Kansanedustaja
Pirkko Mattila
Alpo
Ylitalo pyysi tekstiä tämänpäiväistä puhettasi varten. Laitoin
Alpolle tämän tekstin:
Otan
esimerkin poliisin ja laillisuusvalvojan toiminnasta:
Konkurssipesän
väliaikaisilla pesänhoitajilla ei ollut oikeutta konkurssisäännön
mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut
kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja
maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.
Koska väliaikaiset
pesänhoitajat myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta
omanaan ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti
salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on
kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty
oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän
petoksen tunnusmerkistön. Konkurssipesänhoitajien toiminta on ollut
myös kauppakaaren vastaista.
Kaupanvahvistaja
ja tuleva syyttäjä ei ole ollut paikalla asianajajan toimistossa,
kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen
kauppakirjan allekirjoittajan kirjallinen todistus, jossa hän
todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaa.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut
paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole
ollut asianajan toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu.
Asian voi todistaa myös toimistossa työskennellyt naishenkilö.
Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja
kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat
vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön.
Kihlakunnan
syyttäjä on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on
toiminut myöhemmin syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen
syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistökauppa on
maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren
vastainen.
Syyttäjän
tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta
rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.
Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta,
joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Syyttäjän
esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen,
jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan
liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen,
jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin
1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun
aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa. Syyttäjä on
siis vuorenvarmasti esteellinen asiassa. Hän on kuitenkin toiminut
syyttäjänä.
Konkurssipesä haastoi takaajat oikeuteen.
Käräjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille
ja takaajia edusti asiassa käräjäoikeudessa takaajille täysin
tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.
Käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole
saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajajalla ei ollut
valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta
käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Käräjäoikeuden päätös
on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on
tahallisesta rikoksesta.
Käräjäoikeuden
toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4
§:n vastaista ja samalla toimitus on myös saman lain 1 luvun 12 §:n
vastainen
Konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat ja koneiden
ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat.
Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä
kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.
Myyjän
purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus,
Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös
takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen
pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset
eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.
Konkurssipesä
haki yhtiön konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin
konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin
väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska
kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan
sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei
ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu
tehty.
Konkurssiasiassa varatuomari on antanut ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman käräjäoikeudelle, että
kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia.
Varatuomari tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä
ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Konkurssipesä on
antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman
konkurssiinhaettavan yhtymän nimissä. Kysymyksessä on selkeä
rikos.
Käräjätuomarin
olisi tullut tarkistaa varatuomarilta valtakirjat ja toimeksiannot.
Menettely on ollut oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n vastaista.
Käräjätuomari laiminlöi virkavelvollisuutensa.
Asianajaja
A.K. jätti Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan
hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian
hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat
asian hoitamiseen E. Alta ja H. V:lta. Jokainen asianajaja on
velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja
asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää
asianajajatapaa noudatetaan.
Suomen
Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi
valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16
§:n mukaan
päämiehen
luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä.
Asianajaja A.K. toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä
vastoin asianajajalakia.
Poliisi,
syyttäjä eikä laillisuusvalvoja ei ole huomannut mitään
laitonta tai rikollista tässä prosessissa. Miksi? Nyt asianosaiset
maksavat vieläkin 18 vuoden jälkeen takauksista johtuvia
ulosottovelkoja, jotka on saatu aikaan rikollisesti.
Olen
jo aikaisemmin lähettänyt Sinulle ja muille kansanedustajille tämän
tekstin
Eväitä
kansanedustajille
Terv.
Erkki
