VASTINE ERKKI AHON
KIRJEESEEN 17.2.2015 EOA:LLE
Pääajatus E.Aholla
lienee se, että hän kokee kokeneensa vääryyttä vuosikymmenien
ajan niin poliisin, syyttäjien, tuomareiden kuin ylempien
laillisuusvalvojien toimesta. En tiedä miksi Erkki Aho katsoo, että
allekirjoittanut olisi ollut esteellinen toimimaan tutkinnanjohtajana
ilmoitukseessa 5770/S/1447/15 mainituissa asioissa. Poliisin
patja-järjestelmästä on todennettavissa, että allekirjoittanut on
tehnyt lukemattoman määrän päätöksiä E.Ahon
tutkintapyyntöihin, jotka pääsääntöisesti ovat tavalla tai
toisella liittyneet em. ilmoituksessa minittuihin asioihin.
Mitä ilmeisimmin Aho
katsoo, että hänen tekemänsä tutkintapyyntö ja siinä esitetty
jääviysepäily tutkinanjohtajasta automaattisesti tekisi
tutkinnanjohtajasta esteellisen hoitamaan samaa asiaa jatkossa. No,
näiinhän se ei ole. Olen viitannut ko. päätöksessä
kihlakunnansyyttäjä Hanna Puhakan 17.10.2013 tekemään päätökseen
asianro R 13/626, että selvityksen perusteella ei ole tullut esille
mitään sellaista konkreettistaa seikkaa, jonka perusteella olisi
syytä epäillä Piispasen käyttäneen harkintavaltaansa väärin
tai muutoin toimineen virvavelvollisuuksiensa vastaisesti edellä
mainituissa asioissa. Asiassa ei ole syytä epäillä rikosta.
Huolimatta tästä
yksiselitteisestä kihlakunnansyyttäjän ratkaisusta E.A ho katsoo,
että allekirjoittanut olisi ollut esteellinen.
Mitä tule Ahon
viittaukseen polisiasioiden tutkimiseen, totean, että en ole
tutkinut poliisirikosasioita tahi toiminut poliisirikosasioiiden
tutkinnanjohtajana.
Katson, että Erkki Aho
kantelukirjoitus on aiheeton. Näkemykseni pohjaa edella kerrottuun
kihlakunnansyyttäjä Hanna Puhakan päätökseen. Kantelukirjoitus
ei anna aihetta enemmälle pohdinnalle.
Ilkka Piispanen
Rikosylikomisario
Ylivieskan tutkintayksikön
päällikkö
Rikosylikomisario Ilkka
Piispasella oli päätöstä tehdessään käytettävissä tämä
selostus sekä siihen liittyvä todistusmateriaali:
Tutkintapyynnön
syy
Minä
joudun joka kuukausi maksamaan ulosotossa rikollisesti aikaansaatuja
saatavia. Siksi olen pyytänyt ulosoton keskeytystä Raahen
ulosottovirastolta.
Liite
A kirje Raahenseudun ulosottovirastolta.
Tutkintapyynnön
tarkoitus
Korkein
oikeus ei purkanut lainvoimaisia tuomioitani, koska tuomionpurun
hakijan tulee täyttää oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 §:n 4
momentin mukaiset määräykset.
Liite
B Korkeimman oikeuden päätös 18.06.2013 Diarinro H2013/14
nro 1360.
Maallikkonajuristina
en niitä täyttänyt. Asian laajuudesta johtuen en ole saanut
asianajajaa Suomesta enkä Ruotsista. Myös oikeusaputoimisto
kieltäytyi avustamasta minua, koska heidän mielestään osaan
hoitaa asiat itse. Ainoa keino on nyt hoitaa asia viranomaistietä.
Pyydän
poliisia tutkimaan kaksi asiaa, jotka mahdollistavat kaikkien
tuomioideni purut korkeimmassa oikeussa. Nämä asiat ovat
1.
syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys ja
tutkinnanjohtaja
Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyönti (rikoslaki 40
luku) ja rikollisten suojelu (rikoslaki 40 luku)
syyttäjä
Esa Mustosen esteellisyys
käräjätuomari
Jyrki Määtän virheellinen menettely vastapuolen todistajan
kuulemisessa
Ilmoitan
rikostutkintaan seuraavat aineistot
Olen
kirjoittanut asioista kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN
952-91-4593-X. Olen kopioinut kirjan sivuille todistusaineistot ja
olen tehnyt erillisen liitteen, jossa on kerrottu todistetaan
kullakin kopioidulla asiakirjalla tai todisteella.
Olen
tehnyt asioista youtube-videon Hätähuuto Suomesta
Olen
pitänyt blogia oikeustaisteustani ja ne löytyy osoitteesta
ja
sieltä seuraavat blogit
oikeuslaitos
ja poliisi
pankkikriisi
Natura
Nettikirja
Lisäksi
olen tehnyt Kalajoen kaupunginvaltuustolle 1879-sivun selvityksen
asioista. Selvitys salattiin valtuutetuilta enkä saanut sitä
myöskään valtuutetuille enkä tiedotusvälineille esittää, koska
se paljasti myös Kalajoen kaupungin ja Kalajoen kunnan tekemät
rikokset. Selvitys on Kalajoen kaupungin arkistossa ja ilmoitan sen
myös todistusaineistoksi rikostutkintaan.
Lisäksi
todistusaineistona on seuraavat kirjat:
Rahan
ja Laman pelurit ISBN 978-952-9691-1-1
Seppo
Konttinen Salainen pankktuki 978-951-31-4251-3
A-P.
Pietilä Pankkikriisin peitellyt paperit 974-951-884-443-6
Salaiseksi
julistettu SSP-sopimus
RTS-toimialaraportti-97
PR-Teollisuus
Oy:n tilauskannasta kopiot ( jokainen sopimus kopioitu kirjaan) yli
30 miljoonan tilauskanta
Muut
kirjalliset selvitykset
-
yleiselvitys n. 320 sivua
-
Konekersantti Oy asia, jossa näkyy Raimo Ollilan työnjälki
Lisäksi
vahingonkorvauslaskelma vuodelta 2005, jolloin vahinkorvausvatimus on
ollut 118 811 975 euroa. Kun se päivitetään eli lasketan 9
prosentin korko vuodelle 2015 eli tähän päivään saakka, niin
summa nousee todella suureksi. Vaadin aihetetut vanhingot
täysimääräisesti korvattavaksi.
On
selvää, että rikostutkintapyyntö jaetaan useaan eri haaraan.
Vaadin, että syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys, poliisi Raimo
Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyönti ja rikollisten suojelu
sekä Esa Mustosen esteellisyys tutkitaan ja käsitellään
mahdollisimman nopeasti ja minä annan asiassa loppulausunnon. Haluan
tietää kuka on tutkinnanjohtaja ja tutkija, koska on selvää, että
yhdessä asia pitää selvittää. Sen jälkeen asia viedään
käräjäoikeuden käsittelyyn ja käräjäoikeuden päätöksellä
haetaan kaikkien tuomioideni purkua korkeimmalta oikeudelta.
Toinen
asian tutkinnanhaara on todennäköisesti Naturarikokset, joiden
tutkinta pääasiassa suoritetaan blogissani esiintyvän aineiston
avulla. Annan tässäkin asiassa loppuluaunnon, koska kysymys on
minun oikeustajuni mukaan valtiopetoksesta. Asia sen vuoksi tulee
siirtää Suojelupoliisin tutkittavaksi. Haluan tietää kuka on
tutkinnanjohtaja ja tutkija. Asia on erittäin laaja ja vaatii
erittäin paljon yhteistyötä tutkijan ja tutkinnanjohtajan kanssa.
Kolmas
tutkinnanhaara on Koiviston konklaavi ja pankkikriisin rikokset,
jotka täyttävät valtiopetoksen tunnusmerkistön ja valtiopetos
kuuluu Suojelupoliisin tutkittavaksi. Annan Annan tässäkin asiassa
loppuluaunnon, koska kysymys on minun oikeustajuni mukaan
valtiopetoksesta. Asia sen vuoksi tulee siirtää Suojelupoliisin
tutkittavaksi. Haluan tietää kuka on tutkinnanjohtaja ja tutkija.
Asia on erittäin laaja ja vaatii erittäin paljon yhteistyötä
tutkijan ja tutkinnanjohtajan kanssa.
Muut
tutkinta-asiat jäävät poliisin päätettäväksi, mutta olen koko
ajan valmis erittäin tehokkaaseen yhteistyöhön rikostutkijoiden ja
tutkinnanjohtajien kanssa jotta Suomi voidaan palauttaa takaisin
oikeusvaltioksi.
Tämän
mapin sisältö on seuraava:
Syyttäjä
Sulo Heiskarin esteellisyys
Kalajoen
nimismies Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.05.1995
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä
kauppasopimuksissa.
Liite
CD
kiinteistöjen
kauppasopimus
koneiden
ja laitteiden sekä osakkeiden kauppasopimus
tuoteoikeuksien
kauppasopimus
Kaupanvahvistaja
Sulo Heiskari ei kuitenkaan ole ollut itse paikalla, kun
kauppasopimukset on allekirjoitettu asianajaja Hannu Maskosen
toimistossa Oulussa. Kauppakirjan toinen allekirjoittaja Heino Virta
todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaksi
merkittyä Sulo Heiskaria.
Liite
E Kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran todistus siitä,
ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaksi merkittyä
Kalajoen piirin nimismiestä Sulo Heiskaria.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut
paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös
Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto.
Liite
F Kaupanvahvistajan kutsuman todistajan todistus siitä,
ettei hän ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu.
Pentti
Arhippainen on yksi Uhtua Woodin omistaja, joka on yksi
PR-Teollisuuden omistaja. Pentti Arhippainen todistaa miten
kauppasopimuksen allekirjoittamisessa meneteltiin. Arhippaisen
selvityksestä käy ilmi, että kauppasopimus on allekirjoitettu
Oulussa ja hän on antanut suostumuksessa Uhtua Woodin osalta, että
Heino Virta saa allekirjoittaa kauppasopimukset. Arhippaisen
selvityksestä käy ilmi myös muut asiat, jotka poliisin olisi
pitänyt tutkia.
Liite
G Pentti Arhippaisen selvitys kauppasopimusten
allekirjoittamisesta sekä muista ihmeellisyyksistä, joita poliisin
olisi pitänyt tutkia.
Minä,
Erkki Aho, sain puhelinsoiton tehtaalta, kun olin opettajana Raahen
porvari- ja kauppakoulussa. Minulta kysyttiin, että voisinko mennä
allekirjoittamaan kauppasopimukset Ouluun. Ilmoitin, että minulla ei
ollut mitään mahdollisuuksia irrottautua kauppaopetuksesta, koska
perusopetuksen puoella on suuri tuntimäärä ja lisäksi vedin illa
pitkän yrittäjäkurssit joten vastaukseni tehtaalta tulleeseen
tiedusteluun oli kielteinen. Tämä on valaehtoinen todistus siitä,
että en voinut mennä Ouluun allekirjoittamaan Maskosen toimistoon
kauppasopimuksia. Nähtävästi sen jälkeen otettiin yhteyttä Heino
Virtaan kuten Pentti Arhippainen todistaa.
Syyttäjän
esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain
12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen
esteellisyyden mukaan syyttäjä on esteellinen, jos ”muu kuin 1-5
kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen
epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa. Syyttäjälain 12 §:
asianosaisjääviys
intressijääviiys
asiamiesjääviys
palvelusuhdejääviys
edustusjääviys
yleinen
esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on
omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen
puolueettomuuttaan.
Syyttäjän
puolueettomuusvaatimus
Oikeusjärjestelmässämme
omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa,
johon nähden hän on esteellinen. Syyttäjään kohdistuvia
esteellisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siksi,
että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän
esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys. Eduskunnan
lakivaliokunnan mietinnän (LAVM20/1996 vp) mukaan
”esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän
on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös
tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvoida
katsovan vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde
syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa
muutoin esiintyviin henkilöihin.”
Yleislausekkeen
tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän
puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä
menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohtaisesti oteta syyttäjän
tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko
olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden
voidaan objektiivisesti katsoen vaarantuneen ( Fräde, Dan: Finsk
straffprocesrätt 1 s. 128-129).
Syyttäjän
asema rikosprosessissa
Syyttäjän
tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta
toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on
oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion
lainmukaisuudesta. Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä
oikeudenkäynnissä ajaessaan arvioimaan, minkä merkityksen hän
antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa
totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen
luotettavuusarvionnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä
katsoo todistajan syyllistyneen perättömän lasuman antamiseen ja
siitä rikoisilmoitukseen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä
syyttäjätapa. Oikeudenkäytöllä on perinteisesti asetettu
vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja
halpaa.
Syyttäjän
Sulo Heiskarin esteellisyteen ja Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien
laiminlyöntiin sekä rikollisten suojeluun liittyvää aineistoa ja
siihen liittyvää juridiikkaa
Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön
kauppan on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa ja kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta
on käytävä ilmi:
luouvutustarkoitus
luovutettava
kiinteistö
myyjä
ja ostaja sekä
kauppahinta
ja muu vastike
Kauppa
ei ole sitovat, ettei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä
tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjälllä ei
ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1
luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä
todistuksen luvutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luouvutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän
henkilällisyytensä tarkistaminen. Todistuksessa on mainittava,
ovatko allekirjoittajat olleet yhtä aikaa saapuvilla, sekä että he
ovat myöntäneet luvutuskirjan oikaksi ja sen omakätiesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittiva luovutuskirjan
oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on
mainittava virka-asemanssa tai tuomioistuimen häenlle antama määräys
toimialueen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on
allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useampia
kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin
lain mukaan oikeusstoimi on päätettävä esteettömäin todistajain
läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava
läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty,
sellaiseksi todistajaksi esteellinen
se,
joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa
se,
joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus
koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka
hyväksi oikeustoimi tehdään
se,
joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka
toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee
tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi
tehdään, taikka
se,
joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin
toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota
käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Konkurssisääntä
50 a § ( 31.1.1995/110)
Väliaikainen
pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin
se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka
konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten
maksamiseksi.
Rikoslaki
19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769) Törkeä petos
Jos
petoksesssa
tavoitellaan
huomattavaa hyötyä
aiheutetaan
huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa
rikos
tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa
erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi
toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvartonta tilaa ja petos on
myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on
tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi
kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Laki
varallisuudestaoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228
30 §
Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan
petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi
pitänyt tietää, että toinen on oikeustooimen tekijän sen
tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 §
Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä,
kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai
edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä
epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi
josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt
oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 §
Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen
erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on
tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon
tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää
erehdyksestä.
33 §
Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön
saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisiss olosuhteissa, että
niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota
oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy
olettaa niistä tienneen.
37 §
Josoikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki
27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §
Tavarassa
on virhe, jose ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut
tavaran omainaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai
muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen
kauppaan.
Tavarassa
on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin
myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran
ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä
hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.
Sellainen
kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on”
tai samankaltiaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan
kuitenkin olevan virhe, jos:
tavara
ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut
sen omisnaisuuksissta tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan.
Myyjä
on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon
sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta
olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja
josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja
laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai
tavara
on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja
muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta
edellyttää.
Selostus
lainvastaisuuksista ja rikoksista
Alavieskan
Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja
Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä
kiinteään omaisuutta.
Väliaikaiset
konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain
vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja.
He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset
Liite
H 48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset
Kaupanvahvistajan
olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja
ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi
pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä
toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä
kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt
kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48
miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta.
Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on
allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja
ole ollut paikalla.
Menettely
on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä
törkeän petoksen tunnusmerkistön.
Lisäksi
törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n
entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän
valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien
kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden
tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön
rahoitusjärjestelyt eivät edelytä Kera Oy:n mukaan tuloa
rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta
sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen
eli PR-Teollisuus Oy:hyn.
Liite
IJ
Jouni
Remeksen sopimus Kera Oy:n kanssa
PR-Teollisuus
Oy:n osakkaan Pauli Kiimamaan lausunto asiassa, jossa hän todistaa
joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
PR-Teollisuus
OY:n osakkaan Timo Viitamaan lausunto asiassa, jossa hän todistaa
joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
PR-Teollisuus
Oy:n osakas ( Tapani Käännän bulvaani) Kari Konu todistaa, ettei
ole ollut tietoinen kiinteistöihin kohdistuneista panttauksista
PR-Teollisuus
Oy:n osakas Reijo Nahkalan lausunto asiassa, jossa hän todistaa
joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
Myöskään
meillä muilla osakkailla ei ollut tietoa 48 miljoonan markan
pantatuista kiinnityksistä, jotka rasittivat kauppaa ja jotka
salattiin ostajalta.
Kauppojen
rikollisuutta lisää se, että Jouni Remes, joka oli valittu Kera
Oy:n suosituksesta konkurssiin menneen Alavieskan Puurakenne Oy:n
talouspäälliköksi valmisteli uuden yrityksen perustamista. Hän
hankki pöytälaatikkofirman nimeltään Euronio Oy. Pöytäkirjan
mukaan Euronio Oy:n toimitiloissa Helsingissä on pidetty Euronio
Oy:n hallituksen kokous. Pöytäkirja on väärennetty, koska Euronio
Oy:llä ei ole Helsingissä toimitiloja ja hallituksen jäseniksi
merkityt Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho eivät ole olleet
8.5.1995 Helsingissä. Pöytäkirja on siis väärennetty ja
ilmoitettu pidetyksi olemattomissa tiloissa. Pöytäkirjan ovat
allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski. Väärennetyillä
pöytäkirjoilla on suoritettu yrityksen rekisteröinti ja syytä
epäillä rekisterimerkintärikosta.
Liite
K
väärennetty
Euronio Oy.n hallituksen pöytäkirja
hallituksen
jäsenen Heino Virran todistus ettei hän ole ollut tuossa
kokouksessa
hallituksen
jäsenen Kari Konun todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
hallituksen
jäsenen Erkki Ahon todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
ylimääräisen
yhtiökokouksen väärennetty pöytäkirja olemattomissa tiloissa
kauppareksiteriote,
joka on saatu aikaan väärennetyillä papereilla
Neuvottelin
(Erkki Aho) Alavieskan kunnan kanssa 950 000 mk:n
investointiavustuksen. Siitä kunnanhallitus pääti kokouksessaan
10.5.1995
LIITE
L
1)
Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja asiasta 10.5.1995
Osakkaiden
luottomies Jouni Remes, joka oli tullut konkurssiinmeneen Alavieskan
Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi Kera Oy:n suosituksen
perusteella neuvotteli Alavieskan kunnan kanssa. Tämän jälkeen
Alavieskan kunnanhallitus kutsuttiin kokoukseen maanantaina iltana
15.5.1995 klo 21.00. Kokouksessa päätettiin aivan muuta kuin mitä
oli PR-Teollisuus Oy:n osakkaiden kanssa sovittu ennen
PR-Teollisuuden ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
sopimuksen tekemistä. Alavieskan kunta petti PR-Teollisuus Oy:n
osakkaat.
Alavieskan
kunnanhallituksen pöytäkirja 15.5.1995 klo 21.00
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoitti kaupantekohetkellä
keskeneräisen tilauskannan suuruudeksi 26 miljoonaa markkaa.
Todellisuudessa tilauskanta oli 15 miljoonaa marakkaa ja tuotto 5000
markkaa. Tämä myyjä todistaa omalla ilmoituksellaan. Menettely on
ollut kauppalain ja oikeustoimilain vastainen, kun ilmoitettaan
tilauskanta erilaiseksi kuin se todellisuudessa oli.
Liite
M Kalevan uutinen jossa ilmenee 26 miljoonan tilauskanta
Törkeän
petoksen suuruus oli siis 48 miljoonaa markkaan + 11 miljoonaa
markkaa eli yhteensä 59 miljoonaa markkaa.
Törkeää
petosta vahvistaa se mitä Pentti Arhippainen todistaa lausunnossaa
25.3.2013 Liite G:ssä. Arhippainen todistaa PR-Teollisuus Oy:n
hallituksen puheenjohtajan tiennee, että PR-Teollisuus Oy oli
markkinoilta poistettavien listalla. Myös minä Erkki Aho ja Heino
Virta voidaan todistaa tämä sama asia, koska kuulimme sen Markku
Koskelta yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä. Myös Tapani
Kääntä kertoi kuulleensa saman asian. Tämä todistus osoittaa
sen, että Markku Koski on tehnyt oikeudessa väärän valan, kun
valehteli oikeuskäsittelyssä, jossa Erkki Aho tuomittiin Markku
Kosken kunnianloukkauksesta. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen
Esa Mustonen, joka antoi väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle
Mikko Kovalaisen kunnianloukkausjutussa, jossa Erkki Aho tuomittiin
Mikko Kovalaisen kunnianloukkauksesta ja Erkki Ahoa estettiin
kuulustelemasta Mikko Kovalaisen todistajaa, mikä on
Ihmisoikeussopimusten vastainen menettely.
Liite
N
kihlakunnansyyttäjä
Esa Mustosen väärä lausunto Rovaniemen hovioikeudelle
Pentti
Heikkisen todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella
vastapuolen todistajaa
Olli
Puolitaipaleen todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella
vastapuolen todistajaa
Alpo
Ylitalon todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella
vastappuolen todistajaa
Lisäksi
todisteena ovat Raahen käräjäoikeuden kuulustelunauhat, jotka
todistavat rikoksen tapahtuneen.
Olemme
tehneet lukuisia rikostutkintapyyntöjä ja kanteluita, mutta
turhaan. Siksi on herännyt epäilys, että asioita johdetaan
ylemmältä tasolta. Tein laajan selvityksen pankkikrisistä nettiin.
Selvitys löytyy osoitteesta http://pankkikriisi.blogspot.fi/
Se on
Suomen kattavin selvitys pankkikriisin rikoksista.
Hankein
salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen mikä on erillisenä liittenä
tutkimuspyynnössä. Siitä käy ilmi laiton toimialarationalisointi,
sivu 17.
Olen
ottanut lisäksi kopion sivusta 17 mappiin
Liite
O
salaiseksi
julistettu SSP-sopimus sivu 17
erillisenä
liitteenä Rakennustutkimus RTS Oy:n RTS-toimialaraportti-97 mikä
ilmaisee rakennusalan ylikapasiteettiin, olen ottanut mappiin
raportin sivusta kopion, mikä ilmaisee alan ylikapasiteetin
Helsingin
Sanomien uutinen Kera Oy:n ruumiinpesuryhmästä, löytyy myös
kirjastani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivu 275
Kirjani
erillisenä liitteenä koko rikoprosessi kerrotaan kirjan sivuilla
108-234,lisäksi on erillinen liite, jossa on selostettu kirjaan
kopioitujen asiaan liittyvien asiakirjojen todistusteema
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi Pr-Teollisuus oY:n ja takajat
oikeuteen. Ylivieskan käräjäoikeus ei kuitenkaan lähettänyt
haasteita tiedoksi takaajille lainkaan. Oikeudenkäynnissä takaajia
on edustanut asianajaja Jouni Vihervalli, joka todistaa, ” ettei
ole koskaan tavannut kantelijoita enkä edes muista keskustelleeni
heidän kanssaan puhelimitse”. Heino Virta todistaa, ettei ole
antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille edustaa itseään.
Käräjäoikeus on siitä huolimatta tehnyt asiassa päätöksen
vaikka asianosaiset eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja heitä
on edustanut oikeudessa heille täysin tuntematon asianajaja ilman
heidän suostumustaan ja ilman heidän valtakirjojaan.
Liite
P
käräjäoikeuden
asiakirja, joka todistaa ettei haasteita ole lähetetty
asianosaisille
asianajaja
Jouni Vihervallin todistus, ettei hän ole edes keskustellut niiden
kanssa joiden asioita hän on oikeudessa ajanut
Heino
Virran todistus, ettei hän ole antanut valtakirjoja asianajaja Juni
Vihervallille, eikä varatuomari Paavo M. Petäjälle, eikä
asianajaja Matti Himaselle, eikä asianajaja Sampsa Teittiselle
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kauppakirjat
19.3.1995 lainvastaisesti ilman kaupanvahvistajan läsnäoloa.
Tuoteoikeuksien kauppasopimuksen Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä purki 18.4.1996.
Kaupanpurkuilmoitus
on peruuttamaton , ks. Telaranta:Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.39.
Kun kaupat purettiin, niin takaukset raukesivat, koska pääsopimus
purettaessa takaukset eivät voi jäädä voimaan.
Liite
R
Kiinteistöjen
kauppojen purkuilmoitus
tuoteoikeuksien
kauppojen purkuilmoitus
varatuomari,
ekonomi Jorma Herttuaisen kirje, joka todistaa kauppojen purun
merkityksen
Aalvieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
väärillä tiedoilla 23.6.1996. Koska kaupat oli purettu niin
takaukset olivat rauenneet.
Konkurssiasiassa
varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman asianosaisten
valtakirjoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on
oikea. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KrP:lle, ettei
hänellä ole ollut konkurssiasiassa toimeksiantoa.
Takaajat
olivat suorittaneet takauksistaan seuraavat maksu 19.06.1995
401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996
100.000,00 mk. Lain mukaan kun velallisella on useampia velkoja, niin
hän voi kohdista maksunsa haluamaansa kohteeseen. Nyt kaikki nämä
maksut oli kohdistettu takauksen kohteena olleisiin tuoteoikeuksiin.
Näin olleen takaajat olivat maksaneet takauksistaan 1.001.444,45
markkaa. Konkurssihakemus on tämänkin johdosta väärä, koska
takauksista oli maksettu yli miljoona markkaa ja toiseksi kaupat oli
purettu joten takausvastuuta ei enää ollut olemassa. Lisäksi
konkurssi edellyttä että saatava on selvä ja riidaton. Nyt saatava
ei ollut selvä ja riidaton, koska kaupanpurkujen jälkeen
loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi kauppojen purkutilanteessa
Alavieskan Puurakenne Oy konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus
Oy:lle ja se olisi joutunut tässä tilanteessa hakemaan itsenäs
konkurssiin, mutta se haki väärillä tiedoilla PR-Teollisuus Oy:n
konkurssiin ja asiassa antoi käräjäoikeudelle väärän lausuman
ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja varatuomari Paavo M. Petäjä.
Lisäksi asiassa antoi kärjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n
puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja konkurssiinhakija eli
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä.
Varatuomari
Paavo M. Petäjästä tehtiin rikosilmoitus ja rikostutkintapyyntö,
mutta Oulun KRP jätti asian tutkimatta. Konkurssivalvonnassa
Alavieskan Purakenne Oy:n konkurssipesä valvoi saatavansa kauppojen
purkuna, mikä osoittaa sen, että kaupat oli varmasti purettu, mutta
poliisi jätti tutkimatta asiat.
Pesänluettelon
vannontatilaisuudessa silloinen asianajaja ja nykyinen varatuomari
Asko Keränen oli läsnä ja kuuli samoin kuin syyttäjä Sulo
Heiskari, että kaupat oli purettu ja konkurssi oli laiton.
Tilaisuuden jälkeen Asko Keränen pyysi valtakirjat jotta hän voi
hoitaa asian eli valituksen Vaasan Hovioikeuteen, koska kaupat oli
purettu ja konkurssi oli laiton. Heino Virran avoin
asianajovaltakirja asianajaja Asko Keräselle todisteena asiassa.
Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä ja niin
PR-Teollisuus menetti valitusmahdollisuuden asiassa.
Liite
S
väärillä
tiedoilla tehty konkurssihakemus
varatuomari
Paavo M. Petäjän lausuma konkurssiasiassa Ylivieskan
käräjäoikeudelle illman asianomaisten suostumusta ja valtakirjoja
Varatuomari
Paavo M. Petäjän tunnustus ettei hänellä ole ollut
konkurssiasiassa toimeksiantoa
kuititi
maksusuorituksista
19.06.1995
401.444.45
28.03.1996
500.000,00
09.05.1996
100.000,00
Hakijan
eli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän lausuma
konkurssiasiassa konkurssiinhaettavan eli PR-Teollisuus Oy:n
puolesta ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja
Rikostutkintapyyntö
varatuomari Paavo M. Petäjästä
asianajaja
Asko Keräsen selvitys kauppojen kauppojen purusta Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
Heino
Virran antama avoin asianajovaltakirja asianajaja Asko Keräselle.
Sähköpostiviesti,
jossa asianajaja Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti
valituksen tekemättä.
Konsultti
Stig Weckström luovutti yli 30 miljoonan markan tilauskannan
veloituksetta Vieskan Elementti Oy:lle. Tilauskannan jokaisesta
kauppasopimuksesta kirja liitteenä. Aalvieskan kunta maksoi
konsultti Weckströmille tilauskannan luovuttamisesta 88 495, 00
markkaa.
Liite
T
todistus
tilauskannan suuruudesta, yli 30 miljoonaa markkaa
Anne
Sormusen kirjallinen todistus tilauskannan luovutuksesta konsultti
Stiw Weckströmille
Stig
Weckstromin lasku Vieskan Elementti Oy:lle tilauskannan
luovutuksesta
Alavieskan
kunta oli Vieskan Elementti Oy.n osakas ja maksoi konsultti Stig
Weckströmille Vieskan Elementti Oy:n lasku 10.7.1996
Aalvieskan
Puurakenne Oy haki tuomion takaajia vastaan, mutta takaajia ei
kutsuttu oikeudenkäyntiin, vaan heitä edusti oikeudessa ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja Veli Päivikkö Ky:stä asianajaja
Sampsa Teittinen.
Liite
U
Ylivieskan
käräjäoikeuden arkistopäiväkirja ratkaisu 28.06.1995
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä teki kolmen takaajan kanssa Markku
Kosken, Jouni Remeksen ja Kari Konun kanssa sopimuksen 450 000 markan
takaussummasta 23.6.1997. Heino Virta ei tehnyt sopimusta eikä Erkki
Aholta edes kysytty asiasta. Yhteisvastuullisessa takauksessa
sopimuksen jälkeen takaussumma olisi pitänyt tulla kaikille
samansuuruiseksi. Erkki Aholta ja Heino Virralta perittiin ulosotossa
täyttä summaan useita vuosia sopimuksen tekemisen jälkeen.
Sopimus
yhteisvastuullisen takauksen maksusta, maksu muuttui
yhteisvastuullisessa takauksessa kaikille saman suuruiseksi eli 150
000 markkaa henkilöltä
Erkki
Aholta perittiin kuitenkin ulosotossa 1.329.960,25 euroa vielä sen
jälkeenkin kun sopimus oli tehty
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitaja Hannu Maskonen vaati Erkki
Ahoa lopettamaan asioiden penkomisen ja maksamaan hänelle 10 000
markkaa, nin hän ei hae Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin.
Erkki Aho sanoi, että hän on varmasti oikeassa eikä lopeta
asioiden penkomista.
Asianajaja
Hannu Maskonen haki suoritustuomion Erkki Aholle. Syyttäjänä
asiassa oli Sulo Heiskari. Asianomistaja numero 1 oli Marita Pankki
Oy. Merita Pankin johtaja Mauri Ylitalo todistaa, ettei hän ole
tiennyt suoritustuomion hakemisesta Merita Pankin nimissä mitään
ja Erkki ja Eila Aho ovat hoitaneet asunto- ja muutkin lainavastuunsa
moitteettomasti. Syytteenn asiassa laati syyttäjä Petri Oulasmaa ja
syyttäjänä toimi Sulo Heiskari. Mitään saatavaahan ei
todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu.
Liite
XYZ
Ylivieskan
käräjäoikeuden tuomio, jossa syyttäjänä on esteellinen Sulo
Heiskari ja asianomistajan Merita Pankki Oy pankinjohtaja Mauri
Ylitalon tietämättä.
Pankinjohtaja
Mauri Ylitalon todistus asiassa
Hannu
Maskonen haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin, koska Erkki
Aho ei lopettanut asioiden penkomista. Sen jälkeen Hannu Maskonen
putosi parvekkeelta ja kuoli. Suomenmaan uutisoi asiasta 8.8.2001
Hannu
Maskosen kuolemasta uutinen Suomen maassa 8.8.2001
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston
Luxenburgilaiselle International Timber Company S.A:lle. Ostajat
Hendrik Rienstra ja Richard Rensta olivat USA:ssa syytettunä
rahanpesusta. Henrikille vaadittiin 210 vuoden vankeustuomiota ja
Ricahrdille 190 vuoden tuomiota. Henrik kuoli ennen oikeudenkäyntejä,
mutta Ricahrd tuomittiin lyhyempään vankeustuomioon.
Myöhemmin
toimintaa alettiin pyörittämään International Timebr Company
Finland Oy:n toimesta, omistajina Henrik ja Richard Rienstra. Yhtiö
ajettiin konkurssiin ja konkurssipesän hoitaja Antti Kejo laittoi
ITC Finland Oy:n konkurssipesään ITC SA:n koneet ja laitteet.
TE-kekuksen lakimies sanoi velkojainkokouksessa, että näin
parannetaan konkurssipesän tulosta. Antti Kejo jätti
konkurssipesästä pois Erkki Ahon 178 120 markan saatavan.
ITC Oy
haettiin erikoisella tavalla konkurssiin. Kun Erkki Ahon oli
savustettu pois ITC Finland Oy:stä kirjassa Olet Maamme Armahin
Suomen esitetyllä tavalla, niin yhtiötä tuli konsultoimaan
yhtiöstä erotettu PR-Teollisuus Oy:n entinen toimitusjohtaja Stig
Weckström, jota me pidimme Kera Oy:n saattohoitajana. Weckström
teki kassavirta-analyysin ja katsoi milloin oli oikea aika ajaa
yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin torstaipäivänä ja
perjantaipäivänä yrityksen tilille tuli rahasumma, joka olisi
estänyt konkurssin. Asianajaja Antti Kejo ja asianajaja Asko
Keräenen olivat sopineet asiasta, että ITC Finland Oy:tä ei ajeta
konkurssiin, mutta asianajaja Antti Kejo rikkoi sopimuksen.
Liite
kauppasopimus
rahanpesijöiden kanssa
asianajaja
Asko Keräsen kirje asianajaja Antti Kejolle,mikä todistaa Kejon
rikkoneen sopimuksen.
Erkki
Ahon kirje Suomen Asianjajaliitolle
Todistus
rahanpesusta
pöytäkirja
missä Erkki Ahon todistaa, ettei konkurssipesässä olevat koneet
ja laitteet kuulu konkurssiin haetulle ITC:lle, velkojien kokouksen
pöytäkirja
todistus
Erkki Ahon 178 120 markan saatavasta, jonka asianajaja Antti Kejo
jätti pois konkurssiveloista
Liite
Kera
Oy yritti kaikin keinoin vaikeuttaa PR-Teollisuus Oy.n toimintaa ja
saada yritystä konkurssiin. Toidistetaan Kera Oy:n perätön
ilmoitus rahanpesusta ja siitä kuinka PR-Teollisuus Oy:n
toimitusjohtajaksi kiristyksen jälkeen valittu Stig Weckström
levitti perätöntä tietoa asiasta. Todisteena myös KTM:n
lainvastainen kirje, jossa kieltäydytään rahoittamasta konkurssiin
menneen yrityksen jatkajaa.
Liite
Todistus
poliisi Raimo Ollilan tutkimattajättämisestä.
Todistus
SSP-sopmuksen sivusa toimialarationalisoinnista
Todistus
Kera Oy:n ruumiinpesuryhmästä
Todistus
rakennusalan ylikapasiteettista
Todistus
talotehtaiden tilinpäätöksistä
Todistus
Koiviston konklaavin asiakirjojen salaamisesta
Todistus:
tuomarivalta organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen
Todistus
Hovioikeudenneuvos Erkki Rintala :Suomea ei voi sanoa eturivin
oikeusvaltioksi
Kalajoella
05.02.2015
Erkki
Aho
Kalajoen
kaupunginvaltuutettu 7.s kausi
toimitusjohtaja
Konsulttitoimisto
Erkki Aho Ky
Herää
kysymys: Onko Suomi oikeusvaltio?
Katson, että
rikosylikomisario Ilkka Piispanen toiminut vastoin lakia, kun hän
toiminut tutkinnanajohtajana asiassa, jos tutkinnan kohteena on ollut
entisen syyttäjän ja poliisipäällikön ja jäälleen syyttäjän
Petri Oulasmaan epäiltyä rikosta. Petri Oulasmaa toimi aikanaan
syyttäjänä ja nosti syytteen minua ja vaimoani vastaan velallisen
epärehellisyysasiassa. Syyte nostettiin sellaisen saatavan
perusteella, jota ei ollut olemassakaan, koska kaupat oli purettu ja
takaukset olivat rauenneet. Syyte oli nostettu Merita-pankin nimissä
pankinjohtaja Mauri Ylitalon tietämättä. Minut
tuomittiin ehdottomaan vankeuteen rikollisten toimien seurauksena.
Katso:
Tutkijan esteellisyys
Katso:
Ilkka Piispanen -
oletteko esteellinen?
Rikosylikomisario Ilkka
Piispanen tunnustaa rikollisen toimintansa?
Ilkka Piispanen jätti
tutkimatta myös Rinnevaara asian. Siitä huolimatta Rinnevaara
voitti asiansa oieudessa. Keskustelin asiasta ennen oikeudenkäyntejä
Rinnevaaran kanssa asiosta, koska hän kääntyi hätääntyneenä
puoleeni.
Tikanmäki
vastaan Rinnevaara – hyvävelijärjestelmän ratkaistavana
Myös
nämä asiat Ilkka Piispanen jätti tutkimatta.
Vastaus
rikoskomisario Patri Kangaskoskelle
Poliisien
työturvalliisuus
Valitettava
tapaus.
Valtuustoaloitteen
käsittely
VALTUUSTOALOITE 24.02.2015
Ilkka Piispasen rikolliseksi epäiltävä toiminta
Ylivieskan poliisipäällikö
Petri Oulasmaa
Lääninn poliisijohtaja
Sauli Kuha
Lestadiolainen värisuora
Jokilaaksojen
poliisiasiainneuvottelukunta
Käännyin rikoskomisario
Ilkka Piispasen toiminnassa Jokilaaksojen
poliisiasiainneuvottelukunnan puoleen, mutta se jätti asian
käsittelemättä. Epäilen, että lestadiolaiset neuvotelukunnan
jäsenet esitivät käsittelyn. ( neuvottelukunnan puheenjohtaja sekä
kalajokinen jäsen)
Rikostutkintapyyntö
Jokilaaksojen poliisilaitokselle, vt. poliisipäällikkö Antero
Aulakoskelle, tiedoksi ja toimepiteitä varten perustuslakivaliokunta
Huom. Myös Antero
Aulakoski on lestadiolainen poliisi
Videokuvaus tutkinnan
apuna
Poliisi
jätti kaikki rikokset tutkimatta, myös rahanpesurikosepäilyt
Miksi
75 päivän ehdoton vankeustuomioni velallisen epärehellisyydestä
on väärä, samoin kuin kaikki muutkin tuomioni?
Oikeustaistelu
jatkuu
Keskustelun
vahvistus
Miksi
Jokilaaksojen poliisi ei tutki rikoksia?
Tutkintapyynnön
täydennys
Vastaus
asianajaja Asko Keräselle
Tämä
viimeistään tekee apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan
esteelliseksi käsittelemään kanteluitani samoinkuin
oikeusasiamiehensihteerin Terhi Arjola-Sarjan
Oulun
poliisilaitoksen päällikkö Sauli Kuha on vastannut
kantelukirjoitukseeni 30.4.2015 POL-2015-4320
Kuha
toteaa näin: ”Lisäksi vaaditaan henkilöiden välien kiristymistä
siten, että tutkinnan puolueettomuus vaarantuu”.
Erkki
Ahon vastaus: Välien kiristymistä osoittaa se, että olen vaatinut
Kalajoen kaupunginvaltuutettuna ( 7.s kausi) rikosylikomisario Ilkka
Piispasen erottamista ja vein asian Jokilaaksojen poliisiasian
neuvottelukunnan käsiteltäväksi. Katsoin, että valtuutettuna ja
yhteiskunnan etujen valvojana en voi hyväksyä rikoskomisario Ilkka
Piispasen rikolliseksi epäiltävää toimintaa.
Katson,
että myös poliisipäällikö Sauli Kuha on lyönyt
virkavelvollisuutensa laimin PR-talojen konkurssivyyhdin ja
varatuomari Mikko Kovalaisen asioissa ja siksi on esteellinen
antamaan lausuntoaan tässäkään asiassa.
Huomattavaa
on myös se, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja
kieltäytyi tulemasta todistajaksi oikeuteen ja se tekee
esteelliseksi käsittelemään minun kantelujani, koska hänellä ei
ollut mitään perustetta kieltäytyä todistamassa asiassa, jossa
minut tuomittiin konkurssiin rikollisten toiminnan seurauksena.
Apulaisoikeusasiamiehen päätös on Dnro 849/4/15
Tätä
päätöstä on pidettävä rikollisten suojelupäätöksenä ja se
on Suomen lain mukaan rangaistava teko.
Kalajoella
16.05.2014
Erkki
Aho
kaupunginvaltuutettu
( 7.s kausi)