Hyrynsalmella vaikutti 1990-luvun alkupuolella kuuluisa nimismies Vesa Juntunen. Hän sai rikoksistaan erittäin vähäiset tuomiot. Tämän tarinan taustan olen kertonut päiväkirjani kohdassa
”Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia” (26.4.2007)
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=258
Johdanto
Olen käynyt laajan rikosprosessin asiakirja-aineiston läpi ja haastatellut keskeiset rikosten uhrit. Olen varma siitä, että asiassa annetut oikeuden päätökset ovat varmasti vääriä ja todelliset rikolliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla. Asianajaja Mikko Kovalainen on väärentänyt avoimia asianajovaltakirjoja ja hän on sitten toiminut päämiestensä lukuun ja näiden tietämättä aiheuttaen näille valtavaa taloudellista vahinkoa ja mittaamattomia henkisiä kärsimyksiä. Väärennetyt nimikirjoitukset näkyvät avoimista asianajovaltakirjoista ja oikeat nimikirjoitukset nimikirjoitusnäytteistä, jotka voitte itse todeta tämän jutun kuvista.
Vääryyttä kaikissa asteissa
Tapaukseen liittyy keskeisesti asianajaja Mikko Kovalainen, joka asianosaisten todistuksen mukaan on väärentänyt avoimia valtakirjoja ja hoitanut asioita päämiesten lukuun näiden tietämättä. Menettelystä kertovat oikeudenkäyntipöytäkirjat ja todella omituiset eri oikeusasteiden päätökset, joita on syytä epäillä vääriksi, ihan todella ja vuoren varmasti! Ne ovat niin vääriä, että pakostakin mieleen tulee ajatus poliisin ja oikeuslaitoksen tietoisesta väärästä toiminnasta. Minun maallikkojuristina on vaikea ymmärtää miten täysijärkinen Joensuun käräjäoikeuden tuomari Pekka Janhunen ja lautamiehet Eeva Mikkola, Kauko Kareinen ja Anna-Liisa Luukkonen ovat voineet tehdä 25.4.2000 niin väärän päätöksen nro 10618.
Väärästä päätöksestä ja varatuomari Mikko Kovalaisen toimista joutuivat kärsimään Paavo Heikkinen, Pertti Virolainen, Aino Jääskeläinen, Martti Kinnunen, Kirsti Kinnunen, Eija Pietikäinen ja Esa Kinnunen.
En myöskään ymmärrä Itä-Suomen hovioikeuden tuomiota, mikä on annettu 12.12.2000 ja jonka numero nro 1298 ja Diaarinro R00/666. Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Juha Voutilainen, Marja-Liisa Karotie ja Paavo Eestilä. Esittelijänäon toiminut Kirsi-Marja Kultala.
Minä en ymmärrä, miten he ovat voineet tehdä näin väärän päätöksen. Korkeimmassa oikeudessa asian on esitellyt 29.1.2002 Sari Ruokojärvi. Korkein oikeus ei ole antanut päätöksessään R2001/167 nro 0193 valituslupaa tähän asiaan. Sen verran olen oppinut tuntemaan Sari Ruokojärven toimintaa, että jos minulla olisi valtaa, niin Sari Ruokojärvi ei toimisi Korkeimman oikeuden esittelijänä enää päivääkään. Minä en myöskään ymmärrä, miksi poliisi ei ole perusteellisesti selvittänyt näitä asioita. Miksi nykyisin Sisä-asiainministeriön poliisiosastolla työskentelevä Jouni Välkki on suojellut rikollisia ja peitellyt rikollista toimintaa?
Ei voi välttyä vaikutelmalta, että on tietoisesti tehty vääriä päätöksiä niin poliisin kuin oikeuslaitoksenkin toimesta.
Todellista sikailua?
On syytä epäillä ja on ilmeisen todennäköistä, että asianajaja Mikko Kovalainen on väärentänyt avoimet asianajovaltakirjat ja toiminut niiden avulla täysin päämiesten tietämättä heidän lukuunsa. Sekä Seppo että Paavo Heikkinen todistavat, etteivät he ole allekirjoittaneet avoimia asianajovaltakirjoja Mikko Kovalaiselle. Samaa osoittavat myös käsialanäytteet. Käräjäoikeuden pöytäkirjat tukevat vahvasti tätä havaintoa.
Asianajaja Mikko Kovalaisella oli tapana lainata päämiehiltään rahaa asioiden hoitamiseksi. Joensuun käräjäoikeuden pöytäkirja 10.12.1996 R96 osoittaa selkeästi millaista vempulointia Mikko Kovalaisen raha-asioiden hoito oli. Siksi asianomistajat nostivatkin kanteen Mikko Kovalaista vastaan kavalluksesta ja sellaisesta.
Otteita Joensuun käräjäoikeuden pöytäkirjasta
Syyttäjä: Jokainen matkalaskuun merkitty yksilöity päivä on virheellinen.
Kovalainen: Laskussa saattaa olla päivämääräheittoja.
Virolainen: Kovalainen on myöntänyt tekaisseensa laskun. Aino Jääskeläinen ei ole antanut mitään selvityksiä matkoihin liittyen, ainoastaan selvitykset maksamistaan palkkioista. Kovalainen on toimittanut asiakirjat verottajalle matkalaskuna, koska nämä eivät silloin olleet verotettavaa tuloa. Kovalainen on tässä asianomistajan käsityksen mukaan syyllistynyt myöskin verorikokseen.
Virolainen: Matkalasku on esitetty Tampereen käräjäoikeudessa. Siellä on esitetty kaikki se, paljonko aikaa on käytetty neuvotteluihin ja matkoihin, mutta ne on ”könttäsummana”. Ei ole olemassa mitään tarkkoja selvityksiä. Kun vertaa kaikkia niitä suorituksia, jotka Jääskeläinen ja Kinnuset ovat Kovalaiselle maksaneet, Kovalaisen tekemiin toimenpiteisiin, osoittaa, että on maksettu yli 40 000 mk enemmän kuin mitä Kovalaisen toimeksiannoista olisi tullut.
Puheenjohtaja: Väitetään, että olette tehnyt valtakirjat, pitääkö se paikkansa?
Kovalainen: Kyllä varmasti pitää.
Puheenjohtaja: Pöytäkirjan liitteenä olevan valtakirjan osalta väitetään, ettei se ole ollut alkuperäisenä. Oletteko valmistanut sen?
Kovalainen: Minulla oli joitakin sellaisia valtakirjoja blancona, joissa oli kaikkien kolmen päämiesten nimet.
Jääskeläinen: Sinulle ei ole koskaan annettu blanco-valtakirjaa, sen saat painaa kaaliisi.
Kovalainen: Jos minulta kysytään, että olenko väärentänyt Teidän nimet valtakirjaan, vastaan, että en varmasti ole. Jossakin on olemassa alkuperäinen valtakirja.
Virolainen: Esitutkinta ei ollut riittävän tarkka. Kovalaisella ei ole ollut blanco-valtakirjoja.
Virolainen: Esitän päämiehelleni kolme avointa asianajovaltakirjaa, jotka liittyvät tähän Oulun jutun pöytäkirjaan. Valtakirjat ovat diaarikansiossa esitutkintapöytäkirjan liitteenä no 2 sivulla 18 ja 102. Sivulla 18 oleva avoin asianajovaltakirja on päivätty 12.11.1992 ja sivulla 102 oleva valtakirja on päivätty 2.11.1992. Lisäksi täällä on vielä jonkun asian hoitamiseen Paavo Heikkisen valtakirja 1.11.1992. Onko nimikirjoitukset teidän allekirjoittamia?
Heikkinen: Yksikään nimistä ei ole minun kirjoittama, olen siitä varma.
Virolainen: Onko nämä teidän nimikirjoituksia?
Heikkinen: Ne ei ole minun käsialaa.
Lisäksi Paavo Heikkinen todistaa, ettei hän saanut Oulun oikeudenkäynnissä suuta aukaista. Sain jälkeenpäin oikeudenkäynnistä sen kuvan, että kaikki oli etukäteen sovittu.
Pöytäkirja 21.1.1997 R96/233
Virolainen: Mitä tulee viittaukseen minun hoitamasta asiasta, se on täysin yksipuolinen lausuma. Kovalainen ei tunne tätä asiaa. Lähtökohtana on se, että Kovalainen on kiertänyt Jämsässä keräämässä juttuja, jotka on luvannut hoitaa ilmaiseksi, jos joku haluaa nostaa juttuja minua vastaan.
Paavo Heikkinen: Aloitan ensimmäisestä suorituksesta, mikä oli 7000 mk. Mikko soitti minulle, ensin puhuttiin 5000 markasta. Se sovittiin ja puhelu lopetettiin. Hetken päästä soitti uudestaan ja sanoi ja noitui, että 7000 mk, joka piti hoitaa etukynteen. Sovittiin, että se on 7000 mk, jolla Mikko lupasi hoitaa Oulun reissun ja sanoi, että varmasti lähtee rahaa 500.000 – 600.000 mk. Mikko pyysi 10 000 mk, pankkisiirtoon tuli merkintä, että lainaksi. En luottanut siihen, kun näin, että vasu on pohjaton, vaan panin pankkisiirtoon eräpäivän, mihin mennessä pitää maksaa takaisin. Sitä rahaa ei tullut. Sitten oli 11 000 mk, jolla pelastimme hänet konkurssista, jossa oli 10 000 mk Timo Heikkiseltä ja 1000 mk Bruno Kovalaiselta. Siinäkin oli vilppiä Brunon ja Mikon kesken. Vaikka minä pistin Brunon puolesta tonnin, Mikko ja Bruno olivat sopineet asiasta ja Mikko oli hyvittänyt Brunolle 1000 mk. Soitin asiasta Brunolle, joka sanoi, ettei hän ole sitä rahaa minulta ottanutkaan. Sanoin hänelle, että sinähän käskit panna 1 000 mk, silloin Bruno sanoi, että niinhän se oli ja että hän oli jo sopinut Mikon kanssa asian. Bruno teki laskun ja sain vakuutusyhtiöstä sen, loppu on edelleen auki”.
Heikkinen: Se on konkurssista pelastamiseksi. Jatkan vielä Törmäsen asiasta, joka oli myös meidän asia. Törmänen oli ollut monta vuotta konkurssissa. Kerran olen asiasta Mikolle maininnut, mutta siihenkään asiaan en ole valtakirjaa antanut.
Kovalainen: Olen tunnettu siitä, että aina otan ennakoita.
Pentti Heikkinen: Suomussalmen kihlakunnanoikeudessa käsiteltiin allasvuokramaan purkamista, mikä oli mielestäni aivan asiaton asia, koska siitä ei tullut muuta kuin Paavolle lisäkustannuksia. Minusta se oli käsittämätöntä.
Virolainen: Millä tavalla seurasitte oikeudenkäyntiä?
Pentti Heikkinen: Olin siihen aikaan lautamiehenä. Jääväsin itseni ja kuuntelin jutun.
Virolainen: Mikä Teidän mielestänne siinä oli tavatonta?
Pentti Heikkinen: Sitä ei olisi tarvinnut vetää oikeuteen ollenkaan, asian olisi pystynyt hoitamaan muuten.
Virolainen: Onko Teillä tietoa siitä, onko Paavo Heikkinen antanut Kovalaiselle suostumusta oikeudenkäynnin nostamiseen?
Pentti Heikkinen: Ei varmasti. Paavo oli yllättynyt itsekin siitä ja minäkin olin.
Virolainen: Mistä luulette sen johtuneen.
Pentti Heikkinen: Tässä oli vain rahastuksen maku. Paavon taloudellinen tilanne heikkeni koko ajan, kun tällaisia juttuja vedettiin.
Pentti Heikkinen: Tarkoitin sitä, että kaikki Mikon ajamat asiat ovat menneet siten, ettei niissä ole ollut tarkoituskaan pärjätä. Rahastuksen maku on ollut koko ajan.
Virolainen: Tunnetko veljenne käsialan?
Pentti Heikkinen: Mielestäni tunnen.
Virolainen näytti Pentti Heikkiselle esitutkintapöytäkirjan liitteen 2, hovioikeuden aktin sivuja 18 ja 102.
Pentti Heikkinen: Sivun 18 allekirjoitus on mielestäni oudonnäköinen käsiala.
Virolainen: Mitä sanotte näistä nimikirjoituksista?
Pentti Heikkinen: Uskoisin, ettei kumpikaan ole Paavon nimikirjoituksia.
Asiakirjoista selvenee, että Heikkiset eivät tienneet minkä jutun milloinkin Mikko Kovalainen on nostanut heidän tietämättään.
Pöytäkirjasta käy selville myös seuraavaa
Pesonen: Meitä kiinnosti, millä valtuudella asiamiehenä toiminut Kovalainen oli saanut kanteen vireille. Olen tiedustellut asiaa laamanni Konsenilta ja hän piti todennäköisenä, että Kovalainen oli jonkinlaisen valtuutuksen esittänyt, mutta mistään tuomiokunnan asiakirjoista valtakirjaa ei ole myöhemmin löydetty, ja ilmeisesti Kovalainen on asiakirjoja puheenjohtajalle tuodessaan ottanut mahdollisesti itse tekaistun valtakirjan haltuunsa peitelläkseen tekosensa.
Virolainen: Esitutkintapöytäkirjan liitteen hovioikeuden asiakirjavihkon sivuilla 18 ja 102 on valtakirjat. Oletteko ruvennut selvittämään tätä asiaa jotenkin?
Pesonen: Se on ilmeisesti harjoituskappale.
Virolainen: Mitä tarkoitatte sillä, että se on harjoituskappale?
Pesonen: Käsiala viittaa siihen. Sillä tavoitellaan Paavo Heikkisen nimikirjoitusta.
Virolainen: Paavo Heikkinen on kertonut, ettei ne ole hänen nimikirjoituksia.
Pesonen: Paavo Heikkiselle oli täysi yllätys, että vieraalla käsialalla oli kirjoitettu hänen nimensä kolmeen valtakirjaan.
Virolainen: Miksi tarkastelitte juuri valtakirjoja?
Pesonen: Paavo Heikkinen ei ole antanut valtuutusta juttuun.
Virolainen: Tuliko Teille se käsitys, ettei Paavo Heikkinen ollut antanut myöskään lupaa kirjoittaa nimeään?
Pesonen: Paavo sanoi vahtimestarin kuullen, että tämä on toisen kirjoittama ja ilman hänen suostumustaan.
Virolainen: Miten tämä homma jatkui näiden juttujen osalta?
Pesonen: Huhtikuussa 1994 menin Kovalaisen toimistoon valtakirjalla hakemaan Paavo Heikkisen asiakirjoja. Kovalainen käski poistumaan toimistostaan.
Oikeuden puheenjohtaja: Mitkä ovat havaintonne siltä ajalta, kun Mikko Kovalainen hoiti Paavo Heikkisen asioita?
Pesonen: Ennen kesäkuuta minulla oli se käsitys, että Kovalaisen ja Paavo Heikkisen välillä oli jonkin verho. Paavo Heikkisellä ei ollut tietoa, missä mennään eikä Kovalainen silloin antanut hänelle tarkkoja tietoja.
Virolainenkin tuomittiin
Itä-Suomen hovioikeudessa asianajaja, entinen poliisiylitarkastaja Pertti Virolainen tuomittiin perättömästä ilmiannosta asianajaja Mikko Kovalaisen vaatimuksesta korvaamaan Mikko Kovalaiselle henkisistä kärsimyksistä 10 000 markkaa ja oikeudenkäyntikuluja 15 000 markkaa. Molemmat summat korkoineen. On käsittämätöntä, että rikollisia suojellaan ja syyttömät joutuvat kärsimään.
Korkein Oikeus ei antanut valituslupaa asiassa. Tällainen on oikeusvaltio Suomi, mikä on Transparency Internationalin selvityksen mukaan maailman neljänneksi epäluotettavin ja kuuluu samaan viiteryhmään Perun, Indonesian ja Kamerunin kanssa.
Kuvat asiakirjadokumenteistä
-Valtakirja 1, nimikirjoitus väärennetty
-Sepon oikea nimikirjoitus
-Valtakirja 2, nimikirjoitus väärennetty
-Paavon oikea nimikirjoitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti