13.2.2026 VN/16191/2024
VN/16191/2024-SM-12
Erkki Aho
e.ahoky@gmail.com
Poliisiosaston vastaus kirjeisiinne
Hyvä Erkki Aho
Olette lähettäneet kirjeen ministeriöön, jossa pyydätte sisäministeriä kiirehtimään asioiden käsittelyä.
Samalla vaaditte Suomen valtiota korvaamaan teille valtavat taloudelliset menetykset ja hirvittävät henkiset kärsimykset ilman aiheetonta viivytystä.
Ministeri ei voi antaa määräyksiä yksittäisten esitutkinnassa olevien asioiden kiirehtimisestä, koska tällainen menettely olisi ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen ja voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Ministerin toimivalta rajoittuu yleiseen hallinnolliseen ohjaukseen ja lainsäädännöllisiin toimiin.
Esitutkinta kuuluu poliisin ja muiden esitutkintaviranomaisten toimivaltaan, ja se on lain mukaan suoritettava itsenäisesti, puolueettomasti ja ilman epäasiallista ulkopuolista ohjausta. Ministerin puuttuminen yksittäiseen esitutkinta-asiaan vaarantaisi tutkinnan riippumattomuuden ja voisi johtaa poliittiseen vaikuttamiseen rikosasioiden käsittelyssä.
Vallan kolmijakoa koskevan periaatteen mukaan toimeenpanovallan edustajat eivät saa ohjata tai vaikuttaa yksittäisten rikosasioiden käsittelyyn. Ministerin antama määräys tietyn esitutkinnan kiirehtimisestä hämärtäisi tätä toimivaltajakoa ja olisi omiaan heikentämään oikeusjärjestelmän uskottavuutta.
Jatkossa vastaavan sisältöiset tai samaa aihealuetta koskevat viestinne arkistoidaan ministeriössä
niihin vastaamatta.
Tehtävänimike Nimenselvennys
Tehtävänimike Nimenselvennys
Liitteet Napsauta tähän hiirellä ja kirjoita liitteiden nimet kukin omalle rivilleen. Rivinvaihto enterillä.
Jakelu Aho Erkki
Tiedoksi
Poliisihallituksen kirje on allekirjoittamaton, koska vastauksen tekijä ei uskalla laittaa nimeään asiakirjaan. Oulun poliisi on jo tehnyt asiassa tutkimattajättämispäätöksen asiassa, jossa KRP siirsi Oulun poliisin tutkittavaksi lain vastaisesti. Poliisihallitus suojelee Oulun poliisia ja KRP:tä
Valtiopetos on tosiasia
https://valtuustoaloite.blogspot.com/
TO 06.11. 2025 Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
https://ahonblogi.blogspot.com/2025/11/to-0611-2025-erikoinen-isanpaiva-tapon.html?m=1
Erkki
Ahon juridinen argumentointi:
Alavieskan
Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja
Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää
omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta
myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti.
Siis vastoin lakia.
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä
pesänhoitotapa konkurssipesän
realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm
Konkurssisääntö
50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen
pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin
se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka
konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten
maksamiseksi.
Maakaari
2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus
kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on
allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja
myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti
Latola ja Hannu
Maskonen myivät
lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja
vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut
kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain
mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko
täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli
päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin
purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta
poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet,
koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle
yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat
yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen.
Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa
22.10.1993.
Rikoslaki
19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos
petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan
huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään
käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä
luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen
erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava
törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi
ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset
konkurssipesänhoitajat Antti
Latola ja Hannu
Maskonen myivät
myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15
miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin.
Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös
kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos
tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin
varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös
ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää
väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä,
sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja
painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä
Rikoskaaressa.
Myös
laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää
tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen
kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu,
on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on
tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on
oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei
oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen
toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä
riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista
etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut
tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava,
ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32
§ Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen
erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on
tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se,
johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt
tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi
pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on
tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian
vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon
oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37
§ Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi
kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se
huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava
huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut
seikat.
Kauppalaki
27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot
tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä
tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä
tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden
voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe,
jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä,
aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran
ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä
hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä
tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty
"sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä
varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1)
tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa
antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt
antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä
koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa
tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa
tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;
tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla
sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua
aihetta edellyttää.
Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä
Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen
toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on
allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan
Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole
koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo
Heiskaria.
Hän voi todistaa asian myös suullisesti.
Kaupanvahvistajan
kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto
Ranta-Ylitalo todistaa
KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun
kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa
Hannu
Maskosen toimistossa,
kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös
Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto.
Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen todistaja kauppakaaren 17
luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen hyöty
siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo
toimi talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös
ostajana toimivassa yrityksessä.
Kaupanvahvistaja-asetus
edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma
todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut.
Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty
kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä.
Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella.
Kiinteistokauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä
oikeudenkäymiskaaren vastainen.
Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön
kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän
asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1)
luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja
ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole
sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä
tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole
oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus
28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan
oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1
luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä
todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi
luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän
henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko
allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat
myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan
oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on
mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys
toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on
allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita
kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen
esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin
luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin
lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain
läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava
läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty,
sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan
ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa
asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on
oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3)
se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka
toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi
joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi
tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa
suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi
viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen
tekemisessä.
Syyttäjän
tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä
11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän
tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta
rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla.
Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut
toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta,
joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12
§. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa
tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa
asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä
tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on
omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen
puolueettomuuttaan asiassa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen.
Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan
takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa
takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni
Vihervalli ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli
tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita
tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut
valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta
Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan
käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty
tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan
käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3
§:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman
lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.
Oikeudenkäymiskaari
11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun
tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta,
tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2)
kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon
asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen
tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari
15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen
on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi
suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti
allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari
1 luku 12 §
Jos
tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä
tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi
määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina
asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen
tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain
ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan
takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille.
Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä
tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä
takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja
laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat
18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia,
sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.
Maakaari
2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus,
jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan
myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä
tavalla.
Kauppalaki
10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä
saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys
merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut
kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole
kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa,
myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä
saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule
suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut
tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on
pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu
tavaran.
Myyjän
purkuoikeus on peruuttamaton,
ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa
on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on
liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa
takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus
purettaessa.
Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n
konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus
oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla.
Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu.
Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat
oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen
eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan
konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv
säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen
maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja
riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen
tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla
on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.
Konkurssiasiassa
varatuomari Paavo
M. Petäjä on
antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan
käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja
annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo
M. Petäjä tunnustaa
KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa
valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän
lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos.
Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä
konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli
oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei
toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta
oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama
tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa
takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli
edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja
ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa
konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut
selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi
varatuomari Paavo
M. Petäjä ilman
valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut
tarkistaa varatuomari Paavo
M. Petäjältä valtakirjat
ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4
§:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi
virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen
toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä
hänen puolueettomuuttaan. Katso
oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 §
Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun
joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo
tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen,
jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka
on.
Oikeudenkäymiskaari
11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta
oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin
huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3
§ (22.7.1991/1056)
Kun
tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta,
tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2)
kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon
asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen
tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari
15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen
on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi
suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti
allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari
13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari
on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa
tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa
tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on
esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja
tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun
vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin
puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään
samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on
perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne
hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen
syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä
luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun
aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Asianajaja Asko
Keränen jätti
PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan
hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian
hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat
asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja
on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja
asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää
asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli
jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää
asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen
luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä.
Asianajaja Asko
Keränen toimi
vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin
asianajajalakia.
Asianajajalain
5 §:n 1 momentin mukaan
asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle
uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää
asianajajatapaa


