Kirjallinen kysymys oikeusministerille

 

Arvoisat kansanedustajat Hanna-Leena Mattila ja Timo Mehtälä

Pyydän Teitä tekemään oikeusministerille eduskuntakyselyn seuraavasta asiasta. Oikeusministeri ja muut ministerit eivät vastaa minun sähköpostiviesteihini eikä myöskään oikeuskansleri. Koska kysymyksessä on yli 200 miljoonan euron asia, niin pyydän kansanedustajia kysymään kirjallisesti asiasta oikeusministeri Leena Mereltä. Eduskuntaedustajat ja heidän avustajansa voivat laatia kysymyksen näistä aineistoista. Keskeinen syyllinen on syyttäjä Sulo Heiskari ja Suomen valtio.

TO 26.09.2024 Miksi en saa oikeutta? Miksi laillisuusvalvojat laiminlyövät tehtävänsä? Miksi tiedotusvälineet vaikenevat ja kieltäytyvät noudattamasta journalistisia ohjeita?

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/09/to-26092024-miksi-en-saa-oikeutta-miksi.html

Olen oikeusmurhan uhri – tekoäly todisti asian

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/08/olen-oikeusmurhan-uhri-tekoaly-todisti.html

Erkki Aho

Merenojanti 9 B 16

85100 Kalajoki

044-3025948

Olen oikeusmurhan uhri – tekoäly todisti asian

 

Pyydän tekoalyä tarkistamaan juridisen argumentontini Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla. Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla. Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta. Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan. Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa. Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran. Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa. Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista. Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava. Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on. Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056) Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle: 1) postitse saantitodistusta vastaan; tai 2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta. Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150) Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja. Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § (1.6.2001/441) Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi. Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia. Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa

Esittämäsi juridinen argumentaatio on rakenteeltaan laaja ja se kohdistuu prosessioikeudellisiin virheisiin, aineellisoikeudellisiin purkuperusteisiin sekä edustusvaltuuksien puutteisiin. Argumentaatiosi jakautuu selkeisiin asiakokonaisuuksiin, joiden juridiset vahvuudet ja mahdolliset sudenkuopat arvioidaan alla.

1. Kiinteistökaupan ja irtaimiston kaupan purkaminen

• Kiinteistökaupan purku (Maakaari): Argumenttisi on juridisesti erittäin vahva. Vuonna 1996 voimaan tulleen maakaaren (MK 2:5) mukaan kiinteistön kaupan purkusopimus on tehtävä määrämuodossa, eli kaupanvahvistajan on vahvistettava se. Jos kaupanvahvistaja ei ole ollut paikalla, purkusopimus on pätemätön. Kiinteistön omistusoikeus ei tällöin palautunut myyjälle laillisesti.

• Irtaimen kaupan purku (Kauppalaki): Irtaimiston (koneet, laitteet, tilauskanta) purkamiseen sovelletaan kauppalakia (Kauppalaki 44 §). Tämän osalta tilanne on monimutkaisempi. Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon. Jos tällaista ehtoa ei ollut, konkurssipesällä ei välttämättä ollut oikeutta yksipuolisesti purkaa irtaimen kauppaa maksuviivästyksen vuoksi.

2. Saatavan selvyys, riidattomuus ja konkurssiuhka

• Konkurssisääntö (vanha laki): Argumenttisi siitä, että saatava ei ollut "selvä ja riidaton", on olennainen. Vanhan konkurssisäännön (5 §) mukaan konkurssiin hakemisen edellytyksenä oli selvä ja maksettavaksi erääntynyt saatava.

• Ristiriita: Jos konkurssipesä oli jo omasta mielestään purkanut kaupat, sen alkuperäinen kauppahintasaatava lakkasi olemasta sellaisenaan voimassa. Purkamisen seurauksena syntyy palautus- ja korvausvelvollisuus, mutta tämä saatava ei ole suoraan "selvä ja riidaton" ennen loppuselvityksen tekemistä. Konkurssihakemuksen perustaminen purettuun tai riitautettuun saatavaan on prosessivastaista.

3. Takaussitoumusten raukeaminen

• Liitännäisyys (Aksessorisuus): Argumenttisi takaussitoumusten raukeamisesta on periaatteessa oikea, mutta vaatii täsmennystä. Takaus on liitännäinen (aksessorinen) päävelkaan. Jos päävelka lakkaa kaupan purun vuoksi, myös takaajan vastuun pitäisi lakata tai muuttua.

• Sudenkuoppa: Jos kaupan purusta aiheutuu ostajalle vahvankorvaus- tai palautusvelvollisuus myyjää kohtaan, takaussitoumuksen sanamuodosta riippuu, kattaako takaus myös nämä kaupan purkamisen jälkeiset selvitysvastuut. Takaus ei siis välttämättä raukea automaattisesti kokonaan, vaan sen kohde muuttuu.

4. Edustusvallan puute ja prosessivirheet (OK 15:4 ja OK 11)

• Valtakirjan puuttuminen: Väite siitä, että varatuomari on antanut lausuman ilman valtakirjaa tai toimeksiantoa, on vakava prosessivirhe. Oikeudenkäymiskaaren (OK 15:4) mukaan asiamiehen on esitettävä omakätisesti allekirjoitettu valtakirja, ellei päämies valtuuta häntä suullisesti tuomioistuimessa. Jos tuomioistuin on perustanut ratkaisunsa valtuudettoman henkilön lausumaan, kyseessä on menetelyvirhe.

• Tiedoksiantojen laiminlyönti (OK 11): Jos takaajia ei ole haastettu tai heille ei ole toimitettu tiedoksiantoja laillisesti (OK 11:1 ja 3 §), heidän kuulemisvelvollisuuttaan ja oikeusturvaansa on loukattu. Tuomioistuin ei saa ratkaista asiaa henkilön vahingoksi, jolle vaatimuksia ei ole laillisesti annettu tiedoksi.

5. Tuomarin esteellisyys (OK 13:7)

• Esteellisyysperuste: Argumenttisi tuomarin esteellisyydestä saman asian uudelleenkäsittelyn tai ennakkoasenteen vuoksi vaatii vahvaa näyttöä. Vuonna 1996 ja 2001 voimassa olleet esteellisyyssäännökset edellyttivät "perusteltua aihetta epäillä puolueettomuutta". Se, että tuomari tekee ratkaisun useassa samaan vyyhtiin liittyvässä jutussa, ei automaattisesti tee hänestä esteellistä, ellei voida osoittaa nimenomaista ennakkoasennetta tai aiempaa muuta roolia (esim. toimimista asiantuntijana tai todistajana samassa asiassa).

6. Asianajajan toiminta ja hyvä asianajajatapa

• Valituksen tekemättä jättäminen: Argumenttisi asianajajan vastuusta on vahva. Asianajajalain 5 §:n ja hyvän asianajajatavan mukaan asianajaja ei saa jättää määräaikaista valitusta tekemättä, jos hänelle on annettu siihen valtuutus (avoimet asianajovaltakirjat) ja tehtävä on otettu vastaan. Tehtävästä luopuminen ilman päämiehen suostumusta tai painavaa syytä on vakava ammattivirhe.

Yhteenveto ja suositukset jatkoon

Argumentaatiosi on looginen ja nostaa esiin kriittisiä prosessioikeudellisia puutteita. Suurin juridinen vahvuutesi on kiinteistökaupan purun muotovirhe sekä asiamiehen valtuuksien puuttuminen.

Juridinen yhteenveto ja prosessiarvio: Alavieskan Puurakenne Oy:n ja PR-Teollisuus Oy:n kauppajärjestelyt ja konkurssimenettely

Tässä asiakirjassa arvioidaan Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän, PR-Teollisuus Oy:n sekä takaajien välisiä kaupankäynti- ja oikeudenkäyntimenettelyitä vuosilta 1996–2001. Kokonaisuus jakautuu kiinteistö- ja sopimusoikeudellisiin muotovirheisiin, alioikeustason vakaviin prosessivirheisiin sekä edustusvaltuuksien puutteisiin.

1. Kiinteistökaupan muotovirheet ja väliaikaisten pesänhoitajien toimivalta

Kiinteistökaupan mitättömyys (Maakaari)

Käsittelyn juridisesti vahvin ja konkreettisin perusta liittyy kiinteistökaupan määrämuodon laiminlyöntiin. Maakaaren (MK 2:1) ja kaupanvahvistaja-asetuksen mukaan kiinteistön kauppa on tiukka määrämuotoinen oikeustoimi. Kaupanvahvistajan ja todistajan on oltava yhtaikaa läsnä osapuolten kanssa varmistamassa henkilöllisyydet ja allekirjoitukset.

Koska kaupanvahvistaja Sulo Heiskari ja todistaja Arto Ranta-Ylitalo eivät olleet allekirjoitustilaisuudessa yhtä aikaa läsnä, kauppaa rasittaa ehdoton muotovirhe. Lisäksi todistajan kaksoisrooli talomyyjänä (mahdollinen intressiyhteys) ja oikeudenkäymiskaaren (OK 17:43) mukainen esteellisyys tukevat sitä, että kiinteistökauppa on siviilioikeudellinen mitättömyys (nulliteetti). Sama muotovaatimus koskee myös kiinteistön kaupan purkusopimusta (MK 2:5). Esitetyt todistajanlausunnot (Heino Virta, Minna Hanhisuvanto) ja KRP:n esitutkinta-aineisto muodostavat tästä riittävän näytön tuomioistuimelle.

Väliaikaisten pesänhoitajien toimivallan ylitys

Vuonna 1995 voimassa olleen vanhan konkurssisäännön 50 a §:n mukaan väliaikaisen pesänhoitajan pääasiallinen tehtävä oli omaisuuden turvaaminen. Realisointioikeus koski pääsääntöisesti vain irtainta omaisuutta hävikin estämiseksi. Kiinteistön myynti väliaikaisten pesänhoitajien toimesta ilman tuomioistuimen erillistä lupaa tai velkojien ja velallisen nimenomaista suostumusta on ollut tuolloisen lainsäädännön vastaista.

2. Irtaimiston kauppa ja saatavan riitaisuus konkurssiperusteena

Irtaimen kaupan purku ja lainsäädäntö

Koneiden, laitteiden, tuoteoikeuksien ja keskeneräisen tilauskannan kauppaan sovelletaan kauppalakia. Kauppalain (Kauppalaki 44 §) mukaan myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi vain, jos viivästys on olennainen, tai asetetun kohtuullisen lisäajan puitteissa. Jos ostaja oli jo saanut tavaran hallintaansa, yksipuolinen purku edellytti, että myyjä oli pidättänyt itselleen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon.

Jos tilauskannan arvo osoittautui väitetysti 15 miljoonaa markkaa ilmoitettua alhaisemmaksi, kyseessä on varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (OikTL) 30 §:n mukainen petollinen viettely sekä kauppalain 18–19 §:n mukainen olennainen tavaran virhe.

Konkurssiuhkaisen saatavan epäselvyys

Koska kauppojen voimassaolosta ja purkamisesta oli perusteltu riita, Alavieskan Puurakenne Oy:n saatava ei täyttänyt vanhan konkurssisäännön (5 §) mukaista vaatimusta "selvästä ja maksettavaksi erääntyneestä saatavasta". Jos konkurssipesä katsoi itse purkaneensa kaupat, alkuperäinen kauppahintasaatava lakkasi olemasta sellaisenaan voimassa, eikä loppuselvitystä ollut tehty. Konkurssihakemuksen jättäminen nk. 8 päivän säännön nojalla riitaisesta ja epäselvästä saatavasta oli prosessivastaista.

3. Takaussitoumusten liitännäisyys (Aksessorisuus)

Takaussitoumus on luonteeltaan päävelkaan nähden liitännäinen eli aksessorinen. Mikäli pääsitoumus (eli tässä tapauksessa kauppahintavelvoite) lakkaa pääsääntöisen kaupan purkamisen tai mitätöitymisen vuoksi, myös takaajan vastuun alkuperäisestä kauppahinnasta tulee raueta. Takaus voi sopimusehdoista riippuen muuttua kattamaan purkamisesta aiheutuvia palautus- tai vahingonkorvausvelvoitteita, mutta se ei voi jäädä voimaan alkuperäisen laajuisena päävelan lakattua.

4. Vakavat prosessivirheet ja edustusvaltuuksien puute tuomioistuimessa

Haasteiden tiedoksiantojen laiminlyönti

Ylivieskan käräjäoikeuden menettely loukkasi törkeästi vastaajien oikeusturvaa. Oikeudenkäymiskaaren (OK) 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n mukainen haasteen tiedoksianto on ehdoton edellytys asian käsittelylle. Koska takaajia ei haastettu oikeuteen laillisesti eikä heille toimitettu tiedoksiantoja, tuomioistuimella ei ollut laillista perustetta antaa heitä velvoittavaa ratkaisua. Menettely oli myös OK 10 luvun (laillinen tuomioistuin) yleisten oikeusturvaperiaatteiden vastaista.

Valtuudettoman asiamiehen käyttö

Oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n mukaan asiamiehen on esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja, ellei päämies valtuuta häntä suullisesti istunnossa. Se, että varatuomari Paavo M. Petäjä antoi lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjaa tai toimeksiantoa – minkä hän on myöhemmin myöntänyt KRP:lle – tarkoittaa, että tuomioistuin on perustanut ratkaisunsa valtuudettoman henkilön puhevallalle. Käräjätuomari Juha Niemisen olisi tullut virkavelvollisuutensa mukaisesti tarkistaa asiamiehen edustusvalta.

Tuomarin ja syyttäjän esteellisyys

• Tuomarin esteellisyys (OK 13:7): Jos sama käräjätuomari ratkaisee rinnakkaisia tai samaan vyyhtiin liittyviä asioita, joissa osapuolten kuuleminen on jätetty tekemättä ja asiamiehen valtuudet puuttuvat, syntyy perusteltu aihe epäillä tuomarin puolueettomuutta (ennakkoasenne-esteellisyys).

• Syttäjän esteellisyys: Sulo Heiskarin toimiminen ensin kaupanvahvistajana ja myöhemmin samaa kokonaisuutta koskevassa asiassa syyttäjänä loukkaa lakia yleisistä syyttäjistä. Syyttäjä ei saa ajaa syytettä asiassa, jossa hänen oma aiempi toimintansa on synnyttänyt riidan kohteena olevan oikeussuhteen, sillä tämä vaarantaa vaaditun objektiivisuusperiaatteen.

5. Rikosoikeudelliset väitteet ja hyvän asianajajatavan laiminlyönti

Törkeä petos ja siviilioikeudellinen vaikutus

Jos kaupan kohteena olevat kiinnitykset (48 miljoonaa markkaa) on tietoisesti salattu ostajalta erehdyttämistarkoituksessa taloudellisen hyödyn saamiseksi, teko täyttää rikoslain (RL 36:2) törkeän petoksen tunnusmerkistön. Oikeudellisesti on kuitenkin huomattava, että rikollinen teko ei Suomen siviilioikeudessa tee sopimuksesta automaattisesti mitätöntä (nulliteetti), vaan se tekee siitä moitteenvaraisen. Kaupan purkua tai mitätöintiä on vaadittava erikseen siviiliprosessissa, jossa petos toimii purkuperusteena.

Hyvän asianajajatavan laiminlyönti

Asianajaja Asko Keräsen menettely, jossa hän jätti valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka oli pyytänyt ja saanut sitä varten avoimet asianajovaltakirjat, täyttää asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaisen rikkomuksen. Hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden mukaan asianajaja ei saa luopua vastaanottamastaan määräaikaisesta tehtävästä ilman päämiehen lupaa tai pakottavaa syytä. Tehtävän laiminlyönti on aiheuttanut päämiehille peruuttamatonta oikeudenmenetystä.

---

Suomen idea

 

Esko Ahon idea on Suomen idea

Suomen idea on presidentti Mauno Koiviston idea – pelastetaan pankit

Käytännön toteutus pääministeri Esko Ahon hallitus ja 4 ostajapankkia

SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY&t=8s

Erkki Ahon näyttely

https://www.youtube.com/watch?v=T5AFowx6j60&t=367s

Ministeri Lulu Ranne - KIIREELLINEN

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/07/ministeri-lulu-ranne-kiireellinen.html

Ministeri Lulu Ranne - KIIREELLINEN

 

Ministeri Lulu Ranne

Pyydän pikaista vastausta asiassa.

Erkki Aho

https://www.erkkiaho.com/blogit.html

Erkki Ahon taidenäyttely kertoo totuuden

https://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2026/06/erkki-ahon-taidenayttely-kertoo-totuuden.html

PE 09.08.2024 Erkki Ahon taidenäyttely kertoo totuuden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/pe-09082024-erkki-ahon-taidenayttely.html

SU 09.06.2024 Erkki Ahon taidenäyttely

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/su-09062024-erkki-ahon-taidenayttely.html

PE 07.06.2024 Taidenäyttelyni arvo nousee kohisten - Valiopetoksentekijä

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-07062024-taidenayttelyni-arvo-nousee.html

PE 07.06.2024 Tuonelanjoella

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-07062024-tuonelanjoella.html

PE 07.06.2024 Putinin ystävä

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/06/pe-07062024-putinin-ystava.html

LA 01.11.2025 Onko Suomi oikeusvaltio? Taidenäyttelyni kertoo totuuden asioista.

https://ahonblogi.blogspot.com/2025/10/la-01112025-onko-suomi-oikeusvaltio.html

Esitutkintalaki 449/1987

Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus

2 §

Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.

Yleiset periaatteet

5 §

Esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä ja rikosasian oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat. Tutkinta on toimitettava niin, että koko todistusaineisto on, milloin se on mahdollista, tuomioistuimen käytettävissä sen ryhtyessä käsittelemään syytettä.

6 §

Esitutkinta on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä.

Poliisilaki 872/2011

1 lukuYleiset säännökset

1 §Poliisin tehtävät

Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, kansallisen turvallisuuden suojaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä yhteisöjen ja asukkaiden kanssa ja huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. (26.4.2019/581)

Poliisi suorittaa lisäksi lupahallintoon liittyvät ja muut sille laissa erikseen säädetyt tehtävät sekä antaa jokaiselle tehtäväpiiriinsä kuuluvaa apua. Jos on perusteltua syytä olettaa henkilön kadonneen tai joutuneen onnettomuuden uhriksi, poliisin on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin henkilön löytämiseksi.

Rikosten esitutkinnasta säädetään esitutkintalaissa (805/2011), rikosten esitutkinnassa käytettävistä pakkokeinoista pakkokeinolaissa (806/2011) ja poliisihallinnon tehtävien järjestämisestä poliisin hallinnosta annetussa laissa (110/1992). (23.3.2023/492)

2 §Perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Poliisin on kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä toimivaltuuksia käyttäessään valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.

3 §Suhteellisuusperiaate

Poliisin toimenpiteiden on oltava puolustettavia suhteessa tehtävän tärkeyteen, vaarallisuuteen ja kiireellisyyteen, tavoiteltavaan päämäärään, toimenpiteen kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen, ikään, terveyteen ja muihin vastaaviin häneen liittyviin seikkoihin sekä muihin tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttaviin seikkoihin.

4 §Vähimmän haitan periaate

Poliisin toimenpiteillä ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.

5 §Tarkoitussidonnaisuuden periaate

Poliisi saa käyttää toimivaltuuttaan vain säädettyyn tarkoitukseen.

6 §Tehtävien hoito ja tärkeysjärjestys

Poliisin on toimittava asiallisesti ja puolueettomasti sekä yhdenvertaista kohtelua ja sovinnollisuutta edistäen. Poliisin tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin pyrkiä ylläpitämään yleistä järjestystä ja turvallisuutta.

Poliisin tehtävät on hoidettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.

Ministeri Lulu Ranne toimitte poliisiministeri Mari Rantasen lomansijaisena. Ilmoitan teille, että Oulun poliisi kieltäytyy tutkimasta tekemiäni rikosilmoituksia. Siksi minulle ei ole muuta mahdollisuutta kuin kääntyä Teidän puoleenne jotta Oulun poliisi ryhtyy tutkimaan tekemiäni rikosilmoituksia tai sitten minun on tehtävä rikos, jonka Oulun poliisi joutuu tutkimaan esitukintalain ja poliisilain mukaisesti. Minulla on n. 200 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimus Suomen valtiolle Suomen valtion rikollisen toiminnnan johdosta. Minulla on kiistattomat näytöt rikokista ja siitä, että Oulun poliisi ei tutki rikoksia. Siksi ei ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä sellainen rikos, että poliisi varmasti joutuu sen tutkimaan. Pyydän pikaista vastausta.

Erkki Aho

044-3025948

e.ahoky@gmail.com

Erkki Ahon taidenäyttely kertoo totuuden

 

PE 09.08.2024 Erkki Ahon taidenäyttely kertoo totuuden

https://kalajokinen.blogspot.com/2024/08/pe-09082024-erkki-ahon-taidenayttely.html

Suomi ei ole oikeusvaltio. Tässä on todistusaineisto asiaan. Taidenäyttelyni kertoo taiteen ja historiikkien sekä muun aineiston avulla totuuden. Hetki lyö, on totuuden aika Esko Aho ja muut poliittiset päättäjät ja virkakoneisto.

Esko Aho

https://otava.fi/kirjat/hetki-lyo/

presidentti Mauno Koivisto - pankit pelastetaan

presidentti Tarja Halonen - rikokset salataan

Kuka tai ketkä ovat vastuussa siitä, että Suomi on oikeusvaltio ja kansalaiset saavat oikeutta ja kansalaisten perustoikeudet toteutuvat?

 

Kuka tai ketkä ovat vastuussa siitä, että Suomi on oikeusvaltio ja kansalaiset saavat oikeutta ja kansalaisten perustoikeudet toteutuvat?

LA 01.11.2025 Onko Suomi oikeusvaltio? Taidenäyttelyni kertoo totuuden asioista.

https://ahonblogi.blogspot.com/2025/10/la-01112025-onko-suomi-oikeusvaltio.html

Mikä on maan hallituksen ja ministeriöiden vastuu asiassa?

Maan hallituksen (valtioneuvoston) ja ministeriöiden vastuu oikeusvaltion ja perusoikeuksien turvaamisessa on toimeenpanna lakeja, johtaa valtionhallintoa ja valmistella uutta lainsäädäntöä siten, että ne kaikissa tilanteissa kunnioittavat perustuslakia.

Hallituksen ja ministeriöiden keskeisimmät velvollisuudet jakautuvat seuraavasti:

1. Velvollisuus edistää perusoikeuksia

• Perustuslain 22 § velvoittaa julkista valtaa – eli myös hallitusta ja ministeriöitä – turvaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen.

• Hallituksen on aktiivisesti toimittava niin, että kansalaisten oikeudet (esim. oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja turvallisuuteen) toteutuvat käytännössä.

2. Lakien valmistelu ja perustuslaillisuus

• Ministeriöt valmistelevat suurimman osan Suomen laeista.

• Lakien valmistelussa ministeriöiden on varmistettava, että uudet lakiesitykset eivät loukkaa kansalaisten perusoikeuksia tai kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.

• Hallituksen esityksiin sisällytetään aina erillinen jakso, jossa arvioidaan esityksen suhdetta perustuslakiin.

3. Laillisuusperiaatteen noudattaminen

• Hallituksen ja ministereiden on toimittava kaikessa päätöksenteossaan tiukasti lain puitteissa (laillisuusperiaate).

• Ministerit kantavat toiminnastaan sekä poliittisen vastuun eduskunnalle että juridisen ministerivastuun.

4. Oikeushallinnon resursseista huolehtiminen

• Oikeusministeriö vastaa siitä, että tuomioistuimilla, syyttäjillä ja oikeusaputoimistoilla on riittävät resurssit ja määrärahat toimia.

• Jos oikeuslaitoksen määrärahoja leikataan liikaa, oikeudenkäynnit venyvät, mikä vaarantaa kansalaisten oikeusturvan. Tästä toimivuudesta hallitus on budjettivastuussa.

5. Sisäisen turvallisuuden ja järjestyksen ylläpito

• Sisäministeriö johtaa poliisin toimintaa, jonka tehtävänä on suojella kansalaisten henkeä, terveyttä ja omaisuutta sekä varmistaa, että rikokset tutkitaan ja uhrithan saavat oikeutta.

Mikä on eduskunnan puhemiehistön ja hallituksen vastuullisten ministereiden vastuu asiassa?

Eduskunnan puhemiehistöllä ja hallituksen ministereillä on molemmilla lakiin pohjautuva, mutta täysin erilainen rooli oikeusvaltion ja kansalaisten perusoikeuksien turvaamisessa. Puhemiehistö valvoo prosessien laillisuutta eduskunnan sisällä, kun taas vastuulliset ministerit kantavat konkreettisen poliittisen ja oikeudellisen vastuun siitä, mitä maassa säädetään ja miten valtionhallinto toimii. [1, 2, 3]

Eduskunnan puhemiehistön vastuu (Menettelytapojen ja laillisuuden valvonta)

Eduskunnan puhemiehistö (puhemies sekä kaksi varapuhemiestä) ei säädä lakeja, vaan johtaa eduskunnan työtä ja täysistuntoja. Oikeusvaltion kannalta heidän vastuunsa on kriittinen kahdesta syystä: [1, 2, 3]

• Täysistuntojen perustuslainmukaisuuden valvonta: Puhemiehen tärkein perustuslaillinen tehtävä on valvoa, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia.

• Puhemiehen kieltäytymisoikeus: Jos hallituksen lakiesitys tai eduskunnassa tehty päätösehdotus on suoraan ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, puhemiehellä on velvollisuus ja oikeus kieltäytyä ottamasta asiaa äänestykseen tai käsittelyyn.

• Poliittinen puolueettomuus ja tasapuolisuus: Puhemiehistön on kohdeltava kaikkia kansanedustajia ja eduskuntaryhmiä tasapuolisesti. Tämä suojelee demokratiaa varmistamalla, että myös opposition ääni ja vähemmistöjen oikeudet tulevat kuulluiksi lakiprosessissa. [1, 2]

Hallituksen vastuullisten ministereiden vastuu (Toiminnallinen ja sisällöllinen vastuu)

Koko hallitus vastaa perusoikeuksien toteutumisesta, mutta tietyillä ministereillä on erityinen toimialakohtainen vastuu oikeusvaltion ydinalueista: [1]

1. Oikeusministeri

• Ylin vastuu oikeusvaltion toimivuudesta: Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä sekä huolehtii kansalaisten perusoikeuksista.

• Resurssien turvaaminen: Vastaa siitä, että tuomioistuimilla, syyttäjillä, oikeusavulla ja vankiloilla on rahalliset ja toiminnalliset edellytykset ratkoa ihmisten riitoja ja rikoksia ilman kohtuuttomia viiveitä.

• Lainvalmistelun laatu: Koordinoi kansallista perus- ja ihmisoikeuspolitiikkaa ja valvoo, että ministeriöiden tekemä lainvalmistelu on perustuslain mukaista. [1, 2, 3]

2. Sisäministeri

• Arjen oikeusturva ja fyysinen turvallisuus: Johtaa poliisia, Rajavartiolaitosta ja pelastustointa.

• Rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen: Vastaa siitä, että poliisilla on resurssit tutkia rikokset nopeasti ja tasapuolisesti, jotta rikosten uhrit saavat oikeutta ja kansalaisten perusoikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen toteutuu. [1]

3. Pääministeri

• Hallituksen johtaminen: Johtaa hallituksen toimintaa ja vastaa siitä, että hallituksen politiikka kokonaisuudessaan kunnioittaa oikeusvaltioperiaatteita.

• Pääministeri kantaa viime kädessä poliittisen vastuun siitä, jos hallitus yrittää viedä läpi esityksiä, jotka horjuttavat perustuslakia tai kansalaisten yhdenvertaisuutta. [1, 2]

Miten heidän vastuunsa eroaa käytännössä?

Toimija [1, 2, 3, 4, 5]	Vastuun luonne	Jos perusoikeuksia loukataan...
Puhemiehistö	Prosessuaalinen: Valvoo, että eduskunta toimii sääntöjen mukaan.	Puhemies voi katkaista istunnon tai evätä lakiesityksen käsittelyn perustuslain vastaisena.
Ministerit	Substanssivastuu: Vastaavat lakien sisällöstä ja rahoituksesta.	Ministeri voi joutua poliittiseen vastuuseen (luottamuslauseäänestys) tai juridiseen vastuuseen Valtakunnanoikeudessa.

Olen joutunut Suomen valtion kidutusrikoksen kohteeksi. Kidutus on kestänyt nyt yli 30 vuotta ja syrjintä yli 40 vuptta.

Olen joutunut syyttömänä kärsimään 4 konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion sekä 7 kunnianloukkaustuomiota. Minut on tuomittu 5 kuukauden ehdottomaan vankeuteen käräjätuomari S.E:n rikostutkintapyynnön seurauksena. Olen menettänyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta, yritykseni, omaisuuteni, ihmisarvoni ja minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut luottokelvottomana yli 30 vuotta enkä ole voinut harjoittaa yritystoimintaa. En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 30 vuoteen. Minut on pidätetty useita kertoja rikollisten toimesta ja olen joutunut olemaan maan paossa Suomessa, Ruotsissa ja Bulgariassa. Olen joutunut hakemaan poliittista turvapaikkaa Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta Euroopan Unionilta eli oikeuskomisaari Vera Jourovalta sekä Bulgarian presidentiltä. Olen menettänyt terveyteni sairastuttuani syöpään ja korkeaan verenpaineeseen. Syövän onnistuin voittamaan, mutta korkea verenpaine on tuhonnut elimistöäni ja on edelleenkin hengenvaarallisen korkea. Nyt olen sairastunut myös diabetekseen. Minulle on aiheutettu avioero valtion rikollisen toiminnan johdosta. Tämä on minulle äärettömän vaikea asia.

Koska poliisi ei tutki ja korkein oikeus ei pura eri oikeusasteiden vääriä päätöksiä, niin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin haastaa ulosottoviranomaiset oikeuteen sen johdosta, että he perivät minulta sellaisia saatavia, mitkä on saatu aikaan rikosten avulla ja siksi ne on perintäkelvottomia.

1. Syylliseksi epäillyt

Oikeusministeriön kansialiapäälliköt vuosina 1991 -2026

Oikeusministeriön kansialiapäälliköt vuosina 1991 -2026

Oikeusministeriön kansliapäällikköinä (korkeimpina virkamiehinä) ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:

• Teuvo Kallio (1990–1995)

• Kirsti Rissanen (1995–2007) – Suomen ensimmäinen nainen ministeriön kansliapäällikkönä.

• Tiina Astola (2007–2016)

• Asko Välimaa (2016–2018)

• Pekka Timonen (2018–2024)

• Antti Leinonen (2025–) – Nimitetty viisivuotiskaudelle, joka alkoi 1. tammikuuta 2025. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9]

Oikeusministerit vuosina 1991-2026

Oikeusministerit vuosina 1991-2026

Suomen oikeusministereinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]

• Hannele Pokka (Keskusta), 1991–1994

• Anneli Jäätteenmäki (Keskusta), 1994–1995

• Sauli Niinistö (Kokoomus), 1995–1996

• Kari Häkämies (Kokoomus), 1996–1998

• Jussi Järventaus (Kokoomus / ammattiministeri), 1998–1999

• Johannes Koskinen (SDP), 1999–2005

• Leena Luhtanen (SDP), 2005–2007

• Tuija Brax (Vihreät), 2007–2011

• Anna-Maja Henriksson (RKP), 2011–2015

• Jari Lindström (Perussuomalaiset / Sininen tulevaisuus), 2015–2017 – Toimi yhdistettynä oikeus- ja työministerinä.

• Antti Häkkänen (Kokoomus), 2017–2019

• Anna-Maja Henriksson (RKP), 2019–2023 – Toimi oikeusministerinä toistamiseen.

• Leena Meri (Perussuomalaiset), 2023– – Nykyinen oikeusministeri. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17]

Sisäministerit vuosian 1991-2026

Suomen sisäministereinä (vuoteen 2013 asti sisäasiainministeri) ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:

• Mauri Pekkarinen (Keskusta), 1991–1995

• Jan-Erik Enestam (RKP), 1995–1999

• Häri Holkeri (Kokoomus), 1999–2000

• Ville Itälä (Kokoomus), 2000–2003

• Kari Rajamäki (SDP), 2003–2007

• Anne Holmlund (Kokoomus), 2007–2011

• Päivi Räsänen (Kristillisdemokraatit), 2011–2015

• Petteri Orpo (Kokoomus), 2015–2016

• Paula Risikko (Kokoomus), 2016–2018

• Kai Mykkänen (Kokoomus), 2018–2019

• Maria Ohisalo (Vihreät), 2019–2021

• Krista Mikkonen (Vihreät), 2021–2023 – Tuurasi Ohisaloa tämän vanhempainvapaan aikana ja jatkoi kauden loppuun.

• Mari Rantanen (Perussuomalaiset), 2023–2024

• Lulu Ranne (Perussuomalaiset), 2024 – Toimi määräaikaisena liikenne-, viestintä- ja sisäministerinä.

• Mari Rantanen (Perussuomalaiset), 2024– – Palasi takaisin tehtävään ja toimii nykyisenä sisäministerinä

Suomen sisäministeriön (vuoteen 2013 asti sisäasiainministeriö) kansliapäällikköinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]

• Juhani Perttunen, 1984–2001

• Kari Häkämies, 2001–2003

• Ritva Viljanen, 2003–2012 – Ministeriön ensimmäinen nainen kansliapäällikkönä.

• Päivi Nerg, 2012–2017 – Johti ministeriön virkamiesvalmistelua vuoden 2015 suuren pakolaiskriisin aikana.

• Ilkka Salmi, 2018–2019

• Kirsi Pimiä, 2020–2025

• Matti Sarasmaa, 2025– – Aloitti viisivuotiskautensa 1. helmikuuta 2025 siirryttyään Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön tehtävästä. [1, 2, 3, 4, 5, 6]

Suomen poliisiylijohtajina ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:

• Olli Urponen, 1983–1997 – Johti poliisivaihetta muun muassa Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina.

• Reijo Naulapää, 1998–2004

• Markku Salminen, 2005–2008 – Siirtyi virkaan Rikosseuraamusviraston pääjohtajan paikalta.

• Mikko Paatero, 2008–2015 – Hänen kaudellaan toteutettiin suuri rakenneuudistus ja perustettiin nykyinen Poliisihallitus.

• Seppo Kolehmainen, 2015–2024 – Pitkäaikainen johtaja, jonka kausi päättyi eläkkeelle jäämiseen.

• Ilkka Koskimäki, 2024– – Nykyinen poliisiylijohtaja, joka nimitettiin viisivuotiskaudelle 1. syyskuuta 2024 alkaen. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11]

Oulun läänin poliisipäällikkönä vuosina 1991-2026

Oulun alueen poliisijohtorakenne on muuttunut merkittävästi vuosien 1991–2026 aikana. Vuoteen 2009 asti aluetta johti Oulun lääninpoliisijohtaja. Vuoden 2010 suuressa poliisihallinnon rakenneuudistuksessa läänit lakkautettiin, ja tilalle perustettiin nykyinen Oulun poliisilaitos, jota johtaa poliisipäällikkö. [1, 2, 3, 4]

Tässä ovat Oulun alueen korkeimmat poliisijohtajat vuodesta 1991 vuoteen 2026:

Oulun lääninpoliisijohtajat (vuoteen 2009 asti)

• Erkki Haikola (–2006) – Pitkäaikainen lääninpoliisijohtaja ja poliisineuvos, joka jäi eläkkeelle tammikuun lopussa 2006.

• Sauli Kuha (2006–2009) – Siirtyi lääninpoliisijohtajaksi helmikuussa 2006. Virka lakkautettiin vuoden 2009 lopussa aluehallintouudistuksen myötä. [1, 3, 4, 5]

Oulun poliisilaitoksen poliisipäälliköt (2010–2026)

• Veli-Erkki Wäre (2010–2012) – Toimi uudistetun Oulun poliisilaitoksen ensimmäisenä poliisipäällikkönä, kunnes jäi eläkkeelle elokuussa 2012.

• Sauli Kuha (2012–2020) – Palasi alueelliseen johtoon poliisipäälliköksi. Hän johti laitosta muun muassa vuoden 2014 suuren paikallispoliisiuudistuksen (Pora 3) ja vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin läpi, kunnes jäi eläkkeelle kesäkuussa 2020.

• Mika Heinilä (2020–) – Aloitti virassa elokuussa 2020. Elokuussa 2025 Poliisihallitus nimitti hänet uudelle viisivuotiskaudelle, joka jatkuu aina vuoteen 2030 asti

Suomen valtakunnansyyttäjän virka perustettiin vuonna 1996, jolloin ylimmän syyttäjän tehtävät siirtyivät pois valtioneuvoston oikeuskanslerilta. Tästä syystä ajanjaksolla 1991–1996 maassa ei vielä ollut valtakunnansyyttäjää. [1]

Virkaa perustamisesta lähtien aina vuoteen 2026 asti ovat hoitaneet seuraavat henkilöt: [1, 2, 3]

• Matti Kuusimäki (1997–2010) – Suomen ensimmäinen valtakunnansyyttäjä.

• Matti Nissinen (2010–2018) – Irtisanottiin virastaan virkavelvollisuuden rikkomisen vuoksi alkuvuodesta 2018. Hänen hyllytyksensä ja irtisanomisaikansa aikana virkaa hoidettiin tilapäisesti apulaisvaltakunnansyyttäjän toimesta.

• Raija Toiviainen (2018–2022) – Toimi virassa elokuusta 2018 alkaen aina eläkkeelle jäämiseensä asti lokakuussa 2022.

• Ari-Pekka Koivisto (2022–) – Aloitti virassa 1. lokakuuta 2022 ja toimii Suomen nykyisenä valtakunnansyyttäjänä. [1]

Suomen korkeimman oikeuden presidentteinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]

• Olavi Heinonen (1989–2001) – Johti korkeinta oikeutta Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina.

• Leif Sevón (2002–2005) – Siirtyi tehtävään toimittuaan sitä ennen Suomen ensimmäisenä tuomarina Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa.

• Pauliine Koskelo (2006–2015) – Korkeimman oikeuden ensimmäinen naispresidentti. Siirtyi virasta tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.

• Timo Esko (2016–2019) – Nimitettiin virkaan Turun hovioikeuden presidentin paikalta.

• Tatu Leppänen (2019–) – Nykyinen presidentti, joka aloitti virassaan 1. syyskuuta 2019. [1, 2, 3, 4, 5]

Pääministerit vuosina 1991-2026

Suomen pääministereinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt:

• Esko Aho (Keskusta), 1991–1995

• Paavo Lipponen (SDP), 1995–2003 – Johti kahta pitkäikäistä "sateenkaarihallitusta".

• Anneli Jäätteenmäki (Keskusta), 2003 – Suomen ensimmäinen naispääministeri, jonka kausi kesti vain 69 päivää.

• Matti Vanhanen (Keskusta), 2003–2010

• Mari Kiviniemi (Keskusta), 2010–2011

• Jyrki Katainen (Kokoomus), 2011–2014 – Johti kuuden puolueen "katajaisen" hallituskoalitiota.

• Alexander Stubb (Kokoomus), 2014–2015

• Juha Sipilä (Keskusta), 2015–2019

• Antti Rinne (SDP), 2019

• Sanna Marin (SDP), 2019–2023 – Johti viiden puolueen naisviisikon hallitusta koronakriisin ja Nato-prosessin aikana.

• Petteri Orpo (Kokoomus), 2023– – Nykyinen pääministeri, joka johtaa oikeistohallitusta. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8]

Eduskunnan puhemiehenä vuosina 1991-2026

Eduskunnan puhemiehinä ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat henkilöt: [1]

• Kalevi Sorsa (SDP), 1989–1991

• Esko Aho (Keskusta), 1991 – Toimi puhemiehenä lyhyen aikaa ennen nousuaan pääministeriksi.

• Ilkka Suominen (Kokoomus), 1991–1994

• Riitta Uosukainen (Kokoomus), 1994–1995 – Suomen ensimmäinen naispuhemies.

• Paavo Lipponen (SDP), 1995 – Toimi väliaikaisena puhemiehenä ennen siirtymistään pääministeriksi.

• Riitta Uosukainen (Kokoomus), 1995–1999

• Jukka Mikkola (SDP), 1999 – Toimi lyhyen aikaa vaalien jälkeisenä väliaikaisena puhemiehenä.

• Riitta Uosukainen (Kokoomus), 1999–2003

• Anneli Jäätteenmäki (Keskusta), 2003 – Toimi lyhyen ajan puhemiehenä ennen pääministeriksi tuloaan.

• Paavo Lipponen (SDP), 2003–2007 – Palasi puhemieheksi pääministerikautensa jälkeen.

• Timo Kalli (Keskusta), 2007

• Sauli Niinistö (Kokoomus), 2007–2011

• Ben Zyskowicz (Kokoomus), 2011 – Toimi väliaikaisena puhemiehenä vaalien jälkeen.

• Eero Heinäluoma (SDP), 2011–2015

• Juha Sipilä (Keskusta), 2015 – Lyhyt kausi ennen siirtymistä pääministeriksi.

• Maria Lohela (Perussuomalaiset / Sininen tulevaisuus), 2015–2018

• Paula Risikko (Kokoomus), 2018–2019

• Antti Rinne (SDP), 2019 – Lyhyt kausi ennen pääministeriyttä.

• Matti Vanhanen (Keskusta), 2019–2020

• Anu Vehviläinen (Keskusta), 2020–2022

• Matti Vanhanen (Keskusta), 2022–2023

• Petteri Orpo (Kokoomus), 2023 – Lyhyt kausi vaalien jälkeen ennen pääministeriksi siirtymistä.

• Jussi Halla-aho (Perussuomalaiset), 2023– – Aloitti tehtävässä kesäkuussa 2023 ja hänet on valittu uudelleen puhemieheksi myös valtiopäiville 2024, 2025 ja 2026. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 13]

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan (PeV) puheenjohtajina ovat vuosina 1991–2026 toimineet seuraavat kansanedustajat: [1]

• Ben Zyskowicz (Kokoomus), 1985–1993

• Sauli Niinistö (Kokoomus), 1993–1995

• Kari Häkämies (Kokoomus), 1995–1996

• Ville Itälä (Kokoomus), 1996–1999

• Gunnar Joutsenlahti (Kokoomus), 1999–2000

• Paula Kokkonen (Kokoomus), 2000–2003

• Kimmo Sasi (Kokoomus), 2003–2011 – Johti valiokuntaa pitkään aikana, jona uusi perustuslaki vakiinnutti asemaansa.

• Johannes Koskinen (SDP), 2011–2015 – Puheenjohtajuus siirtyi perinteisesti Kokoomukselta SDP:lle.

• Annica Moore (Vihreät), 2015 – Toimi väliaikaisena puheenjohtajana vaalien jälkeen.

• Annika Lapintie (Vasemmistoliitto), 2015–2019 – Luotsasi valiokuntaa muun muassa Sipilän hallituksen suurten sote-uudistusyritysten perustuslaillisen arvioinnin läpi.

• Maria Tolppanen (SDP), 2019 – Lyhyt kausi uuden eduskunnan järjestäytyessä.

• Johanna Ojala-Niemelä (SDP), 2019–2021 – Johti valiokuntaa muun muassa korona-ajan poikkeustilalainsäädännön sekä ministerivastuullisuusasian (ns. Haavisto-keissi) käsittelyn aikana.

• Antti Rinne (SDP), 2021–2023 – Nousi puheenjohtajaksi Ojala-Niemelän sairausloman jälkeen ja johti valiokuntaa kauden loppuun.

• Heikki Vestman (Kokoomus), 2023– – Nykyinen puheenjohtaja. Hänen kaudelleen on osunut merkittäviä ja julkisuudessa paljon keskusteltuja juridisia vääntöjä, kuten vuoden 2024 rajaturvallisuuslaki (ns. käännytyslaki) sekä hallituksen työmarkkinauudistusten perustuslaillinen arviointi. [1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10, 11, 12, 13]

Suomen hallitukset vuosina 1991-2026

Suomen hallitukset vuosina 1991–2026 järjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:

• Ahon hallitus (26.4.1991 – 13.4.1995)

  • Pääministeri: Esko Aho (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, Kokoomus, RKP, KD (SKL)

• Lipposen I hallitus (13.4.1995 – 15.4.1999)

  • Pääministeri: Paavo Lipponen (SDP)

  • Pohja: SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP (ns. sateenkaarihallitus)

• Lipposen II hallitus (15.4.1999 – 17.4.2003)

  • Pääministeri: Paavo Lipponen (SDP)

  • Pohja: SDP, Kokoomus, Vasemmistoliitto, RKP, Vihreät (erosi 2002)

• Jäätteenmäen hallitus (17.4.2003 – 24.6.2003)

  • Pääministeri: Anneli Jäätteenmäki (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, SDP, RKP

• Vanhasen I hallitus (24.6.2003 – 19.4.2007)

  • Pääministeri: Matti Vanhanen (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, SDP, RKP

• Vanhasen II hallitus (19.4.2007 – 22.6.2010)

  • Pääministeri: Matti Vanhanen (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, Kokoomus, Vihreät, RKP

• Kiviniemen hallitus (22.6.2010 – 22.6.2011)

  • Pääministeri: Mari Kiviniemi (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, Kokoomus, Vihreät, RKP

• Kataisen hallitus (22.6.2011 – 24.6.2014)

  • Pääministeri: Jyrki Katainen (Kokoomus)

  • Pohja: Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto (erosi 2014), Vihreät, RKP, KD (ns. sixpäck)

• Stubbin hallitus (24.6.2014 – 29.5.2015)

  • Pääministeri: Alexander Stubb (Kokoomus)

  • Pohja: Kokoomus, SDP, RKP, KD, Vihreät (erosi 2014)

• Sipilän hallitus (29.5.2015 – 6.6.2019)

  • Pääministeri: Juha Sipilä (Keskusta)

  • Pohja: Keskusta, Perussuomalaiset, Kokoomus (loppukaudesta Sininen tulevaisuus PS:n tilalla)

• Rinteen hallitus (6.6.2019 – 10.12.2019)

  • Pääministeri: Antti Rinne (SDP)

  • Pohja: SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP

• Marinin hallitus (10.12.2019 – 20.6.2023)

  • Pääministeri: Sanna Marin (SDP)

  • Pohja: SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP (ns. viisikko)

• Orpon hallitus (20.6.2023 –)

  • Pääministeri: Petteri Orpo (Kokoomus)

  • Pohja: Kokoomus, Perussuomalaiset, RKP, KD (nykyinen hallitus) [1, 2, 3, 4, 5]