Kuka tai ketkä ovat vastuussa siitä, että Suomi on oikeusvaltio ja kansalaiset saavat oikeutta ja kansalaisten perustoikeudet toteutuvat?
LA 01.11.2025 Onko Suomi oikeusvaltio? Taidenäyttelyni kertoo totuuden asioista.
https://ahonblogi.blogspot.com/2025/10/la-01112025-onko-suomi-oikeusvaltio.html
Mikä on maan hallituksen ja ministeriöiden vastuu asiassa?
Maan hallituksen (valtioneuvoston) ja ministeriöiden vastuu oikeusvaltion ja perusoikeuksien turvaamisessa on toimeenpanna lakeja, johtaa valtionhallintoa ja valmistella uutta lainsäädäntöä siten, että ne kaikissa tilanteissa kunnioittavat perustuslakia.
Hallituksen ja ministeriöiden keskeisimmät velvollisuudet jakautuvat seuraavasti:
1. Velvollisuus edistää perusoikeuksia
Perustuslain 22 § velvoittaa julkista valtaa – eli myös hallitusta ja ministeriöitä – turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen.
Hallituksen on aktiivisesti toimittava niin, että kansalaisten oikeudet (esim. oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja turvallisuuteen) toteutuvat käytännössä.
2. Lakien valmistelu ja perustuslaillisuus
Ministeriöt valmistelevat suurimman osan Suomen laeista.
Lakien valmistelussa ministeriöiden on varmistettava, että uudet lakiesitykset eivät loukkaa kansalaisten perusoikeuksia tai kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Hallituksen esityksiin sisällytetään aina erillinen jakso, jossa arvioidaan esityksen suhdetta perustuslakiin.
3. Laillisuusperiaatteen noudattaminen
Hallituksen ja ministereiden on toimittava kaikessa päätöksenteossaan tiukasti lain puitteissa (laillisuusperiaate).
Ministerit kantavat toiminnastaan sekä poliittisen vastuun eduskunnalle että juridisen ministerivastuun.
4. Oikeushallinnon resursseista huolehtiminen
Oikeusministeriö vastaa siitä, että tuomioistuimilla, syyttäjillä ja oikeusaputoimistoilla on riittävät resurssit ja määrärahat toimia.
Jos oikeuslaitoksen määrärahoja leikataan liikaa, oikeudenkäynnit venyvät, mikä vaarantaa kansalaisten oikeusturvan. Tästä toimivuudesta hallitus on budjettivastuussa.
5. Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito
Sisäministeriö johtaa poliisin toimintaa, jonka tehtävänä on suojella kansalaisten henkeä, terveyttä ja omaisuutta sekä varmistaa, että rikokset tutkitaan ja uhrithan saavat oikeutta.
Mikä on eduskunnan puhemiehistön ja hallituksen vastuullisten ministereiden vastuu asiassa?
Eduskunnan puhemiehistöllä ja hallituksen ministereillä on molemmilla lakiin pohjautuva, mutta täysin erilainen rooli oikeusvaltion ja kansalaisten perusoikeuksien turvaamisessa. Puhemiehistö valvoo prosessien laillisuutta eduskunnan sisällä, kun taas vastuulliset ministerit kantavat konkreettisen poliittisen ja oikeudellisen vastuun siitä, mitä maassa säädetään ja miten valtionhallinto toimii. [1, 2, 3]
Eduskunnan puhemiehistön vastuu (Menettelytapojen ja laillisuuden valvonta)
Eduskunnan puhemiehistö (puhemies sekä kaksi varapuhemiestä) ei säädä lakeja, vaan johtaa eduskunnan työtä ja täysistuntoja. Oikeusvaltion kannalta heidän vastuunsa on kriittinen kahdesta syystä: [1, 2, 3]
Täysistuntojen perustuslainmukaisuuden valvonta: Puhemiehen tärkein perustuslaillinen tehtävä on valvoa, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia.
Puhemiehen kieltäytymisoikeus: Jos hallituksen lakiesitys tai eduskunnassa tehty päätösehdotus on suoraan ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, puhemiehellä on velvollisuus ja oikeus kieltäytyä ottamasta asiaa äänestykseen tai käsittelyyn.
Poliittinen puolueettomuus ja tasapuolisuus: Puhemiehistön on kohdeltava kaikkia kansanedustajia ja eduskuntaryhmiä tasapuolisesti. Tämä suojelee demokratiaa varmistamalla, että myös opposition ääni ja vähemmistöjen oikeudet tulevat kuulluiksi lakiprosessissa. [1, 2]
Hallituksen vastuullisten ministereiden vastuu (Toiminnallinen ja sisällöllinen vastuu)
Koko hallitus vastaa perusoikeuksien toteutumisesta, mutta tietyillä ministereillä on erityinen toimialakohtainen vastuu oikeusvaltion ydinalueista: [1]
1. Oikeusministeri
Ylin vastuu oikeusvaltion toimivuudesta: Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä sekä huolehtii kansalaisten perusoikeuksista.
Resurssien turvaaminen: Vastaa siitä, että tuomioistuimilla, syyttäjillä, oikeusavulla ja vankiloilla on rahalliset ja toiminnalliset edellytykset ratkoa ihmisten riitoja ja rikoksia ilman kohtuuttomia viiveitä.
Lainvalmistelun laatu: Koordinoi kansallista perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa ja valvoo, että ministeriöiden tekemä lainvalmistelu on perustuslain mukaista. [1, 2, 3]
2. Sisäministeri
Arjen oikeusturva ja fyysinen turvallisuus: Johtaa poliisia, Rajavartiolaitosta ja pelastustointa.
Rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen: Vastaa siitä, että poliisilla on resurssit tutkia rikokset nopeasti ja tasapuolisesti, jotta rikosten uhrit saavat oikeutta ja kansalaisten perusoikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen toteutuu. [1]
3. Pääministeri
Hallituksen johtaminen: Johtaa hallituksen toimintaa ja vastaa siitä, että hallituksen politiikka kokonaisuudessaan kunnioittaa oikeusvaltioperiaatteita.
Pääministeri kantaa viime kädessä poliittisen vastuun siitä, jos hallitus yrittää viedä läpi esityksiä, jotka horjuttavat perustuslakia tai kansalaisten yhdenvertaisuutta. [1, 2]
Miten heidän vastuunsa eroaa käytännössä?
Vastuun luonne |
Jos perusoikeuksia loukataan... |
|
Puhemiehistö |
Prosessuaalinen: Valvoo, että eduskunta toimii sääntöjen mukaan. |
Puhemies voi katkaista istunnon tai evätä lakiesityksen käsittelyn perustuslain vastaisena. |
Ministerit |
Substanssivastuu: Vastaavat lakien sisällöstä ja rahoituksesta. |
Ministeri voi joutua poliittiseen vastuuseen (luottamuslauseäänestys) tai juridiseen vastuuseen Valtakunnanoikeudessa. |
Olen joutunut Suomen valtion kidutusrikoksen kohteeksi. Kidutus on kestänyt nyt yli 30 vuotta ja syrjintä yli 40 vuptta.
Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Minut on tuomittu 5 kuukauden ehdottomaan vankeuteen käräjätuomari S.E:n rikostutkintapyynnön seurauksena. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 30 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 30 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Nyt olen sairastunut myös diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.
Koska poliisi ei tutki ja korkein oikeus ei pura eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin haastaa ulosottoviranomaiset oikeuteen sen johdosta, että he perivät minulta sellaisia saatavia, mitkä on saatu aikaan rikosten avulla ja siksi ne on perintäkelvottomia.
1. Syylliseksi epäillyt
Oikeusministeriön kansialiapäälliköt vuosina 1991 -2026
Oikeusministeriön kansialiapäälliköt vuosina 1991 -2026
Oikeusministeriön kansliapäällikköinä (korkeimpina virkamiehinä) ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:
Teuvo Kallio (1990–1995)
Kirsti Rissanen (1995–2007) – Suomen ensimmäinen nainen ministeriön kansliapäällikkönä.
Tiina Astola (2007–2016)
Asko Välimaa (2016–2018)
Pekka Timonen (2018–2024)
Antti Leinonen (2025–) – Nimitetty viisivuotiskaudelle, joka alkoi 1. tammikuuta 2025. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9]
Oikeusministerit vuosina 1991-2026
Oikeusministerit vuosina 1991-2026
Suomen oikeusministereinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]
Hannele Pokka (Keskusta), 1991–1994
Anneli Jäätteenmäki (Keskusta), 1994–1995
Sauli Niinistö (Kokoomus), 1995–1996
Kari Häkämies (Kokoomus), 1996–1998
Jussi Järventaus (Kokoomus / ammattiministeri), 1998–1999
Johannes Koskinen (SDP), 1999–2005
Leena Luhtanen (SDP), 2005–2007
Tuija Brax (Vihreät), 2007–2011
Anna-Maja Henriksson (RKP), 2011–2015
Jari Lindström (Perussuomalaiset / Sininen tulevaisuus), 2015–2017 – Toimi yhdistettynä oikeus- ja työministerinä.
Antti Häkkänen (Kokoomus), 2017–2019
Anna-Maja Henriksson (RKP), 2019–2023 – Toimi oikeusministerinä toistamiseen.
Leena Meri (Perussuomalaiset), 2023– – Nykyinen oikeusministeri. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17]
Sisäministerit vuosian 1991-2026
Suomen sisäministereinä (vuoteen 2013 asti sisäasiainministeri) ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:
Mauri Pekkarinen (Keskusta), 1991–1995
Jan-Erik Enestam (RKP), 1995–1999
Häri Holkeri (Kokoomus), 1999–2000
Ville Itälä (Kokoomus), 2000–2003
Kari Rajamäki (SDP), 2003–2007
Anne Holmlund (Kokoomus), 2007–2011
Päivi Räsänen (Kristillisdemokraatit), 2011–2015
Petteri Orpo (Kokoomus), 2015–2016
Paula Risikko (Kokoomus), 2016–2018
Kai Mykkänen (Kokoomus), 2018–2019
Maria Ohisalo (Vihreät), 2019–2021
Krista Mikkonen (Vihreät), 2021–2023 – Tuurasi Ohisaloa tämän vanhempainvapaan aikana ja jatkoi kauden loppuun.
Mari Rantanen (Perussuomalaiset), 2023–2024
Lulu Ranne (Perussuomalaiset), 2024 – Toimi määräaikaisena liikenne-, viestintä- ja sisäministerinä.
Mari Rantanen (Perussuomalaiset), 2024– – Palasi takaisin tehtävään ja toimii nykyisenä sisäministerinä
Suomen sisäministeriön (vuoteen 2013 asti sisäasiainministeriö) kansliapäällikköinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]
Juhani Perttunen, 1984–2001
Kari Häkämies, 2001–2003
Ritva Viljanen, 2003–2012 – Ministeriön ensimmäinen nainen kansliapäällikkönä.
Päivi Nerg, 2012–2017 – Johti ministeriön virkamiesvalmistelua vuoden 2015 suuren pakolaiskriisin aikana.
Ilkka Salmi, 2018–2019
Kirsi Pimiä, 2020–2025
Matti Sarasmaa, 2025– – Aloitti viisivuotiskautensa 1. helmikuuta 2025 siirryttyään Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön tehtävästä. [1, 2, 3, 4, 5, 6]
Suomen poliisiylijohtajina ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:
Olli Urponen, 1983–1997 – Johti poliisivaihetta muun muassa Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina.
Reijo Naulapää, 1998–2004
Markku Salminen, 2005–2008 – Siirtyi virkaan Rikosseuraamusviraston pääjohtajan paikalta.
Mikko Paatero, 2008–2015 – Hänen kaudellaan toteutettiin suuri rakenneuudistus ja perustettiin nykyinen Poliisihallitus.
Seppo Kolehmainen, 2015–2024 – Pitkäaikainen johtaja, jonka kausi päättyi eläkkeelle jäämiseen.
Ilkka Koskimäki, 2024– – Nykyinen poliisiylijohtaja, joka nimitettiin viisivuotiskaudelle 1. syyskuuta 2024 alkaen. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11]
Oulun läänin poliisipäällikkönä vuosina 1991-2026
Oulun alueen poliisijohtorakenne on muuttunut merkittävästi vuosien 1991–2026 aikana. Vuoteen 2009 asti aluetta johti Oulun lääninpoliisijohtaja. Vuoden 2010 suuressa poliisihallinnon rakenneuudistuksessa läänit lakkautettiin, ja tilalle perustettiin nykyinen Oulun poliisilaitos, jota johtaa poliisipäällikkö. [1, 2, 3, 4]
Tässä ovat Oulun alueen korkeimmat poliisijohtajat vuodesta 1991 vuoteen 2026:
Oulun lääninpoliisijohtajat (vuoteen 2009 asti)
Erkki Haikola (–2006) – Pitkäaikainen lääninpoliisijohtaja ja poliisineuvos, joka jäi eläkkeelle tammikuun lopussa 2006.
Sauli Kuha (2006–2009) – Siirtyi lääninpoliisijohtajaksi helmikuussa 2006. Virka lakkautettiin vuoden 2009 lopussa aluehallintouudistuksen myötä. [1, 3, 4, 5]
Oulun poliisilaitoksen poliisipäälliköt (2010–2026)
Veli-Erkki Wäre (2010–2012) – Toimi uudistetun Oulun poliisilaitoksen ensimmäisenä poliisipäällikkönä, kunnes jäi eläkkeelle elokuussa 2012.
Sauli Kuha (2012–2020) – Palasi alueelliseen johtoon poliisipäälliköksi. Hän johti laitosta muun muassa vuoden 2014 suuren paikallispoliisiuudistuksen (Pora 3) ja vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin läpi, kunnes jäi eläkkeelle kesäkuussa 2020.
Mika Heinilä (2020–) – Aloitti virassa elokuussa 2020. Elokuussa 2025 Poliisihallitus nimitti hänet uudelle viisivuotiskaudelle, joka jatkuu aina vuoteen 2030 asti
Suomen valtakunnansyyttäjän virka perustettiin vuonna 1996, jolloin ylimmän syyttäjän tehtävät siirtyivät pois valtioneuvoston oikeuskanslerilta. Tästä syystä ajanjaksolla 1991–1996 maassa ei vielä ollut valtakunnansyyttäjää. [1]
Virkaa perustamisesta lähtien aina vuoteen 2026 asti ovat hoitaneet seuraavat henkilöt: [1, 2, 3]
Matti Kuusimäki (1997–2010) – Suomen ensimmäinen valtakunnansyyttäjä.
Matti Nissinen (2010–2018) – Irtisanottiin virastaan virkavelvollisuuden rikkomisen vuoksi alkuvuodesta 2018. Hänen hyllytyksensä ja irtisanomisaikansa aikana virkaa hoidettiin tilapäisesti apulaisvaltakunnansyyttäjän toimesta.
Raija Toiviainen (2018–2022) – Toimi virassa elokuusta 2018 alkaen aina eläkkeelle jäämiseensä asti lokakuussa 2022.
Ari-Pekka Koivisto (2022–) – Aloitti virassa 1. lokakuuta 2022 ja toimii Suomen nykyisenä valtakunnansyyttäjänä. [1]
Suomen korkeimman oikeuden presidentteinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]
Olavi Heinonen (1989–2001) – Johti korkeinta oikeutta Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina.
Leif Sevón (2002–2005) – Siirtyi tehtävään toimittuaan sitä ennen Suomen ensimmäisenä tuomarina Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa.
Pauliine Koskelo (2006–2015) – Korkeimman oikeuden ensimmäinen naispresidentti. Siirtyi virasta tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Timo Esko (2016–2019) – Nimitettiin virkaan Turun hovioikeuden presidentin paikalta.
Tatu Leppänen (2019–) – Nykyinen presidentti, joka aloitti virassaan 1. syyskuuta 2019. [1, 2, 3, 4, 5]
Pääministerit vuosina 1991-2026
Suomen pääministereinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:
Esko Aho (Keskusta), 1991–1995
Paavo Lipponen (SDP), 1995–2003 – Johti kahta pitkäikäistä "sateenkaarihallitusta".
Anneli Jäätteenmäki (Keskusta), 2003 – Suomen ensimmäinen naispääministeri, jonka kausi kesti vain 69 päivää.
Matti Vanhanen (Keskusta), 2003–2010
Mari Kiviniemi (Keskusta), 2010–2011
Jyrki Katainen (Kokoomus), 2011–2014 – Johti kuuden puolueen "katajaisen" hallituskoalitiota.
Alexander Stubb (Kokoomus), 2014–2015
Juha Sipilä (Keskusta), 2015–2019
Antti Rinne (SDP), 2019
Sanna Marin (SDP), 2019–2023 – Johti viiden puolueen naisviisikon hallitusta koronakriisin ja Nato-prosessin aikana.
Petteri Orpo (Kokoomus), 2023– – Nykyinen pääministeri, joka johtaa oikeistohallitusta. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8]
Eduskunnan puhemiehenä vuosina 1991-2026
Eduskunnan puhemiehinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]
Kalevi Sorsa (SDP), 1989–1991
Esko Aho (Keskusta), 1991 – Toimi puhemiehenä lyhyen aikaa ennen nousuaan pääministeriksi.
Ilkka Suominen (Kokoomus), 1991–1994
Riitta Uosukainen (Kokoomus), 1994–1995 – Suomen ensimmäinen naispuhemies.
Paavo Lipponen (SDP), 1995 – Toimi väliaikaisena puhemiehenä ennen siirtymistään pääministeriksi.
Riitta Uosukainen (Kokoomus), 1995–1999
Jukka Mikkola (SDP), 1999 – Toimi lyhyen aikaa vaalien jälkeisenä väliaikaisena puhemiehenä.
Riitta Uosukainen (Kokoomus), 1999–2003
Anneli Jäätteenmäki (Keskusta), 2003 – Toimi lyhyen ajan puhemiehenä ennen pääministeriksi tuloaan.
Paavo Lipponen (SDP), 2003–2007 – Palasi puhemieheksi pääministerikautensa jälkeen.
Timo Kalli (Keskusta), 2007
Sauli Niinistö (Kokoomus), 2007–2011
Ben Zyskowicz (Kokoomus), 2011 – Toimi väliaikaisena puhemiehenä vaalien jälkeen.
Eero Heinäluoma (SDP), 2011–2015
Juha Sipilä (Keskusta), 2015 – Lyhyt kausi ennen siirtymistä pääministeriksi.
Maria Lohela (Perussuomalaiset / Sininen tulevaisuus), 2015–2018
Paula Risikko (Kokoomus), 2018–2019
Antti Rinne (SDP), 2019 – Lyhyt kausi ennen pääministeriyttä.
Matti Vanhanen (Keskusta), 2019–2020
Anu Vehviläinen (Keskusta), 2020–2022
Matti Vanhanen (Keskusta), 2022–2023
Petteri Orpo (Kokoomus), 2023 – Lyhyt kausi vaalien jälkeen ennen pääministeriksi siirtymistä.
Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset), 2023– – Aloitti tehtävässä kesäkuussa 2023 ja hänet on valittu uudelleen puhemieheksi myös valtiopäiville 2024, 2025 ja 2026. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13]
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan (PeV) puheenjohtajina ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat kansanedustajat: [1]
Ben Zyskowicz (Kokoomus), 1985–1993
Sauli Niinistö (Kokoomus), 1993–1995
Kari Häkämies (Kokoomus), 1995–1996
Ville Itälä (Kokoomus), 1996–1999
Gunnar Joutsenlahti (Kokoomus), 1999–2000
Paula Kokkonen (Kokoomus), 2000–2003
Kimmo Sasi (Kokoomus), 2003–2011 – Johti valiokuntaa pitkään aikana, jona uusi perustuslaki vakiinnutti asemaansa.
Johannes Koskinen (SDP), 2011–2015 – Puheenjohtajuus siirtyi perinteisesti Kokoomukselta SDP:lle.
Annica Moore (Vihreät), 2015 – Toimi väliaikaisena puheenjohtajana vaalien jälkeen.
Annika Lapintie (Vasemmistoliitto), 2015–2019 – Luotsasi valiokuntaa muun muassa Sipilän hallituksen suurten sote-uudistusyritysten perustuslaillisen arvioinnin läpi.
Maria Tolppanen (SDP), 2019 – Lyhyt kausi uuden eduskunnan järjestäytyessä.
Johanna Ojala-Niemelä (SDP), 2019–2021 – Johti valiokuntaa muun muassa korona-ajan poikkeustilalainsäädännön sekä ministerivastuullisuusasian (ns. Haavisto-keissi) käsittelyn aikana.
Antti Rinne (SDP), 2021–2023 – Nousi puheenjohtajaksi Ojala-Niemelän sairausloman jälkeen ja johti valiokuntaa kauden loppuun.
Heikki Vestman (Kokoomus), 2023– – Nykyinen puheenjohtaja. Hänen kaudelleen on osunut merkittäviä ja julkisuudessa paljon keskusteltuja juridisia vääntöjä, kuten vuoden 2024 rajaturvallisuuslaki (ns. käännytyslaki) sekä hallituksen työmarkkinauudistusten perustuslaillinen arviointi. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 12, 13]
Suomen hallitukset vuosina 1991-2026
Suomen hallitukset vuosina 1991–2026 järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:
Ahon hallitus (26.4.1991 – 13.4.1995)
Pääministeri: Esko Aho (Keskusta)
Pohja: Keskusta, Kokoomus, RKP, KD (SKL)
Lipposen I hallitus (13.4.1995 – 15.4.1999)
Pääministeri: Paavo Lipponen (SDP)
Pohja: SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP (ns. sateenkaarihallitus)
Lipposen II hallitus (15.4.1999 – 17.4.2003)
Pääministeri: Paavo Lipponen (SDP)
Pohja: SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, RKP, Vihreät (erosi 2002)
Jäätteenmäen hallitus (17.4.2003 – 24.6.2003)
Pääministeri: Anneli Jäätteenmäki (Keskusta)
Pohja: Keskusta, SDP, RKP
Vanhasen I hallitus (24.6.2003 – 19.4.2007)
Pääministeri: Matti Vanhanen (Keskusta)
Pohja: Keskusta, SDP, RKP
Vanhasen II hallitus (19.4.2007 – 22.6.2010)
Pääministeri: Matti Vanhanen (Keskusta)
Pohja: Keskusta, Kokoomus, Vihreät, RKP
Kiviniemen hallitus (22.6.2010 – 22.6.2011)
Pääministeri: Mari Kiviniemi (Keskusta)
Pohja: Keskusta, Kokoomus, Vihreät, RKP
Kataisen hallitus (22.6.2011 – 24.6.2014)
Pääministeri: Jyrki Katainen (Kokoomus)
Pohja: Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto (erosi 2014), Vihreät, RKP, KD (ns. sixpäck)
Stubbin hallitus (24.6.2014 – 29.5.2015)
Pääministeri: Alexander Stubb (Kokoomus)
Pohja: Kokoomus, SDP, RKP, KD, Vihreät (erosi 2014)
Sipilän hallitus (29.5.2015 – 6.6.2019)
Pääministeri: Juha Sipilä (Keskusta)
Pohja: Keskusta, Perussuomalaiset, Kokoomus (loppukaudesta Sininen tulevaisuus PS:n tilalla)
Rinteen hallitus (6.6.2019 – 10.12.2019)
Pääministeri: Antti Rinne (SDP)
Pohja: SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP
Marinin hallitus (10.12.2019 – 20.6.2023)
Pääministeri: Sanna Marin (SDP)
Pohja: SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP (ns. viisikko)
Orpon hallitus (20.6.2023 –)
