Ylivieska-Raahen käräjäoikeus
Ylivieskan kanslia
Valtakatu 4
84100 Ylivieska
Asia K11/ 1589 konkurssin raukeamisilmoitus
En ole hyväksynyt koskaan koko konkurssiasiaa ja
olen joka oikeudenkäynnissä vastustanut asiaa, sillä katson, että konkurssi on
saatu aikaan rikollisesti tutkijoiden, syyttäjien ja käräjätuomareiden
rikolliseksi epäiltävän toiminnan seurauksena.
Katson, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus ei ole
toimivaltainen asiassa johtuen lukuisista lainvastaisista ja jopa rikollisiksi
epäiltävissä toimissa asioissani.
Katson, että käräjätuomari Heikki Sneck on
esteellinen toimimaan asiassa, koska häntä on syytä epäillä virka-aseman
törkeästä väärin käyttämisestä, rikoslain 15 luvun 11 §:n mukaisesta rikollisten
suojelemisesta sekä oikeudenkäymiskaaren vastaisesta toiminnasta sekä muista
lainvastaisuuksista asioideni käsittelyssä.
Katson, että konkurssipesänhoitaja Pasi Leinonen
on syyllistynyt luottamusmiesaseman väärinkäyttöön, rikoslain 15 luvun 11 §:n
mukaiseen rikollisten suojeluun sekä muihin laittomuuksiin asioideni
hoitamisessa.
Vaadin, että asioiden käsittely siirretään Oulun
käräjäoikeuteen, koska katson, että Oulun käräjäoikeus on korkein oikeusaste
Suomessa tällä hetkellä, mikä voi käsitellä asioitani. Perustelen tämän sillä,
että kaikki Rovaniemeni hovioikeuden ja korkeimman oikeuden tuomarit, jotka ovat
käsitelleet asiaani, on syytä epäillä syyllistyneen rikoslain 15 luvun 11 §:n
mukaiseen rikollisten suojeluun, törkeään virka-aseman väärinkäyttöön ja
oikeudenkäymiskaaren vastaisen menettelyyn.
Katson, että kohteluni ja tapaukseni johdosta koko
Suomen oikeuslaitos on ikäänkuin halvaantunut. On syytä epäillä, että myös
syyttäjälaitos ja laillisuusvalvonta on kiistattomasti ja vahvasti rikoksissa
mukana. Siksi asia kuuluu myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan
päätettäviin asioihin.
Tässä selvitys varatuomari Mikko Kovalaisen
toiminnasta
Vappuna 2006 olin Perussuomalaisten
puheenjohtajan, Timo Soinin, kanssa puhumassa Kajaanin torilla. Siellä kaksi
miestä Suomessalmelta tuli luoksemme ja pyysi apua ongelmiinsa. Timo pyysi minua
hoitamaan tämän asian selvittämisen. Viime syksynä kävin Suomussalmella
perehtymässä tapaukseen. Kävin asianomaisten luona tarkentamassa saamaani
postitettua aineistoa. Nyt minulle on muodostunut selkeä kuva niistä törkeistä
rikoksista, joiden kohteeksi suomussalmelaiset miehet olivat joutuneet.
Iltalehti otsikoi keskiviikkona 23.3.1994
uutisen otsikolla "Ex-nimismiehen liikesotkut tuonevat uusia syytteitä."
Hyrynsalmen entisen nimismiehen sotkuiset liiketoimet poikivat yhä vielä uusia
syytteitä. Hyrynsalmen vallesmannina toiminut Vesa Juntunen harrasti
monipuolista liiketoimintaa paikkakunnalla. Kalankasvatuksen lisäksi nimismies
Vesa Juntunen pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen
rakentamista Hyrynsalmelle. Ukkohallan lomakeskuksesta suunniteltiin
turistirysää, joka vetäisi maksukykyisiä asiakkaita ympäri Eurooppaa. Tätä
varten perustettiin parinkymmenen yrityksen yritysrypäs pyörittämään erilaisia
liiketoimintoja.
KRP tutki Juntusen toimia ja häntä vastaan nostettiin
syytteitä kirjanpitorikoksista, velallisen epärehellisyydestä ja luottamusaseman
väärinkäyttämisestä. Hän aloitti dynastiansa rakentamisen perustamalla vuonna
1988 Emäjoen Lohi Oy:n. Kalankasvatuksen avulla hän pyrki matkailukeisariksi ja
suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista. Kaiken alku oli kuitenkin Emäjoen
Lohi Oy.
Suomussalmella oli toiminnassa Jumalisjärven Lohi Ay.
Jumalisjärven Lohi Ay:n osakkaina olivat:
- Paavo Heikkinen 30.10.1979 -
31.12.1986,
- Seppo Heikkinen 1.1.1987 - 31.05.1991 ja
- Lauri Heikkinen
30.10.1979 - 31.12.1989.
- Avoin yhtiö joutui lopettamaan
kalanpoikastuotannon varattomana 31.5.1991.
Nimismies Vesa Juntunen
perusti kilpailevan yrityksen ja ammattitaidon hän sai yritykseen Jumalisjärven
Lohi Ay:n yhtiömieheltä Lauri Heikkiseltä, jonka hän otti osakkaaksi oman
yritykseensä Emäjoen Lohi Oy:öön. Emäjoen Lohi Oy:n yhtiömiehet olivat
Hyrynsalmen nimismies Vesa Veikko Eemeli Juntunen,
Eija Birgitta Juntunen
enemmistöosakkaana ja
Lauri Eemeli Juntunen osakkaana ja
metsäinsinööri
Juho Kemppainen osakkaana omistivat Emäjoen Lohi Oy:n.
- Emäjoen Lohi Oy
toimi seurakunnalta vuokratulla maalla 4.2.1988 alkaen.
- Yhtiö
rekisteröitiin 13.7.1988.
- Kainuun Osuuspankki haki yrityksen konkurssiin
21.9.1992.
- Kajaanin käräjäoikeuden tuomio 6.10.1992.
Yhteiskunnan
tukea Emäjoen Lohi Oy sai seuraavasti: Emäjoen Lohi Oy:lle KTM myönsi 27.4.1988
käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavustusta kolmella eri vuodelle
580 700 markkaa. Myös Kera Oy rahoitti hanketta. Työministeriön varoista
myönnettiin investointiavustusta 222 398 markkaa
13.3.1989.
Herrasmiessopimus, esteellisyys ja rikollisten
suojelu
Asianomistaja (S.H.) ei maallikkona pystynyt vuonna 1989
arvioimaan asioita oikeudelliselta kannalta, eikä pystynyt nimeämään rikoksia.
Asianomistaja luotti poliisiin toimintaan. Esitutkinnassa asianomistajaa avusti
asianajaja Merja Eskonpekka-Tuure Suomussalmelta. Asianajaja jättäytyi pois
avustajan tehtävästä, kun esiin tuli kalanpoikaskaupat Hyrynsalmen nimismiehen
Vesa Juntusen ja tämän yhtiön kanssa sekä niihin liittyvät reklamaatiot.
Asianajaja Merja Eskonpoika-Tuure ilmoitti, että ”heillä on herrasmiessopimus
toisten kanssa, että ei poleta toistemme varpaille”. Tällä hän tarkoitti
nimismies Vesa Juntusta.
Rikostutkinnassa poliisi Seppo Pelli suhtautui
ylimielisesti ja välinpitämättömästi rikostutkintaan. Syykin oli selvä,
nimismiestä oli syytä epäillä rikoksista. Siksi rikostutkinnat olisi pitänyt
siirtää Keskusrikospoliisille. Näin ei tehty. Suomussalmen nimismies Antti
Karjalainen ei suorittanut syyteharkintaa, vaikka olisi pitänyt toimia asian
vaatimalla tavalla. Myös lääninsyyttäjä Jouni Välkki jätti syytteet nostamatta.
Lääninsyyttäjä Jouni Välkin olisi pitänyt siirtää syyteharkinta
valtakunnansyyttäjälle, koska oli syytä epäillä, että hän oli asiassa selvästi
esteellinen.
Väärennetyt avoimet valtakirjat
Asianajaja Merja
Eskonpoika-Tuuren jälkeen asiaomistajan asioita ryhtyi hoitamaan asianajaja
Mikko Kovalainen. Asianomistajat eivät saaneet myöskään oikeuden päätöksiä
tiedokseen, eivätkä voineet käyttää lain suomia oikeussuojakeinoja asioissa eli
eivät voineet valittaa päätöksistä, koska eivät saaneet niitä
tiedokseen.
Hän vei asioita oikeuteen ennen kuin oli saanut HTM
tilintarkastajan Väinö Pulkkisen selvityksen yhtiön kirjapidosta. Asioita
selvittänyt Pekka Pesonen, todistaa, että toinen yhtiömies oli velkaa yhtiölle
642 191,45 markkaa eli oli käyttänyt yhtiön rahoja omiin tarkoituksiinsa.
Lisäksi nimismies Vesa Juntunen/Emäjoen Lohi Oy oli velkaa yritykselle 211
800,00 markkaa. Näin aiheutettiin suurta vahinkoa asianomistajalle. Mikko
Kovalainen ei ole enää asianajaja.
Suomussalmen poliisille on jätetty
erittäin tarkka tutkintapyyntö 9.12.1990 toisen yhtiömiehen toimista. Kaikki
nämä asiat poliisi jätti tutkimatta, koska oli syytä epäillä, että rikoksissa
oli mukana Hyrynsalmen silloinen nimismies Vesa Juntunen.
Epäilty
vakuutuspetos
Yritys laajensi toimintaansa vuoden 1986-1987 aikana niin,
että poikastuotantoon rakennettiin uusi halli, kokonaiskustannuksiltaan miljoona
markkaa. Uuteen laitokseen tuli lämmönvaihtimella varustettu vedenkierto- ja
valvontajärjestelmä. Uutta järjestelmää käynnistettäessä tapahtui erikoisia
asioita. Lämmönvaihdin oli kytketty väärin, mikä tarkoitti sitä, että altaissa
kiersi koko ajan sama vesi ja poikaset kuolivat omiin jätöksiinsä keväällä 1987.
Vika oli siinä, että vaihtimen putket oli kytketty vastoin ohjeita
ristiin.
Kytkennän oli tehnyt ja valvonut asianomistajan toinen
yhtiömies, joka harjoitti päätoimisesti LVI-urakointia. On täysin selvää, että
ammattimies ei voi tehdä tällaista vahinkoa tietämättään. Vahingon suuruus oli
600 000 markkaa. Toinen yhtiömies oli hakenut vahingonkorvausta vakuutuksesta.
Tähän vahingonkorvaushakemukseen hän oli väärentänyt asianomistajan nimen
keväällä 1987. Tämän teon hän tunnustaa poliisikuulusteluissa. Tekoa on syytä
epäillä törkeäksi vakuutuspetokseksi, jonka poliisi jätti
selvittämättä.
Toinen yhtiömies oli lisäksi väärentänyt asianomistajan
nimen öljylämmityshakemukseen 8.12.1986. Toinen yhtiömies teki kauppoja
nimismiehen Vesa Juntusen yhtiön kanssa, jossa hän oli myös osakkaana. Näin tämä
toinen yhtiömies istui kahdella jakkaralla ja myi nimismiehen yhtiölle
erikoisilla hinnoilla poikasia 5.6.1988 ja 24-25.8.1988. Poliisi ei tutkinut
reklamaatioita tehdyistä kaupoista. Toinen yhtiömies sai tuomioita vuonna 1990
kavalluksesta 198 750,00 markkaa. Hänen kuitenkin sallittiin hukata omaisuutensa
sen jälkeen. Kysymys on törkeästä velallisen epärehellisyydestä, mikä jätettiin
tutkimatta.
Eduskuntakysely
Kansanedustaja Sulo Aittoniemi teki
eduskuntakyselyn Hyrynsalmen entisen nimismiehen Vesa Juntusen toimista. Oli
epäiltävissä, että nimismies Vesa Juntusen liiketoiminnan vastuupiirissä oli
myös yhtiöitä, joita oli tuettu valtion taholta eri rahoitusmuotojen
kautta.
Sulo Aittoniemi kysyi 16.2.1994:
Ovatko
Hyrynsalmen
Hiihtokeskus Oy,
Tuomivaaran Matkailukeskus Oy,
Hyrynsalmen Matkailu
Oy,
Ukkohalla Oy,
Ukkohallan Myyntitykit Oy,
Ukkohallan Rakennusliike
Oy,
Ukkolohi,
Ukkohallan Tuomi-Invest Oy,
Emäjoen Lohi Oy,
Tykkyukko
Oy,
Ukkohallan Alppikylä Oy,
Kirkkonummen Laskettelu & Golf Oy/
Hilfing Nyberg,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Luhtiaitta,
Kiinteistö Oy
Hyrynsalmen Hallan Saunatonttu,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Välskäri,
Kiinteistö Oy Hallanlinna,
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hirnu-Ukko
ja
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Kuppari
olleet valtion taholta
erilaisten tuki- ja lainoituspäätösten kohteena, ja onko Hallitus riittävän
tarkoin seurannut mahdollisten rahoituspäätösten oikeellisuutta ja niihin
liittyneiden varojen lainmukaista käyttöä.
Kauppa-ja teollisuusministeri
vastaa
Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen vastasi mm.
näin:
Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy:lle kauppa- ja teollisuusministeriön
Kainuun piiritoimisto on myöntänyt 30.7.1991 investointiavustusta 855 000
markkaa hiihtokeskushankkeeseen. Kera Oy on rahoittanut yritystä myös viidellä
eri päätöksellä vuosina 1987-1992.
Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:lle
lomakylähankkeeseen KTM:n Kainuun piiritoimisto on myöntänyt 31.10.1988
tehdyillä päätöksillä investointiavustusta ja käynnistysavustusta yhteensä 783
000 markkaa. Lisäksi KTM:n Kainuun piiri on myöntänyt yritykselle 30.11.1989
investointiavustusta 447 700 markkaa.
Emäjoen Lohi Oy:lle KTM myönsi
27.4.1988 käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavustusta kolmella
eri vuodelle 580 700 markkaa. Myös Kera Oy rahoitti hanketta. Työministeriön
varoista myönnettiin investointiavustusta 222 398 markkaa
13.3.1989.
Ukkohalla Service Oy:lle KTM:n yrityspalvelun Kainuun
piiritoimisto myönsi 19.12.1990 pienyritystukea 50 000 markkaa. Ukkohallan
Alppikylä Oy:lle myönnettiin työministeriön varoista investointiavustusta 3 629
200 markkaa. Lisäksi myönnettiin 24.5.1990 työministeriön varoista 2 908 800
markkaa.
Tukien maksatuksen jälkeen tuetuista yrityksistä
konkurssituomion on saanut Tuomivaaran Matkailukeskus Oy joulukuussa 1993,
Emäjoen Lohi Oy vuoden 1993 alussa, Ukkohallan Alppikylä Oy toukokuussa 1993.
Myös Hyrynsalmen hiihtokeskus asetettiin konkurssiin.
Kauppa- ja
teollisuusministeriön ja Keran toimesta on tiettyjen em. yritysten osalta
jätetty poliisille rahoituksen väärinkäyttöön liittyvän syytteen nostamista
koskeva kirjelmä. KTM:n tätä koskeva kirjelmä on jätetty KRP:lle 21.2.1994.
Lisäksi osa kysymykseen kohteena olleista yhtiöistä on poliisitutkinnan alla.
Hallitusneuvos Sakari Arkio on myöntänyt, että on syytä epäillä avustuspetoksia
Vesa Juntusen yritysryppäässä.
Asianomistajan kärsimät
vahingot
Iltalehti kirjoitti 23.3.1994, että Ex-nimismiehen liikesotkut
tuonevat uusia syytteitä. Valtio avusti miljoonilla yritysrypästä. Hyrynsalmen
entisen nimismiehen Vesa Juntusen sotkuiset liiketoimet poikivat yhä uusia
syytteitä.
Iltalehti kirjoittaa, että Hyrynsalmen nimismies aloitti
dynastiansa rakentamisen perustamalla vuonna 1988 Emäjoen Lohi Oy:n.
Kalankasvatuksen lisäksi nimismies Vesa Juntunen pyrki matkailukeisariksi ja
suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista Hyrynsalmelle. Ukkohallan
lomakeskuksesta suunniteltiin turistirysää, joka vetäisi maksukykyisiä
asiakkaita ympäri Eurooppaa. Tätä varten perustettiin parinkymmenen yrityksen
yritysrypäs pyörittämään erilaisia liiketoimintoja. KRP tutki Juntusen toimia ja
häntä vastaan nostettiin syytteitä kirjanpitorikoksista, velallisen
epärehellisyydestä ja luottamusaseman väärinkäyttämisestä
Asianomistajan osalta poliisi on jättänyt
asiat selvittämättä, vaikka tämä on kärsinyt Vesa Juntusen ja oman
yhtiökumppaninsa toimien vuoksi seuraavat vahingot:
1987 vakuutuspetos
600 000 markkaa,
1988 kalakauppa 182 719,00 markkaa,
1988 kalakauppa 54
100,00 markkaa,
1990 kavallustuomio 198 750,00 markkaa,
1991 jatkettu
kavallus 9,669,30 markkaa,
1991 kotitilan metsät menivät pakkohuutokaupassa
364 000,00 markkaa,
1992 yhtiön velka henkilökohtaisesti maksettavaksi 300
000,00 markkaa, yhtiön velka takaajien maksettavaksi 480 000,00 markkaa.
1992
asianomaisen muut taloudelliset menetykset 1 000 000 markkaa, henkiset
kärsimykset ( S.H. ja P.H.) yhteensä 800 000 markkaa. Vahingot yhteensä
vähintäänkin 4 miljoonaa markkaa + korot.
Olen käynyt laajan
rikosprosessin asiakirja-aineiston läpi ja haastatellut keskeiset rikosten
uhrit. Olen varma siitä, että asiassa annetut oikeuden päätökset ovat varmasti
vääriä ja todelliset rikolliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla
Todellista sikailua?
On syytä epäillä ja on
ilmeisen todennäköistä, että asianajaja Mikko Kovalainen on väärentänyt avoimet
asianajovaltakirjat ja toiminut niiden avulla täysin päämiesten tietämättä
heidän lukuunsa. Sekä Seppo että Paavo Heikkinen todistavat, etteivät he ole
allekirjoittaneet avoimia asianajovaltakirjoja Mikko Kovalaiselle. Samaa
osoittavat myös käsialanäytteet. Käräjäoikeuden pöytäkirjat tukevat vahvasti
tätä havaintoa.
Asianajaja Mikko Kovalaisella oli tapana lainata
päämiehiltään rahaa asioiden hoitamiseksi. Joensuun käräjäoikeuden pöytäkirja
10.12.1996 R96 osoittaa selkeästi millaista vempulointia Mikko Kovalaisen
raha-asioiden hoito oli. Siksi asianomistajat nostivatkin kanteen Mikko
Kovalaista vastaan kavalluksesta ja sellaisesta.
Otteita Joensuun
käräjäoikeuden pöytäkirjasta
Syyttäjä: Jokainen matkalaskuun merkitty
yksilöity päivä on virheellinen.
Kovalainen: Laskussa saattaa olla
päivämääräheittoja.
Virolainen: Kovalainen on myöntänyt tekaisseensa laskun.
Aino Jääskeläinen ei ole antanut mitään selvityksiä matkoihin liittyen,
ainoastaan selvitykset maksamistaan palkkioista. Kovalainen on toimittanut
asiakirjat verottajalle matkalaskuna, koska nämä eivät silloin olleet
verotettavaa tuloa. Kovalainen on tässä asianomistajan käsityksen mukaan
syyllistynyt myöskin verorikokseen.
Virolainen: Matkalasku on esitetty
Tampereen käräjäoikeudessa. Siellä on esitetty kaikki se, paljonko aikaa on
käytetty neuvotteluihin ja matkoihin, mutta ne on ”könttäsummana”. Ei ole
olemassa mitään tarkkoja selvityksiä. Kun vertaa kaikkia niitä suorituksia,
jotka Jääskeläinen ja Kinnuset ovat Kovalaiselle maksaneet, Kovalaisen tekemiin
toimenpiteisiin, osoittaa, että on maksettu yli 40 000 mk enemmän kuin mitä
Kovalaisen toimeksiannoista olisi tullut.
Puheenjohtaja: Väitetään, että
olette tehnyt valtakirjat, pitääkö se paikkansa?
Kovalainen: Kyllä varmasti
pitää.
Puheenjohtaja: Pöytäkirjan liitteenä olevan valtakirjan osalta
väitetään, ettei se ole ollut alkuperäisenä. Oletteko valmistanut
sen?
Kovalainen: Minulla oli joitakin sellaisia valtakirjoja blancona, joissa
oli kaikkien kolmen päämiesten nimet.
Jääskeläinen: Sinulle ei ole koskaan
annettu blanco-valtakirjaa, sen saat painaa kaaliisi.
Kovalainen: Jos minulta
kysytään, että olenko väärentänyt Teidän nimet valtakirjaan, vastaan, että en
varmasti ole. Jossakin on olemassa alkuperäinen valtakirja.
Virolainen:
Esitutkinta ei ollut riittävän tarkka. Kovalaisella ei ole ollut
blanco-valtakirjoja.
Virolainen: Esitän päämiehelleni kolme avointa
asianajovaltakirjaa, jotka liittyvät tähän Oulun jutun pöytäkirjaan. Valtakirjat
ovat diaarikansiossa esitutkintapöytäkirjan liitteenä no 2 sivulla 18 ja 102.
Sivulla 18 oleva avoin asianajovaltakirja on päivätty 12.11.1992 ja sivulla 102
oleva valtakirja on päivätty 2.11.1992. Lisäksi täällä on vielä jonkun asian
hoitamiseen Paavo Heikkisen valtakirja 1.11.1992. Onko nimikirjoitukset teidän
allekirjoittamia?
Heikkinen: Yksikään nimistä ei ole minun kirjoittama, olen
siitä varma.
Virolainen: Onko nämä teidän nimikirjoituksia?
Heikkinen: Ne
ei ole minun käsialaa.
Lisäksi Paavo Heikkinen todistaa, ettei hän saanut
Oulun oikeudenkäynnissä suuta aukaista. Sain jälkeenpäin oikeudenkäynnistä sen
kuvan, että kaikki oli etukäteen sovittu.
Pöytäkirja 21.1.1997
R96/233
Virolainen: Mitä tulee viittaukseen minun hoitamasta asiasta, se
on täysin yksipuolinen lausuma. Kovalainen ei tunne tätä asiaa. Lähtökohtana on
se, että Kovalainen on kiertänyt Jämsässä keräämässä juttuja, jotka on luvannut
hoitaa ilmaiseksi, jos joku haluaa nostaa juttuja minua vastaan.
Paavo
Heikkinen: Aloitan ensimmäisestä suorituksesta, mikä oli 7000 mk. Mikko soitti
minulle, ensin puhuttiin 5000 markasta. Se sovittiin ja puhelu lopetettiin.
Hetken päästä soitti uudestaan ja sanoi ja noitui, että 7000 mk, joka piti
hoitaa etukynteen. Sovittiin, että se on 7000 mk, jolla Mikko lupasi hoitaa
Oulun reissun ja sanoi, että varmasti lähtee rahaa 500.000 – 600.000 mk. Mikko
pyysi 10 000 mk, pankkisiirtoon tuli merkintä, että lainaksi. En luottanut
siihen, kun näin, että vasu on pohjaton, vaan panin pankkisiirtoon eräpäivän,
mihin mennessä pitää maksaa takaisin. Sitä rahaa ei tullut. Sitten oli 11 000
mk, jolla pelastimme hänet konkurssista, jossa oli 10 000 mk Timo Heikkiseltä ja
1000 mk Bruno Kovalaiselta. Siinäkin oli vilppiä Brunon ja Mikon kesken. Vaikka
minä pistin Brunon puolesta tonnin, Mikko ja Bruno olivat sopineet asiasta ja
Mikko oli hyvittänyt Brunolle 1000 mk. Soitin asiasta Brunolle, joka sanoi,
ettei hän ole sitä rahaa minulta ottanutkaan. Sanoin hänelle, että sinähän
käskit panna 1 000 mk, silloin Bruno sanoi, että niinhän se oli ja että hän oli
jo sopinut Mikon kanssa asian. Bruno teki laskun ja sain vakuutusyhtiöstä sen,
loppu on edelleen auki”.
Heikkinen: Se on konkurssista pelastamiseksi. Jatkan
vielä Törmäsen asiasta, joka oli myös meidän asia. Törmänen oli ollut monta
vuotta konkurssissa. Kerran olen asiasta Mikolle maininnut, mutta siihenkään
asiaan en ole valtakirjaa antanut.
Kovalainen: Olen tunnettu siitä, että aina
otan ennakoita.
Pentti Heikkinen: Suomussalmen kihlakunnanoikeudessa
käsiteltiin allasvuokramaan purkamista, mikä oli mielestäni aivan asiaton asia,
koska siitä ei tullut muuta kuin Paavolle lisäkustannuksia. Minusta se oli
käsittämätöntä.
Virolainen: Millä tavalla seurasitte
oikeudenkäyntiä?
Pentti Heikkinen: Olin siihen aikaan lautamiehenä. Jääväsin
itseni ja kuuntelin jutun.
Virolainen: Mikä Teidän mielestänne siinä oli
tavatonta?
Pentti Heikkinen: Sitä ei olisi tarvinnut vetää oikeuteen
ollenkaan, asian olisi pystynyt hoitamaan muuten.
Virolainen: Onko Teillä
tietoa siitä, onko Paavo Heikkinen antanut Kovalaiselle suostumusta
oikeudenkäynnin nostamiseen?
Pentti Heikkinen: Ei varmasti. Paavo oli
yllättynyt itsekin siitä ja minäkin olin.
Virolainen: Mistä luulette sen
johtuneen.
Pentti Heikkinen: Tässä oli vain rahastuksen maku. Paavon
taloudellinen tilanne heikkeni koko ajan, kun tällaisia juttuja
vedettiin.
Pentti Heikkinen: Tarkoitin sitä, että kaikki Mikon ajamat asiat
ovat menneet siten, ettei niissä ole ollut tarkoituskaan pärjätä. Rahastuksen
maku on ollut koko ajan.
Virolainen: Tunnetko veljenne käsialan?
Pentti
Heikkinen: Mielestäni tunnen.
Virolainen näytti Pentti Heikkiselle
esitutkintapöytäkirjan liitteen 2, hovioikeuden aktin sivuja 18 ja
102.
Pentti Heikkinen: Sivun 18 allekirjoitus on mielestäni oudonnäköinen
käsiala.
Virolainen: Mitä sanotte näistä nimikirjoituksista?
Pentti
Heikkinen: Uskoisin, ettei kumpikaan ole Paavon
nimikirjoituksia.
Asiakirjoista selvenee, että Heikkiset eivät tienneet
minkä jutun milloinkin Mikko Kovalainen on nostanut heidän
tietämättään.
Pöytäkirjasta käy selville myös seuraavaa
Pesonen:
Meitä kiinnosti, millä valtuudella asiamiehenä toiminut Kovalainen oli saanut
kanteen vireille. Olen tiedustellut asiaa laamanni Konsenilta ja hän piti
todennäköisenä, että Kovalainen oli jonkinlaisen valtuutuksen esittänyt, mutta
mistään tuomiokunnan asiakirjoista valtakirjaa ei ole myöhemmin löydetty, ja
ilmeisesti Kovalainen on asiakirjoja puheenjohtajalle tuodessaan ottanut
mahdollisesti itse tekaistun valtakirjan haltuunsa peitelläkseen
tekosensa.
Virolainen: Esitutkintapöytäkirjan liitteen hovioikeuden
asiakirjavihkon sivuilla 18 ja 102 on valtakirjat. Oletteko ruvennut
selvittämään tätä asiaa jotenkin?
Pesonen: Se on ilmeisesti
harjoituskappale.
Virolainen: Mitä tarkoitatte sillä, että se on
harjoituskappale?
Pesonen: Käsiala viittaa siihen. Sillä tavoitellaan Paavo
Heikkisen nimikirjoitusta.
Virolainen: Paavo Heikkinen on kertonut, ettei ne
ole hänen nimikirjoituksia.
Pesonen: Paavo Heikkiselle oli täysi yllätys,
että vieraalla käsialalla oli kirjoitettu hänen nimensä kolmeen
valtakirjaan.
Virolainen: Miksi tarkastelitte juuri valtakirjoja?
Pesonen:
Paavo Heikkinen ei ole antanut valtuutusta juttuun.
Virolainen: Tuliko Teille
se käsitys, ettei Paavo Heikkinen ollut antanut myöskään lupaa kirjoittaa
nimeään?
Pesonen: Paavo sanoi vahtimestarin kuullen, että tämä on toisen
kirjoittama ja ilman hänen suostumustaan.
Virolainen: Miten tämä homma jatkui
näiden juttujen osalta?
Pesonen: Huhtikuussa 1994 menin Kovalaisen toimistoon
valtakirjalla hakemaan Paavo Heikkisen asiakirjoja. Kovalainen käski poistumaan
toimistostaan.
Oikeuden puheenjohtaja: Mitkä ovat havaintonne siltä ajalta,
kun Mikko Kovalainen hoiti Paavo Heikkisen asioita?
Pesonen: Ennen kesäkuuta
minulla oli se käsitys, että Kovalaisen ja Paavo Heikkisen välillä oli jonkin
verho. Paavo Heikkisellä ei ollut tietoa, missä mennään eikä Kovalainen silloin
antanut hänelle tarkkoja tietoja.
KANTELIJA Aino Jääskeläinen
KANTELU
Kääntäjä Mikko Kovalainen on
toimittanut saamani tiedon mukaan saman sisältöisen turvaamistoimihakemuksen
sekä Rovaniemen hovioikeudelle että Raahen käräjäoikeudelle. Allekirjoittaneen
käytössä on Kovalaisen 4.3.2009 päivätty Rovaniemen hovioikeudelle osoitettu
turvaamistoimihakemus. Olen saanut sen Erkki Aholta allekirjoittaneeseen ja
sukulaisiini sekä tuttaviini kohdistuneiden vihjailujen ja väitteiden
kommentoimista varten.
Selvyyden vuoksi totean, että kääntäjä Kovalainen
on sama, aikaisemmin asioitsijan titteliä käyttänyt varatuomarin arvonimen
omaava henkilö. Raahen käräjäoikeudessa hän lienee jokseenkin tuntematon
henkilö.
Erkki Aho, johon turvaamistoimihakemus kohdistuu, on minulle
entuudestaan tuntematon henkilö. En ole häntä koskaan tavannut enkä nähnyt
missään. Olen tullut tietoiseksi hänestä vasta joitakin aikoja sitten.
Hakemuksessa mainitaan Osmo Anttalainen, jota en tunne lainkaan ja nimenkin näin
ensimmäisen kerran turvaamistoimihakemuksesta. Hakemuksessaan Kovalainen
vihjailee, että olisin Ahon ja Anttalaisen taustahenkilö. Aholta saamani tiedon
mukaan Kovalainen oli liittänyt useita kertoja minut turvaamistoimi-istunnon
aikana vaatimuksiinsa ja väitteisiinsä. Tosiasiassa minulla ei ole mitään osaa
Ahon nettikirjoitteluun Kovalaisen asioissa.
Hakemuksesta tunnistamillani
"taustalta löytyviksi" väitetyillä henkilöillä ei tietämäni mukaan ole myöskään
osaa Kovalaisen ja Ahon välisissä riidoissa.
En tarkemmin tiedä eikä se
käy turvaamistoimihakemuksestakaan ilmi, mitä ovat tuomiossa mainitut
"rikolliset häväistysjutut". Olen Aholta kuullut, että syyte on liittynyt nimen
väärentämiseen.
Se vain on tosiasia, että Kovalainen kirjoittaa luvatta
päämiehensä nimen valtakirjoihin tai ottaa päämiehen antamasta valtakirjasta
kopion. Jos päämies ei ole tarkkana, hän myös ajaa juttuja, joihin ei ole
oikeasti toimeksiantoa.
Kovalaisen käsissä Kovalaisen päämiesten
taloudelliset intressit saattavat olla vaarassa. Päämiehelle saattaa aiheutua
suuriakin taloudellisia menetyksiä Kovalaisen toimien seurauksena. Kovalaiselle
ei pitäisi antaa toimeksiantoa eikä valtakirjaa lainkaan ei missään olosuhteissa
- ei missään olosuhteissa.
Tuomioistuimessa Kovalaisen menettelyä ei ole
pidetty nimen väärentämisenä. Siitä väitteestä on väittäjälle rapsahtanut
Kovalaiseen kohdistunut kunnianloukkaustuomio, kuten allekirjoittaneen ja
sukulaisteni asianajajalle tapahtui (Ks. liite 11).
Ilmeisesti Joensuun
käräjäoikeuden antamaa tuomiota, jonka Itä-Suomen hovioikeus pysytti ja johon
Korkein oikeus ei antanut muutoksenhakulupaa, Kovalainen käyttää
hyväkseen.
Nyt kuulopuheiden perusteella näyttää siltä, että Kovalainen
jatkaa nimien kirjoittelua entiseen tyyliin ilmeisesti em. tuomio
"takataskussaan". Kun joku käyttää nimien kirjoittelusta sanaa väärentäminen,
niin hänet vedetään käräjille vastaamaan kunnianloukkausrikossyytökseen ja
tuomitaan perättömästä ilmiannosta tms. tuntuviin rahallisiin korvauksiin.
Keplottelija Kovalaiselle olennaista ovat nimenoman korvaukset ja tietenkin
tuntuvat korvaukset.
Kovalaisen erittäin hyvin tuntien totean, että
Kovalainen on niin kelvoton ihminen, että minun mielestäni hänen kunniaansa ei
kertakaikkiaan saata kukaan oikeasti loukata.
Kun valtiovalta ei näytä
suojelevan kansalaisia ainakaan riittävästi Kovalaisen kaltaisilta lakimiehiltä,
niin mielestäni tulee sallia, että sen tekee edes Erkki Aho saattamalla
julkiseen tietoon Kovalaisen epäluotettavuuden ja asianajotehtäviin
sopimattomuuden sekä Kovalaisen kykenemättömyyden korvaamaan päämiehelleen
aiheuttamansa vahingon.
Kovalaisen väitteisiin ja vaatimuksiin
suhtautumisessa sekä Kovalaiseen kohdistuneeksi väitettyä kunnianloukkausta
harkittaessa tuomioistuimen tulisi ottaa harkinnassa huomioon Kovalaisen
taustatiedoista ainakin seuraavaa:
TAPAHTUMIEN KULKU ESIINTYMISKELLOSTA
ALKAEN
Kovalaisen allekirjoittaneeseen kohdistamat vuosikausia jatkuneet
asiattomat ja perusteettomat oikeudenkäynnit
Allekirjoittaneeseen
kohdistunut Kovalaisen vihanpito juontaa 1990-luvun alun tapahtumiin ja niistä
Kovalaiselle seuranneisiin pettymyksiin.
Esiintymiskielto
Kovalainen saapui Kajaanin
kihlakunnanoikeuteen 15.6.1993 pääasiaan täysin valmistautumattomana. Lisäksi
tuomarin jääväys meni "myttyyn", josta seurasi Kovalaiselle sakot ja kahden
vuoden esiintymiskielto Kajaanin kihlakunnanoikeudessa, S 93/36 (Liite
1).
Esiintymiskielto oli kova pala Kovalaisen nieltäväksi, kun vielä
Itä-Suomen hovioikeus vahvisti tuon esiintymiskiellon. Olin veljieni kanssa
vilpittomästi pahoillani, että hän sai esiintymiskiellon meidän asiassamme. Tuo
lienee ollut ensimmäinen kerta, kun Kovalainen sai
esiintymiskiellon.
Tämän jälkeen hän ikään kuin "sekosi". Hän alkoi
syyttää mm. minua ja puhui asioita, joita en tunnistanut. Ilmoitin Kovalaiselle,
että minun ei tarvitse kuunnella hänen sopimattomia puheitaan.
Kovalaisen
asiaton, todistusautomaattien avulla valehteluun ja uhkailuun perustunut viiden
vuoden turha, yritykseksi jäänyt rahastusprojekti.
Katkaistuani välit
Kovalaiseen meni kuukausi ehkä pari kuukautta, kun Kovalaiselta tuli yli 160 000
(satakuusikymmentätuhatta) markan lasku, jossa hän vaati osuutenani 1/3 eli noin
54.000 markkaa. Reklamoimme laskusta välittömästi. Kovalainen ei siihen
vastannut, vaan lähetti kullekin 40 000 markan tratan. Koulutukseni perusteella
en Kovalaisen tratoista säikkynyt. Soitin kuitenkin Joensuun Osuuspankkiin,
jossa lakimiehen kanssa käydyssä keskustelussa kävi ilmi, ettei siellä tiedetty
Kovalaisen tratoista mitään.
Seuraavaksi Kovalainen nosti velkomuskanteen
Tampereen käräjäoikeudessa tammikuussa 1994 ja vaati edelleen yli 160.000
markkaa. Aluksi hän kiisti saamansa suoritukset tai väitti niiden menneen muihin
toimenpiteisiin. Kun Kovalainen huomasi, ettei varatuomarin tittelillä
rahastaminen oikeudessa ollut itsestään selvyys, niin Kovalainen joutui
myöntämään saamansa rahamäärät. Myöntämisen jälkeenkin vaatimus oli noin 120 000
markkaa.
Kovalaisen yhtenä vaatimuskohtana oli puhelut ja
faksit.
Puhelujen osalta laskutus oli 52 500 markkaa. Osoittaakseen
vaatimuksensa oikeaksi entinen asioitsija, nykyinen kääntäjä Kovalainen oli
valmistuttanut eräällä henkilöllä "puhelinprintin" -varsinaisen rintitintin,
jonka "oikeellisuuden" oli todistanut eräs joensuulainen puhelinoperaattorin
työntekijä. Kovalaisen "rintintintissä" väitetyistä puheluista kertyi laskua
alle 400 markkaa - siis kaukana 52 500 markasta. Oheistan kopion kääntäjä
Kovalaisen "printistä", joka osoittanee ilmeisen arveluttavaa kunniallisuutta
(Liitteet 2).
Tekeleen layout oli niin tökerö, että sen saatoin osoittaa
heti manuaalisesti tekstinkäsittelyllä laadituksi eikä todelliseksi
ATK-listaukseksi. Varmuuden vuoksi kuulustutimme oikeudessa ulkopuolista
ATK-asiantuntijaa. Oheistan kopion hänen asiantuntijalausunnostaan (Liite
3).
Oheistan vielä Kovalaisen mollaaman yksityisetsivän Joensuun Puhelin
Oy:stä hankkiman selvityksen ja sen liitteenä Joensuun Puhelin Oy:n oikean
ATK-järjestelmästä tulostetun puheluerittelyn (Liite 4).
Oheistan myös
Tampereen käräjäoikeudelle laaditusta loppuyhteenvedosta / vastanäytöstä
lyhennysjäljennöksen selvityksenä siitä, että Kovalaisen "puhelinprintti" on
todisteena epäuskottava (Liite 5).
Erikoista oli sekin, kun minä
Kovalaisen mukaan faksasin hänelle asiakirjoja työpaikkani faksista Kovalaisen
mukaan vieläpä salaa, niin masina "räpsytti" puhelinlaskua Kovalaisen
puhelinnumeroon 14 400 markan edestä. Matemaattisen kykyni ansiosta saatoin
laskutoimenpitein osoittaa kantaja Kovalaisen faksikulujen perättömyyden (Liite
5, kohta V).
Yhdessä sukulaisteni kanssa esitetty loppuyhteenveto /
vastanäyttö (Liite 5) oli kokonaisuudessaan sellainen aineisto, että sen
esittämisen jälkeen Kovalaisella ei ollut enää "eväitä" yli 160.000 markan
vaateensa toteen näyttämiseen edes värväämänsä todistelujoukkion avulla.
Tampereen käräjäoikeus kirjoitti tuomion 19.9.1997 siten, että Kovalainen sai
tyytyä kolmen ja puolen vuoden riihimisen jälkeen siihen, mitä oli saanut ennen
käräjöintinsä aloittamista. Samaa mieltä oli Turun hovioikeus 15.4.1999
antamassaan tuomiossa diaarinro S 97/1197 (Liite 6).
Kovalainen siis
yritti rahastaa tuomioistuimen avulla tekemättömästä työstä yli 100 000 markkaa.
Onko tämä kunniallista?
Kovalaisen asiakkaitten asiat arkistoituina
todistusautomaatteihin
Aikoinaan Kovalaisen todistusautomaatteihin kuului
joku Juha Jolkkonen, jonka näin ja kuulin ensimmäisen ja viimeisen kerran
Tampereen käräjäoikeudessa kesällä 1997. Saamani tiedon mukaan hän on kuollut
eikä voi olla enää Kovalaisen kaikki tietävänä todistusautomaattina. Tuo minulle
ja sukulaisilleni täysin tuntematon ihminen tiesi meidän asiat paremmin kuin me
itse. Toinen Kovalaisen todistusautomaatti oli Annikki Karjalainen ja kolmas
Kalervo Savolainen. Annikki Karjalaisen ääni lienee vaiennut, kun ei hänen
nimeään ole viimeaikoina missään mainittu. Sen sijaan Kalervo Savolainen saamani
tiedon mukaan jatkanee edelleen toimintaansa - nykyisin
puhelimitse.
Kalervo Savolainen on talousrikoksista vankilassa istunut
entinen toimitusjohtaja, jolle Kovalainen aikoinaan uskotteli, että hän voi
puhdistaa Savolaisen tahriintuneen maineen. Maine on jäänyt puhdistamatta mutta
Savolainen on kiertynyt Kovalaisen pauloihin siten, että hänestä on tullut
Kovalaisen todistusautomaatti.
Kovalaisen sananasaattajana Savolainen
uhkaili minua kirjoituksellaan 13.9.1996- jopa työpaikan menetyksellä, jos en
suostu maksamaan em. yli 160 000 markan vaateesta sukulaisteni kanssa 90.000
markkaa eli 3 x 30 000 markkaa. Kovalaisella oli ko. kirjeen mukaan varmuudella
kovat todistajat. Lisäksi hän oli ohjeistanut avustajani kääntymään Annikki
Karjalaisen puoleen. Hän väitti tuntevansa asian hyvin, vaikkei tosiasiassa
tiennyt omakohtaisesti asioistani yhtään mitään (Liite 7).
Vaikka
Savolainen ennusti minulle varmaa häviötä ja työpaikan menetystä, niin kuitenkin
niin vain kävi, että kaikki tietävistä todistusautomaateistaan huolimatta
Kovalainen sai tyytyä siihen, mitä oli saanut ennen kuin aloitti riihimisensä
Tampereen käräjäoikeudessa. Työpaikkanikaan en menettänyt eikä se ollut edes
vaarassa.
Saamani tiedon mukaan Savolaista on viime aikoina kuultu
todistajana puhelimitse. Ilmeisesti Savolainen on jo niin vanhuudenheikko, ettei
kykene enää raahautumaan käräjäpaikoille, vaan todistusautomaatti antaa
tietämyksensä puhelimitse. Mahtaakohan Savolainen olla enää
oikeustoimikelpoinen? Olen nähnyt hänet Joensuun käräjäoikeudessa keväällä 2000.
Hän oli jo tuolloin vanha mies, mutta oikeustoimikelpoinen. Savolainen puhuu
sitä mitä Kovalainen käskee. Savolaisen puheille ei tulisi antaa mitään
näyttöarvoa.
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden tulisi miettiä, onko Kovalaisen
menettely kunnianarvoista. Onko se ollut sitä Raahessa Savolaista
kuultaessa?
Kunnia avuksi rahastusoperaatioon
Kun rahaa ei herunut
perusteettomalla velkomuskanteella, niin Tampereen jutun häviämisen jälkeen
Kovalainen yritti rahastaa seuraavaksi kunniallaan. Turun hovioikeudessa
Kovalaisen kunnialla rahastamisyritys ei menestynyt. Hovioikeus oli Kovalaista
kohtaan "armoton" ja tuomitsi 14.12.2000 antamallaan tuomiollaan dnro R 99 /
2050 Kovalaisen korvaamaan oikeudenkäyntikuluni 38.290,75 markalla / 6.440,04
eurolla ja viivästyskorkoa 15.1.2001 lukien korkolain 4 § 3 momentin mukaan
(Liite 8).
Turvaamistoimihakemuksen perusteella Kovalainen näyttää
viritelleen kunniansa kohentamiseksi lukuisia oikeusprosesseja mutta hän ei
näytä muistavan lainkaan, että kunniallisen miehen tapoihin kuuluu myös velkojen
maksu. Kovalainen ei ole maksanut lainvoimaisella tuomiolla tuomittua korvausta
allekirjoittaneelle.
Mainittu noin 160 000 markan velkomuskanne poiki
syytetoimia Kovalaista vastaan Joensuun käräjäoikeudessa. Sukulaisteni ja minun
oikeudenkäyntiavustajana toiminut asianajaja laati Kovalaisesta tutkintapyynnön
poliisille em. yli 160 000 markan vaatimuksiin liittyvistä toimista. Osasta
syyttäjä katsoi olevan aihetta nostaa syytteen Kovalaista vastaan. Niiltä osin
kuin syyttäjä teki päätöksen olla syyttämättä, asianajaja katsoi, että on syytä
ajaa myös syyttäjän luopumista vaatimuksista Kovalaista vastaan syytettä.
Asianajajan menettelyä tässä yhteydessä tarkemmin yksilöimättä syyte ei
menestynyt. Menestymättömyys koitui myöhemmin asianajajan omaksi vahingoksi
monin tavoin. Olen vakuuttunut, että syytteillä olisi ollut menestymisen
mahdollisuudet, jos asianajaja olisi menetellyt toisin. Asianajajan
"töpeksimisestä" johtuen allekirjoittanut sukulaisineen velvoitettiin korvaamaan
Kovalaisen oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen. Itä-Suomen hovioikeus
9.4.1998 antamallaan tuomiollaan R 97/361 ei viranpuolesta poistanut
arvonlisäveron osuutta (Liite 9).
Syyttäjän ajama syyte "lässähti"
mainitusta asianajajasta johtuneista syistä. Syitä tässä yhteydessä tarkemmin
yksilöimättä Kovalainen kuitenkin tuomittiin palauttamaan sukulaiselleni häneltä
lainaamansa rahamäärä viivästyskorkoineen, jotka saatiin Kovalaiselta
kuittaustoimin.
Korkein oikeus oikaisi
Asianajajan
huolimattomuudesta johtuen Joensuun käräjäoikeus ja Itä-Suomen hovioikeus
tuomitsivat Kovalaiselle korvattavaksi perusteettoman arvonlisäveron, jonka
Korkein oikeus hakemuksesta poisti 21.12.2000 diaarinro H 2000/245 (Liite
10).
Kovalaisen kanne, johon syyttäjä ei yhtynyt
Kun em. syytteet
Kovalaista vastaan hylättiin, Kovalainen ilmeisesti luuli rahahanojen
avautuneen. Korvausvaatimukset olivat suuren suuret - tuskin tästä maailmasta.
Lopputulos oli laihanpuoleinen kun Kovalaisen nostamat syytteet kaikkien muiden
osalta hylättiin paitsi em. asianajajan ja erään toisen, oikeasti syyttömän
henkilön osalta. Niiltä osin kuin Joensuun käräjäoikeus oli hylännyt Kovalaisen
vaatimukset, pysytti Itä-Suomen hovioikeus 12.12.2000 antamallaan tuomiollaan R
00/666 Joensuun käräjäoikeuden tuomion. Korkein oikeus ei antanut asianajajalle
29.1.2002 valituslupaa, diaarinro R 2001/167 (Liite 11).
Se, että Paavo
Heikkinen tuomittiin, on mielestäni järkyttävä oikeusmurha. Tuomitsemisessa ei
otettu lainkaan huomioon sitä, mitä Paavo Heikkinen on Kovalaisen
taitamattomuuden johdosta joutunut kärsimään. Tämä asiapuoli ei tullut
riittävästi oikeuden tietoon. Paavon asian hoidossa oli puutteita. Joka
tapauksessa Paavo Heikkinen olisi tullut jättää tuomitsematta. Kovalainen on
aiheuttanut toimillaan Paavo Heikkiselle pelkkää vahinkoa kuten minulle ja
veljilleni ja sitä Kovalaisen on turha kiistää.
Liitän oheen vielä Oulun
raastuvanoikeuden jäsenten esittämän pyynnön Rovaniemen hovioikeudelle
Kovalaisen menettelystä, liittyen Paavo Heikkisen yrityksen asioihin (Liite
12).
Kovalaiselle ei ikinä valtakirjoja
Kovalaiselle valtakirjan
antaminen on vaarallista. Hän ei tyydy käyttämään saamaansa valtuutusta vain
siihen, mihin valtakirjan sai. Jos hän ei käytä saamastaan valtakirjasta
ottamaansa kopiota, niin hän kirjoittaa päämiehensä nimen valtakirjaan ja ajaa
"toimeksiantoja", joita ei ole saanut - päämiehensä tietämättä. Tämä on
faktaa.
Sitä, että Kovalainen kirjoittaa luvatta ihmisten nimiä
valtakirjoihin, ei tuomioistuimissa ole pidetty väärennysrikoksena eikä
muutoinkaan moitittavana. Päinvastoin väärentämisväitteen esittäjä on tuomittu
Kovalaisen kunnian loukkaamisesta. Kysyn, että minkälaisen kunnian? Missä se
näkyy? Mikä sen olemassa olon osoittaa muu kuin tuomarin
päätös.
Kovalainen taitava manipuloija
Kovalainen on taitava
manipuloija. Hän saa tuntemattomat, varsinkin oikeudenloukkauksia kokeneet
ihmiset uskomaan tieto-taitoonsa. Tosiasia on kuitenkin se, että Kovalainen on
epäluotettava ja kykenemätön oikeasti hoitamaan ihmisten asioita. Hän saattaa
päämiehensä entistä syvemmälle vaikeuksiin.
Yhteenveto
Kuten oheinen liiteaineisto
osoittaa, Kovalainen on hävinnyt kaikki kanteensa minua ja sukulaisiani vastaan
- niin siviili- kuin rikoskanteensa. Kun edellä esittämäni lisäksi otetaan
huomioon ne lukuisat esiintymiskiellot ja tuomiot, joita Kovalainen on saanut
tuomareitten mollaamisesta ja sopimattomasta käyttäytymisestään, niin olen
edelleen sitä mieltä, että Kovalaisen kunniaa ei voi oikeasti loukata.
Kovalainen on niin kavala ja kelvoton ihminen, että häneltä pitäisi kieltää
toisten ihmisten asioiden ajaminen kaikissa tuomioistuimissa.
Eduskunnan
tulisi säätää laki, että Kovalaisen kaltaiset juristit asetettaisiin ikuisesti
esiintymiskieltoon. Hänen kaltaisiaan henkilöitä varten tulisi olla oma
rekisteri, jonka perusteella oikeuden puheenjohtaja velvoitettaisiin valvomaan,
etteivät kovalaiset pääsisi vahingossakaan aiheuttamaan ikävyyksiä
ihmisille.
LIITEAINEISTO
Toimitan liiteaineiston vain Rovaniemen
hovioikeuteen, koska on todennäköistä, että Raahen käräjäoikeus antaa
ratkaisunsa ennen kuin liiteaineisto olisi siellä.
• Kajaanin
kihlakunnanoikeuden pöytäkirjan lyhennysjäljennös S 93/36 (Liite 1)
•
Joensuun Puhelin Oy:n kirje 25.10.1994 Joensuun Lakiasiantoimistolle ja sen
liitteenä väitetty ATK-lista (Liite 2)
• ATK-suunnittelija Igor Proninin
asiantuntijalausunto 27.4.1997 (Liite 3)
•Yksityisetsivä &
Lakiasiaintoimisto Pekka Pesosen selvitys ja sen liitteenä Joensuun Puhelin Oy:n
tietojärjestelmistä tulostettu puheluerittely (Liite 4)
• Loppuyhteenveto
/ Tampereen käräjäoikeuden pyytämä vastanäyttö, lyhennysjäljennös (liite
5)
• Turun hovioikeuden 15.4.1999 antamasta tuomiosta S 97/1197
lyhennysjäljennös, liitteenä Tampereen käräjäoikeuden 19.9.1997 antamasta
tuomiosta 94/803 lyhennysjäljennös (Liite 6)
•Kalervo Savolaisen kirje
Pertti Virolaiselle 13.9.1996 (Liite 7)
•Turun hovioikeuden 14.12.2000
antamasta tuomiosta R 99/2050 lyhennysjäljennös, liitteenä Tampereen
käräjäoikeuden tuomiolauselmat (Liite 8)
• Itä-Suomen hovioikeuden
9.4.1998 antama tuomiosta R 97/361 lyhennysjäljennös, liitteenä Joensuun
käräjäoikeuden 14.3.1997 antamasta tuomiosta R 96/233 lyhennysjäljennös (Liite
9)
• Korkeimman oikeuden 21.12.2000 antama päätös nro 2912 (Liite
10)
• Korkeimman oikeuden 29.1.2002 antama päätös nro 193, liitteenä
Itä-Suomen hovioikeuden 12.12.2000 antamasta tuomiosta R 00/666
lyhennysjäljennös, liitteenä Joensuun käräjäoikeuden 25.4.2000 antamasta
tuomiosta R 96/421 lyhennysjäljennös (Liite 11)
•Oulun raastuvanoikeuden
6.4.1993 päiväämä kirje Rovaniemen hovioikeudelle (Liite 12)
Tampereella
15. toukokuuta 2009
Aino Jääskeläinen
Varatuomari Mikko Kovalaisen
toimet herättävät yhä suurempaa mielenkiintoa.
Mikko Kovalainen on esittänyt
7 550 000,00 euron maksuvaatimuksen toimeksiantajanaan Risto Haikonen ja Sanri
Trade OÜ Tallinnasta. Velkojat pyytävät saataviaan maksettavaksi
välittömästi.
Maksuvaatimukseen on kirjoitettu: "Jos emme saa mitään
vastausta tai saatavien peruste tai määrä kiistetään, joudumme käyttämään muita
keinoja saataviemme turvaamiseksi, kuten esim. hukkaamiskieltoja. Tämän lisäksi
joudumme käymään läpi tiettyjä seikkoja verottajan ja esitutkintaviranomaisiin
nähden. Pidämme menettelyänne - vielä tässä vaiheessa - riita-asiana, mikä voi
saada jatkossa myös verotukselliset ulottovuudet ja käynnistää asianmukaisen
esitutkinnan."
Mistä on kysymys?
Vuonna 2006 perustettiin Eestiin
Tallinnaan konepaja nimeltä Rotolex OÜ, jonka omistajina perustamishetkellä
olivat Arvi Kivirand, Renel Rürik ja Kristo Niilo. Jo heti perustamishetkellä
mukaan tuli suomalainen liikemies Risto Haikonen, joka lupasi pojille töitä
miljoonien edestä, jos hän saisi osuuden yhtiöstä. Heti alkuvaiheessa pojille
jäi sellainen kuva, että Risto Haikonen on täydellinen huijari ja näin ollen
mitään kauppoja ei yhtiön osakkeista koskaan tehty. Yhtiön omistajien mukaan
Risto Haikonen aiheutti kaikenlaisella epärehellisillä toimillaan yhtiölle
suuret tappiot ja lopuksi konkurssin.
Kun pojat sitten perustivat uuden
konepajan samalla kokoonpanolla, alkoi Risto Haikonen syyttämään heitä
yrityskaappauksesta. On aika erikoista, että Risto Haikoselta voidaan kaapata
yritys jota hän ei edes omista.
Vielä erikoisemmaksi nämä syytökset
muuttuivat viime viikolla, kun Mikko Kovalaiselta tuli maksuvaatimus, johon oli
sitten jo liitetty asianosaiseksi suomalainen henkilö K.L, joka ihmettelee, että
miten hän, joka ei ole kyseistä yritystä omistanut, kaappaa firman Risto
Haikoselta, joka ei ole ko.firmaa koskaan omistanutkaan. Hän ihmettelee
muutenkin, että miten konkurssiin menneen firman voi kaapata? Maksuvaatimus on 7
550 000 € firmasta, joka tuotti alusta asti tappiota. Viron yritysrekisteristä
selviää helposti, ettei Risto Haikonen ole ollut yrityksessä millään lailla
mukana, kuten ei myöskään suomalainen henkilö K.L., joten jos jotain kuitteja
saati kauppakirjoja löytyy ovat ne väärennöksiä, K.L.
sanoo.
Maksuvaatimuksen perusteita
Mikko Kovalaisen esittämän
maksuvaatimuksen perusteista joitakin esimerkkejä:.
1.1. Matkalaskuja
vuodelta 2006 28 000 euroa + korot 12 000 euroa. Tositteet ovat pääosin
olemassa, näin lukee maksuvaatimuksen perusteluissa.
1.3. Vuokrat ja palkkiot
89 000 euroa + korot 25 000 euroa, yhteensä 114 000 euroa.
1.4. Käsin tehtyjä
tositteita 35 000 euroa + korot 22 000 euroja.
1.6. Mainonnan suunnittelu 28
000 euroa + korot 12 000 euroa, yhteensä 40 000 euroa.
1.9. Yhtiösopimuksen
mukaan syntynyt vahingonteko 25.000 euroa + korot 10 000 euroa, yhteensä 35 000
euroa.
1.15. Ulkopuoliset konsulttityöt 55 000 euroa + korot 15 000
euroa.
1.19. Yhtiön tuhoaminen 1.950 000 euroa ja kaikista rikollisista
toimista 1.970 000 euroa, yhteensä 3.920 000 euroa.
Kaikki yhteensä 4.969
000 euroa + perintäpalkkiot 20 % eli 993.800 euroa, yhteensä 5.862 800 euroa eli
voisi olla lisäperintäpalkkioiden kanssa 2.880 000 + lisäperintäpalkkiot 20 %
576 000 kanssa, yhteensä 9.238 000 euroa.
„Käytä Mikko 5.862.800 euroa
tai 9.238 000 euroa mitä summaa itse haluat käyttää näistä tai n. puolesta
välistä esim. 7.550 000 euroa“, lukee maksuvaatimuksen
selvityksessä………
Törkeä kiristys rikoslain mukaan
Rikoslaki 31
luku 4 § (24.8.1990/769) Törkeä kiristys. Jos kiristyksessä uhataan
vakavanlaatuisella rikoksella, joka vaarantaisi toisen hengen tai terveyden tai
aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa toisen omaisuudelle, rikoksentekijä käyttää
häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta
tilaa, taloudellinen etu, josta toinen pakotetaan luopumaan, on erittäin arvokas
tai aiheutetaan rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa
taloudellista vahinkoa ja kiristys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä,
rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiristyksestä vankeuteen vähintään
neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Yritys on
rangaistava.
Lisää tietoa Mikko Kovalaisen toiminnasta
Varatuomari
Mikko Kovalainen toimii Virosta käsin. Hänen yrityksensä on nimeltään
Bonlex
LTD (Bonlex OÜ, entinen Barthes)
P.O.PB 3402, Narvaroad 1
10506
Tallinn/Estonia
Rek.nro 11053070, +358414962450 , +37253...(Mikko Kovalaisen
numero Espanjassa: +34627...)
Narvaroad 1 on oikealta nimeltään Narva
maantee 1. Tuossa talossa on ainoastaan Tallinnan pääpostitoimisto eikä
Kovalaisen yrityksellä siten ole katuosoitetta. Viron kaupparekisterissä rik.ee
Bonlex OÜ on rekisteröity 29.6.2004 osoitteella Lembitu 14-37, Tallinn
10114.
Suomessa Kovalainen ilmoittaa yrityksekseen Bonlex LTD, PL1399, 00101
Helsinki (Suomen kaupparekisteri ytj.fi ei tunne tällaista
yritystä).
Mikko Kovalainen työskentelee yhteistyössä Risto Haikosen
kanssa. Risto Haikonen on 66 vuotias mies, jolla on yritys "Haikone oy". Sen
Y-tunnus on 0108474-4 ja osoite Suomen kaupparekisterissä: Hiekkamäenkuja, 01150
Söderkulla, rekisterissä 15.3.1978 alkaen. Vuonna 1978 Haikone oy toimi
metallialalla Insinööriuutiset -lehden (nykyisin Tekniikka ja talous) tietojen
mukaan.
Nyt tutkittavana on epäilty kiristys 7 550 000 euroa (seitsemän
miljoonaa 550 tuhatta euroa) Suomessa ja Virossa. Risto Haikosen avoin
asianajovaltakirja Mikko Kovalaiselle 7 550 000 euron hankkimiseksi tyhjästä on
päivätty Helsingissä 1.10.2008. Selvitettävänä on, oliko Risto Haikonen
Helsingissä 1.10.2008. Mikäli ei ollut, niin Mikko Kovalaisen esittämä
asianajovaltakirjaa on syytä epäillä väärennökseksi. Maksuvaatimuksen päivämäärä
kiristyshankkeessa on 6.10.2008.
Risto Haikosella on yritys "Sanri Trade
OÜ" (entinen Prozone OÜ) Virossa 11.01.2007 alkaen, Rek.nro 11338377, osoite
Kaupmehe 6-35, Tallinn 10114.
Kantaja varatuomari Mikko Kovalaisesta voin
todeta vain kaikkien saatavilla olevat julkiset tiedot:
Itä-Suomen
hovioikeus on tuominnut 29.4.1997, tuomionumero 439 ja diaarinumero E95/5,
varatuomari Mikko Kovalaisen 75 päivän vankeuteen kahdesta vastoin parempaa
tietoa tehdystä ilmiannosta. Kovalainen velvoitettiin korvaamaan valtiolle
todistelukustannukset 3172,40 markkaa. Kovalainen on tuomittu korvaamaan myös
Yrjö Sivolalle sekä Pertti Mähöselle henkisistä kärsimyksistä 4000 markkaa ja
oikeudenkäyntikuluista 1000 markkaa.
Joensuun käräjäoikeus on 18.11.2005
antanut päätöksen 05/2065 asiassa R05/1202, jossa varatuomari Mikko Kovalainen
on määrätty esiintymiskieltoon asiamiehenä tai avustajana 18.11.2005 -
17.11.2008 väliseksi ajaksi. Tuomio perustuu oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10a
§:ään.
10 a § (12.12.1958/497)
Jos asiamies tai avustaja
osoittautuu epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai taitamattomaksi taikka jos
hänet havaitaan toimeensa muutoin sopimattomaksi, saa oikeus evätä häneltä
vallan esiintyä siinä jutussa. Oikeus voi myös, milloin syytä on, kieltää
häneltä oikeuden enintään kolmen vuoden aikana toimia siinä tuomioistuimessa
asiamiehenä tai avustajana. Jos kysymys on asianajajasta, oikeuden on
päätöksestään ilmoitettava yleisen asianajajayhdistyksen
hallitukselle.
Nurmeksen käräjäoikeus on määrännyt varatuomari Mikko
Kovalaiselle kolmen vuoden esiintymiskiellon 4.11.2005 - 3.11.2008 väliseksi
ajaksi. Asia on H05/690 ja päätöksen numero 984. Kysymys on
edunvalvonta-asiasta.
Kajaanin kihlakunnanoikeus on 15.6.1993,
päätösnumero 361 asia S93/36, tehnyt seuraavan päätöksen: Koska kantajien
avustaja ja asiamies, varatuomari ja asioitsija nimikettä käyttävä Mikko
Kovalainen on esiintymisellään sekä säännösten tuntemisellaan osoittautunut sekä
ymmärtämättömäksi ja taitamattoamksi, niin kihlakunnan oikeus harkitsee
oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n perusteella oikeaksi evätä Mikko
Kovalaiselta oikeuden esiintyä tässä jutussa enää avustajana ja asiamiehenä.
Oikeus harkitsee myös oikeaksi Kovalaisen asiattoman ja joko tahallisen tai
tahattoman tiettämättömyyden vuoksi viimeksimainitun lainpaikan nojalla oikeuden
esiintyä tässä tuomioistuimessa kahden kahden (2) vuoden ajan tästä päivästä
lukien avustajana ja asiamiehenä eli siis 15.6.1995 saakka.
Merkittiin, että
Kovalainen huusi tyytymättömyyttä tehtyyn ratkaisuun ja jatkoi: Mies on noiden
pöytäkirjojen muuntumisen jälkeen vielä tuomarin virassa. Voi jumalauta. Häpee.
Onpa raukka tuomari. Nyt suututit väärän miehen. Tästä vieltä kuulet. Teen tästä
julkisen asian.
Puheenjohtaja: Kovalainen, poistukaan heti
oikeudesta.
Itä-Suomen hovioikeus on 22.12.2005 antanut päätöksen nro
1541, jossa se on määrännyt varatuomari Mikko Kovalaisen esiintymiskieltoon
Itä-Suomen hovioikeudessa 22.12.2005 -15.12.2008 väliseksi
ajaksi.
Helsingin hovioikeus on määrännyt 29.12.2006 varatuomari Mikko
Kovalaisen esiintymiskieltoon kolmeksi vuodeksi. Esiintymiskielto päättyy
30.11.2009. Päätöksen numero on 4082. Asia koski törkeää petosta ja tuomarin
esteellisyyttä.
Itä-Suomen hovioikeus on 27.6.1996 antamassaan
päätöksessä numero 752 määrännyt varatuomari Mikko Kovalaiselle vuoden
esiintymiskiellon sekä katsonut viitaten oikeudenkäymiskaaren 15:4;1:een, että
Kovalaisen, joka ei ole asianajaja eikä yleinen oikeusavustaja hänen tulee
esittää päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Korkein oikeus
on jo 7.6.1994 viitaten juuri Oikeudenkäymiskaaren 15:4 jutussa S94/461
katsonut, että Kovalaista ei hyväksytä erään jutun asiamieheksi, ennenkuin
Kovalainen esittää asianmukaisen valtakirjan tai muun
selvityksen.
Todiste numero 1
Paavo Heikkinen todistaa 8.10.2007
kirjallisesti, että Mikko Kovalainen on väärentänyt hänen nimensä avoimiin
asianajovaltakirjoihin.
Todiste numero 2
Seppo Heikkinen todistaa
8.10.2007 kirjallisesti, että Mikko Kovalainen on väärentänyt hänen nimensä
avoimiin asianajovaltakirjoihin.
Todiste numero 3
Paavo Heikkisen
allekirjoitus 23.9.1992 todistaa millainen oli Paavo Heikkisen nimikirjoitus
vuonna 1992 ja allekirjoitusta voidaan verrata samoihin aikoihin tehtyihin
avoimien asiakirjojen väärennettyihin allekirjoituksiin.
Todiste numero
4
Sokea Reettakin *) voi havaita, että Paavo Heikkisen nimi on väärennetty
10.9.1992 avoimeen asianajovaltakirjaan.
Todiste numero 5
Sokea
Reettakin voi havaita, että Paavo Heikkisen ja Seppo Heikkisen allekirjoitukset
ovat väärennetty 12.11.1992 avoimeen asianajovaltakirjaan.
Todiste numero
6
Sokea Reettakin voi havaita, että Seppo Heikkisen nimi on väärennetty
10.6.1992 avoimeen asianajovaltakirjaan.
Todiste numero 7
Sokea
Reettakin voi havaita, että Paavo Heikkisen ja Seppo Heikkisen nimet ovat
väärennetty 2.11.1992 avoimeen asianajovaltakirjaan.
Todiste numero
8
Helsinkiläinen Heli Wikström todistaa 22.7.2008 kirjallisesti, että
varatuomari Mikko Kovalainen on väärentänyt Heli Wikströmin nimen avoimeen
asianajovaltakirjaan. "Valtakirja on Kovalaisen väärentämä nimiini ja sisareni
edunvalvojana hänenkin nimiinsä", kirjoittaa Heli Wikström. Todisteena esitin
1.12.2002 päiväyksellä avoimen asianajovaltakirjan, johon Heli Wikströmin nimi
on väärennetty.
Tämä todiste ei ollut valmisteluistunnossa mukana eikä
myöskään minun tiedossani silloin kuin kirjoitin nettipäiväkirjaani jutun, jossa
kerroin Mikko Kovalaisen väärentäneen nimiä avoimiin asianajovaltakirjoihin.
Katson, että syytteen toisen kohdan perusteella, että minulla oli syytä epäillä,
että Mikko Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaan väärin. Minulla on oikeus
todistaa pääkäsittelyssä epäilyni oikeaksi. Katson, että rikosasiassa minulla on
oikeus tuoda vielä pääkäsittelyyn uutta todistusaineistoa.
Todiste numero
9
Espoolainen Kaisa Suomalainen lähetti minulle asiakirjan, johon Mikko
Kovalainen on väärentänyt Kaisa Suomalaisen nimen päiväyksellä 26.8.2005
sopimusoikeuspaikasta asiakirjaan.
Tämä todiste ei ollut
valmisteluistunnossa mukana eikä myöskään minun tiedossani silloin kuin
kirjoitin nettipäiväkirjaani jutun, jossa kerroin Mikko Kovalaisen väärentäneen
nimiä avoimiin asianajovaltakirjoihin. Nimien väärentäminen on myös
luottamusmiesaseman väärinkäyttöä. Katson, että minulla oli syytä epäillä, että
Mikko Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaan väärin. Minulla oli oikeus
todistaa pääkäsittelyssä epäilyni oikeaksi. Katsoin, että rikosasiassa minulla
on oikeus tuoda vielä pääkäsitellyyn uutta todistusaineistoa.
Todiste
numero 10
Asianajaja Pertti Virolainen on tehnyt Joensuun poliisilaitokselle
11.1.1996 rikostutkintapyynnön Mikko Kovalaisesta. Tutkintapyynnössä hän muun
muassa pyytää tutkimaan, onko Mikko Kovalainen väärentänyt Paavo Heikkisen nimen
avoimiin asianajovaltakirjoihin. Heikkinen ei ole antanut suostumustaan nimensä
kirjoittamiseen. Asiakirjan mukaan Kovalainen myöntää kirjoittaneensa Paavo
Heikkisen nimen avoimiin asianajovaltakirjoihin. Asiakirjan mukaan Heikkinen
vaatii tutkimaan, oliko Kovalaisen tarkoitus aiheuttaa Heikkiselle tahallisesti
vahinkoa nostamalla jutun ainoastaan siinä tarkoituksessa, että voisi laskuttaa
jutussa. Tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään Kovalaisen
laskutusta.
Katson, että minulla on ollut perusteltu syy tämän asiakirjan
perusteella epäillä, että Mikko Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaansa
väärin. Minulla on ollut myös oikeus todistaa pääkäsittelyssä epäilyni oikeaksi
tällä asiakirjalla.
Todiste numero 11
Joensuun käupunginviskaalin
päätös 26.2.1996 numero 14/96 diaarinumero 96/283 todistaa, että Mikko
Kovalainen on tunnustanut lainanneensa Heikkiseltä 7000 markkaa
vahingonkorvausasian hoitamisesta ja lisäksi lainana 11 000 markkaa. Kovalainen
ei ole maksanut saamaansa 11 000 markkaa takaisin. Saman asiakirjan mukaan
Kovalainen on myöntänyt kirjoittaneensa Heikkisen nimen joihinkin
valtakirjoihin.
Kaupunginviskaalin päätös kiistattomasti osoittaa, että
syytteen 1 ja 3 väite ovat perusteettomia.
Todiste numero 12
Paavo
Heikkisen kuulustelukertomuksen 29.11.1995 mukaan Mikko Kovalainen on lainannut
Paavo Heikkiseltä rahaa ja jättänyt velkansa maksamatta. "Menin Ämmänsaaren
osuuspankkiin ja maksoin 11.000 markkaa pankkisiirrolla nro 0147135 Mikko
Kovalaisen Lakiasiaintomiston tilille OP Joensuu 577005-237547. Kovalainen ei
ole lupauksistaan huolimatta maksanut lainaamaansa 11.000 markkaa
takaisin."
Todisteestaa selviää myös paljon muita asioita, joiden
perusteella minulla oli perusteltu syy epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen
käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.
Todiste numero 13
Paavo
Heikkisen kuulustelukertomuksesssa on teksti:
"Mikko Kovalainen on hoitanut
vahingonkorvausasiaani 2 kertaa Oulun raastuvanoikeudessa. Mikko Kovalainen
ilmoitti minulle, että kyseinen vahingonkorvausasia on selvä ja varma, joten
minun edustamalleni yhtiölle, Jumalisjärven Ay Lohi, olisi tulossa rahaa 500.000
markkaa kärsimämme vahingon kalakuolemien vuoksi. Kovalaisen alettua selostamaan
oikeudessa itse asiaa, josta edustamani yhtiö vaati vahingonkorvausta, huomasin
heti, että Kovalainen puhui sellaista asiaa, joka ei millään tavalla liittynyt
itse vahingonkorvausasiaan. Oikeuden tuomaritkin käskivät Kovalaista menemään
itse asiaan. Huomasin heti, että Mikko Kovalainen oli tullut täysin
valmistautumattomana oikeudenistuntoon. Katson, että Mikko Kovalainen ei
hoitanut vahingonkorvausasiaani Oulun ro:ssa siten kuin lakimien pitäisi asiaa
hoitaa. Katson, että Kovalainen on käyttänyt asemaansa väärin lakimiehenä ja
epäilen, että Kovalainen on syyllistynyt luottamusmiesaseman
väärinkäyttöön.
Totean, että matkat Ouluun tehtiin autollani yhdessä
Kovalaisen kanssa. Vielä paluumatkasta 22.9.1992 muistan, että jouduin
Kajaanissa lunastamaan Kovalaisen hotellihuoneeseen jättämät "kamppeet", koska
hänellä ei ollut rahaa lunastaa niitä sieltä. Kyseinene menettely maksoi minulle
500 markkaa. Mikko Kovalainen nosti 13.4.1993 haastehakemuksella
maanvuokrasopimuksen irtisanomisen mitättömyyden toteuttamista tarkoittavan
kanteen, jossa minä olin kantajana. Haluan vielä todeta sen, että kyseinen
kanteennosto oli aivan turha toimenpide. Kanteennosto tapahtui ilman minun
suostumustani. Minkäänlaisia valtakirjoja en ole antanut kyseisen asian
hoitamista varten Kovalaiselle. Katson, että Kovalainen on nostanut em. kanteen
ainoastaan sen vuoksi, että saisi minulle Kainuun Lähivakuutuksen myöntämän
vakuutuksen oikeusturvaedun itselleen. Haluan vielä painottaa, että Mikko
Kovalainen on nostanut kyseisen kanteen täysin tietämättäni ja aivan
turhaan."
Katson, että minulla, Erkki Aholla, on ollut perusteltu syy
epäillä tämän asiakirjan perusteella epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen
käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.
Todiste numero 14
Joensuun
lakiasiaintoimiston lasku Kainuun lähivakuutusyhdistykelle 18.11.1992 osoittaa,
että Mikko Kovalainen on laskuttanut Kainuun Lähivakuutusyhdistystä 14.-15.7. ja
22.9. matkoista, vaikka hän on kulkenut ne Paavo Heikkisen
kyydissä.
Tämän todisteen yhteydessä on pankkisiistolomake, mikä
osoittaa, että Mikko Kovalainen on saanut etukäteen Paavo Heikkiseltä rahaa 7
000 markkaa ja toinen kuitti osoittaa, että Mikko Kovalainen on saanut Paavo
Heikkiseltä 11 000 markkaa lainaa. Lainan eräpäivä on 15.6.1993. Kysymys on
kiistaton todistus lainasta ja siitä, ettei sitä ole maksettu takaisin. Kysymys
on minun oikeustajuni mukaan myös Paavo Heikkisen hädänalaisen aseman
hyväksikäytöstä, koska Paavo joutui lainaamaan rahaa, jotta voi maksaa Mikko
Kovalaiselle. Katson, että minulla on ollut oikeus oikeudessa todistaa epäilyni
luottamusmiesaseman väärinkäytöstä todeksi.
Todiste numero 15
Joensuun
käräjäoikeuden päätös 14.3.1997 dro R96/233 osoittaa, että Mikko Kovalainen on
määrätty oikeuden päätöksellä maksamaan 9 600 markkaa lainaamansa rahaa takaisin
Vuokko Marketta Kinnuselle. Tämä asiakirja todistaa kiistattomasti, että Mikko
Kovalainen on lainanut päämieheltään rahaa ja jättänyt ne takaisin
maksatta.
*)„Sokea Reetta“ on kuvaannollinen ilmaisu
itsestäänselvyydestä. Siis tarkoittaa, että kuka tahansa voi havaita ja
ymmärtää. Vaikka ei olisi lainoppinut tai muuten asioihin
perehtynyt.
Todiste numero 16
Oulun lääninhallituksen päätös 18.6.2008
osoittaa, ettei Paavo Heikkinen ole syyllistynyt kunnianloukkaukseen
väittäessään, että Mikko Kovalainen on lainannut häneltä rahaa kaksi kertaa ja
jättänyt ne takaisin maksamatta. Päätöksen mukaan Paavo Heikkinen ei ole
syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen. Miten Erkki Ahoa voidaan syyttää
samassa asiassa törkeästä kunnianloukkauksesta, kun Paavo Heikkisenkään ei ole
todettu syyllistyneen rikokseen? Erkki Aholla on perusteltu syy epäillä, että
Suomen poliisi ja Suomen oikeuslaitos käyttävät samaa Suomen
lakikirjaa.
Erikoista asiassa on se, että Mikko Kovalainen on tehnyt
Suomussalmen poliisille 3.10.2003 rikostutkintapyynnön 6740S/1029/03. Paavo
Heikkinen oli kuulusteluissa 15.9.2004. Mikko Kovalainen saatiin
etsintäkuulutuksen perusteella asianomistajakuulusteluun 13.4.2006. Kovalainen
ei suostunut kuulusteluissa minkäänlaisen yhteistyöhön. Asianomistajatahon
täydellinen kieltäytyminen sai aikaan sen, että mahdollisuudet tutkinnan
jatkamiseen olivat olemattomat. Suomussalmen poliisi Pekka Piippo teki
tutkimattajättämispäätöksen 11.1.2008. Oulun lääninhallituksen poliisiosasto
katsoo 18.6.2008 päätöksessään OLH-2008-00925/Ri-2 , että Suomen perustuslakia
on noudatettu. Asia on käsitelty Suomen perustuslain mukaan
viivytyksettä.
Todiste numero 17
Asianajaja Pertti Virolainen on
tehnyt Korkeimmalle oikeudelle 17.5.1995 valituslupahakemuksen ja valituksen,
jossa hän kirjoittaa näin: "Meidän taholtamme on vielä esitettävissä sellaista
jutun kannalta olennaista näyttöä, joka on Oulun raastuvanoikeudessa jäänyt
esittämättä sen vuoksi, että avoimen yhtiön yhtiömiehien edustajana toiminut
lakimies on riitautunut jutun rastuvanoikeudessa ratkaisseen oikeuden jäsenen
kanssa. Asiamies on todennäköissti halventanut oikeutta, eikä ole lainkaan
kiinnittänyt huomiota asiallisella tavalla jutun selvittämiseen, eikä myöskään
jutussa olevan näytön esittämiseen. Täydelliseksi hämmästyksemme olimmekin
oikeuden pöytäkirjan saatuamme voineet todeta, että asiamies oli keskittynyt
vain loukkaamaan raastuvanoikeutta ja vastapuolta, kun asiamiehen olisi tullut
esittää oikeudelle se näyttö, jota olimme nimenomaan asiamiestä vaatineet
oikeudelle esittämään.“
Asiakirjan perusteella Erkki Aholla on ollut oikeus
epäillä Mikko Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin. Tämä epäilys
Erkki Aholla on ollut oikeusasian pääkäsittelyssä osoittaa
oikeaksi.
Todiste numero 18
Tilausvahvistus. Erkki Aholla on ollut
oikeus todistaa epäilynsä alan ammattilaisena oikeaksi todisteena olevalla
tilausvahvistuksella. Tilausvahvistuksessa on lause: „hintaan sisältyy maksuton
käyttöönottotarkastus valmistajan toimesta“.
Tilausvahvistuksella osoitan,
että minulla on ollut oikeus epäillä Mikko Kovalaisen käyttäneen
luottamusmiesasemaansa väärin. On syytä epäillä, että Mikko Kovalainen ei ole
huomioinut sitä mitä sopimuksessa lukee, vaan on lähtenyt käymään oikeutta vain
rahastus ja varma häviö mielessään.
Todiste numero 19
Valaehtoinen
todistajalausunto, jossa Eero Tolonen kertoo totuuden kytkentävirheestä. Mikko
Kovalainen ei käyttänyt Eero Tolosta todistajana eikä myöskään Lauri Heikkistä,
jotka tekivät vahingon aiheuttaneet asennustyöt. Lauri Heikkinen on tunnustanut
asentaneensa putket. Kovalainen ei asioita hoitaessaan ole hoitanut asiaa niin
kuin lakimiehen olisi pitänyt hoitaa. Katson, että minulla, Erkki Aholla, on
ollut perusteltu syy epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen käyttäneen
luottamusmiesasemaansa joko tahallisesti tai tahattomasti väärin, kun ei ole
ymmärtänyt asiaa tai ei ole halunnut ymmärtää asiaa.
Todiste numero
20
Iltalehden artikkeli 23.3.1994 osoittaa, että Erkki Aholla on ollut
artikkelin perusteella oikeus epäillä, että tässä prosessissa toimineet henkilöt
ovat käyttäneet luottamusmiesasemaansa väärin. Uutisen otsikko on: „Valtio
avusti miljoonilla yritysrypästä“. Ex-nimimiehen liikesotkut tuonevat uusia
syytteitä. Nimimies Vesa Juntusella oli parinkymmen yrityksen rypäs. Hyrynsalmen
nimismies Vesa Juntusen toimi virassaan rikostutkintojen ajan ja hänen
yhtiökumppaninaan oli Lauri Heikkinen, joka tunnusti kuulustelukertomuksessa
asentaneensa putket . Sen seurauksena oli 600 000 markan kalakuolemavahinko,
josta nimismies Vesa Juntunen teki vahingonkorvaushakemuksen ja Lauri Heikkinen
väärensi asiakirjaan Seppo Heikkisen nimen. Lauri Heikkinen kertoo ottaneensa
vakuutuskorvauksesta puolet omaan käyttöönsä ja sijoittaneensa puolet
nimismiehen firman yhtiöpääoman maksamiseen. Näin vahingon kärsinyt yhtiö jäi
nuolemaan näppejään.
Todiste numero 21
Kansanedustaja Sulo Aittoniemen
eduskuntakysely osoittaa, että Erkki Aholla on ollut perusteltu syy yhdessä
muiden asiakirjojen perusteella epäillä, että kaikki eivät ole käyttäneet
luottamusmiesasemaansa oikein asioita hoidettaessa. Asiakirjan mukaan
Hyrynsalmen entinen nimismies Vesa Juntunen 30.12.1993 päivätyllä
syytekirjelmällä asetettu syytteeseen useasta törkeänä pidetystä
talousrikoksesta. Aholla on ollut syy epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen
toimia, koska Kovalainen oli silloin kuvioissa mukana.
Todiste numero
22
Se-lehden artikkeli osoittaa, että Erkki Aholla on ollut perusteltu syy
epäillä, että Mikko Kovalainen käyttää luottamusmiesasemaansa monella tavalla
väärin. Se-lehden artikkelin mukaan Kovalaisen väitetään syyllistyneen
luottamusmiesaseman väärinkäyttöön 6.2.1992 alkaen, väärennykseen samana päivänä
sekä 30.8.1992 ja 5.2.1993, kavallukseen 3.3.1993, perättömiin ilmiantoihin 18.
ja 22.11.1993, petokseen ja petoksen yritykseen 26.1.1994 ja
kulutusluottorikokseen 28.1.1994. Muita syytteitä lehden mukaan käsitellään
jatkokertomuksena Joensuun käräjäoikeudessa. Muuttuuko soppa lopulta kakusta,
lehti kysyy.
Jouluaattona 1992 Kovalaisen päämies joutui Kovalaisen
vaatimuksesta maksamaan Joensuun Lakiasiaintoimiston kolmen kuukauden
vuokrarästit, koska toimistoa uhkasi häätö. Kyseinen 9 600 markana suoritus oli
tarkoitettu palkkioennakoksi uskotun miehen määräämistä koskevan asian
hoitamisesta.
Lehden mukaan eräänä matkustuspäivänä Kovalainen olisi
ollut samanaikaisesti Joensuussa, Tampereella ja Oulussa henkilöautollaan.
Lehden mukaan väärennyssyytteissä kysymys oli avoimien asianajovaltakirjojen
allekirjoituksista.
Lehtiartikkelin mukaan laamanni Yrjä Sivola toteaa,
että Kovalainen on sopimaton pesänhoitajaksi. Pesänhoitajan tulee olla
rehellinen ja muutoin sopiva ja kykenevä, joka hallitsee itseään ja
omaisuuttaan. Sivolan mukaan Kovalainen ei ollut silloin eikä ole edelleenkään
sovelias henkilö toimimaan konkurssipesien hallintoelimissä.
Se-lehden
artikkelin mukaan varatuomari Kovalainen haki kirjanpitäjäkaverinsa nimissä
konkurssiin pienen joensuunlaisyrityksen - kolmatta vuotta sen jälkeen kun
yrityksen toiminta oli loppunut. Kovalainen teki kaikkensa saadakseen
ex-yrittäjän "niskoittelusta häkkiin".
Erkki Aho katsoo, että hänellä oli
tämän artikkelin perusteella oikeus todistaa epäilyksenä oikeaksi varatuomari
Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman väärinkäytöstä.
Erkki Aholla on
ollut oikeus osoittaa epäilynsä oikeasssa rikosoikeuden pääkäsittelyssä ja tätä
käsitystä vahvistaa se, että Erkki Aho joutui rikosoikeudenkäyntiin ilman
oikeusoppinutta avustajaa.
Todiste numero 23
Aino Jääskeläisen
valituslupahakemus ja valitus Korkeimmalle oikeudelle. Hakemuksessa on seuraava
teksti:
"Useiden jutuissa kuultujen todistajien kertomusten nojalla voidaan
mielestämme päätyä siihen, että Kovalainen jatkuvasta, heikosta taloudellisesta
tilasta johtuen ei ole kyennyt asiallisesti hoitamaan vastaanottamiaan
tooimeksiantoja. Aika on mennyt ainaisen rahapulan torjumiseen ja rahan
"vippaamiseen" asiakkailtaan. Toimeksiannot ovat jääneet asiallisesti hoitamatta
ja "vipit" takaisin maksamatta. Heikon taloudellisen tilan vuoksi Kovalaisella
ei ollut edes edellytyksiä väittämiensä matkojen
suorittamiseen.
Jäljempänä mainittavilla asiakirjoilla pyrimme
osoittamaan K.S:n ja Mikko Kovalaisen välistä ns. messiaanistasuhdetta.
Kovalainen on ikään kuin messias, kova juristi, joka auttaa hädässä olevia
kansalaisia. Kun haasteet ovat menneet oikeuteen, tulee autettavalle
kiitollisuudenvelka auttaa puolestaan hädässä olevaa avustajaa, juristia, joka
on joutunut syyttä suotta syytetyksi ja jäänyt ilman riittävää palkkiota. Hyvää
juristia täytyy auttaa, vaikkei tietäisi todistettavasta asiasta yhtään
mitään."
Erkki Aho katsoo, että hänellä on ollut, ei ainoastaan oikeus
vaan velvollisuus, tuoda rikosasiassa pääkäsittelyssä tämä asiakirja näyttönä
epäilyistään varatuomari Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman
väärinkäytöstä.
Todiste numero 24
Asianajaja Pertti Virolaisen
korkeimmalle oikeudelle tekemä asiakirja. Sen mukaan korkein oikeus on jo
7.6.1994 viitaten oikeudenkäymiskaaren 15:4ään jutussa S94/461 katsonut, ettei
Kovalaista ole hyväksytty erään jutun asiamieheksi, ennen kuin Kovalainen
esittää asianmukaisen kirjallisen valtakirjan. Saman asiakirjan mukaan
Itä-Suomen hovioikeus oli 27.6.1996 antamassaan päätöksessä nro 752 määrännyt
varatuomari Mikko Kovalaisen esiintymiskieltoon.
Erkki Aho katsoo, että
hänellä on ollut oikeus todistaa tälläkin asiakirjalla epäilynsä
todeksi.
Todiste numero 25
Kajaanin kihlakunnanoikeuden pöytäkirja
numero 361, asia S93/36, päiväys 16.6.1993. Tuomiolausema. Kihlakunnanoikeus
katsoo, että varatuomari Mikko Kovalainen on jäävännyt puheenjohtajan
oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 2 §:ssa todetulla sopimattomalla tavalla
väittämällä Tammenmaan syyllistyneen muun muassa päihtymykseen
virantomituksessa, mistä Tammenmaata ei ole tuomittu ja harkitsee
kihlakunnanoikeus tämän vuoksi oikeaksi tuomia Kovalaisen puheenjohtajan
sopimattomasta jääväämisestä 40:een 100 markan suuruiseen päiväsakkoon eli
maksamaan sakkoa kaikkiaan 4 000 markkaa.
Koska kantajien avustaja ja
asiamies, varatuomari ja asioitsijan nimikettä käyttävä Mikko Kovalainen on
esiintymisellään sekä lain säännösten tuntemisellaan osoittautunut sekä
ymmärtämättömnäksi ja taitamattomaksi, niin kihlakunnan oikeus harkitsee
oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 10 a §:n perusteella oikeaksi evätä Mikko
Kovalaiselta oikeuden tässä jutussa oikeuden esiintyä enää avustajana ja
asiamiehenä. Oikeus antoi varatuomari Mikko Kovalaisen kahden vuoden
esiintymiskiellon Kajaanin kihlakunnanoikeudessa. Esiintymiskielto päättyi
15.6.1995.
Erkki Aho katsoo, että Kajaanin kihlakunnanoikeuden päätös
osoittaa, että Erkki Aholla on ollut perusteltu epäilys Mikko Kovalaisen
toimintaa kohtaa. Aholla on ollut oikeus todistaa epäilyksensä
oikeaksi.
Todiste numero 26
Pekka Pesonen todistaa 12.11.1999
lausumassaan, että Kovalainen nimitteli asiakkaitaan usein "persereikä+nimi,
kuten persereikä Ruutinen (avopuoliso), persereikä Jääskeläinen, runkkari
Kinnunen jne. Puhelimessa yleisin sanonta oli "veä persereiästä ittes läpi, ja
mee narun jatkoksi." Käytös oli törkeää koska ihmiset kyselivät antamiensa
toimeksiantojen perään. Kovalaisen rutiini oli lähes joka aamu soittaa klo 07.25
kotiin laamanni Yrjä Sivolalle kiusausmielessä. Koska Kovalainen laittoi
puhelimensä myötäkuuntelulle, kuulivat kaikki puhelun sanat. Sivola vastaa
"Sivola", heti Kovalainen sanoo: "Hyvää huomenta kyrpä" ja samassa Kovalainen
löi luurin kiinni. Näin todisti Pekka Pesonen varatuomari Mikko Kovalaisen
asiakaspalvelusta.
Erkki Aholla on ollut oikeus todistaa epäilynsä
todeksi siitä, että varatuomari Mikko Kovalainen käyttää väärin
luottasmusmiesasemaansa.
Todiste numero 27
Pekka Pesonen on 18.8.2008
antanut kirjallisen todistuksen siitä, että Kovalainen on oikeudessa myöntänyt
olevansa Paavo Heikkiselle velkaa. Kovalainen sai Paavo Heikkiseltä 13.4.1992
yksitoista tuhatta (11 000) markkaa lainaksi. Kovalainen maksoi rahoilla
toimistonsa rästivuokria. Lisäksi Kovalainen sai 12.5.1993 pankkisiirtona 10 000
markkaa lainaksi, eräpäivä 15.6.1993. Kovalainen sai rahat nimenomaan lainaksi
ja ehdolla ja lupauksella maksaa rahat takaisin."
Todiste numero
28
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio numero 439, antopäivä 29.4.1997,
diaarinumero E95/5. 1. Kaksi vastoin parempaa tietoa tehtyä väärää ilmiantoa
18.11.1993 -4.7.1995. Rangaistusseuraamukset, 75 päivää vankeutta. Vankeus
rangaistus on ehdollinen. Koetusaika päättyy 31.12.1998.
Erkki Aholla on
ollut perusteltu syy epäillä varatuomari Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman
väärinkäyttöä.
Todiste numero 29
Kaisa Suomalaisen toimittamien
kymmenien sivujen asiakirjamateriaalin perusteella Erkki Aholla on ollut oikeus
epäillä luottamusmiesaseman väärinkäyttöä sekä todistaa oikeaksi epäilynsä
varatuomari Mikko Kovalaisen luottamusmiesaseman väärinkäyttämisestä. Erkki Ahon
laintuntemuksen perusteella Kaisa Suomalaisen asiassa on syytä epäillä todella
törkeitä tekoja. Siksi Erkki Aholla on ollut perusteltu syy epäillä varatuomari
Mikko Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.
Erkki Aho
Nämä edelläesitetyt
todisteet on toimitettu Raahen käräjäoikeuteen ja siksi en niitä nyt
lähetä.
Rikoslain 40 luvun 10
§:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan
huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla
rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan
virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja
vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen
vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden
rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan
mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka
aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa
noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa
osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista
valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman
väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi
vuodeksi.
Valtion virkamieslain 14
§:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä
asianmukaisesti ja viivytyksettä.
15 luku 11
§ (24.7.1998/563)Rikoksentekijän suojeleminen Joka saatuaan
tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä
todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen
rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen
enintään yhdeksi vuodeksi.Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen
osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa
henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi
kuukautta vankeutta.
Rikoslaki 40 luku 7
§(12.7.2002/604)Virka-aseman väärinkäyttäminen Jos virkamies
hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle
haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin
tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon
tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään
taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä
valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman
väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies
voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen
sopimattomaksi tehtäväänsä.
Rikoslaki 40 luku
10 § (12.7.2002/604)Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden
rikkominen Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin
5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin
säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon
ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole
kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta
virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
Näin
sanoo Suomen laki:
Rikoslaki 11 luku 3
§(11.4.2008/212)Rikos ihmisyyttä vastaan Joka osana
siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä
hyökkäystä
1) surmaa tai orjuuttaa toisen, käy hänellä kauppaa tekemällä
tarjouksen, ostamalla, myymällä tai vuokraamalla taikka kiduttaa häntä tai
aiheuttaa hänelle muulla tavoin suurta kärsimystä tai vaikean vamman taikka
vahingoittaa vakavasti hänen terveyttään taikka tuhoaa väestöä asettamalla sitä
tai sen osaa hävittäviä elinehtoja tai muulla tavoin,
2) karkottaa tai
pakolla siirtää alueella laillisesti oleskelevaa väestöä,
3) vangitsee toisen
tai muuten riistää häneltä vapauden kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua
olevien määräysten vastaisesti taikka aiheuttaa vapautensa menettäneen
tahdonvastaisen katoamisen,
4) raiskaa toisen, orjuuttaa häntä
seksuaalisesti, pakottaa hänet prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon
taikka harjoittaa häntä vastaan muuta vastaavaa törkeää seksuaalista väkivaltaa
tai
5) harjoittaa rotuerottelua taikka vainoaa tunnistettavissa olevaa ryhmää
tai yhteisöä poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän,
kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella taikka niihin rinnastettavilla
muilla perusteilla, on tuomittava rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen
vähintään yhdeksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on
rangaistava.
4 § (11.4.2008/212)Törkeä rikos
ihmisyyttä vastaanJos rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos
kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa"alla,
julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos tehdään erityisen
suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti ja rikos on myös kokonaisuutena
arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rikoksesta ihmisyyttä
vastaan vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on
rangaistava
Rikoslaissa on säädetty
rikollisen suojelusta:
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai
hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista
vastuuseen rikoksesta, on tuomittava
rikoksentekijän suojelemisesta
sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Virkavala tai -vakuutuson lupaus, jonka tietyt valtion korkeimpaan johtoon, oikeuslaitokseen
tai voimankäyttöorganisaatioon kuuluvat virkamiehetovat velvollisia
antamaan
Virkavala, jonka
esimerkiksi ministerit vannovat:
"Minä Päivi Räsänen lupaan ja vannon
kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä (vakuutan kunniani ja
omantuntoni kautta), että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita
lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja
yhteiskunnan parhaaksi."
Tuomarinvala
Tuomarinvalan kaava
on säilynyt muuttamuttomana vuodesta 1734.
"Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan
ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta (vakuutan kunniani ja omantuntoni
kautta), että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa
tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja
tuomitsen Jumalan ja [Ruotsin] lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten
koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden,
lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja
antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä
syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä
ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus
suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän
uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia,
niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen
puolesta."
Tällä hetkellä virkavalan vannovat (tai
vakuutuksen antavat)
-
-
-
-
-
ulkoasiainhallinnosta annetun
lain (1129/77) 3 §:ssä tarkoitetun diplomaattisenedustuston tai
lähetetyn konsulinviraston päällikön tehtävään määrätty ulkoasiainhallinnon
virkamies
-
-
-
HUOM. LINKIT
ON AVATTAVA JA TULOSTETTAVA LINKIEN SISÄSLTÄMÄ AINEISTO !
Mikko
Kovalaisen toimintaa
Värikästä mentoa..
Syyttäjä
Mustosen rikolliseksi epäiltävä toiminta
Syyte kevyellä pohjalla
Puolustukseni Raahen käräjäoikeudessa
2.9.2008
Todistusaineistoni Raahen käräjäoikeudessa
2.9.2008
Käräjätuomari Heikki Sneckin toimintaa
Kuulemisasia
Järkyttävä oikeudenkäyntivirhe asiassa
11/2943
Oikeustaistelu jatkuu
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/05/oikeustaistelu-jatkuu.htmlValitin
asiasta Rovaniemen hovioikeuteen. Minulle heräsi epäilys, että käräjätuomari
Heikki Sneck ei toimi rehellisesti. Siksi pyysin käräjätuomari Heikki Sneckiltä
aineistoista kopiot, jotka hän on saanut asiassa ja jotka hän laittaa Rovaniemen
hovioikeuden käsittelyyn. Käräjätuomari Heikki Sneck ei laittanut minulle
kopioita, vaan kiersi asian näin:
Sent:Wednesday, May 25, 2011 3:32
PM
Subject:AINEISTO
Asianosaisten toimittamat asiakirjat:
1. Kovalaisen tekemä konkurssihakemus liitteineen
(Teillä on jo tämä aineisto)
2. Teidän lähettämänne sähköpostit (Teillä on jo tämä
aineisto)
Tuomiistuimen
laatimat asiakirjat:
1.
Lausumapyyntö ja kutsut istuntoon 2.5.2011 (Teillä on jo tämä
aineisto)
2. Istunnon
peruuttamisilmoitus (Teillä on jo tämä asikirja)
3. Kutsut istuntoon 23.5.2001 (Teillä on jo tämä
asiakirja)
4. 23.5.2011
julistettu päätös (Teillä on jo kopio tästä).
Mistä asiakirjoista tarvitsette vielä kopioita?
Käräjätuomari Heikki Sneck siis kieltäytyi toimittamasta
minulle pyytämiäni aineistoja jotta rikos eli laiton konkurssi ei paljastuisi.
Kun tarkistin Rovaniemen hovioikeudesta Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden sinne
toimittamat asiakirjat asioissa, niin ne olivat väärät eli näitä asiakirjoja ei
ole toimitettu kokonaisuudessaan Rovaniemen hovioikeuden käsittelyyn.
Tyytymättömyyden ilmaisu
K11/1589
Konkurssipesänhoitaja Pasi Markus Leinosen toimintaa
Kantelu
konkurssipesänhoitaja Pasi Markus Leinosen
toiminnasta
Kiireellinen tutkintapyyntö ja kantelu
oikeuskanslerille
Jokilaaksojen
poliisi kieltäytyy tutkimasta ja ottamasta todistusaineistoa
vastaan
Informaatio- ja tiedotustilaisuus sekä
todistusaineiston luovutustilaisuus poliisille ja
syyttäjälle
Lausuma Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle asiassa
K10/5019
Syyttäjä Esa Mustonen ryhtyi peittelemään
omia rikoksiaan ja siinä löysi yhteiskumppaniksi Sievin kunnanjohtaja Markku
Kosken. Käräjätuomarina asiassa oli Heikki Sneck, joka jälleen kieltäytyi
vastaanottamasta todistusaineistoa. Mustonen oli vetäytynyt syyttäjän toimesta
tässä oikeudenkäynnissä juuri ennen oikeudenkäyntiä ja syyttäjänä toimi Kati
Alkula, joka ei ollut saanut tutkijalle ja tutkinnajohtajalle toimitettua
aineistoa, mutta siitä huolimatta kertoi pysytävänsä toimimaan syyttäjänä
asiassa. Tutkija Jyrki Rajaniemi keiötäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa
ja siksi lähetin todistusaineiston sähköpostitse myös tutkinnanjohtaja Jonny
Paanaselle kuin syyttäjä Eso Mustoselle.
Koska epäilin rikoksia
rikostutkinnan ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden toiminnan osalta, niin pyysin
Rovaniemen hovioikeudelta Yliviska-Raahen käräjäoikeuden sinne lähettämät
aineistot. Katso
Selvitys ja
asiakirjapyyntö
Asia on nyt todistusaineistoineen Rovaniemen
hovioikeuden käsittelyssä.
Tästä kiirehtimispyynnöstä näkyvät tarvittavat
todistusaineistot kopioituna
Tästä näkyy juridinen agumentointi
Asiakirjat löytyvät myös Kalajoen kaupungille
tehdystä 1879 sivun aineistosta, mikä on julkinen asiakirja ja kaikkien
tiedotusvälineiden vapaassa käytössä. Kalajoen valtuusto pyysi minulta
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomiosta selvityksen ja tein selvityksen, mutta minua
estettiin esittämästä se valtuutetuille. Selvityksen esittämisen estäminen
täyttää törkän luottamusmiesaseman väärin käytön ja on törkeää rikollisten
suojelua. Rikoslain mukaan siitä rangaistus on ehdoton vankeusrangaistus. Teosta
on syytä epäillä ainakin silloista Kalajoen valtuuston
puheenjohtajaa.
Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja
Tutkintapyynnön täydennys – missä päätös?
Tämä viimeistään tekee
apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan esteelliseksi käsittelemään kanteluitani
samoinkuin oikeusasiamiehensihteerin Terhi Arjola-Sarjan
Valtuustoaloite ja
tutkintapyyntö
Olen tehnyt valtuustoaloitteen 29.5.2012
VALTUUSTOALOITE: POLIISIASIAIN
NEUVOTTELUKUNTA HÄTÄKOKOUKSEEN
Kalajoen kaupungin valtuuston työjärjestyksen
5 § Valtuutettujen
aloitteet:
Kokouskutsussa mainittujen asioiden
käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla
oikeus tehdä kirjallisia aloitteita
kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista.
Aloite annetaan
puheenjohtajalle.
Aloitetta ei oteta heti
käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen
valmisteltavaksi.
Valtuusto voi erikseen päättää, että
aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä,
miten asia on
valmisteltava.
Kaupunginhallituksen on vuosittain
helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle
luettelo valtuutettujen tekemistä ja
kaupunginhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita
valtuusto ei edellisen vuoden loppuun
mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on
ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin
niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta,
mitkä aloitteista on käsitelty loppuun.
Kalajoen kaupungin edustajana Jokilaaksojen poliisiasiain
neuvottelukunnassa on valtuutettu Kullervo
Niemelä.
Poliisilaitoksen yhteydessä toimii poliisin
hallinnosta annetun lain ja asetuksen mukaisesti poliisin neuvottelukunta.
Asetuksen 11 §:n mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on:
-
seurata poliisin toimintaan vaikuttavan ympäristön
kehitystä sekä poliisin toimintaa
-
tehdä aloitteita poliisin toiminna
kehittämiseksi
-
antaa lausuntoja poliisia koskevista asioista,
sekä
-
käsitellä ne muut asiat, jotka sen käsiteltäviksi toimitetaan.
Olen toimittanut valtuustoaloitteen tietooni
poliisiasiainneuvottelukunnan jäsenelle valtuutettu
Kullervo Niemelälle
sekä poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtajalle sekä suoraan Jokilaaksojen
poliisilaitokselle. Kalajoen kaupunginvaltuuston on valvottava, että valtuutettu
Kullervo Niemelä hoitaa tehtävänsä lain edellyttämällä
tavalla.
Koska valtuuston jäsenenä on Jokilaaksojen poliisi
Tomi
Reinikainen, niin tämä valtuustoaloite menee nyt todistettavasti poliisin
tietoon valtuustolle ja lisäksi erikseen poliisi Tomi Reinikaiselle ja Kullervo
Niemelälle.
Poliisilaki 1 § Poliisin tehtävä
Poliisin tehtävänä on oikeus- ja
yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan
saattaminen.
Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä
muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden
kanssa.
(19.1.2001/21)Poliisin
on suoritettava myös muut sille erikseen säädetyt tehtävät ja annettava
jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua.
Esitutkintalaki
Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus
Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun
sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on
tehty.
Tässä prosessissa keskeisiä asioita:
Kiirehtimispyyntö
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/10/kiirehtimispyynto.htmlSelvitys
kauppasopimuksen tekemisestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/09/erkki-aho-vastaa-vastine-keskipohjanmaa.htmlJouni
Remes ja Markku Koski
http://e-aho-muutablog.blogspot.fi/2010/12/jouni-remes-ja-markku-koski.htmlMarkku
Koski tunnusti oikeudessa, että Kera Oy oli moittinut häntä, kun hän meni mukaan
PR-Teollisuus Oy:hön ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi, vaikka yritys oli
markkinoilta poistettavien listalla. Jokainen voi nyt päätellä, tiesikö Markku
Koski törkeästä petoksesta vai ei. Myyjä eli Kera Oy oli päättänyt etukäteen,
että PR-Teollisuus Oy poistetaan markkinoilta. Keran varatoimitusjohtaja Seppo
Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken ja näin myös tehtiin. On otettava
huomioon, että Markku Koski on toimillaan aiheuttanut minulle tilanteen, jossa
on minulle ehdottoman vankeustuomion vaaran. Nyt on tutkittava onko Markku Koski
antanut väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salannut siihen kuuluvan
seikan, hänet on tuomittava
perättömästä lausumasta
viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi
vuodeksi.
Rikoslaki 15 luku 6 § Väärä ilmianto
Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka
tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu
pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu
syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen
seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava
väärästä
ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi
vuodeksi.
Juridinen argumentointi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html
PR-talojen konkurssivyyhti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2011/06/pr-talojen-konkurssivyyhti.html
Tässä suullinen todistus asioissa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html
ja koko prosessi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/Natura-asiat:
Valitus ja purkuhakemus
http://naturansalat.blogspot.fi/2012/05/valitus-ja-purkuhakemus.html
Natura – Suomen suurin rikos?
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2012/03/natura-suomen-suurin-rikos.html
Rahjan saariston Natura-asiat
http://naturansalat.blogspot.fi/2009/12/torkea-petos-ja-poliisirikokset-seka_23.html
Kallan karien lakikirjat
http://kalajoenhistoria.blogspot.fi/2012/02/kallan-karien-lakikirjat.html
Korkein oikeus on vahvistanut
päätöksellään Kallan karien itsehallinnon 24.11.1989.
Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksen 28.11.2005
perusteella Kalajoen Keskusta päätti kantaa kortensa kekoon Erkki
Ahon maineen mustamaalaamisessa. Keskeisessä roolissa tässä asiassa oli
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä , koska
eduskuntavaalit oli tulossa sekä Kalajoen kunnan hallintojohtaja Pekka
Ollila.
Kalajoen kaupunginhallitukseen tuotiin kiireellisenä asiana
12.12.2005 § 343 ohi esityslistan nimikkeellä ”Rikollinen menettely
luottamustoimen ulkopuolella”. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle,
että valtuusto käy asiasta periaatekeskustelun ja päättää mahdollisista
toimenpiteistä.
Tein valtuuston pyytämän selvityksen 1879 sivua. Kuvassa Kalajoen
kaupunginvaltuustolle tekemäni aineisto, mikä on nyt julkinen ja Kalajoen
kaupunginarkistossa. Aineisto todistaa syyttömyyteni kaikkiin rikoksiin, joista
minut on tuomittu. Kalajoen kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja
Raili
Myllylä esti minua antamasta valtuustonkokouksessa selvitystä asioista jota
valtuusto minulta pyysi. Katson, että valtuustonpuheenjohtaja
Raili
Myllylä syyllistyi luottamusaseman väärinkäyttöön estäessään minulta
selvityksen antamisen virallisessa valtuustonkokouksessa.
Luottamusaseman väärinkäyttö
Jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia
asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa
1) ryhtymällä sellaiseen toimeen,
johon hänellä ei ole oikeutta, tai
2) jättämällä tehtävänsä kokonaan tai
osaksi suorittamatta
ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen
tulee hoitaa, hänet on tuomittava
luottamusasemanväärinkäytöstä sakkoon
tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Lisäksi epäilen, että
kunnanvaltuuston puheenjohtaja syyllistyi rikoslain 15 luku 10 §:n
tekoon
10 § (24.7.1998/563)Törkeän rikoksen
ilmoittamatta jättäminen. Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan
valmistelun, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon
rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän
maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän
valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen
hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän
ryöstön, ihmisryöstön, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän
terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1
momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen,
törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan
hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa
viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen
rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
(24.1.2003/17)Olen joutunut Kalajoen systemaattisen
syrjinnän kohteeksi jo lähes 30 vuoden ajan koska olen puolustanut
rehellisyyttä, avoimuutta, totuutta ja lainmukaisuutta. Vaadin syrjinnän
lopettamista ja Kalajoen kaupungin vetäytymistä matkailusta.
Raili
Myllylän on vedettävä omat johtopäätökset asiassa ja siitä asiasta vastaa
viime kädessä Keskustapuolueen kunnallisjärjestö Kalajoella.
Syrjinnän kohteena jo lähes 30 vuotta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/syrjinnn-kohteena-jo-lhes-30-vuotta.html
Kunnan monopoli
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/kalajoen-kunnan-monopoli-rsytt.html
Kylpylä rakennetaan
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/kylpyl-rakennetaan.html
Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi julistamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html
Konkurssilta pelastaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/11/hotelliasiaa-ajettiin-kuin-krmett.html
Onko Torstilla puhdas omatunto?
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/onko-torstilla-puhdas-omatunto.html
Matkailukuume riivaa
kuntia
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/10/matkailukuume-riivaa-kuntia.html
Luonnollisesti valtuuston puheenjohtajan
Raili Myllylän toiminnasta on
aiheutunut minulle valtavaa taloudellista vahinkoa ja mittaamattomia henkisiä
kärsimyksiä, joista vaadin korvauksia korkoineen. Onko
Raili Myllylä
toiminut yksin? Ei voi välttyä vaikutelmalta, ettei ole toiminut yksin.
Olen
joutunut rehellisyyteni johdosta törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/04/lehdistotiedote.html
Suomussalmen tapaus
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/08/jumalisjoen-lohi-ay-ja-emajoen-lohi-oy.htmlSuomalaiset
eivät saa Suomessa oikeutta ja perustellusti voidaan sanoa, että Suomi ei ole
oikeusvaltio, koska
Oikeuspoliittinen
keskustelutilaisuus Linnassa 06.05.1992 kl 19.00
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/10/oikeuspoliittinen-keskustelutilaisuus.html
Salaisen kauppakirjan paljastava
sisältö
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/11/salaisen-kauppakirjan-paljastava.html
Suomen suurin omaisuudenryöstö –
yrityksiä kaadettiin massamuotoisesti
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/11/suomen-suurin-omaisuudenryosto.html
http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/11/arsenal-suomen-suurin-hautausmaa.htmlVirkamiesterrorismi, hyvä-veli-järjestelmä ja kollegiaalinen
suojelujärjestelmähttp://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2012/04/virkamiesterrorismi-hyva-veli.html
Pankkikriisin karmea totuushttp://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2011/11/pankkikriisiselvitys-karmea-totuus.html
Vaadin asian käsittelyn siirtoa Oulun käräjäoikeuteen. Vaadin, että
oikeudenkäynti videotallennetaan ja voin käyttää oikeudenistunnossa
tietokonettani niin, että aineisto heijastetaan kaikille nähtäväksi. Vaadin,
että oikeuskäsittely tapahtuu käräjäoikeuden vahvistetulla kokoonpanolla eli
kolmen tuomarin oikeuskäsittelyllä.
Lähetän tämän sähköisen ilmoitukseni Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen, Oulun
käräjäoikeuteen, Rovaniemen hovioikeuteen, korkeimpaan oikeuteen,
oikeuskanslerille, perustuslakivaliokunnalle, eduskunnalle ja
poliisiministerille, oikeusministerille, Kalajoen valtuustolle sekä
tiedostusvälineille.
Kalajoella 07.09.2012
Erkki Aho
Kalajoen valtuuston varapuheenjohtaja