelleen pääosassa jolloin niitä toimitettiin 50 kappaletta.
Vuonna 1978 valmistettiin rivitalo- ja
hallielementtejä.
Kostamukseen ja Neuvostoliittoon sekä Norjaan alkanut vienti nosti koko vuoden valmistuksen 90 talopakettiin. Oman sahalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät 1980. Toiminta laajeni jo 124 talopaketin toimitukseen ja silloin aloitettiin tuotantolinjan laajennusinvestoinnit. Vuonna 1983 saatettiin loppuun Alavieskan kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu elementtihallin ja höyläämö-ristikkohallin rakentaminen. Tuotanto oli silloin 162 talopakettia.
Kostamukseen ja Neuvostoliittoon sekä Norjaan alkanut vienti nosti koko vuoden valmistuksen 90 talopakettiin. Oman sahalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät 1980. Toiminta laajeni jo 124 talopaketin toimitukseen ja silloin aloitettiin tuotantolinjan laajennusinvestoinnit. Vuonna 1983 saatettiin loppuun Alavieskan kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu elementtihallin ja höyläämö-ristikkohallin rakentaminen. Tuotanto oli silloin 162 talopakettia.
Vuoden
1986 alussa yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Tapani Kääntä. Uuden
vetäjän myötä toimintaan tuli uusia ideoita ja tuulia,
Alihankinta tehostui ja uusi tuotenimi PR-Talot syntyi. Tuotanto
kasvoi 178 talopakettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n myyntitoimintoja
johdettiin tehokkaasti. Erillinen yhtiö markkinoi uutta
talomallistoa voimakkaasti ja PR-Talot tuotemerkkiä lanseerattiin
läpi koko valtakunnan koko maan kattavan myyntiorganisaation avulla,
jota veti Hannu Saksola. Tuotanto kasvoi 220 talopakettiin. Vuonna
1988 PR-Talot tuotemerkki löi itsensä läpi markkinoilla.
Vuonna 1989 PR-Talojen täyspaketit olivat suosiossa. Meneillään oli hyvä rakennusbuumi Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu ja myöhemmin rakentaminen käynnistyi. Tuotettiin uskomattomat 483 talopakettia ja tulosta syntyi. Vuonna 1990 Alavieskan Puurakenne Oy tuotti uutta PR-runkoelementtiä uudella tuotantolinjalla hivenen yli 490 talopakettia. Alkuperäistä PR-Ikkuna kehitettiin käynnistämällä laatuprojekti. Tavoitteeksi asetettiin niin laadukas ikkuna, ettei takuukorjauksia tule. Ikkunatuotanto sai sähköstaattisen maalauslinjan ensimmäisenä Suomessa.
Vuonna 1989 PR-Talojen täyspaketit olivat suosiossa. Meneillään oli hyvä rakennusbuumi Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu ja myöhemmin rakentaminen käynnistyi. Tuotettiin uskomattomat 483 talopakettia ja tulosta syntyi. Vuonna 1990 Alavieskan Puurakenne Oy tuotti uutta PR-runkoelementtiä uudella tuotantolinjalla hivenen yli 490 talopakettia. Alkuperäistä PR-Ikkuna kehitettiin käynnistämällä laatuprojekti. Tavoitteeksi asetettiin niin laadukas ikkuna, ettei takuukorjauksia tule. Ikkunatuotanto sai sähköstaattisen maalauslinjan ensimmäisenä Suomessa.
Vuonna
1991 tuotettiin edellisvuosien määrä talopaketteja. PR-Talojen
lisäksi tehtiin tunnetuksi käsitettä PR-Teollisuus, mikä käsitti
talopakettien lisäksi hallit, urheilutilat, liikerakennukset,
rivitalot, laitesuojat ja muut vastaavat rakennukset. Alavieskan
Puurakenne Oy:ssä tuotevalikoimaan kuluivat vuodesta 1992 myös
hirsiset omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot. Päädyttiin
hirsiprofiiliin, mikä tuli olemaan tiivis, mutta hengittävä,
hyvännäköinen, helppo valmistaa ja teknisiltä ominaisuuksiltaan
paras mahdollinen. Syntyi uusi PR-lamellihirsi. Hirsitaloja vietiin
ennen kaikkea Japaniin. Pitkän ja kovan työn jälkeen saatiin
elementtitaloille ja ikkunoille viennin edellytyksille tärkeä
Saksan laatustandardi ensimmäisenä talotehtaana Suomessa kesällä
1993.
Tuotanto oli vuonna 1994 kotimaahan 350 talopakettia ja vietiin 50 talopakettia. Työntekijöitä oli kaikkiaan n. 100 henkilöä. Tehdas toimi monipuolisesti antaen työtä myös monille ulkopuolisille alihankkijoille. Tehtaalle ostettiin vuosittain noin 14 000 kuutiota tukkeja. Sekin työllisti melkoisen määrän ihmisiä metsätöissä ja kuljetuksessa. Tehtaalla oli oma sahalaitos. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Alavieskan Puurakenne Oy:n rahoittajapankkina oli Keski-Pohjan Säästöpankki, mikä kuului ns. mustaan tusinaan eli 12 heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa.
Velkasaneeraukseen
Alavieskan Puurakenne Oy:n kilpailijoista Honkarakenne Oy järjesti Kouri Capital Oy:n avulla osakeannin ja keräsi markkinoilta kesällä 1987 kaikkiaan 36 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna järjestettiin uusi osakeanti, jolloin kerättiin 29,6 miljoonaa markkaa. Honkarakenne oli lyhyessä ajassa kerännyt rahaa 66 miljoonaa markkaa.
Tuotanto oli vuonna 1994 kotimaahan 350 talopakettia ja vietiin 50 talopakettia. Työntekijöitä oli kaikkiaan n. 100 henkilöä. Tehdas toimi monipuolisesti antaen työtä myös monille ulkopuolisille alihankkijoille. Tehtaalle ostettiin vuosittain noin 14 000 kuutiota tukkeja. Sekin työllisti melkoisen määrän ihmisiä metsätöissä ja kuljetuksessa. Tehtaalla oli oma sahalaitos. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Alavieskan Puurakenne Oy:n rahoittajapankkina oli Keski-Pohjan Säästöpankki, mikä kuului ns. mustaan tusinaan eli 12 heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa.
Velkasaneeraukseen
Alavieskan Puurakenne Oy:n kilpailijoista Honkarakenne Oy järjesti Kouri Capital Oy:n avulla osakeannin ja keräsi markkinoilta kesällä 1987 kaikkiaan 36 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna järjestettiin uusi osakeanti, jolloin kerättiin 29,6 miljoonaa markkaa. Honkarakenne oli lyhyessä ajassa kerännyt rahaa 66 miljoonaa markkaa.
Vuosina
1992-94 Suomen Taloteollisuus Oy teki 500 miljoonan liikevaihdon ja
tappiota kertyi 160 miljoonaa markkaa. Suomen Taloteollisuuden
omistivat Sonkajärven kunta 35 %, Enso Gutzeit Oy 19 %, YIT-yhtymä
15 %, toimitusjohtaja Juhani Pehkonen 8 % ja tehtaanjohtaja Jouko
Heiskanen 8 %.
Pyhännän Rakennuskonserni muodostettiin Pyhännällä toimivasta Jukka-taloista, Pudasjärvellä toimivasta Kontiotuotteesta ja Torniosta toimivasta Lappli-taloista. Ilman näitä järjestelyjä Jukka-talot olisi mennyt konkurssiin. Ne tehtiin Kera Oy:n johdolla, yhdistävänä tekijänä tässä prosessissa näytti olevan Lars Leevi Lestadius. Lestadiolaisuuden lonkerot yltivät syvälle valtion hallintoon.
Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua ulkomaisia lainojaan, sillä Keski-Pohjan säästöpankki ei suostunut Tapani Käännän mukaan terminoitiin. Tappiot olivat useita miljoonia. Keski-Pohjan Säästöpankin isännistön puheenjohtaja rautiolainen Antti Ojala totesi 29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin laittaa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti talotehtaiden pudotuspelin talotehtaiden eloonjäämiskamppailussa. Yrityksiä ajettiin surutta konkurssiin, sillä valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Taloudellinen lama tuli pankeille yhtä yllättäen kuin yrittäjillekin.
Suomen valtio oli Kera Oy:n kautta sijoittanut valtavia summia Suomen Taloteollisuus Oy:öön. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurista talotehtaista ylivoimaisesti vähiten velkaa ja sen taustat olivat kapeat, koska se käytännössä oli perheyritys.
Pyhännän Rakennuskonserni muodostettiin Pyhännällä toimivasta Jukka-taloista, Pudasjärvellä toimivasta Kontiotuotteesta ja Torniosta toimivasta Lappli-taloista. Ilman näitä järjestelyjä Jukka-talot olisi mennyt konkurssiin. Ne tehtiin Kera Oy:n johdolla, yhdistävänä tekijänä tässä prosessissa näytti olevan Lars Leevi Lestadius. Lestadiolaisuuden lonkerot yltivät syvälle valtion hallintoon.
Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua ulkomaisia lainojaan, sillä Keski-Pohjan säästöpankki ei suostunut Tapani Käännän mukaan terminoitiin. Tappiot olivat useita miljoonia. Keski-Pohjan Säästöpankin isännistön puheenjohtaja rautiolainen Antti Ojala totesi 29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin laittaa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti talotehtaiden pudotuspelin talotehtaiden eloonjäämiskamppailussa. Yrityksiä ajettiin surutta konkurssiin, sillä valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Taloudellinen lama tuli pankeille yhtä yllättäen kuin yrittäjillekin.
Suomen valtio oli Kera Oy:n kautta sijoittanut valtavia summia Suomen Taloteollisuus Oy:öön. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurista talotehtaista ylivoimaisesti vähiten velkaa ja sen taustat olivat kapeat, koska se käytännössä oli perheyritys.
KEP:n
pankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002,
että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa
olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella
ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankkien luottotappiot.
Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista
rahaa".
Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera
Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan varatoimitusjohtaja
Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruumiinpesuryhmä, jota johti
talouspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli pelastaa
Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä minimoida tappiot.
Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden
rahoittajien eli pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä,
että markkinoilta poistettiin pankkien kanssa Kera Oy:n etuja ja
sijoituksia uhkaavat kilpailijat.
Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia ja samalla paikkakunnalla toimi myös kilpailija Vieskan Elementti Oy lähes vierekkäisellä tontilla. Alavieskan kunto oli Vieskan Elementti Oy:n osakas. Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta, koska yritys miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa.
Kera Oy oli päättänyt poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy:n. Se tuli sen jatkajan ja omistajien tietoon, kun PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Koski ilmoitti, että häntä on moitittu erittäin voimakkaasti siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus oy:öön, vaikka se kuului markkinoilta poistetavien listalle. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli kuitenkin luvannut erään ravintolaillan jälkeen pelastaa Markku Kosken. Näin ilmoitti kansanedustaja Markku Koski. Näin myös tapahtui, että Markku Koski pelastettiin Kera Oy:n toimesta.
Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn
Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivät velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat varsin lyhyestä ajasta yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein "sihteerin" kanssa. Siitä ei ole selvyyttä millainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asiaan.
Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia ja samalla paikkakunnalla toimi myös kilpailija Vieskan Elementti Oy lähes vierekkäisellä tontilla. Alavieskan kunto oli Vieskan Elementti Oy:n osakas. Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta, koska yritys miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa.
Kera Oy oli päättänyt poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy:n. Se tuli sen jatkajan ja omistajien tietoon, kun PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Koski ilmoitti, että häntä on moitittu erittäin voimakkaasti siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus oy:öön, vaikka se kuului markkinoilta poistetavien listalle. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli kuitenkin luvannut erään ravintolaillan jälkeen pelastaa Markku Kosken. Näin ilmoitti kansanedustaja Markku Koski. Näin myös tapahtui, että Markku Koski pelastettiin Kera Oy:n toimesta.
Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn
Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivät velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat varsin lyhyestä ajasta yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein "sihteerin" kanssa. Siitä ei ole selvyyttä millainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asiaan.
Velkasaneerausmies
nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana aina
promillepitoisia juomia myöten tehtaan henkilökunnan nähden.
Asianajaja Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien
keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet pilaavat koko
asianajajakunnan maineen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös on väärä. Käräjäoikeus on jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneeraukseen eteen tehdyn työn.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n edustajat. Yhtiö on hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat Kera Oy ja Arsenal Oy muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan.
Ottaen huomioon, että saneerauskulut ovat tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä vaikutelmalta, etteikö asiassa olisi jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden käyttöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiön käyttöpääomasta poisotettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiö hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan ovat noin puolet laskutetusta määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiön saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle.
Saneerausmenettelyn aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi otettiin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli aikaisemmin toiminut alas ajettujen yritysten talouspäällikkönä sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Mielestämme Jouni Remes täytti saattohoitajan kriteerit. Tämän havainnon teimme liian myöhään.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös on väärä. Käräjäoikeus on jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneeraukseen eteen tehdyn työn.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n edustajat. Yhtiö on hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat Kera Oy ja Arsenal Oy muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan.
Ottaen huomioon, että saneerauskulut ovat tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä vaikutelmalta, etteikö asiassa olisi jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden käyttöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiön käyttöpääomasta poisotettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiö hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan ovat noin puolet laskutetusta määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiön saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle.
Saneerausmenettelyn aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi otettiin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli aikaisemmin toiminut alas ajettujen yritysten talouspäällikkönä sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Mielestämme Jouni Remes täytti saattohoitajan kriteerit. Tämän havainnon teimme liian myöhään.
Uhtua Wood Oy:n edustajat olivat kiinnostuneita Alavieskan Puurakenne Oy:n sahaustoiminnasta syksyllä 1994, Kera Oy:n yritystutkija Huusko oli ilmoittanut heille, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.
Alavieskan
Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas,
jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa
1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki
kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti
heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1993 Esko
Ahon
hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien
pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului
sopimuksen mukaan toimialarationalisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä
perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli
poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat
yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella
tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat
velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina
toimivat varatuomarit Antti
Latola
ja Hannu
Maskonen.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo
Heiskari tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää
todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo
Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi
Raimo Ollila.
Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuun ottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedotusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palautteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.
Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuun ottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedotusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palautteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.
Tasavallan
Presidentti Mauno Koivisto päätti, että pankit pelastetaan. Siksi
hän kutsui tasavallan presidentin linnaan ylempien oikeusasteisen
edustajia 6.5.1992 ja ohjeisti heitä antamaan pankeille
suosituimmuusaseman ylemmissä oikeusasteissa. Tämä on valtiopetos,
koska tasavallan presidentillä ei ole oikeutta puuttua
riippumattoman tuomio-oikeuslaitoksen toimintaan.
Tämän
jatkona oli ns.SSP-sopimus, jossa valtiovalta eli Esko Ahon hallitus
ja neljä pankkia sopivat säästöpankkien jaosta ja
toimialarationalisoinnista. Markkinoilta poistettiin ylikapasiteetti
eli pankit tekivät luettelot markkinoilta poistettavista
yrityksistä. Markkinoilta poistettiin 48 000 yritystä, samalla
aiheutettiin 500 000 ihmisen työttömyys ja 280 000 henkilön
ylivelkaantuminen. 11 000 ihmistä päätti elämänsä oman käden
kautta. Kysymyksessä on kansan murha.
SSP-sopimus
SSP-sopimuksessa
22.10.1993 Esko Ahon hallitus ja neljä pankkia sopivat ns.
toimialarationalisoinnista. Sovittiin siitä, että ylikapasiteettia
poistetaan seuraavilta aloilta
- kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
- muu sijoittaminen
- rakentaminen
- vähittäiskauppa
- hotelli- ja ravintolatoiminta
- vapaa-aikatoiminta
Talontehtaiden
ylikapasiteetti näkyy RTS-toimialaraporteista selkeästi.
Kera
Oy:n ruumiinpesuryhmä ja ylikapasiteetin poistaminen
Pankkikriisin
hoitotapa mahdollisti yritysmaailmassa eloonjäävien valinnan. Kera
Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien uutisen mukaan
varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruumiinpesuryhmä,
jota johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli
oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä
minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös
tärkeiden rahoittajien ja pankkien edut. Tappioiden minimointi
tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin Kera Oy:n etuja ja
sijoituksia uhkaavat kilpailijat. Kera Oy teki tiivistä yhteistyötä
pankkien kanssa. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurena
talotehtaana suhteellisen vähän velkaa Kera Oy:lle. Myös pankkien
saatavat olivat suhteellisen pieniä ja ne voitiin laittaa pankkituen
piikkiin. Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia
taustavoimia, mutta kadektijoita sitäkin enemmän. Siksi li
turvauduttava kovaan yrittämiseen ja oli pyrittävä taistelemaan
jopa ylivoimaisia esteitä vastaan. Alavieskan kunta oli omaksunut
passiivisen roolin Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamiseen, koska
kunta omisti kilpailevasta talotehtaasta eli Vieskan Elementti Oy:sta
osakkeita. Alavieskan Puurakenne Oy miellettiin vasemmistolaiseksi
yritykseksi keskustalaisessa kunnassa. Ehkäpä siksi Alavieskan
kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n
pelastamisesta. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin
Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa. Näin kommentoi
Alavieskan Puurakenne Oy:n toimitusjohtaja tilannetta. Kera Oy oli
päättänyt poistaa ylikapasiteettia markkinoilta kuten
SSP-sopimuksessa oli sovittu. Alavieskan Puurakenne Oy kuului
poistettavien listalle, koska sillä oli vähän velkaa Kera Oy:lle
ja ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli minimoida Kera Oy:n tappiot.
Siksi Alavieskan Puurakenne Oy pisti poistaa markkinoilta.
Myöhemmin
kansanedustaja Markku Koski ilmoitti PR-Teollisuus Oy:n hallituksen
kokouksen yhteydessä, että Kera Oy:ssä on voimakkaasti moitittu
häntä siitä, kun hän meni mukaan PR-Teollisuus Oy:öön, vaikka
yritys oli markkinoilta poistettavien listalla. Koski kertoi, että
erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo
Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut: ”Kuule
Markku, kyllä minä Sinut vielä pelastan”. Markku oli yhtenä
takaajana Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja PR-Teollisuus
Oy:n tuoteoikeuksien kauppasopimuksessa, jonka arvo oli 1 530 000
markkaa. Kera Oy:llä oli paljon mahdollisuuksia täyttää
lupauksensa. Markku Kosken vaimolla oli kotileipomo. Markku Koski oli
ollut aktiivisesti mukana Incapin kylkäisenä tuleen pellettitehtaan
johtohahmona. Lehtitietojen mukaan pari viikkoa ennen tehtaan
tulipaloa Incapin johtohenkilöt ilmoittivat luopuvansa tehtaasta.
Velkasaneerausmiehet
aloittivat likaisen työn
Suuret
investoinnit, isot devalvaatiot ja korkea korkokanta aiheuttivat sen,
että Alavieskan Puurakenne Oy ajautui velkasaneeraukseen.
Devalvaatioiden lisäkulut olivat järkyttävän suuria. Alavieskan
Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy
ja Suomen Säästöpankki hyväksyivät velkasaneerauksen pohjaksi.
Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat
työstään varsin lyhyessä ajassa yli miljoona markkaa. Tuomaala
kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin
oikein ”sihteerin” kanssa. Siitä ei ole selvyyttä minkälainen
ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asioihin ja kumpaa päätä
sihteeri käytti matkan aikana. Velkasaneerausmies nautti kaikista
mahdollisista eduista työaikana promillepitoisia juomia myöten
henkilökunnan nähden. Varatuomari Timo Nikula kertoi minulle
myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että
velkasaneerausmiehet mustaavat toiminnallaan koko asianajajakunnan
maineen.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty valitus
Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan
Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn
keskeyttämistä koskeva päätös oli väärä. Käräjäoikeus oli
jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä
tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tekemän
työn. Tulopuolta ja ennusteita käräjäoikeus ei ollut huomioinut.
Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty
rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että
Kera Oy ja Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n edustajat aikanaan.
Yhtiö oli hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä
suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä
se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat muuttavatkin mieltään
kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on
otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut saneerausmenettelyn
aikana myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet.
Kauppa olisi syntynyt 370 000 mk:n kauppahinnalla, mutta selvittäjät
estivät kaupan. Ottaen huomioon, että saneuurauskulut ovat jo tässä
vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on
saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö ole voinut välttyä
ajatukselta, etteikö asiassa ole jotakin outoa.
Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona
markkaa. Huomioiden käyttöpääomasta maksetut saneerauskulut
voidaan todeta, että yhtiön käyttöpääomasta poistettuna ne
tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiö hyväksyykin
kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan olivat noin
puolet laskutetuista määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä
ole yhtiön saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien
kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi,
kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle. Kun
PR-Teollisuus Oy:n saatiin käynnistettyä, niin valitus vedettiin
pois Vaasan hovioikeudesta.
Kuulustelupöytäkirjan
mukaan Jouni Altti Johannes Remes toteaa 1.8.1997: ”Alavieskan
Puurakenne Oy:n ollessa yrityssaneerauksessa vuonna 1994 hakivat
yhtiön päävelkojat Arsenal ja Kera talouspäällikköä hoitamaan
yhtiön talousasioita. Olen ollut myös ennen PR-Teollisuus Oy:öön
tuloa kaksi vuotta erään talotehtaan talouspäällikkönä joten
tunnen alan kohtuullisen hyvin. Kera piti arvossa
liikkeenjohtajataitojani”. Remekselta unohtui mainita, että
talotehdas ajautui konkurssiin.
Jouni
Remes oli siis aikaisemmin toiminut Kesätunturi Oy:n
talouspäällikkönä ja yritys meni konkurssiin. Kera Oy arvosti
likaisen työn tekijää, sillä alalta piti saada ylikapasiteettia
pois. Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Jouni Remes tuli Kera
Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella ja velkasaneerausmiesten
vaatimuksesta. Remes oli toiminut myös Sodankylän Osuuspankin
johtajana, jossa tehtävästä hän eräiden tietojen mukaan joutui
lähtemään.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä epäili,
että velkasaneerausmiehet esittävät 100 talon kaupan syntymisen.
Tästä kaupasta olisi Käännän mukaan ollut mahdollisuus saada
kaksi miljoonaa markkaa etumaksua, Kauppa jäi toteutumatta, koska
Alavieskan Puurakenne Oy piti saada konkurssiin velkasaneerausmiesten
sekä Arsenal Oy:n ja Kera Oy:n tahdon mukaisesti.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n erityistilintarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu
mitään epäilyttävää, sillä tarkastus tehtiin Kera Oy:n ja
Arsenal Oy:n tilaustyönä ja siinä käytettiin heidän ”omaa
tilintarkastustoimistoa” jotta tulos olisi ollut halutun mukainen.
Tilanne näytti viranomaisten kannalta varsin fiksulta, Lisäksi oli
tehty kaikki voitava, jotta yrittäjästä Tapani Käännästä olisi
luotu mahdollisimman epäluotettava kuva, suorastaan rikollinen.
Villit mollaamishuhut kiersivät maailmaa. Alavieskan
kunnanjohtajakin antoi minun ymmärtää, että miljoonia olisi viety
Alavieskan Puurakenne Oy:stä Saksaan piiloon ennen konkurssia.
Tapasin
toimitusjohtaja Tapani Käännän ennen konkurssia, kun soittelin
hänelle muissa asioissa ja menin käymään tehtaalla. Olin oppinut
tuntemaan Tapanin energisenä ja aikaansaavana henkilönä. Kuljimme
aikanaan samaan aikaan Alavieskan-Raution kunnallista keskikoulua ja
urheilimme Alavieskan Virin riveissä. Nyt Tapani oli täysin murheen
murtama. Hän oli erityisen pettynyt velkasaneerausmiesten
käsittämättömään toimintaan sekä Alavieskan kunnanjohtaja
Aarne Karvosen toimintaan. Tilanne oli samanlainen kuin
yrittäjä Veikko Luode kuvaa kirjassaan ”Yrittäjän ajojahti”.
Koska valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa
ollut yrittäjä niin elinkelpoisia yrityksiä kaadettiin surutta ja
yrityksiä suorastaan teurastettiin. Pankkien saatavat laitettiin
valtion avonaiseen piikkiin. Yrittäjien elämäntyö, omaisuus ja
tulevaisuus tuhottiin. Kun yritys saatiin kaadettua, kohdeltiin
mahdottomien esteiden ylittämisessä epäonnistunutta yrittäjää
talousrikollisena. Siinä auttoivat juristien hyvät suhteet
poliiseihin. Yrittäjä oli syyllinen kaikken, pankkiherrat ja
valtionpomot ei mihinkään. Talousrikollisuus ja hyvä-veli-periaate
kulkivat käsikädessä. Erona entiseen Neuvostoliittoon oli se, että
Suomessa yrittäjää ei saanut ampua. Hänet murhattiin muulla
tavalla aivan kuin olisi toteutettu mafian toimeksiantoa”.
Minusta
Tapani Käännän kertomus velkasaneerausmiesten toiminnasta oli
ihmeellinen ja värikäs. Siksi päätin kutsua paikalle valtion
tilintarkastajien puheenjohtajan, kansanedustaja Kalevi Mattilan.
Kalevi tulikin pyynnöstäni tehtaalle sovittuna aikana ja pohdimme
yhdessä tilannetta. Kalevi Mattila oli jotenkin varautunut. Minä
puolestani olin oppinut luottamaan Tapani Kääntään, vaikka
hänellä olikin erilainen tausta kuin minulla. Teimme Tapanin kanssa
yhteistyötä lentopallopuolella, sillä olin toiminut Kalajoen
Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtajana ja sitä kautta
luonut suhteet Viron lentopalloliiton puheenjohtajaan,
kauppaministeri Ants Laosiin. Tämän yhteyden kautta saimme
Alavieskan Virin lentopallojoukkueeseen tasokkaita virolaisia
pelaajia. Tapani Kääntä oli joukkueen valmentaja.
Valtion
tilintarkastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Mattila
On
todennäköistä, että Kalevi Mattila tiesi, että Kera Oy oli
päättänyt poistaa Alavieskan Puurakenne Oy:n markkinoilta. Näin
olen jälkeenpäin päätellyt, koska Kalevi Mattila kieltäytyi
lähtemästä PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi
terveyteensä vedoten. On kuitenkin selvää, että Kera Oy:ssä oli
tehty ylikapasiteetin poistamista koskeva päätös, koska Kera Oy:n
yritystutkija Kalevi Huusko oli kaupannut jo syksyllä 1994 Uhtua
Woodin edustajille Heino Virralle ja Pentti Arhippaiselle Alavieskan
Puurakenne Oy:n sahalaitosta ja kertonut, että Alavieskan Puurakenne
Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.
Tapani
Kääntä kertoi, että yritykselle on olemassa jatkajataho
pääkaupunkiseudulta ja tämä taho oli tarjonnut hänelle
kassakaappisopimusta tulevaisuutta varten. Hän ei kuitenkaan
suostunut tällaiseen menettelyyn. Tapanin mukaan Jouni Remekselle
oli tehty samanlainen tarjous, mutta hän ei tiedä oliko Jouni Remes
allekirjoittanut tuon kassakaappisopimuksen.
Toimintaedellytysten
kartoitus ja Jouni Remeksen petos
Kysyin
Tapanilta, että eikö olisi parempi ja turvallisempi ratkaisu jos
mahdollien jatkajataho saataisiin kokoon paikallisista voimista.
Tapani innostui lievästi asiasta ja aikoi keskustella siitä muiden
mahdollisesti kiinnostuneiden kanssa. Kera Oy:n kirjallisen
suosituksen perusteella Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen
tullut taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka aikaisemmin oli
toiminut kaksi vuotta toisen talotehtaan talouspäällikkönä ja
Sodankylän Osuuspankin johtajana, ryhtyi tekemään laskelmia siitä,
mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistä, maa-alueista,
koneista, laitteista, tuoteoikeuksista ja keskeneräisestä
tilauskannasta. Kukaan ei osannut epäilä Jouni Remeksen
vilpittömyyttä. Hän kuitenkin teki laskelmia samanaikaisesti
kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpailijalle. Tällä
tavalla saatiin vedätettyä kauppahintaa mahdollisimman korkeaksi.
Saimme tietää Jouni Remeksen menettelystä vasta vuosien kuluttua.
Jouni Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26
miljoonaa markkaa ja myyntikatteeksi 25 %.
Koska
itselläni on suhteellisen hyvä teoreettinen koulutus ja vahva
käytännön kokemus yritystoiminnasta, niin katsoin, että
PR-taloilla on erinomaiset toimintaedellytykset, sillä liikeidean
kaikki osa-alueet olivat kunnossa rahoitusta lukuun ottamatta.Siis
ainoastaan taloudelliset resurssit eli rahoitus oli varmistettava.
Koska Jouni Remes oli rahoituksen ammattilainen, niin luotimme
häneen. Olihan hän Kera Oy:n luottohenkilö. Halusin kuitenkin
varmistaa, että tarvittava valtion rahoitus saadaan kuntoon. Siksi
pyysin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Kalevi Mattilaa, joka oli
valtion tilintarkastajien puheenjohtaja ja jolla tiedettiin olevan
erinomaiset suhteet Kera Oy:ön. Kalevi Mattila kuitenkin kieltäytyi
mielestäni tekosyihin vedoten. Tästä syystä käännyin
kansanedustaja Markku Kosken puoleen, joka otti tehtävän vastaan
avoimin mielin ja ymmärsin, että hän tällä toimenpiteellä
haluaa varmistaa kansanedustajapaikkansa myös tulevaisuudessa.
Olihan odotettavissa, että Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin
puheenjohtaja Antti Rantakangas, joka oli aikaisemmin Markku Kosken
vaalipäällikkönä, asettuu seuraavissa vaaleissa
kansanedustajaehdokkaaksi ja tämä vaikuttaa Markku Kosken
äänimäärään heikentävästi.
Kävin
myös neuvottelut Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa ja
sovimme, että Alavieskan kunta tulee avustamaan perustettavaa
yhtiötä 950 000 markan investointiavustuksella. Mitään ehtoja
avustamiselle ei asetettu.
Kävin
neuvottelut myös Kalajoen Merita-pankin johtajan Mauri Ylitalon
kanssa. Hän suhtautui asioihin varovaisen myönteisesti. Katsoin,
että kaikki edellytykset olivat olemassa, sillä Tapani Käännän
ansiosta saatiin kerättyä riittävä määrä sijoittajia uuteen
yhtiöön, kun myös Uhtua Wood Oy lähti mukaan perustettavaan
yhtiön suurimmalla panoksella.
Vaikka
kauppahinta muodostui vedätyksen johdosta kohtuuttoman korkeaksi
näissä olosuhteissa, niin luotimme maisteri Jouni Remeksen
laskelmiin 26 miljoonan tilauskannasta ja 25 prosentin
myyntikatteeseen. Sehän merkitisi 6,5 miljoonan markan tuloa. Kun
lisäksi olimme saaneet varmuuden, että Alavieskan kunta lähteen
mukaan 950 000 markan investointiavustuksella ilman ehtoja, niin
pidimme selviönä, että rahoituksen asiantuntija leipoo näistä
aineksista kunnon rahoituspaketin. Olihan sijoittajien panos 1,5
miljoonaa markkaa ja yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi oli
lupautunut kansanedustaja Markku Koski.
Myöhemmin
kuitenkin ilmeni, että Remeksen tekemät laskelmat olivat täysin
pielessä. Tilauskanta ei ollutkaan 26 miljoonaa vaan 11-12 miljoonaa
markkaa. Myyntikate ei ollutkaan 6,5 miljoonaa markkaa vaan 5000
markkaa. Kaiken lisäksi Jouni Remes oli eliminoinut keskeisimmän
rahoittajan rahoituskuvioista tekemällä tämän kanssa sopimuksen
muiden yhtiön osakkaiden tietämättä, että Kera Oy:tä ei käytetä
rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Yhtiön tulevista osakkaista
kukaan ei osannut aavistaa, että Jouni Remeksen laskelmat olivat
täysin pielessä ja että Jouni Remes oli tehnyt laskelmia
samanaikaisesti kahdelle eri taholle: meille ja ns.
haamukilpailijalle jotta kauppahinta saatiin hinattua pilviin.
Myöskään kukaan perustettavan yhtiön osakkaista ei tiennyt, että
Jouni Remes on tehnyt Kera Oy:n kanssa perustettavan yhtiön puolesta
sopimuksen että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana
perustettavassa yhtiössä. Jos osakkaat olisivat tienneet
tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt
perustettavaan yhtiöön. Miksi Kera Oy:n piti tehdä tällainen
sopimus? On täysin selvää, että kauppasopimus on syntynyt
petollisella tavalla ja kauppasopimus on kohtuuton. Menettely täyttää
selkeästi petoksen tunnusmerkistön. Tietoja, jotka olivat
kauppasopimusta tehtäessä, olisi pitänyt olla osapuolten tiedossa
ja niitä salattiin tarkoituksellisesti.
Alavieskan
kunnan petollinen toiminta
Olin
neuvotellut Alavieskan kunnanjohtajan Aarne Karvosen kanssa
investointisopimuksen. Alavieskan kunnanhallitus piti kokous
10.5.1995 ja päätti kokouksessaan 74 § investointiavustuksen
myöntämisestä PR-Teollisuus Oy:lle sovitun mukaisesti. Olimme
sopineet, että Jouni Remeksestä tulee toimitusjohtaja, mutta emme
silloin tienneet, että hän on Kera Oy:n saattohoitaja. Jouni Remes
oli yhteydessä Alaviekan kunnanjohtajaan ja Alavieskan
kunnanhallitus piti yllättäen 15.5.1995 klo 21.00 kunnanhallituksen
kokouksen Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen. Kokous ei ollut
laillinen, vaikka kokous on niin päättänyt. Kokouksessa
käsiteltiin 77 § Investointiavustuksen myöntämistä Pr-Teollisuus
Oy:lle. Siihen oli lisätty ehtoja joita ei oltu sovittu yrityksen
osakkaiden kanssa. Minun oikeustajuni mukaan kysymys on petollisesta
toiminnasta ja sen oli aikaansaanut Kera Oy:n saattohoitaja, joka
toimi PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajana.
On
todennäköistä, että Kera Oy:n saattohoitaja Jouni Remes oli
ilmoittanut kunnanjohtaja Aarne Karvoselle, että hän on junaillut
asiat niin, että Kera Oy ei tule rahoittamaan perustettavaa yhtiötä.
Jouni Remes ja Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen olivat kuin
paita ja perse. Siksi on syytä epäillä, että Jouni Remes
organisoi Kera Oy:n pyynnöstä tämänkin operaation salaa
perustettavan yhtiön muilta osakkailta.Alavieskan kunnanvaltuuston
päätöksestä valittivat Oulun lääninoikeuteen Vieskan Elementti
Oy:n hallituksen jäsenet kauppias Aarre Antti-Roikon johdolla.
Valituksen johdosta PR-Teollisuus Oy:n avustuspäätös viivästyi
lähes vuodella ja se vaikeutti ratkaisevalla tavalla yrityksen
käynnistämistä.
Kera Oy:n petos ja yhtiön perustaminen väärennetyillä pöytäkirjoilla
Kera Oy:n petos ja yhtiön perustaminen väärennetyillä pöytäkirjoilla
Kera
Oy oli perustanut ns. ruumiinpesuryhmän, jonka tavoitteena oli
pelastaa ns. ongelmayritykset, joita Kera Oy oli rahoittanut sekä
minimoida tappiot. Tappioiden minimoimiseen kuului ns.
ongelmayritysiä uhkaavien kilpailijoiden poistaminen markkinoilta.
Alavieskan Puurakenne Oy oli poistettavien listalla. Kera Oy ei
kuitenkaan kertonut meille perustettavan yhtiön osakkaille, että
Kera Oy oli tehnyt päätöksen poistaa PR-talot markkinoilta
ylikapasiteetin takia. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n suurin
velkoja ja vaikutti keskeisesti siihen, että Alavieskan Puurakenne
Oy:n konkurssipesä sai myydä maa-alueet, kiinteistöt, koneet ja
laitteet, keskeneräisen tilauskanta ja tuoteoikeudet perustettavalle
yhtiölle. Lisäksi Kera Oy ja Arsenal Oy, jotka olivat Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämiehet jättivät kertomatta,
että kauppasopimuksessa on jätetty ilmoittamatta 48 miljoonan
markan pantatut kiinnitykset. Tällainen toiminta täyttää
kiistatta petoksen tunnusmerkistön, sillä Kera Oy oli eräiden
tietojen mukaan jo vuonna 1993 tehnyt päätöksen poistaa Alavieskan
Puurakenne Oy markkinoilta.
Kera
Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kuvioihin tullut Jouni Remes
esitti, että yhtiön nopean toiminnan käynnistämiseksi
hankittaisiin valmis paperiyhtiö Euronio Oy ja hän hankkisi yhtiön
ja tekisi tarvittavat asiapaperit kaupparekisteriin ilmoittamista
varten. Näin jälkeenpäin ajateltuna tämäkin operaatio oli
selkeää huijausta meitä kohtaan. Jouni Remes hankki paperiyhtiön.
Pöytäkirjojen mukaan Euronio Oy:n hallituksen kokous on pidetty
8.5.1995 yhtiön toimitiloissa Helsingissä. Pöytäkirjan mukaan
paikalla ovat olleet Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki
Aho sekä Jouni Remes. Pöytäkirjan mukaan yhtiön hallituksen
puheenjohtajaksi on valittu yksimielisesti Markku Koski ja yhtiön
toimitusjohtajaksi Jouni Remes. Totuus on se, että Heino Virta, Kari
Konu ja Erkki Aho eivät ole osallistuneet tuohon kokoukseen eivätkä
he ole olleet 8.5.1995 Helsingissä paperiyhtiön olemattomissa
toimitiloissa. Pöytäkirja on väärennetty. Siksi se on laiton ja
sen päätökset ovat juridisesti pätemättömiä. Pöytäkirja on
pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa.
Tuolla
pöytäkirjalla on haettu rekisteröintiä patentti- ja
rekisterihallituksesta. Tuon pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet
Jouni Remes ja Markku Koski, jotka valitsivat itse itsensä yhtiön
johtoon. Pöytäkirjan mukaan Euronio Oy.n ylimääräinen
yhtiökokous on pidetty yhtiön toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995.
Pöytäkirjan liitteenä oleva osakasluettelo on päivätty
Helsingissä 4.1.1994. Totuus on se, ettei kukaan osakkeenomistajista
ole ollut Helsingissä 4.1.1994. Myös ylimääräisen yhtiökokouksen
pöytäkirja on väärennetty. Näillä väärennetyillä
pöytäkirjoilla on haettu yrityksen rekisteröinti.
Lisäksi
Jouni Remes teki osakkaiden tietämättä sopimuksen työntekijöiden
kanssa, että kaikki työntekijät otetaan uuteen yhtiöön vanhoina
työntekijöinä. Käytännössä tämä aiheutti yritykselle
valtavat taloudelliset rasitteet. Lisäksi Jouni Remes vaikutti
siihen, että myyntiedustajille tehtiin yhtiön kannalta katsottuna
taloudellisesti erittäin huono edustussopimus.
Kuulustelupöytäkirjojen mukaan Kera Oy piti arvossa Jouni Remeksen
liikkeenjohtotaitoja. Ehkä ne olivat arvokkaita ns.
saattohoitajalle.
Pitämättömän
kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa. Väärennetty
pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku
Koski
Ylimääräisen
yhtiökokouksen väärennetty pöytäkirja, jonka ovat
allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski
Väärennetyillä
tiedoilla aikaansaatu kaupparekisteriote
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat myyjinä, törkeä petos, tuleva syyttäjä merkitty kaupanvahvistajaksi
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat myyjinä, törkeä petos, tuleva syyttäjä merkitty kaupanvahvistajaksi
Kauppakirjat
allekirjoitettiin Oulussa 11.5.1995 asianajaja Hannu Maskosen
toimistossa. Kauppakirjoja oli allekirjoittamassa Euronio Oy:n (
myöhemmin PR-Teollisuus Oy) puolesta Jouni Remes ja Heino Virta.
Minä en päässyt mukaan Ouluun kauppasopimusten
allekirjoitustilaisuuteen, koska olin opettajana Raahen Porvari- ja
kauppakoulussa ja siksi Heino Virta, joka asuu Haukiputaalla, meni
minun sijastani allekirjoittamaan kauppakirjat. Heino Virran mukaan
paikalla ei ollut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria, joka on kuitenkin
vahvistanut kauppakirjat nähtävästi etätyönä. Sulo Heiskari oli
siihen aikaan Kalajoen nimismies, joka oli tunnettu raisusta
elämästään ja runsaasta alkoholin käytöstään. Kalajoella on
virastotalon kohdalla kadun toisella puolella Pizzeria Mamma Leone.
Virastotalon nimikyltti, jossa luki nimismies, oli jatkuvasti
käännettynä Pizzeria Mamma Leonea päin, koska sieltä
kansalaisten mielestä varmimmin nimismiehen löysi.
Väliaikaiset
pesänhoitajat, joilla ei konkurssisäännön 50 a §:n mukaan ole
oikeutta myydä kiinteää omaisuutta, myivät kiinteää omaisuutta.
Heillä ei ollut esittää valtakirjoja kauppasopimusten tekemiseen
ja he näin ollen myivät toisen omaisuutta omanaan. He salasivat
kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoittivat
keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se
todellisuudessa oli. Rikoslain mukaan kysymyksessä on törkeä
petos. Kaupanvahvistajaksi on merkitty Kalajoen piirin nimismies Sulo
Heiskari, joka oli tuleva syyttäjä. Kauppakirjan allekirjoittaja
Heino Virta todistaa ettei hän ole koskaan nähnyt kaupanvahvistaja
Sulo Heiskaria. Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto
Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on
vahvistettu. Kauppa on siis laiton ja pätemätön.
Kauppakirjan
allekirjoittaja todistaa, ettei kaupanvahvistaja ollut paikalla kun
kauppakirjat allekirjoitettiin eikä hän ole koskaan
kaupanvahvistajaa nähnytkään.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun
kauppakirjat allekirjoitettiin.
Kaupanteossa
salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Tässä
esimerkkinä yksi sivu 32-sivuisesta luettelosta josta käy ilmi
pantatut kiinnitykset, mitkä kaupanteossa salattiin ostajalta.
Kaupanvahvistajaksi
on merkitty tuleva syyttäjä, nimismies Sulo Heiskari, joka on
toiminut syyttäjänä kaikissa oikeudenkäynneissä, joita ko.
kauppasopimuksista tai niistä johtuvista asioista on käyty.
Syyttäjistä annetun lain mukaan syyttäjä Sulo Heiskari on
ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä näissä asioissa.
Juridinen
argumentointi
Rikoslaki
40 luku
7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
8 § (8.9.1989/792)
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virka-aseman väärin käyttämisessä1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästija virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
9 § (12.7.2002/604)
Virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos
Jos petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.
Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset
48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset
Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.
Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:öön.
7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
8 § (8.9.1989/792)
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virka-aseman väärin käyttämisessä1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästija virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
9 § (12.7.2002/604)
Virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos
Jos petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.
Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset
48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset
Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.
Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:öön.
Maakaari
2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Väliaikaiset
konkurssipesänhoitajat eivät saa lain mukaan myydä kiinteää
omaisuutta, mutta tässä tapauksessa niin tehtiin. Pantatuista
kiinnityksistä ei ole mainintaa. Tuleva syyttäjä on merkitty
kaupanvahvistajaksi.
PR-Teollisuus
Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Koski
Kansanedustaja
Markku Koski oli takaamassa tuoteoikeuksien kauppasopimusta yhdessä
yhtiön muiden hallituksen jäsenten kanssa. Muut hallituksen jäsenet
olivat Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Lisäksi yhtenä
takaajana oli hallituksen ulkopuolinen sihteeri Jouni Remes. Yhtiön
hallituksen kokouksen yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi,
että häntä oli voimakkaasti moitittu Kera Oy:n taholta siitä,
että hän lähti PR-Teollisuus Oy:n ( entinen Euronio Oy) toimintaan
mukaan ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Markku Koski kertoi,
että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia
markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään
ravintilaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen
oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut :”Kuule
Markku, kyllä minä Sinut pelastan.”
Tämän
asian voivat todistaa minun lisäkseni hallituksen jäsenet Heino
Virta ja Kari Konu sekä asiantuntijat Pentti Arhippainen ja Tapani
Kääntä.
Markku
Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta, mikä
merkitsi selkeää takinkääntöä. Markku Koski piti yhdessä Jouni
Remeksen kanssa vastata yhtiön rahoituksesta. Tämä oli niin pyhä
asia, ettei kukaan muu hallituksen jäsen voinut olla mukana
rahoitusneuvotteluissa. Tämä tuntui meistä muista hallituksen
jäsenistä perin oudolta. Meni Markku Kosken ja Jouni Remeksen
kanssa Ouluun omalla autollani rahoitusneuvotteluun Kera Oy:öön.
Kun päästiin perille niin herrat ilmoittivat minulle, että en voi
tulla mukaan, koska he menevät rahoitusneuvotteluihin Kera Oy:öön.
Jälkeenpäin minulle selvisi, että Remes ja Koski eivät olleet
tehneet yhtään rahoitusanomusta Kera Oy:lle. Näin he minun
mielestäni käyttivät luottamusasemaansa väärin.
Uhtua
Wood Oy oli PR-Teollisuus Oy:n pääosakas. Uhtua Woodin miehet Heino
Virta ja Pentti Arhippainen alkoivat hermostua Jouni Remeksen
toimintaan heinäkuussa. Jouni Remes oli törkeällä toiminnallaan
eliminoinut PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000
mk:n lainan. Pankinjohtaja Anja Kauppi oli pyytänyt Uhtua Wood Oy:n
miehiä kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen
erottamaan Jouni Remeksen. Itse olin kesällä kuukauden Joensuun
asuntomessuilla varmistamassa asuntomessuvoittoa, sillä
asuntomessuvoitolla tulisi olemaan erittäin suuri merkitys
PR-Teollisuus Oy:lle.
Kun
messujen jälkeen palasin tehtaalle niin huomasin, että Jouni
Remeksen toiminta ja mielenkiinto kohdistui aivan erilaisiin asioihin
kuin mitä yhtiön osakkaiden etu oli. Uhtua Wood Oy:n miehet
vaativat Jouni Remeksen erottamista. Minun oli helppo yhtyä heidän
näkemyksiinsä. Jostain syystä Tapani Kääntä ja Kari Konu
luottivat Remekseen tai ainakin siltä näytti. Tästä syystä
Remeksen erottaminen viivästyi kohtuuttoman kauan.
PR-Teollisuus Oy osti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä keskeneräiset työt ja tilauskannan, jonka arvoksi Kera Oy:n kirjallisella suosituksella Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittu taloustieteiden maisteri Jouni Remes oli laskenut tilauskannan arvoksi 26 miljoonaa markkaa. Toteutunut arvo oli kuitenkin 11-12 miljoonaa markkaa ja tuotto 6,5 miljoonan markan sijasta 5000 markkaa. Keskeneräisiin kohteisiin kuuluivat mm. Joensuun asuntomessujen kolme kohdetta.
Huippuarkkitehti
Jorma Hilli-aho oli tehnyt loistavaa työtä ja samoin
messuprojektista markkinoinnin osalta vastannut Markku Taanila. Myös
Reijo Alakoski oli järjestelyissä vahvasti mukana. Messuvoitto oli
vahva näyttä osaamisesta myyntimiehille, yhteistyökumppaneille ja
tuleville asiakkaille. Messuvoiton jälkeen eri tehtaiden
myyntimiehet olivat kiinnostuneita tulemaan PR-Talojen
myyntiedustajiksi, Salvostalojen myyntimiehet siirtyivät lähes
kokonaisuudessaan PR:n leiriin ja tämä vaikutti ratkaisevasti
Salvostalojen konkurssiin. Jos ei ole myyntiä niin ei ole
tulojakaan.
Messuvoiton
jälkeen teimme myös radio-ohjelmia Radio Pookiin, jossa kerroimme
ketä olemme ja mitä teemme. Ohjelmat olivat varsin hyvin
onnistuneita ja lisäsivät talopakettien kysyntää. Ohjelma oli
ärsyttänyt Kera Oy:tä ja Jouni Remestä. PR-Teollisuus Oy ei
saanut menestyä. Niinpä sain kuulla asiasta hallituksen
kokouksessa, jossa Jouni Remes ja Markku Koski olivat huolissaan
siitä, että markkinointipuolella menee niin lujaa. Ohjelma kuulemma
antoi väärän kuvan yrityksestä. Arvostelu tuntui meistä
markkinamiehistä järkyttävältä.
Heikko
rahoituksen hoito oli herättänyt PR-Teollisuus oy:n pääosakkaan
Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee
ilmeikkäämmin niin Jouni Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli
mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Minulle asia selvisi
asuntomessujen jälkeen, kun tulin tehtaalle, jossa ilmapiiri oli
todella masentava ja kireä. En kuitenkaan halunnut aktiivisesti
puuttua toimitusjohtaja Jouni Remeksen tekemisiin, sillä minulla oli
vastuualueena kotimaan myynti, mutta olin huolestunut tilanteesta.
Heino Virta oli keskustellut asioista Tapani Käännän ja Kari Konun
kanssa, mutta pojat olivat vielä elokuussakin olleet Remeksen
takana.
Kääntä
ja Remes riitautuivat Saksan toimituksista. Jouni Remes halusi estää
toimituksen, jonka vientipäällikkö Tapani Kääntä oli sopinut.
Remes palautti toimituksen. Sitä vientipäällikkö Tapani Kääntä
ei kestänyt. Ilmassa oli tulta ja tappuraa tämän tapahtuman
jälkeen.
Usko
Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti sanoen
oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei
muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut
kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi neuvotelleensa paljon Kera
Oy:n ja Arsenal Oy:n Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi
aivopesty.
Vähitellen
Heino Virta alkoi kysellä kuka on tuon Jouni Remeksen todellinen
työnantaja, koska tämä näytti työskentelevän kokonaan muiden
intressitahojen hyväksi. Ilmapiiri kiristyi syys-lokakuun aikana
merkittävästi. Tilanne johti siihen, että yhtiön hallitus päätti
antaa Jouni Remekselle lopputilin. Kokous oli aika kiivassanainen.
Tässä
vaiheessa olimme Tapani Käännän kanssa selvitelleet ulkomaisia
rahoituskuvioita ja mahdollisuuksia. Tilanne näytti varsin
lupaavalta sveitsiläisen Alfio Nicotran yhteyksien kautta. Yhtiön
hallituksen kokoukseen Markku Koski saapui yhdessä asianajajansa
Olavi Hertellin kanssa. Koski määräili, että Hertell toimii
hallituksen kokouksen sihteerinä jne. Me muut hallituksen jäsenet
emme hyväksyneet asiaa, sillä meille ei ollut etukäteen ilmoitettu
tällaisesta mitään. Remeksen erottaminen venyi turhan pitkään
Markku Kosken vastustuksen takia. Lopulta Jouni Remekselle annettiin
lopputili.
Markku
Koskella oli Jouni Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli Kera Oy:n
ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig
Weckström. Minun piti mennä Heino Virran kanssa Helsinkiin
tapaamaan ko. henkilöä. Hän esitteli itsensä Stig Weckströmiksi.
Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki
mitä hän oli tehnyt, oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään
hän oli epäonnistunut. Tuntui siltä kuin hän olisi ollut
Jumalasta seuraava. Nyt alkoivat minulle ja Heino Virralla
hälytyskello soida. Menimme kuitenkin eduskuntaan tapaamme yhtiömme
hallituksen puheenjohtajaa kansanedustaja Markku Koskea yhdessä Stig
Weckströmin kanssa. Siellä tapasimme yllätykseksemme
haamukilpailijamme Marcus Riskan neuvottelemassa Markku Kosken
kanssa. Riska oli joka välissä toimimassa takapiruna tai
haamukilpailijana. Suhtautumisemme häneen oli vähintäänkin
epäluuloinen. Koski kysyi, että voiko Marcus Riska olla läsnä
neuvotteluissa. Heino Virran kanssa torjuin Kosken esityksen
päättäväisesti ja niin Marcus Riska sai lähteä.
Koski
uhkasi, että jos emme suostu Stig Weckströmin palkkaamiseen
toimitusjohtajaksi, niin Kera Oy ja Arsenal Oy ajavat PR-Teollisuus
Oy:n konkurssiin. Koin tilanteen Heino Virran kanssa selkeäksi
kiristykseksi. Olihan Stig Weckströmin palkkavaatimus huikea 5000 mk
päivä + aronlisävero sekä juoksevat kulut kuten matkat, majoitus
ja päivärahat päälle. Ei voinut välttyä ajatukselta
saattohoitajasta. Täytyy todella olla vakavarainen yritys mikä
kestää tuollaisia kulueriä. Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tarkoitus
oli selkeä – poistaa PR-talot markkinoilta Stig Weckströmin
toimesta. Totesin Heinon kanssa, että meidän on harkittava asiaa ja
saatava myös hallituksen jäsenen Kari Konun mielipide asiaan. Kun
tulimme Helsingistä tehtaalle, niin keskustelimme Kari Konun kanssa
asiasta. Ulkomainen rahoituskuvio oli siinä vaiheessa niin
epävarmalla pohjalla, ettemme uskaltaneet toimia sen varassa. Meillä
ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua Kosken kiristykseen.
Meistä
tilanne on varsin erikoinen. Siksi käännyin Heino Virran kanssa
vielä kerran entisen kansanedustajan Kalevi Mattilan puoleen ja
kerroimme hänelle avoimesti tilanteen. Valtion tilintarkastajien
puheenjohtaja, jolla oli erittäin hyvät suhteet Kera Oy:öön ja
Arsenal Oy:öön kummasteli tilannetta ja sanoi, että mitähän ne
pojat (Kera Oy ja Arsenal Oy) oikein meinaavat. Ovatko he
palkkaamassa saattohoitajaa PR-Teollisuus Oy:lle?
Neuvottelun
jälkeen lähetimme kansanedustaja Markku Koskelle eduskuntaan
faksin, jossa totesimme, että suostumme Weckströmin palkkaamiseen
siten, että Weckströmin palkkiot maksetaan vasta sitten kun
yrityksen kanssa-alijäämä on poistunut. Lisäksi Weckström ei saa
yksin osallistua rahoitusneuvotteluihin, vaan aina on oltava mukana
joku hallituksen jäsenistä. Wekströmille määrittelimme 500 000
markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille
tahoille, Weckströmille ei annettu yksin nimenkirjoitusoikeutta.
Sopimuksen irtisanomisajaksi tuli yksi sekunti, kuten Weckström oli
esittänytkin. Koski ilmoitti, että Weckström tulee
toimitusjohtajaksi määräajaksi ja hän aloittaa työnsä joulukuun
alkupäivinä.
Oikeudenkäynti tietämättämme
Oikeudenkäynti tietämättämme
Olimme
suunnitelleet, että takausvastuut voidaan maksaa Alavieskan kunnan
investointiavustuksen ja osakepääoman turvin. Koska Alavieskan
kunnan investontipäätöksestä oli valitettu Oulun lääninoikeuteen
niin sen maksaminen viivästyi valituksen johdosta. Sen takia emme
olleet pystyneet maksamaan takaussummaa 1530 000 markkaa ajoissa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli haastanut PR-Teollisuus Oy.n ja
takaajat oikeuteen, koska olimme maksaneet vain 400 000 markkaa
sovitussa ajassa.
Tässä
haastehakemus
Meille
takaajille ei ilmoitettu ollenkaan, että meidät oli haastettu
oikeuteen. Tässä Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät josta
näkyy ettei haasteita ole toimitettu asianosaisille.
Haasteiden
toimittamisesta asianosaisille vastaa syyttäjä oikeudenkäymiskaaren
mukaan , siis syyttäjä Sulo Heiskari. Menettelyn on hyväksynyt
käräjätuomari Juha Nieminen samoin kuin sen, että ao. henkilöitä
on saanut edustaa asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimeksiantoja ja
valtakirjoja.
Meitä
oli oikeuskäsittelyssä edustanut meidän tietämättämme meille
täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Vihervalli tunnustaa
Suomen Asianajajaliitolle vastineessaan tekemäämme kanteluun, ettei
hän ole koskaan edes puhelimessa keskustellut ao. henkilöiden
kanssa joiden asioita hän on hoitanut ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja.
Pian
vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ollut
puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivän iltana, mikä
oli yrityksen pikkujouluilta, Weckström oli kertonut pienessä
maistissa yrityksen vientisihteerille Ela Lillemaalle
tanssilattialla, että hänen tehtävänään on ajaa PR-Teollisuus
Oy hallitusti alas. Olikohan pikkujoulubooli herkistänyt herran
avoimelle tuulelle? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan
vientipäällikkö Tapani Käännältä, että eikö tämä merkitset
konkurssia, jos yritys ajetaan hallitusti alas. Ela Lillemaa oli
virolainen henkilö ja siksi joutui varmistamaan, että oli
ymmärtänyt asian oikein.
Pian
kuitenkin huomasimme, että Weckström ei suunnitellut rahoitusta
PR-Teollisuus Oy:lle vaan tavoitteet olivat toisenlaiset. Alavieskan
kunta oli aktiivisesti mukana näissä PR-Teollisuus Oy:n
alasajamiseen tähtäävissä toimissa. Pöytäkirjojen mukaan
neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.1996 Ylivieskan
Arsenal Oy:n tiloissa. Siellä Weckströmin tekemän muistion mukaan
Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän vetäjä oli
antanut tietoja Alavieskan Puurakenne Oy:n tilauskannasta. Anttosen
mukaan tilauskanta oli vain 12 miljoonaa markkaa. PR-Teollisuus
Oy:lle se oli myyty 26 miljoonan markan tilauskantana. Ylivieskan
kokouksessa oli mukana Oulun Arsenalin johtaja Seppo Jääskeläinen,
Ylivieskan Arsenalin johtaja Juha Juntunen, Alavieskan Puurakenne
Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Latola, Kera Oy:n kehityspäällikkö
ja ruumiinpesuryhmän johtaja Veikko Anttonen. Paikalla oli myös
Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen ja Alavieskan kunnan
elinkeinoasiamies Terttu Korte. Konsultti Weckström edusti
kokouksessa Trio Leadership Oy:tä eli saattohoitajaa ja myös
PR-Teollisuus oy:tä, vaikka hänellä ei olisi ollut yksin oikeutta
edustaa PR-Teollisuus Oy:tä. Nähtävästi Ylivieskan kokous ei
ollut rahoitusneuvottelu vaan kokonaan toisenlainen neuvottelu.
Kesken edellä kerrotun kokouksen konsultti Weckström soitti minulle
kokouksesta ja pyysi kutsumaan yhtiön hallituksen kokoon vielä
samaksi illaksi. Weckström esitti että yhtiö jättäisi
konkurssihakemuksen. Heino Virta oli tuolloin Venäjän Karjalassa
puukauppa-asioilla ja Kari Konu on sovitulla työkäynnillä.
Kansanedustaja Markku Koksi oli eduskunnassa joten hallituksen kokoon
kutsuminen oli täysi mahdottomuus. Weckström tuli takasin tehtaalle
työntekijöidemme Timo Viitamaan ja Tapio Rasmuksen kyydissä.
Weckström oli kertonut pojille, että PR-Teollisuus Oy:llä on
yhteyksiä rahanpesijöihin. Tämän kuulin Timo Viitamaalta
itseltään ja tästä on myös Viitamaan kirjallinen todistus.
Keskustelin
hetken Stig Weckströmin kanssa illalla tehtaalla ja lähdin viemään
häntä junalle Ylivieskaan. Seuraavana päivänä sain Heino Virtaan
yhteyden. Keskustelun perusteella laitoin Wekströmille faksin, jossa
kiitin häntä hänen palveluistaan ja katsoin hänen tehtävänsä
PR-Teollisuus Oy:ssä päättyneeksi. Weckström soitti minulle ja
halusi ehdottomasti, että maanantaiksi kutsutaan yhtiön hallitus
koolle, jossa hän voi jättää eronpyyntönsä. Sain samalla
muistion Ylivieskan palaverista. Weckströmin työsuhteen olisi
pitänyt loppua alkuperäisen suunnitelman mukaan jo tammikuun
lopussa. Hän ei kuitenkaan onnistunut saamaan yritystä konkurssiin
näin lyhyessä ajassa, sillä yrityksellä oli Japaniin niin paljon
tilauksia, että hirsitaloja tehtiin ympäri vuorokauden kolmessa
vuorossa. Kera Oy.n asettamaan tavoitteeseen Weckström ei päässyt.
Tässä vaiheessa meillä oli ulkomainen rahoituskuvio jo niin
varmalla pohjalla, että meillä oli rohkeutta antaa Weckströmille
lopputili. Wekström oli saanut vihiä, että meillä oli ulkomainen
rahoittaja tiedossa ja varmistumassa. Maanantaina pidettiin yhtiön
hallituksen kokous, jossa Weckström jätti ”eronpyyntönsä” ja
myös Markku Koski erosi hallituksen puheenjohtajan paikalta.
Meidät leimattiin rahanpesijöiksi Kera Oy:n toimesta
Meidät leimattiin rahanpesijöiksi Kera Oy:n toimesta
Ulkomaisen
rahoituksen estämiseksi Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:stä
sekä Uhtua Wood Oy:stä rikosilmoituksen Oulun KRP:lle
kansainvälisestä rahanpesusta. Asiasta saimme tietää vasta
puolitoista vuotta myöhemmin, kun Heino Virta sai todennäköisesti
postitusvirheenä Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arposen kirjeen
KTM:n hallitusneuvos Sakari Arkiolle. Heino soitti minulle ja
naureskeli tapahtumaa. Pyysin Heinoa faksaamaan kirjeen minulle.
Ihmettelin kirjeen sisältöä suuresti. Vasta siinä vaiheessa
Heinokin näytti tajuavan kirjeen todellisen sisällön. Kirje oli
Kera Oy:n varatoimitusjohtajan allekirjoittama ja se sisälsi
kehityspäällikkö Veikko Anttosen luottamuksellisen muistion, jossa
kohdassa 3D on teksti: ”Jatkovirityksiin liityi myös
kansainvälistä rahanpesua, josta taholtamme ajoissa ilmoitettiin
Oulun KRP:lle.” Kun sain Heino Virran lähettämän aineiston
faksista ulos, soitin välittömästi asianajaja Asko Keräselle,
joka ei ollut uskoa korviaan. Hän ei meinannut uskoa, että Kera
Oy:n varatoimitusjohtaja syyllistyy tuollaiseen tekoon.
Varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli lähettänyt tuon kirjeen KTM:n
hallitusneuvos Sakari Arkiolle puolitoista vuotta sen jälkeen, kun
KRP oli tehnyt asiassa tutkimatta jättämispäätöksen. Miksi Kera
Oy:n piti leivittää edelleen perätöntä tietoa eteenpäin?
Myöhemmin
saimme oikeuskanslerinviraston kautta haltuumme Kera Oy:n
kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän vetäjän Veikko Anttosen
vastineen kanteluumme. Anttosen lausunto oli luottamuksellinen ja
tarkoitettu ainoastaan kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön.
Tuossa lausunnossa Anttonen tunnustaa levittäneensä tietoa
rahanpesusta. Suora tekstilainaus Anttosen lausunnosta: ”Alavieskan
PR-Teollisuus Oy:n tapauksessa oi juri talvella 1995/1996
voimakkaasti meditoituna esille Alfio Nicotra-niminen uusi omistaja
ja miljoonasijoittaja ( mainittu 5-6 milj.MK) Siksi otin yhteyden
Oulun KRP:iin, joka toimi liitteenä olevan Eero Leinosen lyhyen
selvityksen mukaan. Ennätin kuitenkin varoittaa tj. Remestä ja
kunnanjohtaja Antti Karvosta ennen kuin Leinosen muistiosa mainittu
Interpol/Helsinki tarkistus tuli minun tietooni. Muualta saamani
tiedon mukaan poliisi kuitenkin seurasi edelleen Nicotran puuhia niin
kauan kuin hän oli Suomessa.”
Kävin
Oulun KRP:ssä tarkistamassa tämän Interpol/Helsinki tarkistuksen,
Siinä todettiin, että Alfio Nicotraa on epäilty rahanpesusta,
mutta näyttöä ei ole löytynyt, Tuo tarkistus oli saatu KRP:iin
muistaakseni 9.4.1996.
Siis
ennen kuin Anttonen oli saanut tämän varmistuksen tietoonsa hän
oli ilmoittanut aisasta Jouni Remekselle, joka eii ollut enää
PR-Teollisuus Oy:n palveluksessa, koska olimme erottaneet hänet
kuukausia sitten. Oli täysin selvää, että Remes suhtautui meihin
negatiivisesti ja käytti kaikki mahdollisuudet mustata meitä. Tässä
Kera Oy:n taholta tarjottiin erinomaista mahdollisuutta. Lisäksi
Anttonen ilmoitti vastineessaan levittäneensä tieto rahanpesusta
myös Alavieskan kunnanjohtaja Antti Karvoselle. Kunnanjohtajan nimi
on Aarne eikä Antti Karvonen. On käsittämätöntä, että Anttonen
ilmoitti asiasta kunnanjohtaja Karvoselle, joka oli täysin
ulkopuolinen henkilö asiassa ja joka suhtautui meidän mielestämme
negatiivisesti PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöihin. Tällä tavalla
perätön tieto sai hyvän kasvualustan.
On
hämmästyttävää, että Kera Oy näkee vaivaa PR-Teollisuus Oy:n
toiminnan seuraamiseen, vaikka sillä ei ollut tarkoituskaan
rahoittaa yhtiön toimintaa, vaan päinvastoin poistamaan yritys
markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi talonrakennusalalta.
Erikoista Kera Oy:n toimissa on se, että Kera Oy oli ollut
aikaisemmin yhteistyössä Alfio Nicotran kanssa Punkatalojen
alasajon yhteydessä. Alfio Nicotran yrityksen nimi oli PunkaHaus
A.G.S.A.
Tällä
aiheettomalla rahanpesuilmoituksella kansainvälisestä rahanpesusta
oli tuhoisat seuraukset.On todennäköistä, että konsultti
Weckström levitti tietoa rahanpesusta PR-Teollisuus Oy:n kannalta
kaikkiin tärkeisiin kohteisiin, kuten esim. Kera Oy:lle, Alavieskan
kunnalle, Arsenal Oy:lle, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
jne, Tässä Tapani Käännän kirjallinen todistus asiasta.
PR-Teolliisuus
Oy: tuotantopäällikkö Jukka Velloselle Weckström oli kertonut,
että Alfio Nicotraa Interpol seuraa jatkuvasti. Suomessa KRP on
hänen perässään koko ajan. KRP kuvaa kaikki, jotka ovat Suomessa
hänen kanssaan tekemisissä ja muutenkin tutkivat hänen
tekemisiään, Rahanpesijä Nicotra on etäispääte ja suuret
tekijät ovat muualla. Nicotra saa olla vapaana jotta päätekijät
saadaan kiinni.
PR-Teollisuus
Oy:n myyntipäällikkö Reijo Alakoski kertoi kuulleensa samat asiat,
kun Weckström oli kertonut ne PR-Teollisuus Oy:n messuprojektin
vetäjälle Markku Taanilalle.
Itsekin
kuulin huhuja ja aloin huolestua Nicotran väitetyistä
rahanpesuasioista. Siksi pyysin Nicotran rikosrekisteriotteen tai
vastaavan paperin. Siinä Italian poliisi toteaa, että ei rikoksia.
Vein paperin syyttäjä Sulo Heiskarille, joka totesi että hän ei
ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään.
Minusta
oli siis tehty rahanpesijä ilman minkäänlaista näyttöä. Kun
menin Oulun Työvoimapiiriin niin näin lakimies Laura Heinosen
papereiden välissä keltaisen muistilapun, jossa oli KTM:ltä tullut
tieto, että Alavieskan Puurakenne Oy:n synkkä tarina jatkuu,
ulkomaiset omistajatahot on epämääräisiä eikä Erkki Ahoon voi
luottaa. En tarkoituksellisesti kiinnittänyt asiaan mitään
huomiota, vaan olin kuin en olisi huomannutkaan tuota paperia.
Välittömästi käynnin jälkeen soitin asianajaja Asko Keräselle,
joka pyysi minua hankkimaan kopion tuosta paperista. Soitin samantien
työvoimapiirin esittelijälle Jorma Kukalle, joka totesi, että
”Voi, voi, Teidän ei olisi pitänyt nähdä tuota paperia.”
Epäilen, että tuon perättömän viestin oli työvoimapiirille
puhelimitse lähettänyt KTM:n piiripäällikkö Raimo Mäntyniemi,
Rahanpesutietoa minusta ja meistä levitettiin ympäri maailmaa aina
Japaniin ja Saksaan asti.
Väärä
tieto rahanpesusta oli levinnyt kulovalkean tavoin valtion
organisaatiossa ja kansan keskuudessa. Kalajokilaakson toimittaja
Juhani Rintakumpu kirjoitti asiasta Jaskan Pauhantaa-palstalla
vihjailevaan sävyyn. Kalajokilaakson toimittaja Kaisa Hietala oli
kertonut Tapion Tuvalla, että hän on saanut kuulla varmoista
lähteistä, että PR-Teollisuus Oy:ssä pestään rahaa. Kun
tällaisia tietoja levitellään niin silloin syytökset kohdistuvat
yrityksen johtoon eli minuun toimitusjohtajaan.
Perättömillä
rahanpesuväitteillä on ollut tuhoisat seuraukset yrityksellemme.
Myöhemmin Kalajoen Meritapankin konttorinjohtaja Mauri Ylitalo
kertoi minulle, että ylhäältäpäin oli tullut kielto rahoittaa
PR-Teollisuus Oy:tä.
Myös
Oulun KTM teki kielteiset rahoituspäätökset erikoisiin syihin
vedoten. Päätöksen mukaan KTM ei voi tukea konkurssiin menneen
yrityksen toimintaa jatkavaa yritystä. Perusteluhan on täysin lain
vastainen. Myös Osuuspankki, Postipankki ja Valtion Takuukeskus
suhtautuivat rahoitushakemuksiimme kielteisesti. Kukaan ei halunnut
olla rahanpesijöiden kanssa yhteistyössä.
APR:n
konkurssipesä purki kaupat
Kera
Oy pelkäsi, että PR-Teollisuus Oy kykenee selviytymään ilman
konkurssia. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki
tekemänsä kaupat 19.3.1996 lähettämällään kirjeellään, jossa
on otsikko”Sopimuksen purkaminen ja loppuselvitys purkamisen
johdosta”. Kirjeessä on mainittu, että konkurssipesällä on
mainittujen maksuviivästysten vuoksi kiistaton oikeus purkaa edellä
mainitut kaupat. ”Tämän vuoksi ilmoitamme, että ryhdymme
maanantaina 25.3.1996 klo 11.00 ottamaan omaisuuden takaisin
haltuumme ja tekemään välien selvittelyn kauppasopimuksen
purkamisen vuoksi.” Totean vielä, että syy purkamiseen on
PR-Teollisuus Oy, lukee kauppasopimuksen purkamisilmoituksessa.
Sopimuksen purkaminen koski kiinteistöjen ja maa-alueiden
kauppakirjaa. Allekirjoittajina olivat pesähoitajat Antti Latola ja
Hannu Maskonen.
Valitettavasti
en ole juristi enkä tuossa vaiheessa huomannut, että
kiinteistökaupan purkuun tarvitaan kaupanvahvistajan allekirjoitus.
Sitä tuossa paperissa ei ollut.
Menin
Alfio Nicotran ja Anne Sormusen kanssa Ouluun 18.4.1996
pesänhoitajien luokse neuvotteluihin. Asianajaja Hannu Maskonen
työnsi minulle paperin, jossa konkurssipesä ilmoittaa, että otamme
sopimusten tarkoittaman omaisuuden haltuumme ja suoritamme sopimusten
päättymisten johdosta kanssanne taloudellisen loppuselvityksen.
Omaisuuden haltuunotto alkaa 19.4.1996. En heti niellyt purematta
Maskosen paperia. Silloin Hannu Maskonen kutsui viereisestä
huoneesta kaksi tyttöä todistamaan ja varmistamaan, että olen
saanut varmasti tiedoksi kaupan purkuilmoituksen. Kaupan
purkuilmoitus koski tuote-oikeuksien, käyttöomaisuuden ja
vaihto-omaisuuden kauppasopimuksia.
Valitettavasti
en maallikkona heti oivaltanut mistä on kysymys. Kaupan purkamisesta
on säädetty kauppalain 54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee,
että sopijapuolten suoritusvelvoitteet lakkaavat ja että jo tehdyt
suoritukset on palautettava. Kysymyksessä on siten varsin pitkälle
menevä seuraamus. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja
peruuttamaton. Kun kaupat purettiin, niin pääsopimus purettaessa ei
liitännäisetkään voi jäädä voimaan. Näin ollen
takaussitoumukset raukesivat, kun kaupat purettiin. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi tullut palauttaa meille
tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei olisi kyennyt ja olisi
joutunut hakeutumaan konkurssiin.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä aloitti omaisuuden luetteloinnin,
merkitsemisen ja kuvaamisen 19.4.1996. Henrik Rienstra ilmoitti
tulevansa osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön. Hän ilmoitti ottavansa
vastuut kaikista maksuista, jotka ovat aiheutuneet ennen 6.5.1996.
Konkurssipesänhoitajille tämä ei käynyt. Pesänhoitajien mielestä
(Latola) Rienstra saa koneet, laitteet ja kiinteistöt sekä
maa-alueet heiltä halvemmalla.
Koska
en ole juristi enkä osannut reagoida asiaan oikein, menin
Paavo M. Petäjän luo Haapajärvelle. Hän pyysi valtakirjaa
asioiden hoitamiseksi ja allekirjoitin valtakirjan tilanteen
selventämiseksi kauppojen purkujen osalta. Kerroin asiani hänelle.
Hän sanoi ettei korpi korpin silmää noki. Pian Maskonen ja Latola
huomasivat omat mokansa ja he ryhtyivät toimenpiteisiin
PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin hakemiseksi.
Koski ja Weckström hämmentävät soppaa
Koski ja Weckström hämmentävät soppaa
PR-Teollisuus
Oy:n erotettu toimitusjohtaja Stig Weckström ja PR-Teollisuus Oy:n
hallituksen puheenjohtajan paikalta väistynyt kansanedustaja Markku
Koski touhusivat vielä ahkerasti PR-Teollisuus Oy:n kimpussa.
Weckström levitti rahanpesutietoja ja yritti saada selville meidän
mahdollisia rahoittajia Markku Kosken toimeksiannosta.
Ulkomainen
ostajataho
Marraskuussa
1995 ryhdyimme aktiivisesti etsimään ulkomaista rahoittajaa, koska
kotimaasta ei näyttänyt olevan mahdollista saada rahoittajaa. Kera
Oy ja Valtion Takuukeskus eivät rahoittaneet PR-Teollisuus Oy:tä.
Aluksi
ulkomaisia rahoitusvaihtoehtoja oli 5-6 kappaletta. Merkittävimmäksi
näistä osoittautui mielestämme sveitsiläinen Alfio Nicotra. Hän
tuli junalla Ylivieskaan rautatieasemalle Pekka Kilvion kanssa. Kävin
hakemassa heidät sieltä, koska Tapani Kääntä oli
lentopallokiireidensä kanssa naisten lentopalloharjoituksissa.
Tapani oli naisjoukkueen valmentaja. Alfi Nicotra halusi aluksi ostaa
talopaketteja, mutta vähitellen hän alkoi kiinnostua koko
tehtaasta, kun kerroimme avoimesti tilanteemme ja mahdollisuutemme.
Nicotra oli käynyt tutustumassa Vaajataloihin ja Lappitaloihin jne.
Hän oli kiinnostunut Suomesta, koska hänellä oli suomalainen
vaimo. Alfio Nicotra oli erittäin tyytyväinen palveluumme jota hän
vertasi muiden talotehtaiden palveluun.
4.3.1996
Alfio Nicotra ilmoitti, että hän tulee Suomeen viikkojen 11 ja 12
välillä ja aloittaa firman haltuunoton. Tapani Kääntä ja Jukka
Vellonen olivat talvella käyneet tutustumassa Sveitsissä Alfio
Nicotran ja PunkaHaus A.G.S.A:n toimintaan. Heille oli muodostunut
varsin positiivinen käsitys Nicotran toimista. Alfio Nicotra laittoi
pesänhoitajille kirjeen 20.3.1996 ja ilmoitti tulevana sopimaan
pesänhoitajien kanssa asioista ja me osakkaat olimme valmiita
myymään yrityksemme enemmistöosakkuuden Alfio Nicotralle tai hänen
edustamalleen taholle. Osakepääoma oli tarkoitus nostaa 1,5
miljoonasta markasta 6 miljoonaan markkaan. Alfio oli niinn varma
asioista ja rahoituksesta, että hän pyysi kutsumaan
lehdistötilaisuuden kokoon 27.3.1996. Paikalla oli myös televisio,
joka tek asiasta uutispätkän. Alfio Nicotran rahoittajataho oli
Henrik Rienstra, joka jo aiemmin oli käynyt tutustumassa
tehtaaseemme.
Rienstra
ilmoitti 21.4.1996, että hän yhdessä Alfio Nicotran kanssa voi
auttaa meitä ja ilmoitti tulevansa tehtaallemme 26.4.1996.
Konkurssipesänhoitaja Antti Latola ilmoitti, että valitettavasti
emme voi hyväksyä New England yhtiön takausta. Rinstralla oli
jälleenvakuutustoimintaa kolmessa maassa Belgiassa, Sveitsissä ja
Ranskassa. Hänellä oli oli laivausalan yhtiö ja laivoja,
työkalutehdas Ranskassa, öljyalan yhtiö Bahrainissa, laajaa
kiinteistöalan bisnestä Kanadassa, saha Kongossa jne. Jostain
syystä konkurssipesänhoitajat eivät ottaneet maksua vastaan Henrik
Rienstralta. Kera Oy:n tavoite oli PR-Teollisuus Oy:n konkurssi ja
markkinoilta poistaminen. Siksi Kera Oy teki kaikkensa päästäkseen
tavoitteeseensa.
Väärillä
tiedoilla tehty konkurssihakemus
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
25.4.1996 täysin väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu,
niin takaussaatavia ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesällä ei enää ollut saatavia, koska kaupat oli
purettu. Tilanne oli se, että APR:n konkurssipesän olisi pitänyt
palauttaa takaisin PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta
todennäköisesti tilanne oli se, että konkurssipesä ei olisi
pystynyt maksamaan rahoja takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli
kokonaan tekemättä. Saatava ei selvä ja riidaton.
Konkurssihakemus
väärillä tiedoilla
Lisäksi
1 130.000,00 markan takaussuma oli jo maksettu.
Tuoteoikeuksista
oli maksettu jo koko summa. Tässä 500 000 mk maksu kohdistettuna
tuoteoikeuksiin
tässä
401 444,45 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
tässä
100 000 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
Kun
velallisella on useampia velkoja niin velallinen voi lain mukaan
osoittaa mihin velkaa maksu kohdistuu. Näin on tehty ja
tuoteoikeuksien velka on maksettu ja silloin sitä ei voi
konkurssisaatavana periä ja kaiken lisäksi takaukset olivat
purkautuneet kauppojen purussa.
Todellinen
tilanne näkyy asianajaja Asko Keräsen kirjeestä
konkurssipesänhoitajalle.
Konkurssiasiassa
varatuomari Paavo M. Petäjä oli antanut lausuman, että kanne on
oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, koska kaupat oli purettu.
KRP:lle
antamassaan lausumassa hän tunnustaa, ettei hänellä ole ollut
valtakirjaa ja toimeksiantoa asiassa. Todellisuudessa Paavo M.
Petäjällä oli minun antama valtakirja hoitaa asioita, kun olin
kääntynyt hänen puoleensa kauppojen purun jälkeen.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut konkurssiasiassa lausuman
Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta
asianomaisten tietämättä ja ilman valtakirjoja. Käräjätuomari
Juha Nieminen on toiminut asiassa virheellisesti, koska on ei ole
tarkistanut Paavo M. Petäjältä valtakirjoja. Paavo M. Petäjä ei
ole asianajaja vaan varatuomari. Paavo M. Petäjällä ei ole ollut
muiden valtakirjoja kuin minun valtakirja. Käräjätuomari Juha
Niemisen olisi pitänyt tarkistaa myös Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesänhoitajien valtakirjat. Niitä ei ollut lainkaan.
Myöhemmin
otin yhteyttä varatuomari Jorma Herttuaiseen ja hän oli myös sitä
mieltä, että kauppojen purkamisesta johtuen konkurssi oli laiton.
Olin yhteydessä myös Helsingin Yliopiston siviilioikeuden
professori Erkki Aurejärveen. Hänen mielestään kysymys on
prosessipetoksesta kun yritys väärillä tiedoilla haetaan
konkurssiin. Olin yhteydessä myös juristikansanedustajiin Raimo
Vistbackaan, joka oli entinen Alajärven nimismies ja Risto Kuismaan,
joka on koulutukseltaan juristi. Heidän mielestään kysymyksessä
on prosessipetos. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy
valvoi saatavansa kaupan purkamisesta johtuvina vahingonkorvauksina
9.413.000 mk ja sille korkoa 13 % 1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis
purettu, koska Maskonen on konkurssivalvonnassa valvonut saatavat
kaupan purkamisesta johtuvina saatavina.
Lakimies
Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
Miksi
varatuomari Jorma Herttuainen on jättänyt asian hoitamisen kesken?
Muistaakseni hän ilmoitti häneen kohdistuneen painostuksen takia
Asianajaja
Asko Keränen pyysi valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaatimus
Hovioikeudelle konkurssituomion purkamiseksi. Tässä Heino Virran
valtakirja.
Asianajaja
Asko Keränen jätti kuitenkin valituksen tekemättä. Tässä hän
tunnustaa asian. Näin asianomaiset menettivät puheoikeutensa
asiassa ja ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärän päätöksen.
Järkyttävää toimintaa.
Uusi konkurssipesä ja konsultti Weckström – Alavieskan kunta maksoi
Uusi konkurssipesä ja konsultti Weckström – Alavieskan kunta maksoi
Uusi
konkurssipesä aloitti toimintansa. Pesänhoitajina olivat
näsävisasta näyttelevä Sampsa Teittinen ja asiallisempi Jyrki
Anttinen. Konkurssihetkellä PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32
269 671 mk. Tilauskanta jakaantui seuraavasti: kotimaan
elementtitoimitukset 16 987 650 mk, vienti 13 163 735 mk,
ikkunamyynti kotimaahan 865 390 mk, vienti 1 482 896 mk. Tämä oli
todella arvokas omaisuus konkurssipesälle. Kaikista sopimuksista on
minulle valokopiot yhtenä niteenä.
Konkurssipesä
palkkasi konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli
tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi
operaatiosta Stig Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa. Alavieskan
kunta suoritti asiassa peittelyoperaation. Alavieskan
elinkeinolautakunnassa tehtiin päätös, jonka mukaan
konsultti
Stig Weckströmin yhtiöltä tilataan konsulttityö. Päättäjien
annettiin ymmärtää, että rahoitukseen osallistuu KTM
merkittävällä panostuksella. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan
kaikki tuli Alavieskan kunnan maksettavaksi. Kun pyysin kuitteja
nähtäväksi, niin virallisesti annetuista kuiteista oli peitetty
Vieskan Elementti Oy:n nimi ja siihen viittaavat tiedot. Paperiin oli
kuitenkin epähuomiossa jäänyt tilaajan nimi: Vesa Pirhonen. Hän
oli Vieskan Elementti Oy:n toimitusjohtaja. Alkuperäiskuitissa on
kaikki tiedot näkyvissä. Hämäysoperaatiossa elinkeinotoimikunta
tilasi konsultti Weckströmiltä työn nimeltä ”Uusi PR-Teollisuus
Oy”. Esittelijänä elinkeinotoimikunnassa toimi elinkeinoasiamies
Terttu Korte. Weckströmin aineistossa oli paljon aineisto, jota hän
oli vienyt ilman lupaa lähtiessään PR-Teollisuus Oy:n
palveluksesta. Aineisto käsitti liikesalaisuuksia eikä missään
tapauksessa ole julkista aineistoa. Aineistossa mollattiin oikein
olan takaa PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöitä ja arvioitiin
joitakin myyntimiehiä todella ikävällä tavalla. Tätä raporttia
Alavieskan kunta jakoi halukkaille.
Pesänluettelon
vannontatilaisuudessa jätin pesänluetteloon omat varaukseni
tilauskannan suhteen, Tilauskanta oli hävitetty erikoisella tavalla
pesänhoitajien toimesta velkojien etua loukaten. Syyttäjä Sulo
Heiskari oli pesänluettelon vannontatilaisuudessa paikalla. Minun
oikeustajuni mukaan hän oli esteellinen, koska kysymyksessä on
kysymys niiden kauppasopimusten toimista, joissa hän on ollut
kaupanvahvistajana.
Kysymyksiä
ja vastauksia
Kysymys
1. Miksi tuleva syyttäjä oli valittu kaupanvahvistajaksi?
Vastaukseni:
Syyttäjä voi estää oikeusjuttujen nostamisen ja rikostutkinnat
asioissa. Syyttäjä Sulo Heiskari on PR-talojen konkurssivyyhden
yksi päätekijä.
Kysymys
2. Miksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki
kiinteistöjen kaupat lainvastaisesti eli ilman kaupanvahvistajaa?
Vastaukseni:
Jos kaupat olisi purettu laillisesti, niin olisi paljastunut salatut
kiinnitykset ja törkeä petos kaupanteossa.
Kysymys
3. Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin
saatuaan Erkki Aholta valtakirjan kaupan purkujen yhteydessä?
Vastaukseni:
Hän halusi suojella rikollisesti toimivia asianajajia Hannu Maskosta
ja Antti Latolaa. Korppi ei korpin silmää noki.
Kysymys
4. Miksi Heino Virta voi väittää, että näin moni asianajaja on
edustanut häntä oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja?
Vastaukseni:
Syyttäjä Sulo Heiskari on jättänyt haastehakemukset toimittamatta
asianosaisille.
Kysymys
5. Miksi poliisi jätti Heino Virran rikostutkintapyynnön
varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta tutkimatta?
Vastaukseni:
Ylivieskan poliisi ja Oulun KRP on vahvasti mukana rikoksissa ja he
suojelevat rikollisesti toimivia henkilöitä. Mahdollisesti määräys
on tullut ylemmältä taholta.
Kysymys
6. Liittyykö PR-talojen konkurssivyyhtiin rahanpesua?
Vastukseni:
Liittyy. Rienstrojen yhtiön New England Surety jäi ulkomailla
kiinni rahanpesusta. Suomessa rahaa tältä yhtiöltä saivat
asianajaja Asko Keränen ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
sekä PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä. Sain tämän luettelon
pankinjohtajalta, jonka perusteella pankki oli päättynyt epäilemään
rahanpesua. Lisäksi vahvistuksen asialle antoi eräs
myyntimiehistäni, joka soitti, että USA:ssa Hendrik ja Richard
Rienstra ovat jääneet rahanpesusta kiinni. Hendrikille vaaditaan
vankeutta 210 vuotta ja Richardille 190 vuotta. Tein asiasta
ilmoituksen KRP:lle, mutta poliisi jätti tutkimatta asian.
Kysymys
7. Miksi poliisi ei tutki asioita?
Vastaukseni:
Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on todistettavasti ilmoittanut, että
Virran ja Ahon tekemiä rikostutkintapyyntöjä ei tulla tutkimaan ja
näin on myös käynyt. On syytä epäillä, että määräys on
tullut ylemmältä taholta.
Kahdeksan
kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta teki rikostutkintapyynnön
asiasta. Yksi kansanedustaja eli Antti Rantakangas veti nimensä pois
listalta, koska asiassa on syytä epäillä myös Markku Koskea.
Kysymys
8. Uhattiinko Erkki Aho tappaa?
Vastaukseni:
Erkki Aho uhattiin tappaa kolme kertaa. Jouni Remeksen isä Pentti
Remes soitti Erkki Aholle ja uhkasi tappaa tämän. Alfio Nicotra
uhaksi tappaa Erkki Ahon kun Henrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran
pois jatkokuvioista. Nicotra soitti Aholle ja esitti uhkauksensa.
KRP:n tutkija Tapio Makelä ilmoitti, että Aho on jo monta kertaa
ollut liipaisimelle. Laillisuusvalvojalle tehtyyn kanteluun
vastineessaan Mäkelä toteaa asiaa väärinkäsitykseksi.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.
Kysymys
8. Valvoiko Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä saatavansa
kaupanpurkuina?
Vastaukseni:
Kyllä. Näin ollen konkurssi oli laiton, koska konkurssipesäkin
valvoo saatavansa kaupanpurkuina.
Kysymys
9. Miksi asianajaja Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa?
Vastaukseni:
Hän ei kestänyt rikostensa julkituloa.
Kysymys
10. Miksi syyttäjä Sulo Heiskarin rikoksia ei tutkita eikä häntä
saada vastuuseen teoistaan?
Vastaus:
Hän on toiminut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen
suojeluksessa. Mahdollisesti hän kuuluu niihin rikoksista
epäiltyihin jolle on annettu syytesuoja.
Kaikissa
päätöksissä on toiminut syyttäjänä esteellinen syyttäjä Sulo
Heiska ei kuten todistusaineisto osoittaa.
Ylivieska-Raahen
käräjäoikeuden istunnoissa on toiminut esteellinen syyttäjä
asioissani kymmeniä vuosia. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut
kaupanvahvistajana Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän välisissä kiinteistökaupoissa ja myöhemmin hän
toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä
johtuvissa oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä annetun lain
perusteella syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen.
- K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
Konkurssiasiat
Tapahtumarikas
kevät
Kevät
1996 oli erittäin mielenkiintoista aikaa PR-Teollisuus Oy:n
ympärillä. Tein kaikkeni ja vähän enemmänkin pelastaakseni
PR-Teollisuuden rikollisten ja rahanpesijöiden kynsistä. Konsultti
Stig Weckström havaittiin saattohoitajaksi ja hänelle annettiin
lopputili. Kansanedustaja Markku Kosken Kera Oy:n varatoimitusjohtaja
Seppo Arponen oli luvannut pelastaa, koska tämä oli mennyt
markkinoilta poistettavan yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi.
Koski erosi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta.
Molemmat henkilöt työskentelivät sen jälkeen PR-Teollisuutta
vastaan. Weckström levitti perättömiä tietoja PR-Teollisuus Oy:n
rahanpesusta ja Markku Kosken hyvä ystävä asianajaja Olavi Hertell
teki meistä rikosilmoituksen osakeyhtiölain rikkomisesta. Syyttäjä
Sulo Heiskari käytti syyteharkinnan pohjana väärennettyä,
allekirjoittamatonta, paikkansa pitämätöntä, tarkastamatonta ja
hyväksymätöntä pöytäkirjaa. Päätöksessään syyttäjä Sulo
Heiskari toteaa, että ei rikosta. Perusteluissaan hän kirjoittaa,
että rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä.
Päätös on erikoinen ja ristiriitainen: ei rikosta, mutta
rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä. Asia,
josta oli kysymys, oli Tapani Käännä laina-asia. Tapani oli
ottanut PR-Teollisuus Oy:ltä lainaa yhtiön osakkeiden ostamista
varten. Heino Virta ja minä emme tieneet asiasta yhtään mitään.
Asiaa ei ole käsitelty yhtiön hallituksen kokouksissa.
Kuulusteluissa Jouni Remes ja Markku Koski tunnustivat asian.
Kuitenkin me kaikki saimme samanlaisen tuomion. Minusta menettely oli
väärä, koska me kaksi emme tienneet asiasta yhtään mitään.
Katsoin, että syyteharkinta oli tehty juridisesti väärin. Valitin
asiasta valtakunnan syyttäjälle. Valtakunnansyyttäjävirastossa
Jukka Rappe katsoi kirjallisessa päätöksessään, että syyttäjä
Sulo Heiskari on toiminut oikein. Minä sain tiedon siitä, ettei
Sulo Heiskari tule nostamaan meitä vastaan syytettä asianajaja Asko
Keräseltä, jolla syyttäjä Sulo Heiskari oli asiasta ilmoittanut.
Minusta
oli tehty myös rikosilmoitus petoksesta, mutta syyttäjä Sulo
Heiskari ei ollut kyennytkään löytämään näyttöjä syytteen
nostamiseksi. Tämänkin rikosilmoitus oli perätön.
Kalajoen
poliisin Harri Rahkolan mukaan oi pidetty yhteisiä palavereja
poliisipäällikö Heikkisen ja syyttäjä Heiskarin johdolla, joissa
oli mietitty keinoja minun syyllistämiseksi. Ahosta pyrittiin
tekemään rikollinen keinoja kaihtamatta. Nyt tarvittiin
todistusaineistoa.
On
selvää, että syyttäjä Heiskarin motiivi asiassa oli omien
rikostensa peittely ja samalla Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän hoitajien rikosten peittely ja Erkki Ahon
syyllistäminen asioissa.
Oli
myös muita tahoja, jotka olisivat halunneet mukaan PR-Teollisuus
Oy.n toimintaan. En tiedä kuinka vakavasti otettavia nuo tahot
olivat. Jouni Remeksen isä soitti minulle kännipäissään ja
ilmoitti tulevansa tappamaan minut omin käsin. Taustalla kuului
puhelimeen Pentti Remeksen vaimon ääni: ”Pentti älä, Pentti
älä.” Pentti Remes lopetti puhelun näin: ”Ruumishuone odottaa
Sinua Erkki, hyvästi!”
Rahoitus
tilanne on yhtiöllä oli erittäin kireä, sillä maksujen
maksaminen konkurssipesälle sekä 32 miljoonan markan tilauskanta
tarvitsisi laskelmieni mukaan 6.6 miljoonaa rahaa.
Suuri
virheeni oli se, että en ymmärtänyt kauppojen purkujen merkitystä.
Kaupat purettiin siksi, ettei törkeä petos kauppasopimuksissa
paljastuisi. Olihan saattohoitajat Jouni Remes ja Stig Weckströn
saatu erotettua ja Markku Koski ulkoistettua talobisneksestä.
Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.
Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.
Kävin
henkilökohtaisesti asianajaja Asko Keräsen kanssa neuvottelemassa
ministeri Antti Kalliomäen kanssa, mutta siitä ei ollut mitään
hyötyä.
Pyysin
apua pääministeri Paavo Lipposelta ja kävin hänen kanssaan
neuvottelut Nivalassa, mutta siitä ei ollut mitään apua.
Viimeisimmässä
hädässä käännyin tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren
puoleen. Tuolloin olin jo paniikissa tilanteen johdosta.
Myyntimiehillä
meni lujaa. Kauppoja syntyi. Toimintaan vaikutti kuitenkin myöhässä
olevat myyntipalkkioiden maksut.
Asuntomessut
oli 1996 Ylöjärvellä ja PR-Teollisuus oli mukana kahdella
talolla.
Tilauskanta
oli hyvä. Tässä esimerkkinä hirsitalotuotanto.
Alfio
Nicotra ja Hendrik Rienstra kävi kovaa kamppailua tehtaan saamisesta
omistukseensa. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat
Antti Latola ja Hannu Maskonen hämmensivät asioita sen kun
kerkesivät. Siksi päätin itse matkustaa Sveitsiin
neuvottelemaan Nicotran ja Rienstran kanssa.
Siltä varalta, että PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin tein Hendrik Rienstran ja Alfion Nicotran kanssa kuvassa olevan sopimuksen.
Siltä varalta, että PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin tein Hendrik Rienstran ja Alfion Nicotran kanssa kuvassa olevan sopimuksen.
Törkeä
petos kauppasopimuksissa ja kohtuuton kauppasopimus estivät
yritystoiminnan
Kun
olimme saaneet erotettua saattohoitajat Jouni Remeksen ja Stig
Weckströmin sekä hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku
Kosken, niin ryhdyin kartoittamaan yritystoiminnan
toimintaedellytyksiä ja tein yritykselle BusinessPlan-asiakirjan.
Yritys
ei voinut käyttää vakuutena ostamiaan kiinteistöjä, koska ne
olivat pantattu muualle. Lisäksi saattohoitaja Jouni Remes oli
tehnyt osakkeenomistajien tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen,
että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana. Tämän
törkeän petoksen johdosta yrityksellä oli todella vaikea ratkaista
rahoitusongelmaansa. Rahoitusratkaisu olisi kuitenkin voitu tehdä,
jos PR-Teollisuus oli saanut samanlaisen kohtelun viranomaisten
taholta kuin muutkin talotehtaat Suomessa.
Tässä
Business Plan
Yritin
kaikkeni saadakseni Suomen Valtion tuen yritykselle neuvottelemalla
asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen ja
pääministeri Paavo Lipposen kanssa. Olin pyytänyt apua
työministeri Liisa Jaakonsaarelta sekä tasavallan presidentti
Martti Ahtisaarelta.
Ainoaksi
vaihtoehdoksi jäi ulkomainen rahoitusratkaisu pakkotilanteessa.
Kerron tästä asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti
Kalliomäelle lähettämässäni kirjeessä.
Weckströmin
toiminta erottamisensa jälkeen
Konsultti
Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin tammikuun loppuun
menessä. PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenet huomasivat ajoissa,
ettei Stig Weckström toiminut yhtiön edun mukaisesti. Siksi hänet
erotettiin, mutta kun Weckström pyysi, että saa jättää
eroanomuksen, niin siihen suostuttiin. Käytännössä Wekcström
erotettiin PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Hänelle
emme olleet myöntäneet yksin nimenkirjoitusoikeutta ja olimme
määritelleet hänelle 500 000 mk:n uhkasakon jos hän paljastaa
liikesalaisuuksia ulkopuolisille.
Weckström
oli neuvotellut Alavieskan kunnan, Arsenalin ja Keran kanssa yksin
ilman PR-Teollisuuden hallituksen jäsentä. Hän oli siis rikkonut
sopimuksen. Lisäksi hän oli myynyt Koivujärven tilan yksin. Jo
ensimmäisen työpäivänsä iltana hän oli kertonut yrityksen
vientisihteerille että hänen tehtävänään ajaa yritys hallitusti
alas. Ylivieskan kokouksesta Arsenalin tiloista hän soitti minulle
ja pyysi konkurssihakemuksen jättämistä. Siihen me emme suostuneet
vaan erotimme Weckströmin. Weckström levitti meistä perätöntä
tietoa rahanpesusta. Kävin Oulun KRP:llä tarkistamassa asian.
Erottamisensa
jälkeen hän lähetti perintätoimiston kautta 161 677,00 markan
laskun. Hän pyrki kaikin keinoin saamaan yrityksen konkurssiin. Minä
tyrmäsin tällaisen laskun konsulttisopimuksellamme. Siihen
perintätoimet loppuivatkin.
Kun
yritys ajettiin rikollisesti konkurssiin, niin Weckström tuli
konsultti PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesälle ja kauppasi 32
miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle 88 495,00
markalla. Laskun maksoi Alavieskan kunta. Pystyäkseen maksamaan
Weckström laskun Alavieskan kunnan elinkeinolautakunnalle esiteltiin
peitesuunnitelma, jossa kerrottiin, että KTM osallistuu
merkittävällä summalla laskun maksamiseen. Operaatio oli peitelty
konsulttityöksi nimellä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Siinä oli
mielestämme käytetty hyväksi PR-Teollisuus Oy:n kannalta salaisia
tietoja, joista Weckströmille oli määritelty 500 000 mk:n
uhkasakko.
Wecktröm
levitti meistä väärää tietoa ja vahingoitti siten yritystä,
jonka toimitusjohtaja hän oli.
Weckström
toimi PR-Teollisuus Oy:n 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan
Elementti Oy:lle
Alavieskan
kunta maksoi laskun ja operaatio oli nimeltään "UUSI
PR-TEOLLLISUUS OY
Tämä
"konsulttityö" ei saanut KTM:n avustusta ja tuskin sitä
edes haettiinkaan. Konsluttityön hinta on sama kuin Vieskan
Elementti Oy:n lasku, jonka Alavieskan kunta maksoi ja naamoitsi sen
Weckströmin konsulttityöksi.
Varatuomari Paavo M. Petäjän ja hänen lakiasiaintoimiston toiminta
Varatuomari Paavo M. Petäjän ja hänen lakiasiaintoimiston toiminta
Olen
käynyt Alfio Nicotran kanssa varatuomari Paavo M. Petäjän
toimistossa heti kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli
purkanut Euronio Oy:n kanssa tekemät kaupat. Asia oli minulle uusi
tuntematon asia siinä mielessä, että en tiennyt kuinka tulee
toimia. Allekirjoitin avoimen valtakirjan Paavo M. Petäjän
toimistolle hoitaa asiaa. Näin jälkeenpäin ajatellen en ymmärrä
miksi Paavo M. Petäjä ei reagoinut kauppojen purkamiseen kuten laki
edellyttää. Konkurssin jälkeen kävi Paavo M. Petäjän luona
kysymyksessä,että ryhtyykö hän hoitamaan asiaa, koska kaupat oli
purettu ennen konkurssia. Paavo M. Petäjä sanoi silloin, että ”
Saatana, konkurssihan on laiton, kun kaupat on purettu”. Hän
lupasi ilmoittaa minulle myöhemmin mitä tehdään. Hän ilmoitti
sitten että ei ryhdy hoitamaan asiaa.
Suomenselän
Lakiasiaintoimistossa (Paavo M. Petäjän toimisto) työskentelevä
varatuomari Matti Himanen ryhtyi hoitamaan asiaa, kun olin antanut
varatuomari Paavo M. Petäjälle avoimen valtakirjan käydessäni
hänen luonaan Alfio Nicotran kanssa.
Varatuomari
Matti Himanen ei hoitanut asiaa kauppojen purkuna vaan ryhtyi ehkä
kokemattomuuttaan hoitamaan asiaa velkasanerausasiana.
Konkurssipäätöksen
liitteenä on antamani valtakirja Suomenselän Lakiasiaintoimistolle.
Ehkä siksi varatuomari Paavo m.Petäjä ei myöhemminkään ryhtynyt
hoitamaan asiaa. Petäjä on kuitenkin antanut asiassa väärän
lausuman korkeimmalle oikeudelle.
Paavo
M. Petäjä on antanut tässäkin asiassa väärän lausuman Oulun
KRP:lle, koska hän on väittänyt ettei hänellä ollut valtuutusta
asiassa. Hänellä on vuoren varmasti ollut minun toimeksianto ja
valtuutukseni, mutta ei muiden osakkaiden. Muut osakkaat eivät
todennäköisesti tienneet asiasta mitään, koska asiasta ei ole
yhtiön hallituksen päätöstä.
Nicotran
ja Rienstran kilpailu PR-Teollisuus Oy:stä
Kävin
neuvottelemassa Alfio Nicotran ja Hendrik Rienstran kanssa
Sveitsissä. Neuvottelu Hendrik Rienstran kanssa kesti 14 tuntia
saksankielellä. Kerroin hänelle asiat mahdollisimman tarkasti
sikäli heikolla saksankielellä osasin. Kuitenkin hän ymmärsi
hyvin mitä kerroin. Silloin minulle ei tullut mieleenkään että
olisin neuvottelut rahanpesijän kanssa, mutta huomiotani herätti
se, että neuvotteluhuone oli ikkunaton ja huoneessa oli ainoastaan
kaksi tuoli ja pöytä. Huoneessa oli valot. Neuvotteluhuone oli
todella karu, mutta kyllä se minulle kelpasi. Voitin Hendrik
Rienstran luottamuksen puolelleni. Seuraavaksi kävin Alfio Nicotran
kanssa pankissa. Huomasin, että Alfio Nicotra haluaa katsoa kaikki
mahdolliset keinoa saada PR-Teollisuus Oy haltuunsa ilman Hendrik
Rienstraa. Siksi lähdimme pankkiin. Minä kuitenkin odotin autossa,
kun Alfio Nicotra kävi neuvottelemassa pankissa rahoituksesta.
Pankki ei suoralta kädeltä luvannut rahoitusta. Alfio Nicotra sanoi
minulle, että seuraavaksi hän kääntyy Frankfurt am Mainin pankin
puoleen.
Rienstra
ilmoittaa faksilla 7.5.1996, että hän ottaa PR-Teolllisuus Oy:n
haltuunsa yhdessä Alfio Nicotran ja minun kanssa aivan kuten olimme
sopineet Sveitsissä.
Asianajaja
Antti Latola oli todennäköisesti tietoinen Rienstrojen
rahanpesukuvioista, koska hän ilmoittaa Alfio Nicotralle, että
konkurssipesä ei voi hyväksyä New England Suretyn takausta. Tässä
todiste asiasta.
Minua
häiritsi myös se, että konkurssipesänhoitaja kauppasi Nicotralle
koneita, laitteita sekä maa-alueita siten, että osta ne konkurssin
jälkeen niin saat ne meiltä halvemmalla. Tämä on todella härskiä
käyttäytymistä ja tämän kuuli minun Nicotran lisäksi myös
Tapani Kääntä.
Tässä
Alfio Nicotra ilmoittaa neuvottelleensa Frankfurt am Mainin
pankinjohtajan kanssa. Myöhemmin olen saanut selville, että juuri
tätä pankia käyttivät rahanpesijät. Suomalaisena
yhteistyökumppaniksi on syytä epäillä Merita-pankkia, minkä
asian myöhemmin todistan tosiasiaksi.
Hakijan
lausumasta konkurssiasiassa näkyy selvästi että velallinen on
Suomenselän lakiasiaintoimisto (Paavo M. Petäjän toimisto), jonka
olisi pitänyt antaa lausuma asiassa, koska heillä oli avoin
asianajovaltakirja minulta, Erkki Aholta, asiassa. Suomenselän
lakiasiaintoimiston olisi tullut ilmoittaa asiasta PR-Teollisuus Oy:n
hallitukselle, jotta se olisi voinut tehdä päätöksen asiassa.
Erikoista on se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on
antanut lausuman konkurssiasiassa PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Syyttäjä Sulo Heiskarin olisi
tullut laittaa haasteet käräjäoikeuteen niille, joita asia koskee
eli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenille sekä ennen kaikkea
takaajille. Nyt haasteita ei ole lähetetty asianomaisille.
Suomenselän lakiasiaintoimistolla ei ollut muiden hallituksen
jäsenten valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Siitä huolimatta
Ylivieskan käräjäoikeus on tehnyt konkurssipäätöksen –
hakijan lausuman perusteella. JÄRKYTTÄVÄÄ TOIMINTAA.
Asianajaja
Hannu Maskosen kirje Alfio Nicotralle ja Hendrik Rienstralle
konkurssipäätöstä edeltäneenä päivänä.
Pesänluettelon
vannontatilaisuus ja asianajajan toiminta
Pesänluettelon
vannontatilaisuudessa pyysin jatkoaikaa asialle, koska en ole voinut
perehtyä pesänluetteloon riittävän tarkasti lyhyestä ajasta
johtuen. Olin havainnut luettelossa virheitä lyhyen perehtymisen
jälkeen enkä siksi ollut valmis hyväksymään pesänluetteloa.
Lisäksi toin esille sen, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli
purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Paikalla oli
käräjätuomari, jonka nimeä en muista, syyttäjä Sulo Heiskari ja
asianajaja Asko Keränen. Syyttäjä Sulo Heiskari ei suostunut
jatkoajan antamiseen jotta olisin voinut perehtyä pesänluetteloon.
Käräjätuomari oli samaa mieltä. Syyttäjä Sulo Heiskari esitti,
että minä voisin allekirjoittaa pesänluettelon ja esittää siihen
joitakin varaumia. Minulle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin
totella syyttäjä Sulo Heiskaria ja käräjätuomaria.
Tilaisuuden
jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minua kahville ja sanoi, että
konkurssiahan on laiton, koska kaupat oli purettu. Kahvilla
keskustelimme asiasta ja sovittiin niin, että asianajaja Asko
Keräselle toimitetaan avoimet valtakirjat valituksen tekemistä
varten Vaasan Hovioikeudelle, koska konkurssi oli laiton, sillä
kaupat oli purettu ja konkurssi haettu väärillä tiedoilla.
Tosiasiallisesti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli velkaa
PR-Teollisuus Oy:lle kaupan purkujen jälkeen. Valtakirjat
toimitettiin seuraavana päivänä asianajaja Asko Keräselle, mutta
hän jätti valituksen tekemättä ja näin meiltä meni puheoikeus
asiassa. Tämä oli todella törkeä luottamusaseman väärinkäyttö
asianajaja Asko Keräseltä ja siitä on ollut meille järkyttävän
suuret taloudelliset vahingot ja henkiset kärsimykset.
Pesänluetteloon
on vaatimuksestani lisätty, että 32 269 671,00 markan tilauskanta
on pesänhoitajien toimesta hävitetty konsultti Stig Weckströmin
toimesta.
Nyt jälkeenpäin kun katselen tätä paperia niin ihmettelen, että miten siinä on myös Heino Virran nimi, joka ei ollut edes paikalla pesänluettelon vannontatilaisuudessa, koska hän ei ollut saanut sinne kutsua.
Nyt jälkeenpäin kun katselen tätä paperia niin ihmettelen, että miten siinä on myös Heino Virran nimi, joka ei ollut edes paikalla pesänluettelon vannontatilaisuudessa, koska hän ei ollut saanut sinne kutsua.
Asianajaja
Asko Keräsellä oli minulta yhtiön toimitusjohtajalta ja yhtiön
hallituksen puheenjohtajalta valtakirja valituksen tekemiseen
laittomasta konkurssista. Avoin valtakirja minulta koski myös muita
asioita.
Tässä
asianajaja Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valitukset
tekemättä. Syyttäjä Sulo Heiskarin rooli pesänluettelon
vannontatilaisuudessa on erikoinen, sillä hän oli esteellisenä
henkilönä harhaanjohtamassa pesänluettelon selvittämistä. Hänen
olisi pitänyt reagoida kun minä esitin, että konkurssi on laiton,
koska kaupat oli purettu, samoin pesänluettelon tekijän asianajaja
Hannu Maskosen ja Antti Latolan sekä käräjätuomarin. Ainoastaan
asianajaja Asko Keränen reagoi, mutta jätti asian hoitamisen
kesken.
Vahingonkorvauslaskelma
ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
- osakepääoma 100 857 euroa
- toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
- omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
- tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
- henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
- tilauskanta 165 911 euroa
- kotimaan myynti 26 053 406 euroa
- Japanin myynti 1 443 430 euroa
- Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
- ikkunakauppa 17 551 182 euroa
- Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
- Saksan hirsi 10 460 000 euroa
- Venäjän puu 11 460 569 euroa
- rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroayhteensä 153 828 383 euroa
Alavieskan
kunnan petollinen toiminta
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.
Kosken kelkan kääntö
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.
Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.
Kera Oy:n kiristys
Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.
Kosken kelkan kääntö
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.
Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.
Kera Oy:n kiristys
Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme
Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja
valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima
henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään
vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli
suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli
epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä
+ arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi
6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli
se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten
yritys ajetaan konkurssiin.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.
Konkurssi
tavoitteena
Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Wecktröm soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.
Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.
Konkurssiin väärillä tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Wecktröm soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.
Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.
Konkurssiin väärillä tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Tapaus
numero 2
Nousin
perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin
verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan.
Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin
oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä
reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin
pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa
Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä.
Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli
ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla
maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään
kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää
minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa.
En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä.
Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan
verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin
kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli
tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin
suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti
tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut,
että olen pyöräilemässä.
Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.
Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.
Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.
Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.
Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.
Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.
Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.
Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Asianajaja Antti Latolaa on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Kera Oy oli päättänyt poistaa markkinoilta PR-talot ylikapasiteetin poistamiseksi markkinoilta. Ylikapasiteetin poisto oli päätetty ns. SSP-sopimuksessa. Kera Oy myyjänä ei kuitenkaan kertonut asiasta ostajille ennen kauppaa, että PR-talot on poistettavien listalla. Antti Latola toimi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välikaisena pesänhoitajana ja myi kiinteistöt ja maa-alueet konkurssisäännön vastaisesti, koska väliaikaisilla pesänhoitajilla ei ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Lisäksi kaupassa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset eikä niistä mainita kauppasopimuksessa mitään. Antti Latolalla ei ollut pantinhaltijan kirjallista suostumusta myydä pantattuja kiinteistöjä. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat ja yrityksen konkurssiin väärillä tiedoilla.
Asianajaja
Hannu Maskosta on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista
törkeistä rikoksista. Maskonen on tehnyt jo oman ratkaisunsa
asioissa. Ehkä hän ei kestänyt julkista häpeää totuuden ja
rikosten paljastumista. Maskonen vaati Erkki Ahoa lopettamaan
asioiden penkomisen ja vastapalvelukseksi hän lupasi, ettei Erkki
Ahoa haeta henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho ei suostunut
Maskosen vaatimukseen ja Maskonen haki Erkki Ahon rikollisin keinoin
henkilökohtaiseen konkurssiin. Sen jälkeen Hannu Maskonen teki oman
lopullisen ratkaisunsa eli ”putosi” parvekkeelta ja kuoli.
Asianajaja
Jouni Vihervallia on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut
oikeudessa asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjaa ja
toimeksiantoa. Vihervalli itse todistaa, ettei hän ole koskaan edes
keskustellut asianomaisten henkilöiden kanssa.
Varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja oikeudessa ja antanut vääriä lausumia oikeudelle. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä väärien lausumien antamisesta korkeimmalle oikeudelle. Petäjä on tunnustanut, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa ja valtakirjoja konkurssiasiassa, jossa hän on antanut väärän lausuman oikeudelle.
Varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja oikeudessa ja antanut vääriä lausumia oikeudelle. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä väärien lausumien antamisesta korkeimmalle oikeudelle. Petäjä on tunnustanut, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa ja valtakirjoja konkurssiasiassa, jossa hän on antanut väärän lausuman oikeudelle.
Asianajaja
Sampsa Teittistä on syytä epäillä velallisten etujen
loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he
luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille.
Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan
kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että
hän hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.
Asianajaja
Jyrki Anttista on syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta,
koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32
miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille ja Weckström
luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi
konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hankki
tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.
Asianajaja Veli Päivikkö yritti laittaa henkilökohtaiseen konkurssipesääni varatuomari Paavo M. Petäjän 100 000 mk:n perusteettoman saatavan. Tekoa on syytä epäillä rikoksen yritykseksi. Veli Päivikön toiminta oli muutenkin niin törkeää, että minun oikeustajuni mukaan häneltä on otettava pois asianajo-oikeudet.
Asianajaja Antti Kejo laittoi ITC Finland Oy konkurssipesään kokonaan toisen firman koneet ja laitteet. Perusteena oli se, että niin parannetaan konkurssipesän tulosta. Lisäksi asianajaja Antti Kejo jätti saatavista pois minun 178 000 markan saatavan perusteettomasti. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta piti antaa vastineensa. Antti Kejo esitti oikeudelle tietoisesti väärin laaditun konkurssipesän pesänluettelon.
Poliisipäällikkö Petri Oulasmaa nosti syytteen minua ja perheenjäseniä vastaan velallisen epärehellisyydestä Meritapankin nimissä lainan myöntäneen pankin tietämättä asiasta mitään. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa kirjallisesti, että syyte on nostettu hänen tietämättään ja täysin väärillä tiedoilla. Väärillä tiedoilla tehdyn haasteen johdosta Erkki Aho tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen. Kysymys silloisen syyttäjän Petri Oulasmaan törkeästä virkarikoksesta. Syyttäjä oikeudenkäynnissä toimi Sulo Heiskari.
Asianajaja Veli Päivikkö yritti laittaa henkilökohtaiseen konkurssipesääni varatuomari Paavo M. Petäjän 100 000 mk:n perusteettoman saatavan. Tekoa on syytä epäillä rikoksen yritykseksi. Veli Päivikön toiminta oli muutenkin niin törkeää, että minun oikeustajuni mukaan häneltä on otettava pois asianajo-oikeudet.
Asianajaja Antti Kejo laittoi ITC Finland Oy konkurssipesään kokonaan toisen firman koneet ja laitteet. Perusteena oli se, että niin parannetaan konkurssipesän tulosta. Lisäksi asianajaja Antti Kejo jätti saatavista pois minun 178 000 markan saatavan perusteettomasti. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta piti antaa vastineensa. Antti Kejo esitti oikeudelle tietoisesti väärin laaditun konkurssipesän pesänluettelon.
Poliisipäällikkö Petri Oulasmaa nosti syytteen minua ja perheenjäseniä vastaan velallisen epärehellisyydestä Meritapankin nimissä lainan myöntäneen pankin tietämättä asiasta mitään. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa kirjallisesti, että syyte on nostettu hänen tietämättään ja täysin väärillä tiedoilla. Väärillä tiedoilla tehdyn haasteen johdosta Erkki Aho tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen. Kysymys silloisen syyttäjän Petri Oulasmaan törkeästä virkarikoksesta. Syyttäjä oikeudenkäynnissä toimi Sulo Heiskari.
Poliisi
Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän
kieltäytynyt myös ottamasta todistusaineistoa vastaan asiassa.
Juuri hän on syyttäjä Sulo Heiskarin ohella kaikkein pahin toimija
asioissa. Kaikki rikostutkintapyynnöt on kuitenkin tehty ajoissa
joten valtio on korvausvelvollinen. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila
on tehnyt tutkimatta jättämispäätökset, vaikka
Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo
Ollilalle Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho
on täydentänyt tutkintapyyntöä 23.3.1997. Raimo Ollila on tehnyt
seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997,
9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001,
13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002 Oulun KRP:n tutkija
Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997.
Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998
2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät
tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä
tehnyt tutkimattajättämispäätöksen. Eero Klemetti on tehnyt
10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan
tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa
rikoksen
Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös sen, että varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Siitä huolimatta varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassa ja KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta.
Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös Suomussalmen rikokset, joissa keskeisessä roolissa ovat varatuomarit Vesa Juntunen ja Mikko Kovalainen sekä poliisiviranomaiset.
Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän on käyttäytynyt uhkailevasti oikeuden etsijöitä kohtaan. Hän on uhannut heitä sanomalla, että jos ette lopeta asioiden penkomista niin teille käy kuten Erkki Aholle, on ollut jo monta kertaa liipaisimella.
Syyttäjä Kirsi Männikkö on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta vaikka on vuorenvarmasti tiennyt tosiasiat, koska olen henkilökohtaisesti käynyt todistamassa asiat todistusaineiston kanssa yhdessä Heino Virran kanssa hänelle Torniossa.
Poliisijohtaja Sauli Kuha on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Lisäksi hän on esitellyt asiat maaherra Eino Siuruaiselle niin, että on saanut maaherrankin allekirjoituksen rikoksia peittelevään asiakirjaan.
Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös sen, että varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Siitä huolimatta varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassa ja KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta.
Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös Suomussalmen rikokset, joissa keskeisessä roolissa ovat varatuomarit Vesa Juntunen ja Mikko Kovalainen sekä poliisiviranomaiset.
Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän on käyttäytynyt uhkailevasti oikeuden etsijöitä kohtaan. Hän on uhannut heitä sanomalla, että jos ette lopeta asioiden penkomista niin teille käy kuten Erkki Aholle, on ollut jo monta kertaa liipaisimella.
Syyttäjä Kirsi Männikkö on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta vaikka on vuorenvarmasti tiennyt tosiasiat, koska olen henkilökohtaisesti käynyt todistamassa asiat todistusaineiston kanssa yhdessä Heino Virran kanssa hänelle Torniossa.
Poliisijohtaja Sauli Kuha on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Lisäksi hän on esitellyt asiat maaherra Eino Siuruaiselle niin, että on saanut maaherrankin allekirjoituksen rikoksia peittelevään asiakirjaan.
Poliisiylijohtaja
Mikko Paatero on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Paateron
sihteeri on jopa kieltänyt laittamasta sähköpostia Paaterolle.
Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterollehttp://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html
Apulaisvaltakunnansyyttäjä
Jorma Kalske on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet
nostamatta. Näytöt Kalskeen rikollisten suojelusta ovat
kiistattomat. Kalske kieltäytyi lain vastaiseti tulemasta
todistajaksi oikeuteen, vaikka hänet oli sinne haastettu.
Käräjätuomari
Jyrki Määttä ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan eikä
myöskään ole antanut minun kuulustella vastapuolen todistajaa,
mikä on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen kuuden artiklan vastainen
teko. Määttä on antanut asiassa väärän lausuman Rovaniemen
hovioikeudelle.http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/02/selvityspyynto-oikeuskansleri-jaakko.html
Käräjätuomari Timo Tammiketo ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja minun on syytä epäillä häntä vähintäänkin kiristyksestä.
Käräjätuomari Jaakko Raittila ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja muutoinkin toiminut todella törkeästi. Oikeudenkäynnit eivät ole täyttäneet alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Raittilan toiminta on yksi törkeimmistä oikeudenloukkauksista mitä tiedän.
Syyttäjä Esa Mustonen ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan. Asiasta on kiistattomat näytöt Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä. Syyttäjä Esa Mustosen toiminta on todella törkeää toimintaa. Mustonen on antanut väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle asiassa.
Poliisi Tapani Tasanto on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Asiasta on kiistattomat näytöt. Olen samaa mieltä Oulun KRP:n päällikön Ari Sorosen kanssa. Tasanto ei ole rikostutkija vaan hallintopoliisi.
Asianajaja
Asko Keränen tiesi, että konkurssi on laiton ja pyysi valtakirjan
valituksen hoitamista varten. Erkki Aho ja Heino Virta antoivat
valtakirjan asianajaja Asko Keräselle, joka kuitenkin jätti
valituksen tekemättä ilmoittamatta siitä päämiehilleen. Asko
Keränen on toiminut törkeästi päämiestensä etujen vastaisesti
useammassa asiassa. Keränen on tunnustanut tekonsa.
Käräjätuomari
Heikki Sneck ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja toiminut
esteellisenä käräjätuomarina useammassa oikeudenkäynnissä.
Käräjätuomari ei ole antanut edes todistaa oikeuskäsittelyssä
rikoksia. Olen tehnyt Heikki Sneckin toiminnasta useampia
rikostutkintapyyntöjä ja kanteluita, mutta kaikki on jätetty
tutkimatta ja kanteluihin vastaamatta.
Varatuomari
Mikko Kovalainen on yksi Suomen törkeimmistä tekijöistä, joka on
toiminut yhteistyössä viranomaisten kanssa tehden järkyttävää
jälkeä usean vuosikymmenen ajan. Olen tehnyt Mikko Kovalaisen
toiminnasta useita
tutkintapyyntöjä.http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html
Sievin
kunnanjohtaja Markku Koskea on syytä epäillä osallisuudesta
törkeään petokseen ja kiristykseen. Koski kertoi PR-Teollisuus
Oy:n hallituksen kokouksessa, että Kera Oy Seppo Arponen oli
moittinut häntä, että miksi hän meni mukaan markkinoilta
poistettavaan yritykseen ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi.
Markku Koski oli mukana henkilökohtaisessa takauksessa. Erään
raivntolaillan jälkeen Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken.
Näin myös tapahtui. Koski siis tiesi törkeästä petoksesta, mutta
ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin. Asian voi todistaa Erkki
Ahon lisäksi, Heino Virta, Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.
Varatuomari
Timo Hautamäki toimi ensin Erkki Ahon avustajana, mutta sitten hän
vaihtoi vastapuolelle. Hautamäki oli tietoinen PR-talojen
konkurssivyyhden rikoksista ja myös Markku Kosken roolista niissä.
Siksi onkin käsittämätöntä miksi Hautamäki lähti avustamaan
Koskea tietoisena Kosken toimista. Syyllistyikö Timi Hautamäki
rikollisten suojeluun?
Eduskunnan
apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on keskeinen suojelija
rikoksissa. Katson, että hän tunnusti asian, koska ei tullut
oikeuteen haastettuna todistamaan siihen liittyvässä asiassa
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen. Todistajan ei tarvitse todistaa
itseään vastaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että
laillisuusvalvojat Suomessa suojelevat rikollisia vastoin lakia ja
kansalaisten etua.
Varatuomari Pasi Markus Leinonen tunnusti kuuluvansa liigaan omalla toiminnallaan. Siitä on kiistattomat näytöt Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istunnossa ja istunnon asiakirjoissa. Leinonen oli tietoinen törkeistä rikoksista, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Varatuomari Pasi Markus Leinonen tunnusti kuuluvansa liigaan omalla toiminnallaan. Siitä on kiistattomat näytöt Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istunnossa ja istunnon asiakirjoissa. Leinonen oli tietoinen törkeistä rikoksista, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Tapaus
numero 3
Kun
tulin kotiin, niin alkoi tunteiden myllerrys. Kaikki ei ollut mennyt
niin kuin Strössöössä. Autopaikkani oli tyhjä. Yritykseni auto
oli myyty. Kauppahintaa en tiedä enkä ostajaa. Kotini keittiö oli
vailla kalusteita. Olohuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja.
Makuuhuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Koska olen ollut
luottokelvoton, niin puhelinliittymäni on ollut vaimoni nimissä. Se
on ollut myös yritykseni puhelin. Puhelinliittymäsopimukseni oli
sanottu irti. Pitkällisten ja vaiherikkaiden vaiheiden jälkeen sain
liittymän omiin nimiini ja takaisin vanhan puhelinnumeron.
Sähkösopimuksen aikanaan jouduimme tekemään vaimon nimiin koska
luottokelvotottomana en voinut solmia sähkösopimusta. Sähkösopimus
oli sanottu irti. Sain kuitenkin tehty sähkösopimuksen ja nyt oli
sähköt kun tulin kotiin. On tyhjä olo. Kaikki on nyt tuhottu.
Avioerohakemus on pöydälläni vaimoni hakemana.
Viimeisin
vaihe on Erkki Ahon tragediassa on se, että vaimo Eila on hakenut
Erkki Ahosta avioeroa 7.11.2017 ja Erkki Aho on saanut xxxxxxxxxxxxxxxxx ( xxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxx x,x xxxxxxxxxx xxxxx xxxxxxx) omistamasta asunnosta xxxxxxxxx 12.12.2017. Nyt Erkki Ahon elämä ja omaisuus on tuhottu
perinpohjaisesti. Onko Suomi oikeusvaltio?
Ulosottomies
ei suostunut ulosoton huojennuksiin vaikea taloudellisen tilanteeni
johdosta. Minulla verenpaineeni nousi lähes 250:een. Tilasin
ampulanssin ja ampulassin tulessa verenpaineeni oli 233/120. Olin
lainannut edellisenä päivänä ystävältäni rahaa, koska olin
rahaton. Nyt minulla oli maksaa 25 euron oma vastuu taksille, joka
vei minut Oulaskankaan sairaalaan 60 km:n päähän Kalajoelta.
Tilanne oli hengenvaarallinen. Minut oli jätetty heitteille
omaisteni toimesta. Jouduin käymään toisenkin kerran Oulaskankaan
sairaalassa taksilla. Kalajoen terveyskeskuksessa kävin useita
kertoja korkean verenpaineeni takia. Neljä eri lääkäriä tutki
minut ja he toteisivat, että muuta syytä korkeaan verenpaineeseen
ei löydy kuin kova stressitilani. Ulosottomies Vesa Heikkinen ei
suostunut ulosoten huojennukseen vaikka laki olisi sen sallinut.
Ulosottomies Vesa Heikkinen on provisiopalkkainen ulosmies, joka saa
osan palkastaan provisiosta. Eläkkeestäni oli helppo ulosmitata ja
lisätä oma palkkaansa. Minun oikeustajuni mukaan teko on törkeä
virkarikos ja ihmisoikeusrikos.
Oikeusministeriön
vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan ulosottomiesten peruspalkka
lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis peruspalkka. Tämän
päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan
Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp)
Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten liksoista on noin
kolmannes.
Ulosottokaaren
1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa.
Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä
tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä".
Miten
nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos
ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin
hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa.
Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle.
Tällä
ei teoriassa ole vaikutusta ulosoton toimintaan, sillä heidän
toimintaansa säätelee laki. Eli ulosotto tekee vain mitä laki
määrää. Tämä on yksi oikeusjärjestyksen suurimmista vitseistä,
sillä ulosottokaari on toimivaltuuksiltaan aarreaitta ulosotolle.
Ulosottomies voi lain mukaan tehdä käytännössä aivan mitä
tahansa, tästä erityisenä esimerkkinä ulosottokaaren 4:14,
keinotekoisen järjestelyn sivuuttaminen. Ulosottokaaren
toimivaltasäännökset on kirjoitettu niin avoimeen muotoon, että
laki ei juuri aseta esteitä ulosoton mielivallalle, vaikka
perustuslaki muuta edellyttää.
Tämä
on johtanut siihen, että ulosotto ei enää hoida velkojien asioita,
vaan toimii primus moottorina ulosottoasioissa. Ulosotto on ryhtynyt
velkojaksi velkojien sijaan, koska heillä on henkilökohtainen
intressi, taloudellinen sellainen, mitä ei ymmärtääkseni missään
muussa virassa valtiolla ole, eikä pitäisi olla.
Eräässä
tuoreessa jutussa ulosotto pyrki kaikin keinoin estämään velkojaa
ja velallista sopimasta keskenään, perintää olisi tullut jatkaa
loputtomiin. Kyse oli 1990-luvun alun tapahtumiin liittyvästä
velasta, joka oli vanhentumassa viimein. Vanhentuminen voidaan
katkaista ulosmittaamalla velalliselta ja tämän sukulaisilta
kaikki, mikä irtoaa. Tämän jälkeen jatketaan
ulosottovalituksilla, mikäli velallisella/sivullisilla on
resursseja.
Ulosotto
ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten
henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten
elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla, joiden
osalta kohdehenkilöille ilmoitetaan, että jos on valittamista,
valittakaa ja laittakaa lasku valtiokonttorille. Ulosotto toimii
täysin laista piittaamatta, kun sille päälle sattuu. Tiedossani ei
ole, että heitä olisi saatettu vastuuseen. Nyt on aika.
Ryhdymme
toimenpiteisiin eräässä asiakkaamme asiassa, jossa ulosotto on
toiminut täysin mielivaltaisesti. Asia saatetaan poliisille ja
tuomioistuimeen. Ulosotto tulee itse maistamaan sitä tunnelmaa, kun
joku istuu naaman päällä. Tästä ei selviä yksin valtiokonttorin
rahoilla. Nyt laitetaan pahantekijät linnaan
On
aika omituista, että Suomessa on tällainen inkvisiittoreitten
jengi, joka saa enemmän liksaa kuin rivituomarit ja bonuksia
ihmisten tuhoamisesta tapporahaa.
Pyydän,
että kanteluani ei käsittele kukaan näistä henkilöistä, jotka
ovat käsitelleet näitä asioita eivätkä ole huomanneet mitään
laitonta rikoksista puhumattakaan.
Suomi
koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen
vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet
moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Presidentti Mauno Koivisto
nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen.
Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan
kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan
politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta
salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus
laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella
Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun
lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Tietopyyntö
oikeuskanslerinvirasto
Pyydän
Ylivieska-Raahen käräjäoikeutta ilmoittamaan minulle
oikeudenkäyntiväittämäni käsittelyn ajankohdan jotta voin
suunnitella Suomeen tuloni oikeudenkäyntiä varten. Minulla on
mahdollisuus tulla Suomeen viimeistään toukokuussa oikeudenkäyntiä
varten. Olen käynyt todella kovilla kierroksilla asioiden suhteen,
koska minua on kohdeltu Suomen valtion toimesta näin rikollisesti ja
tuhottu yritykseni, omaisuuteni, kotini ja rikottu avioliittoni.
10
§ (24.7.1998/563) Törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättäminen.
Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, kemiallisen
aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen
itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän
maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen,
törkeän valtiopetoksen,
raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen
hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn,
ryöstön, törkeän ryöstön, ihmisryöstön, panttivangin
ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen,
ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3
kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen,
törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen
olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä,
anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on
tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen
enintään kuudeksi kuukaudeksi. (24.1.2003/17)
Törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita
rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt
antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä
tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan
yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan
henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.
11
§ (24.7.1998/563) Rikoksentekijän
suojeleminen.
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä
rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai
yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen
rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yhteiskunnalla
on oikeudenkäytön turvaamiseksi erityinen intressi pyrkiä
turvaamaan oikeudenkäyttö valheelliselta toiminnalta. Koska
tuomioistuimissa ja yleisemmin kaikessa oikeudenkäytössä
päätetään ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä
päätetään, onko yksittäinen rikoksesta syytetty henkilö
syyllinen vai syytön ja tämän päätöksen jatkeena myös
pakkokeinoista, kuten vapaudenriistosta, on tärkeää, että
oikeudenkäyttö perustuu oikeille tiedoille ja on muutenkin
lainmukaista. Rikoksia oikeudenkäyttöä vastaan ovat todistajan
pelottelu, perätön lausuma tuomioistuimessa tai
viranomaismenettelyssä, rikoksentekijän suojeleminen,
todistusaineiston vääristeleminen, rikoksen ilmoittamatta
jättäminen, väärä ilmianto sekä yllytys perättömään
lausumaan.
Miksi
tiedotusvälineet vaikenevat totuudesta?
Vastaus
Korkeimman Oikeuden tiedottajalle
asia
2017/688
Vastasin
valtioneuvostolle
Videokuvaus
oikeusvarmentaa rikostutkinnan
Kiitän
vastauksestanne , arvoisa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
Salattu
muistio paljastaa: Esko Aho oli valmis irtisanomaan kaikki kuntien ja
valtion työntekijät
Iiro
Viinanen muistaa Suomen Pankin salaisen kokouksen: ”Oli keksittävä
radikaaleja toimenpiteitä”
Salaiset
pöytäkirjat: Suomen Pankki auttoi Skopia vuoden salaa
Koiviston
konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset
Konklaavin
salaamispäätös
Koiviston
konklaavi
SSP-sopimus
on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi.
SSP-sopimus
ja
Aktiv Hansakauppa 25 vuodeksi salaiseksi
Törkeä
petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?
PÄÄMINISTERI
JUHA SIPILÄLLÄ SUOJANAAN JO LUKUISIA HENKIVARTIJOITA – KUVAT!
Erkin
kommentti: Pääministeri
Juha Sipilä ja hänen hallituksensa ministerit oikeusministeri Antti
Häkkänen ja poliisiministeri Kai Mykkänen sekä eduskunnan
perustuslakivaliokunta ovat vastuussa siitä, että maan oikeus-ja
poliisijärjestelmä noudattavat lakia. Nyt ne eivät noudata lakia.
Poliisien
määrään suunniteltu roima korotus – Poliisijärjestö: "Kun
poliiseja tarvitaan lisää, se ei tapahdu kaupan kassalta ostamalla"
Erkin
kommentti: Pankkikriisin
rikokset alkavat paljastua kansalle ja eliitti on huolissaan
turvallisuudestaan. Kansanedustajat eivät noudata lakia eikä
ministerit noudata lakia eikä ministerinvalaansa. Laillisuusvalvonta
on täysin epäluotettavaa ja oikeuslaitos tekee tietoisesti vääriä
päätöksiä. Poliisin rikostutkinta on valikoivaa. Ei ole ihme
vaikka tarvitaan lisää poliiseja suojelemaan rikollisia. Kansa
alkaa vaatia oikeutta ja rikollisia vastuuseen. Rikolliset tulee
tuomita voimassa olleen lain oikeudenkäymiskaaren mukaisesti
kuolemaan.
Kysymykseni
teille, jotka aiheutitte äitini ja kahden veljeni kuoleman
Suomessa
ei ole perustuslakituomioistuinta.
Siksi
on tärkeää, että Suomeen saadaan perustuslakituomioistuin. Myös
tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sitä mieltä. Allekirjoita
asiaa koskeva kansalaisaloite.
Perustuslakituomioistuin
Suomeen
Minulle
on tullut palautetta kansanedustaja Laura Huhtasaaren ja Matti
Putkosen organisoimasta totuuskomissioasiasta. On epäilty heidän
ammattitaitoaan asiassa. Ongelmallistahan pankkikriisin asioiden
selvittämisessä on salaamisasiat.
Ns.
Konklaavin salaamispäätös
Koiviston
konklaavi
SSP-sopimus
on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi.
‘SSP-sopimus
ja
Aktiv Hansakauppa 25 vuodeksi salaiseksi
Törkeä
petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?
Pankkikriisin
rikolliset tulee tuomita voimassa olleen lainsäädännön
mukaisesti, vaikka kuolemanrangaistus Suomessa on poistettu vuonna
1995.
Suomen
laista löytyy yhä viittaus kuolemanrangaistukseen, vaikka se ei ole
ollut enää mahdollinen rangaistus vuosikymmeniin edes sodan
olosuhteissa.
Merkillinen
jäänne löytyy oikeudenkäymiskaaren 1. luvun 12§:stä,
jossa säädetään tuomarien tekemien väärien tuomioiden
seurauksista.
Jos
tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä
tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi
määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina
asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen
tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain
ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan
takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille.
Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä
tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä
takia henkensä tahi kunniansa.
– Oikeudenkäymiskaari
(1.1.1734/4), 1 Luku 12§
Kyseinen
kohta on alun perin vuodelta 1734 ja on yhä muodollisesti voimassa,
sillä sitä ei ole koskaan kokonaan kumottu. Lakia, johon se
sisältyy, on kyllä muuten sieltä täältä uudistettu, yleensä
luku tai pykälä kerrallaan.
Vertailevan
oikeushistorian professori Heikki Pihlajamäki Helsingin yliopistosta
korostaa, että vaikka kuolemanrangaistukseen yhä lakitekstissä
viitataankin, pykälää ei enää oikeasti noudateta.
Laman
syylliset – rikollisille syytesuoja?
Valtiopetos
ei vanhene koskaan. Miten on asioiden vanhenemisen osalta tilanne
salattujen asioiden osalta. Mielestäni ne eivät voi vanhentua juuri
laittomasti salattujen asioiden johdosta. Näiden asioiden
julkistamisen ja selvittämättömyyden johdosta olen muuttanut
ulkomaille oman turvallisuuteni takia. Suomi ei ole oikeusvaltio.
Pankkikriisin syylliset ja siihen osallistunet tulee tuomita
voimassaolevan lain mukaan kuolemaan, mutta kuoleman tuomiota ei tule
panna täytäntöön.Sipilän hallitus vastaa tällä hetkellä
asioista Suomessa tai teeskentelee kantavansa evastuuta asioista.
Valitettavasti hallitus laiminlyö tehtävänsä.
Professori:
Tuomareiden ammattitaito on kelvoton
Huomautan,
että rikokset eivät voi olla vanhentuneita, koska asiat ovat olleet
koko ajan vireillä ja valtiopetos ei vanhene koskaan. Lisäksi
tärkeä osa asioita on 100-vuodeksi salaiseksi julistettu
SSP-sopimus, josta minulla on kopio sekä 25-vuodeksi salaiseksi
julistettu Aktiv-Hansa-kauppa. Oikeus ei voi toteutua näiden
salaiseksi julistettujen sopimusten vuoksi. Myös ns. Koiviston
konklaavi on julistettu kyseenalaisesti salaiseksi.
Erkki
Aho