Johtava kihlakunnansyyttäjä Elsa Kauhanen
Elsa.Kauhanen@oikeus.fi
Tutkintapyyntö
Pyydän tutkimaan onko Rovaniemen hovioikeuden neuvos ja asian esitellyt Anu Mäki syyllistynyt virkavirheeseen tai vakavampaan rikokseen valmistellessaan ja toimiessaan esittelijänä tuomiossa nro 239 antopäivä 10.3.2011 diaarinumero R10/904 Kovalainen/Aho.
Selostus tapahtumista:
Ylivieskan-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jaakko Raittila ei suostunut ottamaan todistusaineistoa vastaan oikeudenistunnossa. Oikeudenistuntoa seuraamassa ollut kärsämäkinen Aimo Remes on antanut kirjallisen todistuksen siitä, että käräjätuomari Jaakko Raittila kieltäytyi ottamassa todistusaineistoa vastaan. Rovaniemen hovioikeus ei mainitse tästä todistajalausunnosta mitään päätöksessään. Miksi todistajalausunto on jätetty kokonaan käsittelemättä?
Todistajalausunto löytyy myös blogistani seuraavasta kohdasta: http://ahonblogi.blogspot.com/2011/01/la-01012011.html
On täysin selvää ettei käräjätuomari Jaakko Raittila voinut ottaa todistusaineistoa vastaan, koska hän oli kirjoittanut oikeuden päätöksen etukäteen valmiiksi. On selvä ja paha virhe, jos tuomioistuin sivuuttaa kokonaan tuomiossaan puolustuksen esittämän, syytettä vastaan puhuvan näytön ja sen arvioinnin. Syytetyn ja puolustuksen pitää saada tuomion perusteluissa vastaus kaikkiin asiaväitteisiinsä ja kaikkeen syytettä vastaan puhuvaan näyttöön. Tätä edellyttää asianosaisen kuulemisperiaate ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa korotettu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus. Oikeudenkäynti on kiistatta ollut EU:n ihmisoikeussopimuksen vastainen eikä ole täyttänyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeudenistunto on ollut myös Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3c kohdan vastainen, koska käräjätuomari Jaakko Raittila esti minulta oikeusavustajan käytön. Katso oikeudenkäyntiä seuranneen Aimo Remeksen todistajalausunto kohdasta http://ahonblogi.blogspot.com/2011/01/la-01012011.html
Näin ollen oikeudenkäynti ei voinut olla oikeudenmukainen. Katso EU:n Ihmisoikeussopimus:
6 artiklan 1 kappale kuuluu seuraavasti:
Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
Artiklan 2. kappaleessa säädetään ns. syyttömyysolettamasta
2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
Artiklan 1. kappaleessa on vain pääkohdat seikoista, jotka oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu (laillinen ja riippumatron tuomioistuin, oikeudenkäytön julkisuus). Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisältö onkin jätetty ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön varaan. Kuitenkin artiklan 3. kappaleessa on säädetty vähimmäisoikeuksista, jotka rikoksesta syytetylle on taattava.
2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
Artiklan 1. kappaleessa on vain pääkohdat seikoista, jotka oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu (laillinen ja riippumatron tuomioistuin, oikeudenkäytön julkisuus). Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisältö onkin jätetty ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön varaan. Kuitenkin artiklan 3. kappaleessa on säädetty vähimmäisoikeuksista, jotka rikoksesta syytetylle on taattava.
3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;
c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;
c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.
Suomen vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin otettiin myös Suomen kansalliseen perusoikeusluetteloon. Nykyisin säännös on Perustuslain 21 §:ssä joka kuuluu seuraavasti:
21 §. Oikeusturva. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi .Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Ylivieska- Raahen käräjäoikeuden tuomio perustui Raahen käräjäoikeuden väärän tuomioon. Tuomio oli saatu aikaan rikollisesti johtuen esteellisen syyttäjän ja esteellisen tutkinnanjohtajan toiminnasta. Lisäksi Raahen käräjäoikeudenistunnossa käräjätuomari Jyrki Määttä ei ole antanut minun kuulustella vastapuolen eli Mikko Kovalaisen todistajaa Kalervo Savolaista. Menettely on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vastainen menettely. Asian on kirjallisesti ja valaehtoisesti todistanut kolme henkilöä: Alpo Ylitalo Kokkolasta, Pentti Heikkinen Suomussalmelta ja Olli Puolitaival Jäälistä. Katso Selvityspyyntö oikeuskanslerille http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/02/selvityspyynto-oikeuskansleri-jaakko.html
21 §. Oikeusturva. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi .Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Ylivieska- Raahen käräjäoikeuden tuomio perustui Raahen käräjäoikeuden väärän tuomioon. Tuomio oli saatu aikaan rikollisesti johtuen esteellisen syyttäjän ja esteellisen tutkinnanjohtajan toiminnasta. Lisäksi Raahen käräjäoikeudenistunnossa käräjätuomari Jyrki Määttä ei ole antanut minun kuulustella vastapuolen eli Mikko Kovalaisen todistajaa Kalervo Savolaista. Menettely on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vastainen menettely. Asian on kirjallisesti ja valaehtoisesti todistanut kolme henkilöä: Alpo Ylitalo Kokkolasta, Pentti Heikkinen Suomussalmelta ja Olli Puolitaival Jäälistä. Katso Selvityspyyntö oikeuskanslerille http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/02/selvityspyynto-oikeuskansleri-jaakko.html
Tutkinnanjohtaja Tapani Tasannon esteellisyys
Tutkinnanjohtaja Tapani Tasannon toiminnasta antaa kiistattoman selkeä kuvan seuraavat sähköpostit
----- Original Message -----
From: Tasanto Tapani POL
To: Erkki Aho ; Savilampi Jaakko POL ; Rajaniemi Jyrki POL
Sent: Thursday, March 03, 2011 9:28 AM
Subject: VS: Asiakirjapyyntö
Erkki Aho
Kiitos alla mainitusta postilähetyksestä. En ole sitä pyytänyt enkä sitä tarvitse. En ymmärrä minkä takia toimitatte minulle kaikenlaista roskaa, vaikka katsotte minun olevan esteellinen hoitamaan asioitanne. Laitan lähetyksenne ns öömappiin.
Mitä tulee pyytämäänne kuulustelupöytäkirjaan, pyydän tarkentamaan mitä ja milloin tehtyä kuulustelua pyytönne koskee.
Ystävällisin terveisin
Tapani Tasanto
rikoskomisario
puh. 0718765845, 040-5237150
tapani.tasanto@poliisi.fi
----- Original Message -----
From: Tasanto Tapani POL
To: Erkki Aho
Sent: Monday, March 07, 2011 8:37 AM
Subject: Roskapostinne
Erkki Aho
Sain jälleen postitse lähettämäänne roskapostia. Teillä on ilmeisesti meneillään vanhojen ( 7.7.1998 menossa) asiakirjojen hävitysviikot. Pyydän vastaisuudessa toimittamaan hävitettäväksi tarkoittamanne paperit asianmukaisen yrityksen käsittelyyn, ellette voi niitä itse tuhota. Laitan tämänkin lähetyksen ns ö-mappiin myöhemmin tuhottavaksi. Niitä ei siis missään tapauksessa arkistoida.
Ystävällisin terveisin
Tapani Tasanto
rikoskomisario
puh. 0718765845, 040-5237150
tapani.tasanto@poliisi.fi
Nämä sähköpostiviestit kiistattomasti osoittavat tutkinnanjohtaja Tapani Tasannon tominnan esteellisyyden.
Lisänäyttöä löytyy tästä linkistä:
Allaolevassa linkissä Tutkinnajohtaja Tapani Tasannon toiminta on kuvia todistusaineistoista. Kuvan 1 aineisto, minkä jätin oikeuskäsittelyssä Ylivieskan-Raahen käräjäoikeuteen liitettäväksi oikeudenkäynnin asiakirja-aineistoon, joutui ikään kuin ”hukkaan”, mutta Rovaniemen hovioikeuden vaatimuksesta aineisto toimitettiin Rovaniemen hovioikeuteen, mutta se on jostain syystä jätetty kokonaan käsittelemättä oikeuskäsittelyssä. Jälleen tullaan siihen tosiasiaan, ettei oikeuskäsittely täytä oikeudenmukaisen mukaisen oikeudenkäynnin perusteita, koska todistusaineista jätetään käsittelemättä.
Tutkinnajohtaja Tapani Tasannon toiminta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/02/tapani-tasannon-toiminta.html
Miksi tämä allaolevassa linkissä olevan kuvan aineisto on jätetty kokonaan käsittelemättä? Aineisto todistaa kiistattomasti syyttäjä Esa Mustosen rikollisen toiminnan yhdessä tutkinnanjohtaja Tapani Tasannon rikollisen toiminnan kanssa!
Totuus asioissa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/09/totuus-asioissa.html
Tuomiopurku ja valituslupahakemus
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/03/erkki-aho-plassintie-39-3-85100.html
Tässä yhteydessä on syytä tarkastella rikosprosessin tehtävää:
1. rikosoikeuden ja rikosoikeuden toteuttaminen
- jotta laki ja oikeus tapahtuisivat yksittäistapauksissa
- prosessi on olemassa aineellista oikeutta varten
- konfliktien ratkaiseminen
- oikeussuojan antaminen
- selvittää epäilty rikos ja siihen syyllistynyt hlö jä määrätä RL:n mukainen seuraamus
- rikosoikeudellisen oikeudenmukaisuuden toteuttaminen
- rangaistus kohdistettava oikeaan hlöön
- oltava oikeassa suhteessa tekoon ja syyllisyyteen
- retrospektiivinen tarkastelutapa (menneiden tapahtumien oikeudellinen arviointi)
2. rangaistuksen yleistävän vaikutuksen toteuttaminen
- tulevan käyttäytymisen ohjaaminen
- prospektiivinen näkökulma
- vahvistaa normien ja yhtenäisen moraalin toteuttamista yhteiskunnassa
3. oikeutta luova funktio
Voidaan perustellusti kysyä, että onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden toiminta ollut asiassa rikosprosessin tehtävän mukaista. – Onko konflikti pystytty ratkaisemaan? – Onko oikeussuojaa annettu oikein? – Onko selvitetty epäilty rikos? – Onko oikeudenmukaisuus toteutunut? – Onko rangaistus kohdistunut oikeaan henkilöön? Onko rangaistus oikeassa suhteessa tekoon ja syyllisyyteen? Onko suoritettu retrospektiivinen tarkastelutapa?
Voidaan todeta, että näissä esitetyissä asioissa on jäänyt paljon parantamisen varaa.
Rikosprosessin arvot, tavoitteet, periaatteet
a. rikosprosessille asetettavat tavoitteet
- tuomio-oikeellisuuden vaatimus
- varmuuspa
- prosessuaalinen totuus
- prosessiekonomia (nopeus, halpuus)
- tehokkuuspa ~ tarkoituksenmukaisuuspa
- täyden näytön vaatimus . beyond any reasonable doubt
- syyttömyysolettama (sjän todistus- ja selvittämistaakka, korkea näyttökynnys)
- sovittelu-instituutio rikosprosessissa
b. oikeudenmukainen rikosprosessi ihmis- ja perusoikeutena
- lainkäytön ulkoinen uskottavuus: justice must not only be done, it must also undoubtly and
manifestly be seen to be done
- elementteinä as.os. vaik.mahdollisuudet, kohtelu prosessissa, yhdenmukaisuus,
puolueettomuus, oikaistavuus, ymmärrettävät perustelut
- epäillyn oikeusturva
- rikosprosessi puuttuu ihmis- ja perusoikeuksiin: hlökoht vapaus, fyysinen koskemattomuus,
kotirauha jne. < ynti =" fair"> asiaa ei saa ratkaista ennen kuin molempia partteja kuultu (audiatur et altera pars), tuomioistuimen asiana huolehtia pa:n noudattamisesta ex officio, ulottuu siihen, että partille varattava tilaisuus lausua käsityksensä ti:n hankkimasta selvityksestä > koko aineiston, johon ratkaisu perustetaan, tulee olla asianosaisten arvioitavissa, kontradiktorisuus liittyy läheisesti em.
syistä equality of armsiin
1) omat vaatimukset + todisteet
2) saatava tietoonsa vastapuolen aineisto
3) tosiasiallinen mahdollisuus esittää vastine vastapuolen vaatimuksiin
4) vastakuulustelu
5) käsityksen lausuminen ti:n ex officio hankkimasta selvityksestä
6) saatava tilaisuus lausua oikeudenkäyntiaineiston juridisesta arvioinnista
7) saatava tilaisuus lausua prosessinedellytyksistä ym. rosessia kosk. kysym.
- Rikosprosessissa eritoten: kuultava, ei riitä että varataan tilaisuus tulla kuulluksi
d. menettelyperiaatteet
- välittömyys, suullisuus, keskitys
- lisäksi julkisuusperiaate ja kontradiktorinen periaate laajassa mielessä
- ohjaavat prosessin ulkoista kulkua
- missä vaiheessa ja millä tavalla esitettyyn aineistoon ti saa ratkaisun perustaa
- prosessiekonomiayhteydet
2) saatava tietoonsa vastapuolen aineisto
3) tosiasiallinen mahdollisuus esittää vastine vastapuolen vaatimuksiin
4) vastakuulustelu
5) käsityksen lausuminen ti:n ex officio hankkimasta selvityksestä
6) saatava tilaisuus lausua oikeudenkäyntiaineiston juridisesta arvioinnista
7) saatava tilaisuus lausua prosessinedellytyksistä ym. rosessia kosk. kysym.
- Rikosprosessissa eritoten: kuultava, ei riitä että varataan tilaisuus tulla kuulluksi
d. menettelyperiaatteet
- välittömyys, suullisuus, keskitys
- lisäksi julkisuusperiaate ja kontradiktorinen periaate laajassa mielessä
- ohjaavat prosessin ulkoista kulkua
- missä vaiheessa ja millä tavalla esitettyyn aineistoon ti saa ratkaisun perustaa
- prosessiekonomiayhteydet
1) Välittömyys
- koskee asos lausumia ja todistelua
- ok-aineisto esitetään suoraan tuomareille
- ratkaisu saadaan perustaa em. tavalla vastaanotettuun materiaaliin
- tuomarin omat, välittömät näkö- ja kuulo ym. Aistihavainnot
- vain se aineisto, joka esitetty pääkäsittelyssä (ROL 11:2,1)
- todisteet on otettava vastaan pääkäsittelyssä (ok 17:8a,1)
- aineiston esittämissä / vastaanottamisessa ei välikäsiä (ts. ei kirjallisia
todistajankertomuksia, oikeudenkäyntikirjelmiä, esitutkintapöytäkirjoja tms.), yhteys
suullisuusvaatimukseen
- ei sellaista tuomaria, joka ei ole ollut läsnä koko pääkäsittelyn aikaa
- päätösneuvottelu ja tuomio heti pääkäsittelyn päätyttyä tai viimeistään seuraavana
arkipäivänä, ellei ROL 11:7 kansliatuomiota tarvita - vapaa todistusharkinta (OK 17:2,1)
- koskee asos lausumia ja todistelua
- ok-aineisto esitetään suoraan tuomareille
- ratkaisu saadaan perustaa em. tavalla vastaanotettuun materiaaliin
- tuomarin omat, välittömät näkö- ja kuulo ym. Aistihavainnot
- vain se aineisto, joka esitetty pääkäsittelyssä (ROL 11:2,1)
- todisteet on otettava vastaan pääkäsittelyssä (ok 17:8a,1)
- aineiston esittämissä / vastaanottamisessa ei välikäsiä (ts. ei kirjallisia
todistajankertomuksia, oikeudenkäyntikirjelmiä, esitutkintapöytäkirjoja tms.), yhteys
suullisuusvaatimukseen
- ei sellaista tuomaria, joka ei ole ollut läsnä koko pääkäsittelyn aikaa
- päätösneuvottelu ja tuomio heti pääkäsittelyn päätyttyä tai viimeistään seuraavana
arkipäivänä, ellei ROL 11:7 kansliatuomiota tarvita - vapaa todistusharkinta (OK 17:2,1)
2) Suullisuus
- esittämistapa: lausumat suullisesti
- esittämis- ja lukemiskielto
- vapaa todistusharkinta (OK 17:2,1)
- esittämistapa: lausumat suullisesti
- esittämis- ja lukemiskielto
- vapaa todistusharkinta (OK 17:2,1)
3) Keskitys
- Asian käsittely yhtäjaksoisesti tai peräkkäisinä päivinä (ROL 6:9)
- Lykkäyskielto (ROL 6:10:n tärkeä syy)
- Yli lykkäyskiellon " uusi pääkäsittelye. rooliperiaatteet
- määräämisperiaate (dispositiivinen periaate) vs. virallisperiaate JA käsittelyperiaate vs.
tulkintamenetelmä
- dispositiivinen pa: asos ratkaiseeko, nostaako kanteen, luopuuko kanteen ajamisesta,
sopiiko, mitä vaatimuksia haluaa esittää ja millä perusteella, mitä kannelajia haluaa käyttää,
saatetaanko asia välimiesoikeudenkäyntiin
- virallispa: oikeussuojaa annetaan asos tahdosta riippumatta ex officio (ti, sjä)
- käsittely- ja tulkintamenetelmä: kuuluko esitettyjä vaatimuksia tukevien tosiseikkojen
selvittäminen yksin asos vai voiko ti perustaa tuomion sellaiseen, johon asos ei ole vedonnut
ja kenen tehtävä on hankkia tarvittavat todisteet --- ilmenee aineellisena prosessinjohtona
- rikosprosessissa voimassa virallispa eikä dispositiivinen pa: 1) syyteoikeus själlä 2) sjä ei
voi sopia epäillyn kanssa 3) myöntäminen ei sido 4) tuomioon perustuttava materiaaliseen
tulkintaan, pelkkä tunnustus ei riitä
- Suomessa ei plea bargainingia (syytetingintää, vrt. jenkkisarjat), kuitenkin RL 3:5,3:n
mukaan ti voi jättää tuomitsematta / lieventää, jos rikoksentekijä edistää rikoksen selvittäm.
- Inkvisitorinen menetelmä (aloite- ja määräysvalta tuomarilla) vs. akkusatorinen (syyttäjällä)
menetelmä (tutkimis/syyttämis)
- Akkusatorinen menetelmä- Asian käsittely yhtäjaksoisesti tai peräkkäisinä päivinä (ROL 6:9)
- Lykkäyskielto (ROL 6:10:n tärkeä syy)
- Yli lykkäyskiellon " uusi pääkäsittelye. rooliperiaatteet
- määräämisperiaate (dispositiivinen periaate) vs. virallisperiaate JA käsittelyperiaate vs.
tulkintamenetelmä
- dispositiivinen pa: asos ratkaiseeko, nostaako kanteen, luopuuko kanteen ajamisesta,
sopiiko, mitä vaatimuksia haluaa esittää ja millä perusteella, mitä kannelajia haluaa käyttää,
saatetaanko asia välimiesoikeudenkäyntiin
- virallispa: oikeussuojaa annetaan asos tahdosta riippumatta ex officio (ti, sjä)
- käsittely- ja tulkintamenetelmä: kuuluko esitettyjä vaatimuksia tukevien tosiseikkojen
selvittäminen yksin asos vai voiko ti perustaa tuomion sellaiseen, johon asos ei ole vedonnut
ja kenen tehtävä on hankkia tarvittavat todisteet --- ilmenee aineellisena prosessinjohtona
- rikosprosessissa voimassa virallispa eikä dispositiivinen pa: 1) syyteoikeus själlä 2) sjä ei
voi sopia epäillyn kanssa 3) myöntäminen ei sido 4) tuomioon perustuttava materiaaliseen
tulkintaan, pelkkä tunnustus ei riitä
- Suomessa ei plea bargainingia (syytetingintää, vrt. jenkkisarjat), kuitenkin RL 3:5,3:n
mukaan ti voi jättää tuomitsematta / lieventää, jos rikoksentekijä edistää rikoksen selvittäm.
- Inkvisitorinen menetelmä (aloite- ja määräysvalta tuomarilla) vs. akkusatorinen (syyttäjällä)
menetelmä (tutkimis/syyttämis)
1) tuomitseminen ja syyttäminen erotettu riippumattomien orgaanien tehtävä
2) oikeudenkäyntialoite yksin själlä – myös syytteen perumisoikeus
3) syyte rajaa ti:ta sitovasti tutkinnan kohteen (syytesidonnaisuus)
4) todistusaineiston hankkiminen ja näytön esittäminen syyttäjän heiniä
(selvittämistaakka)
5) tasavertaisina asianosaisina sjä ja stty
f. ratkaisuperiaatteet
- syyttömyysolettama
- in dubio pro reo (epäselvässä näyttötilanteessa asia syytetyn eduksi)
- in dubio mitius (rikoslakia tulkittava epäselvässä tilanteessa syytetyn kannalta lievemmin)
- favor defensionis (puolustuksen suosimispa tietyissä tilanteissa, esim. reformatio in peius
vain syytetyn eduksi)
- vapaan todistusharkinnan periaate (OK 17:2,1)
- jura novit curia (ti:n tunnettava lain sisältö ja sovellettava sitä ex officio)
- sjän ratkaisuntekoa ohjaa objektiviteettiperiaate: huomioitava syyttömyyttä tukevat seikat ja
rangaistavuutta lieventävät asianhaarat
- syytesidonnaisuuden pa --- syyttäjän väittämistaakka
RIKOSPROSESSIOIKEUDEN LÄHTEET
a) Oikeudenkäymiskaari ja muut prosessilait
- Lähinnä alioikeusuudistus ja sitä myöden jako valmisteluun ja pääkäsittelyyn
- Uusi ETL v. 1989 alusta
b) ROL
- voimassa 1.10.1997 alkaen
- ROL 12:1:n viittaukset OK:een
- Yhteisiä rikos/riitaprosesseille OK 11 (tiedoksianto), 12 (asianosaiset), 17 (todistelu), 22
(pöytäkirja), 23:1-4 (äänestäminen) luvut
c) Uuden lain tavoitteet ja pääsisältö
- Akkusatoriselle menetelmälle rakentuminen
- Suullisuus, välittömyys, keskitys
- Asianosaisen toissijainen syyteoikeus (ROL 1:14,1)
- Asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus pääsääntöisesti pyynnöstä syyttäjän tehtävä
(ROL 3:9)
- Syytettyä kuulematta selvissä rikosasioissa tuomio, jos syytetty on kutsuttu (tuomiona
sakkoa tai <> <>
d) Ihmisoikeudet rikosprosessin lähteenä
- EIS ja KP-sopimus
- Merkitys ilmenee välittömänä vaikutuksena (asianosaisilla oikeus vedota niihin ja ti
ratkaisee kysymyksen suoraan määräyksen nojalla) tai tulkintavaikutuksena (ihmis- tai
perusoikeudella merkitystä tulkittaessa tavallista lainsäädäntöä, esim.
ihmisoikeusmyönteinen prosessinormin tulkinta)
- Ihmisoikeusnormien julistuksenomaisuus, väljyys, arvoperusteisuus
e) Prosessuaaliset perusoikeudet
- Asian käsittely ilman aiheetonta viivytystä
- Julkisuus
- Oikeus tulla kuulluksi
- Perusteltu päätös
- Muutoksenhakuoikeus
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
SYYTTÄJÄ JA POLIISI
a) Syyttäjän rooli
- Asianosainen; kantaja yksin tai yhdessä asianomistajan kanssa
-Tehtävä: rikosoikeudellisen vastuun toteuttaminen rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa
ja oikeudenkäynnissä asianosaisen oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla (SjäL 1:1)
- Syyteharkinta – esitutkinnassa ja pakkokeinojen käytössä tutkinnan johtamiseen liittyvä
tehtävä – syytteen nostaminen ja ajaminen ml. Muutoksenhaku – seuraamusluonteinen
syyttämättäjättäminen ja rangaistusmääräyksen antaminen
- Kolmoisfunktio (rooli): dynamo – suodatin – tuomiovallan käyttäjä
- Syyttäjävetoisuus: rajaa oikeudenkäynnin kohteen
b) Syyttäjän toiminnan periaatteet
- SjäL 1 §: tasapuolisuus, joutuisuus, taloudellisuus
- Objektiviteettiperiaate: tasapuolisuus, oikeudenmukaisen lopputuloksen tavoittelu
- Huomioitava myös epäillyn syyllisyyttä vastaan puhuvat tosiseikat, samoin rangaistuksen
mittaamiseen vaikuttavat lieventävä asianhaarat tuotava esiin
- Syyttömyys olettama, equality of arms
- Hyvä syyttäjätapa
c) Syyttäjistön riippumattomuus
- Rakenteellinen ja yksittäistapauksellinen riippumaattomuus
- Valtakunnansyyttäjän oikeus antaa yleisiä määräyksiä ja ohjeita, ei syyteharkinnan sisältöä
koskevia yleisohjeita / määräystä, miten tapaus on in casu ratkaistava
- Poikkeukset SjäL 10,2 §:ssa
1) devoluutioperiaate
2) syytemääräys
3) syyttäjänmääräys
4) substituutioperiaate (säännönmuk. syyttäjäinst. poikkeaminen)
5) alemman syyttäjän ratkaiseman asian uudelleen harkittavaksi ottaminen
- EI voi määrätä: a) alemman syyttäjän tehtävä tietyn sisältöinen syyteharkintaratkaisu tai b)
kieltää alemaa sjää tekemästä syytettä, johon sjä on päätynyt
d) Syyttäjistön organisaatio
- Tavoitteena riippumaton ja itsenäinen asema
e) Paikallissyyttäjät
Syyttäjän esteellisyys
- Pyritään eliminoimaan sivuvaikuttumien vaikutus yksittäistapaukseen
- Tukevat luottamusta lainkäytön puolueettomuuteen
- SjäL 12 §
- asianosaisjääviys ( hän tai lähisukulainen asianosaisena)
- intressijääviys (odotettavissa hyötyä/ haittaa hänelle / sukulaiselle)
- asiamiesjääviys ( hän tai sukulainen avustaa/ edustaa sitä jolle etua / haittaa)
- palvelusuhdejääviys ( palvelus/toimeksiantosuhteessa asianosaiseen)
- edustusjääviys ( asiaosaisen hallituksessa tj ym)
- yleinen esteellisyysperiaate (luottamus puolueettomuuteen vaarantuu eritt. syistä)
Syyttäjän esteellisyys on ehdoton prosessin edellytys
Syyttäjän esteellisyys on purkuperuste ( Ok 31:8 1k)
Poliisi rikosprosessissa
ETL 16 § esteellisyydet tutkinnanjohtajasta ja tutkijasta ( asianosaissukulaisjäävit, intressi- , edustaja-, palvelus-, yhteisö – ja yleisklausuulijääviys
Asianmukainen puolustus
- oikeus saada lainopillinen avustaja
- julkinen puolustaja, palkka julkisista varoista
Puolustajan määrääminen
ROL 2:1
ROL 9:1 valtion velvollisuus korvata aiheettomasti syytetyn ok-kulut
puolustaja ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustaja voidaan määrätä milloin tahansa prosessin kuluessa kunnes annettu tuomio on lainvoimainen.
ESITUTKINTAPEARIAATTEET
Objektiiviperiaate
- yhdenvertaisuus
- seikat epäillyn puolesta ja vastaan on otettava huomioon
- tutkijan ennakkoluulottomuus
Syyttömyysolettama ETL 7.2 §
- vältettävä myös leimaavien lausuntojen antamista
Toimittava siten, ettei ketään aiheettomasti aseteta epäluulon alaiseksi ETL 8.1 §
Vähimmän haitan periaate ETL 8.2§
- kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua välttämätöntä enempää
On huomattava, että syyttäjä Esa Mustonen on moniin kiistattomiin rikoksiin syyllistyneen syyttäjä syyttäjä Sulo Heiskarin rikostoveri ja toisaalta tutkijat Harri Rahkola ja Raimo Ollila ovat tässä prosessissa kiistattomiin rikoksiin syyllistyneen Petri Oulasmaan alaisia niin rikostutkinnan eivät ole voineet olla puolueettomia eikä oikeudenkäynnit oikeudenmukaisia. Tutkinnanjohtaja Tapani Tasanto on kiistattomasti osoittanut puolueellisuutensa asioissa ja kiistattoman esteellisyytensä asioissa samoin kuin poliisi Jaakko Savilampi.
Käräjätuomari Jaakko Raittila oli esteellinen jo sen johdosta, että hän ei ollut perehtynyt asioihin, jotka hänelle lähetin sähköpostitse ja osoitin kiistattomasti tutkijan, tutkinnanjohtajan ja syyttäjän esteellisyyden asioissa. En mennyt oikeudenistuntoon, koska huomasin, että oikeuden tarkoituksena oli vain suojella rikollisten toimintaa. Käräjätuomari Jaakko Raittila oli päättänyt kantaa kortensa kekoon rikollisten suojelussa. Nyt Rovaniemen hovioikeus jätti kaiken tämän asian käsittelemättä. Siis aineiston, jonka sain Ylivieskan-Raahen käräjäoikeudessa usean virka-apun jälkeen.
Tarkemmin asiat selviävät blogistani http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/
Mikä on todistusaineistona asioissa. Minä en ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä eikä todistajiani ole kuultu eikä todistusaineistoa ole otettu vastaan. En ole saanut asioille suullista käsittelyä Rovaniemen hovioikeudessa. Asiat ovat nyt purkuasioina korkeimmassa oikeudessa.
Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille ankarinta Suomen lain mukaista rangaistusta sekä aiheutettujen vahinkojen täysimääräistä korvaamista.
Kalajoella 17.03.2011 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
- EIS ja KP-sopimus
- Merkitys ilmenee välittömänä vaikutuksena (asianosaisilla oikeus vedota niihin ja ti
ratkaisee kysymyksen suoraan määräyksen nojalla) tai tulkintavaikutuksena (ihmis- tai
perusoikeudella merkitystä tulkittaessa tavallista lainsäädäntöä, esim.
ihmisoikeusmyönteinen prosessinormin tulkinta)
- Ihmisoikeusnormien julistuksenomaisuus, väljyys, arvoperusteisuus
e) Prosessuaaliset perusoikeudet
- Asian käsittely ilman aiheetonta viivytystä
- Julkisuus
- Oikeus tulla kuulluksi
- Perusteltu päätös
- Muutoksenhakuoikeus
- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti
SYYTTÄJÄ JA POLIISI
a) Syyttäjän rooli
- Asianosainen; kantaja yksin tai yhdessä asianomistajan kanssa
-Tehtävä: rikosoikeudellisen vastuun toteuttaminen rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa
ja oikeudenkäynnissä asianosaisen oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla (SjäL 1:1)
- Syyteharkinta – esitutkinnassa ja pakkokeinojen käytössä tutkinnan johtamiseen liittyvä
tehtävä – syytteen nostaminen ja ajaminen ml. Muutoksenhaku – seuraamusluonteinen
syyttämättäjättäminen ja rangaistusmääräyksen antaminen
- Kolmoisfunktio (rooli): dynamo – suodatin – tuomiovallan käyttäjä
- Syyttäjävetoisuus: rajaa oikeudenkäynnin kohteen
b) Syyttäjän toiminnan periaatteet
- SjäL 1 §: tasapuolisuus, joutuisuus, taloudellisuus
- Objektiviteettiperiaate: tasapuolisuus, oikeudenmukaisen lopputuloksen tavoittelu
- Huomioitava myös epäillyn syyllisyyttä vastaan puhuvat tosiseikat, samoin rangaistuksen
mittaamiseen vaikuttavat lieventävä asianhaarat tuotava esiin
- Syyttömyys olettama, equality of arms
- Hyvä syyttäjätapa
c) Syyttäjistön riippumattomuus
- Rakenteellinen ja yksittäistapauksellinen riippumaattomuus
- Valtakunnansyyttäjän oikeus antaa yleisiä määräyksiä ja ohjeita, ei syyteharkinnan sisältöä
koskevia yleisohjeita / määräystä, miten tapaus on in casu ratkaistava
- Poikkeukset SjäL 10,2 §:ssa
1) devoluutioperiaate
2) syytemääräys
3) syyttäjänmääräys
4) substituutioperiaate (säännönmuk. syyttäjäinst. poikkeaminen)
5) alemman syyttäjän ratkaiseman asian uudelleen harkittavaksi ottaminen
- EI voi määrätä: a) alemman syyttäjän tehtävä tietyn sisältöinen syyteharkintaratkaisu tai b)
kieltää alemaa sjää tekemästä syytettä, johon sjä on päätynyt
d) Syyttäjistön organisaatio
- Tavoitteena riippumaton ja itsenäinen asema
e) Paikallissyyttäjät
Syyttäjän esteellisyys
- Pyritään eliminoimaan sivuvaikuttumien vaikutus yksittäistapaukseen
- Tukevat luottamusta lainkäytön puolueettomuuteen
- SjäL 12 §
- asianosaisjääviys ( hän tai lähisukulainen asianosaisena)
- intressijääviys (odotettavissa hyötyä/ haittaa hänelle / sukulaiselle)
- asiamiesjääviys ( hän tai sukulainen avustaa/ edustaa sitä jolle etua / haittaa)
- palvelusuhdejääviys ( palvelus/toimeksiantosuhteessa asianosaiseen)
- edustusjääviys ( asiaosaisen hallituksessa tj ym)
- yleinen esteellisyysperiaate (luottamus puolueettomuuteen vaarantuu eritt. syistä)
Syyttäjän esteellisyys on ehdoton prosessin edellytys
Syyttäjän esteellisyys on purkuperuste ( Ok 31:8 1k)
Poliisi rikosprosessissa
ETL 16 § esteellisyydet tutkinnanjohtajasta ja tutkijasta ( asianosaissukulaisjäävit, intressi- , edustaja-, palvelus-, yhteisö – ja yleisklausuulijääviys
Asianmukainen puolustus
- oikeus saada lainopillinen avustaja
- julkinen puolustaja, palkka julkisista varoista
Puolustajan määrääminen
ROL 2:1
ROL 9:1 valtion velvollisuus korvata aiheettomasti syytetyn ok-kulut
puolustaja ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustaja voidaan määrätä milloin tahansa prosessin kuluessa kunnes annettu tuomio on lainvoimainen.
ESITUTKINTAPEARIAATTEET
Objektiiviperiaate
- yhdenvertaisuus
- seikat epäillyn puolesta ja vastaan on otettava huomioon
- tutkijan ennakkoluulottomuus
Syyttömyysolettama ETL 7.2 §
- vältettävä myös leimaavien lausuntojen antamista
Toimittava siten, ettei ketään aiheettomasti aseteta epäluulon alaiseksi ETL 8.1 §
Vähimmän haitan periaate ETL 8.2§
- kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua välttämätöntä enempää
On huomattava, että syyttäjä Esa Mustonen on moniin kiistattomiin rikoksiin syyllistyneen syyttäjä syyttäjä Sulo Heiskarin rikostoveri ja toisaalta tutkijat Harri Rahkola ja Raimo Ollila ovat tässä prosessissa kiistattomiin rikoksiin syyllistyneen Petri Oulasmaan alaisia niin rikostutkinnan eivät ole voineet olla puolueettomia eikä oikeudenkäynnit oikeudenmukaisia. Tutkinnanjohtaja Tapani Tasanto on kiistattomasti osoittanut puolueellisuutensa asioissa ja kiistattoman esteellisyytensä asioissa samoin kuin poliisi Jaakko Savilampi.
Käräjätuomari Jaakko Raittila oli esteellinen jo sen johdosta, että hän ei ollut perehtynyt asioihin, jotka hänelle lähetin sähköpostitse ja osoitin kiistattomasti tutkijan, tutkinnanjohtajan ja syyttäjän esteellisyyden asioissa. En mennyt oikeudenistuntoon, koska huomasin, että oikeuden tarkoituksena oli vain suojella rikollisten toimintaa. Käräjätuomari Jaakko Raittila oli päättänyt kantaa kortensa kekoon rikollisten suojelussa. Nyt Rovaniemen hovioikeus jätti kaiken tämän asian käsittelemättä. Siis aineiston, jonka sain Ylivieskan-Raahen käräjäoikeudessa usean virka-apun jälkeen.
Tarkemmin asiat selviävät blogistani http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/
Mikä on todistusaineistona asioissa. Minä en ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä eikä todistajiani ole kuultu eikä todistusaineistoa ole otettu vastaan. En ole saanut asioille suullista käsittelyä Rovaniemen hovioikeudessa. Asiat ovat nyt purkuasioina korkeimmassa oikeudessa.
Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille ankarinta Suomen lain mukaista rangaistusta sekä aiheutettujen vahinkojen täysimääräistä korvaamista.
Kalajoella 17.03.2011 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti