tiistai 14. elokuuta 2018

Ylitarkastaja Heidi Laine – kantelun täydennys oikeuskanslerille


Kiitän vastauksestanne Dnro 503/311/18 09.08.2018. Asiaa on tarkasteltava laajemmin ottaen huomioon kansalaisen perusoikeudet ja ihmisoikeussopimukset. Suomen perustuslain 106 § säädetty alemman asteisten säädösten soveltamisrajoituksesta:
Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
Otetaan ensin käsittelyyn tilanne johon olin joutunut, kun minun vuokrasopimukseni sanottiin irti haastemiehen toimesta asianajajan allekirjoittamalla ilmoituksella. Vuokrasopimuksen irtisanoja oli lähiomainen puolisonsa kanssa. He eivät joustaneet vuokrasopimuksen irtisanomisessa.
Kun tulin kotiin, niin alkoi tunteiden myllerrys. Kaikki ei ollut mennyt niin kuin Strömsöössä. Autopaikkani oli tyhjä. Käytössäni ollut auto oli myyty. Kauppahintaa en tiedä enkä ostajaa. Kotini keittiö oli vailla kalusteita. Olohuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Makuuhuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Koska olen ollut luottokelvoton, niin puhelinliittymäni on ollut vaimoni nimissä. Se on ollut myös yritykseni puhelin. Puhelinliittymäsopimukseni oli sanottu irti. Pitkällisten ja vaiherikkaiden vaiheiden jälkeen sain liittymän omiin nimiini ja takaisin vanhan puhelinnumeron. Sähkösopimuksen aikanaan jouduimme tekemään vaimon nimiin koska luottokelvottomana en voinut solmia sähkösopimusta. Sähkösopimus oli sanottu irti. Sain kuitenkin tehty sähkösopimuksen ja nyt oli sähköt kun tulin kotiin. On tyhjä olo. Kaikki on nyt tuhottu. Avioerohakemus on pöydälläni vaimoni hakemana.

Viimeisin vaihe on Erkki Ahon tragediassa on se, että vaimoni on hakenut minusta Erkki Ahosta avioeroa 7.11.2017 ja Erkki Aho on saanut multimiljonäärivävynsä ( aikanaan Suomen suurimman lottovoittona 7,2 miljoonaa euroa voittanut) omistamasta asunnosta häädön 12.12.2017. Nyt Erkki Ahon elämä ja omaisuus on tuhottu perinpohjaisesti. Sairastuin stressistä johtuvaan korkeaan verenpaineeseen ja verenpaineeni yläpaine oli lähellä 250. Ambulanssin suorittama verenpainemittaus osoitti lukemia 233/130. Jouduin käymään Oulaskankaan sairaalassa kaksi kertaa. Kalajoelta Oulaskankaan sairaalaan on matkaa noin 60 kilometriä yhteen suuntaan. Jouduin käymään Kalajoen terveyskeskuksessa kaksi kertaa korkean verenpaineeni takia. Koin, että minut oli jätetty heitteille rahattomana ja vakavasti sairaana. On syytä epäillä, että ulosottoviranomaiset olivat osallisia heitteille jättöön omalta osaltaan. Se on vakava rikos, mikä yhdistettynä 23 vuotta jatkuneeseen kidutukseen on ihmisoikeusrikos.

Taloudellinen tilanteeni oli seuraava:

Ulosoton jälkeen minulle jäi 868.06 euroa. Maksoin Osuuspankille syöpäsairaudesta johtuvan myöhässä olevan lainan lyhennyksen 182.21 Kesäkuun syöpäsairaudesta johtuvan lainanlyhennys 121.00 Uuden vuokra-asunnon vuokraennakko 335.00 euroa sekä uuden asunnon vuokra 223.00 euroa. Vanhan asunnon vuokra 203.05 euroa. Lääkärikulut stressin aiheuttamasta korkeasta verenpaineesta 80 euroa ja taksin omavastuuosuudet 100 euroa. Nämä tekevät yhtensä 1254.26 euroa. Jouduin lainaamaan serkultani 500 euroa jotta selvisin pakollista menoista.
Lisäksi muutto aiheutti seuraavia kuluja:
Muutto aiheutti myös seuraavia kuluja
- sänky Kirppikseltä 40. 00 euroa
- patja 10.00 euroa
- sängynpeite 15 euroa
- valaisimet 10 euroa
- kohdevalaisin 8.95 euroa
- suihkuverho 5.00 euroa
- pölyimuri 40.00 euroa
- siivousvälineet pesumoppi, roskaharja ja rikkalapio 20.00 euroa
- pesuaineet 20.00 euroa
- pyykinkuivausteline 5.00 euroa
- silityslauta 5.00 euroa
    - silitysrauta 5.00 euroa
    - kirjoituspöytä 20 euroa
Yhteensä 203.95 euroa

Muutin vanhasta asunnostani uuteen asuntoon viemällä tavarani polkupyörällä, koska autoa ei enää ollut ja rahaa ei ollut muuttokustannuksiin. Muun muassa kirjahyllyn vein polkupyörällä. Oli siinä ihmisillä ihmettelemistä. Vaimoni auttoi minua muuttopuuhissa kuljettamalla polkupyörällä pienen osan tavaroista, jotka mahtuivat muovikasseihin. Vaimoni maksoi yhdelle maahanmuuttajalle 40 euroa kun hän autollaan kuljetti sellaisia tavaroita joita en voinut polkupyörällä siirtää kuten esim. Kalajoki-näyttelyn tavarat. Kalajoki-näyttelyyn kuuluu muotokuvia, maalauksia, rakennusten pienoismalleja, valokuvia ja historiikkeja. Kalajoki-näyttely on yritykseni nimissä.
Olin puhelimessa kertonut ulosottomies Terttu Kelalle tilanteeni joten hän oli täysin tietoinen tilanteestani. Ulosottoviranomainen on ollut tietoinen asioista, koska olen soittanut hänelle ja kertonut tilanteesta. Soittoni oli varsin selkokielinen ja voimakas. Siksi ulosottomies muistaa sen varmasti lopun elämäänsä. Katson, että ulosottoviranomaista on syytä epäillä heitteillepanosta. Heitteillepano on Suomen rikoslain 21 luvun 14 §:n tarkoittama henkeen tai terveyteen kohdistuva rikos.

Heitteillepanoon syyllistyy ensinnäkin se, joka saattaa toisen avuttomaan tilaan. Toiseksi heitteillepanoon syyllistyy myöskin se, joka jättää avuttomaan tilaan sellaisen henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan ja siten aiheuttaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. Heitteillepanosta on rangaistuksena sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta.
Heitteillepanosäännös korostaa velvollisuutta huolehtia avuttomaan tilaan joutuneesta ensinnäkin silloin, kun tekijä on aiheuttanut avuttoman tilan. Kuka tahansa voi siis syyllistyä heitteillepanoon, jos on ensiksi saattanut toisen avuttomaan tilaan. Teon kohteena on usein nuori, vanha, sairas tai muuten heikossa kunnossa oleva henkilö. Uhri voidaan saattaa avuttomaan tilaan millä tahansa aktiivisella toiminnalla eikä teon rangaistavuus edellytä, että tekijällä olisi muutoin velvollisuutta huolehtia uhristaan.

Toiseksi heitteillepanosäännös korostaa velvollisuutta huolehtia avuttomaan tilaan joutuneesta, kun tekijällä on tähän erityinen velvollisuus. Avuttoman tilaan jättämisestä rangaistaan siis vain erityisessä vastuuasemassa olevaa henkilöä. Tällainen asema voi perustua perhesuhteisiin, tehtäväksi ottamiseen, työtehtäviin tai tekijän aikaisempaan toimintaan.
Heitteillepanon rangaistavuus edellyttää, että teosta aiheutuu henkilövahingon vaara. Henkilövahingon vaaraa arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa teon tapahtumapaikka, uhrin tila, uhrin omat mahdollisuudet selviytyä tilanteesta sekä onko paikalla muita ihmisiä. Jos paikalla on muita ja uhri saa viipymättä tarvitsemansa avun, hänen henkeään tai terveyttään ei ole vaarannettu. Sen sijaan teon rangaistavuutta ei poista se, että uhri on sattumalta saanut apua ja sen vuoksi selviytynyt tilanteesta. Toisaalta heitteillepano on rangaistavaa vain tahallisena. Tahallisuuteen kuuluu tietoisuus henkilön avuttomasta tilasta sekä siitä johtuvasta henkilövahingon vaarasta.
Katson, että ulosottoviranomaisen toiminta on ollut tahallista, koska hän toiminut provisiopalkalla eikä sen vuoksi ole halunnut luopua helpoista provisioista voidessaan ulosmitata rahat eläkkeestäni. Katson, että ulosottomies on toiminut esteellisenä. Ulosottokaaren 15 § määrittelee esteellisyyden. Esteellisyys ja asianmukaisuuden vaatimus.

15 § Esteellisyysperusteet
Ulosottomies on esteellinen, jos:
1) ulosottomies tai hänen läheisensä on ulosottoasiassa asianosainen taikka asiassa väitteen tai vaatimuksen esittänyt sivullinen;
2) ulosottomies toimii hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa, joka on asianosainen taikka asiassa väitteen tai vaatimuksen esittänyt sivullinen;
3) ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä tai vahinkoa;
4) ulosottomies on oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa asianosaisen vastapuoli, paitsi jos kysymys on ulosottomiehelle kuuluvasta virka-asiasta tai jos asianosainen on pannut asian vireille aiheuttaakseen esteellisyyden tai muuten selvästi perusteetta;
5) ulosottomies on toiminut asiassa asianosaisen asiamiehenä; tai
6) ulosottomiehen ja asianosaisen välillä on ulosottomiehen virkasuhteen ulkopuolinen palvelus- tai toimeksiantosuhde taikka muu sellainen suhde, joka asian laatu ja olosuhteet kokonaisuutena huomioon ottaen antaa perustellun aiheen epäillä ulosottomiehen puolueettomuutta asiassa.
Ulosottomies on esteellinen myös, jos jokin muu 1 momentissa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Ulosottokaaren 15 luvun 7 §:n mukaan ulosottomies on esteellinen jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä tai vahinkoa;
Oikeusministeriön vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan ulosottomiesten peruspalkka lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis peruspalkka. Tämän päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp) Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten palkoista on noin kolmannes.
Ulosottokaaren 1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä".

Miten nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle.
Ulosottokaaren 4 luvun 52 §:n mukaan ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi, kun 1) ulosmittaus on toimitettu tulorajanulosmittauksena, 2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat tai 3) keskeyttämiseen on erityinen syy. Ulosottokaaren 4 luvun 53 §:ssä säädetään vuosittaiseksi vapaakuukausien määräksi kaksi silloin kun kyse on tulosrajamittauksesta. Vuosittain velalliselle annetaan pyynnöstä vapaakuukausia enintään yhteensä kolme.
Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella on oikeus sosiaaliturvaan.

Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Katson, että ulosottoviranomaisen toiminta on ollut perustuslain 19 §:n vastaista ja edelleen muistutan siitä, että jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat ristiriidassa keskenään niin perustuslakia sovelletaan ( perustuslaki 106 §).
Katson, että ulosottoviranomaisten toiminta täyttää kidutuksen tunnusmerkistön. Kidutus on kielletty Suomen rikoslaissa, Suomen perustuslaissa sekä Ihmisoikeussopimukissa.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklassa kielletään kiduttaminen, halventava ja epäinhimillinen kohtelu. Tapauksessa M.C. ja A.C. vs. Romania Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi 3 artiklan osalta seuraavaa:
Treatment has been held by the Court to be “degrading” ‒ and thus to fall within the scope of the prohibition set out in Article 3 of the Convention ‒ if it causes in its victim feelings of fear, anguish and inferiority (see, for example, Ireland v. the United Kingdom, 18 January 1978, § 167, Series A no. 25, and Stanev v. Bulgaria [GC], no. 36760/06, § 203, ECHR 2012), if it humiliates or debases an individual (humiliation in the victim’s own eyes, see Raninen v. Finland, 16 December 1997, § 32, Reports 1997 VIII, and/or in other people’s eyes, see Gutsanovi v. Bulgaria, no. 34529/10, § 136, ECHR 2013 (extracts)), whether or not that was the aim (see Labita v. Italy [GC], no. 26772/95, § 120, ECHR 2000 IV), if it breaks the person’s physical or moral resistance or drives him or her to act against his or her will or conscience (see Jalloh v. Germany [GC], no. 54810/00, § 68, ECHR 2006 IX), or if it shows a lack of respect for, or diminishes, human dignity(see Svinarenko and Slyadnev v. Russia [GC], nos. 32541/08 and 43441/08, §§ 118 and 138, 17 July 2014).”[1] (alleviivaukset tässä).
Ruumiillisten vammojen lisäksi kidutus voi aiheutta masennuksen, ahdistuksen ja muistivaivojen kaltaisia henkisiä ongelmia.
Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin. Kidutus on kielletty monissa kansain­välisissä sopimuksissa kuten YK:n ihmis­oikeuksien julistuksessa ja kansalais­oikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansain­välisessä yleis­sopimuksessa vuodelta 1966. Vuonna 1984 tehtiin Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta erityinen kidutuksen vastainen sopimus. Kidutusta pidetäänkin yhtenä pahimmista ihmis­oikeus­loukkauksista (ruumiillisen koskemattomuuden loukkaus).
Myös Euroopan ihmis­oikeus­sopimuksen 3. artiklassa kielletään kiduttamasta ketään tai rankaisemasta epä­inhimillisellä tai halventavalla tavalla.Lisäksi Euroopan neuvostonjäsenvaltiot ovat tehneet erityisen eurooppalaisen yleis­sopimuksen kidutuksen ja epä­inhimillisen tai halventavan kohtelun estämiseksi.
Suomen rikoslaki määrittelee kidutuksen rikokseksi, johon viranhaltija, luottamushenkilö tai muu julkista valtaa käyttävä henkilö syyllistyy, jos hän aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä
  1. saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
  2. rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
  3. pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
  4. rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Kidutuksesta rangaistaan vähintään kahden ja enintään kahdentoista vuoden vankeudella. Siihen syyllistynyt virkamies on myös pantava viralta. Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön suorittaman kidutuksen. Katson, että Te ylitarkastaja Heidi Laine olette hyväksyneet alaisenne toiminnan.
Jos vastaavanlaiseen tekoon syyllistyy muu kuin virkamies tai julkista valtaa käyttävä henkilö tai jos teon motiivina on jokin muu kuin edellä mainittu, kidutusta koskevaa säännöstä ei sovelleta, mutta teko rangaistaan yleensä pahoinpitelynä tai sen laadusta riippuen myös esimerkiksi pakottamisena tai laittomana uhkauksena.
Jo alku­peräisessä vuoden 1889 rikos­laissa (25. luvun 11 §) säädettiin enintään neljän vuoden vankeusrangaistus sille, joka kiduttamalla pakotti toisen tunnustamaan jotakin. Säännös kumottiin rikos­lain uudistuksen yhteydessä vuonna 1995, koska se katsottiin erillisenä tarpeettomaksi, sillä samasta teosta voitiin rangaista myös pakottamista tai pahoinpitelyä koskevien säännösten perusteella. Vastaavaa säännöstä ei myöskään enää ollut muiden pohjois­maiden rikos­laeissa.Vuonna 2009 lakiin kuitenkin palautettiin kansain­välisten suositusten mukaisesti erillinen kidutusta koskeva säädös, joskaan sopimukset eivät nimenomaisesti sellaista edellyttäneet.
Lisäksi ulosottoviranomaiset ovat tienneet, että kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet rikollisesti.
Jumalisjärven Lohi ay ja Emajoen Lohi Oy – nimismies Vesa Juntunen ja varatuomari Mikko Kovalainen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2012/08/jumalisjoen-lohi-ay-ja-emajoen-lohi-oy.html
Kovalaisen asiassa käräjätuomari Jyrki Määttä ei antanut minun kuulustella vastapuolen todistaa, mikä on Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen menettely. Lisäksi käräjätuomari Jyrki Määttä, syyttäjä Esa Mustonen sekä vastapuoli eli varatuomari Mikko Kovalainen antoivat väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle. Oikeudenkäynnissä kolme paikalla ollutta todistajaa voivat todistaa asian ja ovat todistaneet asian myös kirjallisesti.
Markku Kosken saatavat on aiheettomia, koska Markku Koski on keskeinen rikoksista epäilty PR-talojen konkurssivyyhdessä. Jälleen poliisit ova laiminlyönneet virkavelvollisuutensa ja jättäneet rikokset tutkmatta ja esteellinen syyttäjä Sulo Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta. Kera Oy oli ilmoittanut kansanedustaja Markku Koskelle, että PR-Talot on markkinoilta poistettavien listalla ja oli luvannut pelastaa Markku Kosken, koska Markku Koski oli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja oli mukana takauksissa. Lisäksi Markku Koski oli tietoinen 48 miljoonan salatuista pantatuista kiinnityksistä ja hän antoi oikeudessa väärän lausuman asiasta vaikenemalla totuudesta. Markku Koski teki yhteistyötä Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n sekä saattohoitajien kanssa.
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.

Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.

Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2

 PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3

Videot
Erkki Ahon videot ( 8 video)
Tapahtumien taustat ja todistusaineistot
Nämä kaikki asiat ovat olleet ulosottoviranomaisten tiedossa.ulosottomies oli tietoinen ulosoton vääristä ja rikollista perusteista. Minun oikeustajuni mukaan hänen ja hänen esimiehensä olisi tullut reagoida asioihin rikoslain 15 luvun 10 § perusteella. He eivät kuitenkaan ole reagoineet asiaan, vaan ovat toimineet rikoslain vastaisesti.
  1. Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys, syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä, koska on ollut kaupanvahvistajana ao.kaupoissa, jossa kauppakirjan allekirjoittaja todistaa, ettei Heiskari ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu
    2.
    Törkeä petos Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä kaupoissa, jossa myyjä salasi 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitti keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Lisäksi myyjä käytti kaupanteossa ja muussa toiminnassa saattohoitajaa eli Jouni Remestä, joka oli mukana kaupan valmisteluissa. Remes oli tehnyt muiden osakkaiden tietämättä sopimuksen Kera Oy:n kanssa ettei Kera Oy:tä käytetä rahoittajana yrityksen rahoituksessa. Jos muut osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin koko yritystä ei olisi perustettu. Kera Oy oli silloisen kansanedustajan ja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan mukaan päättänyt poistaa perustettavan yrityksen markkinoilta. Kysymyksessä on törkeä petos.
    3
    Törkeä prosessipetos konkurssiasiassa. Kaupat purettiin ja yritys haettiin väärillä tiedoilla konkurssiin. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi väärän lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman asianomaisten valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomari Juha Nieminen ei tarkastanut valtakirjoja varatuomari Paavo M. Petäjältä. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoja konkurssiasiassa.
    4.
    Asianajaja Asko Keränen pyysi ja sai avoimet valtakirjat konkurssiasiassa valituksen tekemiseksi, koska konkurssi oli laiton. Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä. Todistin pesänluettelon vannontatilaisuudessa, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Paikalla oli käräjätuomari, syyttäjä Sulo Heiskari, PR-Teollisuus Oy:n väliaikainen konkurssipesän hoitaja sekä silloinen asianajaja Asko Keränen.
Tämän rikosprosessin seurauksena syyttäjä Sulo Heiskari, poliisi Raimo Ollila ja asianajaja Hannu Maskonen jatkoivat rikollista toimintaansa. Jouduin todellisen Ahojahdin kohteeksi puolustaessani oikeuksiani ja jouduin olemaan jopa maanpaossa rikollisesti toimivien valtion virkamiesten ja asianajajien toiminnan takia.
Vapauteni on riistetty useita kertoja.
Perjantaina 11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.
Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.

Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.

Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.

Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.

Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffapulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.

Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.

Mikä oli pidätyksen todellinen syy?
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.

Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.

Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.

Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustaja Kalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.

Rekisterimerkintärikokset

Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski väärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.

Törkeät petokset kaupanteossa

Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.

Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.

Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.

Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.

Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu ja Erkki Aho.

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.

Alavieskan kunnan petollinen toiminta

Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.

Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.

Kosken kelkan kääntö

Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.

Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.

Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.

Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.

Kera Oy:n kiristys

Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.

Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.
Konkurssi tavoitteena

Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.

Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.

Wecktröm soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.

Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.

Kauppasopimukset purettiin

Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.

Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.

Konkurssiin väärillä tiedoilla

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.

Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Putkakertomus 20.8.-23.8.2010
Nousin perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan. Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä. Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen pyöräilemässä.

Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.

Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65. Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja.Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.

Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.

Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.

Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Käräjätuomari Jyrki Jylhän esteellisyys perustuu tuomareiden esteellisyydestä annettuun lakiin sekä siihen, että katson Jyrki Jylhän henkilökohtaiseksi vihamieheksi, koska olen tehnyt hänestä rikostutkintapyynnön edelliselle poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle, koska Ylivieska, tai Jokilaakson tai Oulun poliisi ei tutki asioita.

Käräjätuomari Jyrki Jylhä
Tuomarin esteellisyydestä
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riippumattomuus luo edellytykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
- jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.
Suomen perustuslaki
6 §
Yhdenvertaisuus
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.
7 §
Oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen
Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua eikä vapautta riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Rangaistuksen, joka sisältää vapaudenmenetyksen, määrää tuomioistuin. Muun vapaudenmenetyksen laillisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vapautensa menettäneen oikeudet turvataan lailla.
15 §
Omaisuuden suoja
Jokaisen omaisuus on turvattu.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Euroopan Ihmisoikeussopimus:

Katson, että ulosottoviranomaiset ovat syyllistyneet kidutukseen. Kidutukseni on alkanut 9.5.1995 ja jatkunut tähän päivään saakka. Rikokset eivät voi olla vanhentuneita, koska kidutus on ollut jatkuvaa 9.5.1995 lähtien. Jos ulosottokaari ja Suomen perustuslaki ovat ristiriidassa niin sovelletaan perustuslakia.

Kalajoella 10.08.2018

Erkki Aho


tiistai 26. kesäkuuta 2018

Kihlakunnan syyttöjä Heikki Stenius


From: Erkki Aho
Sent: Tuesday, June 26, 2018 9:48 AM
To: kirjaamo.oulu@poliisi.fi
Subject: Re: rikoksesta epäilty on tunnustanut tekonsa joten päätös on väärä

From: Erkki Aho
Sent: Tuesday, June 26, 2018 9:47 AM
To: jukka.haataja@oikeus.fi
Subject: Re: rikoksesta epäilty on tunnustanut tekonsa joten päätös on väärä

From: Erkki Aho
Sent: Tuesday, June 26, 2018 9:46 AM
To: heikki.stenius@oikeus.fi
Subject: rikoksesta epäilty on tunnustanut tekonsa joten päätös on väärä

Kihlakunnansyyttäjä Heikki Stenius

Olette tehneet 19.06.2018 rikoskomisario Simo Alankoa koskevan päätöksen 18/481 asian numero R18/435. Valitettavasti päätöksenne on minun oikeustajuni mukaan väärä, sillä rikoksesta epäilty ulosottomies Terttu Korte on myöntänyt virheensä ( rikoksensa). Hän on toiminut ulosottokaaren vastaisesti. Kysymyksessähän on myös kidutusrikos, jollaisesta EIT on tehnyt juuri kuin tilauksesta päätöksen. Kidutuksen tunnusmerkistö täytyy kiistattomasti kuten olen valituksessani Rovaniemen hovioikeudelle todistanut.
Valitus Rovaniemen hovioikeudelle
Olen tuonut esille käräjäoikeudelle ja poliisille sen, että kidutukseni on kestänyt yli 23 vuotta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT antoi 31.5.2018 tuomion jutussa Abu Zubaydah v. Lithuania, jossa Liettuan katsottiin loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen EIS 3 artiklaa (kidutuksen vastainen artikla).
Valtiolla on velvoite aktiivisesti selvittää mahdollinen kidutuksenomainen toiminta alueellaan, kun uskottava väite siitä esitetään.
Kidutusartiklan vastainen toiminta ei tarkoita yksin fyysistä kivun aiheuttamista, vaan se voi täyttyä myös henkisen kärsimyksen perusteella. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa valtio toimii tavalla, jolla murretaan henkilön psyyke tavalla tai toisella.
Edellä kuvatulla menettelyllä on liityntä myös Suomen valtion toimintaan tapauksessa, joka on vireillä Helsingin käräjäoikeudessa. Kyse on erään yksityishenkilön vaatimuksesta valtiota kohtaan liittyen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimintaan.
Eurooppalaista kidutusta
PS. Minulla on 11 banaanilaatikollista todistusaineistoa oikeustaistelustani ja oikeustoimi ja poliisiblogi http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/ , mitkä ovat todistusaineistona valtion kidutuksesta.

Kalajoella 26.06.2018
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 Kalajoki
044-3025948

Tiedoksi ja toimenpiteitä varten Oulun poliisilaitos Antti Räsänen, Lapin syyttäjälaitos Jukka Haataja ja Oulun poliisilaitos ja KRP. Tiedoksi myös rikoskomisario Simo Alanko

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

Valitus Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksestä

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus, Rovaniemen hovioikeus

Käräjätuomari Sarianna Ervasti,
Te olette tehneet 1.6.2016 päätöksen 18/159 Asianro R 18/370.

1. Päätös on minun oikeustajuni mukaan kaikin puolin väärä, sillä en ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Suomen vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin otettiin myös Suomen kansalliseen perusoikeusluetteloon. Nykyisin säännös on perustuslain 21 §:ssä, joka kuuluu seuraavasti:
21 §. Oikeusturva.
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Perustuslain 21 § on soveltamisalaltaan laajempi kuin ihmisoikeussopimuksen 6. artikla. Ihmisoikeussopimuksen määritelmää oikeuksista ja velvollisuuksista päätettäessä on tulkittu siten, ettei siihen kuulu esimerkiksi kaikki virkamiesoikeudelliset asiat tai veroasiat.
Minä en voinut tulla kuulluksi enkä esittää kirjallista todistusaineistoa, koska käräjätuomari Sarianna Ervasti teki kansliapäätöksen kuulematta minua ja enkä saanut esittää todistusaineistojani.
Ervo, Laura:Oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30591-X.
  • Hallberg, Pekka: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti 2000-luvulla. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 2001. ISBN 952-14-0504-X.
  • Kyllönen, Ari: Kollektiivijäävi. Kuopio: Pitkos Books, 2011. ISBN 978-951-842-353-2.
  • Kyllönen, Ari: Tuomarin ennakkoasenne esteellisyysperusteena. Kuopio: Pitkos Books, 2012. ISBN 978-951-842-355-6.
  • Tapanila, Antti: Tuomarin esteellisyys. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2007. ISBN 978-951-855-272-0.
2. Katson, että käräjätuomari Sarianna Ervasti oli esteellinen käsittelemään asiaa.Esteellinen tuomari ei saa osallistua asian käsittelyyn, paitsi jos kiireellinen kysymys, joka ei vaikuta pääasiassa tehtävään ratkaisuun, on ratkaistava ja esteetöntä tuomaria ei ole viivytyksettä saatavissa. Esteellisyyssäännösten tarkoituksena on turvata käsittelyn puolueettomuus. Tähän sisältyy sekä subjektiivinen että objektiivinen näkökulma. Subjektiivinen puolueettomuus tarkoittaa, ettei tuomarilla ole ollut henkilökohtaista sidettä tai suhdetta asianosaisiin ja ettei hän ole toiminut asiassa puolueellisesti. Objektiivinen puolueettomuus toteutuu, kun tuomioistuin, sen lisäksi, että on subjektiivisesti puolueeton, myös ulospäin näyttää puolueettomalta. Tällöin tuomioistuimen kokoonpanossa ei ole mitään sellaisia tekijöitä, jotka saattavat ulkopuolisen silmissä aiheuttaa perusteltua epäilystä tuomioistuimen puolueettomuudesta.
Esteellisyysperusteet on jaettu osallisuus- ja intressiesteellisyyteen, yhteisöesteellisyyteen, erityissuhteen aiheuttamaan esteellisyyteen sekä oikeusaste- ja ennakkoasenne-esteellisyyteen. Koska oikeudenkäynnissä arvioidaan todisteiden todistusarvo, tuomari ei voi ratkaista asiaa, jossa hän itse tai hänen läheisensä on todistajan tai asiantuntijan asemassa. Osallisuusperusteen mukaan tuomari on siis esteellinen asiassa, jossa hän itse tai hänen läheisensä on jollain tavoin osallinen asiassa, esimerkiksi todistajana. Intressiperusteella tuomari on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle itselleen tai hänelle erityisen läheiselle henkilölle tai sille, jota tuomari tai hänen läheisensä edustaa. Odotettavissa oleva hyöty tarkoittaa lähinnä taloudellista hyötyä. Yhteisöesteellisyys taas tarkoittaa tuomarin esteellisyyttä tilanteessa, jossa tuomari tai hänen läheisensä toimii hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä tai toimitusjohtajana tai vastaavassa asemassa asiaan osallisessa yhteisössä tai laitoksessa. Samoin yhteisöesteellisyystilanne on käsillä, jos tuomari tai hänen läheisensä on asemassa, jossa hän päättää valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön puhevallan käyttämisestä asiassa. Erityinen suhde asianosaiseen voi myös aiheuttaa tuomarin esteellisyyden. Tuomarin erityinen suhde asianosaiseen esteellisyysperusteena voi tulla kyseeseen kahdessa toisilleen vastakkaisessa tilanteessa; vastapuolisuhteessa sekä palvelussuhteessa ja muussa erityisessä suhteessa. Tuomari voi siis olla esteellinen silloin, kun asianosainen on tuomarin tai hänelle erityisen läheisen henkilön vastapuoli muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa. Toiseksi erityinen suhde aiheuttaa esteellisyyden, jos tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Myös aiempi palvelussuhde voi aiheuttaa esteellisyyden, kuten esimerkiksi tilanteessa, jossa tuomari on aiemmin toiminut asianosaisen asiamiehenä, avustajana tai edustajana. Muuten erityisessä suhteessa on useimmiten kysymys erilaisista taloudellisista kytkennöistä. Oikeusaste-esteellisyys eli kahden instanssin jäävi tarkoittaa tilannetta, jossa tuomari tai hänelle erityisen läheinen henkilö on käsitellyt samaa asiaa aikaisemmin toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tarkoitus on estää se, että tuomari, jolla mahdollisesti on valmis ennakkokäsitys asiasta, käsittelisi samaa asiaa eri rooleissa ja instansseissa. Samoin perustein tuomari on esteellinen myös silloin, kun hän on itse asianosaisena toisessa samanlaisessa asiassa ja kyseisen asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Kun käsitellään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, voidaan jäävätä tuomari, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.

Minä kävin todistajan, Ivan Gerogievin, kanssa ennen oikeuden päätöstä Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden kansliassa tarkistamassa lähettämäni todistusaineiston ja keskustelemassa käräjätuomari Sarianne Ervastin kanssa. Huomasin, että lähettämäni todistusaineisto oli minun mielestäni tulostettu väärin, koska todistusaineistoa ei oltu tulostettu niin, että sähköposteissa ollutta todistusaineistoa olisi voitu lukea. Esittelin todistusaineistoa käräjätuomarille ja huomasin, ettei hän ollut perehtynyt asiaan ja huomasimme todistajan kanssa, että käräjätuomarilla oli ennakkoasenne asiaan. Siksi menimme välittömästi käräjäoikeudessa käynnin jälkeen Raahen poliisiin tekemään rikosilmoitusta asiasta. Raahen poliisilla ei ollut vastaanottoa. Tein asiasta rikosilmoituksen Oulun poliisille sekä kantelun oikeuskanslerille. Raahen poliisi siirsi asian KRP:lle, joka ei ole vieläkään tehnyt asiassa päätöstä ja oikeuskanslerin mukaan laillisuusvalvoja ei voi ottaa kantaa asiaan koska asia on kesken.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7§ Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa

Ulosottokaaren 15 luvun 7 §:n mukaan ulosottomies on esteellinen jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä tai vahinkoa;
Oikeusministeriön vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan ulosottomiesten peruspalkka lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis peruspalkka. Tämän päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp) Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten palkoista on noin kolmannes.
Ulosottokaaren 1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä".
Miten nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle.
Tämä on johtanut siihen, että ulosotto ei enää hoida velkojien asioita, vaan toimii primus motorina ulosottoasioissa. Ulosotto on ryhtynyt velkojaksi velkojien sijaan, koska heillä on henkilökohtainen intressi, taloudellinen sellainen, mitä ei ymmärtääkseni missään muussa virassa valtiolla ole, eikä pitäisi olla.
Ulosotto ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla, joiden osalta kohdehenkilöille ilmoitetaan, että jos on valittamista, valittakaa ja laittakaa lasku valtiokonttorille. Ulosotto toimii täysin laista piittaamatta, kun sille päälle sattuu ja nyt sattui. On aika omituista, että Suomessa on tällainen inkvisiittoreitten jengi, joka saa enemmän liksaa kuin rivituomarit ja bonuksia ihmisten tuhoamisesta tapporahaa.

Ulosottokaaren 4 luvun 52 §:n mukaan ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi, kun 1) ulosmittaus on toimitettu tulorajanulosmittauksena, 2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat tai 3) keskeyttämiseen on erityinen syy. Ulosottokaaren 4 luvun 53 §:ssä säädetään vuosittaiseksi vapaakuukausien määräksi kaksi silloin kun kyse on tulosrajamittauksesta. Vuosittain velalliselle annetaan pyynnöstä vapaakuukausia enintään yhteensä kolme.

Olin soittanut ulosottomies Terttu Kelalle ja kertonut hänelle, että tarvitsen huojennusta ulosottooni. Kerroin hänelle poikkeuksellisesta elämäntilanteestani ja sen, että kaikki ulosotossa olevat saatavat on saatu aikaan rikosten avulla. Minun oli hankittava uusi asunto, koska multimiljonääri vävyni lopetti vuokrasopimukseni haastemiehen tuomalla vuokrasopimuksen irtisanomisilmoituksella, mikä oli asianajotoimisto Takalan tekemä. Tämä oli todistusaineistona käräjäoikeudessa. Tässä tilanteessa minun oli hankittava uusi asunto ja maksettava myös uuden asunnon kuukauden vuokraennakko. Käytännössä oli maksettava kahdesta asunnosta vuokraa ja kuukauden vuokraennakko. Lisäksi minulla oli syöpäsairaudesta johtuvia pankkilainoja maksettavana. Pakolliset kulut olivat reilusti yli ulosmittaamattoman eläkesummani.

Ulosottomies Terttu Kelalle tekemäni soiton jälkeen hän pyysi minua tekemään kirjallisen hakemuksen ylimääräisestä vapaakuukaudesta. Tein hakemuksen. Ulosottomies teki kielteisen päätöksen asiassa, mikä on todistusaineistona käräjäoikeudessa. On otettava huomioon, että ulosottomiesten palkkaus perustuu merkittävältä osalta provisioon. Ulosottomies saa ns. velallisen tapporahaa, mikä on 30 % ulosottosaatavan summasta. Koska olen eläkeläinen, niin eläkkeestäni on helppo ulosmitata ja saada tuo 30 %:n provisio erittäin helpolla palkan lisäksi.
Katson, että ulosottomies Terttu Kela on toiminut omaa etua tavoitellen ja jättänyt huomioimatta ulosottokaaren 4 luvun 52 § ja 53 § asiat. Katson, että hän tehnyt tämän tahallisesti, koska hän tunnusti asian vasta käräjäoikeuden päätöksen jälkeen kun tein asiasta rikosilmoituksen. Minun oikeustajuni mukaan rikos edellyttää tahallisuutta.

On huomioitava se, että ulosottomiehen menettely on uloskaaren lisäksi perustuslain vastaista toimintaa. Perustuslain 6 § takaa yhdenvertaisuuden, 7 § ketään ei saa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti, 15 § omaisuuden suoja, 19 § oikeus sosiaaliturvaan).
19 § Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

Jos tavallinen laki on ristiriidassa perustuslain kanssa niin perustuslailla on etusija.
106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Lisäksi ulosottomies oli tietoinen ulosoton vääristä ja rikollista perusteista. Minun oikeustajuni mukaan hänen ja hänen esimiehensä olisi tullut reagoida asioihin rikoslain 15 luvun 10 § perusteella. He eivät kuitenkaan ole reagoineet asiaan, vaan ovat toimineet rikoslain vastaisesti.

  1. Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys, syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä, koska on ollut kaupanvahvistajana ao.kaupoissa, jossa kauppakirjan allekirjoittaja todistaa, ettei Heiskari ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu
    2.
    Törkeä petos Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä kaupoissa, jossa myyjä salasi 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitti keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Lisäksi myyjä käytti kaupanteossa ja muussa toiminnassa saattohoitajaa eli Jouni Remestä, joka oli mukana kaupan valmisteluissa. Remes oli tehnyt muiden osakkaiden tietämättä sopimuksen Kera Oy:n kanssa ettei Kera Oy:tä käytetä rahoittajana yrityksen rahoituksessa. Jos muut osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin koko yritystä ei olisi perustettu. Kera Oy oli silloisen kansanedustajan ja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan mukaan päättänyt poistaa perustettavan yrityksen markkinoilta. Kysymyksessä on törkeä petos.
    3
    Törkeä prosessipetos konkurssiasiassa. Kaupat purettiin ja yritys haettiin väärillä tiedoilla konkurssiin. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi väärän lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman asianomaisten valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomari Juha Nieminen ei tarkastanut valtakirjoja varatuomari Paavo M. Petäjältä. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoja konkurssiasiassa.
    4.
    Asianajaja Asko Keränen pyysi ja sai avoimet valtakirjat konkurssiasiassa valituksen tekemiseksi, koska konkurssi oli laiton. Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä. Todistin pesänluettelon vannontatilaisuudessa, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Paikalla oli käräjätuomari, syyttäjä Sulo Heiskari, PR-Teollisuus Oy:n väliaikainen konkurssipesän hoitaja sekä silloinen asianajaja Asko Keränen.
Tämän rikosprosessin seurauksena syyttäjä Sulo Heiskari, poliisi Raimo Ollila ja asianajaja Hannu Maskonen jatkoivat rikollista toimintaansa. Jouduin todellisen Ahojahdin kohteeksi puolustaessani oikeuksiani ja jouduin olemaan jopa maanpaossa rikollisesti toimivien valtion virkamiesten ja asianajajien toiminnan takia.

Tässä selostus ja todistusaineistot

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen

 PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3

Videot
Erkki Ahon videot ( 8 video)

oikeustoimi ja poliisiblogi

Minä en saanut esittää näitä todistusaineistoja oikeudessa ja enkä voinut todistaa ulosoton virheellisyydestä eli ulosoton vääriä perusteita. Olen joutunut kärsimään viranomaisten rikollisesta toiminnasta neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota, jotka on saatu aikaan rikollisen toiminnan avulla.

En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa, enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 23 vuoteen ja olen joutunut olemaan luottokelvottomana ja rikollisen ulosoton kohteena jo yli 23 vuoden ajan. Olen menettänyt omaisuuteni ja yritykseni sekä ihmisarvoni ja nyt vielä avioerokin on tulossa valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut pidätettynä ja olen joutunut ihmisoikeusrikosten kohteeksi.
Menettely täyttää kidutuksen tunnusmerkistön. Kidutus on kielletty rikoslaissa, perustuslaissa sekä ihmisoikeussopimuksissa.

Kidutus on ihmisoikeuksien vastainen vakava rikos, joka kielletään niin Suomen rikoslaissa kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella. Kidutuksen olennainen piirre on se, että tekijän on oltava virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa käyttävä henkilö tai julkisyhteisön työntekijä. Jotta teko lasketaan kidutukseksi, rikoksentekijän on käytettävä väkivaltaa pyrkimyksenään aiheuttaa tiettyjä laissa mainittuja seurauksia.

Kidutus on rikoslain mukaan kyseessä, kun edellä mainitussa asemassa oleva henkilö aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä;
  1. saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
  2. rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
  3. pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
  4. rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön tekemän, edellä mainitun teon.

Tarkemmat selostukset asioista

sekä muussa käräjäoikeuteen toimittamassani todistusaineistossa.

Vahingonkorvauslaskelma ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
  1. osakepääoma 100 857 euroa
  2. toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
  3. omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
  4. tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
  5. henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
  6. tilauskanta 165 911 euroa
  7. kotimaan myynti 26 053 406 euroa
  8. Japanin myynti 1 443 430 euroa
  9. Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
  10. ikkunakauppa 17 551 182 euroa
  11. Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
  12. Saksan hirsi 10 460 000 euroa
  13. Venäjän puu 11 460 569 euroa
  14. rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroa
    yhteensä 153 828 383 euroa
Vaadin, että Suomen valtio korvaa minulle aiheuttamansa taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset. Summa kasvaa 7 % vuodessa ja kasvaa korkoa korolle.

Ulosottomies Terttu Kela on ollut tietoinen asioista, koska olen puhelimessa kertonut hänelle asioista ja käräjäoikeudentuomari Sarianna Ervasti on ollut tietoinen todistusaineiston perusteella, että kaikki ulosottosaatavani olivat rikoksilla aikaansaatuja.

Vaadin, että Rovaniemen hovioikeus antaa minulle oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja toimii niin, että oikeus toteutuu. Pyydän kiireellistä asioiden käsittelyä sekä ulosoton välitöntä toimenpidekieltoa. Pyydän hovioikeutta toimimaan niin, että korkein oikeus voi purkaa kaikki väärät tuomioni ja valtio voi korvata kaikki aiheuttamansa taloudelliset vahingot sekä mittaamattomat suuret henkiset kärsimykseni.

Kalajoella 23.06.2018
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 KALAJOKI
044-3025948