Tämä juttu on kirjoitettu 16 01 2007, 19:16
Hyvä päiväkirjani lukija
Alavieskan Puurakenne Oy:n kohtalo määriteltiin Säästöpankkisopimuksessa 22.10.1993. Silloin päätettiin millä tavalla pankit saattoivat ajaa yrityksiä konkurssiin.
Jatkan päiväkirjaani vielä pari kertaa liittyen asiayhteyksiin Rovaniemen hovioikeudelle tekemääni valitukseen Ylivieskan käräjäoikeuden tuomiosta.
Alavieskan Puurakenne Oy oli markkinoilta poistettavien listalla. Tämä kävi selkeästi ilmi myös PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan kansanedustaja Markku Kosken puheista. Kun Markku Koski oli lähtenyt mukaan PR-Teollisuus Oy:n toimintaan, niin hän kertoi yhtiön hallituksen kokouksien yhteydessä kuinka häntä oli Kera Oy:n taholta moitittu siitä, että hän meni mukaan yritykseen, joka oli markkinoilta poistettavien listalla. PR-Teollisuus Oy:n hallituksen muut jäsenet, sekä PR-Teollisuus Oy:n entinen toimitusjohtaja kuten myös Uhtua Wood Oy:n kaksi henkilöä voivat todistaa nämä puheet. Koski kertoi kuinka erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa hänet. Koski oli neljän muun hallituksen jäsenen kanssa takaamassa 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kauppasummaa. Markku Koski pelastettiin.
Kun PR-Teollisuus Oy ajettiin erikoisella tavalla konkurssiin, niin Koski ja kaksi muuta henkilöä tekivät Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän kanssa sopimuksen, jossa he kukin sitoutuivat maksamaan 150 000 markkaa konkurssipesälle. Tästä sopimuksesta ei kerrottu Erkki Aholle ja Heino Virralle etukäteen mitään.
Markku Kosken vaimolla oli leipomo Kärsämäellä. Minulla ei ole tiedossa kuinka paljon Kera Oy on rahoittanut tätä leipomotoimintaa. Sen sijaan Kera Oy maksoi Markku Koskelle pellettitehtaan konsultoinnista tietääkseni 200 000 markkaa. Tämä summa sijoitettiin pellettitehtaan osakepääomaan. Nyt Koski on myynyt pellettitehtaan Vapo Oy:lle, jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi.
Konkurssipesä velkoi Aholta ja Virralta useita vuosia 1,2 miljoonan markan takaussummaa vaikka takaus oli sopimusta tehtäessä muuttunut pääluvun mukaiseksi. Takaukset olivat todellisuudessa rauenneet kuitenkin jo siinä vaiheessa, kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki PR-Teollisuus Oy:n kanssa tekemänsä kauppasopimukset 19.3.1996 ja 18.4.1996.
Rienstrat kuvioihin mukaan
Koska Alavieskan Puurakenne Oy oli markkinoilta poistettavien listalla, niin se poistettiin markkinoilta erikoisella tavalla. Tämä näkyy Vaasan käräjäoikeudelle tehdystä valituksesta. Kun perustettiin PR-Teollisuus Oy, niin sille ei saatu kotimaasta rahoitusta. Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan Jouni Remeksen kanssa sopimuksen muiden yhtiön osakkaiden tietämättä, että Kera Oy:tä ei käytetä rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Jos tämä asia olisi ollut muiden osakkaiden tiedossa, niin koko yritystä ei olisi perustettu.
Koska Suomesta ei saatu rahoitusta ja myös PR-Teollisuus Oy:n suurimman osakkaan Uhtua Wood Oy:n lainahakemukset torpedoitiin PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan Jouni Remeksen toimesta, niin rahoituksen löytämiseksi Erkki Aho ryhtyi toimiin Tapani Käännän kanssa ulkomaisten rahoituslähteiden löytymiseksi. Merita-pankin johtaja Anja Kauppi otti yhteyttä Uhtua Wood Oy:n toimitusjohtajaan ja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäseneen Heino Virtaan ja pyysi kutsumaan yhtiön hallituksen koolle hätäkokoukseen tarkoituksella erottaa Jouni Remes. Jouni Remes oli aikaisemmin toiminut alasajetuissa talotehtaissa talouspäällikkönä. Remes tuli PR-talotehtaan kuvioihin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella.
PR-Teollisuus Oy:n asiakkaina oli entisen konkurssiin menneen Punka Haus Oy:n johtohenkilö, italialaista syntyperää oleva Sveitsissä asuva Alfio Nicotra. Hänen kauttaan saimme yhteyden Belgiassa asuvaan kanadalaiseen Hendrik Rienstraan. Sovin Hendrik Rienstran kanssa neuvottelun Sveitsiin. Kävimme saksankielellä 14 tunnin ajan neuvotteluja. Minua hieman ihmetytti neuvottelutila. Se oli pieni huone, jossa ei ollut muuta kuin pöytä ja kolme tuolia. Pöytä oli tyhjä. Ei puhelimia, ei papereita, ei mitään. Huoneen seinät olivat tummat ilman mitään rekvisiittaa. Keskustelujen päätteeksi Hendrik Rienstra päätti tulla käymään Suomessa.
Rienstrat Suomessa
Hendrik Rienstra tuli Suomeen poikansa Richardin kanssa. Tässä vaiheessa huomasin, että Richard ei puhu saksaa, mutta me kaikki puhumme englantia. Siksi aloimme käyttää englannin kieltä.
Tapasimme myös Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat Antti Latolan ja Hannu Maskosen. Antti Latola esitti Henrik Rienstralle, että päästetään PR-Teollisuus Oy konkurssiin ja ostakaa te sitten meiltä ( Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä) koneet ja laitteet sekä kiinteistöt, niin saatte ne
halvemmalla. Pidimme Tapani Käännän kanssa Antti Latolan menettelyä käsittämättömänä ja todella törkeänä.
Hendrik Rienstra lupasi kuitenkin maksaa kaikki PR-Teollisuus Oy:n velat ja pelastaa PR-Teollisuus Oy:n konkurssilta. Tähän Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat eivät suostuneet. PR-Teollisuus Oy ajettiin erikoisella tavalla konkurssiin. Sitä ennen Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä rikosilmoituksen kansainvälisestä rahanpesusta. He olivat levittäneet tätä tietoa laajasti niin, että se oli levinnyt myös PR-Teollisuus Oy:n kauppakumppaneille Japaniin ja Saksaan saakka. Oulun keskusrikospoliisi (KRP) totesi rikosilmoituksen perättömäksi, mutta jätti kuitenkin tutkimatta Erkki Ahon tekemän rikosilmoituksen perättömästä ilmiannosta. Mikäli rikosilmoitus olisi tutkittu, niin Kera Oy olisi mahdollisesti jäänyt kiinni rahanpesusta.
Uusi yritys
Kävin ennen PR-Teollisuus Oy:n konkurssia Brysselissä Hendrik ja Richard Rienstran luona. Teimme sopimuksen, jonka mukaan jos PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin, niin jatkajaksi perustetaan uusi yritys, jossa Erkki Aho on toimitusjohtajana ja omistaa yrityksestä kolmasosan.
Uusi yritys perustettiin ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet ja laitteet, tuoteoikeudet sekä kiinteistöt perustettavalle yhtiölle. Maksut konkurssipesälle hoidettiin Rienstrojen yrityksistä. Myöhemmin nämä yritykset paljastuivat rahanpesuyrityksiksi. Rienstrojen toiminnasta saa tietoa nettisivuilta osoitteesta
http://www.jameshoyer.com/news_newengland_usdoj.html
Minä en kuitenkaan tiennyt Rienstrojen rahanpesusta ennen kuin vasta vuonna 2002, jolloin Mikkelissä toiminut PR-Teollisuus Oy:n entinen myyntiedustaja soitti minulle ja kysyi, että olenko minä tietoinen asiasta ja hän pyysi tutustumaan noihin nettisivuihin.
Olen varma, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat ja heidän päämiehensä Kera Oy ja Arsenal Oy olivat tietoisia Rienstrojen rahanpesusta samoin kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen. Myös Merita-pankissa oltiin asioista tietoisia, sillä kun perustimme International Timber Company Finland Oy:n, niin aluksi emme meinanneet saada pankkitilejä Merita-pankkiin. Sitten emme saaneet pankkitakuita järjestymään Kalajoen Meritan kautta, vaan meidän piti mennä Helsinkiin Merita-pankkiin tekemään pankkitakaukset Rautia Oy:lle. Rahat tuota pankkitakausta varten olivat tulleet Rienstrojen yrityksistä. Myöhemmin Kalajoen Meritapankin johtaja antoi minulle asiapapereita, joiden perusteella hän oli epäillyt rahanpesua. Nämä asiapaperit ovat minulla nyt todistusaineistona, samoin rahaliikennettä osoittavia muita asiapapereita, mitkä todistavat rahanpesun. Lisäksi konkurssipesien kirjanpidosta löytyy tositteita, mitkä osoittavat rahanpesun.
Konkurssipesien kirjanpidot on piilotettu mikä minnekin. PR-Teollisuus Oy:n kirjanpitoa on säilytetty Pellossa jonkin kesämökin varastossa.
Tein rahanpesusta rikosilmoituksen Keskusrikospoliisin (KRP) rahanpesuyksikköön, mutta sieltä sain päätöksen, jonka mukaan ei ole syytä epäillä rahanpesua. Näin KRP suojeli rikollisesti toimivia konkurssipesänhoitajia, sekä heidän päämiehiään Kera Oy:tä ja Arsenal Oy:tä, Alavieskan kuntaa sekä Merita-pankkia.
Hendrik Rienstralle vaadittiin USA:ssa 210 vuoden vankeustuomiota, Richard Rienstralle 190 vuotta ja viidelle muulle henkilölle 170 vuotta. Hendrik ehti kuolla ennen oikeudenkäyntejä ja Richard selvisi jostain syystä vain 1,5 vuoden tuomiolla, muut saivat tuon 170 vuotta.
Poliisin mukaan Suomessa ei ollut syytä epäillä Rienstrojen rahanpesua.
____________________________________________
Kiitos palautteesta Observaattorille
Markku Koski oli Vapo Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana vuodet 1991-2002. Observaattori kertoo tehtaan tulipalon epäselvyyksistä. Minä olen kuullut kerrottavan juuri samanlaisia tietoja. Muistan lukeneeni lehdestä pari viikkoa ennen tulipaloa uutisen, jossa yrityksen johto ilmoitti sulkevansa tehtaan Kärsämäellä. Sitten tulikin tulipalo, josta olen kuullut juuri Observaattorin kertoman mukaisia juttuja. Muistaakseni myös vakuutusrahoista käytiin ”kärhämää”. Jos joku tietää näistä asioista enemmän, niin pyydän kirjoittamaan lisää tietoja näihin palautekohtiin. Näyttää olevan aika mielenkiintoinen asia.
Kiitos palautteesta NovaPatrialle
NovaPatria otti palautteessaan esille erittäin tärkeän asian, hallintuomioistuinten kehittämissuunnan. Todellisuudessahan hallinto-oikeudet ovat jo nyt hallinnon jatkeita. Hallinto-oikeuksissa lähes sataprosenttisesti julkisyhteisö voittaa yksilön. Hallinto-oikeuksiin valittaminen on täysin turhaa. Mielestäni hallinto-oikeudet kuuluvat sarjaan nunnan nännit ja paavin pallit. Kaikki ovat olemassa, mutta tarpeettomia. Kuka tarvitsee hallinto-oikeuksien tietoisia ja tahallisia vääriä päätöksiä? Hallinto-oikeuksissa ei noudateta lakia. Tästä minulla on runsaasti esimerkkejä ja otan niistä esimerkkejä päiväkirjaani lähitulevaisuudessa.
Yksi hyvä esimerkki on kuitenkin jo Natura-ratkaisu. Se on tehty täysin EU-direktiivien ja EY:n tuomioistuimen päätösten vastaisesti. Olen todistanut sen jo tässä päiväkirjassani. Olen valmis siihen, että järjestetään julkinen tilaisuus, jossa saan Natura-tutkija Markku Sahlstedtin, kansanedustaja Hannu Hoskosen ja parin professorin kanssa väitellä KHO:n presidentin Pekka Hallbergin ja oikeuskansleri Paavo Nikulan kanssa Suomen Natura-päätösten juridiikasta. Tilaisuus voisi olla vaikka suora televisiolähetys. Voimme todistaa vedenpitävästi, että Hallberg ja Nikula toimivat vastoin Suomen lakia, EU-direktiivejä ja EY-tuomioistuimen päätöksiä.
Pakkohoitoasiassa olemme menossa entiseen Neuvostoliiton suuntaan. Hankalat yksilöt suljetaan pakkohoitoon. Sellainen kehitys on estettävä. Minulle soitti muutama vuosi sitten eräs nainen ”pakkohoitolaitoksesta” ja kertoi, ettei hän ole mikään hullu, vaan on joutunut sinne muista syistä. Henkilö pääsi pois pakkohoidosta. Asioiden taustalta nousi esille eräs silloinen oululainen kansanedustaja.
Pakkohoitoa käytettiin myös lääkäri Ritva Salusen tapauksessa, kun hän tiettävästi teki työnsä rehellisesti ja paljasti tosiasioita, jotka ”isokenkäisten” mielestä olisi pitänyt pitää ikuisesti salassa.
Oli syytä epäillä pedofiliaa.
Rikollisten suojelu Suomessa on mennyt liian pitkälle, varsinkin virkamiesrikollisten suojelu. Toiminnan pitää avointa, rehellistä, oikeudenmukaista ja tasapuolista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti