From: Erkki
Aho
Sent: Thursday, March 22, 2018 12:04 PM
Cc: toimitus@kpk.fi ; toimitus@kaleva.fi ; toimitus@kalajokilaakso.fi ; mot@yle.fi ; keskipohjanmaa@yle.fi ; oulu@yle.fi
Subject: oikeudenkäyntiväitteeseen tarkennusta ja
keskusrikospoliisille tutkittavaa
Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle,
keskusrikospoliisille, tiedotusvälineille
Vaimoni Eila Aho on hakenut minusta Erkki Ahosta
avioeroa 7.11.2017. Minulla on Suomen perustuslain mukaan oikeus saada
oikeudenmukainen oikeudenkäynti.
Suomen perustuslaki 21
§
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti
ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai
muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva
päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen
käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada
perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen
oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Avioliitto voidaan tuomita päättymään tuomioistuimen
päätöksellä (avioero). Avioeron voi saada kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen
tai sen jälkeen, kun puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset
kaksi vuotta. Avioeroa käsitellessään tuomioistuin ei tutki avioerohakemuksen
syitä.
Avioerohakemus tehdään kirjallisesti käräjäoikeudelle.
Hakemuksen voivat tehdä puolisot yhdessä tai erikseen. Hakemuksen voi jättää
käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse, telekopiona tai
sähköpostina.
Jos
vain toinen puoliso on hakijana, käräjäoikeus antaa hakemuksen tiedoksi toiselle
puolisolle ja varaa tälle tilaisuuden lausua kirjallisesti hakemuksen johdosta.
Avioero myönnetään kuitenkin aina, kun sitä on haettu.
Olen esittänyt
oikeudenkäyntiväitteen siitä, ettei Ylivieska-Raahen käräjäoikeus ole
toimivaltainen asiassa.
Oikeudenkäymiskaaren 16 luku Oikeudenkäyntiväitteistä
Oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja
ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa, ja kaikki väitteet, mikäli
mahdollista, yhdellä kertaa. (22.7.1991/1052)
Jos
oikeudenkäyntiväite tehdään myöhemmin, älköön sitä otettako tutkittavaksi, ellei
se koske seikkaa, jonka oikeus on velvollinen ottamaan huomioon omasta
aloitteestaan.
Oikeudenkäyntiväitteistä antakoon oikeus eri päätöksen, milloin
asian laatu sitä vaatii.
Ratkaisuun, jolla
asia oikeudenkäyntiväitteen johdosta jätetään tutkimatta, haetaan muutosta 25
luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti valittamalla.
Ratkaisuun, jolla
tuomari on todettu esteelliseksi käsittelemään asiaa, ei saa hakea
muutosta.
Oikeudenkäyntiväitteen hylkäävään ratkaisuun haetaan muutosta
samassa yhteydessä kuin käräjäoikeuden tuomioon tai lopulliseen päätökseen,
jollei tuomioistuin määrää, että muutosta haetaan erikseen. Jos asianosainen on
hakenut muutosta oikeuden lopulliseen päätökseen, saa vastapuoli
muutoksenhakemukseen antamassaan vastauksessa myös hakea muutosta päätökseen,
jolla hänen tekemänsä oikeudenkäyntiväite on hylätty.
Keskusrikospoliisin
ja tiedotusvälineiden on nyt pidettävä huoli siitä, ettei Ylivieska-Raahen
käräjäoikeus tee tietoisesti väärää päätöstä oikeudenkäyntiväitteestä.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on toiminut vastoin lakia PR-Teollisuus Oy:n
konkurssiasiassa, kun käräjätuomari Juha Nieminen ei ole tarkistanut varatuomari
Paavo M. Petäjältä valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M. Petäjä on antanut
asiassa väärän lausunnon käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.
Paavo M. Petäjä tunnustaa asian Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa.
Ylivieskan
käräjäoikeus on toiminut virheellisesti PR-Teollisuus Oy:n pesänluettelon
vannontatilaisuudessa, jossa todistin, että konkurssi on laiton, koska kaupat
oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Koska käräjätuomari,
syyttäjä ja konkurssipesänhoitaja eivät reagoineet asiaa, niin tilaisuudessa
läsnä ollut silloinen asianajaja Asko Keränen pyysi minut tilaisuuden jälkeen
kahville. Hän pyysi minulta ja hallituksen puheenjohtajalta valtakirjat jotta
voi valittaa asiasta. Hänen mielestään konkurssi oli laito, koska kaupat oli
purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Asianajaja Asko Keränen
jätti kuitenkin valituksen tekemättä ja meiltä me näin puheoikeus asiassa.
Ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärät tuomioni. Jotta korkein oikeus voi
purkaa tuomion niin se on käsiteltävä nyt tässä oikeudenkäyntiväitteen
käsittelyssä samoin kuin vahingonkorvauslaskelmani.
Ylivieskan
käräjäoikeus ei ole ottanut todistusaineistoja vastaan eikä kuullut minun
todistajia. Siksi en ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 24 vuoteen.
Olen kärsinyt viranomaisten rikosten johdosta 4 konkurssia ja yhden 75 päivän
ehdottoman vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Olen menettänyt
yritykseni, omaisuuteni ja maineeni. Olen ollut luottokelvoton jo 24 vuoden
ajan. Vahingonkorvauslaskelma ajalta
11.5.1995 – 30.6.2017
-
osakepääoma 100 857 euroa
-
toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
-
omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
-
tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
-
henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
-
tilauskanta 165 911 euroa
-
kotimaan myynti 26 053 406 euroa
-
Japanin myynti 1 443 430 euroa
-
Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
-
ikkunakauppa 17 551 182 euroa
-
Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
-
Saksan hirsi 10 460 000 euroa
-
Venäjän puu 11 460 569 euroa
-
rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroayhteensä 153 828 383 euroa
Nyt
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden virheellisen toiminnan takia olen
avioero-oikeudenkäynnissä ja katson, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on
asianosaisen asiassa eikä siten ole toimivaltainen asiassa. On täysin selvää,
että Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden rikollinen toiminta 24 vuoden ajan on
vaikuttanut minun persoonaani merkittävästi. Olen kiitollinen siitä, että
vaimoni on kestänyt rinnallani näinkin kauan tätä valtion rikollista toimintaa
ja Kalajoen kaupungin 35 vuotta kestänyttä syrjintää.
Poliisi on jättänyt
kaikki rikokset tutkimatta eli on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa. Lisäksi
syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tiedottajana
vaikka ei ole siitä palkkaa saanut. Kävin aikanaan keskustelut käräjäoikeuden
laamannin kanssa asiasta, koska katsoin, että syyttäjän puolueettomuus
vaarantuu, kun toimii käräjäoikeuden tiedottajana. Syyttäjä Sulo Heiskari kävi
siis vielä mediasotaa käräjäoikeudessa tuomittuja
vastaan.
Ylivieskan
käräjäoikeus on hyväksynyt kymmenien vuosien ajan esteellisen syyttäjän
toiminnan asioissani. Sulo Heiskari oli kaupanvahvistajana Alavieskan Puurakenne
Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n kaupoissa. Kaupoissa salattiin 48 miljoonan
markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin keskeneräinen tilauskanta 15
miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Siitä on myyjän eli Kera Oy:n
lausunto. Sulo Heiskari on toiminut syyttäjänä kaikissa Alavieskan Puurakenne
Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n kaupoista johtuvissa oikeudenkäynneissä.
Sulo Heiskari on ollut esteellinen syyttäjistä annetun lain mukaan.
Oikeusjärjestyksessämme
omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden
hän on esteellinen.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Ylivieskan
käräjäoikeus on tehnyt väärän päätöksen mys varatuomari Mikko Kovalaisen
nostamassa kunnianloukkausoikeudenkäynnissä, jossa en saanut kuulustella
vastapuolen todistajaa. Menettely on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastainen.
Asiassa väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle antoivat käräjätuomari Määttä,
syyttäjä Mustonen sekä vastapuoli varatuomari Mikko Kovalainen. Asiasta on
kolmen todistajan Alpo Ylitalon, Pentti Heikkisen ja Olli Puolitaipaleen
kirjalliset valaehtoiset lausunnot. Näin ollen ei ole tilanne, että sana sanaa
vastaan. Lisäksi Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on hävittänyt kuulustelunauhat ,
jotka olisivat paljastaneet totuuden. En siis saanut kuulustella Mikko
Kovalaisen todistaan Kalervo Savolaista. Käräjäoikeus ei ottanut myöskään
todistusaineistoa vastaan. Poliisi ei ottanut todistusaineisto vastaan ja
syyttäjä ei ottanut todistusaineistoa vastaan.
Ylivieskan
käräjäoikeus ei ottanut käsiteltäväkseen asiaa, kun haastoin Suomen valtion
oikeuteen. Korkein oikeus määräsi todistusaineiston säilytettäväksi Ylivieskan
käräjäoikeudessa viisi vuotta eli vuoteen 2021. Ylivieskan käräjäoikeus on
hävittänyt todistusaineiston.
Ylivieska-Raahen
käräjäoikeus
Tyytymättömyyden ilmaisu
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva
osaratkaisuun 03.02.2016 nro 16/568 asiassa L
15/6631
Jokainen näistä Ylivieskan
käräjäoikeuden ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksestä on syntynyt
rikosten avulla
Konkurssiasiat
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomisaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalohallintosihteeri
K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomisaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalohallintosihteeri
Todistusaineisto Ylivieska-Raahen
käräjäoikeudessa osoittaa kiistattomasti asian.
TODISTELU:
Nimismies Sulo Heiskari on
merkitty kaupanvahvistajaksi Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän väliaikaisten pesänhoitajien , asianajaja Antti Latolan ja Hannu
Maskosen allekirjoittamaan kauppakirjaan.
LIITE
1
Kauppakirjan allekirjoittaja
Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo
Heiskaria. Nimismies Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla kun kauppakirjat on
allekirjoitettu asianajaja Hannu Maskosen toimistossa
Oulussa.
LIITE
2
Kaupanvahvistajan kutsuma
todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei ole ollut kaupanvahvistajan
kutsumana todistaja paikalla, missä Alavieskan Puurakenteen konkurssipesä on
myyty Euronio Oy:lle.
Liite
3
Pentti Arhippaisen todistus
kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan vahvistamiseen. Arhippainen todistaa
tässä törkeän petoksen Euronio Oy:n Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
välisessä kaupassa.
LIITE
4
Erkki Ahon todistus kauppakirjojen
allekirjoituksiin ja kaupan vahvistamiseen. Kauppakirjat allekirjoitettiin
Oulussa. Kauppakirjan allekirjoitajan todistuksen mukaan kaupanvahvistajana
toiminut tuleva syyttäjä ei ollut paikalla Oulussa eikä myöskään
kaupanvahvistajan kutsuma todistaja.
LIITE
5
Syyttäjä Sulo Heiskarin väärä lausuma
oikeudelle, jossa hän todistaa,
ettei Erkki Aholla ole oikeutta valita syyttäjää omien mieltymystensä
mukaisesti.
LIITE
6
JOHTOPÄÄTÖKSET: Kaupanvahvistajana
toiminut nimismies Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä,
koska hän toiminut kaupanvahvistajana kauppasopimuksissa. Lisäksi hän on antanut
väärän lausuman oikeudelle asiassa.
Syyttäjä Sulo Heiskari on
näinollen ollut esteellinen toimimaan kaikkissa oikeudenkäynneissä mitkä
koskevat ko. kauppasopimuksia.
TOINEN TODISTUSAIHE:
Tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien
laiminlyönti
Poliisi Raimo Ollila on lyönyt
virkavelvollisuutensa laiminlyönnin jättäessään tutkimatta kysessäolevan
kaupanvahvistuksen ja muut rikokset. Selostan ja todistan seuraavassa asioiden kulun, jotka
tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollila on jättänyt
tutkimatta.
SSP-sopimus solmittiin
Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien keskusliiton, Postipankin ja Unitas Oy:n
sekä Valtion vakuusrahaston kesken ns. SSP-sopimus Helsingissä 21.10.1993.
Sopimus julistettiin salaiseksi. Sopimuksen sivulla 17 määriteltiin yritysten
kaatamisperusteet: jos yritys toimii jollakin seuraavista
toimialoista
-
kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
-
muu sijoittaminen
-
rakentaminen
-
vähittäiskauppa
-
hotelli- ja ravintolatoiminta
-
vapaa-aikatoiminta
todistusaineistona salaiseksi
julistettu SSP-sopimus
LIITE
7
RTS-toimialaraportti-97 osoittaa
talopakettimarkkoilla olevan ylikapasiteettiin ja tilinpäätöstiedot vuodelta
1992 osoittavat Suomen talotehtaiden tilanteen vuonna 1992. Todistusaineistona
Rakennustutkimus RTS Oy:n RTS-toimialaraportti -97 talopakettimarkkinat. Minulla
on tuo asiakirja ja voin lähettää kopion siitä korkeimmalle oikeudelle, mutta
tässä yhteydessä lähetän vain oleelliset sivut
asiassa.
LIITE
8
Helsingin sanomien lehtileike
1.3.1999 osoittaa, että Kera Oy:ssä toimi ns. ruumiinpesuryhmä
varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö
Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän tehtäviin kuului pelastaa markkinoilta Kera
Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja minimoida tappiot. Kera Oy oli toinen
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämies ja Arsenal Oy oli
toinen.
LIITE
9
Kera Oy käytti toiminnassaan ns.
saattohoitajia. Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi tuli Kera Oy:n
kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes.
Alavieskan Puurakenne Oy meni konkurssiin, kun Keski-Pohjan säästöpankki lopetti
yrityksen rahoittamisen sopimusten vastaisesti. Uuden yrityksen perustamiseen ja
konkurssiin mennen yrityksen jatkajien joukkoon soluttautuikauppatieteen maisteri
Jouni Remes. Hän teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä,
että uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaantuloa
rahoittajana.
LIITE
10
Kauppatieteen maisteri Jouni Remes
käytti luottamusasemaansa väärin, kun konkurssiin mennen Alavieskan Puurakenne
Oy:n talouspäällikkönä teki laskelmia useammalle eri taholle ja näin sai
nostettua kauppahintaa korkeammaksi. Lisäksi hän väärensi
Euronio Oy hallituksen kokouksen pöytäkirjan kansanedustaja Markku Kosken
kanssa. Kokouspaikaksi pöytäkirjaan on merkitty Euronio Oy:n kokoustilat
Helsingissä. Euronio Oy oli paperiyhtiö, jolla ei ollut toimitiloja Helsingissä
eikä muuallakaan eivätkä myöskään pöytäkirjassa mainitut hallituksen jäsenet
Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja
on siis väärennetty.
LIITE
11
Pöytäkirjaan merkityn
hallituksen jäsenen Heino Virran todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa
kokouksessa.
LIITE
12
Pöytäkirjaan merkitys
hallituksen jäsenen Kari Konun todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa
kokouksessa.
LIITE
13
Pöytäkirjaan merkitys
hallituksen jäsenen Erkki Ahon todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa
kokousessa
LIITE
14
Euronio Oy:n ylimääräisen
yhtiökokouksen pöytäkirja Euronio Oy:n toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995.
Pöytäkirja on väärennetty eikä Euronio Oy:llä ole ollut toimitiloja Helsingissä.
Pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja kansanedustaja Markku
Koski.
LIITE
15
Väärennetyillä kauppakirjoilla
on patentti- ja rekisterihallituksesta yrityksen
rekisteröinti.
LIITE
16
Alavieskan kunnan kanssa Erkki Aho
oli neuvotellut investointitukiasian. Alavieskan kunnanhallitus käsitteli asiaa
keskiviikkona 10.5.1995 klo 9.00-11.00. Kokouksessa tehtiin perustetulle
yritykselle myönteinen investointiavustuspäätös.
LIITE
17
Uuden yhtiön perustajajäsenten
puolesta asioita hoitanut Kera Oy kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan
Purakenteen talouspäälliköksi tullut Jouni Remes otti yhteyttä kunnanjohtaja
Aarne Karvoseen ja Alavieskan kunnanhallitus kokoontui 15.5.1993 klo 21.00
-21.50 kokoukseen, jossa se muutti aiemmin 10.5.1995 tekemäänsä päätöstä
investointituesta rikkomalla Erkki Ahon osakkaiden puolesta neuvotteleman
sopimuksen.
LIITE
18
Kauppasopimukset jotka tehtiin
Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisten pesänhoitajien Antti
Latolan ja Hannu Maskosen kesken.
Kauppasopimuksista käy ilmi,
että väliaikaiset pesänhoitajat tekivät
konkurssisäännön vastaisesti kiinteistön
kauppasopimuksen.Edellä olen jo esittänyt, että kauppasopimukset on tehty
laittomasti, koska kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja eivät
todistusaineiston mukaan ole olleet paikalla. Kauppasopimus on tehty myös
maakaaren vastaisesti, koska kauppasopimuksissa myyjillä ei ollut kirjallista
lupaa myydä kiinteistöjä. Kaiken lisäksi kiinteistöt olivat pantattu velkojen
vakuudeksi ja pantatut 48 miljoonan kiinnitykset salattiin kauppasopimuksissa
kuten kauppasopimuksista näkyy. Kiinteistöjen kauppasopimus, vaihto-omaisuuden,
ns. tuoteoikeuksien, sopimuskannan ja keskeneräisten töiden sekä omaisuuden
kauppasopimukset.
LIITE
19
Kauppasopimuksissa salatut 48 miljoonan pantatut
kiinnitykset. Ylivieskan
käräjäoikeudesta saa kopiot pantatuista kiinnityksistä. Salatut pantatut
kiinnitykset todistusaineistona.
LIITE
20
Osakkeenomistaja Pauli
Kiimamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja
katsoo joutuneensa törkän petoksen kohteeksi
LIITE
21
Osakkeenomistaja Timo Viitamaan
todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo
joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi.
LIITE
22
Osakkeenomistaja Kari Konun
todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista
kiinnityksistä.
LIITE
23
Osakkeenomistaja Reijo Nahkalan
todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo
joutuneensa törkeänpetoksen
kohteeksi.
LIITE
24
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä haki suoritustuomiota riita-asiassa takaajia ja PR-Teollisuus
Oy:tä vastaan. Takaajia asiassa on edustanut asianajaja Jouni
Vihervalli takaajien tietämättä ja ilman takaajien valtakirjoja. Lisäksi
Ylivieskan käräjäoikeus on jättänyt haasteet toimittamatta takaajille asiassa.
Todistusaineistona Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät asiakirjaan, jossa on
merkitty kysymysmerkillä Tiedoksiannot? Ylivieskan käräjäoikeus on kuitenkin
tehnyt asiassa päätöksen vaikka tiedoksiantoja ei ole toimitettu asianosaisille
ja asianosaisia on edustanut heidän tietämättään heille täysin tuntemanton
asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimenksiantoja ja
valtakirjoja.
LIITE
25
Suomen Asianajajaliittoon on
valitettu asianajaja Jouni Vihervallin toiminnasta. Vastineessaanasianajaja Jouni
Vihervalli toteaa, että ” en ole koskaan tavannut kantelijoita enkä muista edes
keskustelleeni heidän kanssaan puhelimitse.” Asianajaja Jouni Vihervalli siis
tunnustaa tekonsa.
LIITE
26
Kauppakirjan allekirjoittaja ja
PR-Teollisuus Oy:n osakkeenomistaja Heino Virta, joka oli Uhtua Wood Oy:n kautta
osakkeenomistaja, todistaa, ettei hän ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni
Vihervallille eikä varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä asianajaja Antti
Latolalle eikä Veli Päivikkö Ky:n asianajaja Sampsa
Teittiselle.
LIITE
27
Kun osakkaiden luottamus
toimitusjohtaja Jouni Remeksen toimintaan loppui niin toimitusjohtajaksi
hyväksyttiin Kera Oy:n kiristyksen jälkeen Stig Weckström, joka jatkoi
saattohoitajaksi tuntemamme Jouni Remeksen toimintaa. Konsultti Stig Weckström
ilmoitti yhtiön pikkujoulutansseissa yrityksen vientisihteerille, että hänen
tehtävänään on ajaa yritys hallitus alas. Sitä mahdollisuutta yhtiön osakkaat
eivät antaneet Stig Wecsktromille, kun kävi ilmi hänen toimintansa.
Osakkeenomistaja Timo Viitamaan lausunto osoittaa sen, että Stig Weckström toimi
yhtiön etujen vastaisesti.
LIITE
28
PR-Teollisuus Oy.ssä toimi
osakkeenomistajana bulvaanien kautta Tapani Kääntä muiden kuin kahden
osakkeenomistajan tietämättä. Tapani Kääntä on antanut kirjallisen lausunnon,
jossa hän todistaa Stig Weckströmin toimivan yhtiön edun vastaisesti
levittäessään perättömiä tietoja rahanpesusta.
LIITE
29
Kera Oy oli tehnyt perättömän
ilmoituksen PR-Teollisuus Oy:stä ja sen johtohenkilöistä rahanpesusta ja oli
levittänyt tätä tietoa laajalti niin, että perätön tieto oli mennyt Japaniin
asti.
LIITE
30
Kera Oy selkeästi pyrki
poistamaan PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta levittämällä perättömiä huhuja ja
auttamalla saattohoitajia PR-Teollisuus Oy:n palvelukseen. Kera Oy:n lakimiehen
lausunto Kera Oy:n roolista
rahanpesuilmoittelussa.
LIITE
31
Kera Oy:n kehityspäällikkö
Veikko Anttonen, jonka Helsingin Sanomat nimesi ns. ruumiinpesuryhmän vetäjäksi
tunnustaa Kera Oy:n roolin rahanpesuhuhujen
levittämisessä.
LIITE
32
Kaleva uutisoi, että
kauppahetkellä voimassaoleva tilauskanta oli 26 miljoonaa
markkaa.
LIITE
33
Kera Oy:n Seppo Arponen
todistaa vastauksessaan, ettei voimassaollut tilauskanta ollutkaan 26 miljonaa
markkaa, vaan noin 11-12 miljoonaa markkaa. Tämä todistaa, sen Kera Oy on ollut päämiehenä
kaupassa, jossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja
ilmoitettiin tilauskanta n. 15 miljooaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli.
Todisteena kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X ja sivu
287.
LIITE
34
On syytä epäillä, että kauppa-
ja teollisuusministeriö oli vahvasti mukana toimialarationalisoinissa mikä oli
päätetty salaiseksi julistetussa SSP-sopimuksessa 22.10.1993. Siitä on
todistuksena lainvastainen KTM:n tukipäätös jossa vedotaan siihen, että yritys
jatkaa konkurssin tehneen yrityksen toimintaa. Tämä ei voi olla lainmukainen
kielteisen päätöksen syy
avustushakemukselle.
LIITE
35
Kun toimitusjohtaja Stig Weckström
erotettiin ja hallituksen puheenjohtajalle Markku Koskelle annettiin
mahdollisuus erota niin he jatkoivat PR-Teollisuus Oy:n vastaista toimintaansa
vielä senkin jälkeen kun heidät oli saatu pois yhtiön toiminnasta. Koska saattohoitajaksi
tunnistamamme Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin, niin Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistön kaupat vastoin lakia 19.3.1996.
Kaupanvahvistajaa ei ollut mukana kaupanpurussa niinkuin laki
edellyttää.
LIITE
36
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä purki tuoteoikeuksien ja omaisuuden kauppasopimuksen 18.4.1996.
Minä Erkki Ahon en hyväksynyt Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa
sopimusten purkua joten asianajaja Hannu Maskonen kutsui viereistä huoneesta
kaksi todistajaa paikalle, jotka todistivat, että kaupat oli purettu. Kaupan
purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kaupanpurku merkitsi myös sitä, että
kauppasopimuksen liitännäiset eli takaukset raukesivat, koska kauppasopimus
purettaessa takaukset eivät voi jäädä
voimaan.
LIITE
37
Lakiasiaintoimisto Jorma
Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle johtuen kauppojen
purusta. Herttuainen todistaa, että kaupat oli
purettu.
LIITE
38
Kun kaupat oli purettu niin
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
väärillä tiedoilla. Konkurssihakemuksessa mainitaan perusteluiksi mm.
vaihto-omaisuudesta ja tuoteoikeuksista 1.130.000
markkaa.
LIITE
39
PR-Teollisuus Oy oli maksanut
tuoteoikeuksia koskevia takauksia 19.06.1995 401.444,45 markkaa, 28.03.1996
500.000,00 markkaa ja 09.05.1996 100.000,00 markkaa. Takauksista oli siis
maksettu 1001,444,45 markkaa ja lisäksi kaupat purettaessa takaukset olivat
rauenneet. Konkurssihakemus on siis tehty väärillä
tiedoillla.
LIITE
40
Konkurssiasiassa Ylivieskan
käräjäoikeudelle on antanut lausuman varatuomari Paavo M. Petäjä ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja ja todennut, että kanne on
oikea.
Ylivieskan käräjäoikeus ei ole
tarkistanut onko varatuomari Paavo M. Petäjällä valtakirjoja. Käräjäoikeus on
laiminlyönnyt tehtävänsä. Paavo M. Petäjällä ei ollut toimeksiantoja eikä
valtakirjoja asiassa.
LIITE
41
Varatuomari Paavo M. Petäjä
tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa, ettei hänelä ollut
toimeksiantoa konkurssiasiassa.
LIITE
42
Varmemmaksi vakuudeksi
konkurssiinhakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan
käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja.
LIITE
43
Koska Ylivieskan poliisi ei
tutkinut asioita niin käännyimme KRP:n puoleen ja teimme useita tutkintapyyntöjä
asioiden tutkimiseksi. Tässä todisteena Heino Virran tekemä tutkintapyyntö
varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta.KRP;n poliisi on
laiminlyönyt virkavelvollisuutensa
asiassa.
LIITE
44
Ylivieskan käräjäoikeus päätti
asettaa PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin.Seurauksena
konkurssituomio.
LIITE
45
Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä ilmoittaa vahingonkorvaussaatavakseen 9.413.000 markkaa. Näin
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä tunnustaa purkaneensa
kaupat.Missä on loppuselvitys
kauppojen purkamisesta?
LIITE
46
Velkojien kokouksessa mukana
olivat syyttäjä Sulo Heiskarin lisäksi myös
asianajaja Asko Keränen. Ilmoitin
tilaisuudessa oman näkemykseni konkurssiasiassa eli siis sen, että koska
kaupat oli purettu, niin konkurssi oli laiton. Lisäksi kiinnitin huomiota
siihen, että pesänluettelon tarkistamiseen ei oltu jätetty riittävää aikaa ja
pyysin jatkoaikaa siihen, koska mielestäni pesänluettelosta oli jätetty mm. 32
miljoonan tilauskanta pois. Syyttäjä Sulo Heiskari
käytti puheenvuoron ja kehotti minua tekemään asiassa vain varauksen jotta asian
käsittelyä ei hidastettaisia. Tilaisuuden jälkeen asianajaja Asko Keränen
pyysi minut kahville ja totesi, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli
purettu. Hän pyysi, että laittaisimme hänelle valtakirjat jotta hän voi tehdä
Vaasan hovioikeudelle asiassa valituksen. Allekirjoitimme avoimet valtakirjat
asianajaja Asko Keräselle asioiden hoitamiseksi. Asianajaja Asko Keränen laittoi
asiasta kirjeen Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesälle.
LIITE
47
Tekemistämme avoimista
valtakirjoista todisteena osakkeenomistaja Heino Virran tekemä avoin valtakirja
asianajaja Asko Keräselle.
LIITE
48
Asianajaja, nykyinen
varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että jätti valitukset
tekemättä
LIITE
49
Todistusaineisto tilauskannan
suuruudesta, mikä oli jätetty pois pesänluettelosta. Erillinen nidottu kirja
tilaussopimuksista todistusaineistona
oikeuskäsittelyssä.
LIITE
50
Konkurssin jälkeen
PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä myi tilauskannan konsultti Stig Wecktromin Trio
Leadership System Oy Ab:lle. Kirjallinen todiste
asiasta.
LIITE
51
Tilauskanta luovutettiin
Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi konsultti Stig Wecksrtömille
tilauskannasta 88.495,00 markkaa.
LIITE
52
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä haki suoritustuomion takaajia vastaan Ylivieskan käräjäoikeudessa.
Hakemus oli tehty väärillä tiedoilla, koska saatavaa ei todellisuudessa ollut,
koska kaupat oli purettu, mutta takaukset oli saatu voimaan Ylivieskan
käräjäoikeuden konkurssipäätöksellä, mikä oli saatu aikaan konkurssipesän ja
varatuomari Paavo M. Petäjän väärillä lausumilla ja Ylivieskan käräjäoikeuden
tuomarin virheellisellä menettelyllä. Käräjätuomari ei ollut tarkistanut
valtakirjoja varatuomari Paavo M. Petäjältä. Takaajia ei siis ole kuultu
asiassa, koska heitä on edustanut PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä eli siis
asianajajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen ilman toimeksiantoja ja
valtakirjoja.
LIITE
53
Lakiasiaintoimisto Jorma Herttuainen teki
rikostutkintapyynnön asiossta Oulun KRP:lle, mutta KRP jätti asiat tutkimatta ja
laiminlöi virkavelvollisuutensa.Tutkintapyyntö todistusaineistona kirjan Olet Maamme
Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivuilla
334-344.
LIITE
54
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston luxemburgilaiselle International
Timber Comany S.A:lle. Yritys paljastui myöhemmin rahapesuyritykseksi, mutta
Suomessa poliisi jätti asian tutkimatta. USA:ssa vaadittiin yhtiön
johtohenkilöille Hendrik Rienstralle 210 vuotta vankeutta ja Richard Rienstralle
190 vuotta vankeutta. Kiinteistöistä tehtiin vuokraussopimus, koska niitä ei
voitu myydä kiinteistöjen panttausten
johdosta.
Kirjan Olet Maamme Armahin
Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivut 348-351.
LIITE
55
Kun Hendrik Rienstra oli
kuollut ja Richard Rienstra istui vankilassa, niin International Timber Company
Finland haettiin konkurssiin. Konkurssipäätös tuomio 963 7.9.1998
97/1236
LIITE
56
Konkurssipäätös tuli
erikoisella tavalla. Tämä käy ilmi asianajaja Asko Keräsen kirjeestä asianajaja
Antti Kejolle. Kirjeen viimeinen lause paljastaa koko totuuden: ”Muuta
selvitystä toimille en keksi kuin, että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai
sotkemaan sopimuksemme.” Tämä pitää paikkansa, sillä konsultti Stig Weckström
tuli ITC Finland Oy:n konsultiksi ennen konkurssia ja hän laski tutustuttuaan
kirjanpitoon milloin oli edullisin ajankohta hakea yritys konkurssiin. Yritys
haettiin konkurssiin muistaakseni torstai-päivänä ja perjantaina yritykseen tuli
niin iso määrä vientisaatavia, että konkurssi olisi voitu
välttää.
LIITE
57
Laitoin asianajaja Asko Keräsen
kirjeen Suomen Asianajajaliittoon. Siellä se aiheutti melkoisen hämmingin ja
asianjajaja Keränen ja Kejo lienee sopineet asiat mahdollisesti Rienstran
tuella. Siitä osoituksena maksukuitit joita voidaan epäillä
rahanpesurikoksiksi.
LIITE
58
International Timber Company
Finland oy:n velkojain kokouksessa ilmoitin, että koneet ja laitteet eivät
olleet yhtiön omaisuutta vaan kuuluivat toiselle firmalle eli ITC S.A:lle. ITC
Finland Oy:n konkurssipesä ei esittänyt kauppakirjaa jolla se olisi ostanut ko.
koneet.
Velkojain kokouksessa otin jo
asian esille, mutta minun ymärtääkseni Richard
Rienstra teki väärän valan ja hyväksyi asianajaja Antti Kejon mielestäni
lainvastaisen menettelyn.Syyttäjä Sulo Heiskari oli läsnä tilaisuudessa, jossa
toin esille asian.
Ehkä asiaan vaikutti se, että
uuden perustettavan yrityksen, Ultra Prima Oy:n, omistaja oli Richard
Rienstra.
LIITE
59
Korkeinta ostotarjousta
konkurssipesät eivät hyväksyneet vaan myivät omaisuuden Richard Rientran Ultra
Prima Oy:lle. Korkeimmasta tarjouksesta, Karfer Oy:n tarjouksesta kopio kirjan
sivulla 357.
LIITE
60
Syyttäjä Sulo Heiskari lienee
pelännyt omien tekojensa esille tulemista ja poliisi Raimo Ollilan
virkavelvollisuuksien laiminlyöntien paljastumista, niin he käynnistivät
järkyttävän ajojahdin Erkki Ahoa kohtaan. Helpoin tapa oli yrittää Kalajoen
valtuuston ylivoimaisen ääniharavan maineen mustaamista
kunnianloukkaussyytteillä Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli sopiva apuri
asiassa. Kunnanvaltuutettu Erkki Aho pyysi julkisesti selvitystä kunnanjohtaja
Torsti Kalliokoskelta Rahjan saariston Natura Life-asiassa.
Rahoitushakemuksessahan oli laitettu itsehallinnon omaavat Kallan karit Rahjan
saariston NaturaLife-hakemukseen itsehallinnon omaavan Kallan karien
itsehallintoelinten päätöstä ja myös vastoin Himangan kunnanvaltuuston päätöstä.
Rahoitushakemus oli tehty väärillä tiedoilla ja sen allekirjoittajana oli muun
muassa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Poliisi jätti asian tutkimatta eikä
ottanut todistusaineistoa vastaan. Asioista selvitys kirjassani ja
todistusaineisto sivuilla 380-420.
LIITE
61
Erkki Aho tuomittiin
kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken kunnianloukkauksesta, koska tutkinnanjohtaja
Raimo Ollila ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Teko ei ole vanhentunut,
koska ulosotto on voimassa. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen syyttäjä Sulo
Heiskari.
LIITE
62
Asianajaja Hannu Maskonen esitti
Erkki Aholle, että tämä lopettaisi asioiden penkomisen ja maksaisi hänelle 10
000 markkaa ja hän ei hakisi Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho
ilmoitti kielteisen kantansa asiaan.
Asaianajaja Hannu Maskonen haki
Merita Pankki Oy:n nimissä Erkki ja Eila Aholle tuomiota velallisen
epärehellisyydestä. Kalajoen Meritapankin johtaja ei tiennyt lainkaan, että
Merita Pankki Oy on asianomistajana asiassa. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo
todistaa, että Kalajoen konttorin toimesta ei asiaa ole laitettu
vireille.
Tuomio R98/71 todisteena sekä
Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri Ylitalon todistus asiassa. Erkki Aho oli
Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsen ja Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi Erkki
Aholta selvityksen ehdottoman vankeustuomion takia. Aho sai 75 päivän ehdottoman
vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Aho teki 1879 sivun selvityksen
Kalajoen kaupunginvaltuustolle, mutta valtuuston puheenjohtaja esti Erkki Ahoa
esittämästä selvitystä Kalajoen kaupunginvaltuustolle. Selvityksestä kuva, jossa
on 1879 sivun aineisto ja kirjat.
Selvitys on edelleen Kalajoen
kaupunginarkistona ja nimeän sen todistusaineistoksi korkeimmalle oikeudelle. On
huomattava, että teko ei ole vanhentunut, koska sen oikeusvaikutukset ovat
voimassa eli ulosotto on voimassa.
LIITE
63.
Asianajaja Hannu Maskonen
toteutti uhkauksensa ja haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin. Kysymys
oli siis takaussaatavasta, jota ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat
oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja toiseksi takaussumma oli maksettu
jo takaisin, koska PR-Teollisuus oli maksanut yli miljoonaa markkaa ja
konkurssipesä oli tenyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen jolla he maksoivat 450
000 markkaa ja konkurssipesä oli myynyt jo tuoteoikeudet uudelle omistajalle 200
000 markalla. Tämän jälkeen asianajaja Hannu Maskonen putosi parvekkelta ja
kuoli.
Konkurssipäätös 280 28.02.2001
00/1003
LIITE
64
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä oli tehnyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen takausvastuun
maksamisesta. Kahden takaajan kanssa ei neuvoteltu, vaan heiltä perittiin
täyttää takaussummaa korkoineen ulosotossa. Poliisi jätti selvittämättä mistä
Markku Koski sai rahat takausten maksuun. Avustiko Kera Oy Maskku Kosken vaimon
leipomoa vai maksettiinko takaukset jotenkin muuten. Kera Oy:n
varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken kuten
esitän kirjassani ja saman esittää myös Pentti Arhippainen
todistajalausunnossaan.
LIITE
65
Asioiden selvittämiseksi tehtiin
lukuisia tutkintapyyntöjä, mutta poliisi jätti kaikki tutkintapyynnöt
selvittämättä. Poliisiti laiminlöivät
virkavelvollisuutensa.
LIITE
66
Erkki Ahon ajojahti jatkui. Aho
joutui olemaan maanpaossa Suomessa ja Ruotsissa ankaran ajojahdin takia.
Seuraavana oli vuorossa kunnianloukkausoikeudenkäynti työvoimatoimiston johtaja
Tapio Laholan kunniasta. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo Ollila
joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Näin syyttäjä Sulo Heiskarilla oli
paremmat mahdollisuudet mustata esteellisenä syyttäjänä Kalajoen
kaupunginvaltuuston ääniharavan Erkki Ahon mainetta ja samalla peitellä omia ja
tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan tekoja.
Tuomio 05/529 28.11.2005 R
05/84. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on edelleen
voimassa.
LIITE
67
Seuraavan vuorossa oli
varatuomari Mikko Kovalaisen kunnianloukkausoikeudenkäynti.
Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo Ollila, joka ei ottanut
todistusaineistoa vastaan. Syyttäjänä oli Esa Mustonen, joka antoi asiassa
väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle.Lisäksi hän ei huomioinut
todistusaineistoa, jotka lähetin hänelle sähköpostitse, koska tutkinnanjohtaja
poliisi
Raimo Ollila ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Oikeudenkäynnissä
käräjätuomari Jyrki Määttä ei antanut minun, Erkki Ahon, kuulustella vastapuolen
todistaa Kalervo Savolaista, mikä on EU:n ihmisoikeussopimuksen vastainen teko.
Todistajalausunnot ja tuomio 10/1034 6.9.201 R 10/506
todistusaineistona
LIITE
68
Seuraavana oli vuorossa
Markku Kosken törkeä
kunnianloukkausoikeudenkäynti, jossa syyttäjä etukäteen ilmoitti
tiedotusvälineitä käyttäen, että Aholle on tulossa vankeustuomio. Jutun
kirjoittajana toimi toimittaja Anne Mattila.
Koska Aholle syyttäjä oli
esittänyt vankeustuomiota, niin Ahon piti tehdä selvitys Kokkolaan
Kriminaalihuoltoyhdistykselle asian johdosta. Sen Aho teki ja todisti
syyttömyytensä kaikkiin rikoksiin mistä hänet on tuomittu. Syyttäjä Esa Mustonen
vetäytyi asiasta juuri ennen oikeudenkäyntiä
Syyttäjäksi ilmaantui
kihlakunnan syyttäjä Kati Alkula, joka kertoi, että hän voi toimia syyttäjänä
vaikka ei ole perehtynytkään asiaan. Markku Koski oli tietoinen Kera Oy:n
toiminnasta ja pantatuista kiinnityksistä, koska hän kertoi PR-Teollisuus Oy:n
hallituksen kokouksessa, että PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla.
Viittaan Pentti Arhippaisen todistajalausuntoon liitteessä
4.Markku Koskella oli asianajajana oikeudenkäynnissä
Timo Hautamäki, joka varmasti tiesi asioiden todellisen tilan, sillä hän oli
hoitanut aikaisemmin minun Erkki Ahon asioita ja nyt vaihtoi puolta. Hovioikeus
käsittelyssä asiaan vaihtui syyttäjä kuten -selviää. Koko oikeustoimi ja poliisi
blogi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/ on todistusaineistona
asiassani.
TUOMIO 11/857 27.7.2011 R11/357
Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
voimassa
LIITE
69
Varatuomari Mikko Kovalainen
haki Erkki Aho henkilökohtaiseen konkurssiin. Se oli mahdollista, koska
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus oli tehnyt EU:n Ihmisoikeussopimuksen vastaisen
teon kieltämällä Erkki Aho kuulustelemasta vastapuolen todistajaa ja
hyväksyessään asiassa tutkinnanjohtajaksi esteellisen poliisin Raimo
Ollilan. Oikeustoimi ja poliisi
blogissani on laaja selostus varatuomari Mikko Kovalaisen
toiminnasta.
Konkurssipäätös 17/2011
4.1.2011 K 10/5019. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on
voimassa.
Asioita ei ole saatu
oikeuskäsittelyyn, koska Ylivieskan oikeusaputoimisto on kieltäynyt antamasta
oikeusapua ja estänyt ruotsalaisen asianajajan käytön, jolla oli lupa toimia
Suomessa. Lisäksi Ylivieskan oikeusaputoimisto on jättänyt valituksen tekemättä
korkeimpaan oikeuteen kuten kirjassani oleva todistusaineisto osoittaa sekä
jättänyt haastamatta asianajaja Hannu Maskosen ja asianajaja Antti Latolan
oikeuteen. Ylivieskan oikeusaputoimiston rooli on erittäin merkittävä siinä
ettei asioita ole saatu oikeuskäsittelyyn. Vieläkään Ylivieskan
oikeusaputoimisto ei auta Erkki Ahoa oikeusavun saamisessa. Sen lisäksi
asianajajat Suomessa eivät uskalla ottaa asioita hoidettavakseen tai tekevät ne
puolinaisesti kuten asianhoitajan hakemuksen korkeimmalle oikeudelle, jossa hän
jätti perusasian eli PR-Teolllisuus Oy:n konkurssin hakemuksen ulkopuolelle ja
juuri tämä on se asian ydin eli syyttäjän esteellisyys ja tutkinnanjohtajan
virkavelvollisuuksien laiminlyönti.
Todistusaineistona lisäksi kirjani Olet Maamme Armahin
Suomenmaa 952-91-4593-X ja sieltä tässä yhteydessä sivut 159-160. Lisäksi
todistusaineisto kirjan todistusaineiston selitykset ja mitä
todistusaineistoilla todistetaan
LIITE
70
Koska poliisi ei tutki, syyttäjä
ei syytä, oikeuslaitos ei ota todistusaineistoa vastaan eikä kuule todistajia,
hovioikeus ei anna suullista käsittely ja laillisuusvalvojat eivät näe asioissa
mitään rikosta laittomuudesta puhumattakaan niin on syytä epäillä, että asioita
johdetaan ylemmältä taholta. On syytä epäillä valtiopetosta, josta todistavat
kirjat
Laman ja rahan pelurit ISBN
978-952-99691-1-1
A-P. Pietilä Pankkikriisin
peitellyt paperit ISBN 978-951-884-443-6
Seppo Konttinen Salainen
pankkituki ISBN 978-951-31-4251-3
sekä presidentti Tarja Halosen
tekemä kirjallinen salaamispäätös A/9670/05 Helsinki 24.10.2005 ns. Koiviston
konklaavista, minkä jatkoa on salaiseksi julistettu SSP-sopimus sekä Suomen
valtion saamat runsaat kielteiset päätökset Euroopan
Ihmisoikeustuomioistuimesta. Valtiopetos ei vanhene
koskaan.
Olen joutunut törkeiden
ihmisoikeusrikosten kohteeksi puolustaessani laillisia
oikeuksiani:
Tapon
yritys
Perjantaina 11.11.2005
kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston juhlakokouksesta
Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni siviiliauto, mikä seurasi
minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti
pidätysmääräyksestä, mutta heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle.
Minut vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa mukaani
pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien asioiden lisäksi joitakin
asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja verenpainemittarini, mikä pelasti
henkeni.
Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.
Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.
Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.
Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.
Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffa-pulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.
Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.
Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.
Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.
Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.
Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffa-pulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.
Mikä oli pidätyksen
todellinen syy?
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.
Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.
Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustajaKalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.Rekisterimerkintärikokset
Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski väärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.Törkeät petokset kaupanteossa
Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.
Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.
Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.
Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu jaErkki Aho.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.Alavieskan kunnan petollinen toiminta
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.Kosken kelkan kääntö
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaaMarkku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.Kera Oy:n kiristys
Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.Konkurssi tavoitteena
Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Weckström soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.Konkurssiin väärillä tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.
Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.
Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustajaKalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.Rekisterimerkintärikokset
Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski väärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.Törkeät petokset kaupanteossa
Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.
Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.
Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.
Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu jaErkki Aho.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.Alavieskan kunnan petollinen toiminta
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.Kosken kelkan kääntö
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaaMarkku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.Kera Oy:n kiristys
Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.Konkurssi tavoitteena
Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Weckström soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.Konkurssiin väärillä tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Putkakertomus
20.8.-23.8.2010
Nousin
perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin verenpainelääkkeen, join
aamukahvin ja söin Karjalan piirakan. Kirjoitin historia-blogiini jutun
Tehtaankatu 1. Jokin oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja
keskustelimme ehkä reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja
olin pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa Kalajoki-näyttelyä.
Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä. Menin alas kahvion puolelle lukemaan
Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli ja kysyi: - Sinäkö olet
Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään
minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että
heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän
kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin
neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin,
hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi
poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista
pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään.
Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli
kertonut, että olen pyöräilemässä.
Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.
Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.
Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.
Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.
Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.
Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.
Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.
Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.
Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Käräjätuomari Jyrki Jylhän
esteellisyys perustuu tuomareiden esteellisyydestä annettuun lakiin sekä siihen,
että katson Jyrki Jylhän henkilökohtaiseksi vihamieheksi, koska olen tehnyt
hänestä rikostutkintapyynnön edelliselle poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle,
koska Ylivieska, tai Jokilaakson tai Oulun poliisi ei tutki
asioita.
Käräjätuomari Jyrki
Jylhä
Tuomarin
esteellisyydestä
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riippumattomuus luo edellytykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
- jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riippumattomuus luo edellytykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
- jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.
Rikostutkintapyyntö
Pyydän poliisiylijohtaja Mikko
Paateroa tutkituttamaan onko Raahen seudun ulosottoviraston kihlakunnan
ulosottomies Vesa Heikkinen ja kihlakunnanvouti Outi Ranta-Halvari syyllistyneet
rikokseen, kun pyrkivät perimään rikoksella aikaansaatuja saatavia tietoisena
siitä, että ne on saatu aikaan rikoksella. Teon tahallisuus täyttää rikoksen
tunnusmerkistön.
Pyydän tutkimaan on Intrum
Justitia Oy syyllistynyt rikokseen, koska ko, perintätoimisto on ollut tietoinen
siitä, että ko. saatavat ovat syntyneet rikosten avulla. Toiminnan tietoisuus ja
tahallisuus tekee asiasta rikoksen. Lisäksi asiat ovat riita-asioina
käräjäoikeuden käsittelyssä joten ne eivät missään tapauksessa ole
perintäkelpoisia.
Pyydän tutkimaan onko
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Jylhä syyllistynyt rikokseen, kun
ei ole antanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä asioissa ja antanut yksipuolisen
tuomion asiassa 17.5.2013 S12/8495.
Käräjätuomari Jyrki Jylhä on palauttanut asian todistusaineiston Erkki Aholle.
Todistusaineisto olisi pitänyt liittää alkuperäisen päätöksen
asiakirja-aineistoon, koska nyt Rovaniemen hovioikeuteen valitettaessa sitä ei
voi voida liittää alkuperäiseen päätökseen, koska todistusaineisto on palautettu
Erkki Aholle. Teko on tahallinen, koska käräjätuomari Jyrki Jylhä teki asian
tietoisesti ja toimi esteellisenä tuomari sen johdosta, että oli käsitellyt
asioita ja ainakin kahdessa oikeudenkäynnissä aikaisemmin. Oikeudenkäynti ei
voinut olla oikeudenmukainen, koska vastakanne jätettiin käsittelemättä ja
todistusaineisto palautettiin Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt
liittää oikeudenkäynnin asiakirjoihin, koska nyt käräjäoikeuden päätöksestä
valitettaessa hovioikeuteen ei voida esittää sitä todistusaineistoa minkä
perusteella käräjätuomari Jyrki Jylhä on tehnyt ratkaisunsa, koska
todistusaineisto on palautettu Erkki Aholle. Lisäksi oikeudenkäynnistä on
lähetetty 80 euron aiheeton lasku Erkki Aho. Oikeudenkäynti ei ollut
oikeudenmukainen, koska käräjätuomari oli esteellinen ja todistusaineistoa ei
käsitelty asianmukaisesti.
Toimitin täydellisen
todistusaineiston poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle 8.7.2013 mennessä
aikaisemman 07.06.2013 toimittamani aineiston lisäksi suoraan
poliisihallitukseen poliisiylijohtaja Mikko
Paaterolle.
Kalajoella
24.06.2013
Erkki
Aho
Kalajoen kaupunginvaltuutettu (
7.s kausi)
Lankilantie 25 B
5
85100
KALAJOKI
Tiedoksi Raahenseudun
kihlakunnanulosottomies Vesa Heikkinen, kihlakunnanvouti Outi Ranta-Halvari ja
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki
Jylhä
Lisäksi totean,että olen vetänyt
kanteeni ulosottomies Vesa Heikkistä vastaan pois Ylivieska-Raahen
käräjäoikeudesta. Siksi ihmettelen miksi se on edelleen mukana vaikka olen sen
vetänyt pois. Päätös on siis siinäkin mielessä
virheellinen.
Olen pyytänyt lukuisia kertoja
käräjätuomari Jyrki Jylhältä lupaa oikeudenistunnon videokuvaukseen turvakseni
oikeusturvani. Käräjätuomari ei ole vastanut minulle, mikä osoittaa sen, että
hänellä on ollut ennakkoasenne asiaa ja tietoisuus siitä, etta asiassa tehdään (
on tehty, mutta julkistetaan) 4.2.2016
kansliapäätös.
Kalajoella
03.02.2016
Erkki
Aho
Vuonna 2016 minulla ei ollut riittävästi
todistusaineistoa ulosottomies Vesa Heikkista vastaan, mutta nyt on. Katson,
että keskusrikospoliisin on tutkittava asia.
Ulosottomies ei suostunut ulosoton huojennuksiin vaikea
taloudellisen tilanteeni johdosta. Minulla verenpaineeni nousi lähes 250:een.
Tilasin ampulanssin ja ampulassin tulessa verenpaineeni oli 233/120. Olin
lainannut edellisenä päivänä ystävältäni rahaa, koska olin rahaton. Nyt minulla
oli maksaa 25 euron oma vastuu taksille, joka vei minut Oulaskankaan sairaalaan
60 km:n päähän Kalajoelta. Tilanne oli hengenvaarallinen. Minut oli jätetty
heitteille omaisteni toimesta. Jouduin käymään toisenkin kerran Oulaskankaan
sairaalassa taksilla. Kalajoen terveyskeskuksessa kävin useita kertoja korkean
verenpaineeni takia. Neljä eri lääkäriä tutki minut ja he toteisivat, että muuta
syytä korkeaan verenpaineeseen ei löydy kuin kova stressitilani. Ulosottomies
Vesa Heikkinen ei suostunut ulosoten huojennukseen vaikka laki olisi sen
sallinut. Ulosottomies Vesa Heikkinen on provisiopalkkainen ulosmies, joka saa
osan palkastaan provisiosta. Eläkkeestäni oli helppo ulosmitata ja lisätä oma
palkkaansa. Minun oikeustajuni mukaan teko on törkeä virkarikos ja
ihmisoikeusrikos.
Oikeusministeriön vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan
ulosottomiesten peruspalkka lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis
peruspalkka. Tämän päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan
Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp)
Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten liksoista on noin
kolmannes.
Ulosottokaaren 1 luvun 15 §:ssä säädetään
esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan ulosottomies on esteellinen:
"jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta
hyötyä".
Miten nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään?
Jos ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on
automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän saa perittyä,
sitä parempi, ulosottomiehelle.
Tällä ei teoriassa ole vaikutusta ulosoton toimintaan, sillä
heidän toimintaansa säätelee laki. Eli ulosotto tekee vain mitä laki määrää.
Tämä on yksi oikeusjärjestyksen suurimmista vitseistä, sillä ulosottokaari on
toimivaltuuksiltaan aarreaitta ulosotolle. Ulosottomies voi lain mukaan tehdä
käytännössä aivan mitä tahansa, tästä erityisenä esimerkkinä ulosottokaaren
4:14, keinotekoisen järjestelyn sivuuttaminen. Ulosottokaaren
toimivaltasäännökset on kirjoitettu niin avoimeen muotoon, että laki ei juuri
aseta esteitä ulosoton mielivallalle, vaikka perustuslaki muuta
edellyttää.
Tämä on johtanut siihen, että ulosotto ei enää hoida velkojien
asioita, vaan toimii primus moottorina ulosottoasioissa. Ulosotto on ryhtynyt
velkojaksi velkojien sijaan, koska heillä on henkilökohtainen intressi,
taloudellinen sellainen, mitä ei ymmärtääkseni missään muussa virassa valtiolla
ole, eikä pitäisi olla.
Eräässä tuoreessa jutussa ulosotto pyrki kaikin keinoin estämään
velkojaa ja velallista sopimasta keskenään, perintää olisi tullut jatkaa
loputtomiin. Kyse oli 1990-luvun alun tapahtumiin liittyvästä velasta, joka oli
vanhentumassa viimein. Vanhentuminen voidaan katkaista ulosmittaamalla
velalliselta ja tämän sukulaisilta kaikki, mikä irtoaa. Tämän jälkeen jatketaan
ulosottovalituksilla, mikäli velallisella/sivullisilla on
resursseja.
Ulosotto ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja
muitten henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten elinkeinonharjoittamisen
täysin mielivaltaisilla toimilla, joiden osalta kohdehenkilöille ilmoitetaan,
että jos on valittamista, valittakaa ja laittakaa lasku valtiokonttorille.
Ulosotto toimii täysin laista piittaamatta, kun sille päälle sattuu. Tiedossani
ei ole, että heitä olisi saatettu vastuuseen. Nyt on
aika.
Ryhdymme toimenpiteisiin eräässä asiakkaamme asiassa, jossa
ulosotto on toiminut täysin mielivaltaisesti. Asia saatetaan poliisille ja
tuomioistuimeen. Ulosotto tulee itse maistamaan sitä tunnelmaa, kun joku istuu
naaman päällä. Tästä ei selviä yksin valtiokonttorin rahoilla. Nyt laitetaan
pahantekijät linnaan
On aika omituista, että Suomessa on tällainen inkvisiittoreitten
jengi, joka saa enemmän liksaa kuin rivituomarit ja bonuksia ihmisten
tuhoamisesta tapporahaa.
Pyydän, että kanteluani ei käsittele kukaan näistä henkilöistä,
jotka ovat käsitelleet näitä asioita eivätkä ole huomanneet mitään laitonta
rikoksista puhumattakaan.
Katson, että avioerohakemus perustuu rikokseen ja
rikoksella aikaansaatu oikeustoimi on pätemätön. Minut on jätetty heitteille,
Kun tulin kotiin, niin alkoi tunteiden myllerrys. Kaikki ei ollut mennyt niin
kuin Strömsöössä. Autopaikkani oli tyhjä. Yritykseni auto oli myyty.
Kauppahintaa en tiedä enkä ostajaa. Kotini keittiö oli vailla kalusteita.
Jääkaappi ja pakastin oli tyhjennetty. Olohuoneessa ei ollut kalusteita eikä
valoja. Makuuhuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Koska olen ollut
luottokelvoton, niin puhelinliittymäni on ollut vaimoni nimissä. Se on ollut
myös yritykseni puhelin. Puhelinliittymäsopimukseni oli sanottu irti.
Pitkällisten ja vaiherikkaiden vaiheiden jälkeen sain liittymän omiin nimiini ja
takaisin vanhan puhelinnumeroni. Sähkösopimuksen aikanaan jouduimme tekemään
vaimoni nimiin koska luottokelvottomana en voinut solmia sähkösopimusta.
Sähkösopimus oli sanottu irti. Sain kuitenkin tehty sähkösopimuksen ja nyt oli
sähköt kun tulin kotiin. On tyhjä olo. Kaikki on nyt tuhottu. Avioerohakemus on
pöydälläni vaimoni hakemana. Lisäksi haastemies
toi minulle häätöilmoituksen vävyni omistama kodistani. Minun oikeustajuni
mukaan perheelläni ei ollut oikeutta viedä kalusteita ja omaisuutta toiseen
asuntoon ilman minun lupaani. Minun oikeustajuni mukaan kysymyksessä on varkaus.
Kun lisäksi oli rahaton kun tulin kotiin niin katson, että minut on jätetty
heitteille. Tilanne nosti verenpaineeni huippulukemiin n. 250 :een. Tilasin
ambulanssin ja silloin mitattiin 233/120 lukemat. Jouduin käymään Oulaskankaan
sairaalassa kaksi kertaa korkean verenpaineeni takia. Siellä kaksi eri lääkäriä
tutki minut ja he eivät löytäneet muuta syytä korkeaan verenpaineeseen kuin
stressin. Oulaskankaan sairaalassa minut ohjattiin kaksi kertaa keskusteluihin
psykoterapeutin kanssa. Jouduin käymään kaksi kertaa Kalajoen terveyskeskuksessa
korkean verenpaineeni takia ja siellä myös kaksi eri lääkäriä tutki minut.
Hekään eivät löytäneet muuta syytä asiaani kuin voimakas stressitila. Kysymys on
siis myös perheeni osalta heitteille jätöstä, josta en vaadi heille rangaistusta
enkä tuomiota.
Nämä lisäyksenä jo aikaisemmin toimittamaan aineistoon muun
muassa tähän aineistoon
Valtiopetos,
sadaksi vuodeksi salaiseksi julistettu SSP-sopimus ja 25 vuodeksi vuodeksi
salaiseksi julistettu Aktiv-hansakauppa on kaiken tämän taustalla eikä
valtiopetos vanhene koskaan. Oikeudenkäynnit eivät ole voineet olla
oikeudenmukaisia salaamisten johdosta ja siksi rikokset eivät voin olla
vanhentuneita.
Katson, että nämä asiat on käsiteltävä ensin ennen
kuin avioeroa myönnetään. En halua, että vaimoni jää osattomaksi
vahingonkorvauksista jotka Suomen valtio joutuu minulle maksamaan. Olemme
yhdessä taistelleet Suomen valtiota vastaa 24 vuotta ja Kalajoen kaupungin
syrjintää vastaa 35 vuotta. Vaimo ansaitsee oman osansa vahingonkorvauksista
joihin hänellä avioeron myöntämisen jälkeen ei ole
mahdollisuutta.
Tulen Suomeen huhtikuun alkupuolella ja odotan, että
asia käsitellään käräjäoikeudessa sen jälkeen oikeudenmukaisessa
oikeudenkäynnissä. Siis ei kansliapäätöstä vaan normaali oikeudenmukainen
oikeudenkäynti. Tämän oikeudenkäynnin perusteella voin hakea vahingonkorvaukset
Valtiokonttorilta.
Tuntemattomassa paikassa
22.3.2018
Erkki Aho