Haukiputaalla asuva Heino Virta toimi aikanaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja Erkki Aho yrityksen toimitusjohtajana. Molemmat ovat käyneet omaa oikeustaisteluaan saman asian puolesta kumpikin omalla tahollaan. Heino Virta lähetti 22.5.2009 minulle, Erkki Aholle, Korkeimman oikeuden päätöksen H2001/102 antopäivä 28.6.2002 nro 1770. Päätöksen mukaan Heino Virta on hakenut lainvoiman saaneiden tuomioiden purkua. Kysymyksessä on Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.5.1996 nro 860 ja Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 28.6.1996 nro 900. korkein oikeus on välitoimena pyytänyt asiassa vastauksen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä ja Paavo M. Petäjältä lausuman asiassa. Asian Korkeimmassa oikeudessa on esitellyt määräaikainen oikeussihteeri Tarja Ryhänen-Dahlman ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Taipale, Välimäki ja Koskelo.
Paavo M. Petäjän väärä lausuma
Paavo M. Petäjä on siis antanut väärän lausuman Korkeimmalle oikeudelle. Minä, Erkki Aho, en ole ilmoittanut varatuomari Paavo M. Petäjälle, että edustan asiassa myös Heino Virtaa. Petäjän lausuma on varmasti valetta. En ole koskaan ilmoittanut edustavani Heino Virtaa missään asiassa. Minulla ei ole ollut Heino Virralta minkäälaista valtakirjaa eikä toimeksiantoa asiasssa. Varatuomari Paavo M. Petäjällä on todistustaakka asiassa. Kaiken lisäksi Alavieskan Puurakenne Oy:n kanne oli täysin väärä, koska saatavaa ei ollut olemassa, sillä kaupat oli purettu. Petäjän olisi varatuomarina pitänyt esittää valtakirjansa ja toimeksiantonsa asiassa. Korkeimman oikeuden olisi pitänyt vaatia Petäjältä valtakirjan esittäminen eikä tyytyä Petäjän valheelliseen lausumaan sekä liitettyyn jäljennökseen toimenpideluettelosta, jota ei ole millään tavalla edes todistettu oikeaksi.
On myös huomattava, että varatuomari Paavo M. Petäjä ei ole asianajaja. Paavo M. Petäjällä on rikollinen tausta. Hänet on tuomittu konkurssirikoksista aikaisemminkin. Petäjä on tuomittu Kotkan raastuvanoikeudessa 1980-luvun puolivälissä kahden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistukseen avunannosta epärehellisenä velallisena tehtyyn konkurssirikokseen. Petäjä oli toiminut kotkalaisen Hotelli Ala-Hovi Oy:n ja jyväskyläläisen Poja Oy:n omistajan lakisasiain neuvonantajana. Yhtiöiden hallitsemat ravintola- ja hotellitilat myytiin Karhuravintolat Oy:lle, joka kauppahintana otti vastattavakseen yhtiöiden puolesta kahdesta 30 000 markan vekselistä. Poja Oy oli myynyt Korpelan tilan Nilsiästä Karhuravintolat Oy:lle siten, että ostaja otti vastattavakseen tilaa rasittavan 70 000 markan lainan. Karhuravintolat Oy:n pääosakkaana oli hotelliyrittäjän vaimo ja muina osakkaina hotelliyrittäjä Petäjä. Ala-Hovi Oy:n ja Poja Oy:n velat olivat 900 000 markkaa. Yhtiöillä ei ollut pesänluettelon mukaan mitään varoja, kun ne olivat myyneet ravintola- ja hotellikalustot vuokraoikeuksineen Karhuravintolat Oy:lle. Ala-Hovi Oy:n ja Poja Oy:n konkurssit raukesivat varojen puutteeseen. Karhuravintolat myi Kotkassa ja Jyväskylässä olleet ravintolakalusteet ja vuokraoikeudet myöhemmin 651 000 markalla uudelle yrittäjälle. Kouvolan hovioikeus ei muuttanut Kotkan raastuvanoikeuden päätöstä Petäjän osalta. Varatuomari Paavo M. Petäjä on tuomittu myös rattijuoppoudesta.
Esittelymuistiot kertovat totuuden
Esittelymuistiot Dnrot 2001/102 Virta ja H2001/138 Aho kertovat totuuden. Aho kiistää ilmoittaneensa Petäjälle edustaneensa jutun kaikkia vastaajia. Virta puolestaan ilmoittaa Petäjän antavan väärän todistuksen selittäessään saaneensa Aholta suulliset valtuudet edustaa Virtaa.
Koko totuus PR-talojen konkurssivyyhdestä on tässä
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
DVD-dokumentti Youtubessa todistaa suullisen selvityksen ja asiakirjanäytöin asiat.Katso
kohdat:
1. Hätähuuto Suomesta
2. SSP-sopimus
3. Toimialarationalisointi
4. Saattohoitajat
5. Oikeudenkäynti tietämättämme
6. Rikolliset konkurssit
7. Rikoksia ei tutkita
8. Ahojahti
Selvitys oikeussäännöksistä, - käytännöstä ja -kirjallisuudesta
Lainsäädäntö: Oikeudenkäymiskaari 31 luku
31 LUKU (20.2.1960/109)
Ylimääräisestä muutoksenhausta
Kantelu
1 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:
1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;
2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;
3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai
4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.
Pääasian ratkaiseminen alueellista toimivaltaa vailla olevassa tuomioistuimessa ei ole 1 momentissa tarkoitettu peruste poistaa tuomio. (13.3.2009/135)
L:lla 135/2009 lisätty 2 momentti tulee voimaan 1.9.2009.
2 § (20.2.1960/109)
Jos joku tahtoo kannella tuomiovirheestä, tulee hänen antaa kantelukirjelmä asianomaiseen ylioikeuteen tahi, mikäli kysymys on ylioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiosta, korkeimpaan oikeuteen.
Kantelu on tehtävä, milloin se perustuu 1 §:n 1 tai 4 kohdassa mainittuun seikkaan, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. Edellä 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on sanottu määräaika luettava siitä, kun kantelija tai tuomiosta tiedon.
Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden valvomisessa toimivaltaisen lainkäyttö- tai valvontaelimen todettua oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä, kantelu voidaan 2 momentin estämättä tehdä kuuden kuukauden kuluessa kyseisen valvontaelimen
Lainvoiman saaneen tuomion purkaminen
7 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan purkaa:
1) jos oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputuloksiin;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
Tuomiota älköön purettako 1 momentin 3 kohdassa mainitusta syytä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.
8 § (20.2.1960/109)
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:
1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
8 a § (16.5.2003/360)
Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan eduksi purkaa:
1) jos 8 §:n 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut edellytykset ovat olemassa;
2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisvaatimuksen hylkäämiseen tai siihen, että menettämisseuraamus olisi tuomittu olennaisesti lievempänä, taikka on muutoin erittäin painavia syitä katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys menettämisseuraamuksesta; tai
3) jos syyte siitä rikoksesta, jonka perusteella menettämisseuraamus tuomittiin, on sittemmin hylätty näyttämättömänä, tai muusta syystä syytteen hylkäämisen vuoksi menettämisseuraamuksenkaan tuomitsemiselle ei olisi ollut edellytyksiä.
10 § (20.2.1960/109)
Tuomion purkamista tarkoittava hakemus riita-asiassa sekä syytetyn tai 9 c §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vastaajan vahingoksi rikosasiassa on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta, tai jos hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Mainittua aikaa ei kuitenkaan ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona se tuomio, jonka purkamista haetaan, sai lainvoiman. Milloin hakemus riita-asiassa nojautuu 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun seikkaan, luetaan aika siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. (30.12.2003/1290)
Riita-asiassa annetun tuomion purkamista älköön haettako sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä.
Leppänen - Välimäki, Muutoksenhaun pääpiirteet, s. 105
... Jotta rikollinen menettely johtaisi purkuun, edellytyksenä vielä on, että sen voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Rikolliselta menetelyltä edellytetään siis tietynlaista kausaalisuutta jutun lopputuloksen kanssa. Näyttökynnys kausaalisuuden suhteen on kuitenkin matala. Alhainen näyttökynnys ( "voidaan otaksua vaikuttaneen") riittää.
Erkin kommentti: Kun otetaan huomioon syyttäjä Sulo Heiskarin rikollisuus kaupanvahvistajana ja syyttäjänä, myyjien Antti Latolan ja Hannu Maskosen törkeät petokset sekä muut rikokset ja Paavo M. Petäjän väärät lausumat eri oikeusasteille ja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja toimiminen sekä tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan rikollinen toiminta, niin tuomioiden purulle ei ole olemassa mitään juridisia esteitä. On otettava huomioon myös se, että Korkeimman oikeuden esittelijä Tarja Ryhänen-Dahlman on tehnyt hirvittävän määrän virheitä asian esittelyssä. On myös syytä ihmetellä Korkeimman oikeuden jäsenten toimintaa asiassa, sillä esimerksiki kiinteistöjen kauppakirjoista olisi jokaisen jäsenen pitänyt pystyä huomaamaan, että kiinteistökaupat on tehty lainvastaisesti ja kauppasopimukset ovat mitättömiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti