From:
Erkki Aho
Sent:
Monday, May 14, 2018 4:01 AM
To:
ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi
Subject:
haastehakemuksen taydennys
Haastehakemuksen täydennys Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle asiassa R18/370 kantaja Erkki Aho vastaaja Terttu Kela
Ulosottoviranomainen
ja ulosottoviranomaiset aina ylintä johtoa myöden ovat olleet
tietoisia siitä, että kaikki ulosottoni on saatu aikaan rikosten
avulla ja siten ulosottoni ovat perintäkelvottomia.
Olen
joutunut kärsimään valtion rikollisen toiminnan johdosta neljä
konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä
muutettiin ehdonalaiseksi sekä seitsemän kunnianloukkaustuomiota,
mitkä kaikki on saatu aikaan valtion rikollisella toiminnalla. Olen
joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi ja minulta on
valtion rikollisen toiminnan johdosta tuhottu yritykseni, ryöstetty
omaisuuteni, estetty yritystoiminta, olen ollut luottokelvoton 23
vuoden ajan ja viimeisin valtion rikollisessa toiminnassa on
avioero-oikeudenkäynti 44 avioliittovuoden jälkeen. Olen kärsinyt
valtavat taloudelliset tappiot ja hirvittävät henkiset kärsimykset
valtion rikollisen toiminan takia.
Minulla
on perustuslain 15 §:n mukaan omaisuuden suoja, jokaisen omaisuus on
turvattu perustuslain mukaan. Ulosottoviranomaiset toimivat
perustuslain vastaisesti. Perustuslain 106 §:n mukaan Jos
tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen
soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa,
tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Ulosottoviranomaiset
ovat olleet tietoisia näistä asioista:
PR-talojen
konkurssivyyhti 1
PR-talojen
konkurssivyyhti 2
PR-talojen
konkurssivyyhti 3
Erkki
Ahon videot ( 8 video)
Vahingonkorvauslaskelma
ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
- osakepääoma 100 857 euroa
- toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
- omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
- tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
- henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
- tilauskanta 165 911 euroa
- kotimaan myynti 26 053 406 euroa
- Japanin myynti 1 443 430 euroa
- Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
- ikkunakauppa 17 551 182 euroa
- Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
- Saksan hirsi 10 460 000 euroa
- Venäjän puu 11 460 569 euroa
- rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroayhteensä 153 828 383 euroa
Huom.
vuosi lisää tekee summaksi 164 592 092.91 laskettuna 7 %:n korolla
ja jos avioero toteutuu niin vahinkoravussumma nousee 10 miljoonalla
eurolla. Silloin summa on 174 592 092,91 euroa.
Valtiopetoksen
eli ns. Koiviston konklaavin 6.5.1992 asiakirjat julistettiin
salaisiksi vastoin lakia. Presidentti Tarja Halonen kieltäytyi
luovuttamasta ns. Koiviston konklaavin asiakirjoja minulle, Erkki
Aholle, 24.10.2005 päätöksellään A/9670/05. Ns. Koiviston
konklaavissa todistusaineiston mukaan tasavallan presidentti Mauno
Koivisto päätti antaa pankeille suosituimmuusaseman eli pankki
voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Menettely täyttää
valtiopetoksen tunnusmerkistön. Lisäksi käytäntö on osoittanut,
että pankkikriisin rikollisille on annettu syytesuoja asioissa.
Tästä johtuen oikeudenkäynnit eivät ole voineet täyttää Suomen
perustuslain ja EU:n Ihmisoikeussopimuksen mukaisia määräyksiä
eli oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Liitteenä
Tasavallan Presidentti Tarja Halosen päätös ns. Koiviston
konklaavin päätösten salaamisesta. Kysymys on valtiopetoksesta,
mikä ei vanhene koskaan.
SSP-sopimus
solmittiin 22.10.1993 Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin
kesken: Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien Keskusliiton,
Postipankin ja SYP:n kesken. Sopimus julistettiin 100 vuodeksi
salaiseksi. Salaisessa sopimuksessa sovittiin muun muassa
kilpailunrajoitussopimuksen vastaisesta toimialarationalisoinnista.
Sopimuksessa määriteltiin toimialat, joilta poistetaan
ylikapasiteetti ja yritysten kaatamisperusteet. Pankit tekivät
luettelot poistettavista yritystä ja laittivat saatavansa valtion
avoimeen pankkitukipiikkiin. Markkinoilta poistettiin vuoden 1997
loppuun mennessä 48 000 yritystä, aiheutettiin 280 000 ihmisen
ylivelkaantuminen ja n. 500 000 ihmisen työttömyys. Lisäksi 11 500
ihmistä teki itsemurhan. Velallisten Tukiryhmän mukaan luvut ovat
myöhemmän kehityksen mukana kasvaneet 60 000 markkinoilta
poistettuun yritykseen ja 16000 itsemurhaan. Kysymyksessä on minun
oikeustajuni mukaan kansanmurha.
Todisteena
kopio 100 vuodeksi salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta.
Pankkikriisin oikeudenkäynnit eivät ole voineet olla
oikeudenmukaisia, koska valtio on salannut totuuden. Kaikki
pankkikriisin oikeudenkäynnit ovat olleet Suomen perustuslain,
Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja YK:n Ihmisoikeusjulistuksen
vastaisia.
31.03.2000
Aktiv Hansa ja C&A Finland Oy ostivat ministeri Suvi-Anne
Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenalin
omaisuuudenhoitoyhtiön 12,2 miljardin saatavat (76 000) 5 % :lla
todellisesta arvosta. Velallisille ei annettu mahdollisuutta vapautua
veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Ulkomaiset yhtiöt perivät
velallisilta täyttä summaa korkeilla koroilla aina velallisen
kuolemaan saakka ja velallisen kuoltua vielä kuolinpesältä
eduskunnan päätöksen mukaisesti. Aktiv-Hansa kaupan asiakirjat
ovat julistettu 25 vuodeksi vuodeksi salaiseksi.
Oikeudenmukainen
oikeudenkäynti ei ole voinut toteutua näiden salaisiksi
julistamisten takia. Siksi pankkikriisiä koskevat päätökset ovat
laittomia ja oikeuden päätökset mitättömiä ja Suomen valtio on
korvausvelvollinen kaikille pankkikriisin uhreille ja heidän
omaisilleen aiheuttamansa vahingot korkoineen.
Suomen
valtio organisoi toimintansa valtiopetoksen mukaisesti. Helsingin
Sanomien uutisen mukaan Kera Oy:ssä perustettiin ns.
ruumiinpesuryhmä, mikä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen
alaisuudessa ja jota johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen.
Ryhmän tehtäviin kuului pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns.
ongelmayritykset ja minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin kuului
kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen ja markkinoilta
poistamiseen käytettiin muun muassa ns. saattohoitajia, joiden
tehtävänä oli ajaa yritys konkurssiin. Kera Oy toimi Kauppa- ja
Teollisuusministeriön yrityskehitysyksikön alaisena. Kaadettujen
yritysten johtajista tehtiin rikollisia oikeuksien väärillä
päätöksillä.
-------
-------
Olen haasteessani vaatinut salattujen
asiakirjojen esittämistä oikeudenkäynnissa todistusaineistona,
koska minulla on siihen lain suoma oikeus.
sivu
24 vaatimukset asiakirjojen toimittamiseksi oikeudenmukaiseen
oikeudenkäyntiin
- salaiseksi julistetut ns. Koiviston konklaavin asiakirjat
- SSP-sopimuksen asiakirjat, jotka on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi ja jossa Suomen valtio ja 4 pankkia päätti poistaa ylikapasiteettia markkinoilta tietyiltä aloita ja aiheutti näin 48 000 – 60 000 yrityksen markkinoilta poistamisen sekä 11500 – 16 000 yrittäjän itsemurhan
- Kera Oy:n ja KTM:n asiakirjat koskien ns. ruumiinpesuryhmiä ja ylikapasiteetin poistamista
- Aktiv Hansa-kaupan asiakirjat ja salaisiksi julistetut asiakirjat liittyen Arsenalin toimintaan. Aktiv Hansa-kaupan asiakirjat on julistettu 25 vuodeksi salaiseksi ja salaaminen estää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin suorittamisen.
Katso:
From: Erkki Aho
Sent: Friday, May
18, 2018 4:26 AM
To:
ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi
Subject: täydennys
Ylivieskan
käräjäoikeudelle asiaan R18/370
Eilen illalla 17.5.2018
eläkkeellä oleva syyttäjä Sul Heiskari, joka toimi
kaupanvahvistajana Alavieskan Puurakenne Oy:n ja Euronio Oy:n
(myöhemmin PR-Teollisuus Oy) kauppakirjoissa ja syyttäjänä
kaikissa niissä johtuvissa oikeudenkäynneissä, soitti minulle
kello 18.49 puhelun mikä kesti 17 minuuttia 33 sekuntia, jonka
jälkeen kiitin puhelusta ja katkaisin puhelun. Puhelun innoittamana
tarkennan asioita jotka liittyvät oikeudessa käsiteltävään
asiaan kiinteästi, sillä jos kaupanvahvistaja/syyttäjä Sulo
Heiskari olisi noudattanut lakia niin kaikki asiat olisivat toisin.
Vetoan korkeimman oikeuden päätökseen KKO: 2011:32
KKO:2011:32
Kiinteistön luovutuksen
muotovaatimusta koskeneessa vanhan maakaaren 1 luvun 2 §:ssä
(575/1948) säädettiin, että kaupanvahvistajan todistuksen lisäksi
luovutuksen tuli olla tämän kutsuman esteettömän todistajan
oikeaksi todistama. Voimassa olevan maakaaren säätämiseen
johtaneissa esitöissä (HE 120/1994 vp s. 24) pidettiin kahden
esteettömän todistajan läsnäoloa tarpeettomana ja perusteeksi
muotovaatimuksen muuttamiselle tässä suhteessa esitettiin, ettei
oikeusvarmuus edellyttänyt virkavastuulla toimivan kaupanvahvistajan
lisäksi toisen esteettömän todistajan läsnäoloa. Muotovaatimus
otettiin maakaaren 2 luvun 1 §:n 1 momenttiin ehdotetussa
muodossaan.
Korkein oikeus toteaa,
että oikeustoimen pätevyyden edellytyksenä oleva asiakirjan
määrämuotoisuus varmistaa asiakirjan alkuperäisyyttä ja aitoutta
sekä vahvistaa sitä, että asiakirjan sisältö vastaa osapuolten
tarkoitusta. Laissa säädettyjä muotomääräyksiä on
lähtökohtaisesti edellytetty noudatettaviksi sanamuotonsa
mukaisesti.
APR:n konkurssipesän ja
Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) kiinteistöjen
kauppakirjojen allekirjoitustilaisuudessa ei ollut läsnä
kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo. Siis
kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ollut
paikalla kaupanvahvistustilaisuudessa kuten maakaari edellyttää.
Maakaaren 2 luku 1 § edellyttää, että kaupanvahvistajan kutsuma
todistaja on läsnä kaupanvahvistustilaisuudessa. Nyt sopimuksessa
on muotovirhe, kun sopimus ei noudata sille asetettuja
muotovaatimuksia. Kun sopimuksessa on muotovirhe, sopimusosapuoli voi
vedota virheeseen ja sopimuksen sitomattomuuteen.
Väliaikaiset
pesänhoitajat eivät konkurssisäännön 52 §:n mukaan saa myydä
kiinteää omaisuutta. Lisäksi korkein oikeus päätöksessään
toteaa, että asiakirjan sisällön pitää vastata osapuolten
tarkoitusta. Nyt kaupanteossa on salattu 48 miljoonan pantatut
kiinnitykset ja kaupoissa on tehty näin törkeä petos. Se ei ole
varmasti ollut ostajapuolen tarkoitus.
Väliaikaiset
pesänhoitajat eivät ole esittäneet valtakirjoja, että heillä on
oikeus myydä päämiestensä Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n omaisuutta.
Asiamiehen valtuutuksesta säädetään Maakaaren 2 luvun 3:ssa
pykälässä, jonka mukaan valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä
kirjallisesti. Valtakirjasta on käytävä ilmi myytävä kiinteistö
sekä asiamiehen nimi. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja.
Maakaari sääntelee vain myyjän asiamiehen valtuutusta, ostajan
asiamiehen valtuutus voidaan antaa myös suullisesti.
Väliaikaiset
pesänhoitajat myivät toisen omaisuutta omanaan. Korkein oikeus on
edellyttänyt päätöksessään, että säädettyjä muotomääräyksiä
noudatetaan. Väliaikaisten pesänhoitajien olisi tullut esittää
valtakirjat. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät saa myydä kiinteää
omaisuutta ja siltäkin osalta muotomääräyksiä/lakia on rikottu.
Kaupanvahvistajan olisi tullut noudattaa lakia eli huomioida se,
ettei väliaikaiset pesänhoitajat saa konkurssisäännön mukaan
myydä kiinteää omaisuutta ja että heidän tulee esittää
valtuutuksensa kirjallisesti kiinteistöjen myyntiin.
Korkeimman oikeuden päätös
siis selvetään maistraatin kaupanvahvistusohjeita, mitkä
perustuvat lakitekstiin:
Kuka
on kaupanvahvistaja?
Maistraatissa toimivia
kaupanvahvistajia ovat henkikirjoittajat sekä maistraatin päällikön
kaupanvahvistajaksi määräämät virkamiehet.
Kaupanvahvistajat voivat
vahvistaa kiinteistönluovutuksia riippumatta siitä, millä
paikkakunnalla kiinteistö sijaitsee.
Milloin tarvitaan
kaupanvahvistaja?
Kaupanvahvistajan on
oltava läsnä kiinteistönluovutuksessa luovutuskirjaa
allekirjoitettaessa.
Luovutus voi olla
esimerkiksi kauppa, vaihto tai lahja.
Myös kiinteistökauppaa
koskeva esisopimus vaatii kaupanvahvistajan todistuksen.
Kaupanvahvistajan tehtävät
Kaupanvahvistajan
tehtävänä on vahvistaa kiinteistön kauppakirjat ja muut
luovutuskirjat.
Ennen kuin
kaupanvahvistaja todistaa luovutuksen, hänen on tarkastettava
osapuolten henkilöllisyys ja se, että luovutuskirja täyttää
lakisääteiset muotovaatimukset. Allekirjoitushetkellä osapuolten
on voitava todistaa henkilöllisyytensä.
Luovutuskirja
Luovutuskirjalla
tarkoitetaan asiakirjaa, josta ilmenee omaisuuden luovutus. Asiakirja
voi olla esim. kauppasopimus tai lahjakirja.
Luovutuskirjassa on oltava
ainakin seuraavat tiedot: luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö,
luovuttaja(t) ja luovutuksensaaja(t) sekä tiedot kauppahinnasta tai
muusta vastikkeesta, ellei kyseessä ole lahja
Todistuslausuma, lainhuuto
ja maksu
Kun luovutuksen osapuolet
ovat allekirjoittaneet luovutuskirjan, kaupanvahvistaja merkitsee
oman todistuslausumansa luovutuskirjaan. Todistuslausuma merkitään
jokaiseen luovutuskirjaan.
Kaupanvahvistajan todistus
Kaupanvahvistajana
todistan, että (myyjän nimi) (myyjän paikka) luovuttajana ja
(ostajan nimi) (ostajan paikka) luovutuksensaajana ovat
allekirjoittaneet tämän luovutuskirjan ja että he ovat olleet yhtä
aikaa läsnä luovutusta vahvistettaessa. Olen tarkistanut
allekirjoittajien henkilöllisyyden ja todennut, että luovutuskirja
on tehty maakaaren 2 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla.
- Paikka ja aika (samat kuin kauppasopimuksessa)
- Kaupanvahvistajan allekirjoitus
- Nimenselvennys
- Virka-asema/Maanmittauslaitoksen määräämä
- Kaupanvahvistajan tunnus
Lainhuuto
Kaupanvahvistaja neuvoo,
kuinka lainhuutoa haetaan, sekä antaa tietoja siitä, kuinka
osapuolten henkilötietoja käsitellään viranomaisten
rekistereissä. Kaupanvahvistaja ilmoittaa luovutuksen tiedot
Maanmittauslaitokselle ja kiinteistön sijaintikunnalle.
Maksu
Maksu
Kaupanvahvistaja perii
kaupanvahvistuksesta 120 euroa. Jos luovutus osapuolten pyynnöstä
tapahtuu muualla kuin maistraatissa, kaupanvahvistaja voi periä
korvausta matkakustannuksistaan.
On otettava huomioon se,
että ns. Koiviston konklaavissa tapahtui valtiopetos, johon
kiinteästi liittyy SSP-sopimus, mikä salattiin 100 vuodeksi ja
Aktiv-Hansa kauppa mikä salattiin 25 vuodeksi. SSP-sopimuksessa
määriteltiin toimialaratioinalisionti ja ylikapasitettiin poisto
tietyltä aloita. Pankit tekivät listat markkinoilta poistettavista
yrityksistä ja Kera Oy:n mukaan PR-Talot oli markkinoilta
poistettavien listalla. Myyjä Kera Oy siis tiesi, että PR-Talot on
markkinoilta poistettavien listalla, mutta siitä huolimatta se myi
kiinteistöt Euronio Oy:lle (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) ja salasi
48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä
petoksesta koska myyjä tietää, että PR-Talot on markkinoilta
poistettavien listalla ja käyttää asiassa myös ns. saattohoitajia
Jouni Remestä ja Stig Weckströmiä kuten todistusaineisto todistaa.
Kera Oy oli ilmoittanut
kansanedustaja Markku Koskelle, että PR-Talot on markkinoilta
poistettavien listalla ja oli luvannut pelastaa Markku Kosken, koska
Markku Koski oli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja oli
mukana takauksissa. Lisäksi Markku Koski oli tietoinen 48 miljoonan
salatuista pantatuista kiinnityksistä ja hän antoi oikeudessa
väärän lausuman asiasta vaikenemalla totuudesta. Markku Koski teki
yhteistyötä Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n sekä saattohoitajien kanssa.
Oikeusjärjestyksessämme
omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa,
johon nähden hän on esteellinen.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Katson, että syyttäjä
Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä ja esteellisyys on rikos.
Syyttäjä Sulo Heiskari ilmoitti minulle puhelimitse, ettei hän ole
ystäväni. Hän on siis viholliseni, minkä hän vittuilusoitollaan
osoitti ja vihollinen ei saa toimia syyttäjänä.
Kaikesta tästä johtuu
ulosotossa olevat asiani ja sitä kautta ulosottovirkailija on
haastettu oikeuteen, että saataisiin avattua juttu.
Ulosottovirkailijan toiminta on minun oikeustajuni mukaan
ulosottokaaren vastaista, koska ulosottomiehellä on työssä oma
intressi mikä on ulosottokaaren vastaista toimintaa. Ulosottomies on
nainen ja Heiskarilta saamani tiedon mukaan merkantti. Siitä
huolimatta hänen olisi tullut noudattaa lakia. Ulosottovirkailija on
kuitenkin pieni tekijä koko jutussa, mutta koko juttu on otettu
esille, koska poliisi on jättänyt asiat tutkimatta, syyttäjä
syyttämättä ja oikeuslaitos käsittelemättä ja
laillisuusvalvonta ei ole huomannut asioissa mitään laitonta
rikoksista puhumattakaan.
Ulosottokaaren 1 luvun 15
§:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan
ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä tai hänen
läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä". Miten nämä
kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos ulosottomiehen
palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on
automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän
saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle. Ulosotto
ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten
henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten
elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla.
Rikoslain
15 luvun 10 §:n ja 11 §:n mukaan: Törkeän rikoksen ilmoittamatta
jättäminen. Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan
valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen
ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikoksen, hyökkäysrikoksen
valmistelun, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen,
kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon
rikkomisen, jalkaväkimiinakiellon rikkomisen, Suomen
itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän
maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen,
törkeän valtiopetoksen,
raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen
hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn,
ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan,
panttivangin ottamisen, törkeän
tuhotyön,
törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen,
kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun
terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön
turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä
ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa
viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos
tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä
sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
(30.12.2015/1718)
Törkeän rikoksen
ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen
sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi
nykyinen tai entinen aviopuolisonsa taikka nykyinen avopuolisonsa,
sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa
polvessa taikka se, johon hänellä on vastaavanlainen parisuhteeseen
tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde. (12.6.2015/735)
11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän
suojeleminen
Joka
saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän
pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää
rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava
rikoksentekijän
suojelemisesta
sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa
säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2
momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä,
eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi
kuukautta vankeutta.
Ulosottoviranomaiset eivät
ole reagoineet törkeisiin rikoksiin, joiden kohteeksi olen joutunut,
vaan ovat toimineet oman etunsa mukaisesti eli pidättäneet
eläkkeestäni ulosottoon rahaa, koska he saivat siitä provision –
velallisen tapporahan.
Minulle on tärkeää
saada oikeutta ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti. On totta, että
ulosottomies on pieni tekijä koko jutussa, mutta sen asian
arvioiminen kuuluu oikeudelle. Ulosotto on kuitenkin osa
kokonaisuutta, mikä ovat vaikuttanut siihen, että minulla on
rikollisesti aikaansaatuja saatavia ulosotossa ja olen joutunut
kärsimään neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman
vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä seitsemän
kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt yritykseni, omaisuuteni,
maineeni ja olen ollut ollut 23 vuotta rikollisten aikaansaaman
ulosoton kohteena ja luottokelvottomana. Lisäksi tällä hetkellä
on vaimoni hakema avioeroasiakin ajankohtainen ja sekin johtuu
pitkälle viranomaisten väärästä toiminnasta. Kaikki olisi toisin
jos viranomaiset olisivat noudattaneet lakia. Oikeus ei voi toteutua
ellei asiaa käsitellä kokonaisuutena. Rikokset eivät ole
vanhentuneita johtuen salatuista sopimuksista joista johtuen
oikeudenkäynnit eivät ole voineet olla oikeudenmukaisia.
Valtiopetos ei vanhene koskaan. Ulosotto pitää rikokset avoimena,
koska ei voi olla niin, että rikokset vanhenevat ja rikoksilla
aikaansaadut ulosotot jäävät voimaan.
Oikeuden on otettava
huomioon se, että en ole saanut asianajajaa enkä oikeusavustajaa,
johon minulle on lakisääteinen oikeus.
Kalajoella Erkin-päivänä
18.5.2018
Erkki Aho