perjantai 30. lokakuuta 2009

Tarvitseeko Suomi nyt eugenschaumaneja?



















Olen lähettänyt Tasavallan presidentille sähköpostiviestin, mikä löytyy alla olevasta linkistä samoin kuin siihen annettu vastaus. Katso

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/10/oikeusvaltio-suomi-valtakunnansyyttajav.html


Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen on ratkaissut itseään koskevan kantelun itse päivämäärällä 27.10.2009 Dnro 3896/4/09. Katso kuva.

Oikeustieteen tohtori (P.K.) voi kirjallisesti vahvistaa, ettei hän ole esittämässäni aineistossa virheitä havainnut, ei aineiston eikä juridisen argumentoinnin suhteen. Kuitenkin eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen käsittelee totuutta varomattomasti vastauksessaan, jota on kiistatta syytä epäillä rikoksen tunnusmerkistön täyttäväksi.

Arvoisa Tasavallan presidentti,

alan vähitellen ymmärtää niin sanottuja terroristeja. Kun kansalla ei ole mahdollisuuksia saada laillista oikeutta ja valtiovalta tietoisesti toimii rikollisesti kuten esimerkiksi valtiovaltaa edustavat eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ja Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen, niin jääkö kansalle muuta mahdollisuutta kuin puolustaa oikeuksiaan asevoimin? Siis tarvitaanko Suomessa nyt eugenschaumanneja?

Eikö oikeuden saamiseen Suomessa ole todellakaan muuta mahdollisuutta? Pitääkö oikeudettomaan tilaan joutuneiden kansalaisten valita aseellisen toimintansa kohteiksi vastuussa olevat henkilöt, joita ovat tasavallan presidentin ja vastuullisten ministereiden lisäksi ainakin perustuslakivaliokunnan jäsenet, joita ovat puheenjohtaja: Sasi, Kimmo, varapuheenjohtaja Söderman, Jacob, muut jäsenet: Hänninen, Tuomo, Järvinen, Heli, Karvo, Ulla, Katainen, Elsi, Kiviranta, Esko, Kärkkäinen, Kari, Nauclér, Elisabeth, Nylander, Mikaela, Ojala-Niemelä, Johanna, Peltonen, Tuula, Puhjo, Veijo, Tölli, Tapani, Ukkola, Tuulikki, Viljanen, Ilkka, Vuolanne, Antti.

Pyydän Teitä ryhtymään välittömästi asian vaatimiin toimenpiteisiin Suomen palauttamiseksi oikeusvaltioiden joukkoon!

Kalajoella 30.10.2009 Erkki Aho, Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Oikeusvaltio Suomi – valtakunnansyyttäjäviraston päätös 26.10.2009 Dnro 9/41/09



















Olen pyrkinyt auttamaan niitä henkilöitä, jotka ovat tulleet pyytämään apua minulta oikeudellisiin ongelmiinsa. Olen selvittänyt lukuisia rikostapauksia, jotka poliisi joko tietoisesti tai taitamattomuuttaan on jättänyt selvittämättä. Kävin paikalla päällä tutustumassa tähän 10 euron tapaukseen ja olen vakuuttunut siitä, että poliisi, syyttäjä ja oikeuslaitos ovat menetelleet virheellisesti. Syyttömästä on tehty syyllinen. Miksi kansalaiset ja veronmaksajat, jotka ylläpitävät verovaroilla poliisi- ja oikeusorganisaatioita, eivät voi saada oikeutta Suomessa? Katso itse

Olen selvittänyt PR-talojen konkurssivyyhden, jossa keskeiset syylliset ovat Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen ( kuollut vuonna 2001) ja Ylivieskan kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskari, Ylivieskan poliisi Raimo Ollila, Oulun KRP:n entinen päällikkö Eero Klemetti ja nykyinen päällikkö Leila Melander sekä tutkija Tapio Mäkelä ja varatuomari Paavo M. Petäjä. Tässä vain muutamia nimiä mainittuna.. Lisää nimiä löytyy tästä linkistä

Avoin kirje poliisijohtaja Mikko Paaterolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

ja videoselostus asioista tästä linkistä

DVD-dokumentti youtubessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Olen ratkaissut myös ns. Suomussalmen tapauksen. Lyhyt selostus löytyy tästä linkistä sinisellä painetusta tekstistä

On syytä epäillä, että rikokset jäivät selvittämättä näiden poliisimiesten laiminlyöntien takia: rikoskomisario Eero Leinonen, , apulaispoliisitarkastaja Jouni Välkki, , komisario Kari Tornberg, , ylikonstaapeli Seppo Pelli, , nimismies Antti Karjalainen, ja nykyinen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen.
Syyttömät ihmiset ovat joutuneet kärsimään näiden henkilöiden laiminlyöntien johdosta kymmenien vuosien ajan ja ovat joutuneet häikäilemättömän rikollisuuden kohteeksi ja uhreiksi. Varatuomari Mikko Kovalainen ja nimismies Vesa Juntunen ovat olleet asioissa keskeisessä roolissa.

Olen ratkaissut Konekersantti Oy:n asian. Katso
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/06/konekersantti-oyn-tuhoaminen.html

Keskeinen syyllinen asiassa on pankinjohtaja Veikko Korpela. Viranomaisten puolelta karkeimman virheen tekijä on nykyinen Kuusamon poliisipäällikkö Esa Heikkinen. Syyttömät ovat joutuneet kärsimään ja menettäneet omaisuutensa rikosten uhreina saamatta oikeutta.

Olen ratkaissut ns. Oulaisten tapauksen, jossa nykyisen eläkkeellä oleva poliisimies on joutunut kärsimään yhteiskunnan rikollisesta toiminnasta jo 30 vuoden ajan. Katso

Lähes 30 vuotta vailla lain suojaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/08/lahes-30-vuotta-vailla-lain-suojaa.html

Tässäkin oikeuden saannin esteenä on apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske. Katso Kalskeen päätös linkistä olevasta kohdasta Veikko Tenkulan kotisivut kohta kuvat oikealla alhaalla päätös 9.9.2009 Dnro 100/42/09

Olen ratkaissut ns. Helsingin tapauksen, jossa oikeusavustajana toiminut varatuomari Aila Koulu laati väärillä tiedoilla erittäin raskauttavissa olosuhteissa pesänluettelon. On syytä epäillä, erittäin vakavaa rikosta, joka on jätetty tutkimatta ja syyttömät ovat joutuneet kärsimään valtavat taloudelliset menetykset ja hirvittävät henkiset kärsimykset. Kysymys on kiistatta ihmisoikeusrikoksesta. On syytä epäillä, että poliisi Pekka Seppälän toiminta on keskeinen tekijä siihen, että asiat on jäänyt selvittämättä ja kansalaiset eivät ole saaneet oikeutta. Keskeisessä roolissa asioissa on varatuomari Mikko Kovalainen.

Olen ratkaissut ns. Espoon tapauksen, jossa henkilön asunto myytiin pakkohuutokaupalla muiden veloista. Asianomainen henkilö on joutunut kärsimään valtavat taloudelliset menetykset ja hirvittävät henkiset kärsimykset. On syytä epäillä, että poliisi Timo Seppälän toimin on keskeinen tekijä siihen, että asiat on jäänyt selvittämättä eikä oikeus ole toteutunut. Keskeinen tekijä asioissa on varatuomari Mikko Kovalainen.

Olen ratkaissut myös Naturan toteuttamisen EY-direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten vastaisen toteutuksen Suomessa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat näin ollen vääriä. Kansalaiset ovat joutuneet erittäin laajamittaisen rikolliseksi toiminnaksi epäiltävän toiminnan kohteeksi. Katso
http://naturansalat.blogspot.com/2009/05/huomautus-ja-vaatimusteksti-14-3042009.html

Olen vakuuttunut siitä, että Suomessa vallitsee selkeä oikeus- ja asianajajamafia. Olen lähettänyt asiasta sähköpostin tasavallan presidentille Tarja Haloselle. Katso linkki

Oikeus- ja asianajajamafia
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/10/oikeus-ja-asianajajamafia.html

Tasavallan presidentti on vastannut sähköpostilla

----- Original Message -----
From:
To:
Sent: Wednesday, October 21, 2009 1:09 PM
Subject: Vastaus sähköpostiviestiinne

A/15904/2009
Helsinki 21.10.2009

Erkki Aho
e.ahoky@kotinet.com

Hyvä Erkki Aho,

Tasavallan presidentti Tarja Halonen on vastaanottanut 18.6 sekä 6.10 .2009
lähettämänne sähköpostiviestit, jossa pyydätte tasavallan presidenttiä
ryhtymään toimenpiteisiin oikeus- ja asianajajamafian kukistamiseksi.

Kirjeenne on lähetetty edelleen eduskunnan oikeusasiamiehelle tiedoksi ja
mahdollisia toimenpiteitä varten (Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia,
00102 Eduskunta, puh. (09) 4321, sähköposti: eoa-kirjaamo@eduskunta.fi).
Parhain terveisin

Timo Tuovinen
Tasavallan presidentin neuvonantaja

Muuttuko mikään?

Olen vakuuttunut siitä, että eduskunnan oikeusasiamies ei tee asialle yhtään mitään, koska se on keskeinen osa tuota oikeus- ja asianajajamafiaa muun muassa apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläisen toimien perusteella. Kuten on tullut jo todistettua, niin yksi keskeisimmistä oikeudensaannin esteistä Suomessa on valtakunnansyyttäjävirasto ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen toiminta. Oikeuslaitoksen puolella yksi keskeinen tekijä on Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen. Katso
Palaveri kihlakunnan voudin kanssa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/10/palaveri-kihlakunnanvoudin-kanssa.html

Suomalaisten oikeudensaannin estäminen on varmistettu nimittämällä EIT:een tuomariksi Päivi Hirvelä. Olen tehnyt rikostutkintapyynnön Päivi Hirvelän toiminnasta, mutta minkäänlaista päätöstä en ole saanut asiassa asianomistajakuulustelusta puhumattakaan. Järkyttävää toimintaa.

Olen viestittänyt lukuisia kertoja muun muassa suojelupoliisille ja tasavallan presidentille siitä, että tilanne on Suomessa kestämätön. On vain ajan kysymys milloin kupla puhkeaa. Minulla on ollut pelkona se, että tekojen kohteeksi joutuvat asioista vastaavat ministerit kuten poliisiministeri Anne Holmlund, oikeusministeri Tuija Brax, ympäristöministeri Paula Lehtomäki, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja hallituksen johtavat ministerit ja puolueidensa puheenjohtaja pääministeri Matti Vanhanen ja valtionvarainministeri Jyrki Katainen, jotka toimillaan tai toimimattomuudellaan pitävät yllä tätä verovaroilla tätä selkeäksi rikollismafiaksi epäiltävää toimintaa Suomessa.




keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Palaveri kihlakunnanvoudin kanssa














Kuvassa Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen

Minut kutsuttiin palaveriin Raahen ulosottoviraston Kalajoen toimistoon 20.10.2009 klo 15.00. Master of Law Mikko Kovalainen oli soittanut kihlakunnanvouti Jorma Pirttijärvelle ja vaatinut,että Erkki Ahon on noudatettava Rovaniemen hovioikeuden tuomiota 30.9.2009 ja poistettava sivuiltaan oikeuden määräämät tekstit. Kihlakunnanvouti Jorma Pirttijärvi oli alleviivannut tekstistä ne kohdat, mitkä on poistettava. Poistettavat neljä virkettä kuuluvat näin:

Tämä väärensi asianomistajien nimiä useisiin avoimiin valtakirjoihin ja ryhtyi hoitamaan asioita. Asianomaiset eivät tienneet asioista, kun Kovalainen hoiti asioita väärentämillään avoimilla valtakirjoilla. On syytä epäillä, että asianajaja Mikko Kovalainen käytti luottamusmiesasemaansa monella tavalla väärin. Hän lainasi päämieheltään kymmeniätuhansia rahaa ja jätti maksamatta lainaamansa rahat.

Minä olin poistanut jo omilta sivuiltani koko jutun ”Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia”. Poistin jutun sen takia, että en pystynyt Rovaniemen hovioikeuden tuomiosta tulkitsemaan mitkä asiat tulee poistaa. Kiitän kihlakunnanvouti Jorma Pirttijärveä ohjeistuksesta. Nyt voin jälleen julkistaa jutun sivuillani ja kaikki voivat tarkistaa, että olen poistanut jutustani nuo neljä virkettä.
Katso juttu
Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/suomussalmella-ei-tutkita-trkeit.html

Minun nimissäni on myös sivut erkkiaho.com. En kuitenkaan hallitse ja hallinnoi niitä sivuja ja siksi minä olen lähettänyt 21.10.2009 klo 8.16 sähköpostitse sivujen ylläpitäjälle tiedon siitä, että nuo lauseet on niillä sivuilla olevasta jutusta poistettava.

Poistettavien tekstien tarkastelua

Syytteen kolmannessa kohdassa Aho väittää Kovalaisen lainanneen rahaa päämieheltään ja jättäneen ne maksamatta. Todistusaineistona Aho esitti niin Raahen käräjäoikeudessa kuin Rovaniemen hovioikeudessa Joensuun käräjäoikeuden päätöksen 14.3.1997 diaarinumero R96/233. Tuolla päätöksellä Mikko Kovalainen velvoitettiin palauttamaan Vuokko Marketta Kinnuselle lainaamansa rahamäärä 9 600 markkaa 16 %:n korkoineen 1.2.1994 lukien.
Aho esitti niin Raahen käräjäoikeudessa kuin Rovaniemen hovioikeudessakin Pekka Pesosen kirjallisen todistuksen, jossa on seuraava teksti:
”Kovalainen on oikeuden salissa myöntänyt olevansa Paavo Heikkiselle velkaa ja toistanut asian edelleen oikeudensalissa. Mainitut sanat Kovalainen on sanonut Joensuun käräjäoikeuden tiloissa. Kovalainen sai Paavo Heikkiseltä 13.4.1992 yksitoistatuhatta ( 11.000,00) markkaa lainaksi. Hän maksoi rahoilla toimistonsa rästivuokria. Lisäksi Kovalainen sai 12.5.1993 pankkisiirtona (kymmenentuhatta) 10.000,00 markkaa lainaksi, tosite: ”Lainaksi eräpäivä 15.6.1993”. Kovalainen sai rahat nimenomaan lainaksi ehdolla ja lupauksella maksaa rahat takaisin. Allekirjoittaneella on asiasta kirjallinen materiaali hallussaan.
Pekka Pesonen.

Aho esitti niin Raahen käräjäoikeudelle kuin Rovaniemen hovioikeudelle todistuksena tuon pankkikuitin, johon merkitty selvästi teksti ”Lainaksi 12.5.1993”. Asiasta oli niin Raahen käräjäoikeudella kuin Rovaniemen hovioikeudellakin kirjallinen Paavo Heikkisen todistus.
Kovalainen on lainannut rahaa myös muilta henkilöiltä, joiden asianmiehenä hän toiminut.

Nyt Rovaniemen hovioikeuden päätöksen tekijät hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen, määräaikainen hovioikeudenneuvos Liisa Rintala ja määräaikainen hovioikeuden neuvos Timo Mäkeläinen sekä Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Määttä sekä lautamiehet ja syyttäjä Esa Mustonen joutuvat epäilyjen kohteeksi. Onko tarkoituksellisesti tehty väärät päätökset? Heidän on nyt todistettava, että lainvoimainen Joensuun käräjäoikeuden päätös 14.3.1997 on väärä sekä myös se, että Pekka Pesonen on antanut väärän todistuksen oikeudelle ja että pankkikuitti, jossa on selkeästi merkitty ”lainaksi 12.5.1993” on väärä.

Poistettava virke: Tämä väärensi asianomistajien nimiä useisiin avoimiin valtakirjoihin ja ryhtyi hoitamaan asioita.

Raahen käräjäoikeudelle ja Rovaniemen hovioikeudelle esitettiin todistusaineistona Seppo Heikkisen, Paavo Heikkisen, Kaisa Suomalaisen ja Heli Wikströmin todistukset siitä, että heidän nimensä on ”väärennetty” avoimiin valtakirjoihin. Rovaniemen hovioikeudelle esitettiin myös muita valtakirjoja ja asiakirjoja näiden lisäksi, joihin asianomistajien nimet oli väärennetty eli heidän nimensä ei ollut heidän kirjoittamiaan eikä heidän nimensä kirjoittamiseen ollut annettu minkäänlaista suostumusta.

Syytteen ensimmäisen kohdan mukaan Aho olisi todennut, että Kovalainen on väärentänyt avoimia valtakirjoja. Nyt Rovaniemen hovioikeuden päätöksen tekijöiden ja Raahen käräjäoikeuden tuomarin Jyrki Määtän ja lautamiesten sekä syyttäjä Esa Mustosen on todistettava, että Seppo Heikkinen on antanut väärän lausuman oikeudelle, kun on väittänyt ja todistanut asiakirja- ja käsialanäyttein, että hänen nimensä on väärennetty avoimiin valtakirjoihin. Myös Paavo Heikkinen, Kaisa Suomalainen ja Heli Wikström todistavat asiakirjanäytöin, että hänen nimensä on kirjoitettu ilman lupaa ja heidän tietämättään ja muiden toimesta avoimiin valtakirjoihin. Näiden osalta Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden Esko Oikarisen, Liisa Rintalan ja Timo Mäkeläisen ja Raahen käräjäoikeuden tuomarin Jyrki Määtän ja lautamiesten sekä syyttäjä Esa Mustosen on pysyttävä todistamaan, että ko. henkilöt ovat antaneet väärän todistuksen oikeudelle. Seppo Heikkisen osalta ei voida vedota Itä-Suomen hovioikeuden tuomioon, koska asiaa ei ole vielä koskaan aikaisemmin käsitelty missään oikeusasteessa eikä varsinkaan Itä-Suomen hovioikeudessa.

Syytteen toisessa kohdassa Aho olisi todennut, että on syytä epäillä Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin. Kirjoituksesta Rovaniemen hovioikeus on määrännyt poistettavaksi virkkeen: Asianomaiset eivät tienneet asioista, kun Kovalainen hoiti asioita väärentämillään avoimilla valtakirjoilla. On syytä epäillä, että asianajaja Mikko Kovalainen käytti luottamusmiesasemaansa monella tavalla väärin.
Seppo Heikkinen todistaa, että hän ei ole ollut mukana Oulun käräjäoikeudenistunnossa, johon Mikko Kovalainen haastoi Suorsan yrityksen. Hän ei ole myöskään antanut valtakirjaa Mikko Kovalaiselle hoitaa asiaa. Mikko Kovalainen haastoi väärät henkilöt oikeuteen, koska Lauri Heikkinen ja nimismies Juntunen olivat ne, joita on syytä epäillä. Oulun käräjäoikeus teki oikean päätöksen, mutta tuomarina istunut nykyinen Raahen käräjäoikeuden laamanni teki valituksen Mikko Kovalaisesta Rovaniemen hovioikeudelle.
Kovalaisen luottamusmiesaseman käyttö ja muut tosiasat käy kiistattomasti ilmi tästä todistusaineistosta minkä selostus kuuluu näin ja on esitetty niin Rovaniemen hovioikeudelle kuin Raahen käräjäoikeudellekin:

Näin toimittiin
Jumalisjärven Lohi Ay myi 5.6.1988 Emäjoen Lohi Oy:lle 365 438 kalanpoikasta hintaan 0.50 markkaa/kappale. Kaupan arvo 182 719 markkaa. Saman kaupan perusteella Jumalisjärven Lohi Ay myi edelleen 24 - 25.1988 välisenä aikana 1-vuotiaita kirjolohen poikasia 10 820 kg à 15,00 markkaa kilo. Kaupan arvo oli 162 300 markkaa. Kahden kaupan yhteisarvo oli 345 019 markkaa.

Kaupassa myyjänä oli Jumalisjärven Lohi Ay:stä Lauri Heikkinen ja ostajana Emäjoen Lohi Oy:n puolesta sama mies eli Lauri Heikkinen. Yhtiömiesten kirjallisen sopimuksen mukaan Lauri Heikkisellä ei ollut yksin oikeutta ko. kaupan tekemiseen.
Emäjoen Lohi Oy teki asiasta perusteettoman reklamaation, jonka ajankohdaksi reklamaatiossa on mainittu 17.6.1988.Reklamaation mukaan Emäjoen Lohi Oy maksaa kaloista vain 100 000 markkaa. Toinen reklamaatio on päivätty 15.9.1989. Silloin Emäjoen Lohi Oy:llä ei ollut enää reklamaatio-oikeutta kauppaan. Reklamaation mukaan käyväksi kauppahinnaksi on sovittu 108 200 markkaa.

Reklamaatiot on laatinut nimismies Vesa Juntunen ja hyväksynyt hänen yhtiökumppaninsa Lauri Heikkinen, joka oli kaupassa sekä myyjänä että ostajana. Lauri Heikkinen on hyväksynyt reklamaation kuulematta toista avoimen yhtiön osakasta Seppo Heikkistä. Teko on yhtiömiesten tekemän sopimuksen vastainen teko.

Koska Lauri Heikkinen oli sekä myyjä että ostaja samalla kertaa, niin reklamaation tekeminen kaupasta on käsittämätön asia ja osoittaa epärehellistä toimintaa.Näin ensimmäisestä kalanpoikaskaupasta jäi maksamatta 82 719 markkaa ja toisesta 54 100 markkaa. Yhteensä 136 819 markkaa.

Emäjoen Lohi Oy maksanut Lauri Heikkiselle poikasista 100 000 markkaa, eikä Lauri Heikkinen ole tilittänyt rahoja Jumalisjärven Lohi Ay:n tilille. Lauri Heikkinen tunnustaa kuulustelukertomuksessa saaneensa maksun 24.8.1988. "Rahoista puolet sijoitin Emäjoen Lohi Oy:n osakepääoman korottamiseen ja puolet jätin omaan käyttööni", sanoo Lauri Heikkinen kuulustelukertomuksessa.
Minun oikeustajuni mukaan teko täyttää rikoslain 36 luvun 2 §:n mukaisen törkeän petoksen tunnusmerkistön. Vesa Juntunen oli tuohon aikaan Hyrynsalmen virassa oleva nimismies ja hän on käyttänyt hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta ja teossa on käytetty hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta tilaa. Tekoa on pidettävä kokonaisuutta arvostellen törkeänä.
Keväällä 1987 Jumalisjärven Lohi Ay:n altaisiin kuoli kalanpoikasia noin 500 000 markan arvosta. Poikasten kuoleman aiheutti väärin asennetut vedenpumppauslaitteet. On syytä epäillä, että vedenpumppauslaitteet asennettiin tarkoituksellisesti väärin.
Kuulustelukertomuksissa kilpailevan yhtiön osakas Lauri Heikkinen tunnustaa asentaneensa laitteet."Koska minulla oli vastuuvakuutus, haimme korvausta aiheutuneesta vahingosta minun vastuuvakuutukseni perusteella. Vesa Juntunen täytti Hyrynsalmella korvaushakemuksen, jonka allekirjoitukseksi kelpasi vain Sepon nimikirjoitus. Koska korvaushakemuksella oli erittäin kiire, eikä Seppoa saatu puhelimitse kiinni, laitoin nimen Sepon puolesta. Katson, ettei nimenkirjoittamisella ole tapahtunut kenellekään vääryyttä, koska hakemus koski meidän yhteiselle yhtiölle aiheutuneen vahingon korvaamista".

On aika epätodennäköistä, että ammattimies voi kytkeä putket väärinpäin vedenpumppauslaitteissa. Kun ottaa Lauri Heikkisen muun toiminnan huomioon, niin vakuutuspetosepäily olisi pitänyt tutkia huomattavasti paremmin. Hyödynsaajana todellisuudessa on ollut Lauri Heikkinen ja vahingonkärsijänä Jumalisjärven Lohi Ay. Oliko rikostutkinnan esteenä Lauri Heikkisen yhtiökumppani, Hyrynsalmen virassa oleva nimismies Vesa Juntunen?
Asianomistajan osalta poliisi on jättänyt asiat selvittämättä, vaikka tämä on kärsinyt Vesa Juntusen ja oman yhtiökumppaninsa toimien vuoksi seuraavat vahingot:
1987 vakuutuspetos 600 000 markkaa,1988 kalakauppa 182 719,00 markkaa,1988 kalakauppa 54 100,00 markkaa,1990 kavallustuomio 198 750,00 markkaa,1991 jatkettu kavallus 9,669,30 markkaa,1991 kotitilan metsät menivät pakkohuutokaupassa 364 000,00 markkaa,1992 yhtiön velka henkilökohtaisesti maksettavaksi 300 000,00 markkaa, yhtiön velka takaajien maksettavaksi 480 000,00 markkaa.1992 asianomaisen muut taloudelliset menetykset 1 000 000 markkaa, henkiset kärsimykset ( S.H. ja P.H.) yhteensä 800 000 markkaa. Vahingot yhteensä vähintäänkin 4 miljoonaa markkaa + korot.

Syytteen toisessa kohdassa Aho olisi todennut, että on syytä epäillä Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin. Aho on esittänyt Rovaniemen hovioikeudelle todistusaineistona Kaisa Suomalaisen pakkohuutokaupan, jossa Kaisa Suomalaisen osake myytiin pakkohuutokaupalla toisten veloista. Poliisi jätti asian tutkimatta. Hänelle oli oikeuden yksipuolisilla tuomiolla määrätty maksettavaksi Keihäsrinne 1 ja Keihäsrinne 8 sekä Keihäsrinne 16 velkoja. Kaisa Suomalaisella ei ole mitään tekemistä Keihäsrinne 1 ja Keihäsrinne 8 kanssa ja lisäksi muutkin velat, jotka on tuomittu hänen maksettavikseen eivät kuulu hänelle. Mikko Kovalainen on saanut asioista ulosottoselvityksen, mutta on jättänyt asiat hoitamatta ja on keskittynyt Kaisa Suomalaisen eli uhrin rahastamiseen.

Rovaniemen hovioikeudelle Aho esitti myös perunkirjan, jonka on laatinut Espoon yleinen oikeusavustaja varatuomari Aila Koulu. Perunkirja on laadittu täysin virheellisesti ja väärin tiedon. Lisäksi asiaan liittyy erittäin raskauttavia asioita. Mikko Kovalainen on hoitanut asiaa, mutta jättänyt asiat selvittämättä ja keskittynyt päämiestensä rahastamiseen ja järkyttävään kiusaamiseen.

Aho on esittänyt niin Raahen käräjäoikeudelle kuin Rovaniemen hovioikeudelle todistusaineistot siitä, että Mikko Kovalaista on syytä epäillä lukuisista vakuutuspetoksista. Lisäksi molemmille oikeusasteille on esitetty lukuisia esimerkkejä ja todistusaineistoja siitä, että Mikko Kovalaisen on syytä epäillä käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.

Jutun otsikkona on: Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia. Olen pyytänyt valtakunnansyyttäjävirastoa tutkimaan onko suomussalmelainen mies ampunut 8.2.1986 hyrynsalmelaisen miehen. Olen pyytänyt tutkimaan onko ampuja poliisin vaimon veli? Olen pyytänyt tutkimaan onko kysymyksessä murha vai tappo? Olen pyytänyt selvittämään miksi poliisi ei ole tutkinut asiaa ja sovittiinko asia 30 000 markalla.

Nyt valtakunnansyyttäjäviraston ja keskusrikospoliisin on tutkittava Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden toiminta Esko Oikarisen, Liisa Rintalan ja Timo Mäkeläisen, Raahen käräjäoikeuden tuomarin Jyrki Määtän ja lautamiesten toiminta sekä syyttäjä Esa Mustosen toiminta ja poliisi Harri Rahkolan ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan toiminta ja heidät on saatettava lainmukaiseen vastuuseen tekemisistään.
On myös tutkittava mikä osuus on ollut Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarisella aikaisempiin väärin päätöksiin ja on myös selvitettävä kuka torpedoi rikostutkinnat edellisestä Rovaniemen hovioikeuden väärästä päätöksestä, johon ei annettu suullista oikeudenkäyntiä, eikä otettu huomioon kirjallista todistusaineistoa. Silloin oli kysymys Tapio Laholan kunnianloukkauksesta, jossa syyttäjänä oli kiistatta esteellinen syyttäjä Sulo Heiskari ja rikostutkinnanjohtajana oli esteellinen tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ja muutoin oikeuden päätöstä oli täysin väärä ja saatu aikaan rikosten avulla, muun muassa silloisen Ylivieskan poliisipäällikön Kaarlo Similän oikeudelle antaman väärän lausuman perusteella.

Katso oikeudenkäymiskaari:
7 §
Tuomari vannokoon tämän valan: Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta, että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja Ruotsin lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta. Älköön kukaan tuomarinvirkaan ruvetko, ennenkuin on näin vannonut.
12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Katso

tiistai 13. lokakuuta 2009

Valituslupapyyntö ja valitus










Rovaniemen hovioikeus
rovaniemi.ho@oikeus.fi

Korkeimmalle oikeudelle

Valituslupapyyntö ja valitus Rovaniemen hovioikeuden tuomiosta nro 855 antamispäivä 30.9.2009 diaarinumero R08/974.

Valituslupapyynnön perusteena tuomiovirhe, mikä johtuu siitä, että tuomion perusteena on käytetty Joensuun käräjäoikeuden ja Itä-Suomen hovioikeuden päätöksiä, jotka perustuvat kokonaan toisiin asioihin, mistä nyt on kysymys. Ne päätökset on tehty materiaalisesti kokonaan toisista todistusaineistoista mitä minä olen Raahen käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa esittänyt. Siksi katson, että Joensuun käräjäoikeuden ja Itä-Suomen hovioikeuden päätöksiin vetoaminen on suuri virhe, mikä johti Raahen käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden vääriin päätöksiin.
Toiseksi Raahen käräjäoikeudessa en saanut kuulustella vastapuolen todistajaa, mikä on ihmisoikeussopimusten vastainen menettely. Minulle ei annettu mahdollisuutta kuulla todistajiani puhelimitse kuten vastapuoleni Mikko Kovalainen sai tehdä. Käräjätuomarin menettelyä on syytä epäillä puolueelliseksi.

Rikostutkinnat suoritettiin esteellisten henkilöiden toimesta. Tutkijana oli Kalajoen poliisi Harri Rahkola ja tutkinnanjohtajana Ylivieskan poliisi Raimo Ollila, jotka molemmat olivat esteellisiä asioiden tutkimisessa. Myös syyttäjä Esa Mustonen toimintaa on syytä epäillä puolueelliseksi, koska hän jätti lähes 90 prosenttia tutkinnassa esille tulleesta aineistosta Raahen käräjäoikeudelle toimittamatta. Myös Raahen käräjäoikeuden istunto oli selkeän puolueellinen, jonka voi kolme koko ajan paikalla ollut ulkopuolista tarkkailijaa todistaa.

Asioiden korjaamiseksi vaadin Rovaniemen hovioikeuteen suullista käsittelyä, mutta sitä Rovaniemen hovioikeus ei antanut eikä myöskään huomioinut kirjallista todistusaineistoa. Näin ollen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käymiseen ei ollut mahdollisuuksia, koska esittämääni kirjallista todistusaineistoa ei otettu asioiden käsittelyssä huomioon, eikä todistajiani kuultu, kun ei järjestetty suullista oikeudenkäyntiä.

Mistä minua syytetään?

Syytteen teonkuvauksen mukaan vastaaja on syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen nettipäiväkirjassaan kolmessa eri virkkeessä, jotka syyttäjä on maininnut syytteessään.
• Ensimmäisen kohdan mukaan Aho olisi todennut, että Kovalainen on väärentänyt avoimia valtakirjoja.
• • Toisessa kohdassa Aho olisi todennut, että on syytä epäillä Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.
• • • Kolmannessa kohdassa Aho väittää Kovalaisen lainanneen rahaa päämieheltään ja jättäneen ne maksamatta.

Syyte kevyellä pohjalla
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/syyte-kevyell-pohjalla.html

Erikoinen rikostutkinta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/poliisille-rkletappio-numeroin-10-0.html

Raahessa huomasin heti, että haasteeseen liittyvästä asiakirjamateriaalista ja esitutkintamateriaalista oikeuskäsittelyssä mukana on korkeintaan vain yksi prosentti koko asiakirjamateriaalista. Kotiin palattuani lähetin heti syyttäjä Esa Mustoselle seuraavan sähköpostin:

7.5.2008 klo 10:55
Kihlakunnansyyttäjä Esa Mustonen
Olen saanut haasteen Raahen käräjäoikeuteen 6.5.2008. Oikeudenistunto on 2.9.2008 klo 9.00. Kävin Raahen käräjäoikeudessa tutustumassa haastehakemukseen liittyviin asiakirjoihin 7.5.2008. Tilasin Ylivieskan käräjäoikeudesta asiakirjat 7.5.2008.Valitettavasti asiakirjoista puuttuu minulle tuntemattomasta syystä noin 99 prosenttia asiakirjoista. Pyydän Teitä toimittamaan ko. puuttuvat asiakirjat Raahen käräjäoikeuteen tämän viikon (vko 19) kuluessa, koska minun on annettava oma vastaukseni asiassa
5.6.2008. Kalajoella 7.5.2008
Erkki Aho kaupunginvaltuutettu
Tiedoksi käräjätuomari Jyrki Määttä, lääninsyyttäjä Ilpo Virtanen ja valtakunnansyyttäjäviraston johtaja Matti Kuusimäki

Kihlakunnansyyttäjä Esa Mustonen vastasi sähköpostiini samana päivänä näin:
7.5.2008 klo 12:35
Syyte perustuu minulle toimitettuun esitutkintapöytäkirjaan. Muita asiakirjoja minulla ei ole toimittaa.
Esa Mustonen, kihlakunnansyyttäjä

Tarkastelu kihlakunnansyyttäjä Mustosen vastaukseen
Raahen käräjäoikeuden asiakirjamateriaalista puuttui muun muassa kokonaan molemmat loppulausuntoni, jotka olin tehnyt niin, että syyttäjä Esa Mustonen joutuu varmasti niiden perusteella ryhtymään toimenpiteisiin Ylivieskan poliisia Raimo Ollilaa ja Ylivieskan kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskaria sekä muita rikoksista epäiltyjä kohtaan. Loppulausunto annetaan rikostutkinnan yhteydessä. Siis siinä vaiheessa kun kumpikin osapuoli on kuulusteltu. Sen jälkeen voi antaa loppulausunnon. Minun loppulausuntojani ei ole oikeudenkäyntimateriaalissa lainkaan.

Ensimmäinen loppulausuntoni on tehty 1.2.2008 ja se on lähetetty tiedoksi myös valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäelle ja sisäministeriön poliisiosastolle.

Toinen loppulausunto on tehty 4.3.2008.Lisäksi olen toimittanut syyttäjä Esa Mustoselle aineistoa muun muassa 14.2.2008, 19.2.2008, 20.2.2008 ja 11.4.2008. Syyttäjän olisi pitänyt ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Hän ei ole ryhtynyt, vaan on jättänyt lausuntoni kokonaan pois esitutkintamateriaalista, koska ne olivat liian hankalia asian käsittelyn kannalta. Koko juttua ei olisi voitu viedä syytteen tasolle minua vastaan, jos loppulausunnot olisi otettu mukaan esitutkintamateriaaliin.

Lähetin kihlakunnansyyttäjä Esa Mustoselle 7.5.2008 tekemäni tiedustelun tiedoksi myös Raahen käräjätuomari Jyrki Määtälle varmistaakseni sen, että kihlakunnansyyttäjä Esa Mustosen vastaus voidaan varmuudella tulkita oikeusprosessissa annetuksi vääräksi lausumaksi, mikä rikoslain 15 luvun 1-4 §:n mukaan on rikos. Teko täyttää myös rikoslain 16 luvun 9 § mukaisen viranomaiselle antamisen väärän todistuksen tunnusmerkistön.Toisen loppulausunnon olen antanut, koska syyttäjä Mustonen määräsi uudet kuulustelut. Raahen käräjäoikeuden asiakirja-aineistosta havaitsin, että kysymykset tuota kuulustelua varten oli laatinut oikeudenkäynnin vastapuoli eli varatuomari Mikko Kovalainen.

Minä vastasin kuulusteluissa kysymyksiin tyhjentävästi ja todistin väitteeni todeksi asiakirjanäytöin. Kaikki asiat, mitä olin nettipäiväkirjassani esittänyt ovat totta.Tästä huolimatta syyttäjä Esa Mustonen on nostanut syytteen minua vastaan tarkemmin erittelemättä, mikä on todellinen rikos eli mikä tieto ei pidä paikkaansa ja mikä asia voidaan tulkita kunnianloukkaukseksi.

Nyt minulla on perusteltu syy epäillä, että kihlakunnansyyttäjä Esa Mustonen on syyllistynyt väärän lausuman antamiseen oikeusprosessissa, kun hän on kirjallisesti todistanut, ettei hänellä ole muuta materiaalia oikeuskäsittelyyn. Näissä menettelyissä on vakavaa ristiriitaisuutta, minkä ihan tavallinenkin lainoppimaton pystyy tajuamaan.Lisäksi minun on syytä epäillä syyttäjä Mustosen syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen (rikoslaki 40 luku 9 §) sekä rikollisten suojeluun (15 luku 11 § ).Minulla on syytä epäillä, että menettely täyttää rikoslain 15 luvun 10 §:n mukaisen rikoksen. Myös rikoslain 15 luvun 9 §:n törkeä todistusaineiston vääristeleminen täyttyy raskaimman mukaan.Syyttäjän tehtävät on määritelty syyttäjistä annetun lain 1 §:ssä näin: Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.Nyt joudutaankin tarkastelemaan, onko syyttäjä Esa Mustosen toiminut tässä oikeusprosessissa syyttäjistä annetun lain mukaista. Ei varmasti ole.

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

Tutkinnanjohtajan ja tutkijan toiminta
Tutkinnanjohtajana tässä asiassa on ollut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila ja tutkijana Kalajoen poliisi Harri Rahkola.Tein 8.5.2008 tutkinnanjohtaja Raimo Ollilalle ja tutkija Harri Rahkolalle vastaavan asiakirjanpyynnön kuten kihlakunnansyyttäjä Esa Mustoselle (katso edellä). Lähetin asiakirjapyynnön tiedoksi käräjätuomarille, lääninsyyttäjälle, valtakunnansyyttäjälle sekä sisäministeriön poliisiosastolle, poliisiylijohtajalle ja poliisiministerille. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila ei ole kertaakaan vastannut minun esittämiini tiedusteluihin tai bkysymyksiin. Hän on käsitellyt totuutta varomattomasti väittäessään muun muassa, ettei ole saanut esimerkiksi tekemiäni rikostutkintapyyntöjä. Raimo Ollila ei vastannut nytkään minulle, eikä toimittanut puuttuvaa asiakirja-aineistoa Raahen käräjäoikeuteen. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on varmasti toiminut esteellisenä henkilönä toimiessaan tutkinnanjohtajana. Lisäksi Raimo Ollila on jättänyt toimittamatta syyteharkintaan runsaasti asiakirjamateriaalia. Raimo Ollila toimii ikäänkuin Suomen laki ei koskisi häntä lainkaan. Hän elää Suomen lain ja Ihmisoikeussopimusten ylä- ja ulkopuolella.

Myös Kalajoen poliisi Harri Rahkola on jättänyt toimittamatta asiakirjamateriaalia syyttäjä Esa Mustoselle ja Raahen käräjäoikeuteen. Kalajoen poliisin Harri Rahkolan asiakirjamateriaali todistaa muun muassa sen, että häntä on syytä epäillä väärän lausuman antamisesta tässä oikeusprosessissa ja häntä on syytä epäillä todistusaineiston piilottamisesta tai hävittämisestä, rikollisten suojelusta sekä ihmisoikeussopimusten vastaisesta toiminnasta.Raimo Ollilan osalta teot ovat rikosoikeudellisesti erittäin raskauttavat. Virka-aseman väärinkäyttäminen on kiistaton tosiasia (rikoslaki 40 luku 7-8 §), virkavelvollisuuden rikkominen (rikoslaki 50 luku 9-10 §) sekä törkeä todistusaineiston vääristeleminen (rikoslaki 15 luku 8 §). Myös syrjintä eli rikoslain 11 luvun 9 §:n mukaisen rikoksen tunnusmerkistö täyttynee.

Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä

Asioiden taustaa

Tapanani on perehtyä asioihin perusteellisesti johtuen työkokemuksestani ja koulutuksestani sekä yhteiskunnallisesta toiminnastani. Minulla on erittäin monipuolinen työkokemus yritystoiminnasta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta. Olen toiminut alan kouluttajana muun muassa yritystaloudessa ja yhteiskuntataloudessa. Minulla on erittäin pitkä tausta yhteiskunnallisena vaikuttaja. Katso

Työkokemus ja luottamustoimet
http://www.erkkiaho.com/tyokokemus.html

Yhteiskunnallinen toiminta
http://www.erkkiaho.com/aaniharavat.html

Halu auttaa puolueen puheenjohtaja Timo Soinin pyynnöstä

Vuoden 2006 vappuna olin Perussuomalaisten puheenjohtajan, Timo Soinin, kanssa puhumassa Kajaanin torilla. Siellä kaksi miestä Suomussalmelta tuli luoksemme ja pyysi apua ongelmiinsa. Timo pyysi minua hoitamaan tämän asian selvittämisen. Kävin Suomussalmella perehtymässä tapaukseen useita kertoja. Kävin asianomaisten luona tarkentamassa saamaani postitettua aineistoa. Yrittäjän ja yhteiskunnallisen vaikuttajakokemuksen sekä juridisen asiantuntemukseni pohjalta minulle muodostui selkeä kuva niistä törkeistä rikoksista, joiden kohteeksi suomussalmelaiset miehet olivat joutuneet.

Suomussalmella rikostutkinnat on tuohon aikaan hoidettu huonosti, koska epäilyjen kohteena oli poliisin esimies nimismies Vesa Juntunen. On esimerkiksi syytä epäillä, että eräs tappo tai mahdollisesti murha on jätetty tutkimatta, kun tekijäksi on syytä epäillä poliisin vaimon veljeä. Olen pyytänyt valtakunnansyyttäjää tutkimaan asian selvitystyöni pohjalta.

Tässä totuus asioista

Iltalehti otsikoi keskiviikkona 23.3.1994 uutisen otsikolla "Ex-nimismiehen liikesotkut tuonevat uusia syytteitä." Hyrynsalmen entisen nimismiehen sotkuiset liiketoimet poikivat yhä vielä uusia syytteitä. Hyrynsalmen vallesmannina toiminut Vesa Juntunen harrasti monipuolista liiketoimintaa paikkakunnalla. Kalankasvatuksen lisäksi nimismies Vesa Juntunen pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista Hyrynsalmelle. Ukkohallan lomakeskuksesta suunniteltiin turistirysää, joka vetäisi maksukykyisiä asiakkaita ympäri Eurooppaa. Tätä varten perustettiin parinkymmenen yrityksen yritysrypäs pyörittämään erilaisia liiketoimintoja.
KRP tutki Juntusen toimia ja häntä vastaan nostettiin syytteitä kirjanpitorikoksista, velallisen epärehellisyydestä ja luottamusaseman väärinkäyttämisestä. Hän aloitti dynastiansa rakentamisen perustamalla vuonna 1988 Emäjoen Lohi Oy:n. Kalankasvatuksen avulla hän pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista. Kaiken alku oli kuitenkin Emäjoen Lohi Oy.

Suomussalmella oli toiminnassa Jumalisjärven Lohi Ay. Jumalisjärven Lohi Ay:n osakkaina olivat:
- Paavo Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1986,
- Seppo Heikkinen 1.1.1987 - 31.05.1991 ja
- Lauri Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1989.
- Avoin yhtiö joutui lopettamaan kalanpoikastuotannon varattomana 31.5.1991.

Nimismies Vesa Juntunen perusti kilpailevan yrityksen ja ammattitaidon hän sai yritykseen Jumalisjärven Lohi Ay:n yhtiömieheltä Lauri Heikkiseltä, jonka hän otti osakkaaksi oman yritykseensä Emäjoen Lohi Oy:öön. Emäjoen Lohi Oy:n yhtiömiehet olivat Hyrynsalmen nimismies Vesa Veikko Eemeli Juntunen,
Eija Birgitta Juntunen enemmistöosakkaana ja
Lauri Eemeli Juntunen osakkaana ja
metsäinsinööri Juho Kemppainen osakkaana omistivat Emäjoen Lohi Oy:n.
- Emäjoen Lohi Oy toimi seurakunnalta vuokratulla maalla 4.2.1988 alkaen.
- Yhtiö rekisteröitiin 13.7.1988.
- Kainuun Osuuspankki haki yrityksen konkurssiin 21.9.1992.
- Kajaanin käräjäoikeuden tuomio 6.10.1992.
Yhteiskunnan tukea Emäjoen Lohi Oy sai seuraavasti: Emäjoen Lohi Oy:lle KTM myönsi 27.4.1988 käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavustusta kolmella eri vuodelle 580 700 markkaa. Myös Kera Oy rahoitti hanketta. Työministeriön varoista myönnettiin investointiavustusta 222 398 markkaa 13.3.1989.

Hyrynsalmen nimismiehen Vesa Juntusen toimet herättivät suurta mielenkiintoa aina eduskuntaa myöten. Kansanedustaja Sulo Aittoniemi teki eduskuntakyselyn Hyrynsalmen entisen nimismiehen Vesa Juntusen toimista. Oli epäiltävissä, että nimismies Vesa Juntusen liiketoiminnan vastuupiirissä oli myös yhtiöitä, joita oli tuettu valtion taholta eri rahoitusmuotojen kautta. Sulo Aittoniemi kysyi 16.2.1994:
Ovatko Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy,
Tuomivaaran Matkailukeskus Oy,
Hyrynsalmen Matkailu Oy,
Ukkohalla Oy,
Ukkohallan Myyntitykit Oy,
Ukkohallan Rakennusliike Oy,
Ukkolohi, Ukkohallan
Tuomi-Invest Oy,
Emäjoen Lohi Oy, Tykkyukko Oy,
Ukkohallan Alppikylä Oy,
Kirkkonummen Laskettelu & Golf Oy/ Hilfing Nyberg,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Luhtiaitta,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Saunatonttu,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Välskäri,
Kiinteistö Oy Hallanlinna,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hirnu-Ukko ja
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Kuppari
olleet valtion taholta erilaisten tuki- ja lainoituspäätösten kohteena, ja onko Hallitus riittävän tarkoin seurannut mahdollisten rahoituspäätösten oikeellisuutta ja niihin liittyneiden varojen lainmukaista käyttöä.

Kauppa- ja teollisuusministeri vastaa

Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen vastasi mm. näin:
Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy:lle kauppa- ja teollisuusministeriön Kainuun piiritoimisto on myöntänyt 30.7.1991 investointiavustusta 855 000 markkaa hiihtokeskushankkeeseen. Kera Oy on rahoittanut yritystä myös viidellä eri päätöksellä vuosina 1987-1992.
Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:lle lomakylähankkeeseen KTM:n Kainuun piiritoimisto on myöntänyt 31.10.1988 tehdyillä päätöksillä investointiavustusta ja käynnistysavustusta yhteensä 783 000 markkaa. Lisäksi KTM:n Kainuun piiri on myöntänyt yritykselle 30.11.1989 investointiavustusta 447 700 markkaa.

Emäjoen Lohi Oy:lle KTM myönsi 27.4.1988 käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavustusta kolmella eri vuodelle 580 700 markkaa. Myös Kera Oy rahoitti hanketta. Työministeriön varoista myönnettiin investointiavustusta 222 398 markkaa
13.3.1989.Ukkohalla Service Oy:lle KTM:n yrityspalvelun Kainuun piiritoimisto myönsi 19.12.1990 pienyritystukea 50 000 markkaa.
Ukkohallan Alppikylä Oy:lle myönnettiin työministeriön varoista investointiavustusta 3 629 200 markkaa. Lisäksi myönnettiin 24.5.1990 työministeriön varoista 2 908 800 markkaa.
Tukien maksatuksen jälkeen tuetuista yrityksistä konkurssituomion on saanut Tuomivaaran Matkailukeskus Oy joulukuussa 1993, Emäjoen Lohi Oy vuoden 1993 alussa, Ukkohallan Alppikylä Oy toukokuussa 1993. Myös Hyrynsalmen hiihtokeskus asetettiin konkurssiin.
Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Keran toimesta on tiettyjen em. yritysten osalta jätetty poliisille rahoituksen väärinkäyttöön liittyvän syytteen nostamista koskeva kirjelmä. KTM:n tätä koskeva kirjelmä on jätetty KRP:lle 21.2.1994. Lisäksi osa kysymykseen kohteena olleista yhtiöistä on poliisitutkinnan alla. Hallitusneuvos Sakari Arkio on myöntänyt, että on syytä epäillä avustuspetoksia Vesa Juntusen yritysryppäässä.

Näin toimittiin

Jumalisjärven Lohi Ay myi 5.6.1988 Emäjoen Lohi Oy:lle 365 438 kalanpoikasta hintaan 0.50 markkaa/kappale. Kaupan arvo 182 719 markkaa. Saman kaupan perusteella Jumalisjärven Lohi Ay myi edelleen 24 - 25.1988 välisenä aikana 1-vuotiaita kirjolohen poikasia 10 820 kg à 15,00 markkaa kilo. Kaupan arvo oli 162 300 markkaa. Kahden kaupan yhteisarvo oli 345 019 markkaa.

Kaupassa myyjänä oli Jumalisjärven Lohi Ay:stä Lauri Heikkinen ja ostajana Emäjoen Lohi Oy:n puolesta sama mies eli Lauri Heikkinen. Yhtiömiesten kirjallisen sopimuksen mukaan Lauri Heikkisellä ei ollut yksin oikeutta ko. kaupan tekemiseen.
Emäjoen Lohi Oy teki asiasta perusteettoman reklamaation, jonka ajankohdaksi reklamaatiossa on mainittu 17.6.1988.
Reklamaation mukaan Emäjoen Lohi Oy maksaa kaloista vain 100 000 markkaa. Toinen reklamaatio on päivätty 15.9.1989. Silloin Emäjoen Lohi Oy:llä ei ollut enää reklamaatio-oikeutta kauppaan. Reklamaation mukaan käyväksi kauppahinnaksi on sovittu 108 200 markkaa.

Reklamaatiot on laatinut nimismies Vesa Juntunen ja hyväksynyt hänen yhtiökumppaninsa Lauri Heikkinen, joka oli kaupassa sekä myyjänä että ostajana. Lauri Heikkinen on hyväksynyt reklamaation kuulematta toista avoimen yhtiön osakasta Seppo Heikkistä. Teko on yhtiömiesten tekemän sopimuksen vastainen teko.

Koska Lauri Heikkinen oli sekä myyjä että ostaja samalla kertaa, niin reklamaation tekeminen kaupasta on käsittämätön asia ja osoittaa epärehellistä toimintaa.Näin ensimmäisestä kalanpoikaskaupasta jäi maksamatta 82 719 markkaa ja toisesta 54 100 markkaa. Yhteensä 136 819 markkaa.

Emäjoen Lohi Oy maksanut Lauri Heikkiselle poikasista 100 000 markkaa, eikä Lauri Heikkinen ole tilittänyt rahoja Jumalisjärven Lohi Ay:n tilille. Lauri Heikkinen tunnustaa kuulustelukertomuksessa saaneensa maksun 24.8.1988. "Rahoista puolet sijoitin Emäjoen Lohi Oy:n osakepääoman korottamiseen ja puolet jätin omaan käyttööni", sanoo Lauri Heikkinen kuulustelukertomuksessa.
Minun oikeustajuni mukaan teko täyttää rikoslain 36 luvun 2 §:n mukaisen törkeän petoksen tunnusmerkistön. Vesa Juntunen oli tuohon aikaan Hyrynsalmen virassa oleva nimismies ja hän on käyttänyt hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta ja teossa on käytetty hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta tilaa. Tekoa on pidettävä kokonaisuutta arvostellen törkeänä.
Keväällä 1987 Jumalisjärven Lohi Ay:n altaisiin kuoli kalanpoikasia noin 500 000 markan arvosta. Poikasten kuoleman aiheutti väärin asennetut vedenpumppauslaitteet. On syytä epäillä, että vedenpumppauslaitteet asennettiin tarkoituksellisesti väärin.
Kuulustelukertomuksissa kilpailevan yhtiön osakas Lauri Heikkinen tunnustaa asentaneensa laitteet."Koska minulla oli vastuuvakuutus, haimme korvausta aiheutuneesta vahingosta minun vastuuvakuutukseni perusteella. Vesa Juntunen täytti Hyrynsalmella korvaushakemuksen, jonka allekirjoitukseksi kelpasi vain Sepon nimikirjoitus. Koska korvaushakemuksella oli erittäin kiire, eikä Seppoa saatu puhelimitse kiinni, laitoin nimen Sepon puolesta. Katson, ettei nimenkirjoittamisella ole tapahtunut kenellekään vääryyttä, koska hakemus koski meidän yhteiselle yhtiölle aiheutuneen vahingon korvaamista".

On aika epätodennäköistä, että ammattimies voi kytkeä putket väärinpäin vedenpumppauslaitteissa. Kun ottaa Lauri Heikkisen muun toiminnan huomioon, niin vakuutuspetosepäily olisi pitänyt tutkia huomattavasti paremmin. Hyödynsaajana todellisuudessa on ollut Lauri Heikkinen ja vahingonkärsijänä Jumalisjärven Lohi Ay. Oliko rikostutkinnan esteenä Lauri Heikkisen yhtiökumppani, Hyrynsalmen virassa oleva nimismies Vesa Juntunen?
Asianomistajan osalta poliisi on jättänyt asiat selvittämättä, vaikka tämä on kärsinyt Vesa Juntusen ja oman yhtiökumppaninsa toimien vuoksi seuraavat vahingot:
1987 vakuutuspetos 600 000 markkaa,
1988 kalakauppa 182 719,00 markkaa,
1988 kalakauppa 54 100,00 markkaa,
1990 kavallustuomio 198 750,00 markkaa,
1991 jatkettu kavallus 9,669,30 markkaa,
1991 kotitilan metsät menivät pakkohuutokaupassa 364 000,00 markkaa,
1992 yhtiön velka henkilökohtaisesti maksettavaksi 300 000,00 markkaa, yhtiön velka takaajien maksettavaksi 480 000,00 markkaa.
1992 asianomaisen muut taloudelliset menetykset 1 000 000 markkaa, henkiset kärsimykset ( S.H. ja P.H.) yhteensä 800 000 markkaa. Vahingot yhteensä vähintäänkin 4 miljoonaa markkaa + korot.

Mikko Kovalaisen rooli

Mikko Kovalainen oli tuohon aikaan persaukinen varatuomari, jonka Paavo Heikkinen joutui lunastamaan ulos hotellista ja ostamaan tälle vyönkin, että housut pysyy jalassa. Varatuomari Mikko Kovalainen käytti tuolloin hyväkseen Paavo Heikkisen hädänalaista asemaa. Mikko Kovalainen soitti kuulustelukertomuksen mukaan Paavo Heikkiselle ja lupasi hoitaa Osmo Suorsaa vastaan vahingonkorvausoikeudenkäynnin Oulun raastuvanoikeudessa ja pyysi korvauksesi 5.000 markkaa ilmoittaen samalla, että hän ei hoida asiaa ellei rahaa lähetetä ennakkoon hänelle.
Puhelun päätyttyä Kovalainen soitti Paavolle uudelleen ja ilmoitti, että rahaa pitää olla 7.000 markkaa, koska se 5.000 markkaa ei riitä. Kovalainen on huhtikuussa 1992 kovaan rahapulaansa vedoten vaatinut Heikkistä suorittamaan 11.000 markkaa minkä summan Heikkinen oli varmistaakseen oikeudenkäyntiasian hoitamisen maksanut Kovalaiselle 13.4.1992 pankkisiirtona. Mainitun 11.000 markkaa Heikkinen oli vaivoin saanut koottua siten, että hän oli saanut vävyltään Timo Heikkiseltä 10.000 markkaa ja Bruno Kovalaiselta 1.000 markkaa. Heikkinen on taipunut maksamaan Kovalaiselle mainitun 11.000 markkaa ainoastaan siitä syystä, että Heikkinen on halunnut pelastaa Kovalaisen oman ilmoituksensa mukaan uhkaavalta konkurssilta. Kovalainen ei kuitenkaan ollut pitänyt lupaustaan hoitaa Oulun raastuvanoikeudessa vireille tullutta asiaa 7.000 markalla, vaan Kovalainen oli osoittanut Heikkiselle 18.11.1992 yhteensä 31.089,90 markan suuruisen laskun.

Todistajalausunnon mukaan Mikko Kovalainen käytti Paavo Heikkiseltä saamansa rahat rästissä olleiden toimistonsa vuokrien maksamiseen eikä Paavo Heikkisen asioiden hoitamiseen.

Miksi Mikko Kovalainen haastoi oikeuteen Osmo Suorsan, kun Lauri Heikkinen oli sekä suullisesti että kirjallisesti todistanut, että hän on asentanut putket väärin? Varatuomari Mikko Kovalainen Paavo Heikkisen asiamiehenä haastoi väärät henkilöt oikeuteen. Lisäksi varatuomari Mikko Kovalaisella olisi pitänyt olla myös Seppo Heikkiseltä avoin valtakirja hoitaa asioita. Sitä hänellä ei ollut eikä myöskään Oulun käräjäoikeuden tuomari ole tarkistanut varatuomari Mikko Kovalaisen valtakirjoja hoitaa asiaa. Asian käsittely olisi pitänyt lopettaa siihen, ettei varatuomari Mikko Kovalaisella ollut valtuuksia hoitaa asiaa Seppo Heikkisen puolesta. Joensuun Lakiasiaintoimiston laskuissa on laskutettu sellaisia matkoja, jotka Mikko Kovalainen on tehnyt muiden kyyditsemänä. Tällaisia ovat 4.1.1992 tehdyt matkat, joista on laskutettu 995,40 markkaa ja 9.6.1993 tehdyistä matkoista 995,40. Lasku on tehty Kainuun Lähivakuutusyhdistykselle ja täyttää näin ollen petoksen tunnusmerkistön. Oulun käräjäoikeuden istunnosta istuva tuomari teki kantelun Mikko Kovalaisen toimista Rovaniemen hovioikeudelle.
Mikko Kovalainen on haastanut Paavo Heikkisen tietämättä Katri Helena Heikkisen ja Matti Hermanni Heikkisen kuolinpesän oikeuteen maanvuokraussopimuksen irtisanomisen mitättömyyttä tarkoittavassa asiassa. Suomussalmen kihlakunnanoikeus ei ole tarkistanut avoimia asianajovaltakirjoja, sillä asian hoitamisessa olisi tarvittu myös Seppo Heikkiseltä valtakirja asian hoitamiseen. Sellaista ei Mikko Kovalaisella ollut. Asian käsittely olisi pitänyt lopettaa heti alkuunsa valtuutuksien puutteen vuoksi.Mikko Kovalainen valitti asiasta edelleen Rovaniemen hovioikeuteen ilman riittäviä valtuuksia. Rovaniemen hovioikeuskaan ei tarkistanut Mikko Kovalaisen toimivaltuuksia asiassa.
Kovalainen on nostanut 14.4.1993 Kuusamon tuomiokunnan tuomarille osoittamallaan haastehakemuksella maanvuokraussopimuksen irtisanomisen mitättömyyden toteuttamista tarkoittavan vahvistuskanteen, josa Paavo Heikkinen on kantajana. Asiaa on käsitelty Suomussalmen kihlakunnanoikeudessa 9.6.1993 § 552 kohdalla (S93/85). Kovalainen on nostanut kanteen ilman Heikkisen suostumusta ja ilman Heikkisen antamaa valtuutusta. Heikkinen ei edes tiennyt, että asiassa tullaan nostamaan kanne. Kainuun lähivakuutus on maksanut Kovalaiselle Paavo Heikkisen vakuutusyhtiössä olleen vakuutuksen perusteella tämän asian hoitamisesta yhteensä 16.772,82 markkaa.

Mikko Kovalaisen toiminnasta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/mikko-kovalaisen-asia-raahen.html

Rovaniemen hovioikeudelle tehty kantelu Mikko Kovalaisen toimista. Katso http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=780
Varatuomarin arvon poistamiskäsittely. Uutinen Savon Sanomissa Varatuomarin arvo on pysyvä.. Katso
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/07/prosessihairikko-mikko-kovalainen.html

Värikästä menoa …
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/varikasta-menoa.html

Todistusaineisto Raahen käräjäoikeudessa http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/todistusaineistoni-raahen-krjoikeudessa.html

Oma puolustukseni Raahen käräjäoikeudessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/puolustukseni-raahen-krjoikeudessa.html

Ahojahti jatkui Raahen käräjäoikeudessa
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=714

Todistusaineistoa Rovaniemen hovioikeudelle
3. Espoon käräjäoikeuden nauhoitus, jossa kuullaan todistajia Mikko Kovalaisen toiminnasta. Nauhoitus on laitettu CD-levylle ja sen kesto on noin kaksi tuntia. Mikko Kovalainen hävisi tämän jutun Espoon käräjäoikeudessa, jonka hän oli nostanut Kaisa Suomalaista vastaan.
4. Lisätodisteena esitän Mikko Kovalaisen päämiehen Reino Niskasen kirjeestä 1.7.2009 otteita. Kirje kokonaisuudessaan toimitetaan postitse Rovaniemen hovioikeuteen:
Dear Sir! Entinen lakimieheni Kovalainen. Näytin eräälle tuntemalleni lakimiehelle töitänne joita olitte minulle tehnyt. Lakimies katseltuaan Teidän aikaansaannoksianne totesi: ”Onpa omituista väpelöintiä asioidenhoito lakimieheltänne. Päätin erottaa Teidät. Te yrititte harhauttaa Espoon käräjäoikeutta kolmen todistajanne voimin tekemään virheellisen päätöksen.Te jatkoitte lakimiehelle sopimatonta käytöstänne kun lähetitte useitakin halpamaisia uhkaus-, kiristys- ja törkykirjeitänne Helsingin hovioikeuteen. Te myönsitte oikeudessa petoksen tapahtuneeksi mutta ette vaatineet petokseen ryhtyneitä henkilöitä vastuuseen.Te olitte laittaneet tietämättäni minut veljeni Veikon edustajaksi perunkirjaan.
5. Lisätodisteena esitän asioita helsinkiläisen henkilön asioiden hoidosta, jotka Mikko Kovalainen on hoitanut kelvottomasti ja päämiehensä tappioksi. On syytä epäillä, että hän on käyttänyt luottamusmiesasemaansa törkeästi väärin. Tapaus on yksi elämäni järkyttävimmistä oikeustapauksista ellei järkyttävin.6. Mikko Kovalainen on hoitanut myös K. S:n asiaa niin ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta saada oikeutta.

Olen selvittänyt kolme erittäin laajaa varatuomari Mikko Kovalaisen hoitamaa juttua, joissa kaikissa on järkyttävää jälkeä. Rikosten uhrit ovat joutuneet varatuomari Mikko Kovalaisen puhdistamiksi ja vakuutusyhtiöiden laskuttamaksi. Näissä asioissa poliisilla olisi tutkimista. Kysymys Suomussalmen tapauksesta, Helsingin tapauksesta ja Espoon tapauksesta.
Valitettavasti näissä tapauksissa syyllisiä ovat poliisit, jotka ovat jättäneet rikokset tutkimatta ja siksi rikokset ovat vanhentuneet suurelta osin. Kansalaisen on kuitenkin pitänyt voida luottaa poliisiin jotta tämä selvittään selvät rikokset. Nyt poliisi on peitellyt rikoksia ja suojellut rikollisia. Siksi poliisin toiminnasta on vastuussa poliisien lisäksi Suomen valtio, jonka on korvattava aiheutuneet vahingot täysimääräisesti. Olen keskustellut asiasta eduskunnan oikeusasiamiehen päivystävän lakimiehen kanssa ja esittänyt asian myös oikeusministerin harkittavaksi.On täysin turhaa tutkia varatuomari Mikko Kovalaisen tekemiä tutkintapyyntöjä, sillä ne on tehty kiusanteko mielessä ja tavoitteena hänellä on tehdä ilkeyttä rehellisille ihmisille keinoja kaihtamatta. Kysymys on myös yhteiskunnan varojen väärinkäytöstä.

Kaisa Suomalainen on tehnyt Espoon poliisille rikosilmoituksen varatuomari Mikko Kovalaisesta. Suomalainen on nimennyt 18 asiakirjaa, joihin tutkintapyynnön mukaan on väärennetty Kaisa Suomalaisen allekirjoitus. Nämä asiakirjat ovat seuraavat:

1. Espoon kihlakunnan rekisteritoimiston todistus 11.9.1996, sisältäen kopion hallituksen vakuutuksesta 2.3.1994 jota koskeva tilintarkastajan allekirjoitus samana päivänä.
2. Ostotarjous sopimuskaavake 22.6.1993.
3. Kaupparekisterin henkilötietojen täydennyslomake 2.3.1994.
4. Yhtiökokouksen pöytäkirja 5.5.1994.
5. Postipankin kuitti 4.2.1994.
6. Helsingin puhelinyhdistys, jäsenliittymän tilaus 30.11.1971.
7. Myyntitoimeksianto 24.9.2987
8. Käsirahasopimus 19.1.1985.
9. Kauppakirja 29.6.1984.
10. Lainhuudatuspöytäkirja/kauppakirja 10.9.1984.
11. Lainhuudatuspöytäkirja/ yhtiökokouspöytäkirja 18.6.1985
12. Hallituksen kokouspöytäkirja 15.1.1985
13. Kaksi valtakirjaa 29.1.1988 ja valtakirja 27.1.1988
14. Hallituksen kokouspöytäkirja 18.6.1985.
15. Perustamiskokouksen pöytäkirja 18.6.1985.
16. Vakuutushakemus 29.5.1986
17. Luovutussopimus 21.10.1987.
18. Vuokrasopimus 28.5.1986.Tutkimattajättämispäätöksen R/4131/03 mukaan tehdyn tutkintapyynnön sisältämästä ei löydy asianomistajan omien epäilyjen tueksi mitään.
Tutkijan ja tutkinnanjohtajan sekä syyttäjän esteellisyys johtuu myös näistä asioista

PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi. Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan. Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.

Avaintodistajan lausunto – Sulo Heiskarin oudot kaupanvahvistukset
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=85

Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

Rienstrat paljastuivat rahanpesijöiksihttp://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/rienstrat-paljastuivat-rahanpesijiksi.html

Erikoinen isänpäivä – tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/erikoinen-isnpiv-tapon-yritys.html

Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle rikostutkintapyyntö on tehty ajoissa. Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänut tutkintapyyntöä 23.3.1997.
Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002
Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen.Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.

Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/asianajaja-asko-keranen-jatti.htm

Paavo M.Petäjän väärä lausuma Korkeimmalle oikeudelle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/paavo-m-petajan-vaara-lausuma.html

Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/kihlakunnansyyttaja-ilpo-lehto.html

Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa
Julkinen selvityspyyntö maaherra Eino Siuruaiselle
katso läänin poliisijohtaja Sauli Kuha

Teon juridista arviointia
Tutkinnanjohtajan esteellisyys
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä

Syyttäjän puolueettomuusvaatimus
Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen. Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".

Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdejääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.Esitutkinnassa huomioitavaaEsitutkinnalla selvitetään rikoksella aiheutettu vahinko ja saavutettu rikoshyöty. Esitutkinnan yleiset periaatteet, tavoitteet ja oikeusturva on säädetty esitutkintalain 5-12 §:ssä. Esitutkinnassa tärkeää on objektivisuusperiaate. Yhdenvertainen kohtelu eli seikat epäillyn puolesta ja vastaan on otettava huomioon.

Toinen tärkeä asia on tutkijan ennakkoluulottomuus. Esitutkintalain keskeinen asia on syyttömyysolettama. Esitutkinta on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä. On vältettävä leimaavien lausuntojen antamista. Hienotunteisuusperiaatteeseen (ETL 8.2 §) kuuluu se, että toimitaan niin, ettei ketään aiheettomasti aseteta epäluulon alaiseksi. Esitutkinnassa on noudatettava vähimmän haitan periaatetta eli kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua välttämätöntä enempää. Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys:

Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
Suomen perustuslain 21 § määrittelee asian näin:
Oikeusturva. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Jos ja kun esitutkinta on tehty päin männikköä esteellisen tutkinnanjohtajan alaisuudessa ja syyttäjä on kaikin puolin esteellinen, niin oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei voi toteutua. Kun rikos on riittävän suuri, niin sitä ei voida laillisin keinoin ratkaista.Johtopäätökset tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan ja syyttäjä Sulo Heiskarin toiminnasta
Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on ollut tutkinnanjohtajana aina kun olen tehnyt tai minusta on tehty rikostutkintapyyntö. Raimo Ollila on jättänyt kaikki tekemäni rikostutkintapyynnöt tutkimatta ja selvittämättä, vaikka rikokset ovat olleet kiistattomia ja todistusaineisto relevantti. On täysin selvää, että luottamus hänen puolueettomuutensa on varmasti vaarantunut. Hän on kiistatta ollut esteellinen minua koskevissa asioissa olleessaan tutkinnanjohtajana.
Syyttäjä Sulo Heiskarin osalla tilanne on vähintäänkin yhtä selvä ja kiistaton. Syyttäjistä annetussa laissa nimittäin todetaan, että jos on perusteltu syy epäillä syyttäjän puolueettomuutta, niin syyttäjä on silloin esteellinen.Jo vuonna 2000 KRP:n tutkija Pauli Mattila olisi halunnut aloittaa rikostutkinnat PR-talojen asiassa. Hänellä oli kaksi pääepäiltyä. Voitte arvata keitä he olivat. Mattilalta estettiin rikostutkintojen aloittaminen.

Pyydän Korkeinta oikeutta kiireellisesti kumoamaan Rovaniemen hovioikeuden tuomion nro 855 30.9.2009 Diaarinumero R08/974 jotta Mikko Kovalaisen toimista kärsineet ihmiset saisivat perustan vaatimuksilleen asioiden oikeudenmukaisesta ratkaisemisesta. Katson, että olen pystynyt todistamaan kumoamaan kaikki syytteessä esitetyt kolme kohtaa ja olen pystynyt todistamaan väitteeni oikeaksi. Olen selvittänyt Suomussalmen tapauksen lisäksi Espoon ja Helsingin tapaukset, joissa ihmiset ovat joutuneet järkyttävien vääryyksien kohteeksi Mikko Kovalaisen hoitaessa heidän asioitaan. ”Villit lakimiehet” ovat laillisuusvalvonnan ulkopuolella ja ainoastaan poliisi ja oikeuslaitos voivat toimia tehokkaasti ”villien lakimiesten” suhteen.

Kalajoella 13.10.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

lauantai 10. lokakuuta 2009

Yleisen oikeustajun vastaista järkyttävää oikeuden toimintaa













Tässä on kolme oikeustapausta samalta päivältä. Kaikki kolme tapausta ovat yleisen oikeustajun vastaisia ja osoittavat Suomen oikeuslaitoksen nykyistä tilaa. Otan ensimmäisenä esimerkkinä Raahen käräjäoikeuden päätöksen, jota Rovaniemen hovioikeus ei muuttanut.

Lääkäri imi potilaan nänniä - ei rangaistusta

Hovioikeuden mukaan nänniä imenyt lääkäri ei syyllistynyt nuoren naispotilaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön, kunnianloukkaukseen tai virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Potilas valitti Raahen käräjäoikeuden päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen, joka ei muuttanut tuomiota.
Tuomioon ei vaikuttanut uuden todistajan lausunto. Lääkäristä on valitettu potilasasiamiehelle kaikkiaan viisi kertaa: kahdesti ennen ja jälkeen imemistapauksen.
Todistaja työskenteli tapahtuma-aikana kyseisessä sairaalassa potilasasiamiehenä.
Tapahtumat saivat alkunsa lääkärintarkastuksessa nuoren naisen rintakipuun liittyvän ultraäänitutkimuksen jälkeen. Lääkäri puristeli potilaan rintoja edestä ja takaapäin, kehui hänen rintojensa muotoa ja lopulta imi toista nänniä.
Lääkärin mukaan kyseessä oli tavanomainen tutkimus.

Erkin kommentti: Koska lääkäri on tunnustanut teon, niin kysymys ei ole sana vastaan sana-asiasta. Lääketieteen lisensiaatti todistaa, ettei tissien imeskely kuuluu hoitotoimenpiteisiin. Näin voidaan varmasti todistaa, että Raahen käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden päätökset ovat varmasti vääriä.

Näin kirjoittaa lääketieteen lisensiaatti:
Itse en oppinut kyseistä tutkimustoimenpidettä (nännin imeminen) oman lääkärinkoulutukseni aikana. Rintojenkliiniseen tutkimiseen kuului inspektio (katsotaan mm muoto, väri, mahdolliset ihon vetäytymät, liikkuvatko symmetrisesti, nestevuoto ym) ja palpatio (tunnustellaan rintojen rakenne ja mahdolliset kyhmyt sekä aristus, voidaanko myös puristaa nännnistä mahd. nestevuodon tarkistamiseksi) mutta suctio (imeminen) kuului vain äidinmaitokeskuksen ohjelmaan.
Nähtävästi kyseinen lääkäri on ollut eri yliopistossa tai sitten kyseisen tutkimuksen opettaminen kuuluu vasta erikoislääkärikoulutukseen. Tai sitten lääkäri on käyttänyt häpeilemättä tilaisuutta hyväkseen.

Minulle kerrottiin, että Rovaniemen hovioikeus olisi lyhentänyt raiskauksesta tuomitun rangaistusta aktin lyhyyden vuoksi. Kysymys on eri asiasta, mutta samasta tuomioistuimesta.

Toinen tapaus:

KKO: Vasaralla ja pesäpallomailalla hakkaaminen ei ole törkeä rikos

Pesäpallomailalla tai vasaralla uhrin hakkaaminen ei ole törkeä pahoinpitely. Korkeimman oikeuden mukaan pesäpallomaila ja vasara eivät ole ampuma- ja teräaseisiin verrattavia hengenvaarallisia välineitä.
KKO linjasi tuomitsemiskäytäntöä tapauksissa, joissa helsinkiläismies löi avovaimoaan pesäpallomailalla ja vasaralla päähän. Ensimmäisellä kertaa mies käytti pesäpallomailaa ja toisella kertaa vasaraa. Nainen sai vertavuotavia haavoja ja vasaralla takaraivoon lyöminen johti tajunnan menetykseen.

KKO alensi miehen törkeistä pahoinpitelyistä saamat tuomiot pahoinpitelyiksi. Korkeimman oikeuden mielestä pesäpallomaila, vasara ja monet muut välineet, kuten kivet ja laudankappaleet, voivat sinänsä olla hengenvaarallisia. Rikoslaissa pahoinpitely kuitenkin katsotaan törkeäksi vain silloin, jos siinä käytetään ampuma- tai teräasetta tai niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä.
Lisäksi rikoksen on oltava kokonaisuudessaan törkeä. Rajauksella on haluttu korostaa sitä, että varsinaisten aseiden käyttö on tuomittavampaa kuin muiden välineiden käyttö.
Alemmat oikeudet, Helsingin käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus pitivät pahoinpitelyjä törkeinä. Muutosta tuomioon haki mies itse. Tuomion muuttaminen korkeimmassa oikeudessa ei kuitenkaan vähennä miehen saamaa runsaan vuoden vankeusrangaistusta.
Pahoinpitelyt tapahtuivat Helsingissä vajaat kaksi vuotta sitten.

Erkin kommentti: Korkeimman oikeuden päätös on yleisen oikeustajun vastainen. Korkein oikeus ei ole tästä maailmasta, mutta toimii kuitenkin verovaroilla.

Kolmas tapaus:

Oikeus sössi - mies menetti luottotietonsa

Keski-Suomessa asuva mies halusi parantaa tietoliikenneyhteyksiään ostamalla laajakaistatikun kannettavan tietokoneeseensa. Homma tyssäsi myymälään, jossa myyjä ilmoitti, että mies on menettänyt luottotietonsa.
Raha-asiansa säntillisesti hoitanut mies ei kuitenkaan uskonut myyjän tuomioon, vaan haki luottotietonsa omatieto.fi-sivustolta. Selvitys antoi Salossa asuvan naisen tiedot. Mies, joka ei halua nimeään julkisuuteen, sanoo Kauppalehdelle, että siinä vaiheessa hälytyskellot soivat.
Suomen Asiakastiedosta myönnetään, että prosessissa sotkeutuivat miehen nimi ja naisen henkilötunnus. Asiakastieto ei kuitenkaan suostu syylliseksi.
- Syyllinen on perintäyritys, jossa nakkisorminen virkailija on naputtanut henkilötunnuksen väärin, sanoo Asiakastiedon osastopäällikkö Juuso Jokela.
Luottotietoyrityksessä mikään järjestelmä ei herjannut ristiriidasta.

Pienestä summasta syntyi suuri soppa, sillä alkuperäinen velkoja on postimyyntifirma, joka haki 38 euron saatavia.
Luottotiedot voi menettää vain käräjäoikeuden päätöksellä. Kyseinen saatava nuijittiin pöytään Salon käräjäoikeudessa, missä virhe kyllä myönnetään, mutta ei haluta sitä suuremmin kommentoida.
Käräjäoikeuden notaari Juho Raula ihmettelee sitä, ettei mikään tietokonepohjainen järjestelmä ”herjannut” oikeudessakaan ristiriitaisista tiedoista.
Käräjäoikeuden päätöksen mukaan miehen luottotiedot olisivat menneet vuoteen 2012 asti.

Mustalla listalla yli puoli vuotta

Mies otti yhteyttä Asiakastietoon, joka korjasi virheen samana päivänä. Asiakastieto myös lähetti virheestä kirjeen kaikille niille, jotka olivat mahdollisesti saaneet tiedon luottotietojen menetyksestä. Tällaisia ovat esimerkiksi luottokorttiyhtiöt.
Ovatko kolmannet tahot vieneet uudet tiedot järjestelmiinsä? Siitä Asiakastieto ei voi mennä takuuseen. On mahdollista, että mies roikkuu edelleen luottotiedottomana jonkin yrityksen tiedostoissa.
Koko soppa paljastui miehelle vasta tällä viikolla, vaikka käräjäoikeus oli tehnyt päätöksen luottotietojen menetyksestä jo helmikuussa. Mies on ollut mustalla listalla yli puoli vuotta.
Asiakastiedon Jokelan mukaan tapaus ei ole ensimmäinen, mutta suhteellisen harvinainen se on. Joskus on sekoittunut firman y-tunnus ja nimi, joskus aviomiehen ja -vaimon tiedot.
Keskisuomalainen mies sanoo, että hän ei aio tyytyä ”koottuihin selityksiin”. Lasku lukuisista puheluista ja menetetystä työajasta lähtee alun perin tiedot väärin naputelleeseen perintäfirmaan.
- Luultavasti teen myös poliisille tutkintapyynnön. Haluan selvittää esimerkiksi, onko asiassa loukattu yksityisyyteni suojaa.

torstai 8. lokakuuta 2009

Oikeusrekisterikeskuksen todistus


















Oikeusrekisterikeskus todistaa, että olen maksanut Raahen käräjäoikeuden 19.5.2009 nro 2009/16 määräämän 820 euroa 22.7.2009. Sain tuosta Raahen käräjäoikeuden väärästä päätöksestä tiedon 21.7.2009 oikeusrekisterikeskukselta. Toimin asiassa niin nopeasti kuin käytännössä oli mahdollista, sillä on otettava huomioon, että olen oikeuden väärien päätösten johdosta luottokelvoton.
Rovaniemen hovioikeus totesi päätöksessään 30.9.2009 nro 856 diaarinumero R09/679 Raahen käräjäoikeuden päätöksen vääräksi valitukseni perusteella. Minulle oli määrätty sellaisia sakkoja Raahen käräjäoikeuden päätöksellä, joita minulle ei ole oikeudessa tuomittu. On syytä epäillä, että Raahen käräjäoikeuden väärä päätös on syntynyt tietoisen ja tarkoituksenmukaisen toiminnan seurauksena, sillä sakkopäätökseen johtanut prosessi on monen virkarikoksen avulla aikaansaatu.

Poliisi ei kuitenkaan tutki asioita, vaikka todistusaineistot ovat kiistattomat. Myös Rovaniemen hovioikeuden päätös, jolla Raahen käräjäoikeuden päätös todettiin vääräksi, on virheellinen. Koska olin maksanut Raahen käräjäoikeuden määräämän väärän sakon oikeusrekisterikeskukselle, niin ei Rovaniemen hovioikeuden olisi pitänyt määrätä 13 päivää vankeutta, koska sakot oli maksettu. Rovaniemen hovioikeudella oli varmasti tiedossa, että sakot on saatu aikaan rikosten avulla, mutta Rovaniemen hovioikeus ei ottanut huomioon asiassa kirjallista todistusaineistoa eikä antanut suullista käsittelyä, jossa asiat olisi voitu vuorenvarmasti ja kiistattomasti todistaa. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti olisi selvittänyt asiassa totuuden. Sitä Rovaniemen hovioikeus ei halunnut, koska Erkki Ahon tilanne piti tehdä niin vaikeaksi kuin oikeuden väärillä päätöksillä pystytään tekemään. On syytä epäillä, että toiminta on tietoista ja tarkoituksenmukaista.
Menettely on todella törkeää ja täyttää minun mielestäni kiistatta ihmisoikeusrikoksen tunnusmerkistön.

Keskeiset ja todelliset syylliset tässä prosessissa ovat syyttäjä Sulo Heiskari, tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ja poliisi Harri Rahkola. Tarkemmin asiat selviävät osoitteesta

torstai 1. lokakuuta 2009

Valituslupahakemus Korkeimmalle oikeudelle

Hiirella napsauttamalla kuvan päällä saa kuvan suuremmaksi.






























Rovaniemen hovioikeus
PL 8210
96101 Rovaniemi
sähköposti: rovaniemi.ho@oikeus.fi

Korkeimmalle oikeudelle

Pyydän Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa Rovaniemen hovioikeuden päätökseen nro 856 antamispäivä 30.9.2009 Diaarinumero 09/679. Pyydän Korkeimmalta oikeudelta myös kiireellistä asian käsittelyä ja toimenpanokieltoa Rovaniemen hovioikeuden päätökselle.

Olen saanut oikeusrekisterikeskukselta tiedon Raahen käräjäoikeuden päätöksestä 21.7.2009. Olen maksanut oikeusrekisterikeskukselle Raahen käräjäoikeuden määräämän maksun 820 euroa 22.7.2009 kuten maksukuitista näkyy. Valitin Raahen käräjäoikeuden päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen, koska minun oikeustajuni mukaan päätös oli väärä ja oli syntynyt laajan rikosketjun tuloksena. Rovaniemen hovioikeus on todennut päätöksessään, että on tapahtunut tuomiovirhe. Rovaniemen hovioikeus on poistanut 420 euron päiväsakon, koska se ei ole sellaista määrännytkään. Rovaniemen hovioikeus on kuitenkin jättänyt voimaan 400 euron uhkasakon ja muuttanut sen 13 päiväksi vankeutta.
Rovaniemen hovioikeuden päätös on varmasti väärä, koska uhkasakko on maksettu jo 22.7.2009 eli heti seuraavana päivänä kun sain asiasta tiedon.

Uhkasakko on muodostunut monen rikoksen seurauksena ja katson, että Rovaniemen hovioikeuden olisi pitänyt myös käsitellä esittämäni perusteet miksi uhkasakkokin oli väärin tuomittu. Katson myös, että tuomarit hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen ja määräaikainen hovioikeudenneuvos Liisa Rintala sekä määräaikaisen hovioikeudenneuvos Timo Mäkeläinen olivat kaikki esteellisiä käsittelemään asiaa, koska heillä oli ennakkoasenne käsiteltävään asiaan. Ennakkoasenne oli muodostunut tuomio nro 855 antamispäivä 30.9.2009 diaarinumero R08/974 yhteydessä. He käsittelivät tämän asian ( Rovaniemen hovioikeuden päätös nro 856 antamispäivä 30.9.2009 Diaarinumero 09/679) yhteydessä samoja asioita, joita he olivat käsitelleen tuomion 855 antamispäivä 30.9.2009 diaarinumero R08/974 yhteydessä.

Lisäksi olin ollut yhteydessä Rovaniemen hovioikeuden presidenttiin Esko Oikariseen asian käsittelyn yhteydessä, josta on Rovaniemen hovioikeuden päätös 14.5.2007 nro 418 diaarinro R06/70 eli juuri se päätös, josta on uhkasakkoa käsitelty. Pyysin silloin Rovaniemen hovioikeuden presidenttiä Esko Oikarista varmistamaan, että saan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Lähinnä oli kysymys syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyydestä sekä rikostutkinnanjohtaja Raimo Ollilan esteellisyydestä. Rovaniemen hovioikeuden presidentin Esko Oikarisen avulla sain muun muassa Ylivieskan käräjäoikeuden käräjätuomarin nimikirjan, jonka Ylivieskan käräjäoikeuden laamanni kieltäytyi minulle toimittamasta. Muistini mukaan laamaani Kuurinmaa-Myllyniemi antoi Rovaniemen käräjäoikeudelle asiassa lausuman, jonka johdosta Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen oli minuun yhteydessä ja ilmoitti, että sitä lausumaa ei käsitellä Rovaniemen hovioikeudessa. Minun oikeustajuni mukaan Ylivieskan käräjäoikeuden laamannin lausuma ei pitänyt yhtä totuuden kanssa. Rovaniemen hovioikeus ei kuitenkaan antanut suullista käsittelyä eikä ottanut kirjallista todistusaineistoa asiassa huomioon. Siksi Rovaniemen hovioikeuden päätös asiassa on väärä. Rovaniemen hovioikeuden päätös on 14.5.2007 nro 418 diarinro R06/70. Pyydän Korkeinta oikeutta kumoamaan ko. päätöksen.

Katso Rovaniemen hovioikeuden päätös ja siihen liittyvät tosiasiat
http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?content=detail&id=289

sivu 1
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=300
sivu 2
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=299
sivu 3
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=298
sivu 4
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=297
sivu 5
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=296
sivu 6
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=295
sivu 7
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=294
sivu 8
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=293
sivu 9
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=292
sivu 10
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=301

Pyydän Korkeinta oikeutta kumoamaan myös tämän Rovaniemen hovioikeuden päätöksen koska se on syntynyt esteellisen syyttäjän ja esteellisen tutkinnanjohtajan toimesta. Nämä asiat Rovaniemen hovioikeus on jättänyt kokonaan käsittelemättä kummassakin päätöksessään.

PR-talojen markkinoilta poistaminen
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan. Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Avaintodistajan lausunto – Sulo Heiskarin oudot kaupanvahvistukset
Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissaYlivieskan poliisille Raimo Ollilalle rikostutkintapyyntö on tehty ajoissa. Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänut tutkintapyyntöä 23.3.1997.Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen.Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.
Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä
Paavo M.Petäjän väärä lausuma Korkeimmalle oikeudelle
Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto
Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa
Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
Lestadiolainen värisuora

Teon juridista arviointia

Tutkinnanjohtajan esteellisyys
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694

Lahola halusi auttaa rikoksentekijöitä

Työttömäksi jouduttuani ryhdyin selvittämään PR-talojen konkurssivyyhteä ja Natura-asiaa. Minulta katkaistiin työttömyyskorvaukset täysin poikkeuksellisella tavalla ja myös starttiraha katkaistiin täysin poikkeuksellisella tavalla. Todistuksena siitä on Suomen työvoimatoimistoille tehty kysely ja siitä tehty tutkimus.
Olin selvittänyt PR-talojen konkurssivyyhteä ja Natura-asioita. Nyt olen selvittänyt molemmat asiat ja voin todistaa olevani oikeassa. Katso Naturan osalta näitä linkkejä:

Menettikö Kallan karit itsehallintonsa
http://naturansalat.blogspot.com/2008/11/menettik-kallan-karit-itsehallintonsa.html

Tästä saa suoraan mm. julkisasiamiehen ratkaisuehdotus
http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi&newform=newform&Submit=Etsi&alljur=alljur&jurcdj=jurcdj&jurtpi=jurtpi&jurtfp=jurtfp&alldocrec=alldocrec&docj=docj&docor=docor&docop=docop&docav=docav&docsom=docsom&docinf=docinf&alldocnorec=alldocnorec&docnoj=docnoj&docnoor=docnoor&typeord=ALLTYP&docnodecision=docnodecision&allcommjo=allcommjo&affint=affint&affclose=affclose&numaff=C-362%2F06+P&ddatefs=&mdatefs=&ydatefs=&ddatefe=&mdatefe=&ydatefe=&nomusuel=&domaine=&mots=&resmax=100
Katso kokonaisuus
http://naturansalat.blogspot.com/

Natura - sinetöity valtiosalaisuus
http://www.yle.fi/mot/mb041129/kasikirjoitus.htm

Natura toi Alpit Espooseen
http://www.yle.fi/mot/mb060904/kasikirjoitus.htm

Natura laillisuuskriisissä
http://www.yle.fi/mot/mb260503/kasikirjoitus.htm

KHO - korkein hallituksen oikeus
http://www.yle.fi/mot/190301/kasis.htm

Natura seikkailu 2000
http://www.yle.fi/mot/090298/kasis.htm

Olin siis oikeassa, mutta minut haluttiin vaientaa ja tehdä minut ”vaarattomaksi” viemällä viimeisetkin ihmisen perusoikeudet eli sosiaaliturva jotta en voisi selvittää rahattomana asioita ja eläminenkin pyrittiin tekemään mahdollisimman vaikeaksi ilman rahaa ja jatkuvien rikostutkintapyyntöjen ja oikeudenkäyntien johdosta. Jouduin olemaan maanpaossa työvoimatoimistonjohtaja Tapio Laholan ja syyttäjä Sulo Heiskarin sekä poliisi Raimo Ollilan toimien takia.

Kalajoen työvoimatoimiston ”laho” päätös – elinkautiset vaikutukset
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=168

Starttiraha katkaistiin kostona – maineen mustaaminen
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=169

Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti – Tapio Laholan vai Erkki Ahon kunnia
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=170

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/search?updated-max=2008-11-26T09%3A52%3A00%2B02%3A00&max-results=7

Selvitys oikeussäännöksistä, - käytännöstä ja -kirjallisuudesta

Lainsäädäntö: Oikeudenkäymiskaari 31 luku (20.2.1960/109)Ylimääräisestä muutoksenhausta
Kantelu1 § (20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:
1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;
2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;
3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai
4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.
Pääasian ratkaiseminen alueellista toimivaltaa vailla olevassa tuomioistuimessa ei ole 1 momentissa tarkoitettu peruste poistaa tuomio. (13.3.2009/135)L:lla 135/2009 lisätty 2 momentti tulee voimaan 1.9.2009.2 § (20.2.1960/109)
Jos joku tahtoo kannella tuomiovirheestä, tulee hänen antaa kantelukirjelmä asianomaiseen ylioikeuteen tahi, mikäli kysymys on ylioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiosta, korkeimpaan oikeuteen.Kantelu on tehtävä, milloin se perustuu 1 §:n 1 tai 4 kohdassa mainittuun seikkaan, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman.
Edellä 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on sanottu määräaika luettava siitä, kun kantelija tai tuomiosta tiedon.Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden valvomisessa toimivaltaisen lainkäyttö- tai valvontaelimen todettua oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä, kantelu voidaan 2 momentin estämättä tehdä kuuden kuukauden kuluessa kyseisen valvontaelimen
Lainvoiman saaneen tuomion purkaminen7 § (20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan purkaa:
1) jos oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputuloksiin;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Tuomiota älköön purettako 1 momentin 3 kohdassa mainitusta syytä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.
8 § (20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:
1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
8 a § (16.5.2003/360)Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan eduksi purkaa:
1) jos 8 §:n 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut edellytykset ovat olemassa;
2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisvaatimuksen hylkäämiseen tai siihen, että menettämisseuraamus olisi tuomittu olennaisesti lievempänä, taikka on muutoin erittäin painavia syitä katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys menettämisseuraamuksesta; tai
3) jos syyte siitä rikoksesta, jonka perusteella menettämisseuraamus tuomittiin, on sittemmin hylätty näyttämättömänä, tai muusta syystä syytteen hylkäämisen vuoksi menettämisseuraamuksenkaan tuomitsemiselle ei olisi ollut edellytyksiä.
10 § (20.2.1960/109)Tuomion purkamista tarkoittava hakemus riita-asiassa sekä syytetyn tai 9 c §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vastaajan vahingoksi rikosasiassa on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta, tai jos hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Mainittua aikaa ei kuitenkaan ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona se tuomio, jonka purkamista haetaan, sai lainvoiman. Milloin hakemus riita-asiassa nojautuu 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun seikkaan, luetaan aika siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. (30.12.2003/1290)Riita-asiassa annetun tuomion purkamista älköön haettako sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä.

Oikeuskirjallisuus

Leppänen - Välimäki, Muutoksenhaun pääpiirteet, s. 105... Jotta rikollinen menettely johtaisi purkuun, edellytyksenä vielä on, että sen voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Rikolliselta menettelyltä edellytetään siis tietynlaista kausaalisuutta jutun lopputuloksen kanssa. Näyttökynnys kausaalisuuden suhteen on kuitenkin matala. Alhainen näyttökynnys ( "voidaan otaksua vaikuttaneen") riittää.

Hovioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentissa on säädetty, että hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille alioikeuksien valvonnassa tietoonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.

Pyydän asialle kiireellistä ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellyttämää asian käsittelyä. Mielestäni suullinen käsittely on perusteltu, koska asian käsittely eri oikeusistuimissa on kestänyt jo 14,5 vuotta.

Kalajoella 2.9.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja