Suomi koki 1990-luvun
alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan
politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat
liberalisoinnin kanssa. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen
Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Vahvan markan
politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko
Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa
tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua.
Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä.
Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja
Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen
poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Tasavallan presidentti
Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan
oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin
antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja
niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen
allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Olavi Heinonen. Palaveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.
Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Kysymyksessä on valtiopetos kun tasavallan presidentti puuttuu riippumaton tuomioistuimen toimintaan. Valtiopetos ei vanhene koskaan.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.
Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Olavi Heinonen. Palaveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.
Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Kysymyksessä on valtiopetos kun tasavallan presidentti puuttuu riippumaton tuomioistuimen toimintaan. Valtiopetos ei vanhene koskaan.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.
Tarkemmin asioista
kirjoissa Laman ja Rahan pelurit ISBN 978-952-99691-1-1, A-P.
Pietilän kirjassa Pankkikriisin peitellyt paperit ISBN
978-951-884-443-6 ja Seppo Konttisen Salainen Pankkituki-kirjassa
ISBN 978-951-31-4251-3.
Erkki Ahon blogeista
löytyy merkittävää asiaan liittyvää tietoa
Suomen valtio ja neljä
pankkia Kansallispankki, Osuuspankkien Keskusliitto, Postipankki Oy
ja Unitas Oy solmivat 21.10.1993 ns. Säästöpankkien
pilkkomissopimus. Sopimuksessa määritellään pankkien jako ja
toimialarationalisoinnin perusteet eli se miltä aloilta poistetaan
ylikapasiteetti ja poistamisperusteet. Talonrakennusala kuului
toimialaratinalisoinnin piirin. Tämän sopimuksen perusteella
Suomessa poistettiin markkinoilta 48 000 yritystä ja PR-Teollisuus
Oy oli poistettujen joukossa. Sopimus on julistettu salaiseksi 100
vuodeksi. Minulla Erkki Aholla on kopio tuosta sopimuksesta. 48000
markkinoilta poistetun yrityksen lisäksi 11 500 yrittäjää teki
itsemurhan ja yli 500 000 ihmistä joutui työttömäksi ja 280 000
ihmistä ylivelkaantui.
Helsingin Sanomat uutisoi
toimittaja Harri Nykäsen jutussa, että Kera Oy:ssä on perustettu
ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen
ja ryhmää vetää kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Sen
tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset
sekä minimoida tappioiden. Tappioiden minimoimiseen kuului
kilpailevien yritysten poistaminen markkinoilta muun muassa
saattohoitajia käyttäen. Harri Nykänen sai lopputilin Helsingin
Sanomista.
PR-Teollisuus Oy:n
hallituksen puheenjohtaja Markku Koski kertoi syyskuussa 1995
PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksen yhteydessä, että Kera
Oy:ssä oli tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja
PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen
Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa
Markku Kosken. Hän oli sanonut :”Kuule Markku, kyllä minä Sinut
pelastan.”
Tämän asian voivat
todistaa minun Erkki Ahon lisäksi hallituksen jäsenet Heino Virta
ja Kari Konu sekä asiantuntijat Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä ja Euronio Oy (myöh. PR-Teollisuus Oy)
allekirjoittivat 11.5.1995 Oulussa asianajaja Hannu Maskosen
toiministossa kolme kauppasopimusta, jotka koskivat 1. kiinteistöjä,
2. koneita ja laitteita sekä 3. vaihto-omaisuutta ja tuoteoikeuksia.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän pesänhoitajina toimivat
asianajajat Antti Latola ja Hannu
Maskonen.
Myyjinä
kauppasopimuksissa toimivat Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
väliaikaiset pesänhoitajat asianajaja Antti Latola ja asianajaja
Hannu Maskonen. Ostajina kauppasopimuksissa toimivat Euronio Oy:n
(myöh. PR-Teollisuus Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes, joka
oli ennen kauppasopimuksen allekirjoittamista tehnyt muiden
osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen 08.05.1995, että
perustettava yritys ei hae Kera Oy:n rahoitusta.
Kaupanvahvistajaksi
kauppakirjoissa on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ja
kaupanvahvistajan kutsumaksi todistajaksi on merkitty Arto
Ranta-Ylitalo.
Väliaikaiset
pesänhoitajat, joilla ei konkurssisäännön 50 a §:n mukaan ole
oikeutta myydä kiinteää omaisuutta, myivät kiinteää omaisuutta.
Heillä ei ollut esittää päämiestensä valtakirjoja
kauppasopimusten tekemiseen. He myivät toisen omaisuutta omanaan. He
salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja
ilmoittivat keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa suuremmaksi kuin
se todellisuudessa oli.
Rikoslain mukaan
kysymyksessä on törkeä petos, koska myyjä oli sitoutunut
poistamaan markkinoilta perustettavan yrityksen rikollisella tavalla.
Kaupanvahvistajaksi on
merkitty Kalajoen piirin nimismies Sulo Heiskari, joka oli tuleva
syyttäjä. Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa ettei
hän ole koskaan nähnyt kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa,
ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu.
Kaupanvahvistajan
olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja
ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi
pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä
toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä
kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt
kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48
miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymys on törkeästä
petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset
on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma
todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja
kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttää törkeän petoksen
tunnusmerkistön. Kauppa on siis laiton ja pätemätön.
PR-Teollisuus
Oy osti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä keskeneräiset
työt ja tilauskannan, jonka arvoksi Kera Oy:n kirjallisella
suosituksella Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittu
taloustieteiden maisteri Jouni Remes oli laskenut tilauskannan
arvoksi 26 miljoonaa markkaa. Toteutunut arvo oli kuitenkin Kera Oy:n
eli myyjän mukaan 11-12 miljoonaa markkaa ja tuotto 6,5 miljoonan
markan sijasta 5000 markkaa. Kera Oy on antanut asiassa
kirjallisen lausunnon 18.08.1999.
Lisäksi törkeää
petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen
talouspäällikkö Jouni Remes oli mukana uudessa yrityksessä. Hän
valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien
kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden
tietämättä 8.5.1995. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan
uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan
tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta
sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen
eli PR-Teollisuus Oy:öön.
Pian huomasimme Jouni
Remeksen Kera Oy:n saattohoitajaksi ja erotimme Jouni Remeksen.
Yhtiön hallituksen puheenjohtajan mukaan Kera Oy ja Arsenal Oy
vaativat uudeksi toimitusjohtajaksi heidän valintansa tai muuten
PR-Teollisuus Oy haetaan konkurssiin. Kera Oy:n ja Arsenalin ehdokas
oli konsultti Stirg Weckström, joka ilmoitti että hänen tehtävään
oli ajaa PR-Teollisuus hallitusti alas.
Törkeä prosessipetos
konkurssiasiassa
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä purki tekemänsä kiinteistökaupat 19.3.1996
lähettämällään kirjeellään ja 18.4.1996 vaihto-omaisuuden ja
tuoteoikeuksien kauppasopimukset. Vaikka kaupat on sitovasti ja
lopullisesti purettu on Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
hakenut PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 23.4.1996 väärillä
tiedoilla. Kaupan purkamisesta on säädetty kauppalain 54 §:ssä.
Kaupan purkaminen merkitsee, että sopijapuolten suoritusvelvoitteet
lakkaavat ja että jo tehdyt suoritukset on palautettava.
Kysymyksessä on siten varsin pitkälle menevä seuraamus. Myyjän
purkuilmoitus on lopullinen ja peruuttamaton. Kun kaupat purettiin,
niin pääsopimus purettaessa ei liitännäisetkään voi jäädä
voimaan. Näin ollen takaussitoukset raukesivat, kun kaupat
purettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi tullut
palauttaa meille tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei olisi
kyennyt ja olisi joutunut hakeutumaan konkurssiin.
Takaussitoumus on
liitännäinen pääsopimukseen, joten missään tapauksessa
takaussitoumukset eivät ole voineet jäädä voimaan pääsitoumus
purettaessa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 25.4.1996 täysin
väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu, niin takaussaatavia
ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesällä ei
enää ollut saatavia, koska kaupat oli purettu. Tilanne oli se, että
APR:n konkurssipesän olisi pitänyt palauttaa takaisin
PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta todennäköisesti tilanne
oli se, että konkurssipesä ei olisi pystynyt maksamaan rahoja
takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli kokonaan tekemättä.
Saatava ei ollut selvä ja riidaton kuten laki edellyttää.
Konkurssiasiassa väärän
lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle on antanut PR-Teollisuus Oy:n
ja takaajien puolesta varatuomari Paavo M. Petäjä ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Varatuomari Paavo M. Petäjän
lausuma konkurssiasiassa on, että kanne on oikea. Varatuomari Paavo
M. Petäjä tunnustaa asian Oulun KRP:lle 10.7.2000 antamassaan
lausunnossa ettei hänellä ollut toimeksiantoja konkurssiasiassa.
Käräjätuomari Juha
Nieminen ei ole tarkistanut varatuomari Paavo M.Petäjän
valtakirjoja. Käräjätuomari Juha Nieminen on laiminlyönyt
virkavelvollisuutensa. Varatuomari Paavo M. Petäjä ei ole
asianajaja vaan varatuomari joten käräjätuomari Juha Niemisen
olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat.
Konkurssiasiassa
konkurssiin hakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi
Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n puolesta ja PR-Teollisuus Oy:n
tietämättä, että kanne on oikea. Lausuma on väärä. Ylivieskan
käräjäoikeus hyväksyi myös tämän lausuman konkurssimenettelyn
pohjaksi 3.7.1996.
Pesänluettelon
vannontatilaisuudessa Ylivieskan käräjäoikeudessa oli paikalla
myös asianajaja Asko Keränen. Todistin käräjäoikeudessa, että
konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Käräjätuomari ja
syyttäjä Sulo Heiskari eivät reagoineet asiaan, mutta asianajaja
Asko Keränen pyysi minut tilaisuuden jälkeen kahville. Hän pyysi
avoimet valtakirjat, koska hänen mielestään PR-Teollisuus Oy:n
konkurssi oli laiton, koska kaupat oli purettu. Asianajaja Asko
Keräselle toimitettiin avoimet valtakirjat asian hoitamista varten,
mutta asianajaja Asko Keränen jätti valitukset tekemättä Vaasan
Hovioikeuteen. Samalla PR-Teollisuus Oy ja takaajat menettivät
puheoikeutensa asiassa. Korkein oikeus ei ole purkanut vääriä
tuomioita. Menettely todistaa sen, että silloinen asianajaja Asko
Keränen, syyttäjä Sulo Heiskari, konkurssipesänhoitajat Antti
Latola ja Hannu Maskonen sekä varatuomari Paavo M. Petäjä toimivat
saman päämärän hyväksi.
Konkurssivalvonnassa
Alavieskan Puurakenne Oy valvoi saatavansa kaupan purkamisesta
johtuvina vahingonkorvauksina 9.413.000 mk ja sille korkoa 13 %
1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis purettu, koska Maskonen on
konkurssivalvonnassa valvonut saatavat kaupan purkamisesta johtuvina
saatavina.
Konkurssihetkella
PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32 269 671 mk. Tilauskanta
jakaantui seuraavasti: kotimaan elementtitoimitukset 16 987 650mk,
vienti 13 163 735 mk, ikkunamyynti kotimaahan 865 390 mk, vienti 1
482 896 mk.
Konkurssipesä palkkasi
konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli tilauskannan
Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi operaatiosta Stig
Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa.
Kaikissa Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus
Oy) koskevissa oikeudenkäynneissä syyttäjänä on toiminut
kauppasopimusten kaupanvahvisajaksi merkitty henkilö eli syyttäjä
Sulo Heiskari. Syyttäjistä annetun lain mukaan syyttäjä Sulo
Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä.
Koska Korkein oikeus ei
ole purkanut vääriä tuomioita, niin syyttäjä Sulo Heiskari ja
asianajaja Hannu Maskonen sekä poliisit ovat käyttäneet hyväkseen
Ylivieskan käräjäoikeuden väärää konkurssipäätöstä ja
hakeneet takaajille suoritustuomion kauppojen purusta huolimatta.
Lisäksi Erkki Ahoa vastaan käynnistettiin mittava
oikeudenkäyntiprosessi väärän konkurssipäätöksen perusteella.
Erkki Aho tuomittiin velallisen epärehellisyydestä 75 päivän
ehdottomaan vankeuteen. Erkki Aho menetti konkursseissa
luottotietonsa ja hänestä tuli luottokelvoton, jota on jatkunut nyt
24 vuotta. Asaianajaja Hannu Maskonen haki Erkki Ahon
henkilökohtaiseen konkurssiin ja sen jälkeen hän hyppäsi
parvekkeelta alas ja kuoli. Syyttäjä Sulo Heiskari jatkoi Erkki
Ahon ajojahtia. Aho on joutunut laittoman vapaudenriiston kohteeksi
kaksi kertaa ja toisella kertaa olin kuolla. Aho on kärsinyt neljä
konkurssia ja yhden 75 ehdottoman vankeustuomion sekä lukuisia
kunnianloukkaustuomioita teatterioikeudenkäynneissä.
Rikostutkinnoissa poliisit eivät ole vastaanottaneet
todistusaineistoja ja syyttäjänä on toiminut asioissa esteellinen
Sulo Heiskari.
Aho ei ole saanut
oikeusapua eikä hän ole saanut rehellistä ja ammattitaitoista
asianajajaa muuta kuin Ruotsista ja silloinkin oikeusaputoimisto esti
oikeusavun saamisen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän
Sulo
Heiskari tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää
todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo
Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi
Raimo Ollila.
Erkki Aho on menettänyt
yrityksensä, luottokelpoisuutensa. omakotitalonsa, kesämökkinsä
ja muun omaisuutensa rikollisen menettelyn seurauksena. Erkki Aho on
ollut ulosoton kohteena 24 vuotta väärien päätösten johdosta.
Ulosotto edelleen voimassa ja ulosotossa on väärien päätösten
seurauksen 86 248,86 euroa. Erkki Aho ei ole saanut oikeudenmukaista
oikeudenkäyntiä koko 24 vuoden aikana eikä esteetöntä
rikostutkintaa. Erkki Aho on joutunut käsittämättömän vainon ja
ihmisoikeusrikosten kohteeksi. Erkki Aho on pitänyt blogia
oikeustaistelustaan
Netissä
on yksityiskohtainen selostus asioista todistusaineistoineen
PR-talojen konkurssivyyhti
1
PR-talojen
konkurssivyyhti 2
PR-talojen
konkurssivyyhti 3
Erkki
Aho on kääntynyt myös poliitikkojen puoleen saadakseen oikeutta.
Tässä näkyy suuri osa viranomaisten vääristä päätöksistä.
Terve Juha
Erkki
Aho on kärsinyt neljässä konkurssissa valtavat taloudelliset
tappiot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset.
Vahingonkorvauslaskelma
ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
- osakepääoma 100 857 euroa
- toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
- omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
- tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
- henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
- tilauskanta 165 911 euroa
- kotimaan myynti 26 053 406 euroa
- Japanin myynti 1 443 430 euroa
- Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
- ikkunakauppa 17 551 182 euroa
- Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
- Saksan hirsi 10 460 000 euroa
- Venäjän puu 11 460 569 euroa
- rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroayhteensä 153 828 383 euroa
Vaadin, että Suomen
valtio korvaa minulle aiheuttamansa taloudelliset vahingot ja
mittaamattomat henkiset kärsimykset. Summa kasvaa 7 % vuodessa ja
kasvaa korkoa korolle.
Koska poliisi ei tutki,
eikä syyttäjä syytä, eikä oikeuslaitos ota asioita
käsiteltäväkseen niin Erkki Aho ei ole voinut saada oikeutta.
Erkki Aho on kirjoittanut asoista 530 sivuisen kirjan
todistusaineistoineen Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN
952-91-4593-X sekä tehnyt youtube-videot, mutta siitä huolimatta
Erkki Aho ei ole saanut oikeutta. Erkki Aho on haastanut Suomen
valtion oikeuteen ja toimittanut yksityiskohtaiset todistusaineistot
käräjäoikeuteen, mutta käräjäoikeus ei ole ottanut asioita
käsiteltäväkseen.
Erkki Aho tutkinut muun
muassa Kalajoen historiaa ja on tehnyt Kalajoen historiasta omana
terapiatyönä mittavan Kalajoki-näyttelyn, jossa on esillä maan
parhaiden taitelijoiden tekemät muotokuvamaalaukset, muut maalaukset
ja piirrokset sekä rakennusten pienoismallit ja valokuvat. Kalajoen
historiaa vuodesta 1323 nykypäivään saakka. Erkki Aho on
kirjoittanut näyttelyn historiikit. Kalajoki-näyttely on ollut
esillä Etappi-Kirppiksellä.
Kalajoki-näyttely
Etappi-Kirppiksellä
Erkki Aho on tehnyt
rikoksia saadakseen oikeutta. Aho ajoi tahallisen ylinopeuden, mutta
poliisi ei ottanut tässsäkään tapauksessa vastaan
todistusaineistoa siitä mistä tahallisen ylinopeuden ajaminen
johtui. Poliisi toimi esitutkintalain vastaisesti. Erkki Aho siirsi
Kalajoki-näyttelyn Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky:n nimiin.
Verottajan mukaan Kalajoki-näyttelyn verotusarvo on 34 000 euroa –
Erki Ahon käsityksen mukaan näyttelyn todellinen arvo on n. 100 000
euroa Erkki Aho teki itsestään rikosilmoituksen velallisen
epärehellisyydestä, koska hän on siirtänyt omaisuuttaan ulosoton
ulottumattomiin. Poliisi teki tutkimatta jättämispäätöksen.
Erkki Aho ei nytkään voinut esittää syitä miksi hän oli tehnyt
rikoksen. Poliisi toimi jälleen esitutkintalain vastaisesti. Erkki
Aho haastoi poliisin oikeuteen. Ylivieska-Raahen käräjäoikeus ei
ottanut asiaa käsiteltäväkseen 22.3.2017 nro 17/80. Rovaniemen
hovioikeus vahvisti 29.6.2017 nro 281 R17/405. Ylivieska-Raahen
käräjäoikeuden päätöksen ja Korkein oikeus ei antanut asiassa
valituslupaa 27.11.2017 Diaarinumero R2017/688 Nro 2319 eikä
myöskään purkanut vääriä oikeudenpäätöksiä.
Viimeisin
vaihe on Erkki Ahon tragediassa on se, että vaimo Eila on hakenut
Erkki Ahosta avioeroa 7.11.2017 ja Erkki Aho on saanut
multimiljonäärivävynsä ( aikanaan Suomen suurimman lottovoitona
7,2 miljoonaa euroa voittanut) omistamasta asunnosta häädön
12.12.2017. Nyt Erkki Ahon elämä ja omaisuus on tuhottu
perinpohjaisesti. Onko Suomi oikeusvaltio?
Juridinen argumentointi
Konkurssisääntö 50 a §
( 31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Rikoslaki 19.12. 1889/39
36 2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos
Jos petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Jos petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Laki varallisuudesta
oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
33 § Oikeustointa, jota
muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan,
jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen
olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen,
johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.37
§ Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355
koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa on virhe,
jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran
ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten
ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen
kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja,
joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän
lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen
ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan
virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään
olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto
19 § Jos tavara on myyty
”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa
käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:tavara ei
vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen
ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa
ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä
koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa
tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa
tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai
tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta
ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta
edellyttää.
Maakaari
2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska
väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät
lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja
vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut
kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain
mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko
täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli
päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin
purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta
poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet,
koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle
yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat
yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen.
Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa
22.10.1993.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
8 §
(8.9.1989/792)
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä 1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai 2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä 1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai 2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
Syyttäjän
esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain
12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen
esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu
kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun
aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdejääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskarin tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdejääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskarin tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Valtiopetos Suomessa
K 96/531, PR-Teollisuus Oy
(hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38,
peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
Kalajoella , joulupäivänä
25.12.2017
Erkki Aho
044-3025948
e.ahoky@kotinet.com
skype emppu591
Lankilantie 25 B 5
85100 Kalajoki