Vastaus
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen
Asia
S 12/8495
Kantaja
Intrum Justitia Oy
1470246-8
c/o
Perintäryhmä 85 Intrum Justitia Oy Jälkiperintä
PL
519
33101
TAMPERE
jp.ryhmä85@intrum.com
Puh.
0922911380
Faksi
0922911340
Vastaaja
Aho, Erkki Johannes
270550-1750
Lankilantie
25 B 5
85100
KALAJOKI
Lausuma
asiassa:
- Vastaaja kiistää kanteen, koska saatava on syntynyt rikosten avulla
- Kantaja on tiennyt, että saatava on syntynyt törkeiden rikosten avulla eikä ole ryhtynyt rikoslain 15 luvun 10 § ja 11 § vaatimiin toimiin. Eikä ainoastaan kantaja vaan myös Keskipohjanmaan Kirjapaino Oy, joka on laittanut saatavan perintään perintäyhtiön kautta on ollut tietoinen vakavista rikoksista, joiden avulla saatava on saatu aikaan. Päätoimittajat Jaakko Lassilla sekä toimittaja Jukka Anias on pidetty tarkasti ajan tasalla asioista samoin kuin samaan konserniin kuuluva Kalajokilaakson lehden päätoimittaja Seppo Kangas. Niin kantajaa kuin saatavan perintään laittaneita on informoitu asioista sähköpostitse ja Keskipohjanmaa-lehdellä on käytössä kiistaton todistusaineisto eli kirja Olet Maamme Armahin Suomenmaa
- Lasku on oikeutettu, mutta osoite on väärä. Lasku ei kuulu Erkki Ahon maksettavaksi vaan Suomen valtion maksettavaksi.
- Vaadin oikeudenkäyntikulut kantajan maksettavaksi.
Tarkemmin
asia selviää vastineestani oikeuskanslerille
Onko
Suomi oikeusvaltio
Poliisihallitukselle
ja valtakunnansyyttäjävirastolle
10 § (24.7.1998/563)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (4.12.2009/990)Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.
11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.
- Koska
saatava on syntynyt rikosten avulla ja todellinen syyllinen
saatavien syntyyn on Suomen valtio, niin lasku olisi pitänyt
osoittaa Suomen valtiolle.
On otettava huomioon, että saatava on syntynyt kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaan ISBN 952-91-4593-X painatuskuluista. Kirja on kirjoitettu ja painatettu siksi, että sen avulla pystytään paremmin todistamaan vakavat rikokset, jonka kohteeksi Erkki Johannes Aho on joutunut ja jotka poliisi on jättänyt tutkimatta ja syyttäjä syyttämättä. Erkki Aho ei ole saanut esteetöntä rikostutkintaan eikä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 18 vuoteen, mikä on järkyttävä ihmisoikeusrikos.
Asioiden tausta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html
Pankkikriisin karmea totuus julki
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/11/pankkikriisiselvitys-karmea-totuus.html
Kirjassa Olet Maamme Armahin Suomenmaa on kiistaton todistusaineisto rikoksista. Kirjan sivulla 272 on Rakennustutkimus RTS Oy:n toimialaraportti, mikä todistaa valmistalojen kysynnän ja valmistuskapasiteetin. Kuvasta näkyy selkeästi alan ylikapasiteetti.
Kirjan sivulla 273 on RTS Oy:n kuvio talopakettimarkkinoiden kehityksestä, mikä osoittaa alan ylikypasiteetin ja kysynnän.
Kirjan sivulla 108-109 on selostus Alavieskan Puurakenne Oy:n toiminnasta.
Kirjan sivulla 274 on neljän talotehtaan tilinpäätöstiedot sekä vieraan pääoman määrä vuonna 1992. Kuva osoittaa kiistattomasti sen, että Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli vähiten velkaa ja se oli helpoin ajaa konkurssiin.
Kirjan sivuilla 109-111 on selostus ylikapasiteetin poistamisesta.
Kirjan sivuilla 112- 113 selostus velkasaneerausmiesten työstä, mikä kiistattomasti osoittaa sen, että Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta.
Kirjan sivulla 275 Helsingin Sanomien lehtileike, mikä osoittaa sen, että Kera Oy:ssä oli perustettu ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ja ns. ruumiinpesuryhmää veti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ryhmän tavoitteena oli pelastaa Kera Oy.n rahoittamat ongelmayritykset ja muutoin minimoida Kera Oy:n tappiot. Tämä muutoin minimoida tarkoittaa ylikapasiteettin poistoa markkinoilta. Kera Oy.n kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi nimitettiin taloustieteen maisteri Jouni Remes, joka ryhtyi hoitamaan ruumiinpesijän tehtävää. Todistusaineisto kirjan sivulla 289-291.
Kirjan sivulla 111 on selvitys Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän toiminnasta ja kansanedustaja Markku Kosken toiminnasta. Koski oli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja kertoi, että Kera Oy ilmoittanut, että sen myymä PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla. Asian voin todistaa Erkki Ahon lisäksi Pentti Arhippainen, Heino Virta ja Tapani Kääntä. Vaadin, että heidät kutsutaan oikeuteen todistajaksi. Koski siis tiesi törkeästä petoksesta.
Kirjan sivulla 276 on todistus siitä, että Kera Oy käytti tavoitteidensa saavuttamiseksi ns. saattohoitajia. Tällainen saattohoitaja oli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi palkattu Jouni Remes, joka oli aikaisemmin toiminut sellaisissa yrityksissä, jotka olivat menneet konkurssiin. Jouni Remes tuli mukaan.
Remes tuli mukaan Alavieskan Puurakenne Oy:n toimintaan velkasaneerauksen aikana. Velkasaneerausmiesten tavoitteena oli saada yritys konkurssiin, mikä selviää selostuksesta kirjan sivuilta 112-114 ja Vaasan hovioikeudelle lähetetystä valituksesta.
Sivulla
276 olevasta todistuksesta ilmenee, että Jouni Remes on
tehnyt Kera Oy:n kanssa sopimuksen 8.5.1995 muiden osakkaiden
tietämättä siitä, että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään
rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisestä
sopimuksesta, niin koko sopimusta ei olisi allekirjoitettu. Jouni
Remes toimi siis kiistattomasti muiden osakkaiden tietämättä ja
heidän etujensa vastaisesti kiistattomana tavoitteena saada uusi
yritys konkurssiin.
Kirjan
sivulla 114-115 selostus saattohoitaja Jouni Remeksen
toiminnasta.
Kirjan
sivulla 292 on todistusaineisto väärennetystä Euronio Oy:n
hallituksen pöytäkirjasta. Kokousta ei ole koskaan pidetty eikä
ao. henkilöt ole olleet Helsingissä, eikä Euronio Oy:llä ole
ollut toimitiloja Helsingissä. Näillä väärennetyillä
asiakirjoilla Jouni Remes ja Markku Koski ovat hakeneet yrityksen
rekisteröintiä eli kysymyksessä on ollut rekisterimerkintärikos.
Kirjan
sivulla 293 Heino Virta todistaaa, ettei hän ole ollut ko.
kokouksessa.
Kirjan
sivulla 115 selostus Alavieskan kunnan toiminnasta.
Kirjan
sivulla 116 Alavieskan Puurakenne Oy:n entisent
toimitusjohtajan kirjoitus asioista.
Kirjan
sivulla 117 selostus Kera Oy:n petoksesta ja muusta
rikollisesta toiminnasta perustamisasioissa.
Kirjan
sivulla 118-119 selostus kohtuuttomasta kauppasopimuksesta
sekä kaupanvahvistuksesta etätyönä.
Kirjan
sivulla 119 oma rahoitukseni PR-Teollisuuden osakkaana.
Kirjan
sivulla 277-279 on kopio kauppasopimuksista koskien
vaihto-omaisuutta, tuoteoikeuksia, sopimuskantaa sekä keskeneräisiä
töitä. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat asianajaja Hannu
Maskonen ja asianajaja Antti Latola. Tämä sopimus on kolmesta
sopimuksesta mikä liittyy koko kauppakokonaisuuteen.
Kaupan
yhteydessä tämän sopimuksen osalta voimassa olevan tilauskannan
suuruudeksi ilmoitettiin 26 miljoonaa markkaa. Tämä käy ilmi
Kalevan uutisesta, mikä on kirjan sivulla 286.
Todellisuudessa tilauskannan suuruus myyjän eli Kera Oy:n mukaan
olikin vain 11-12 miljoonaa markkaa ja kate 5000 markkaa. Todistus
asiasta kirjan sivulla 287 – 288. Myyntitilanteessa katteen
suurudeksi oli ilmoitettu normaali 25 %.
Keskeneräinen
tilauskanta ilmoitettiin myyntitilanteessa 15 miljoonaa suuremmaksi
kuin se todellisuudessa oli ja kate 6 500 000 markkaa suuremmaksi
kuin se oli. Kysymys on siis törkeästä petoksesta kun myydään
sellaista mitä ei ole olemassa.
Kauppalaki
27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos
Jos petoksessa1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Kirjan
sivuilla 280-281 on todistusaineisto omaisuuden
kauppakirjasta. Tämä kauppakirja on yksi kolmesta kauppakirjasta,
jonka väliaikaiset pesänhoitajat tekivät.
Kirjan
sivulla 282-285 on kiinteistöjen kauppakirja, jonka
väliaiaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola tekivät
konkurssisäännön 50 a §:n vastaisesti, sillä väliaikaisilla
pesänhoitajille ei ole oikeutta myydän kiinteään omaisuutta.
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Väliaikaisilla
pesänhotajilla ei ollut kirjallista valtuutusta myydä pantattuja
kiinteistöjä. Heillä ei siis ollut pantinhaltijan lupaan. Kirjan
sivuilla 507-508 selviää, että kiinteistöt olivat pantattu
Arsenal Oy:lle. Väliaikaisen pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti
Latola salasivat 48 miljoonan markan pantatut kiinitykset
kaupanteossa. Niistä ei mainita sanallakaan kauppasopimuksessa, mikä
on kirjan sivuilla 282-285.
Pantatut
ja salatut 48 miljoonan markan kiinnitykset erillisenä liitteenä
nro
1.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin törkeä petos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1992.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin törkeä petos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1992.
Kopio
salaiseksi julistettu SSP-sopimuksesta, jossa on sovittu
lainvastainen toimialarationalisonti, liite
nro 2
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kaupanvahvistaja
ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja
Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on
allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan
Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole
koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo
Heiskaria.
Hän voi todistaa asian myös suullisesti.
Todistusaineisto
kirjan sivulla 294.
Erillinen
todistusaineisto, jossa kaupanvahvisjan kutsuma todistaja Arto
Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut Oulussa, kun
kauppakirjat on allekirjoitettu. Liite
nro 3.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto
Syyttäjä
Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän
on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä
annetun lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren ja
kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren
vastainen.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Kirjan
sivulla 120 selostus Markku Kosken toiminnasta. Markku Koski
oli alusta lähtien mukana törkeässä petoksessa.
Kirjan
sivulla 121 selostus messuvoitosta ja sen aiheuttamasta
hämmingistä.
Kirjan
sivulla 122 selvitys Jouni Remeksen erottamisesta ja
erottamisen perusteista. Jouni Remes oli kiistattomasti Kera Oy:n
saattohoitaja.
Kirjan
sivulla 122 selostus Kera Oy:n kiristyksestä, jossa
keskeisessä roolissa oli Markku Koski. Erikoista on se, että Kera
Oy kiristi PR-Teollisuus Oy:tä vaikka sillä ei ollut mitään
saatavaa PR-Teollisuus Oy:lltä. Markku Koski toimi Kera Oy:n
juoksupoikana.
Kiristyksen
jälkeen PR-Teollisuus Oy:n hallitus suostui valitsemaan pakon edessä
toimitusjohtajaksi toisen saattohoitajan konsultti Stig Weckströmin,
jonka toiminnasta on selostus kirjan sivulla 123-125.
Kera
Oy yritti kaikin keinoin vaikeuttaa PR-Teollisuus Oy:n toimintaa muun
muassa perättömillä rikosilmoituksillä rahanpesusta. Selvistys
Kera Oy.n toiminnasta kirjan sivulla 124-127.
Kirjan
sivulla 127 kerrotaan ulkomaisesta ostajatahosta.
Kirjan
sivulla 129-130kerrotaan kauppojen purusta.
Kirjan
sivulla 130-131 kerrotaan konkurssiin hakemisesta.
Kirjan
sivuilla 320-321 Kera Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttosen
kirje hallitusneuvos Sakari Arkiolle, jossa kohdassa 3D lukee:
Jatkovirityksiin liittyi myös kansainvälistä rahanpesua, josta
taholtamme ajoissa ilmoitettiin Oulun KRP:lle. Aho selvitti asian ja
ilmoitus osoittautui perättömäksi. Näin Kera Oy oli tehnyt
PR-Teollisuus Oy.stä perättömän ilmiannon.
Veikko
Anttonen yrittää puhdistaa mainettaan asiassa oikeuskanslerille.
Katso kirjan sivu 322.
Heino
Virran selityspyyntöön vastatessaan Kera Oy yrittää vähätellä
asiaa vaikka tietoa levitettiin ympäri maailmaa tavoitteena oli
PR-Teollisuus Oy:n mustaaminen perättömillä tiedoilla ja siten
auttaa saattohoitajia toteuttamaan Kera Oy:n tavoite PR-Teollisuus
Oy:n konkurssiin ajamisesta. Kirjan sivu 323-324.
Kera
Oy:n saattohoitaja Stig Weckström, joka jouduttiin kiristyksen
jälkeen valitsemaan PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajaksi levitti
perätöntä tietoa eteenpäin. Tapani Käännän todistus asiassa
kirjan sivulla 325.
PR-Teollisuus
Oy:n osakkaan Timo Viitamaan todistus asiasta kirjan sivulla 326.
KTM
li mukana PR-Teollisuus Oy:n tappamisoperattiossa kieltäytymällä
lainvastaisesti rahoittamasta PR-Teollisuus Oy.tä. Katso todistus
kirjan sivulta 327.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat
oikeuteen. Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi
lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan
käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni
Vihervalli ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli
tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita
tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut
valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta
Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty
tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan
käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3
§:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman
lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.
Kirjan
sivulla 295-297 on Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
haaste käräjille. Kirjan sivulla 298 on Ylivieskan
käräjäoikeuden asiakirja, josta käy ilmi, ettei haasteita ole
toimitettu tiedoksi lainkaan. Velalliset eivät siis ole voineet
käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan lainkaan, koska he
eivät ole saaneet haastetta tiedokseen.
Heino
Virta ja Erkki Aho ovat kannelleet Suomen Asianajajaliittoon
asianajaja Jouni Vihervallin toiminnasta, kun asianajaja Jouni
Vihervalli on edustajanut Heino Virtaa ja Erkki Ahoa oikeudessa
heidän tietämättään ilman valtakirjoja. Vastauksessaan
asianajaja Jouni Vihervalli tunnustaa tekonsa. Hän kirjoittaa, ettei
ole edes puhelimessa keskustellut päämiestensä kanssa asiasta.
Vihervallin tunnustus kirjan sivuilla 299-300.
Kirjan
sivulla 301
on Heino Virran todistus siitä, että hän ei ole antanut
valtakirjoja seuraaville asianajajille ja varatuomareille, jotka ovat
edustaneet häntä hänen tietämättään ilman valtakirjoja
oikeudessa: asianajaja Jouni Vihervalli, varatuomari Paavo M. Petäjä,
asianajaja Antti Latola, asianajaja Matti Himanen, asianajaja Samsa
Teittinen.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.
Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.
Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.
Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.
Kirjan
sivulla 305 kaupanpurkuilmoitus. Erkki Aho ei hyväksynyt
kaupanpurkua, joten asianajaja Hannu Maskonen kutsui vierestä
huoneesta kaksi tyttöä todistamaan, että kaupat on purettu. Kun
kaupat purettiin niin kauppoihin kodistuvat kiinnitykset raukesivat,
koska pääsopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voinaan.
Kirjan
sivulla 306-308 on kiinteistönjen kauppoja koskeva
purkuilmoitus. Kiinteistön kaupat puretaan samalla tavalla kuin
tehdäänkin, että paikalla tulee olla kaupanvahvistaja. Nyt kaupat
purettiin laittomasti ilman kaupanvahvistajaa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
vaikka kaupat oli purettu ja loppuselvitystä ei oltu tehty. Kirjan
sivulla
328-329.
Konkurssihakemus oli tehty väärillä tiedoilla, sillä
kauppasopimuksesta oli maksettu 401.444,45 markkaa 19.06.1995 ,
todiste kirjan sivulla 302, sekä 500 000,oo markkaa 28.03.1996 ,
todiste kirjan sivulla 303 ja 100 000, 00 markkaa 09.05.1996 ,
todiste kirjan sivulla 304. Konkurssihakemus on siis kiistattomasti
tehty väärillä tiedoilla, koska saatavaa ei ollut olemassa, koska
kaupat oli purettu ja kauppasaatavasta oli maksettu jo yli
1001,444,45 markkaa.
Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.
Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.
Konkurssiasiassa
varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut lausuman Ylivieskan
käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Lausuma on
väärä, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet.
Kirjan
sivulla 311-313 varatuomari Paavo M. Petäjän lausuma.
Varatuomari
Paavo M. Petäjä on tunnustanut Oulun KRPlle ettei hänellä ollu
konkurssiasiassa toimeksiantoa. Paava M. Petäjän tunnus kirjan
sivulla 514.
Rikoksensa
varmistamiseksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi
lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman, johon
sillä ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän väärä lausuma oikeudelle kirjan
sivulla 330-331.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomariPaavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056)Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Velkojain
kokouksessa asianajaja Asko Keränen pyysi, että saisi valtakirjan
Erkki Aholta, jotta voi hoitaa valituksen konkurssiasissa, koska
konkurssi oli hänen mielestään laiton, koska kaupat oli purettu.
Asianajaja Asko Keräsen kirje konkurssipesälle kirjan sivuilla
516-517.
Asko Keränen jätti kuitenkin valituksen tekemättä joten Erkki Aho
ja Heino Virta eivät voineet käyttää lakisäästeisiä
oikeissuojakeinoja, koska valitusaika oli kulunut umpeen. Asinajaja
Asko Keränen on tunnustanut tekonsa ja eronnut Suomen
Asianjajaliiton jäsenyydestä.
Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tun-
nollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudat-
taa hyvää asianajajatapaa.
Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tun-
nollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudat-
taa hyvää asianajajatapaa.
Kirjan sivulla
131-132 kerrotaan uudesta konkussipesästä ja konsultti
Weckströmistä.
Kirjan sivuilla
132-134 kerron millaisen järkyttävän kohtelun kohteeksi
jouduin kun ryhdyin selivittämään asioita. Tappouhkauksia,
rikosilmoituksia jne.
Kirjan sivuilla 134
kerron uuden yrityksen perustamisesta ja Ahojahdin käynnistymisestä.
Kirjan sivulla
135-136 on kertomus ahjoahdin tuloksesta ja kolmen miljoonan
miehestä.
Kirjan sivulla 136
kerrotaan miten Kera Oy sai aikaan uuden konkurssin.
Kirjan sivulla 136
kerrotaan uskomattomasta toiminnasta.
Kirjan sivulla
138- 139 kerrotaan ITC Finland Oy:n pesänluettelon
vannontatilaisuudesta ja pesänhoitaja Antti Kejon rikollisesta
toiminnasta, Richard Rienstran väärästä valasta ja syyttäjä
Sulo Heiskarin rikollisesta toiminnasta asiassa.
Kirjan sivulla
139-140 kerrotaan ITC Finland Oy:n velkojain kokouksesta ja
pesänhoitaja Antti Kejon rikollisesta toiminnasta.
Myös varatuomari
Jorma Herttuainen teki selvityspyynnön Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesälle, mutta ei saanut vastausta. Selvityspyyntö kirjan
sivuilla 309-310.
Heino Virta teki
asioista tutkintapyynnön Oulun KRP:lle, mutta KRP suojeli rikollisia
vastoin lakia. Tutkintapyyntö sivuilla 317-318.
Lakiasiaintoimisto
Jorma Herttuainen teki asioissa tutkintapyynnön Oulun KRP:lle.
Tutkintapyyntö kirjan sivuilla 334-344. Oulun KRP jätti
asian tutkimatta ja toimi näin vastoin lakia ja syyllistyi törkeään
virka-aseman väärin käyttöön sekä rikoslain 15 luvun mukaiseen
rikollisten suojeluun.
Kun PR-Teollisuus Oy
oli mennyt konkurssiin niin korkeimman tarjouksen konkurssipesälle
teki Karfer Oy. PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä ei hyväksynyt
korkeinta tarjousta. Karfer Oy:n tarjous kirjan sivulla 357.
Alavieskan
Puurakenne Oy myi koneet, laitteet ja kaluston Luxemburgilaiselle
International Timber Company S.A.lle. Yhtiö oli rahanpesusta
kiinnijääneiden Henrik ja Richard Rienstran yhtiö.
Kauppasopimuksen teossa vitkuteltiin kuitenkin useita kuukausi.
Kauppasopimuksesta kopio kirjan sivuilla 348 – 351.
Toimintaa
pyörittämään perustettiin suomalainen yhtiö International Timber
Company Finland Oy. Rienstrojen lakimiehenä Suomessa toimi silloinen
asianajaja Asko Keränen. Kun ITC Finland Oy:tä haettiin
konkurssiin, niin asianajaja Asko Keränen laittoi asianajaja Antti
Kejolle kirjeen, mistä on kopio kirjan sivulla 352-353.
Kirjeen viimeinen virke kuuluu näin: Muuta selvitystä en keksi
kuin, että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan
sopimuksemme.
Kirjan sivulla
314-316 on tuomio riita-asiassa, jossa vastaajia on edustanut
Suomenselän Lakiasiaintoimisto ilman kaikkien ao. henkilöiden
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Rikos on tietoinen rikos, koska
Suomenselän lakiasiaintoimisto oli jo aikaisemmin antanut lausuman
Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiasiassa ilman toimeksiantoja
ja valtakirjoja. Tällöin tuomari Ylivieskan käräjäoikeudessa on
ollut Juha Nieminen, joka ei ollut tarkistanut varatuomari Paavo M.
Petäjän valtakirjaa ja siksi Petäjä on voinut edustaa oikeudessa
asianosaisia ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja. Juha Nieminen on
toiminut myös käräjätuomarina silloin, kun asianomaiset eivät
saaneet haastetta tiedoksi lainkaan ja Ylivieskan käräjäoikeudessa
asianosaisia oli edustanut asianajaja Jouni Vihrevalli ilman
toimenksiantoja ja valtakirjoja. Tuomi riita-asiassa perustuu
Ylivieskan käräjäoikeuden päätökseen, joka oli saatu aikaan
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väärillä tiedoilla
tekemällä hakemuksella, koska kaupat oli purettu eikä saatavaa
enää ollut olemassa. Väärän konkurssihakemuksen todisti oikeaksi
varatuomari Paavo M. Petäjä ilman asianosaisten valtakirjoja ja
toimeksiantoja. Varatuomari Paavo M. Petäjä on tunnustanut, että
hänellä ei ollut toimeksiantoa asiassa. Koska jälleen Suomenselän
Lakiasiaintoimisto oli asialla, niin asianosaiste eivät tienneet
oikeudenkäynnistä mitään, koska Suomenselän lakiasiaintoimisto
on edustanut asianoaisia heidän tietäättään ja ilman heidän
valtakirjojaan. Asianosaiset eivät ole voineet valittaa asiasta,
koska he eivät ole saaneet Ylivieskan käräjäoikeuden päätöstä
tiedokseen, koska päätös on mennyt tiedoksi vain Suomenselän
Lakiasiaintoimistolle, jolla ei ollut toimeksiantoja ja valtakirjoja
asian hoitamiseen. Tällä väärällä tuomiolla, jonka tekijä oli
jälleen kerran käräjätuomari Juha Nieminen saatii uudelleen
voimaan kauppojen purussa rauenneet takaukset.
PR-Teollisuus Oy:n
konkurssipesä luovutti PR-Teollisuus Oy:n tilauskannan Vieskan
Elementti Oy:lle saattohoitaja Stig Weckströimin selvitystyön
jälkeen. Myynti kotimaahan oli 18 879520 markkaa, myynti ulkomaille
15 889535 markkaa ja ikkunakaupan osuus oli 1 533 35,00 markkaa.
Kaikista sopimuksista on kopiot liiteenä 4.
Stig Weckström
laskutti tilauskannan luovuttamisesta Alavieskan kuntaa, joka maksoi
Weckströmille siitä 88 495,00 markkaa. Katso todistusaineisto
kirjan sivulta 333.
Kera Oy:n
varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku
Kosken, koska tämä oli mennyt mukaan yritykseen, mikä oli
markkinoilta poistettavien listalla. Kun takaukset oli saatu voimaan
Ylivieskan käräjäoikeuden väärällä päätöksellä, mikä oli
saatu aikaan rikollisella konkurssilla ja varatuomari Paavo M.
Petäjän väärällä lausumalla ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja, niin takaussaatava oli yhteisvastuullinen ja se olisi
tullut periä siltä, jolla on vara maksaa. Maksajana olisi silloin
kansanedustaja ja maanviljelijä Markku Koski. Kera Oy kuitenkin
pelasti Markku Kosken tekemällä kolmen takaajan kanssa sopimuksen
450 000 markasta. Summa sinänsä oli väärä, koska
tuoteoikeuksista oli maksettu jo 1001.444,45 + 200 000 markkaa.
Takausvastuuta ei missään tapauksessa ollut enää jäljellä 450
000 markkaa. Heino Virralle ja Erkki Aholle ei esitetty ko.
sopimusta. Kosken pelastussopimus kirjan sivulla 345-346.
Kun sopimuksen
sopimisen jälkeen summan olisi pitänyt muodostua pääluvun
mukaiseksi, niin ilkeyttään Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä peri ulosotossa Erkki Aholta ja Heino Virralta täyttä
summaa eli 1207 502,94 markkaa. Summa sinänsä oli täysin väärä,
koska siitä oli maksettu jo 1001.444,45 + 200 000,00 + 450 0000.
Kaiken lisäksi takaukset olivat raunneet kun kauppasopimukset olivat
purettu eli todellisuudessa saatavaa ei ollut lainkaan.
Kun ITC Finland Oy
meni konkurssiin erikoisella tavalla, niin konkurssipesänhoitaja
Antti Kejo laittoi ITC Finland Oy:n konkurssipesään ITS S.A:n
koneet ja laitteet parantaakseen konkurssipesän tulosta. Asia näkyy
velkojainkokouksen pöytäkirjasta kirjan sivuilla 354-356.
Ylivieskan
poliisi Raimo Ollila toimi kaikissa jutuissa tutkinnanjohtajana. Tämä
lestadiolaisten saarnamiehenäkin esiintynyt poliisi Raimo
Ollila
on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän kieltäytynyt myös
ottamasta todistusaineistoa vastaan asiassa. Juuri hän on syyttäjä
Sulo Heiskarin ohella kaikkein pahin toimija asioissa. Kaikki
rikostutkintapyynnöt on kuitenkin tehty ajoissa joten valtio on
korvausvelvollinen. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on tehnyt
tutkimatta jättämispäätökset, vaikka Rikostutkintapyynnöt on
tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle Heino Virta on
tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänyt
tutkintapyyntöä 23.3.1997. Raimo Ollila on tehnyt seuraavat
tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997
6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002
S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002 Oulun KRP:n tutkija Tapio
Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä
tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997.
Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty
22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt
tutkimattajättämispäätöksen. Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000
varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan
tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen
Kirjan sivulla
360-361 on esimerkkitutkimattajättämispäätöksestä. Nyt
on huomioitava se, että tutkintapyynnöt on tehty ajoissa ja
korvausvelvollisuus virkamiehen rikoksesta ja tämän toiminnan
aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta kuuluu Suomen valtiolle.
Heino Virta teki
Paavo M. Petäjästä tutkintapyynnön Oulun KRP:lle. Tutkintapyyntö
kirjans sivulla 317-318
Lakiasiaintoimisto
Jorma Herttuainen teki rikostutkintapyynnön Oulun KRP:lle,
Tutkintapyyntö kirjan sivuilla 334-344.
Kahdeksan
kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta teki rikostutkintaapyynnön
poliisiministeri Kari Häkämiehelle. Tutkintapyyntö kirjan sivulla
362.
Poliisiministeri
Kari Häkämiehen vastaus kirjan sivulla 363.
Erkki Aho teki uuden
rikostutkintapyynnön sisäministeriön poliisiosastolle.
Sisäministeriön poliisiosaston vastaus kirjan sivulla 364-365.
Erkki Aho valitti
asianajajien toiminnasta Suomen Asianjajaliittoon. Suomen
Asianajajaliitto suojeli rikollisesti toimivia asianajajia. Katso
kirjan sivut 486-491.
Erkki Aho valitti
konkurssiasiamiehelle asioista. Konkurssiasiamiehen vastaus kirjan
sivuilla 492-493.
Lukuisten
tuloksettomien valitusten jälkeen Erkki Aho meni korkeimpaan
oikeuteen ja kävi esitelijä Tarja Ryhänen-Dahlmanin kanssa asiat
lävitse asikirjoittain ja esitti hänelle juridisen argumentoinnin
asioissa. Aho soitti sen jälkeen esittelijä Ryhänen-Dahlmanille ja
lähetti hänelle asiasta keskustelun vahvistuksen. Kirjan sivu
494-498. Tästä huolimatta korkein oikeus teki tahallisen
väärän päätöksen.
Kansanedustajat
Raimo Vistbacka ja Risto Kuisma tekivät kantelun asioista
oikeuskanslerille.
Kirjan sivu 500.
Erkki Aho kanteli
asiasta eduskunnan hallintovaliokunnalle. Vastaus kirjan sivulla 501.
Erkki Aho vaati
oikeusministeriä ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Oikeusministerin vastaus kirjan sivulla 502.
Erkki Aho vaati
uuden hallituksen oikeusministeriä ryhtymään asian vaatimiin
toimenpiteisiin. Vastaus kirjan sivulla 503.
Erkki Aho pyysi
veroministeriä ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin, koska
verottaja Raimo Partasen toimintaa oli syytä epäillä vähintäänkin
rikolliseksi. Ministerin vastaus kirjan sivulla 504.
Verohallituksen
vastaus kirjan sivulla 505-506. Oulun ja Kainuun veroviraston
vastaus kirjan sivulla 507-508.
Erkki Aho otti
yhteyttä tasavallan presidentti Tarja Haloseen. Halosen vastaus
kirjan sivulla 499.
Erkki Aho pyysi
tasavallan presidentti Tarja Halosen apua. Presidentti Tarja Halosen
vastaus kirjan sivulla 366.
Erkki Aho kääntyi
arkkipiispa Jukka Paarman puoleen. Arkkipiispan vastaus kirjan
sivulla 509.
Kirjan sivulla on
selvitys siitä miten ahojahti jatkui, koska Erkki Aholla ei ollut
lainsuojaa eikä minkäänlaista oikeusturvaa. Kirjan sivut 140-141.
Kysymys oli syyttäjä Sulo Heiskarin toiminnasta, jolla hän pyrki
peittelemään omia rikoksiaan ja syyllistämään syyttömiä. Sulo
Heiskari on syyttäjä, joka pitkäaikaisen lautamiehen Reijo
Niemelän mukaan esiintyi lukuisia kertoja pöhnässä
oikeudenistunnossa. Sulo Heiskarilla oli erittäin suuria
alkoholiongelmia ja asia oli läänin poliisijohdon tiedossa eikäs
siihen puututtua vaan kerrankin käydessäni Oulun lääninhallituksen
poliisiosastolla tekemässä kantelua Heiskarin toiminnasta, niin
poliisi kysyi minulta, etteikö se Heiskari ole jo vähentänyt
ryyppäämistään. Sulo Heiskari on henkilö, joka on saanut
elinikäisen porttikiellon Suomen suosituimalle leirintäalueella
rähinöinnin johdosta. Hän tunketui humalassa erään naisen
telttaan ja Heiskari poistettiin alueelta häiriköimästä.
Olen käynyt
keskustelut Paavo M. Petäjän, yhden päärikollisen kanssa.
Selvitys keskusteluista kirjan sivulla 510 ja Petäjän
vastaus keskustelun perusteella kirjan sivulla 511.
Lähetin kirjeen
kaikille eduskuntaryhmille ja pyysin kansanedustajien apua asiassa .
Kirje kirja sivulla 513.
Selvitys
päiväkirjamerkintöjeni perusteella ITC Finland Oy:n
toimitusjohtajana ollessani. Kirjan sivut 202-229.
Selvitys
virkamiesterrorismista, hyvä-veli-järjestelmästä ja
kollegiaalisesta suojelujärjestelmästä kirjan sivuilla 144-146,
sekä miittaamattomista henkisistä kärsimyksistä sekä
taloudellisista tappioista kirjan sivulla 146. Suomen
oikeuden tahallisesti vääristä päätöksistä kirjan sivuila
147-160.
Kirjan sivulla
160 on selostus kun menin yllättäen Vantaan KRP:iin. Silloin
tutkija Pauli Mattila totesi sen jälkeen kun olimme käyneet asiat
läpi, että keskeiset tekijät asiassa ovat syyttäjä Sulo Heiskari
ja poliisi Raimo Ollila. Mattila pyysi esimieheltään, joka oli
ulkomailla, lupaa saada aloittaa rikostutkinnat asioissa. Esimies
Kauko Aaltomaa kielsi rikostutkintojen aloittamisen.
Kirjan sivulla
137 on kerrottu miten rikollinen toiminta jatkui, kun Erkki Aho
oli saatu pois rivistä rikollisin keinoin. Kirjan sivulla 137
on kuvaus uskomattomasta rikollisesta toiminnasta asianajaja
Antti Kejon johdolla.
Kirjan sivulla
138-139 on selostus ITC Finland Oy konkurssipesän
pesänluettelon vannontatilaisuudessa, jossa rikolliseksi epäiltävää
toimintaa pyöritti asianajaja Antti Kejo ja syyttäjä Sulo Heiskari
ja jossa Ricahrd Rienstra teki väärän valan.
Kirja sivulla
139-140 on selvitys asianajaja Antti Kejon rikolliseksi
epäiltävästä toiminnasta.
Kirjan sivuilla
140-141 on kertomus ahojahdin jatkumisesta. Koska olin
erittäin hyvin perehtynyt koulutukseni takia taloudellisiin asioihin
ja ymmärsin tilinpäätöksiä, niin jouduin Kalajoen kunnassa
erittäin suuren ajojahdin kohteeksi, kun paljastin matkailuun
liittyvät taloudelliset epäselvyydet ja suoranaiset rötökset.
Selvitys asioista kirjan sivulla 163-171. Todistusaineistot
asioista kirjan sivuilla 235-271.
Kirjan sivuilla 160
on selostus henkilökohtaisesta konkurssista, mikä saatiin aikaan
sellaisen velan perusteella, jota todellisuudessa ei ollut lainkaan,
koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet. Ennen
konkurssiin hakemista asianajaja Maskosen pyysi minua lopettamaan
asioiden penkomisen ja maksamaan hänelle 10 000 markkaa ja hän
lupasi, että siinä tapauksessa hän ei hakisi minua
henkilökohtaiseen konkurssiin. Minä sanoin, että minä olen
varmasti oikeassa enkä lopeta asoiden penkomista ennenkuin oikeus
toteutuu. Maskonen haki minut ha Heino Virran henkilökohtaiseen
konkurssiin väärillä tiedoilla.
Kirjan sivulla 162
on selostus asianajaja Hannu Maskosen oudosta kuolemasta.
Tein kantelun
asioisa EU:n komissiolle, Katso kirjan sivu 180.
Kirjan sivulla 181
Ylivieskan käräjäoikeuden huikea päätös Laholan perättömän
ilmiannon perusteella. Keskeinen rooli asioissa oli esteellisellä
syyttäjä Sulo Heiskarilla joka kaikin keinoin pyrki mustaamaan
mainetta.
Olen joutunut
olemaan lehtien pilkan kohteena, koska Ylivieskan käräjäoikeuden
tiedottajana toimi syyttäjä Sulo Heiskari. Kaikkein eniten minua on
rassanut Kalajokilaakson toimittajan Ismo Kuneliuksen minuun
kohdistunut ajojahtimainen mustamaalaaminen.
Kirjan sivulla
182-183 on kanteluni eduskunnan oikeusasiamies Pauniolle.
Kirjan sivulla on
185-186 on selostus Paavo M. Petäjän toiminnasta.
Eri oikeusasteiden
käsittämätöntä toimintaa kirjan sivuilla 187-190.
Kirjan sivulla 190
selostus käräjätuomari Kamppisen toiminnasta.
Starttirahan
takaisin maksusta selostus kirjan sivuilla 191-193.
Minuun kohdistunut
ajojahti on selostettu oikeuslaitos ja poliisiblogissani
Olen selvittänyt
myös Natura-asian, jonka johdosta olen joutunut myös kärsimään
valtavasti henkisiä kärsimyksiä ja taloudellisia menetyksiä.
Katso
Nettikirjoistani käy
totuus ilmi
Liitteenä Olet
Maamme Armahin Suomenmaa kirja sekä Rahan ja Laman pelurit kirja
Mielipiteeni
Valtiopetos
– kantelu oikeuskanslerille
DVD
Mayday from Finland
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Todistusaineistot
ja selostukset tapahtumista löytyy tämän kirjan sivuilta.
Kirjallinen
todistusaineisto on Kalajoen kaupunginarkistossa. Jouduin tekemään
Kalajoen kaupunginvaltuuston minulta pyytämän selvityksen
asioista. Selvityksessä on sivuja 1879 + liitemateriaali.
Silloinen valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä esti minua
esittämästä valtuutetuille tekemääni selvitystä. Huom.
rikoslaki 15 luku 11 §
Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
Putkakertomus
20.8.-23.8.2010
Miksi
kansalaiset eivät saa oikeutta Suomessa – Suomen lähistorian
mustat aukot
Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
Minulla 5
banaanilaatikollista todisteita, joita poliisi ei ole suostunut
ottamaan vastaan.
Vaadin asiassa
suulista käsittelyä sekä oikeudenkäynnin videointia tai ainakin
lupaa videointiin.Oikeudenkäyntiä varten käsiteltävistä asioista
tulen tekemään PowerPoint esityksen käsittelyn helpottamiseksi ja
nopeuttamiseksi. Vaadin asialle valmisteluistunnon.
Liiteaineisto kirjat
Olet Maamme Armahin Suomenmaa sekä Laman ja Rahan pelurit
Muistitikku Kingston
: sisältää laajat selostukset ja todistusaineistot rikollisesta
toiminnasta
Kalajoella
27.02.2013
Erkki Aho
Lankilantie 25 B 5
85100 KALAJOKI
gsm 044-3025948