Erkki Ahon taidenäyttely kertoo totuuden

 

PE 09.08.2024 Erkki Ahon taidenäyttely kertoo totuuden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/pe-09082024-erkki-ahon-taidenayttely.html

Suomi ei ole oikeusvaltio. Tässä on todistusaineisto asiaan. Taidenäyttelyni kertoo taiteen ja historiikkien sekä muun aineiston avulla totuuden. Hetki lyö, on totuuden aika Esko Aho ja muut poliittiset päättäjät ja virkakoneisto.

Esko Aho

https://otava.fi/kirjat/hetki-lyo/

presidentti Mauno Koivisto - pankit pelastetaan

presidentti Tarja Halonen - rikokset salataan

Kuka tai ketkä ovat vastuussa siitä, että Suomi on oikeusvaltio ja kansalaiset saavat oikeutta ja kansalaisten perustoikeudet toteutuvat?

 

Kuka tai ketkä ovat vastuussa siitä, että Suomi on oikeusvaltio ja kansalaiset saavat oikeutta ja kansalaisten perustoikeudet toteutuvat?

LA 01.11.2025 Onko Suomi oikeusvaltio? Taidenäyttelyni kertoo totuuden asioista.

https://ahonblogi.blogspot.com/2025/10/la-01112025-onko-suomi-oikeusvaltio.html

Mikä on maan hallituksen ja ministeriöiden vastuu asiassa?

Maan hallituksen (valtioneuvoston) ja ministeriöiden vastuu oikeusvaltion ja perusoikeuksien turvaamisessa on toimeenpanna lakeja, johtaa valtionhallintoa ja valmistella uutta lainsäädäntöä siten, että ne kaikissa tilanteissa kunnioittavat perustuslakia.

Hallituksen ja ministeriöiden keskeisimmät velvollisuudet jakautuvat seuraavasti:

1. Velvollisuus edistää perusoikeuksia

• Perustuslain 22 § velvoittaa julkista valtaa – eli myös hallitusta ja ministeriöitä – turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen.

• Hallituksen on aktiivisesti toimittava niin, että kansalaisten oikeudet (esim. oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja turvallisuuteen) toteutuvat käytännössä.

2. Lakien valmistelu ja perustuslaillisuus

• Ministeriöt valmistelevat suurimman osan Suomen laeista.

• Lakien valmistelussa ministeriöiden on varmistettava, että uudet lakiesitykset eivät loukkaa kansalaisten perusoikeuksia tai kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

• Hallituksen esityksiin sisällytetään aina erillinen jakso, jossa arvioidaan esityksen suhdetta perustuslakiin.

3. Laillisuusperiaatteen noudattaminen

• Hallituksen ja ministereiden on toimittava kaikessa päätöksenteossaan tiukasti lain puitteissa (laillisuusperiaate).

• Ministerit kantavat toiminnastaan sekä poliittisen vastuun eduskunnalle että juridisen ministerivastuun.

4. Oikeushallinnon resursseista huolehtiminen

• Oikeusministeriö vastaa siitä, että tuomioistuimilla, syyttäjillä ja oikeusaputoimistoilla on riittävät resurssit ja määrärahat toimia.

• Jos oikeuslaitoksen määrärahoja leikataan liikaa, oikeudenkäynnit venyvät, mikä vaarantaa kansalaisten oikeusturvan. Tästä toimivuudesta hallitus on budjettivastuussa.

5. Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito

• Sisäministeriö johtaa poliisin toimintaa, jonka tehtävänä on suojella kansalaisten henkeä, terveyttä ja omaisuutta sekä varmistaa, että rikokset tutkitaan ja uhrithan saavat oikeutta.

Mikä on eduskunnan puhemiehistön ja hallituksen vastuullisten ministereiden vastuu asiassa?

Eduskunnan puhemiehistöllä ja hallituksen ministereillä on molemmilla lakiin pohjautuva, mutta täysin erilainen rooli oikeusvaltion ja kansalaisten perusoikeuksien turvaamisessa. Puhemiehistö valvoo prosessien laillisuutta eduskunnan sisällä, kun taas vastuulliset ministerit kantavat konkreettisen poliittisen ja oikeudellisen vastuun siitä, mitä maassa säädetään ja miten valtionhallinto toimii. [1, 2, 3]

Eduskunnan puhemiehistön vastuu (Menettelytapojen ja laillisuuden valvonta)

Eduskunnan puhemiehistö (puhemies sekä kaksi varapuhemiestä) ei säädä lakeja, vaan johtaa eduskunnan työtä ja täysistuntoja. Oikeusvaltion kannalta heidän vastuunsa on kriittinen kahdesta syystä: [1, 2, 3]

• Täysistuntojen perustuslainmukaisuuden valvonta: Puhemiehen tärkein perustuslaillinen tehtävä on valvoa, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia.

• Puhemiehen kieltäytymisoikeus: Jos hallituksen lakiesitys tai eduskunnassa tehty päätösehdotus on suoraan ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, puhemiehellä on velvollisuus ja oikeus kieltäytyä ottamasta asiaa äänestykseen tai käsittelyyn.

• Poliittinen puolueettomuus ja tasapuolisuus: Puhemiehistön on kohdeltava kaikkia kansanedustajia ja eduskuntaryhmiä tasapuolisesti. Tämä suojelee demokratiaa varmistamalla, että myös opposition ääni ja vähemmistöjen oikeudet tulevat kuulluiksi lakiprosessissa. [1, 2]

Hallituksen vastuullisten ministereiden vastuu (Toiminnallinen ja sisällöllinen vastuu)

Koko hallitus vastaa perusoikeuksien toteutumisesta, mutta tietyillä ministereillä on erityinen toimialakohtainen vastuu oikeusvaltion ydinalueista: [1]

1. Oikeusministeri

• Ylin vastuu oikeusvaltion toimivuudesta: Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä sekä huolehtii kansalaisten perusoikeuksista.

• Resurssien turvaaminen: Vastaa siitä, että tuomioistuimilla, syyttäjillä, oikeusavulla ja vankiloilla on rahalliset ja toiminnalliset edellytykset ratkoa ihmisten riitoja ja rikoksia ilman kohtuuttomia viiveitä.

• Lainvalmistelun laatu: Koordinoi kansallista perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa ja valvoo, että ministeriöiden tekemä lainvalmistelu on perustuslain mukaista. [1, 2, 3]

2. Sisäministeri

• Arjen oikeusturva ja fyysinen turvallisuus: Johtaa poliisia, Rajavartiolaitosta ja pelastustointa.

• Rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen: Vastaa siitä, että poliisilla on resurssit tutkia rikokset nopeasti ja tasapuolisesti, jotta rikosten uhrit saavat oikeutta ja kansalaisten perusoikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen toteutuu. [1]

3. Pääministeri

• Hallituksen johtaminen: Johtaa hallituksen toimintaa ja vastaa siitä, että hallituksen politiikka kokonaisuudessaan kunnioittaa oikeusvaltioperiaatteita.

• Pääministeri kantaa viime kädessä poliittisen vastuun siitä, jos hallitus yrittää viedä läpi esityksiä, jotka horjuttavat perustuslakia tai kansalaisten yhdenvertaisuutta. [1, 2]

Miten heidän vastuunsa eroaa käytännössä?

Toimija [1, 2, 3, 4, 5]	Vastuun luonne	Jos perusoikeuksia loukataan...
Puhemiehistö	Prosessuaalinen: Valvoo, että eduskunta toimii sääntöjen mukaan.	Puhemies voi katkaista istunnon tai evätä lakiesityksen käsittelyn perustuslain vastaisena.
Ministerit	Substanssivastuu: Vastaavat lakien sisällöstä ja rahoituksesta.	Ministeri voi joutua poliittiseen vastuuseen (luottamuslauseäänestys) tai juridiseen vastuuseen Valtakunnanoikeudessa.

Olen joutunut Suomen valtion kidutusrikoksen kohteeksi. Kidutus on kestänyt nyt yli 30 vuotta ja syrjintä yli 40 vuptta.

Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Minut on tuomittu 5 kuukauden ehdottomaan vankeuteen käräjätuomari S.E:n rikostutkintapyynnön seurauksena. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 30 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 30 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Nyt olen sairastunut myös diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.

Koska poliisi ei tutki ja korkein oikeus ei pura eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin haastaa ulosottoviranomaiset oikeuteen sen johdosta, että he perivät minulta sellaisia saatavia, mitkä on saatu aikaan rikosten avulla ja siksi ne on perintäkelvottomia.

1. Syylliseksi epäillyt

Oikeusministeriön kansialiapäälliköt vuosina 1991 -2026

Oikeusministeriön kansialiapäälliköt vuosina 1991 -2026

Oikeusministeriön kansliapäällikköinä (korkeimpina virkamiehinä) ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:

• Teuvo Kallio (1990–1995)

• Kirsti Rissanen (1995–2007) – Suomen ensimmäinen nainen ministeriön kansliapäällikkönä.

• Tiina Astola (2007–2016)

• Asko Välimaa (2016–2018)

• Pekka Timonen (2018–2024)

• Antti Leinonen (2025–) – Nimitetty viisivuotiskaudelle, joka alkoi 1. tammikuuta 2025. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9]

Oikeusministerit vuosina 1991-2026

Oikeusministerit vuosina 1991-2026

Suomen oikeusministereinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]

• Hannele Pokka (Keskusta), 1991–1994

• Anneli Jäätteenmäki (Keskusta), 1994–1995

• Sauli Niinistö (Kokoomus), 1995–1996

• Kari Häkämies (Kokoomus), 1996–1998

• Jussi Järventaus (Kokoomus / ammattiministeri), 1998–1999

• Johannes Koskinen (SDP), 1999–2005

• Leena Luhtanen (SDP), 2005–2007

• Tuija Brax (Vihreät), 2007–2011

• Anna-Maja Henriksson (RKP), 2011–2015

• Jari Lindström (Perussuomalaiset / Sininen tulevaisuus), 2015–2017 – Toimi yhdistettynä oikeus- ja työministerinä.

• Antti Häkkänen (Kokoomus), 2017–2019

• Anna-Maja Henriksson (RKP), 2019–2023 – Toimi oikeusministerinä toistamiseen.

• Leena Meri (Perussuomalaiset), 2023– – Nykyinen oikeusministeri. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17]

Sisäministerit vuosian 1991-2026

Suomen sisäministereinä (vuoteen 2013 asti sisäasiainministeri) ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:

• Mauri Pekkarinen (Keskusta), 1991–1995

• Jan-Erik Enestam (RKP), 1995–1999

• Häri Holkeri (Kokoomus), 1999–2000

• Ville Itälä (Kokoomus), 2000–2003

• Kari Rajamäki (SDP), 2003–2007

• Anne Holmlund (Kokoomus), 2007–2011

• Päivi Räsänen (Kristillisdemokraatit), 2011–2015

• Petteri Orpo (Kokoomus), 2015–2016

• Paula Risikko (Kokoomus), 2016–2018

• Kai Mykkänen (Kokoomus), 2018–2019

• Maria Ohisalo (Vihreät), 2019–2021

• Krista Mikkonen (Vihreät), 2021–2023 – Tuurasi Ohisaloa tämän vanhempainvapaan aikana ja jatkoi kauden loppuun.

• Mari Rantanen (Perussuomalaiset), 2023–2024

• Lulu Ranne (Perussuomalaiset), 2024 – Toimi määräaikaisena liikenne-, viestintä- ja sisäministerinä.

• Mari Rantanen (Perussuomalaiset), 2024– – Palasi takaisin tehtävään ja toimii nykyisenä sisäministerinä

Suomen sisäministeriön (vuoteen 2013 asti sisäasiainministeriö) kansliapäällikköinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]

• Juhani Perttunen, 1984–2001

• Kari Häkämies, 2001–2003

• Ritva Viljanen, 2003–2012 – Ministeriön ensimmäinen nainen kansliapäällikkönä.

• Päivi Nerg, 2012–2017 – Johti ministeriön virkamiesvalmistelua vuoden 2015 suuren pakolaiskriisin aikana.

• Ilkka Salmi, 2018–2019

• Kirsi Pimiä, 2020–2025

• Matti Sarasmaa, 2025– – Aloitti viisivuotiskautensa 1. helmikuuta 2025 siirryttyään Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön tehtävästä. [1, 2, 3, 4, 5, 6]

Suomen poliisiylijohtajina ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:

• Olli Urponen, 1983–1997 – Johti poliisivaihetta muun muassa Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina.

• Reijo Naulapää, 1998–2004

• Markku Salminen, 2005–2008 – Siirtyi virkaan Rikosseuraamusviraston pääjohtajan paikalta.

• Mikko Paatero, 2008–2015 – Hänen kaudellaan toteutettiin suuri rakenneuudistus ja perustettiin nykyinen Poliisihallitus.

• Seppo Kolehmainen, 2015–2024 – Pitkäaikainen johtaja, jonka kausi päättyi eläkkeelle jäämiseen.

• Ilkka Koskimäki, 2024– – Nykyinen poliisiylijohtaja, joka nimitettiin viisivuotiskaudelle 1. syyskuuta 2024 alkaen. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11]

Oulun läänin poliisipäällikkönä vuosina 1991-2026

Oulun alueen poliisijohtorakenne on muuttunut merkittävästi vuosien 1991–2026 aikana. Vuoteen 2009 asti aluetta johti Oulun lääninpoliisijohtaja. Vuoden 2010 suuressa poliisihallinnon rakenneuudistuksessa läänit lakkautettiin, ja tilalle perustettiin nykyinen Oulun poliisilaitos, jota johtaa poliisipäällikkö. [1, 2, 3, 4]

Tässä ovat Oulun alueen korkeimmat poliisijohtajat vuodesta 1991 vuoteen 2026:

Oulun lääninpoliisijohtajat (vuoteen 2009 asti)

• Erkki Haikola (–2006) – Pitkäaikainen lääninpoliisijohtaja ja poliisineuvos, joka jäi eläkkeelle tammikuun lopussa 2006.

• Sauli Kuha (2006–2009) – Siirtyi lääninpoliisijohtajaksi helmikuussa 2006. Virka lakkautettiin vuoden 2009 lopussa aluehallintouudistuksen myötä. [1, 3, 4, 5]

Oulun poliisilaitoksen poliisipäälliköt (2010–2026)

• Veli-Erkki Wäre (2010–2012) – Toimi uudistetun Oulun poliisilaitoksen ensimmäisenä poliisipäällikkönä, kunnes jäi eläkkeelle elokuussa 2012.

• Sauli Kuha (2012–2020) – Palasi alueelliseen johtoon poliisipäälliköksi. Hän johti laitosta muun muassa vuoden 2014 suuren paikallispoliisiuudistuksen (Pora 3) ja vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin läpi, kunnes jäi eläkkeelle kesäkuussa 2020.

• Mika Heinilä (2020–) – Aloitti virassa elokuussa 2020. Elokuussa 2025 Poliisihallitus nimitti hänet uudelle viisivuotiskaudelle, joka jatkuu aina vuoteen 2030 asti

Suomen valtakunnansyyttäjän virka perustettiin vuonna 1996, jolloin ylimmän syyttäjän tehtävät siirtyivät pois valtioneuvoston oikeuskanslerilta. Tästä syystä ajanjaksolla 1991–1996 maassa ei vielä ollut valtakunnansyyttäjää. [1]

Virkaa perustamisesta lähtien aina vuoteen 2026 asti ovat hoitaneet seuraavat henkilöt: [1, 2, 3]

• Matti Kuusimäki (1997–2010) – Suomen ensimmäinen valtakunnansyyttäjä.

• Matti Nissinen (2010–2018) – Irtisanottiin virastaan virkavelvollisuuden rikkomisen vuoksi alkuvuodesta 2018. Hänen hyllytyksensä ja irtisanomisaikansa aikana virkaa hoidettiin tilapäisesti apulaisvaltakunnansyyttäjän toimesta.

• Raija Toiviainen (2018–2022) – Toimi virassa elokuusta 2018 alkaen aina eläkkeelle jäämiseensä asti lokakuussa 2022.

• Ari-Pekka Koivisto (2022–) – Aloitti virassa 1. lokakuuta 2022 ja toimii Suomen nykyisenä valtakunnansyyttäjänä. [1]

Suomen korkeimman oikeuden presidentteinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]

• Olavi Heinonen (1989–2001) – Johti korkeinta oikeutta Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina.

• Leif Sevón (2002–2005) – Siirtyi tehtävään toimittuaan sitä ennen Suomen ensimmäisenä tuomarina Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa.

• Pauliine Koskelo (2006–2015) – Korkeimman oikeuden ensimmäinen naispresidentti. Siirtyi virasta tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

• Timo Esko (2016–2019) – Nimitettiin virkaan Turun hovioikeuden presidentin paikalta.

• Tatu Leppänen (2019–) – Nykyinen presidentti, joka aloitti virassaan 1. syyskuuta 2019. [1, 2, 3, 4, 5]

Pääministerit vuosina 1991-2026

Suomen pääministereinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:

• Esko Aho (Keskusta), 1991–1995

• Paavo Lipponen (SDP), 1995–2003 – Johti kahta pitkäikäistä "sateenkaarihallitusta".

• Anneli Jäätteenmäki (Keskusta), 2003 – Suomen ensimmäinen naispääministeri, jonka kausi kesti vain 69 päivää.

• Matti Vanhanen (Keskusta), 2003–2010

• Mari Kiviniemi (Keskusta), 2010–2011

• Jyrki Katainen (Kokoomus), 2011–2014 – Johti kuuden puolueen "katajaisen" hallituskoalitiota.

• Alexander Stubb (Kokoomus), 2014–2015

• Juha Sipilä (Keskusta), 2015–2019

• Antti Rinne (SDP), 2019

• Sanna Marin (SDP), 2019–2023 – Johti viiden puolueen naisviisikon hallitusta koronakriisin ja Nato-prosessin aikana.

• Petteri Orpo (Kokoomus), 2023– – Nykyinen pääministeri, joka johtaa oikeistohallitusta. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8]

Eduskunnan puhemiehenä vuosina 1991-2026

Eduskunnan puhemiehinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]

• Kalevi Sorsa (SDP), 1989–1991

• Esko Aho (Keskusta), 1991 – Toimi puhemiehenä lyhyen aikaa ennen nousuaan pääministeriksi.

• Ilkka Suominen (Kokoomus), 1991–1994

• Riitta Uosukainen (Kokoomus), 1994–1995 – Suomen ensimmäinen naispuhemies.

• Paavo Lipponen (SDP), 1995 – Toimi väliaikaisena puhemiehenä ennen siirtymistään pääministeriksi.

• Riitta Uosukainen (Kokoomus), 1995–1999

• Jukka Mikkola (SDP), 1999 – Toimi lyhyen aikaa vaalien jälkeisenä väliaikaisena puhemiehenä.

• Riitta Uosukainen (Kokoomus), 1999–2003

• Anneli Jäätteenmäki (Keskusta), 2003 – Toimi lyhyen ajan puhemiehenä ennen pääministeriksi tuloaan.

• Paavo Lipponen (SDP), 2003–2007 – Palasi puhemieheksi pääministerikautensa jälkeen.

• Timo Kalli (Keskusta), 2007

• Sauli Niinistö (Kokoomus), 2007–2011

• Ben Zyskowicz (Kokoomus), 2011 – Toimi väliaikaisena puhemiehenä vaalien jälkeen.

• Eero Heinäluoma (SDP), 2011–2015

• Juha Sipilä (Keskusta), 2015 – Lyhyt kausi ennen siirtymistä pääministeriksi.

• Maria Lohela (Perussuomalaiset / Sininen tulevaisuus), 2015–2018

• Paula Risikko (Kokoomus), 2018–2019

• Antti Rinne (SDP), 2019 – Lyhyt kausi ennen pääministeriyttä.

• Matti Vanhanen (Keskusta), 2019–2020

• Anu Vehviläinen (Keskusta), 2020–2022

• Matti Vanhanen (Keskusta), 2022–2023

• Petteri Orpo (Kokoomus), 2023 – Lyhyt kausi vaalien jälkeen ennen pääministeriksi siirtymistä.

• Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset), 2023– – Aloitti tehtävässä kesäkuussa 2023 ja hänet on valittu uudelleen puhemieheksi myös valtiopäiville 2024, 2025 ja 2026. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13]

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan (PeV) puheenjohtajina ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat kansanedustajat: [1]

• Ben Zyskowicz (Kokoomus), 1985–1993

• Sauli Niinistö (Kokoomus), 1993–1995

• Kari Häkämies (Kokoomus), 1995–1996

• Ville Itälä (Kokoomus), 1996–1999

• Gunnar Joutsenlahti (Kokoomus), 1999–2000

• Paula Kokkonen (Kokoomus), 2000–2003

• Kimmo Sasi (Kokoomus), 2003–2011 – Johti valiokuntaa pitkään aikana, jona uusi perustuslaki vakiinnutti asemaansa.

• Johannes Koskinen (SDP), 2011–2015 – Puheenjohtajuus siirtyi perinteisesti Kokoomukselta SDP:lle.

• Annica Moore (Vihreät), 2015 – Toimi väliaikaisena puheenjohtajana vaalien jälkeen.

• Annika Lapintie (Vasemmistoliitto), 2015–2019 – Luotsasi valiokuntaa muun muassa Sipilän hallituksen suurten sote-uudistusyritysten perustuslaillisen arvioinnin läpi.

• Maria Tolppanen (SDP), 2019 – Lyhyt kausi uuden eduskunnan järjestäytyessä.

• Johanna Ojala-Niemelä (SDP), 2019–2021 – Johti valiokuntaa muun muassa korona-ajan poikkeustilalainsäädännön sekä ministerivastuullisuusasian (ns. Haavisto-keissi) käsittelyn aikana.

• Antti Rinne (SDP), 2021–2023 – Nousi puheenjohtajaksi Ojala-Niemelän sairausloman jälkeen ja johti valiokuntaa kauden loppuun.

• Heikki Vestman (Kokoomus), 2023– – Nykyinen puheenjohtaja. Hänen kaudelleen on osunut merkittäviä ja julkisuudessa paljon keskusteltuja juridisia vääntöjä, kuten vuoden 2024 rajaturvallisuuslaki (ns. käännytyslaki) sekä hallituksen työmarkkinauudistusten perustuslaillinen arviointi. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 12, 13]

Suomen hallitukset vuosina 1991-2026

Suomen hallitukset vuosina 1991–2026 järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:

• Ahon hallitus (26.4.1991 – 13.4.1995)

  • Pääministeri: Esko Aho (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, Kokoomus, RKP, KD (SKL)

• Lipposen I hallitus (13.4.1995 – 15.4.1999)

  • Pääministeri: Paavo Lipponen (SDP)

  • Pohja: SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP (ns. sateenkaarihallitus)

• Lipposen II hallitus (15.4.1999 – 17.4.2003)

  • Pääministeri: Paavo Lipponen (SDP)

  • Pohja: SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, RKP, Vihreät (erosi 2002)

• Jäätteenmäen hallitus (17.4.2003 – 24.6.2003)

  • Pääministeri: Anneli Jäätteenmäki (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, SDP, RKP

• Vanhasen I hallitus (24.6.2003 – 19.4.2007)

  • Pääministeri: Matti Vanhanen (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, SDP, RKP

• Vanhasen II hallitus (19.4.2007 – 22.6.2010)

  • Pääministeri: Matti Vanhanen (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, Kokoomus, Vihreät, RKP

• Kiviniemen hallitus (22.6.2010 – 22.6.2011)

  • Pääministeri: Mari Kiviniemi (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, Kokoomus, Vihreät, RKP

• Kataisen hallitus (22.6.2011 – 24.6.2014)

  • Pääministeri: Jyrki Katainen (Kokoomus)

  • Pohja: Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto (erosi 2014), Vihreät, RKP, KD (ns. sixpäck)

• Stubbin hallitus (24.6.2014 – 29.5.2015)

  • Pääministeri: Alexander Stubb (Kokoomus)

  • Pohja: Kokoomus, SDP, RKP, KD, Vihreät (erosi 2014)

• Sipilän hallitus (29.5.2015 – 6.6.2019)

  • Pääministeri: Juha Sipilä (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, Perussuomalaiset, Kokoomus (loppukaudesta Sininen tulevaisuus PS:n tilalla)

• Rinteen hallitus (6.6.2019 – 10.12.2019)

  • Pääministeri: Antti Rinne (SDP)

  • Pohja: SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP

• Marinin hallitus (10.12.2019 – 20.6.2023)

  • Pääministeri: Sanna Marin (SDP)

  • Pohja: SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP (ns. viisikko)

• Orpon hallitus (20.6.2023 –)

  • Pääministeri: Petteri Orpo (Kokoomus)

  • Pohja: Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP, KD (nykyinen hallitus) [1, 2, 3, 4, 5]