Jos Mikko Kovalainen olisi toiminut rehellisesti niin hän todennäköisesti asuisi Suomessa eikä Tallinnassa. Vaadin, että koko Suoomussalmen rikosprosessi tutkitaan alusta lähtien uudestaan. Tässä selvitystyöni tuloksia ko.prosessista.
Iltalehti otsikoi keskiviikkona 23.3.1994 uutisen otsikolla "Ex-nimismiehen liikesotkut tuonevat uusia syytteitä." Hyrynsalmen entisen nimismiehen sotkuiset liiketoimet poikivat yhä vielä uusia syytteitä. Hyrynsalmen vallesmannina toiminut Vesa Juntunen harrasti monipuolista liiketoimintaa paikkakunnalla. Hän aloitti dynastiansa rakentamisen perustamalla vuonna 1988 Emäjoen Lohi Oy:n. Kalankasvatuksen avulla hän pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista. Tätä varten perustettiin parinkymmenen yhtiön rypäs. Ukkohallaan suunniteltiin turistirysää, joka vetäisi maksukykyisiä asiakkaita ympäri Eurooppaa.
Kaiken alku oli kuitenkin Emäjoen Lohi Oy.AsiaperusteitaJumalisjärven Lohi Ay:n osakkaina olivat: - Paavo Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1986, - Seppo Heikkinen 1.1.1987 - 31.05.1991 ja - Lauri Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1989.- Avoin yhtiö joutui lopettamaan kalanpoikastuotannon varattomana 31.5.1991.
-
Hyrynsalmen nimismies Vesa Veikko Eemeli Juntunen, Eija Birgitta Juntunen enemmistöosakkaana ja Lauri Eemeli Juntunen osakkaana ja metsäinsinööri Juho Kemppainen osakkaana omistivat Emäjoen Lohi Oy:n. - Emäjoen Lohi Oy toimi seurakunnalta vuokratulla maalla 4.2.1988 alkaen. - Yhtiö rekisteröitiin 13.7.1988. - Kainuun Osuuspankki haki yrityksen konkurssiin 21.9.1992. - Kajaanin käräjäokeuden tuomio 6.10.1992.
- Vesa Juntunen erosi Hyrynsalmen nimismiehen toimesta 31.12.1992. - Oulun lääninhallitus määräsi virkasuhteen päättymisestä 1.3.1993 lähtien. - Vesa Juntunen tuomittiin kirjanpitorikoksista ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Rikosten tekoajat olivat vuosina 1988-1992.
Törkeä petos jätettiin selvittämättä
Jumalisjärven Lohi Ay myi 5.6.1988 Emäjoen Lohi Oy:lle 365 438 kalanpoikasta hintaan 0.50 markkaa/kappale. Kaupan arvo 182 719 markkaa.Saman kaupan perusteella Jumalisjärven Lohi Ay myi edelleen 24 - 25.1988 välisenä aikana 1-vuotiaita kirjolohen poikasia 10 820 kg à 15,00 markkaa kilo. Kaupan arvo oli 162 300 markkaa. Kahden kaupan yhteisarvo oli 345 019 markkaa.Kaupassa myyjänä oli Jumalisjärven Lohi Ay:stä Lauri Heikkinen ja ostajana Emäjoen Lohi Oy:n puolesta sama mies eli Lauri Heikkinen. Yhtiömiesten kirjallisen sopimuksen mukaan Lauri Heikkisellä ei ollut yksin oikeutta ko. kaupan tekemiseen.
Emäjoen Lohi Oy teki asiasta perusteettoman reklamaation, jonka ajankohdaksi reklamaatiossa on mainittu 17.6.1988. Reklamaation mukaan Emäjoen Lohi Oy maksaa kaloista vain 100 000 markkaa. Toinen reklamaatio on päivätty 15.9.1989. Silloin Emäjoen Lohi Oy:llä ei ollut enää reklamaatio-oikeutta kauppaan. Reklamaation mukaan käyväksi kauppahinnaksi on sovittu 108 200 markkaa. Reklamaatiot on laatinut nimismies Vesa Juntunen ja hyväksynyt hänen yhtiökumppaninsa Lauri Heikkinen, joka oli kaupassa sekä myyjänä että ostajana. Lauri Heikkinen on hyväksynyt reklamaation kuulematta toista avoimen yhtiön osakasta Seppo Heikkistä. Teko on yhtiömiesten tekemän sopimuksen vastainen teko. Koska Lauri oli sekä myyjä että ostaja samalla kertaa, niin reklamaation tekeminen kaupasta on käsittämätön asia ja osoittaa epärehellistä toimintaa.Näin ensimmäisestä kalanpoikaskaupasta jäi maksamatta 82 719 markkaa ja toisesta 54 100 markkaa. Yhteensä 136 819 markkaa.
Emäjoen Lohi Oy maksanut Lauri Heikkiselle poikasista 100 000 markkaa, eikä Lauri ole tilittänyt rahoja Jumalisjärven Lohi Ay:n tilille. Lauri Heikkinen tunnustaa kuulustelukertomuksessa saaneensa maksun 24.8.1988. "Rahoista puolet sijoitin Emäjoen Lohi Oy:n osakepääoman korottamiseen ja puolet jätin omaan käyttööni", sanoo Lauri Heikkinen kuulustelukertomuksessa.Teko täyttää rikoslain 36 luvun 2 §:n mukaisen törkeän petoksen tunnusmerkistön. Vesa Juntunen oli tuohon aikaan Hyrynsalmen nimismies ja hän on käyttänyt hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta ja teossa on käytetty hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta tilaa. Tekoa on pidettävä kokonaisuutta arvostellen törkeänä.Vakuutuspetos selvittämättä?
Keväällä 1987 Jumalisjärven Lohi Ay:n altaisiin kuoli kalanpoikasia noin 500 000 markan arvosta. Poikasten kuoleman aiheutti väärin asennetut vedenpumppauslaitteet. On syytä epäillä, että vedenpumppauslaitteet asennettiin tarkoituksellisesti väärin.
Kuulustelukertomuksissa Lauri Heikkinen tunnustaa asentaneensa laitteet."Koska minulla oli vastuuvakuutus, haimme korvausta aiheutuneesta vahingosta minun vastuuvakuutukseni perusteella. Vesa Juntunen täytti Hyrynsalmella korvaushakemuksen, jonka allekirjoitukseksi kelpasi vain Sepon nimikirjoitus. Koska korvaushakemuksella oli erittäin kiire, eikä Seppoa saatu puhelimitse kiinni, laitoin nimen Sepon puolesta. Katson, ettei nimenkirjoittamisella ole tapahtunut kenellekään vääryyttä, koska hakemus koski meidän yhteiselle yhtiölle aiheutuneen vanhingon korvaamista".
On aika epätodennäköistä, että ammattimies voi kytkeä putket väärinpäin vedenpumppauslaitteissa. Kun ottaa Lauri Heikkisen muun toiminnan huomioon, niin vakuutuspetosepäily olisi pitänyt tutkia huomattavasti paremmin. Hyödynsaajana todellisuudessa on ollut Lauri Heikkinen ja vahingonkärsijänä Jumalisjärven Lohi Ay. Oliko rikostutkinnan esteenä Lauri Heikkisen yhtiökumppani, Hyrynsalmen nimismies Vesa Juntunen?
Lauri Heikkisen kuulustelukertomuksista
Lauri Heikkisen kuulustelupöytäkirjoista selviää muun muassa seuraavaa:" Tosite 546/88 osoittaa, että minä olen nostanut Jumalisjärven Lohi Ay:n tililtä 70 326,30 markkaa, johon summaan en ole toimittanut mitään selvitystä ja nosto on näin ollen kirjattu minun yksityisnostoksi. Kysymyksessä saattaa olla sekaannus.""Poikaslaitoksen toimintaan hankittiin öljylämmitys, jonka rahoittamiseen haettiin Nesteen lainaan. Sopimus laadittiin muistaakseni Ämmänsaaren Säästöpankissa. Sitä en muista kuka Sepon nimen paperiin kirjoitti.
"Keväällä Lauri Heikkinen hankki yhtölle 20 000 markan arvoisen veneen toistteella nro 280 23.5.1987. Vene on kirjattu maksetuksi yhtiön kassasta. Lauri oli myynyt veneen tulouttamatta varoja yhtiön tilille. Näin Lauri kuulustelukertomuksessa:"En ole perinyt veneen hintaa yhtiöltä, joten vene on minun omaisuuttani, vaikka se onkin kirjanpidossa merkitty yhtiön omaisuudeksi.""Jumalisjärven Lohen kirjanpitoon on mennyt muutamia minun yksityisluonteisia maksutositteita. En ole pyrkinyt harhauttamaan ketään tahallisesti toimittamalla ko. maksutositteita kirjanpitoon, vaan tositteet ovat joutuneet sinne vahingossa."
Kavalluksesta tuomio
Lauri Heikkinen tuomittiin 29.1.1990 jatketusta kavalluksesta 25.03.1987-24.8.1988. Oikeus katsoi Lauri Heikkisen kavaltaneen 198.750 markkaa ja korkoa 16 prosenttia 100 000 markalle 24.8.1988 lukien ja 98 750 markalle 25.3.1987 lukien. Ulosotto ei ole perinyt tai ei ole saanut perittyä rahoja Lauri Heikkiseltä. Vahingonkärsijöinä ovat Paavo ja Seppo Heikkinen. Asioista Seppo ja Paavo Heikkinen ovat tehneet useita tutkintapyyntöjä koskien Emäjoen Lohi Oy:n kanssa tehtyä poikaskauppaa 5.6.1988 ja 24.8.1988, joissa on syytä epäillä törkeää petosta ostajan puolelta. Asiaa on tutkittu, mutta ei selvitetty. Syynä lienee se, että epäilty oli Hyrynsalmen nimismies.Tiliotteessa 30.1.1987 ilmenee, että Lauri Heikkinen on maksanut yhtiön tililtä laskuja 70 316,30 markan edestä. Tämä summa on kirjattu yksityisnostoksi.Lauri Heikkinen on nostanut Jumalisjärven Lohen tililtä 27.2.1987 10 000 markkaa.
Tiliotteesta 18.3.1987 ilmenee, että Lauri Heikkinen on nostanut yhtiön tililtä kolme eri nostoa, yhteensä 71 000 markkaa. Nostoille ei ole tositteita. Ne ovat Lauri Heikkisen yksityisnostoja. Tässä vain muutama esimerkki yksityisnostoista.Lauri Heikkinen kuivasi yksityisnostoillaan Jumalisjärven Lohi Ay:n kassan. Samanaikaisesti Lauri Heikkinen teki töitä kuulustelukertomuksen mukaan täysipäiväisesti kilpailijan eli Emäjoen Lohi Oy:n palveluksessa, jonka osakas hän oli.
Kaikkia rikoksia ei ole tutkittu oikein. Paavo ja Seppo Heikkinen katsoivat kärsineensä Lauri Heikkisen toimista 9.12.1990 mennessä 514 853,50 markan vahingot. Onko nimismies Vesa Juntunen ollut rikostutkintojen esteenä? Apulaispoliisitarkastaja Jouni Välkki on jättänyt syytteet nostamatta. On esitetty epäilys, ettei oikeita asiakirjoja toimitettu syyteharkintaa varten. Onko verottaja verottanut oikein Lauri Heikkistä yksityisnostoista? Onko yksityisnostoja ilmoitettu verottajalle?
Erityistilintarkastus paljastaa Lauri Heikkisen toiminnan
HTM-tilintarkastaja Väinö Pulkkinen on laatinut erityistilintarkastuksen Jumalisjärven Lohi Ay:stä 24.7.1992 eli Lauri Heikkisen saaman tuomion jälkeen. Pulkkinen toteaa, että kirjanpito ei ollut ajan tasalla, eikä kirjanpito täyttänyt kirjanpidolle asetettavia vaatimuksia. Ostoista ja myynneistä ei ollut tarkkaa selvitystä. Pankki- ja raha-asioiden hoidossa oli laiminlyöntejä. Kuitteja puuttui. Lauri Heikkinen oli ottanut yhtiön tililtä rahaa ja jättänyt kuitit pois. Laskujen maksamisen yhteydessä Lauri Heikkinen nosti aina rahaa itselleen. Lohenmyynneistä hän ei tehnyt kuitteja yhtiön kirjanpitoon. Lauri Heikkinen oli myynyt yhtiön omistaman auton itselleen kuulematta yhtiökumppaniaan. Kirjanpidon puutteellisuuksien, tositteiden puuttumisen ja selvien tahallisten rahavarojen väärinkäytön lisäksi yksi osakas on käyttänyt hyväkseen muiden ymmärtämättömyyttä ja ei ole välittänyt siitä, kuinka yrityksen käy tulevaisuudessa, kirjoittaa HTM-tilintarkastaja Väinö Pulkkinen.
Selvitys osoitti, että Lauri Heikkinen on jäänyt velkaa Jumalisjärven Lohi Ay:lle 577 973,35 markkaa.Asioitsija Pekka Pesonen on käynyt Jumalisjärven Lohi Ay:n kirjanpidon kahteen kertaan lävitse. Hänen mukaansa Lauri Heikkinen on jättänyt tilimättä Jumalisjärven Lohi Oy:lle 642 191,45 markkaa ja Emäjoen Lohi Oy/Vesa Juntunen 211 800,00 markkaa. Seurauksena oli se, että yhtiön toiminta päättyi 31.5.1991. Yhtiön omaisuus, kalanpoikashautomo- ja kalankasvastushalli myytiin pakkohuutokaupalla tammikuussa 1992 ja se osti silloinen Säästöpankki suurimpana velkojana.
Takausvastuita ovat maksaneet Paavo Heikkinen myymällä metsää ja Katri Heikkinen sekä Lauri Heikkisen äiti.Tutkijana ylikonstaapeli Seppo Pelli suhtautui ylimielisesti asioiden tutkimiseen kokonaisvaltaisesti. Tutkinnat olisi pitänyt siirtää KRP:lle, koska syylliseksi epäiltynä oli nimismies. Miksi komisario Kari Tornberg ja nimismies Antti Karjalainen eivät näin tehneet? Nimismies Antti Karjalainen ei missään vaiheessa suorittanut syyteharkintaa nimismies Vesa Juntusta kohtaan. Myös Puolangan syyttäjä Risto Kärnä jätti syytteet nostamatta 30.3.1995 Lauri Heikkistä vastaan törkeästä kavalluksesta, vaikka asiakirjojen perusteella syyte olisi pitänyt nostaa.
Törkeä petos, luottamusaseman väärinkäyttö ja väärennys
Asioiden selvittämiseksi Heikkiset hakivat apua monelta taholta. Eräs sellainen taho oli varatuomari Mikko Kovalainen. Heikkiset joutuivat pettymään pahasti, kun huomasivat, etteivät he voi luottaa Mikko Kovalaisen toimintaan. he käynnistivät oikeusprosessit varatuomari Mikko Kovalaista vastaan.
Törkeä petos, luottamusaseman väärinkäyttö ja väärennys. Siinä on rikosnimikkeet, joista Joensuun Lakiasiantoimiston Mikko Kovalaista syytettiin. Ilmoitusnumero 4301/R/2403/95. ilmoitusaika 29.6.1995. Tutkintapyynnön tekijä oli Asianajotoimisto Pertti Virolainen Oy. En tässä vaiheessa kirjoita Mikko Kovalaisesta enempää, koska asiat ovat nyt rikostutkinnassa. Olen pyytänyt poliisia tutkituttamaan KRP:llä avoimien asiakirjojen nimikirjoitukset, koska Paavo ja Seppo Heikkisen nimet on väärennetty asiakirjoihin heidän itsensä ja todistajien mukaan .
Katso aikaisemmat juttuni tästä asiasta
Olen todistanut, että Seppo Heikkisen ja Paavo Heikkisen allekirjoitukset avoimiin asiakirjoihin on väärennetty. Todisteena avoimet asianajovaltakirjat, joihin allekirjoitukset on väärennetty. Allekirjoitukset eivät ole Seppo Heikkisen eikä Paavo Heikkisen tekemiä. Todisteena Paavo Heikkisen ja Seppo Heikkisen oikeat allekirjoitukset sekä heidän kirjallinen todistuksensa siitä, että avoimiin asianajovaltakirjoihin heidän nimensä on väärennetty.
Avoimet asianajovaltakirjat on päivätty Seppo Heikkisen osalta Suomussalmella tehdyksi 10 kesäkuuta 1992 ja Paavo Heikkisen osalta Suomussalmella tehdyksi 10 syyskuuta 1992.
Seppo Heikkisen nimi on väärennetty avoimeen asianajovaltakirjaan, jota on käytetty Oulun käräjäoikeudenistunnossa 1992 lopulla. Tuo oikeudenkäynti oli tullut yllättäen myös Paavo Heikkiselle. Paavon mukaan hän ei oikeudenkäynnissä saanut puhua sanaakaan. Mikko Kovalainen oli kieltänyt häneltä puhumisen Oulun käräjäoikeudessa. Tämä oikeudenkäynti oli sellainen, jota on syytä epäillä täysin tarpeettomaksi ja jonka avulla Mikko Kovalainen ansaitsi asianajajapalkkioita.
Mikko Kovalainen on vienyt tarpeettomasti oikeuskäsittelyyn Paavo Heikkisen asian ilman Paavo Heikkisen toimeksiantoa. Hän on käyttänyt asiassa avointa asianajovaltakirjaa Paavo Heikkisen tietämättä. Todisteena Suomussalmen kihlakunnanoikeuden pöytäkirja S 93/85 9.6.1993. Paavo Heikkinen ja Seppo Heikkinen tulevat todistamaan asian oikeuteen.
Asianajaja Pertti Virolaisen tekemästä aineistosta nro R/96/233 sivut 3-12 sekä sivut 35-37 todistavat väitteeni oikeaksi myös Mikko Kovalaisen rahalainauksen osalta. Mikko Kovalainen lainasi rahaa Paavo Heikkiseltä ja jätti lainat maksamatta takaisin Olen liittänyt aineiston kuulustelupöytäkirjojen liitteeksi. Paavo Heikkinen voi itse todistaa asian henkilökohtaisesti oikeudessa. Paavo Heikkisen mukaan entinen poliisi Pentti Pesonen on tarkistanut asian Joensuun käräjäoikeuden nauhoituksesta.
Tarvittaessa myös Paavo Heikkinen voi todistaa laina-asian ja allekirjoitukset siten, etteivät ne ole Paavon ja Sepon allekirjoittamia.
Esteellinen tutkija Harri Rahkola ja esteellinen tutkinnanjohtaja Raimo Ollila. Rikostutkinta on tehty esteellisten tutkijoiden toimesta ja siksi ainakin minun luottamus rikostutkintaan on melko vähäinen.
Katson, että Raimo Ollila ja Harri Rahkola ovat tähän mennessä jättäneet kaikki rikostutkintapyyntöni asiallisesti tutkimatta. Siksi he ovat esteellisiä esitutkintalain mukaan.
Tässä perusteet väitteilleni Minulla ei ole tapana kierrellä asioita. Menen suoraan kiinteistökauppaan.
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei siis ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 47 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän voi todistaa asian myös suullisesti.Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto.
Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupan tekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee koskee irtainta kauppaa.
Tiedot tavarasta 18 §
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Syyttäjän tehtävät määrätään laissa
Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199.
1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään
12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen, jos Suomen lakia noudatetaan syyttäjistä annetun lain 12 §:n mukaan.
Minua ei haastettu Ylivieskan käräjäoikeuteen lainkaan asiassa, jossa minua edusti tietämättäni ja ilman valtakirjoja sodankyläläinen asianajaja Jouni Vihervalli. Hän kertoo 24.11.1995 lähettämällään kirjeellä Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustaa minua, Erkki Ahoa ja Heino Virtaa oikeudessa, vaikka nämä eivät ole edes saaneet haastetta tiedokseen. Hänellä ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus tietoisena asioiden tilasta teki päätöksen asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus toteaa kirjallisesti asiakirjoissa, että Aho ja Virta eivät ole saaneet haasteita tiedoksi. Asianajaja Jouni Vihervalli todistaa kirjallisesti 16.2.2001, ettei hän ole koskaa edes puhelimitse keskustellut Ahon ja Virran kanssa.
Syyttäjä Sulo Heiskari jätti haasteet toimittamatta asianosaisille ja käräjätuomari Juha Nieminen teki asiassa päätöksen tietoisena asioiden todellisesta tilasta. Asiasta ei voitu valittaa, koska Ylivieskan käräjäoikeus ei toimittanut asiasta päätöstä asianosaisille. Päätös toimitetaan sille, joka oli edustanut asianosaisia. Näin Aho ja Virta eivät voineet käyttää lainsuomia oikeussuojakeinoja asiassa. He eivät voineet valittaa asiasta.
Toinen esimerkki.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kiinteistökaupat 19.3.1996 kirjallisesti. Kaupat pitää purkaa niinkuin ne on tehtykin. Tässä kauppojen purussa ei käytetty kaupanvahvistajaa lainkaan. Jos olisi käytetty, niin olisi ollut suuri vaara, että salatut pantatut 47 miljoonan markan kiinnitykset olisivat paljastuneet. Kiinteistökauppojen purku tapahtui lainvastaisesti.Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kirjallisesti tuoteoikeuksien ja vaihto-omaisuuden kaupat 18.4.1996. Tuoteoikeuksien kauppasopimuksessa oli 1 530 000 markan henkilökohtainen takaus.
Kauppalain 54 § säädetään kaupanpurusta. Myyjän purkuilmoitus on peruuttamaton, katso mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 sivu 39. Kun ko. kauppa on purettu, niin myös takaussitoumukset ovat rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.Koska takaukset olivat rauenneet kaupanpurun yhteydessä, niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän tekemä konkurssihakemus oli tehty väärillä tiedoilla.
Todellisuudessa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle, eikä PR-Teollisuus Oy Alavieskan Puurakenne Oy:lle. Konkurssihakemuksessa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n puolesta siten, että kanne on oikea.
Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, että kanne on oikea. Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen näiden lausumien perusteella. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valvoo saatavansa kauppojen purusta johtuvana saatavana. Menettely on niin törkeää toimintaa kuin vain olla voi. Kaikki tarvittavat asiakirjat todistusaineistoksi löytyvät nettipäiväkirjastani näköiskopioina.
Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59
Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.
Lukuohje: Aloita todistusaineiston lukeminen kohdasta Konkurssisäännön vastainen toiminta ja törkeä petos ja päädy lopuksi kohtaan Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella 19. Kyseinen aineisto on nettipäiväkirjassani osoitteessa
www.erkkiaho.com/blogSulo Heiskarin esteellisyys 17.
Erkki Aho 01 05 2007, 23:29
Otteita todistusaineistosta 17.Lain yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199 1 §:n mukaan syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Syyttäjän esteellisyys määritellään lain 12 §:ssä. Kohdassa 2) mukaan syyttäjä on esteellinen, jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen. Kohdan 4) mukaan, jos syyttäjä on palvelusuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa.Kohdan 6) mukaan muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä syyttäjän puolueettomuutta asiassa.
Listaan tässä vain muutamia asioita, jotka aiheuttavat syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyden minua kohtaan:
Heiskari toimi syyttäjänä työtoverinsa asiassa. (Tapio Laholan nostama syyte minua vastaan)
Heiskarille oli odotettavissa suurta hyötyä siitä, ettei minun Erkki Ahon todistajia kutsuta oikeudenkäyntiin 14.11.2005. Olisin voinut todistaa Heiskarin esteellisyyden ja se olisi merkinnyt vahingonkorvausvaatimusten laillisen pohjan muodostumista ja kaikkien minua koskevien väärien oikeudenpäätösten purkuperusteen muodostumista.
Vahingonkorvausvaatimukseni on 118 miljoonaa euroa korkoineen. Lisäksi kahdelta viime vuodelta lasku on vielä tekemättä.
Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.5.1995 tehdyssä kauppasopimuksessa. Heiskari ei itse ole ollut paikalla, eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Sulo Heiskari on kuitenkin allekirjoittanut kauppasopimuksen lakisääteisenä kaupanvahvistajana ja todistanut olleensa tilaisuudessa paikalla. (Liite 1701)
Heiskari on jälkeenpäin myös vahvistanut kauppasopimuksen, jossa myyjät myivät toisen omaisuutta omanaan. Kauppasopimus on laiton.
Mainitussa kauppasopimuksessa salattiin 47 miljoonan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin tilauskanta 15 miljoonaa todellista suuremmaksi. Myyjillä ei ollut oikeutta myydä kiinteistöjä, eikä ostajilla ollut oikeutta tehdä kauppoja. Kysymys oli törkeästä petoksesta, jossa syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 25.5.1995. Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Alavieskan Puurakenne Oy:n hallituksen jäsenet vannoivat väärän pesänluettelon oikeaksi 25.5.1995. Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja Jouni Remes ja hallituksen puheenjohtaja Markku Koski syyllistyivät osakeyhtiölain rikkomiseen myöntämällä yhtiön osakkaalle Tapani Käännälle lainan osakepääoman maksamiseen.
Heiskari jätti syytteet nostamatta kun Tapani Kääntä lähti osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön ostamalla osakkeita bulvaanien nimiin. Käännän olisi tuolloin pitänyt maksaa muita velkoja, eikä sijoittaa rahaa osakeyhtiöön. Kääntä syyllistyi teoillaan velalliseen epärehellisyyteen, mutta Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Heiskari jätti syytteet nostamatta kun Jouni Remes ja Markku Koski väärensivät pöytäkirjat ja hakivat väärennetyillä pöytäkirjoilla yhtiön rekisteröinnin.
Heiskari jätti syytteet nostamatta vaikka selkeästi oli osoitettavissa Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n törkeä petos kauppasopimuksissa. Oli etukäteen päätetty, että PR-talot poistetaan markkinoilta ja siitä huolimatta ostajia huijattiin tekemään yli 10 miljoonan markan kaupat, johon sisältyi törkeä petos.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi takaajat ja PR-Teollisuus Oy:n oikeuteen. Takaajia edusti oikeudessa heidän tietämättään ja ilman valtakirjoja heille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Ylivieskan käräjäoikeus oli asiasta tietoinen ja teki asiassa päätöksen. Päätöstä ei lähetetty asianosaisille, joten nämä eivät voineet käyttää lainsuomia oikeussuojakeinoja asiassa. Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastasi tuohon aikaan Ylivieskan käräjäoikeudessa syyttäjä Heiskari. Sulo Heiskarin tehtävänä oli myös valvoa oikeudenkäyntiä. Heiskari laiminlöi tehtävänsä.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin. Kaupat oli purettu, eikä saatava ollut selvä ja riidaton.
Heiskari jätti syytteet nostamatta vaikka Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesänhoitajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen lahjoittivat velkojien etua loukaten 32 miljoonan tilauskannan ilmaiseksi konsultti Stig Weckströmille.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun ITC Finland Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Kejo laittoi konkurssipesään kokonaan väärän yhtiön koneet ja laitteet.
Heiskari oli paikalla kun Ricahrd Rienstra vannoi väärän valan. Heiskari jätti syytteet nostamatta. Asianajaja Antti Kejo ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon. Syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Syyttäjä Heiskari on ollut tietoinen myös rahanpesuasioista. Hän on jättänyt asiat syyttämättä ja selvittämättä.
Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun Ylivieskan poliisipäällikkö Kaarlo Similä on antanut väärän lausuman 27.2.2004 Ylivieskan käräjäoikeudelle.
Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun varatuomari Paavo M. Petäjä ilmoitti Erkki Ahon konkurssipesään aiheettoman 100 000 markan saatavan. Rikoksen yrityskin on tuomittava.
Syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila hakivat väärillä tiedoilla rahaa Rahjan saariston Natura Life rahoitushakemuksella, missä loukattiin myös syvästi Kallan karien itsehallintoa.
Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta Kalajoen matkailuasioissa, joissa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski on toiminut samanaikaisesti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Tähän kokonaisuuteen liittyy erittäin paljon laittomuuksia, joita olen tuonut esille kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa.
Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun on tiennyt, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat ovat hakeneet PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin.
Heiskari on nostanut syytteet tekaistuilla perusteilla suojellakseen omia tekojaan ja saadakseen minut Erkki Ahon syylliseksi tekemättömiin rikoksiin ja siten leimattua minut rikolliseksi.
Heiskari on käyttänyt häikäilemättömästi virka-asemaansa väärin. Hän on käynyt myös mediakäräjiä toimimalla Ylivieskan käräjäoikeuden tiedottajana ja käyttänyt siihen syyttäjäresursseja. Lisäksi hän ei ole valvonut asioita, silloin kun syyttäjien työjärjestys oli vanhentunut.
Syyttäjä Heiskari on pitkäaikaisen lautamiehen mukaan toiminut oikeudenistunnoissa lukuisia kertoja "pöhnässä" (alkoholin vaikutuksen alaisena).
Syyttäjä Heiskari on perusteettomasti estänyt todistajieni kuulemisen Ylivieskan käräjäoikeudessa.
Syyttäjä Heiskari on vainoharhaisesti jahdannut minua aiheuttaakseen minulle mahdollisimman paljon vahinkoa.
Heiskari on tiennyt totuuden, mutta on vaikuttanut asioihin niin, että syyttömistä on tehty syyllisiä ja rikolliset on päästetty kuin koirat veräjästä. LiiteKaupanvahvistaja Sulo Heiskarin allekirjoitus. Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.5.1995 tehdyssä kauppasopimuksessa. Heiskari ei itse ole ollut paikalla, eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Sulo Heiskari on kuitenkin allekirjoittanut kauppasopimuksen lakisääteisenä kaupanvahvistajana ja todistanut olleensa tilaisuudessa paikalla. (1701)Tässä selostus ja analysointi Rovaniemen hovioikeuden päätöksestä mikä löytyy myös nettipäiväkirjastani osoitteesta
www.erkkiaho.com/blog
Kiistän jyrkästi syyllistyneeni Mikko Kovalaisen kunnianloukkaukseen. Olen kansanedustaja Timo Soinin pyynnöstä selvittänyt Suomussalmen laajan rikosvyyhden. Tavoitteenani on ollut auttaa oikeudettomaan tilaan saatettuja suomussalmelaisia.
Kalajoella 4.3..2008 Erkki Aho kaupunginvaltuutettu
osoite Plassintie 39 A 3
85100 Kalajoki
email e.ahoky@kotinet.com
kotisivu www.erkkiaho.com
puh. 09-462763
