Aikanaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Heino Virta on 14.8.2008 tehnyt rikostutkintapyynnön TU8570/S/105/09, jossa hän on pyytänyt selvittämään ovatko Sulo Heiskari, Raimo Ollila, Eero Klemetti ja Tapio Mäkelä syyllistyneet rikokseen PR-talojen konkurssivyyhdessä. Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto on tehnyt 18.3.2009 päätöksen 09/380 asianumero R09/343. Päätöksen mukaan asiassa ei ole syytä epäillä rikosta eli esitutkintaa ei suoriteta.
Ilpo Lehto on ollut Ylivieskan käräjäoikeuden käräjätuomarina ja käsitellyt PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiaa 23.4.1996 asianumero 96/5. Syyttäjä Ilpo Lehto on näinollen tehnyt 18.3.2009 päätöksen asiassa esteellisenä.
Kysymys on näistä asioista
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Syyttäjän esteellisyys
Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/huippualykasta-ja-salamannopeaa.html
Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa
Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle rikostutkintapyyntö on tehty ajoissa. Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänut tutkintapyyntöä 23.3.1997.
Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002
Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen.
Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.
Päiväkirjamerkinnät kertovat
Erkki Aho on soittanut Raimo Ollille 28.4.1997 ja oli valmis viemään lisää todistusaineistoa. Raimo Ollila oli kieltäytynyt vastaanottamasta aineistoa, koska Virta oli lähettänyt runsaasti aineistoa. Ollilan mukaan nyt odotetaan pesänhoitajien lausuntoa. Asiaa tutkii Raimo Ollilan mukaan Esko Kinnunen.
25.10.1997 Heino Virta faksasi minulle Kera Oy:n varatoimitusjohtajan allekirjoitaman kirjeen, jossa meitä syytettiin rahanpesusta. Meistä oli tehty täysin perusteeton rikosilmoitus KRP:lle kansainvälisestä rahanpesusta. Kirje oli lähetetty hallitusneuvos Sakari Arkiolle.
27.10.1997 Soitin Oulun KRP:lle Leinoselle, joka kertoi, että rikosilmoitus on osoittautunut vääräksi.
29.10.1997 Soitin Kera Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttoselle ja kysyin tilanteesta. Anttonen säihkähti tilannetta ja hoki hysterisesti "Nosta juttu, nosta juttu".
31.10.1997 Soitin Raimo Ollilalle, mutta hän kieltäytyi ottamasta minua vastaan. Kysymyksessä oli Alavieskan kunnan maksamat palkkiot 88 950 markkaaa konsultti Weckströmille siitä, että tämä luovutti PR-Teollisuus Oy:n tilauskannan Vieska-taloille, jonka osakas Alavieskan kunta oli.
21.1.1998 Heino Virta soitti ja kertoi olleensa turhaan Oulun KRP:n Leinosen puheilla.
17.2.1998 Kävin Oulun KRP:n päällikön Klemetin luona. Minun piti vääntää asioita rautalangasta. Sittenkään Klemetti ei halunnut ymmärtää, että PR-Teollisuus Oy:n konkurssi on laiton.
Teon juridista arviointia
Tutkinnanjohtajan esteellisyys
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694
Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatominnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuuden rikkomisesta varoituskeen tai saakkoon.
Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lain 45 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan myös tuomariin.
Kihlakunnansyyttäjä, tutkinnanjohtaja Ilpo Lehdon toimintaa on syytä epäillä tahalliseksi, koska hän on itse rajannut tutkittavat rikokset vuosiin 1997-1998 ja 2003. Ilpo Lehdon olisi pitänyt tutkia myös kuka rikokset vanhensi. Syyttäjä Sulo Heiskarin tekojen osalta hänen olisi pitänyt saattaa asia selkeästi ja kiistattomasti laillisuusvalvojan tietoon. On syytä epäillä, että Ilpo Lehto on syyllistynyt rikosten peittelyyn ja rikollisten suojeluun, mikä rikoslain mukaan on rangaistava teko. Suomen valtio on korvausvelvollinen, koska Suomen viranomaiset ovat jättäneet rikokset tutkimatta. Asia menee oikeuskansleri Jaakko Jonkan kiireelliseen tutkintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti