Kuvassa Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen
Minut kutsuttiin palaveriin Raahen ulosottoviraston Kalajoen toimistoon 20.10.2009 klo 15.00. Master of Law Mikko Kovalainen oli soittanut kihlakunnanvouti Jorma Pirttijärvelle ja vaatinut,että Erkki Ahon on noudatettava Rovaniemen hovioikeuden tuomiota 30.9.2009 ja poistettava sivuiltaan oikeuden määräämät tekstit. Kihlakunnanvouti Jorma Pirttijärvi oli alleviivannut tekstistä ne kohdat, mitkä on poistettava. Poistettavat neljä virkettä kuuluvat näin:
Tämä väärensi asianomistajien nimiä useisiin avoimiin valtakirjoihin ja ryhtyi hoitamaan asioita. Asianomaiset eivät tienneet asioista, kun Kovalainen hoiti asioita väärentämillään avoimilla valtakirjoilla. On syytä epäillä, että asianajaja Mikko Kovalainen käytti luottamusmiesasemaansa monella tavalla väärin. Hän lainasi päämieheltään kymmeniätuhansia rahaa ja jätti maksamatta lainaamansa rahat.
Minä olin poistanut jo omilta sivuiltani koko jutun ”Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia”. Poistin jutun sen takia, että en pystynyt Rovaniemen hovioikeuden tuomiosta tulkitsemaan mitkä asiat tulee poistaa. Kiitän kihlakunnanvouti Jorma Pirttijärveä ohjeistuksesta. Nyt voin jälleen julkistaa jutun sivuillani ja kaikki voivat tarkistaa, että olen poistanut jutustani nuo neljä virkettä.
Katso juttu
Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/suomussalmella-ei-tutkita-trkeit.html
Minun nimissäni on myös sivut erkkiaho.com. En kuitenkaan hallitse ja hallinnoi niitä sivuja ja siksi minä olen lähettänyt 21.10.2009 klo 8.16 sähköpostitse sivujen ylläpitäjälle tiedon siitä, että nuo lauseet on niillä sivuilla olevasta jutusta poistettava.
Poistettavien tekstien tarkastelua
Syytteen kolmannessa kohdassa Aho väittää Kovalaisen lainanneen rahaa päämieheltään ja jättäneen ne maksamatta. Todistusaineistona Aho esitti niin Raahen käräjäoikeudessa kuin Rovaniemen hovioikeudessa Joensuun käräjäoikeuden päätöksen 14.3.1997 diaarinumero R96/233. Tuolla päätöksellä Mikko Kovalainen velvoitettiin palauttamaan Vuokko Marketta Kinnuselle lainaamansa rahamäärä 9 600 markkaa 16 %:n korkoineen 1.2.1994 lukien.
Aho esitti niin Raahen käräjäoikeudessa kuin Rovaniemen hovioikeudessakin Pekka Pesosen kirjallisen todistuksen, jossa on seuraava teksti:
”Kovalainen on oikeuden salissa myöntänyt olevansa Paavo Heikkiselle velkaa ja toistanut asian edelleen oikeudensalissa. Mainitut sanat Kovalainen on sanonut Joensuun käräjäoikeuden tiloissa. Kovalainen sai Paavo Heikkiseltä 13.4.1992 yksitoistatuhatta ( 11.000,00) markkaa lainaksi. Hän maksoi rahoilla toimistonsa rästivuokria. Lisäksi Kovalainen sai 12.5.1993 pankkisiirtona (kymmenentuhatta) 10.000,00 markkaa lainaksi, tosite: ”Lainaksi eräpäivä 15.6.1993”. Kovalainen sai rahat nimenomaan lainaksi ehdolla ja lupauksella maksaa rahat takaisin. Allekirjoittaneella on asiasta kirjallinen materiaali hallussaan.
Pekka Pesonen.
Kovalainen on lainannut rahaa myös muilta henkilöiltä, joiden asianmiehenä hän toiminut.
Nyt Rovaniemen hovioikeuden päätöksen tekijät hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen, määräaikainen hovioikeudenneuvos Liisa Rintala ja määräaikainen hovioikeuden neuvos Timo Mäkeläinen sekä Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Määttä sekä lautamiehet ja syyttäjä Esa Mustonen joutuvat epäilyjen kohteeksi. Onko tarkoituksellisesti tehty väärät päätökset? Heidän on nyt todistettava, että lainvoimainen Joensuun käräjäoikeuden päätös 14.3.1997 on väärä sekä myös se, että Pekka Pesonen on antanut väärän todistuksen oikeudelle ja että pankkikuitti, jossa on selkeästi merkitty ”lainaksi 12.5.1993” on väärä.
Poistettava virke: Tämä väärensi asianomistajien nimiä useisiin avoimiin valtakirjoihin ja ryhtyi hoitamaan asioita.
Raahen käräjäoikeudelle ja Rovaniemen hovioikeudelle esitettiin todistusaineistona Seppo Heikkisen, Paavo Heikkisen, Kaisa Suomalaisen ja Heli Wikströmin todistukset siitä, että heidän nimensä on ”väärennetty” avoimiin valtakirjoihin. Rovaniemen hovioikeudelle esitettiin myös muita valtakirjoja ja asiakirjoja näiden lisäksi, joihin asianomistajien nimet oli väärennetty eli heidän nimensä ei ollut heidän kirjoittamiaan eikä heidän nimensä kirjoittamiseen ollut annettu minkäänlaista suostumusta.
Syytteen ensimmäisen kohdan mukaan Aho olisi todennut, että Kovalainen on väärentänyt avoimia valtakirjoja. Nyt Rovaniemen hovioikeuden päätöksen tekijöiden ja Raahen käräjäoikeuden tuomarin Jyrki Määtän ja lautamiesten sekä syyttäjä Esa Mustosen on todistettava, että Seppo Heikkinen on antanut väärän lausuman oikeudelle, kun on väittänyt ja todistanut asiakirja- ja käsialanäyttein, että hänen nimensä on väärennetty avoimiin valtakirjoihin. Myös Paavo Heikkinen, Kaisa Suomalainen ja Heli Wikström todistavat asiakirjanäytöin, että hänen nimensä on kirjoitettu ilman lupaa ja heidän tietämättään ja muiden toimesta avoimiin valtakirjoihin. Näiden osalta Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden Esko Oikarisen, Liisa Rintalan ja Timo Mäkeläisen ja Raahen käräjäoikeuden tuomarin Jyrki Määtän ja lautamiesten sekä syyttäjä Esa Mustosen on pysyttävä todistamaan, että ko. henkilöt ovat antaneet väärän todistuksen oikeudelle. Seppo Heikkisen osalta ei voida vedota Itä-Suomen hovioikeuden tuomioon, koska asiaa ei ole vielä koskaan aikaisemmin käsitelty missään oikeusasteessa eikä varsinkaan Itä-Suomen hovioikeudessa.
Syytteen toisessa kohdassa Aho olisi todennut, että on syytä epäillä Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin. Kirjoituksesta Rovaniemen hovioikeus on määrännyt poistettavaksi virkkeen: Asianomaiset eivät tienneet asioista, kun Kovalainen hoiti asioita väärentämillään avoimilla valtakirjoilla. On syytä epäillä, että asianajaja Mikko Kovalainen käytti luottamusmiesasemaansa monella tavalla väärin.
Seppo Heikkinen todistaa, että hän ei ole ollut mukana Oulun käräjäoikeudenistunnossa, johon Mikko Kovalainen haastoi Suorsan yrityksen. Hän ei ole myöskään antanut valtakirjaa Mikko Kovalaiselle hoitaa asiaa. Mikko Kovalainen haastoi väärät henkilöt oikeuteen, koska Lauri Heikkinen ja nimismies Juntunen olivat ne, joita on syytä epäillä. Oulun käräjäoikeus teki oikean päätöksen, mutta tuomarina istunut nykyinen Raahen käräjäoikeuden laamanni teki valituksen Mikko Kovalaisesta Rovaniemen hovioikeudelle.
Kovalaisen luottamusmiesaseman käyttö ja muut tosiasat käy kiistattomasti ilmi tästä todistusaineistosta minkä selostus kuuluu näin ja on esitetty niin Rovaniemen hovioikeudelle kuin Raahen käräjäoikeudellekin:
Näin toimittiin
Näin toimittiin
Jumalisjärven Lohi Ay myi 5.6.1988 Emäjoen Lohi Oy:lle 365 438 kalanpoikasta hintaan 0.50 markkaa/kappale. Kaupan arvo 182 719 markkaa. Saman kaupan perusteella Jumalisjärven Lohi Ay myi edelleen 24 - 25.1988 välisenä aikana 1-vuotiaita kirjolohen poikasia 10 820 kg à 15,00 markkaa kilo. Kaupan arvo oli 162 300 markkaa. Kahden kaupan yhteisarvo oli 345 019 markkaa.
Kaupassa myyjänä oli Jumalisjärven Lohi Ay:stä Lauri Heikkinen ja ostajana Emäjoen Lohi Oy:n puolesta sama mies eli Lauri Heikkinen. Yhtiömiesten kirjallisen sopimuksen mukaan Lauri Heikkisellä ei ollut yksin oikeutta ko. kaupan tekemiseen.
Emäjoen Lohi Oy teki asiasta perusteettoman reklamaation, jonka ajankohdaksi reklamaatiossa on mainittu 17.6.1988.Reklamaation mukaan Emäjoen Lohi Oy maksaa kaloista vain 100 000 markkaa. Toinen reklamaatio on päivätty 15.9.1989. Silloin Emäjoen Lohi Oy:llä ei ollut enää reklamaatio-oikeutta kauppaan. Reklamaation mukaan käyväksi kauppahinnaksi on sovittu 108 200 markkaa.
Reklamaatiot on laatinut nimismies Vesa Juntunen ja hyväksynyt hänen yhtiökumppaninsa Lauri Heikkinen, joka oli kaupassa sekä myyjänä että ostajana. Lauri Heikkinen on hyväksynyt reklamaation kuulematta toista avoimen yhtiön osakasta Seppo Heikkistä. Teko on yhtiömiesten tekemän sopimuksen vastainen teko.
Koska Lauri Heikkinen oli sekä myyjä että ostaja samalla kertaa, niin reklamaation tekeminen kaupasta on käsittämätön asia ja osoittaa epärehellistä toimintaa.Näin ensimmäisestä kalanpoikaskaupasta jäi maksamatta 82 719 markkaa ja toisesta 54 100 markkaa. Yhteensä 136 819 markkaa.
Emäjoen Lohi Oy maksanut Lauri Heikkiselle poikasista 100 000 markkaa, eikä Lauri Heikkinen ole tilittänyt rahoja Jumalisjärven Lohi Ay:n tilille. Lauri Heikkinen tunnustaa kuulustelukertomuksessa saaneensa maksun 24.8.1988. "Rahoista puolet sijoitin Emäjoen Lohi Oy:n osakepääoman korottamiseen ja puolet jätin omaan käyttööni", sanoo Lauri Heikkinen kuulustelukertomuksessa.
Minun oikeustajuni mukaan teko täyttää rikoslain 36 luvun 2 §:n mukaisen törkeän petoksen tunnusmerkistön. Vesa Juntunen oli tuohon aikaan Hyrynsalmen virassa oleva nimismies ja hän on käyttänyt hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta ja teossa on käytetty hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta tilaa. Tekoa on pidettävä kokonaisuutta arvostellen törkeänä.
Keväällä 1987 Jumalisjärven Lohi Ay:n altaisiin kuoli kalanpoikasia noin 500 000 markan arvosta. Poikasten kuoleman aiheutti väärin asennetut vedenpumppauslaitteet. On syytä epäillä, että vedenpumppauslaitteet asennettiin tarkoituksellisesti väärin.
Kuulustelukertomuksissa kilpailevan yhtiön osakas Lauri Heikkinen tunnustaa asentaneensa laitteet."Koska minulla oli vastuuvakuutus, haimme korvausta aiheutuneesta vahingosta minun vastuuvakuutukseni perusteella. Vesa Juntunen täytti Hyrynsalmella korvaushakemuksen, jonka allekirjoitukseksi kelpasi vain Sepon nimikirjoitus. Koska korvaushakemuksella oli erittäin kiire, eikä Seppoa saatu puhelimitse kiinni, laitoin nimen Sepon puolesta. Katson, ettei nimenkirjoittamisella ole tapahtunut kenellekään vääryyttä, koska hakemus koski meidän yhteiselle yhtiölle aiheutuneen vahingon korvaamista".
On aika epätodennäköistä, että ammattimies voi kytkeä putket väärinpäin vedenpumppauslaitteissa. Kun ottaa Lauri Heikkisen muun toiminnan huomioon, niin vakuutuspetosepäily olisi pitänyt tutkia huomattavasti paremmin. Hyödynsaajana todellisuudessa on ollut Lauri Heikkinen ja vahingonkärsijänä Jumalisjärven Lohi Ay. Oliko rikostutkinnan esteenä Lauri Heikkisen yhtiökumppani, Hyrynsalmen virassa oleva nimismies Vesa Juntunen?
Asianomistajan osalta poliisi on jättänyt asiat selvittämättä, vaikka tämä on kärsinyt Vesa Juntusen ja oman yhtiökumppaninsa toimien vuoksi seuraavat vahingot:
1987 vakuutuspetos 600 000 markkaa,1988 kalakauppa 182 719,00 markkaa,1988 kalakauppa 54 100,00 markkaa,1990 kavallustuomio 198 750,00 markkaa,1991 jatkettu kavallus 9,669,30 markkaa,1991 kotitilan metsät menivät pakkohuutokaupassa 364 000,00 markkaa,1992 yhtiön velka henkilökohtaisesti maksettavaksi 300 000,00 markkaa, yhtiön velka takaajien maksettavaksi 480 000,00 markkaa.1992 asianomaisen muut taloudelliset menetykset 1 000 000 markkaa, henkiset kärsimykset ( S.H. ja P.H.) yhteensä 800 000 markkaa. Vahingot yhteensä vähintäänkin 4 miljoonaa markkaa + korot.
Syytteen toisessa kohdassa Aho olisi todennut, että on syytä epäillä Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin. Aho on esittänyt Rovaniemen hovioikeudelle todistusaineistona Kaisa Suomalaisen pakkohuutokaupan, jossa Kaisa Suomalaisen osake myytiin pakkohuutokaupalla toisten veloista. Poliisi jätti asian tutkimatta. Hänelle oli oikeuden yksipuolisilla tuomiolla määrätty maksettavaksi Keihäsrinne 1 ja Keihäsrinne 8 sekä Keihäsrinne 16 velkoja. Kaisa Suomalaisella ei ole mitään tekemistä Keihäsrinne 1 ja Keihäsrinne 8 kanssa ja lisäksi muutkin velat, jotka on tuomittu hänen maksettavikseen eivät kuulu hänelle. Mikko Kovalainen on saanut asioista ulosottoselvityksen, mutta on jättänyt asiat hoitamatta ja on keskittynyt Kaisa Suomalaisen eli uhrin rahastamiseen.
Rovaniemen hovioikeudelle Aho esitti myös perunkirjan, jonka on laatinut Espoon yleinen oikeusavustaja varatuomari Aila Koulu. Perunkirja on laadittu täysin virheellisesti ja väärin tiedon. Lisäksi asiaan liittyy erittäin raskauttavia asioita. Mikko Kovalainen on hoitanut asiaa, mutta jättänyt asiat selvittämättä ja keskittynyt päämiestensä rahastamiseen ja järkyttävään kiusaamiseen.
Aho on esittänyt niin Raahen käräjäoikeudelle kuin Rovaniemen hovioikeudelle todistusaineistot siitä, että Mikko Kovalaista on syytä epäillä lukuisista vakuutuspetoksista. Lisäksi molemmille oikeusasteille on esitetty lukuisia esimerkkejä ja todistusaineistoja siitä, että Mikko Kovalaisen on syytä epäillä käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.
Jutun otsikkona on: Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia. Olen pyytänyt valtakunnansyyttäjävirastoa tutkimaan onko suomussalmelainen mies ampunut 8.2.1986 hyrynsalmelaisen miehen. Olen pyytänyt tutkimaan onko ampuja poliisin vaimon veli? Olen pyytänyt tutkimaan onko kysymyksessä murha vai tappo? Olen pyytänyt selvittämään miksi poliisi ei ole tutkinut asiaa ja sovittiinko asia 30 000 markalla.
Nyt valtakunnansyyttäjäviraston ja keskusrikospoliisin on tutkittava Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden toiminta Esko Oikarisen, Liisa Rintalan ja Timo Mäkeläisen, Raahen käräjäoikeuden tuomarin Jyrki Määtän ja lautamiesten toiminta sekä syyttäjä Esa Mustosen toiminta ja poliisi Harri Rahkolan ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan toiminta ja heidät on saatettava lainmukaiseen vastuuseen tekemisistään.
On myös tutkittava mikä osuus on ollut Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarisella aikaisempiin väärin päätöksiin ja on myös selvitettävä kuka torpedoi rikostutkinnat edellisestä Rovaniemen hovioikeuden väärästä päätöksestä, johon ei annettu suullista oikeudenkäyntiä, eikä otettu huomioon kirjallista todistusaineistoa. Silloin oli kysymys Tapio Laholan kunnianloukkauksesta, jossa syyttäjänä oli kiistatta esteellinen syyttäjä Sulo Heiskari ja rikostutkinnanjohtajana oli esteellinen tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ja muutoin oikeuden päätöstä oli täysin väärä ja saatu aikaan rikosten avulla, muun muassa silloisen Ylivieskan poliisipäällikön Kaarlo Similän oikeudelle antaman väärän lausuman perusteella.
Katso oikeudenkäymiskaari:
7 §
Tuomari vannokoon tämän valan: Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta, että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja Ruotsin lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta. Älköön kukaan tuomarinvirkaan ruvetko, ennenkuin on näin vannonut.
12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Kaupassa myyjänä oli Jumalisjärven Lohi Ay:stä Lauri Heikkinen ja ostajana Emäjoen Lohi Oy:n puolesta sama mies eli Lauri Heikkinen. Yhtiömiesten kirjallisen sopimuksen mukaan Lauri Heikkisellä ei ollut yksin oikeutta ko. kaupan tekemiseen.
Emäjoen Lohi Oy teki asiasta perusteettoman reklamaation, jonka ajankohdaksi reklamaatiossa on mainittu 17.6.1988.Reklamaation mukaan Emäjoen Lohi Oy maksaa kaloista vain 100 000 markkaa. Toinen reklamaatio on päivätty 15.9.1989. Silloin Emäjoen Lohi Oy:llä ei ollut enää reklamaatio-oikeutta kauppaan. Reklamaation mukaan käyväksi kauppahinnaksi on sovittu 108 200 markkaa.
Reklamaatiot on laatinut nimismies Vesa Juntunen ja hyväksynyt hänen yhtiökumppaninsa Lauri Heikkinen, joka oli kaupassa sekä myyjänä että ostajana. Lauri Heikkinen on hyväksynyt reklamaation kuulematta toista avoimen yhtiön osakasta Seppo Heikkistä. Teko on yhtiömiesten tekemän sopimuksen vastainen teko.
Koska Lauri Heikkinen oli sekä myyjä että ostaja samalla kertaa, niin reklamaation tekeminen kaupasta on käsittämätön asia ja osoittaa epärehellistä toimintaa.Näin ensimmäisestä kalanpoikaskaupasta jäi maksamatta 82 719 markkaa ja toisesta 54 100 markkaa. Yhteensä 136 819 markkaa.
Emäjoen Lohi Oy maksanut Lauri Heikkiselle poikasista 100 000 markkaa, eikä Lauri Heikkinen ole tilittänyt rahoja Jumalisjärven Lohi Ay:n tilille. Lauri Heikkinen tunnustaa kuulustelukertomuksessa saaneensa maksun 24.8.1988. "Rahoista puolet sijoitin Emäjoen Lohi Oy:n osakepääoman korottamiseen ja puolet jätin omaan käyttööni", sanoo Lauri Heikkinen kuulustelukertomuksessa.
Minun oikeustajuni mukaan teko täyttää rikoslain 36 luvun 2 §:n mukaisen törkeän petoksen tunnusmerkistön. Vesa Juntunen oli tuohon aikaan Hyrynsalmen virassa oleva nimismies ja hän on käyttänyt hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta ja teossa on käytetty hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta tilaa. Tekoa on pidettävä kokonaisuutta arvostellen törkeänä.
Keväällä 1987 Jumalisjärven Lohi Ay:n altaisiin kuoli kalanpoikasia noin 500 000 markan arvosta. Poikasten kuoleman aiheutti väärin asennetut vedenpumppauslaitteet. On syytä epäillä, että vedenpumppauslaitteet asennettiin tarkoituksellisesti väärin.
Kuulustelukertomuksissa kilpailevan yhtiön osakas Lauri Heikkinen tunnustaa asentaneensa laitteet."Koska minulla oli vastuuvakuutus, haimme korvausta aiheutuneesta vahingosta minun vastuuvakuutukseni perusteella. Vesa Juntunen täytti Hyrynsalmella korvaushakemuksen, jonka allekirjoitukseksi kelpasi vain Sepon nimikirjoitus. Koska korvaushakemuksella oli erittäin kiire, eikä Seppoa saatu puhelimitse kiinni, laitoin nimen Sepon puolesta. Katson, ettei nimenkirjoittamisella ole tapahtunut kenellekään vääryyttä, koska hakemus koski meidän yhteiselle yhtiölle aiheutuneen vahingon korvaamista".
On aika epätodennäköistä, että ammattimies voi kytkeä putket väärinpäin vedenpumppauslaitteissa. Kun ottaa Lauri Heikkisen muun toiminnan huomioon, niin vakuutuspetosepäily olisi pitänyt tutkia huomattavasti paremmin. Hyödynsaajana todellisuudessa on ollut Lauri Heikkinen ja vahingonkärsijänä Jumalisjärven Lohi Ay. Oliko rikostutkinnan esteenä Lauri Heikkisen yhtiökumppani, Hyrynsalmen virassa oleva nimismies Vesa Juntunen?
Asianomistajan osalta poliisi on jättänyt asiat selvittämättä, vaikka tämä on kärsinyt Vesa Juntusen ja oman yhtiökumppaninsa toimien vuoksi seuraavat vahingot:
1987 vakuutuspetos 600 000 markkaa,1988 kalakauppa 182 719,00 markkaa,1988 kalakauppa 54 100,00 markkaa,1990 kavallustuomio 198 750,00 markkaa,1991 jatkettu kavallus 9,669,30 markkaa,1991 kotitilan metsät menivät pakkohuutokaupassa 364 000,00 markkaa,1992 yhtiön velka henkilökohtaisesti maksettavaksi 300 000,00 markkaa, yhtiön velka takaajien maksettavaksi 480 000,00 markkaa.1992 asianomaisen muut taloudelliset menetykset 1 000 000 markkaa, henkiset kärsimykset ( S.H. ja P.H.) yhteensä 800 000 markkaa. Vahingot yhteensä vähintäänkin 4 miljoonaa markkaa + korot.
Syytteen toisessa kohdassa Aho olisi todennut, että on syytä epäillä Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin. Aho on esittänyt Rovaniemen hovioikeudelle todistusaineistona Kaisa Suomalaisen pakkohuutokaupan, jossa Kaisa Suomalaisen osake myytiin pakkohuutokaupalla toisten veloista. Poliisi jätti asian tutkimatta. Hänelle oli oikeuden yksipuolisilla tuomiolla määrätty maksettavaksi Keihäsrinne 1 ja Keihäsrinne 8 sekä Keihäsrinne 16 velkoja. Kaisa Suomalaisella ei ole mitään tekemistä Keihäsrinne 1 ja Keihäsrinne 8 kanssa ja lisäksi muutkin velat, jotka on tuomittu hänen maksettavikseen eivät kuulu hänelle. Mikko Kovalainen on saanut asioista ulosottoselvityksen, mutta on jättänyt asiat hoitamatta ja on keskittynyt Kaisa Suomalaisen eli uhrin rahastamiseen.
Rovaniemen hovioikeudelle Aho esitti myös perunkirjan, jonka on laatinut Espoon yleinen oikeusavustaja varatuomari Aila Koulu. Perunkirja on laadittu täysin virheellisesti ja väärin tiedon. Lisäksi asiaan liittyy erittäin raskauttavia asioita. Mikko Kovalainen on hoitanut asiaa, mutta jättänyt asiat selvittämättä ja keskittynyt päämiestensä rahastamiseen ja järkyttävään kiusaamiseen.
Aho on esittänyt niin Raahen käräjäoikeudelle kuin Rovaniemen hovioikeudelle todistusaineistot siitä, että Mikko Kovalaista on syytä epäillä lukuisista vakuutuspetoksista. Lisäksi molemmille oikeusasteille on esitetty lukuisia esimerkkejä ja todistusaineistoja siitä, että Mikko Kovalaisen on syytä epäillä käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.
Jutun otsikkona on: Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia. Olen pyytänyt valtakunnansyyttäjävirastoa tutkimaan onko suomussalmelainen mies ampunut 8.2.1986 hyrynsalmelaisen miehen. Olen pyytänyt tutkimaan onko ampuja poliisin vaimon veli? Olen pyytänyt tutkimaan onko kysymyksessä murha vai tappo? Olen pyytänyt selvittämään miksi poliisi ei ole tutkinut asiaa ja sovittiinko asia 30 000 markalla.
Nyt valtakunnansyyttäjäviraston ja keskusrikospoliisin on tutkittava Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden toiminta Esko Oikarisen, Liisa Rintalan ja Timo Mäkeläisen, Raahen käräjäoikeuden tuomarin Jyrki Määtän ja lautamiesten toiminta sekä syyttäjä Esa Mustosen toiminta ja poliisi Harri Rahkolan ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan toiminta ja heidät on saatettava lainmukaiseen vastuuseen tekemisistään.
On myös tutkittava mikä osuus on ollut Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarisella aikaisempiin väärin päätöksiin ja on myös selvitettävä kuka torpedoi rikostutkinnat edellisestä Rovaniemen hovioikeuden väärästä päätöksestä, johon ei annettu suullista oikeudenkäyntiä, eikä otettu huomioon kirjallista todistusaineistoa. Silloin oli kysymys Tapio Laholan kunnianloukkauksesta, jossa syyttäjänä oli kiistatta esteellinen syyttäjä Sulo Heiskari ja rikostutkinnanjohtajana oli esteellinen tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ja muutoin oikeuden päätöstä oli täysin väärä ja saatu aikaan rikosten avulla, muun muassa silloisen Ylivieskan poliisipäällikön Kaarlo Similän oikeudelle antaman väärän lausuman perusteella.
Katso oikeudenkäymiskaari:
7 §
Tuomari vannokoon tämän valan: Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta, että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja Ruotsin lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta. Älköön kukaan tuomarinvirkaan ruvetko, ennenkuin on näin vannonut.
12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Katso
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti