keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Haastehakemuksen täydennys



From: Erkki Aho
Sent: Monday, May 14, 2018 4:01 AM
To: ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi
Subject: haastehakemuksen taydennys

Haastehakemuksen täydennys Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle asiassa R18/370 kantaja Erkki Aho vastaaja Terttu Kela
Ulosottoviranomainen ja ulosottoviranomaiset aina ylintä johtoa myöden ovat olleet tietoisia siitä, että kaikki ulosottoni on saatu aikaan rikosten avulla ja siten ulosottoni ovat perintäkelvottomia.

Olen joutunut kärsimään valtion rikollisen toiminnan johdosta neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä seitsemän kunnianloukkaustuomiota, mitkä kaikki on saatu aikaan valtion rikollisella toiminnalla. Olen joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi ja minulta on valtion rikollisen toiminnan johdosta tuhottu yritykseni, ryöstetty omaisuuteni, estetty yritystoiminta, olen ollut luottokelvoton 23 vuoden ajan ja viimeisin valtion rikollisessa toiminnassa on avioero-oikeudenkäynti 44 avioliittovuoden jälkeen. Olen kärsinyt valtavat taloudelliset tappiot ja hirvittävät henkiset kärsimykset valtion rikollisen toiminan takia.

Minulla on perustuslain 15 §:n mukaan omaisuuden suoja, jokaisen omaisuus on turvattu perustuslain mukaan. Ulosottoviranomaiset toimivat perustuslain vastaisesti. Perustuslain 106 §:n mukaan Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Ulosottoviranomaiset ovat olleet tietoisia näistä asioista:
PR-talojen konkurssivyyhti 1

 PR-talojen konkurssivyyhti 2

 PR-talojen konkurssivyyhti 3

 Erkki Ahon videot ( 8 video)

 Vahingonkorvauslaskelma ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
  1. osakepääoma 100 857 euroa
  2. toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
  3. omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
  4. tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
  5. henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
  6. tilauskanta 165 911 euroa
  7. kotimaan myynti 26 053 406 euroa
  8. Japanin myynti 1 443 430 euroa
  9. Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
  10. ikkunakauppa 17 551 182 euroa
  11. Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
  12. Saksan hirsi 10 460 000 euroa
  13. Venäjän puu 11 460 569 euroa
  14. rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroa
    yhteensä 153 828 383 euroa
Huom. vuosi lisää tekee summaksi 164 592 092.91 laskettuna 7 %:n korolla ja jos avioero toteutuu niin vahinkoravussumma nousee 10 miljoonalla eurolla. Silloin summa on 174 592 092,91 euroa.
Valtiopetoksen eli ns. Koiviston konklaavin 6.5.1992 asiakirjat julistettiin salaisiksi vastoin lakia. Presidentti Tarja Halonen kieltäytyi luovuttamasta ns. Koiviston konklaavin asiakirjoja minulle, Erkki Aholle, 24.10.2005 päätöksellään A/9670/05. Ns. Koiviston konklaavissa todistusaineiston mukaan tasavallan presidentti Mauno Koivisto päätti antaa pankeille suosituimmuusaseman eli pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Menettely täyttää valtiopetoksen tunnusmerkistön. Lisäksi käytäntö on osoittanut, että pankkikriisin rikollisille on annettu syytesuoja asioissa. Tästä johtuen oikeudenkäynnit eivät ole voineet täyttää Suomen perustuslain ja EU:n Ihmisoikeussopimuksen mukaisia määräyksiä eli oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Liitteenä Tasavallan Presidentti Tarja Halosen päätös ns. Koiviston konklaavin päätösten salaamisesta. Kysymys on valtiopetoksesta, mikä ei vanhene koskaan.

SSP-sopimus solmittiin 22.10.1993 Esko Ahon hallituksen ja neljän ostajapankin kesken: Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien Keskusliiton, Postipankin ja SYP:n kesken. Sopimus julistettiin 100 vuodeksi salaiseksi. Salaisessa sopimuksessa sovittiin muun muassa kilpailunrajoitussopimuksen vastaisesta toimialarationalisoinnista. Sopimuksessa määriteltiin toimialat, joilta poistetaan ylikapasiteetti ja yritysten kaatamisperusteet. Pankit tekivät luettelot poistettavista yritystä ja laittivat saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin. Markkinoilta poistettiin vuoden 1997 loppuun mennessä 48 000 yritystä, aiheutettiin 280 000 ihmisen ylivelkaantuminen ja n. 500 000 ihmisen työttömyys. Lisäksi 11 500 ihmistä teki itsemurhan. Velallisten Tukiryhmän mukaan luvut ovat myöhemmän kehityksen mukana kasvaneet 60 000 markkinoilta poistettuun yritykseen ja 16000 itsemurhaan. Kysymyksessä on minun oikeustajuni mukaan kansanmurha.

Todisteena kopio 100 vuodeksi salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta. Pankkikriisin oikeudenkäynnit eivät ole voineet olla oikeudenmukaisia, koska valtio on salannut totuuden. Kaikki pankkikriisin oikeudenkäynnit ovat olleet Suomen perustuslain, Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja YK:n Ihmisoikeusjulistuksen vastaisia.

31.03.2000 Aktiv Hansa ja C&A Finland Oy ostivat ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenalin omaisuuudenhoitoyhtiön 12,2 miljardin saatavat (76 000) 5 % :lla todellisesta arvosta. Velallisille ei annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Ulkomaiset yhtiöt perivät velallisilta täyttä summaa korkeilla koroilla aina velallisen kuolemaan saakka ja velallisen kuoltua vielä kuolinpesältä eduskunnan päätöksen mukaisesti. Aktiv-Hansa kaupan asiakirjat ovat julistettu 25 vuodeksi vuodeksi salaiseksi.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei ole voinut toteutua näiden salaisiksi julistamisten takia. Siksi pankkikriisiä koskevat päätökset ovat laittomia ja oikeuden päätökset mitättömiä ja Suomen valtio on korvausvelvollinen kaikille pankkikriisin uhreille ja heidän omaisilleen aiheuttamansa vahingot korkoineen.

Suomen valtio organisoi toimintansa valtiopetoksen mukaisesti. Helsingin Sanomien uutisen mukaan Kera Oy:ssä perustettiin ns. ruumiinpesuryhmä, mikä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja jota johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ryhmän tehtäviin kuului pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset ja minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin kuului kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen ja markkinoilta poistamiseen käytettiin muun muassa ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritys konkurssiin. Kera Oy toimi Kauppa- ja Teollisuusministeriön yrityskehitysyksikön alaisena. Kaadettujen yritysten johtajista tehtiin rikollisia oikeuksien väärillä päätöksillä.
-------

Olen haasteessani vaatinut salattujen asiakirjojen esittämistä oikeudenkäynnissa todistusaineistona, koska minulla on siihen lain suoma oikeus.

sivu 24 vaatimukset asiakirjojen toimittamiseksi oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
  1. salaiseksi julistetut ns. Koiviston konklaavin asiakirjat
  2. SSP-sopimuksen asiakirjat, jotka on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi ja jossa Suomen valtio ja 4 pankkia päätti poistaa ylikapasiteettia markkinoilta tietyiltä aloita ja aiheutti näin 48 000 – 60 000 yrityksen markkinoilta poistamisen sekä 11500 – 16 000 yrittäjän itsemurhan
  3. Kera Oy:n ja KTM:n asiakirjat koskien ns. ruumiinpesuryhmiä ja ylikapasiteetin poistamista
  4. Aktiv Hansa-kaupan asiakirjat ja salaisiksi julistetut asiakirjat liittyen Arsenalin toimintaan. Aktiv Hansa-kaupan asiakirjat on julistettu 25 vuodeksi salaiseksi ja salaaminen estää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin suorittamisen.
Katso:


From: Erkki Aho
Sent: Friday, May 18, 2018 4:26 AM
To: ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi
Subject: täydennys

Ylivieskan käräjäoikeudelle asiaan R18/370

Eilen illalla 17.5.2018 eläkkeellä oleva syyttäjä Sul Heiskari, joka toimi kaupanvahvistajana Alavieskan Puurakenne Oy:n ja Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) kauppakirjoissa ja syyttäjänä kaikissa niissä johtuvissa oikeudenkäynneissä, soitti minulle kello 18.49 puhelun mikä kesti 17 minuuttia 33 sekuntia, jonka jälkeen kiitin puhelusta ja katkaisin puhelun. Puhelun innoittamana tarkennan asioita jotka liittyvät oikeudessa käsiteltävään asiaan kiinteästi, sillä jos kaupanvahvistaja/syyttäjä Sulo Heiskari olisi noudattanut lakia niin kaikki asiat olisivat toisin. Vetoan korkeimman oikeuden päätökseen KKO: 2011:32

KKO:2011:32
Kiinteistön luovutuksen muotovaatimusta koskeneessa vanhan maakaaren 1 luvun 2 §:ssä (575/1948) säädettiin, että kaupanvahvistajan todistuksen lisäksi luovutuksen tuli olla tämän kutsuman esteettömän todistajan oikeaksi todistama. Voimassa olevan maakaaren säätämiseen johtaneissa esitöissä (HE 120/1994 vp s. 24) pidettiin kahden esteettömän todistajan läsnäoloa tarpeettomana ja perusteeksi muotovaatimuksen muuttamiselle tässä suhteessa esitettiin, ettei oikeusvarmuus edellyttänyt virkavastuulla toimivan kaupanvahvistajan lisäksi toisen esteettömän todistajan läsnäoloa. Muotovaatimus otettiin maakaaren 2 luvun 1 §:n 1 momenttiin ehdotetussa muodossaan.

Korkein oikeus toteaa, että oikeustoimen pätevyyden edellytyksenä oleva asiakirjan määrämuotoisuus varmistaa asiakirjan alkuperäisyyttä ja aitoutta sekä vahvistaa sitä, että asiakirjan sisältö vastaa osapuolten tarkoitusta. Laissa säädettyjä muotomääräyksiä on lähtökohtaisesti edellytetty noudatettaviksi sanamuotonsa mukaisesti.

APR:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) kiinteistöjen kauppakirjojen allekirjoitustilaisuudessa ei ollut läsnä kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo. Siis kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ollut paikalla kaupanvahvistustilaisuudessa kuten maakaari edellyttää. Maakaaren 2 luku 1 § edellyttää, että kaupanvahvistajan kutsuma todistaja on läsnä kaupanvahvistustilaisuudessa. Nyt sopimuksessa on muotovirhe, kun sopimus ei noudata sille asetettuja muotovaatimuksia. Kun sopimuksessa on muotovirhe, sopimusosapuoli voi vedota virheeseen ja sopimuksen sitomattomuuteen.

Väliaikaiset pesänhoitajat eivät konkurssisäännön 52 §:n mukaan saa myydä kiinteää omaisuutta. Lisäksi korkein oikeus päätöksessään toteaa, että asiakirjan sisällön pitää vastata osapuolten tarkoitusta. Nyt kaupanteossa on salattu 48 miljoonan pantatut kiinnitykset ja kaupoissa on tehty näin törkeä petos. Se ei ole varmasti ollut ostajapuolen tarkoitus.

Väliaikaiset pesänhoitajat eivät ole esittäneet valtakirjoja, että heillä on oikeus myydä päämiestensä Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n omaisuutta. Asiamiehen valtuutuksesta säädetään Maakaaren 2 luvun 3:ssa pykälässä, jonka mukaan valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Valtakirjasta on käytävä ilmi myytävä kiinteistö sekä asiamiehen nimi. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja. Maakaari sääntelee vain myyjän asiamiehen valtuutusta, ostajan asiamiehen valtuutus voidaan antaa myös suullisesti.

Väliaikaiset pesänhoitajat myivät toisen omaisuutta omanaan. Korkein oikeus on edellyttänyt päätöksessään, että säädettyjä muotomääräyksiä noudatetaan. Väliaikaisten pesänhoitajien olisi tullut esittää valtakirjat. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät saa myydä kiinteää omaisuutta ja siltäkin osalta muotomääräyksiä/lakia on rikottu. Kaupanvahvistajan olisi tullut noudattaa lakia eli huomioida se, ettei väliaikaiset pesänhoitajat saa konkurssisäännön mukaan myydä kiinteää omaisuutta ja että heidän tulee esittää valtuutuksensa kirjallisesti kiinteistöjen myyntiin.

Korkeimman oikeuden päätös siis selvetään maistraatin kaupanvahvistusohjeita, mitkä perustuvat lakitekstiin:

Kuka on kaupanvahvistaja?
Maistraatissa toimivia kaupanvahvistajia ovat henkikirjoittajat sekä maistraatin päällikön kaupanvahvistajaksi määräämät virkamiehet.
Kaupanvahvistajat voivat vahvistaa kiinteistönluovutuksia riippumatta siitä, millä paikkakunnalla kiinteistö sijaitsee.

Milloin tarvitaan kaupanvahvistaja?
Kaupanvahvistajan on oltava läsnä kiinteistönluovutuksessa luovutuskirjaa allekirjoitettaessa.
Luovutus voi olla esimerkiksi kauppa, vaihto tai lahja.
Myös kiinteistökauppaa koskeva esisopimus vaatii kaupanvahvistajan todistuksen.

Kaupanvahvistajan tehtävät
Kaupanvahvistajan tehtävänä on vahvistaa kiinteistön kauppakirjat ja muut luovutuskirjat.
Ennen kuin kaupanvahvistaja todistaa luovutuksen, hänen on tarkastettava osapuolten henkilöllisyys ja se, että luovutuskirja täyttää lakisääteiset muotovaatimukset. Allekirjoitushetkellä osapuolten on voitava todistaa henkilöllisyytensä.

Luovutuskirja
Luovutuskirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, josta ilmenee omaisuuden luovutus. Asiakirja voi olla esim. kauppasopimus tai lahjakirja.
Luovutuskirjassa on oltava ainakin seuraavat tiedot: luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, luovuttaja(t) ja luovutuksensaaja(t) sekä tiedot kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, ellei kyseessä ole lahja

Todistuslausuma, lainhuuto ja maksu
Kun luovutuksen osapuolet ovat allekirjoittaneet luovutuskirjan, kaupanvahvistaja merkitsee oman todistuslausumansa luovutuskirjaan. Todistuslausuma merkitään jokaiseen luovutuskirjaan.

Kaupanvahvistajan todistus
Kaupanvahvistajana todistan, että (myyjän nimi) (myyjän paikka) luovuttajana ja (ostajan nimi) (ostajan paikka) luovutuksensaajana ovat allekirjoittaneet tämän luovutuskirjan ja että he ovat olleet yhtä aikaa läsnä luovutusta vahvistettaessa. Olen tarkistanut allekirjoittajien henkilöllisyyden ja todennut, että luovutuskirja on tehty maakaaren 2 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla.
  • Paikka ja aika (samat kuin kauppasopimuksessa)
  • Kaupanvahvistajan allekirjoitus
  • Nimenselvennys
  • Virka-asema/Maanmittauslaitoksen määräämä
  • Kaupanvahvistajan tunnus

Lainhuuto
Kaupanvahvistaja neuvoo, kuinka lainhuutoa haetaan, sekä antaa tietoja siitä, kuinka osapuolten henkilötietoja käsitellään viranomaisten rekistereissä. Kaupanvahvistaja ilmoittaa luovutuksen tiedot Maanmittauslaitokselle ja kiinteistön sijaintikunnalle.

Maksu
Kaupanvahvistaja perii kaupanvahvistuksesta 120 euroa. Jos luovutus osapuolten pyynnöstä tapahtuu muualla kuin maistraatissa, kaupanvahvistaja voi periä korvausta matkakustannuksistaan.

On otettava huomioon se, että ns. Koiviston konklaavissa tapahtui valtiopetos, johon kiinteästi liittyy SSP-sopimus, mikä salattiin 100 vuodeksi ja Aktiv-Hansa kauppa mikä salattiin 25 vuodeksi. SSP-sopimuksessa määriteltiin toimialaratioinalisionti ja ylikapasitettiin poisto tietyltä aloita. Pankit tekivät listat markkinoilta poistettavista yrityksistä ja Kera Oy:n mukaan PR-Talot oli markkinoilta poistettavien listalla. Myyjä Kera Oy siis tiesi, että PR-Talot on markkinoilta poistettavien listalla, mutta siitä huolimatta se myi kiinteistöt Euronio Oy:lle (myöhemmin PR-Teollisuus Oy) ja salasi 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta koska myyjä tietää, että PR-Talot on markkinoilta poistettavien listalla ja käyttää asiassa myös ns. saattohoitajia Jouni Remestä ja Stig Weckströmiä kuten todistusaineisto todistaa.

Kera Oy oli ilmoittanut kansanedustaja Markku Koskelle, että PR-Talot on markkinoilta poistettavien listalla ja oli luvannut pelastaa Markku Kosken, koska Markku Koski oli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja oli mukana takauksissa. Lisäksi Markku Koski oli tietoinen 48 miljoonan salatuista pantatuista kiinnityksistä ja hän antoi oikeudessa väärän lausuman asiasta vaikenemalla totuudesta. Markku Koski teki yhteistyötä Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n sekä saattohoitajien kanssa.

Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.

Katson, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä ja esteellisyys on rikos. Syyttäjä Sulo Heiskari ilmoitti minulle puhelimitse, ettei hän ole ystäväni. Hän on siis viholliseni, minkä hän vittuilusoitollaan osoitti ja vihollinen ei saa toimia syyttäjänä.
Kaikesta tästä johtuu ulosotossa olevat asiani ja sitä kautta ulosottovirkailija on haastettu oikeuteen, että saataisiin avattua juttu. Ulosottovirkailijan toiminta on minun oikeustajuni mukaan ulosottokaaren vastaista, koska ulosottomiehellä on työssä oma intressi mikä on ulosottokaaren vastaista toimintaa. Ulosottomies on nainen ja Heiskarilta saamani tiedon mukaan merkantti. Siitä huolimatta hänen olisi tullut noudattaa lakia. Ulosottovirkailija on kuitenkin pieni tekijä koko jutussa, mutta koko juttu on otettu esille, koska poliisi on jättänyt asiat tutkimatta, syyttäjä syyttämättä ja oikeuslaitos käsittelemättä ja laillisuusvalvonta ei ole huomannut asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.

Ulosottokaaren 1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä". Miten nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle. Ulosotto ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla.

Rikoslain 15 luvun 10 §:n ja 11 §:n mukaan: Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen. Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, hyökkäysrikoksen, hyökkäysrikoksen valmistelun, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, jalkaväkimiinakiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (30.12.2015/1718)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi nykyinen tai entinen aviopuolisonsa taikka nykyinen avopuolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka se, johon hänellä on vastaavanlainen parisuhteeseen tai sukulaisuuteen rinnastuva läheinen suhde. (12.6.2015/735)
11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Ulosottoviranomaiset eivät ole reagoineet törkeisiin rikoksiin, joiden kohteeksi olen joutunut, vaan ovat toimineet oman etunsa mukaisesti eli pidättäneet eläkkeestäni ulosottoon rahaa, koska he saivat siitä provision – velallisen tapporahan.
Minulle on tärkeää saada oikeutta ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti. On totta, että ulosottomies on pieni tekijä koko jutussa, mutta sen asian arvioiminen kuuluu oikeudelle. Ulosotto on kuitenkin osa kokonaisuutta, mikä ovat vaikuttanut siihen, että minulla on rikollisesti aikaansaatuja saatavia ulosotossa ja olen joutunut kärsimään neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä seitsemän kunnianloukkaustuomiota. Olen menettänyt yritykseni, omaisuuteni, maineeni ja olen ollut ollut 23 vuotta rikollisten aikaansaaman ulosoton kohteena ja luottokelvottomana. Lisäksi tällä hetkellä on vaimoni hakema avioeroasiakin ajankohtainen ja sekin johtuu pitkälle viranomaisten väärästä toiminnasta. Kaikki olisi toisin jos viranomaiset olisivat noudattaneet lakia. Oikeus ei voi toteutua ellei asiaa käsitellä kokonaisuutena. Rikokset eivät ole vanhentuneita johtuen salatuista sopimuksista joista johtuen oikeudenkäynnit eivät ole voineet olla oikeudenmukaisia. Valtiopetos ei vanhene koskaan. Ulosotto pitää rikokset avoimena, koska ei voi olla niin, että rikokset vanhenevat ja rikoksilla aikaansaadut ulosotot jäävät voimaan.

Oikeuden on otettava huomioon se, että en ole saanut asianajajaa enkä oikeusavustajaa, johon minulle on lakisääteinen oikeus.

Kalajoella Erkin-päivänä 18.5.2018
Erkki Aho




lauantai 21. huhtikuuta 2018

Arvoisa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola-Sarja


Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin

Te olette tehneet päätöksen 16.4.2018 EOAK/3031/2017, josta teitä on syytä epäillä rikollisesta toiminnasta. Tämä rikollinen toiminta on jatketta valtiopetokselle, mikä tapahtui Mauno Koiviston ollessa Suomen presidenttinä. Tämä laillisuusvalvojien rikollinen toiminta on saatava loppumaan. Valitettavasti Suomessa ei ole perutuslakituomioistuinta niin kuin melkein kaikissa muissa maissa. Siksi laillisuusvalvojat voivat toimia rikollisesti eikä oikeus Suomessa toteudu vaan kansalaiset joutuvat kärsimään laillisuusvalvojen rikollisesta toiminnasta. Laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain kuusi promillea aiheuttaa huomatuksen vastaisen varalle. Suomessa kansalaiset eivät voi saada oikeutta, koska kansanedustajien pitäisi valvoa laillisuusvalvojien toimintaa, mutta he laiminlyövät velvollisuutensa ja hyväksyvät laillisuusvalvojien rikollisen toiminan. Kansanedustajien pitäisi perustuslain mukaan noudattaa Suomen lakia, mutta he laiminlyövät tehtävänsä ja ministeritkin vähät välittävät ministerivalan lupauksista. Näin ei voi jatkua.

Valtiopetoksen eli ns. Koiviston konklaavin 6.5.1992 asiakirjat julistettiin salaisiksi vastoin lakia. SSP-sopimus solmittiin 22.10.1993 ja sen asiakirjat julistettiin salaiseksi 100 vuodeksi. Aktiv Hansa-kaupan asiakirjat julistettiin salaiseksi 25 vuodeksi. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei voi toteutua näiden salaisiksi julistamisten takia. Siksi pankkikriisiä koskevat päätökset ovat laittomia ja Suomen valtio on korvausvelvollinen kaikille pankkikriisin uhreille ja heidän omaisilleen aiheutetut vahingot korkoineen.

Ns. Konklaavin salaamispäätös

Koiviston konklaavi

SSP-sopimus on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi.

SSP-sopimus

ja Aktiv Hansakauppa 25 vuodeksi salaiseksi
Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?
Valtiopetos on tosiasia

Rikokset eivät myöskään voi vanhentua , koska valtiopetos ei vanhene koskaan ja SSP-sopimuksen 100 vuoden salaus estää näiltä osin asioiden vanhenemisen ja Aktiv Hansa-kaupan 25 vuoden salaus estää myös asioiden vanhenemisen.
Pankkikriisioikeudenkäynnit eivät ole voineet olla oikeudenmukaisia eikä myöskään minun oikeudenkäyntini, koska vastapuoli eli Suomen valtio on salannut olennaisia tietoja. Pankkikriisin päätökset on saatu aikaan rikosten avulla. Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on mitätön.

Ns. pankkikriisin taustaa

Ns. pankkikriisi oli suurelta osalta rikollista

Tekikö Koivisto valtiopetoksen ns. Koiviston konklaavissa?

Ns. pankkikriisin EMU-varauma

90- luvun pankkikriisi

Ns. pankkikriisiä vetävät yhä pankit ja valtiovalta

Velallisten tuki ry:n puheet 2016.

Haastattelussa Hilkka Laikko - Velallisten kohtelu Suomessa laitonta

Vieraana Hilkka Laikko - Ulosotto, Velalliset & 90-luvun pankki kriisi

PR-talojen konkurssivyyhti 1

PR-talojen konkurssivyyhti 2

PR-talojen konkurssivyyhti 3

Erkki Ahon videot ( 8 video)

Olen lähettänyt teille kantelussani tärkeimmät asiakirjat, joissa on tuotu kiistattomasti esille tehdyt rikokset, joiden kohteeksi olen joutunut - kiistattomasti ja selkeästi julki. Te ette ole noudattaneet lakia vaikka toimitte Suomen kansan ylimpinä laillisuusvalvojina, toimitte rikollisesti. Tämä ei voi jatkua. Kehotan teitä tunnustamaan rikoksenne ja pyytämään eroa tehtävistänne.

Suomessa poistettiin pankkikriisin seurauksena 48 000 yritystä markkinoilta ja aiheutettiin ylivelkaantuminen 280 000 henkilölle ja työttömyys 500 000 henkilölle. Itsemurhaan ajautui 14 500 henkilöä. Kysymys on kansanmurhasta ja te jatkatte samaa linjaa tekemällä tietoisesti vääriä päätöksiä ja suojelemalla rikollisia ja peittelemällä rikoksia.

Olen perehtynyt laillisuusvalvojien toimintaa jo yli 20 vuoden ajan tiedän varmasti tiedän rikollisen toiminta ja pystyn sen osoittamaan, mutta tiedotusvälineet vaikenevat totuudesta. Muistan kuinka aikanaan laillisuusvalvoja Okko totesi, että ” se on justiin sama mitä papereita te tänne laitatte, niin niillä ei ole mitään merkitystä”. Laillisuusvalvoja Okko tunnusti totuuden.
Ystäväni pastori Juhani Alaranta oli aikanaan perustuslakivaliokunnan varajäsen ja hänetkin oli kutsuttu vierailulle oikeuskanslerinvirastoon yhdessä muiden perustuslakivaliokunnan jäsenten ja varajäsenten kanssa. Juhani sanoi, ettei hän mennyt, koska kokouskutsussa oli jo mainittu, että ”Baarikaappi avataan kello 15.00”.

Korkein oikeus ei Suomessa noudata lakia. Se ei perustele kielteisiä päätöksiään niin kuin laki edellyttää. Korkein oikeus ei muutenkaan noudata lakia. Se on aivan tarpeeton laitos Suomessa niin kuin laillisuusvalvojatkin mukaan luettuna myös poliisin oman laillisuusvalvojat. Entinen Korkeimman oikeuden jäsen Jukka Kemppinen kirjoittaa kirjassaan "Taistelu oikeudesta" sivulla 15 näin: "Korkein Oikeus on tällä hetkellä todellisessa ahdingossa ja luottamus tuomioistuimiin on rapautunut niin pahasti, että menetetyn maineen korjaamiseen voi mennä kolmekymmentä vuotta. Monet kansalaiset eivät enää käytä sanoja "korkein oikeus" naureskelematta, ja varmasti joku oikeusneuvos on ammattia kysyttäessä häpeissään valehdellut soittavansa pianoa pornobaarissa, koska se kuulostaa kunniallisemmalta kuin jäsenyys Korkeimmassa Oikeudessa".

Kirjassaan Oikeus voittaa entinen oikeusministeri Anneli Jäätteenmäki käy terrierimäisesti KO:n ukkoseuran kimppuun. Hän arvostelee Korkeimman Oikeuden viime vuosien toimintaa. Jäätteenmäen mielestä Eeva Vuoren tapaus todistaa, että KO ei elä nykyajassa ja arkipäivässä. Korkeimman Oikeuden jäsenen Eeva Vuoren miehen kerrottiin saaneen entiseltä Turun kaupungin johtajalta, Juhani Lepältä 200 000 markkaa "pimeää rahaa" kauppasumman osana huvilakaupassa. Lehtitietojen mukaan samassa pöydässä istunut Eeva Vuori ilmeisesti näki tuon rahasumman, mutta hänelle saattoi käydä kuin vitsin mustalaispojalle: hai, kyllä näki, mutta ei huomannut. Syyttäjä jättikin syyttämättä, koska syyttäjän mukaan 200 000 markkaa on niin pieni raha Vuorien muuhun omaisuuteen nähden.
KO:n remontti tulisi Jäätteenmäen mielestä aloittaa jäsenten nimitystavasta, mikä nyt ruokkii salamyhkäisyyttä. Korkein Oikeus päättää itse ehdokkaistaan ja Tasavallan Presidentti nimittää. Viran täyttömenettely on tehtävä avoimemmaksi. Virkaesitys ja esillepano tulisi myös perustella. Varatuomari Jäätteenmäki pitää ongelmana myös sitä, ettei Korkein Oikeus perustele kielteisiä ratkaisujaan vaikka Suomen perustuslain 21 §:n mukaan ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätösten mukaan jokaisella on oikeus saada perusteltu päätös asioissa

Transparency Internationalin selvityksen mukaan Suomen oikeuslaitos on maailman neljänneksi epäluotettavin. Se kuuluu samaan viiteryhmään Perun, Kamerunin ja Indonesian kanssa.
Koiviston konklaaviin osallistunut entinen Vaasan Hovioikeuden presidentti Erkki Rintala arvosteli kovin sanoin oikeuslaitosta Ilkka-lehden haastattelussa kesäkuussa 1998. Hänen mukaansa Suomi seisoo oikeusvaltion takarivissä yhdessä Italian ja Puolan kanssa. Rintalan mukaan Suomi kuuluu oikeudenkäytössä huonoon seuraan. Hän viittaa myös skotlantilais-amerikkalaiseen tutkimukseen, joka on laajasti levinnyt maailman lakimiehille ja antaa vähemmän mairittelevan kuvan Suomen oikeuslaitoksesta. Valitettavasti Suomessa tämä Summers & Mc Cormickin tutkimus on vaiettu kuoliaaksi. Sitä ei löydy enää edes eduskunnan kirjastosta.
Kenen puolella oikeuslaitos on, rikollisten vai uhrien?
Valittujen Palojen julkistama tutkimus toukokuun numerossa vuonna 1996 osoittaa, että kansalaisten usko oikeusjärjestelmään on romahtanut. Vain 26 prosenttia kyselyyn vastanneista antaa tuomiolaitoksen toiminnalle hyvän arvosanan. Kansalaiset ihmettelevät kuinka välinpitämättömästi maamme oikeuslaitos toimii. Kenen puolella oikeuslaitos on, rikollisten vai uhrien, kysyvät kansalaiset. Valtaosa suomalaisista katsoo, että tuomioistuimet ja vankilalaitos ovat epäonnistuneet tehtävässään. Samalla kansalaiset antavat selkeän tuomion nykyiselle oikeuskäytännölle.
Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002 käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoittaa, että tuomioistuimet on alistettu poliittisen valtaeliitin johdon ja valvonnan alaisuuteen. Suomessa ei ole enää riippumaton tuomioistuinlaitos, vaikka perustuslain 3 § sitä edellyttää. Kokemani perusteella voin sanoa, että Suomessa on oikeutta niin vähän, että sitä ei riitä kaikille.

Suomen perustuslaki 21 § Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Tämä ei toteudu,koska poliisi, syyttäjä ja oikeuslaitos ei noudata lakia eikä laillisuusvalvojat noudata lakia.

Suomen perustuslain 1 §:n mukaan valtiosääntö turvaaihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. 
  • Perustuslain 2 §:n mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia
  • Perustuslain 3 §:n mukaan tuomivaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. 
  • Perustuslain 6 §:n mukaan kaikki ovat yhdenvertaiset lain edessä.
  • Perustuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen sekä turvallisuuteen. 
  • Perustuslain 15 §:n mukaan jokaisen omaisuus on turvattu.
  • Perustuslain 18 §:n mukaan jokaisella on oikeus työhön ja elinkeinovapauteen. 
  • Perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella on oikeus sosiaaliturvaan.
  • Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaisessa tuomioistuimessa tai viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
  • Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan tehtävänä on perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on toiminut vastoin lakia PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa, kun käräjätuomari Juha Nieminen ei ole tarkistanut varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M. Petäjä on antanut asiassa väärän lausunnon käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M. Petäjä tunnustaa asian Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa.
Ylivieskan käräjäoikeus on toiminut virheellisesti PR-Teollisuus Oy:n pesänluettelon vannontatilaisuudessa, jossa todistin, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Koska käräjätuomari, syyttäjä ja konkurssipesänhoitaja eivät reagoineet asiaa, niin tilaisuudessa läsnä ollut silloinen asianajaja Asko Keränen pyysi minut tilaisuuden jälkeen kahville. Hän pyysi minulta ja hallituksen puheenjohtajalta valtakirjat jotta voi valittaa asiasta. Hänen mielestään konkurssi oli laito, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Asianajaja Asko Keränen jätti kuitenkin valituksen tekemättä ja meiltä me näin puheoikeus asiassa. Ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärät tuomioni. Jotta korkein oikeus voi purkaa tuomion niin se on käsiteltävä nyt tässä oikeudenkäyntiväitteen käsittelyssä samoin kuin vahingonkorvauslaskelmani.
Ylivieskan käräjäoikeus ei ole ottanut todistusaineistoja vastaan eikä kuullut minun todistajia. Siksi en ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 24 vuoteen. Olen kärsinyt viranomaisten rikosten johdosta 4 konkurssia ja yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Olen menettänyt yritykseni, omaisuuteni ja maineeni. Olen ollut luottokelvoton jo 24 vuoden ajan.

Vahingonkorvauslaskelma ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
  1. osakepääoma 100 857 euroa
  2. toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
  3. omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
  4. tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
  5. henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
  6. tilauskanta 165 911 euroa
  7. kotimaan myynti 26 053 406 euroa
  8. Japanin myynti 1 443 430 euroa
  9. Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
  10. ikkunakauppa 17 551 182 euroa
  11. Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
  12. Saksan hirsi 10 460 000 euroa
  13. Venäjän puu 11 460 569 euroa
  14. rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroa
    yhteensä 153 828 383 euroa
Ylivieskan käräjäoikeus on hyväksynyt kymmenien vuosien ajan esteellisen syyttäjän toiminnan asioissani. Sulo Heiskari oli kaupanvahvistajana Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n kaupoissa. Kaupoissa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin keskeneräinen tilauskanta 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Siitä on myyjän eli Kera Oy:n lausunto. Sulo Heiskari on toiminut syyttäjänä kaikissa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n kaupoista johtuvissa oikeudenkäynneissä. Sulo Heiskari on ollut esteellinen syyttäjistä annetun lain mukaan. Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.

Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".

Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).

Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.

Syyttäjän asema rikosprosessissa

Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.
Ylivieskan käräjäoikeus on tehnyt väärän päätöksen mys varatuomari Mikko Kovalaisen nostamassa kunnianloukkausoikeudenkäynnissä, jossa en saanut kuulustella vastapuolen todistajaa. Menettely on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastainen. Asiassa väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle antoivat käräjätuomari Määttä, syyttäjä Mustonen sekä vastapuoli varatuomari Mikko Kovalainen. Asiasta on kolmen todistajan Alpo Ylitalon, Pentti Heikkisen ja Olli Puolitaipaleen kirjalliset valaehtoiset lausunnot. Näin ollen ei ole tilanne, että sana sanaa vastaan. Lisäksi Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on hävittänyt kuulustelunauhat , jotka olisivat paljastaneet totuuden. En siis saanut kuulustella Mikko Kovalaisen todistaan Kalervo Savolaista. Käräjäoikeus ei ottanut myöskään todistusaineistoa vastaan. Poliisi ei ottanut todistusaineisto vastaan ja syyttäjä ei ottanut todistusaineistoa vastaan.
 Ylivieskan käräjäoikeus ei ottanut käsiteltäväkseen asiaa, kun haastoin Suomen valtion oikeuteen. Korkein oikeus määräsi todistusaineiston säilytettäväksi Ylivieskan käräjäoikeudessa viisi vuotta eli vuoteen 2021. Ylivieskan käräjäoikeus on hävittänyt todistusaineiston.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus
Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun 03.02.2016 nro 16/568 asiassa L 15/6631
Jokainen näistä Ylivieskan käräjäoikeuden ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksestä on syntynyt rikosten avulla
Konkurssiasiat
K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                ratkaisu 26.8.1998/1
                ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537        asianomisaja Markku Koski
                Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
Todistusaineisto Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa osoittaa kiistattomasti asian.

TODISTELU:

Nimismies Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaisten pesänhoitajien , asianajaja Antti Latolan ja Hannu Maskosen allekirjoittamaan kauppakirjaan.
LIITE 1
Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Nimismies Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa.
LIITE 2
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei ole ollut kaupanvahvistajan kutsumana todistaja paikalla, missä Alavieskan Puurakenteen konkurssipesä on myyty Euronio Oy:lle.
Liite 3
Pentti Arhippaisen todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan vahvistamiseen. Arhippainen todistaa tässä törkeän petoksen Euronio Oy:n Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisessä kaupassa.
LIITE 4
Erkki Ahon todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan vahvistamiseen. Kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa. Kauppakirjan allekirjoitajan todistuksen mukaan kaupanvahvistajana toiminut tuleva syyttäjä ei ollut paikalla Oulussa eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja.
LIITE 5
Syyttäjä Sulo Heiskarin väärä lausuma oikeudelle, jossa hän todistaa, ettei Erkki Aholla ole oikeutta valita syyttäjää omien mieltymystensä mukaisesti.
LIITE 6
JOHTOPÄÄTÖKSET: Kaupanvahvistajana toiminut nimismies Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä, koska hän toiminut kaupanvahvistajana kauppasopimuksissa. Lisäksi hän on antanut väärän lausuman oikeudelle asiassa.
Syyttäjä Sulo Heiskari on näinollen ollut esteellinen toimimaan kaikkissa oikeudenkäynneissä mitkä koskevat ko. kauppasopimuksia.
TOINEN TODISTUSAIHE: Tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyönti
Poliisi Raimo Ollila on lyönyt virkavelvollisuutensa laiminlyönnin jättäessään tutkimatta kysessäolevan kaupanvahvistuksen ja muut rikokset. Selostan ja todistan seuraavassa asioiden kulun, jotka tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollila on jättänyt tutkimatta.
SSP-sopimus solmittiin Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien keskusliiton, Postipankin ja Unitas Oy:n sekä Valtion vakuusrahaston kesken ns. SSP-sopimus Helsingissä 21.10.1993. Sopimus julistettiin salaiseksi. Sopimuksen sivulla 17 määriteltiin yritysten kaatamisperusteet: jos yritys toimii jollakin seuraavista toimialoista
  • kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
  • muu sijoittaminen
  • rakentaminen
  • vähittäiskauppa
  • hotelli- ja ravintolatoiminta
  • vapaa-aikatoiminta
todistusaineistona salaiseksi julistettu SSP-sopimus
LIITE 7
RTS-toimialaraportti-97 osoittaa talopakettimarkkoilla olevan ylikapasiteettiin ja tilinpäätöstiedot vuodelta 1992 osoittavat Suomen talotehtaiden tilanteen vuonna 1992. Todistusaineistona Rakennustutkimus RTS Oy:n RTS-toimialaraportti -97 talopakettimarkkinat. Minulla on tuo asiakirja ja voin lähettää kopion siitä korkeimmalle oikeudelle, mutta tässä yhteydessä lähetän vain oleelliset sivut asiassa.
LIITE 8
Helsingin sanomien lehtileike 1.3.1999 osoittaa, että Kera Oy:ssä toimi ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän tehtäviin kuului pelastaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja minimoida tappiot. Kera Oy oli toinen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämies ja Arsenal Oy oli toinen.
LIITE 9
Kera Oy käytti toiminnassaan ns. saattohoitajia. Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi tuli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes. Alavieskan Puurakenne Oy meni konkurssiin, kun Keski-Pohjan säästöpankki lopetti yrityksen rahoittamisen sopimusten vastaisesti. Uuden yrityksen perustamiseen ja konkurssiin mennen yrityksen jatkajien joukkoon soluttautuikauppatieteen maisteri Jouni Remes. Hän teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä, että uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaantuloa rahoittajana.
LIITE 10
Kauppatieteen maisteri Jouni Remes käytti luottamusasemaansa väärin, kun konkurssiin mennen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikkönä teki laskelmia useammalle eri taholle ja näin sai nostettua kauppahintaa korkeammaksi. Lisäksi hän väärensi Euronio Oy hallituksen kokouksen pöytäkirjan kansanedustaja Markku Kosken kanssa. Kokouspaikaksi pöytäkirjaan on merkitty Euronio Oy:n kokoustilat Helsingissä. Euronio Oy oli paperiyhtiö, jolla ei ollut toimitiloja Helsingissä eikä muuallakaan eivätkä myöskään pöytäkirjassa mainitut hallituksen jäsenet Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on siis väärennetty.
LIITE 11
Pöytäkirjaan merkityn hallituksen jäsenen Heino Virran todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa.
LIITE 12
Pöytäkirjaan merkitys hallituksen jäsenen Kari Konun todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa.
LIITE 13
Pöytäkirjaan merkitys hallituksen jäsenen Erkki Ahon todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokousessa
LIITE 14
Euronio Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja Euronio Oy:n toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on väärennetty eikä Euronio Oy:llä ole ollut toimitiloja Helsingissä. Pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski.
LIITE 15
Väärennetyillä kauppakirjoilla on patentti- ja rekisterihallituksesta yrityksen rekisteröinti.
LIITE 16
Alavieskan kunnan kanssa Erkki Aho oli neuvotellut investointitukiasian. Alavieskan kunnanhallitus käsitteli asiaa keskiviikkona 10.5.1995 klo 9.00-11.00. Kokouksessa tehtiin perustetulle yritykselle myönteinen investointiavustuspäätös.
LIITE 17
Uuden yhtiön perustajajäsenten puolesta asioita hoitanut Kera Oy kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Purakenteen talouspäälliköksi tullut Jouni Remes otti yhteyttä kunnanjohtaja Aarne Karvoseen ja Alavieskan kunnanhallitus kokoontui 15.5.1993 klo 21.00 -21.50 kokoukseen, jossa se muutti aiemmin 10.5.1995 tekemäänsä päätöstä investointituesta rikkomalla Erkki Ahon osakkaiden puolesta neuvotteleman sopimuksen.
LIITE 18
Kauppasopimukset jotka tehtiin Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisten pesänhoitajien Antti Latolan ja Hannu Maskosen kesken.
Kauppasopimuksista käy ilmi, että väliaikaiset pesänhoitajat tekivät konkurssisäännön vastaisesti kiinteistön kauppasopimuksen.Edellä olen jo esittänyt, että kauppasopimukset on tehty laittomasti, koska kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja eivät todistusaineiston mukaan ole olleet paikalla. Kauppasopimus on tehty myös maakaaren vastaisesti, koska kauppasopimuksissa myyjillä ei ollut kirjallista lupaa myydä kiinteistöjä. Kaiken lisäksi kiinteistöt olivat pantattu velkojen vakuudeksi ja pantatut 48 miljoonan kiinnitykset salattiin kauppasopimuksissa kuten kauppasopimuksista näkyy. Kiinteistöjen kauppasopimus, vaihto-omaisuuden, ns. tuoteoikeuksien, sopimuskannan ja keskeneräisten töiden sekä omaisuuden kauppasopimukset.
LIITE 19
Kauppasopimuksissa salatut 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Ylivieskan käräjäoikeudesta saa kopiot pantatuista kiinnityksistä. Salatut pantatut kiinnitykset todistusaineistona.
LIITE 20
Osakkeenomistaja Pauli Kiimamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkän petoksen kohteeksi
LIITE 21
Osakkeenomistaja Timo Viitamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi.
LIITE 22
Osakkeenomistaja Kari Konun todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä.
LIITE 23
Osakkeenomistaja Reijo Nahkalan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeänpetoksen kohteeksi.
LIITE 24
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomiota riita-asiassa takaajia ja PR-Teollisuus Oy:tä vastaan. Takaajia asiassa on edustanut asianajaja Jouni Vihervalli takaajien tietämättä ja ilman takaajien valtakirjoja. Lisäksi Ylivieskan käräjäoikeus on jättänyt haasteet toimittamatta takaajille asiassa. Todistusaineistona Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät asiakirjaan, jossa on merkitty kysymysmerkillä Tiedoksiannot? Ylivieskan käräjäoikeus on kuitenkin tehnyt asiassa päätöksen vaikka tiedoksiantoja ei ole toimitettu asianosaisille ja asianosaisia on edustanut heidän tietämättään heille täysin tuntemanton asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimenksiantoja ja valtakirjoja.
LIITE 25
Suomen Asianajajaliittoon on valitettu asianajaja Jouni Vihervallin toiminnasta. Vastineessaanasianajaja Jouni Vihervalli toteaa, että ” en ole koskaan tavannut kantelijoita enkä muista edes keskustelleeni heidän kanssaan puhelimitse.” Asianajaja Jouni Vihervalli siis tunnustaa tekonsa.
LIITE 26
Kauppakirjan allekirjoittaja ja PR-Teollisuus Oy:n osakkeenomistaja Heino Virta, joka oli Uhtua Wood Oy:n kautta osakkeenomistaja, todistaa, ettei hän ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille eikä varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä asianajaja Antti Latolalle eikä Veli Päivikkö Ky:n asianajaja Sampsa Teittiselle.
LIITE 27
Kun osakkaiden luottamus toimitusjohtaja Jouni Remeksen toimintaan loppui niin toimitusjohtajaksi hyväksyttiin Kera Oy:n kiristyksen jälkeen Stig Weckström, joka jatkoi saattohoitajaksi tuntemamme Jouni Remeksen toimintaa. Konsultti Stig Weckström ilmoitti yhtiön pikkujoulutansseissa yrityksen vientisihteerille, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitus alas. Sitä mahdollisuutta yhtiön osakkaat eivät antaneet Stig Wecsktromille, kun kävi ilmi hänen toimintansa. Osakkeenomistaja Timo Viitamaan lausunto osoittaa sen, että Stig Weckström toimi yhtiön etujen vastaisesti.
LIITE 28
PR-Teollisuus Oy.ssä toimi osakkeenomistajana bulvaanien kautta Tapani Kääntä muiden kuin kahden osakkeenomistajan tietämättä. Tapani Kääntä on antanut kirjallisen lausunnon, jossa hän todistaa Stig Weckströmin toimivan yhtiön edun vastaisesti levittäessään perättömiä tietoja rahanpesusta.
LIITE 29
Kera Oy oli tehnyt perättömän ilmoituksen PR-Teollisuus Oy:stä ja sen johtohenkilöistä rahanpesusta ja oli levittänyt tätä tietoa laajalti niin, että perätön tieto oli mennyt Japaniin asti.
LIITE 30
Kera Oy selkeästi pyrki poistamaan PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta levittämällä perättömiä huhuja ja auttamalla saattohoitajia PR-Teollisuus Oy:n palvelukseen. Kera Oy:n lakimiehen lausunto Kera Oy:n roolista rahanpesuilmoittelussa.
LIITE 31
Kera Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttonen, jonka Helsingin Sanomat nimesi ns. ruumiinpesuryhmän vetäjäksi tunnustaa Kera Oy:n roolin rahanpesuhuhujen levittämisessä.
LIITE 32
Kaleva uutisoi, että kauppahetkellä voimassaoleva tilauskanta oli 26 miljoonaa markkaa.
LIITE 33
Kera Oy:n Seppo Arponen todistaa vastauksessaan, ettei voimassaollut tilauskanta ollutkaan 26 miljonaa markkaa, vaan noin 11-12 miljoonaa markkaa. Tämä todistaa, sen Kera Oy on ollut päämiehenä kaupassa, jossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin tilauskanta n. 15 miljooaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Todisteena kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X ja sivu 287.
LIITE 34
On syytä epäillä, että kauppa- ja teollisuusministeriö oli vahvasti mukana toimialarationalisoinissa mikä oli päätetty salaiseksi julistetussa SSP-sopimuksessa 22.10.1993. Siitä on todistuksena lainvastainen KTM:n tukipäätös jossa vedotaan siihen, että yritys jatkaa konkurssin tehneen yrityksen toimintaa. Tämä ei voi olla lainmukainen kielteisen päätöksen syy avustushakemukselle.
LIITE 35
Kun toimitusjohtaja Stig Weckström erotettiin ja hallituksen puheenjohtajalle Markku Koskelle annettiin mahdollisuus erota niin he jatkoivat PR-Teollisuus Oy:n vastaista toimintaansa vielä senkin jälkeen kun heidät oli saatu pois yhtiön toiminnasta. Koska saattohoitajaksi tunnistamamme Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin, niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistön kaupat vastoin lakia 19.3.1996. Kaupanvahvistajaa ei ollut mukana kaupanpurussa niinkuin laki edellyttää.
LIITE 36
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tuoteoikeuksien ja omaisuuden kauppasopimuksen 18.4.1996. Minä Erkki Ahon en hyväksynyt Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa sopimusten purkua joten asianajaja Hannu Maskonen kutsui viereistä huoneesta kaksi todistajaa paikalle, jotka todistivat, että kaupat oli purettu. Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kaupanpurku merkitsi myös sitä, että kauppasopimuksen liitännäiset eli takaukset raukesivat, koska kauppasopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voimaan.
LIITE 37
Lakiasiaintoimisto Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle johtuen kauppojen purusta. Herttuainen todistaa, että kaupat oli purettu.
LIITE 38
Kun kaupat oli purettu niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla. Konkurssihakemuksessa mainitaan perusteluiksi mm. vaihto-omaisuudesta ja tuoteoikeuksista 1.130.000 markkaa.
LIITE 39
PR-Teollisuus Oy oli maksanut tuoteoikeuksia koskevia takauksia 19.06.1995 401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996 100.000,00 markkaa. Takauksista oli siis maksettu 1001,444,45 markkaa ja lisäksi kaupat purettaessa takaukset olivat rauenneet. Konkurssihakemus on siis tehty väärillä tiedoillla.
LIITE 40
Konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle on antanut lausuman varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja ja todennut, että kanne on oikea.
Ylivieskan käräjäoikeus ei ole tarkistanut onko varatuomari Paavo M. Petäjällä valtakirjoja. Käräjäoikeus on laiminlyönnyt tehtävänsä. Paavo M. Petäjällä ei ollut toimeksiantoja eikä valtakirjoja asiassa.
LIITE 41
Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa, ettei hänelä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa.
LIITE 42
Varmemmaksi vakuudeksi konkurssiinhakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.
LIITE 43
Koska Ylivieskan poliisi ei tutkinut asioita niin käännyimme KRP:n puoleen ja teimme useita tutkintapyyntöjä asioiden tutkimiseksi. Tässä todisteena Heino Virran tekemä tutkintapyyntö varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta.KRP;n poliisi on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa asiassa.
LIITE 44
Ylivieskan käräjäoikeus päätti asettaa PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin.Seurauksena konkurssituomio.
LIITE 45
Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoittaa vahingonkorvaussaatavakseen 9.413.000 markkaa. Näin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä tunnustaa purkaneensa kaupat.Missä on loppuselvitys kauppojen purkamisesta?
LIITE 46
Velkojien kokouksessa mukana olivat syyttäjä Sulo Heiskarin lisäksi myös asianajaja Asko Keränen. Ilmoitin tilaisuudessa oman näkemykseni konkurssiasiassa eli siis sen, että koska kaupat oli purettu, niin konkurssi oli laiton. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että pesänluettelon tarkistamiseen ei oltu jätetty riittävää aikaa ja pyysin jatkoaikaa siihen, koska mielestäni pesänluettelosta oli jätetty mm. 32 miljoonan tilauskanta pois. Syyttäjä Sulo Heiskari käytti puheenvuoron ja kehotti minua tekemään asiassa vain varauksen jotta asian käsittelyä ei hidastettaisia. Tilaisuuden jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minut kahville ja totesi, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Hän pyysi, että laittaisimme hänelle valtakirjat jotta hän voi tehdä Vaasan hovioikeudelle asiassa valituksen. Allekirjoitimme avoimet valtakirjat asianajaja Asko Keräselle asioiden hoitamiseksi. Asianajaja Asko Keränen laittoi asiasta kirjeen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.
LIITE 47
Tekemistämme avoimista valtakirjoista todisteena osakkeenomistaja Heino Virran tekemä avoin valtakirja asianajaja Asko Keräselle.
LIITE 48
Asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että jätti valitukset tekemättä
LIITE 49
Todistusaineisto tilauskannan suuruudesta, mikä oli jätetty pois pesänluettelosta. Erillinen nidottu kirja tilaussopimuksista todistusaineistona oikeuskäsittelyssä.
LIITE 50
Konkurssin jälkeen PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä myi tilauskannan konsultti Stig Wecktromin Trio Leadership System Oy Ab:lle. Kirjallinen todiste asiasta.
LIITE 51
Tilauskanta luovutettiin Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi konsultti Stig Wecksrtömille tilauskannasta 88.495,00 markkaa.
LIITE 52
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomion takaajia vastaan Ylivieskan käräjäoikeudessa. Hakemus oli tehty väärillä tiedoilla, koska saatavaa ei todellisuudessa ollut, koska kaupat oli purettu, mutta takaukset oli saatu voimaan Ylivieskan käräjäoikeuden konkurssipäätöksellä, mikä oli saatu aikaan konkurssipesän ja varatuomari Paavo M. Petäjän väärillä lausumilla ja Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarin virheellisellä menettelyllä. Käräjätuomari ei ollut tarkistanut valtakirjoja varatuomari Paavo M. Petäjältä. Takaajia ei siis ole kuultu asiassa, koska heitä on edustanut PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä eli siis asianajajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja.
LIITE 53
Lakiasiaintoimisto Jorma Herttuainen teki rikostutkintapyynnön asiossta Oulun KRP:lle, mutta KRP jätti asiat tutkimatta ja laiminlöi virkavelvollisuutensa.Tutkintapyyntö todistusaineistona kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivuilla 334-344.
LIITE 54
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston luxemburgilaiselle International Timber Comany S.A:lle. Yritys paljastui myöhemmin rahapesuyritykseksi, mutta Suomessa poliisi jätti asian tutkimatta. USA:ssa vaadittiin yhtiön johtohenkilöille Hendrik Rienstralle 210 vuotta vankeutta ja Richard Rienstralle 190 vuotta vankeutta. Kiinteistöistä tehtiin vuokraussopimus, koska niitä ei voitu myydä kiinteistöjen panttausten johdosta.
Kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivut 348-351.
LIITE 55
Kun Hendrik Rienstra oli kuollut ja Richard Rienstra istui vankilassa, niin International Timber Company Finland haettiin konkurssiin. Konkurssipäätös tuomio 963 7.9.1998 97/1236
LIITE 56
Konkurssipäätös tuli erikoisella tavalla. Tämä käy ilmi asianajaja Asko Keräsen kirjeestä asianajaja Antti Kejolle. Kirjeen viimeinen lause paljastaa koko totuuden: ”Muuta selvitystä toimille en keksi kuin, että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan sopimuksemme.” Tämä pitää paikkansa, sillä konsultti Stig Weckström tuli ITC Finland Oy:n konsultiksi ennen konkurssia ja hän laski tutustuttuaan kirjanpitoon milloin oli edullisin ajankohta hakea yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin muistaakseni torstai-päivänä ja perjantaina yritykseen tuli niin iso määrä vientisaatavia, että konkurssi olisi voitu välttää.
LIITE 57
Laitoin asianajaja Asko Keräsen kirjeen Suomen Asianajajaliittoon. Siellä se aiheutti melkoisen hämmingin ja asianjajaja Keränen ja Kejo lienee sopineet asiat mahdollisesti Rienstran tuella. Siitä osoituksena maksukuitit joita voidaan epäillä rahanpesurikoksiksi.
LIITE 58
International Timber Company Finland oy:n velkojain kokouksessa ilmoitin, että koneet ja laitteet eivät olleet yhtiön omaisuutta vaan kuuluivat toiselle firmalle eli ITC S.A:lle. ITC Finland Oy:n konkurssipesä ei esittänyt kauppakirjaa jolla se olisi ostanut ko. koneet.
Velkojain kokouksessa otin jo asian esille, mutta minun ymärtääkseni Richard Rienstra teki väärän valan ja hyväksyi asianajaja Antti Kejon mielestäni lainvastaisen menettelyn.Syyttäjä Sulo Heiskari oli läsnä tilaisuudessa, jossa toin esille asian.
Ehkä asiaan vaikutti se, että uuden perustettavan yrityksen, Ultra Prima Oy:n, omistaja oli Richard Rienstra.
LIITE 59
Korkeinta ostotarjousta konkurssipesät eivät hyväksyneet vaan myivät omaisuuden Richard Rientran Ultra Prima Oy:lle. Korkeimmasta tarjouksesta, Karfer Oy:n tarjouksesta kopio kirjan sivulla 357.
LIITE 60
Syyttäjä Sulo Heiskari lienee pelännyt omien tekojensa esille tulemista ja poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyöntien paljastumista, niin he käynnistivät järkyttävän ajojahdin Erkki Ahoa kohtaan. Helpoin tapa oli yrittää Kalajoen valtuuston ylivoimaisen ääniharavan maineen mustaamista kunnianloukkaussyytteillä Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli sopiva apuri asiassa. Kunnanvaltuutettu Erkki Aho pyysi julkisesti selvitystä kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskelta Rahjan saariston Natura Life-asiassa. Rahoitushakemuksessahan oli laitettu itsehallinnon omaavat Kallan karit Rahjan saariston NaturaLife-hakemukseen itsehallinnon omaavan Kallan karien itsehallintoelinten päätöstä ja myös vastoin Himangan kunnanvaltuuston päätöstä. Rahoitushakemus oli tehty väärillä tiedoilla ja sen allekirjoittajana oli muun muassa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Poliisi jätti asian tutkimatta eikä ottanut todistusaineistoa vastaan. Asioista selvitys kirjassani ja todistusaineisto sivuilla 380-420.
LIITE 61
Erkki Aho tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken kunnianloukkauksesta, koska tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on voimassa. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen syyttäjä Sulo Heiskari.
LIITE 62
Asianajaja Hannu Maskonen esitti Erkki Aholle, että tämä lopettaisi asioiden penkomisen ja maksaisi hänelle 10 000 markkaa ja hän ei hakisi Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho ilmoitti kielteisen kantansa asiaan.
Asaianajaja Hannu Maskonen haki Merita Pankki Oy:n nimissä Erkki ja Eila Aholle tuomiota velallisen epärehellisyydestä. Kalajoen Meritapankin johtaja ei tiennyt lainkaan, että Merita Pankki Oy on asianomistajana asiassa. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa, että Kalajoen konttorin toimesta ei asiaa ole laitettu vireille.
Tuomio R98/71 todisteena sekä Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri Ylitalon todistus asiassa. Erkki Aho oli Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsen ja Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi Erkki Aholta selvityksen ehdottoman vankeustuomion takia. Aho sai 75 päivän ehdottoman vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Aho teki 1879 sivun selvityksen Kalajoen kaupunginvaltuustolle, mutta valtuuston puheenjohtaja esti Erkki Ahoa esittämästä selvitystä Kalajoen kaupunginvaltuustolle. Selvityksestä kuva, jossa on 1879 sivun aineisto ja kirjat.
Selvitys on edelleen Kalajoen kaupunginarkistona ja nimeän sen todistusaineistoksi korkeimmalle oikeudelle. On huomattava, että teko ei ole vanhentunut, koska sen oikeusvaikutukset ovat voimassa eli ulosotto on voimassa.
LIITE 63.
Asianajaja Hannu Maskonen toteutti uhkauksensa ja haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin. Kysymys oli siis takaussaatavasta, jota ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja toiseksi takaussumma oli maksettu jo takaisin, koska PR-Teollisuus oli maksanut yli miljoonaa markkaa ja konkurssipesä oli tenyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen jolla he maksoivat 450 000 markkaa ja konkurssipesä oli myynyt jo tuoteoikeudet uudelle omistajalle 200 000 markalla. Tämän jälkeen asianajaja Hannu Maskonen putosi parvekkelta ja kuoli.
Konkurssipäätös 280 28.02.2001 00/1003
LIITE 64
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli tehnyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen takausvastuun maksamisesta. Kahden takaajan kanssa ei neuvoteltu, vaan heiltä perittiin täyttää takaussummaa  korkoineen ulosotossa. Poliisi jätti selvittämättä mistä Markku Koski sai rahat takausten maksuun. Avustiko Kera Oy Maskku Kosken vaimon leipomoa vai maksettiinko takaukset jotenkin muuten. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken kuten esitän kirjassani ja saman esittää myös Pentti Arhippainen todistajalausunnossaan.
LIITE 65
Asioiden selvittämiseksi tehtiin lukuisia tutkintapyyntöjä, mutta poliisi jätti kaikki tutkintapyynnöt selvittämättä. Poliisiti laiminlöivät virkavelvollisuutensa.
LIITE 66
Erkki Ahon ajojahti jatkui. Aho joutui olemaan maanpaossa Suomessa ja Ruotsissa ankaran ajojahdin takia. Seuraavana oli vuorossa kunnianloukkausoikeudenkäynti työvoimatoimiston johtaja Tapio Laholan kunniasta. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo Ollila joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Näin syyttäjä Sulo Heiskarilla oli paremmat mahdollisuudet mustata esteellisenä syyttäjänä Kalajoen kaupunginvaltuuston ääniharavan Erkki Ahon mainetta ja samalla peitellä omia ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan tekoja.
Tuomio 05/529 28.11.2005 R 05/84. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on edelleen voimassa.
LIITE 67
Seuraavan vuorossa oli varatuomari Mikko Kovalaisen kunnianloukkausoikeudenkäynti. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo Ollila, joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Syyttäjänä oli Esa Mustonen, joka antoi asiassa väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle.Lisäksi hän ei huomioinut todistusaineistoa, jotka lähetin hänelle sähköpostitse, koska tutkinnanjohtaja poliisi Raimo Ollila ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Oikeudenkäynnissä käräjätuomari Jyrki Määttä ei antanut minun, Erkki Ahon, kuulustella vastapuolen todistaa Kalervo Savolaista, mikä on EU:n ihmisoikeussopimuksen vastainen teko. Todistajalausunnot ja tuomio 10/1034 6.9.201 R 10/506 todistusaineistona
LIITE 68
Seuraavana oli vuorossa Markku Kosken törkeä kunnianloukkausoikeudenkäynti, jossa syyttäjä etukäteen ilmoitti tiedotusvälineitä käyttäen, että Aholle on tulossa vankeustuomio. Jutun kirjoittajana toimi toimittaja Anne Mattila.
Koska Aholle syyttäjä oli esittänyt vankeustuomiota, niin Ahon piti tehdä selvitys Kokkolaan Kriminaalihuoltoyhdistykselle asian johdosta. Sen Aho teki ja todisti syyttömyytensä kaikkiin rikoksiin mistä hänet on tuomittu. Syyttäjä Esa Mustonen vetäytyi asiasta juuri ennen oikeudenkäyntiä
Syyttäjäksi ilmaantui kihlakunnan syyttäjä Kati Alkula, joka kertoi, että hän voi toimia syyttäjänä vaikka ei ole perehtynytkään asiaan. Markku Koski oli tietoinen Kera Oy:n toiminnasta ja pantatuista kiinnityksistä, koska hän kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa, että PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla. Viittaan Pentti Arhippaisen todistajalausuntoon liitteessä 4.Markku Koskella oli asianajajana oikeudenkäynnissä Timo Hautamäki, joka varmasti tiesi asioiden todellisen tilan, sillä hän oli hoitanut aikaisemmin minun Erkki Ahon asioita ja nyt vaihtoi puolta. Hovioikeus käsittelyssä asiaan vaihtui syyttäjä kuten -selviää. Koko oikeustoimi ja poliisi blogi http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/ on todistusaineistona asiassani.
TUOMIO 11/857 27.7.2011 R11/357 Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on voimassa
LIITE 69
Varatuomari Mikko Kovalainen haki Erkki Aho henkilökohtaiseen konkurssiin. Se oli mahdollista, koska Ylivieska-Raahen käräjäoikeus oli tehnyt EU:n Ihmisoikeussopimuksen vastaisen teon kieltämällä Erkki Aho kuulustelemasta vastapuolen todistajaa ja hyväksyessään asiassa tutkinnanjohtajaksi esteellisen poliisin Raimo Ollilan. Oikeustoimi ja poliisi blogissani on laaja selostus varatuomari Mikko Kovalaisen toiminnasta.
Konkurssipäätös 17/2011 4.1.2011 K 10/5019. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on voimassa.
Asioita ei ole saatu oikeuskäsittelyyn, koska Ylivieskan oikeusaputoimisto on kieltäynyt antamasta oikeusapua ja estänyt ruotsalaisen asianajajan käytön, jolla oli lupa toimia Suomessa. Lisäksi Ylivieskan oikeusaputoimisto on jättänyt valituksen tekemättä korkeimpaan oikeuteen kuten kirjassani oleva todistusaineisto osoittaa sekä jättänyt haastamatta asianajaja Hannu Maskosen ja asianajaja Antti Latolan oikeuteen. Ylivieskan oikeusaputoimiston rooli on erittäin merkittävä siinä ettei asioita ole saatu oikeuskäsittelyyn. Vieläkään Ylivieskan oikeusaputoimisto ei auta Erkki Ahoa oikeusavun saamisessa. Sen lisäksi asianajajat Suomessa eivät uskalla ottaa asioita hoidettavakseen tai tekevät ne puolinaisesti kuten asianhoitajan hakemuksen korkeimmalle oikeudelle, jossa hän jätti perusasian eli PR-Teolllisuus Oy:n konkurssin hakemuksen ulkopuolelle ja juuri tämä on se asian ydin eli syyttäjän esteellisyys ja tutkinnanjohtajan virkavelvollisuuksien laiminlyönti.
Todistusaineistona lisäksi kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa 952-91-4593-X ja sieltä tässä yhteydessä sivut 159-160. Lisäksi todistusaineisto kirjan todistusaineiston selitykset ja mitä todistusaineistoilla todistetaan
LIITE 70
Koska poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeuslaitos ei ota todistusaineistoa vastaan eikä kuule todistajia, hovioikeus ei anna suullista käsittely ja laillisuusvalvojat eivät näe asioissa mitään rikosta laittomuudesta puhumattakaan niin on syytä epäillä, että asioita johdetaan ylemmältä taholta. On syytä epäillä valtiopetosta, josta todistavat kirjat
Laman ja rahan pelurit ISBN 978-952-99691-1-1
A-P. Pietilä Pankkikriisin peitellyt paperit ISBN 978-951-884-443-6
Seppo Konttinen Salainen pankkituki ISBN 978-951-31-4251-3
sekä presidentti Tarja Halosen tekemä kirjallinen salaamispäätös A/9670/05 Helsinki 24.10.2005 ns. Koiviston konklaavista, minkä jatkoa on salaiseksi julistettu SSP-sopimus sekä Suomen valtion saamat runsaat kielteiset päätökset Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimesta. Valtiopetos ei vanhene koskaan.

Olen joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi puolustaessani laillisia oikeuksiani:

Tapon yritys
Perjantaina 11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.
Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.

Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.

Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.
Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.
Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffa-pulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.

Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.
Mikä oli pidätyksen todellinen syy?
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.

Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.

Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.
Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustajaKalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.

Rekisterimerkintärikokset
Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski väärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.

Törkeät petokset kaupanteossa
Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.

Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.
Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.

Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.
Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu jaErkki Aho.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.

Alavieskan kunnan petollinen toiminta
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.

Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.

Kosken kelkan kääntö
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaaMarkku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.

Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.

Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.

Kera Oy:n kiristys
Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.

Konkurssi tavoitteena
Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.

Weckström soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.

Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.
Konkurssiin väärillä tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.
Putkakertomus 20.8.-23.8.2010
Nousin perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan. Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä. Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen pyöräilemässä.

Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.

Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.
Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.

Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.

Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.

Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.
Käräjätuomari Jyrki Jylhän esteellisyys perustuu tuomareiden esteellisyydestä annettuun lakiin sekä siihen, että katson Jyrki Jylhän henkilökohtaiseksi vihamieheksi, koska olen tehnyt hänestä rikostutkintapyynnön edelliselle poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle, koska Ylivieska, tai Jokilaakson tai Oulun poliisi ei tutki asioita.
Käräjätuomari Jyrki Jylhä
Tuomarin esteellisyydestä
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riippumattomuus luo edellytykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
- jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.

Rikostutkintapyyntö

Pyydän poliisiylijohtaja Mikko Paateroa tutkituttamaan onko Raahen seudun ulosottoviraston kihlakunnan ulosottomies Vesa Heikkinen ja kihlakunnanvouti Outi Ranta-Halvari syyllistyneet rikokseen, kun pyrkivät perimään rikoksella aikaansaatuja saatavia tietoisena siitä, että ne on saatu aikaan rikoksella. Teon tahallisuus täyttää rikoksen tunnusmerkistön.
Pyydän tutkimaan on Intrum Justitia Oy syyllistynyt rikokseen, koska ko, perintätoimisto on ollut tietoinen siitä, että ko. saatavat ovat syntyneet rikosten avulla. Toiminnan tietoisuus ja tahallisuus tekee asiasta rikoksen. Lisäksi asiat ovat riita-asioina käräjäoikeuden käsittelyssä joten ne eivät missään tapauksessa ole perintäkelpoisia.
Pyydän tutkimaan onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Jylhä syyllistynyt rikokseen, kun ei ole antanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä asioissa ja antanut yksipuolisen tuomion asiassa 17.5.2013 S12/8495. Käräjätuomari Jyrki Jylhä on palauttanut asian todistusaineiston Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt liittää alkuperäisen päätöksen asiakirja-aineistoon, koska nyt Rovaniemen hovioikeuteen valitettaessa sitä ei voi voida liittää alkuperäiseen päätökseen, koska todistusaineisto on palautettu Erkki Aholle. Teko on tahallinen, koska käräjätuomari Jyrki Jylhä teki asian tietoisesti ja toimi esteellisenä tuomari sen johdosta, että oli käsitellyt asioita ja ainakin kahdessa oikeudenkäynnissä aikaisemmin. Oikeudenkäynti ei voinut olla oikeudenmukainen, koska vastakanne jätettiin käsittelemättä ja todistusaineisto palautettiin Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt liittää oikeudenkäynnin asiakirjoihin, koska nyt käräjäoikeuden päätöksestä valitettaessa hovioikeuteen ei voida esittää sitä todistusaineistoa minkä perusteella käräjätuomari Jyrki Jylhä on tehnyt ratkaisunsa, koska todistusaineisto on palautettu Erkki Aholle. Lisäksi oikeudenkäynnistä on lähetetty 80 euron aiheeton lasku Erkki Aho. Oikeudenkäynti ei ollut oikeudenmukainen, koska käräjätuomari oli esteellinen ja todistusaineistoa ei käsitelty asianmukaisesti.

Toimitin täydellisen todistusaineiston poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle 8.7.2013 mennessä aikaisemman 07.06.2013 toimittamani aineiston lisäksi suoraan poliisihallitukseen poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle.

En ole tyytyväinen siihen, että Suomen poliisi toimii rikollisesti samoin kuin sen valvojat eli laillisuusvalvojat.

Ulosottomies ei suostunut ulosoton huojennuksiin vaikea taloudellisen tilanteeni johdosta. Minulla verenpaineeni nousi lähes 250:een. Tilasin ampulanssin ja ampulassin tulessa verenpaineeni oli 233/120. Olin lainannut edellisenä päivänä ystävältäni rahaa, koska olin rahaton. Nyt minulla oli maksaa 25 euron oma vastuu taksille, joka vei minut Oulaskankaan sairaalaan 60 km:n päähän Kalajoelta. Tilanne oli hengenvaarallinen. Minut oli jätetty heitteille omaisteni toimesta. Jouduin käymään toisenkin kerran Oulaskankaan sairaalassa taksilla. Kalajoen terveyskeskuksessa kävin useita kertoja korkean verenpaineeni takia. Neljä eri lääkäriä tutki minut ja he toteisivat, että muuta syytä korkeaan verenpaineeseen ei löydy kuin kova stressitilani. Ulosottomies Vesa Heikkinen ei suostunut ulosoten huojennukseen vaikka laki olisi sen sallinut. Ulosottomies Vesa Heikkinen on provisiopalkkainen ulosmies, joka saa osan palkastaan provisiosta. Eläkkeestäni oli helppo ulosmitata ja lisätä oma palkkaansa. Minun oikeustajuni mukaan teko on törkeä virkarikos ja ihmisoikeusrikos.
Oikeusministeriön vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan ulosottomiesten peruspalkka lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis peruspalkka. Tämän päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp) Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten liksoista on noin kolmannes.
Ulosottokaaren 1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä".
Miten nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle.
Tällä ei teoriassa ole vaikutusta ulosoton toimintaan, sillä heidän toimintaansa säätelee laki. Eli ulosotto tekee vain mitä laki määrää. Tämä on yksi oikeusjärjestyksen suurimmista vitseistä, sillä ulosottokaari on toimivaltuuksiltaan aarreaitta ulosotolle. Ulosottomies voi lain mukaan tehdä käytännössä aivan mitä tahansa, tästä erityisenä esimerkkinä ulosottokaaren 4:14, keinotekoisen järjestelyn sivuuttaminen. Ulosottokaaren toimivaltasäännökset on kirjoitettu niin avoimeen muotoon, että laki ei juuri aseta esteitä ulosoton mielivallalle, vaikka perustuslaki muuta edellyttää.
Tämä on johtanut siihen, että ulosotto ei enää hoida velkojien asioita, vaan toimii primus moottorina ulosottoasioissa. Ulosotto on ryhtynyt velkojaksi velkojien sijaan, koska heillä on henkilökohtainen intressi, taloudellinen sellainen, mitä ei ymmärtääkseni missään muussa virassa valtiolla ole, eikä pitäisi olla.
Eräässä tuoreessa jutussa ulosotto pyrki kaikin keinoin estämään velkojaa ja velallista sopimasta keskenään, perintää olisi tullut jatkaa loputtomiin. Kyse oli 1990-luvun alun tapahtumiin liittyvästä velasta, joka oli vanhentumassa viimein. Vanhentuminen voidaan katkaista ulosmittaamalla velalliselta ja tämän sukulaisilta kaikki, mikä irtoaa. Tämän jälkeen jatketaan ulosottovalituksilla, mikäli velallisella/sivullisilla on resursseja.
Ulosotto ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla, joiden osalta kohdehenkilöille ilmoitetaan, että jos on valittamista, valittakaa ja laittakaa lasku valtiokonttorille. Ulosotto toimii täysin laista piittaamatta, kun sille päälle sattuu. Tiedossani ei ole, että heitä olisi saatettu vastuuseen. Nyt on aika.
Ryhdymme toimenpiteisiin eräässä asiakkaamme asiassa, jossa ulosotto on toiminut täysin mielivaltaisesti. Asia saatetaan poliisille ja tuomioistuimeen. Ulosotto tulee itse maistamaan sitä tunnelmaa, kun joku istuu naaman päällä. Tästä ei selviä yksin valtiokonttorin rahoilla. Nyt laitetaan pahantekijät linnaan
On aika omituista, että Suomessa on tällainen inkvisiittoreitten jengi, joka saa enemmän liksaa kuin rivituomarit ja bonuksia ihmisten tuhoamisesta tapporahaa.
Pyydän, että kanteluani ei käsittele kukaan näistä henkilöistä, jotka ovat käsitelleet näitä asioita eivätkä ole huomanneet mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Katson, että avioerohakemus perustuu rikokseen ja rikoksella aikaansaatu oikeustoimi on pätemätön. Minut on jätetty heitteille, Kun tulin kotiin, niin alkoi tunteiden myllerrys. Kaikki ei ollut mennyt niin kuin Strömsöössä. Autopaikkani oli tyhjä. Yritykseni auto oli myyty. Kauppahintaa en tiedä enkä ostajaa. Kotini keittiö oli vailla kalusteita. Jääkaappi ja pakastin oli tyhjennetty. Olohuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Makuuhuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Koska olen ollut luottokelvoton, niin puhelinliittymäni on ollut vaimoni nimissä. Se on ollut myös yritykseni puhelin. Puhelinliittymäsopimukseni oli sanottu irti. Pitkällisten ja vaiherikkaiden vaiheiden jälkeen sain liittymän omiin nimiini ja takaisin vanhan puhelinnumeroni. Sähkösopimuksen aikanaan jouduimme tekemään vaimoni nimiin koska luottokelvottomana en voinut solmia sähkösopimusta. Sähkösopimus oli sanottu irti. Sain kuitenkin tehty sähkösopimuksen ja nyt oli sähköt kun tulin kotiin. On tyhjä olo. Kaikki on nyt tuhottu. Avioerohakemus on pöydälläni vaimoni hakemana. Lisäksi haastemies toi minulle häätöilmoituksen vävyni omistama kodistani. Minun oikeustajuni mukaan perheelläni ei ollut oikeutta viedä kalusteita ja omaisuutta toiseen asuntoon ilman minun lupaani. Minun oikeustajuni mukaan kysymyksessä on varkaus. Kun lisäksi oli rahaton kun tulin kotiin niin katson, että minut on jätetty heitteille. Tilanne nosti verenpaineeni huippulukemiin n. 250 :een. Tilasin ambulanssin ja silloin mitattiin 233/120 lukemat. Jouduin käymään Oulaskankaan sairaalassa kaksi kertaa korkean verenpaineeni takia. Siellä kaksi eri lääkäriä tutki minut ja he eivät löytäneet muuta syytä korkeaan verenpaineeseen kuin stressin. Oulaskankaan sairaalassa minut ohjattiin kaksi kertaa keskusteluihin psykoterapeutin kanssa. Jouduin käymään kaksi kertaa Kalajoen terveyskeskuksessa korkean verenpaineeni takia ja siellä myös kaksi eri lääkäriä tutki minut. Hekään eivät löytäneet muuta syytä asiaani kuin voimakas stressitila. Kysymys on siis myös perheeni osalta heitteille jätöstä, josta en vaadi heille rangaistusta enkä tuomiota.

Nämä lisäyksenä jo aikaisemmin toimittamaan aineistoon muun muassa tähän aineistoon

  Valtiopetos, sadaksi vuodeksi salaiseksi julistettu SSP-sopimus ja 25 vuodeksi vuodeksi salaiseksi julistettu Aktiv-hansakauppa on kaiken tämän taustalla eikä valtiopetos vanhene koskaan. Oikeudenkäynnit eivät ole voineet olla oikeudenmukaisia salaamisten johdosta ja siksi rikokset eivät voin olla vanhentuneita.
Katson, että nämä asiat on käsiteltävä ensin ennen kuin avioeroa myönnetään. En halua, että vaimoni jää osattomaksi vahingonkorvauksista jotka Suomen valtio joutuu minulle maksamaan. Olemme yhdessä taistelleet Suomen valtiota vastaan 24 vuotta ja Kalajoen kaupungin syrjintää vastaan 35 vuotta. Vaimo ansaitsee oman osansa vahingonkorvauksista joihin hänellä avioeron myöntämisen jälkeen ei ole mahdollisuutta.

Tällä todistan Suomen valtion rikollisen toiminnan:

From: Erkki Aho
Sent: Wednesday, April 4, 2018 6:13 PM
To: juha.sipila@eduskunta.fi ; antti.hakkanen@eduskunta.fi ; paula.risikko@eduskunta.fi ; pev@eduskunta.fi
Cc: susanna.reinboth@hs.fi ; paivi.happonen@yle.fi ; toimitus@kpk.fi ; toimitus@kaleva.fi ; toimitus@kalajokilaakso.fi
Subject: Fw: Ahon tiedustelu

Kansanedustajille ja vastuullisille ministereille sekä tiedostusvälineiden edustajille
Olen kärsinyt Suomen valtion rikollisen toiminnan johdosta neljä konkurssia,sekä  yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä seitsemän kunnianloukkaustuomiota. Kaikki tuomiot ovat vääriä ja ne on saatu rikosten avulla aikaan. Olen menettänyt yritykseni, omaisuuteni, maineeni ja kaiken huipuksi vaimoni on hakenut avioeroa minusta. Olen syyttömänä ollut ulkomailla paossa Suomen viranomaisten rikollista toimintaa. Olen tehnyt avioero-oikeudenkäyntiin oikeudenkäyntiväittämän ja katson, että käräjäoikeuden on käsiteltävä se oikeudenmukaisesti ja asiallisesti. Siksi tulen nyt Suomeen jotta voin todistaa syyttömyyteni asioissa. Samalla voin todistaa valtion rikollisen toiminnan ja haluan valtion korvaaman minulle aiheutetut vahingot n. 160 miljoonaa euroa.

Tulen Suomeen torstaina 5.4.2018 klo 14.40 Burgasista tulevalla lentokoneelle. Tarkoitus on jatkaa matkaa rautateitse Ylivieskaan n. kello 18. Olen valmis antamaan haastatteluja asiassa, jos asia tiedotusvälineitä kiinnostaa. Asiat on kerrottu blogini päivityksessä

ja näissä linkeissä
Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta kuten muissa maissa.

 Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle, keskusrikospoliisille, suojelupoliisille, valtioneuvoston kansliaan ja tiedotusvälineille

Oikeudenkäyntiväitteen käsittelystä ja keskusrikospoliisille tutkittavaa

Oikeustoimiblogi

 PR-talojen konkurssivyyhti 1

 PR-talojen konkurssivyyhti 2

 PR-talojen konkurssivyyhti 3

 Hätähuuto Suomesta

 Tapahtumien taustat ja todistusaineistot

Rikolliset varatuomari Paavo M. Petäjä ja entinen asianajaja Asko Keränen ovat tunnustaneet tekonsa, mutta siitä huolimatta rikoskomisario Erkki Rossi ei tutki rikoksia. Petäjä on antanut vääärän lausuman oikeudelle ja han tunnustaa ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa eikä valtakirjoja.

Liitteenä Petäjän ja Keräsen tunnustukset.
Vaadin rikoskomisario Erkki Rossin välitöntä pidättämistä ja vangitsemista oikeudenkäyntiä varten. Tiedotusvälineiden edustajat voivat käydä perjantaina 6.4.2018 tutustumassa kotona Kalajoella Lankilantie 25 B 5 todistusaineistoon. Myös muina päivinä olen käytettävissä ja tavattavissa puhelinnumerosta 044-3025948 torstai-illasta alkaen.

Erkki Aho

From: Rossi Erkki POL KRP
Sent: Wednesday, April 4, 2018 12:12 PM
To: POL_VP_KRP_kirjaamo
Cc: Erkki Aho (e.ahoky@kotinet.com)
Subject: Ahon tiedustelu


Lähetän liitteenä päätöksen Erkki Ahon 26.3. ja 29.3.2018 tiedusteluihin ja tarjoutumiseen tulla kuulusteltavaksi Keskusrikospoliisiin torstaina 5.4 tai perjantaina 6.4.2018.


From: Erkki Aho
Sent: Monday, March 19, 2018 10:52 PM
To: suojelupoliisi@supo.fi ; pankkikriisi@perussuomalaiset.fi
Cc: toimitus@kalajokilaakso.fi ; toimitus@kpk.fi ; toimitus@kaleva.fi ; kokkola@yle.fi ; oulu@yle.fi
Subject: Fw: oikeudenkäyntiväittämän käsittelyn ajankohta

From: Erkki Aho
Sent: Monday, March 19, 2018 9:38 PM
To: ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi ; POL_VP_KRP_kirjaamo ; supo@suojelupoliisi.fi
Cc: juha.sipila@eduskunta.fi ; kirjaamo@vnk.fi
Subject: oikeudenkäyntiväittämän käsittelyn ajankohta

Ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi
kirjaamo.keskusrikospoliis@poliisi.fi
suojelupoliisi@supo.fi
juha.sipila@eduskunta.fi, kirjaamo@vnk.fi
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus, keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi
Olen tehnyt oikeudenkäyntiväitteet vaimoni Eila Ahon hakemaan avioero-oikeudenkäyntiin koskien Ylivieska-Raahen käräjäoikeutta. Prosessiväite siitä, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus ei ole toimivaltainen asiassa. Oikeudenkäyntiväite liittyy jonkin prosessi edellytyksen puutteeseen. Oikeudenkäyntiväitteen tarkoitus on kanteen tutkimatta jättäminen jonkin oikeudenkäynnin muodollisen edellytyksen puuttumisen tai esteen vuoksi. Tällainen väite voidaan tehdä esimerkiksi tuomioistuimen toimivallasta tai tuomarin kelpoisuudesta ja lähinnä puutteista niissä. Tällaisia seikkoja, jotka tuomioistuin on velvollinen ottamaan huomioon viran puolesta, ja joihin siis voi vedota myös oikeudenkäynnin kuluessa, ovat mahdolliset puutteet ehdottomissa prosessinedellytyksissä. Kertaan vielä oikeudenkäyntiväitteiden asioita:
Minä katson, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on esteellinen käsittelemään asiaa, koska olen joutunut kärsimään Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden virheellisestä menettelystä jo 24 vuoden ajan. Yliveska-Raahen käräjäoikeuden menettely on keskeinen syy nyt haettuun avioeroon. Keskustelin juuri vaimoni kanssa puhelimitse 19.03.2018 klo 19.00 – 19.30.
Todistusaineistona on myös oikeustoimi- ja poliisi-blogini

PR-talojen konkurssivyyhti 1

 PR-talojen konkurssivyyhti 2

 PR-talojen konkurssivyyhti 3
Todistusaineistot linkkien takana
Alavieskan Puurakenne Oy:n historia alkaa vuodesta 1973 jolloin tapahtuivat ensimmäiset yhteydenotot tulevien osakkaiden ja Alavieskan kunnan välillä. Toiminta aloitettiin ikkunatuotannolla. Vuonna 1975 aloitettiin elementtituotanto. Elementtien valmistus oli vielä tuohon aikaan aika tuntematon käsite, sillä yleensä talot tehtiin paikan päällä kappaletavarasta. Vuonna 1977 talopaketit olivat edelleen pääosassa jolloin niitä toimitettiin 50 kappaletta. Vuonna 1978 valmistettiin rivitalo- ja hallielementtejä.

Kostamukseen ja Neuvostoliittoon sekä Norjaan alkanut vienti nosti koko vuoden valmistuksen 90 talopakettiin. Oman sahalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät 1980. Toiminta laajeni jo 124 talopaketin toimitukseen ja silloin aloitettiin tuotantolinjan laajennusinvestoinnit. Vuonna 1983 saatettiin loppuun Alavieskan kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu elementtihallin ja höyläämö-ristikkohallin rakentaminen. Tuotanto oli silloin 162 talopakettia.
Vuoden 1986 alussa yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Tapani Kääntä. Uuden vetäjän myötä toimintaan tuli uusia ideoita ja tuulia, Alihankinta tehostui ja uusi tuotenimi PR-Talot syntyi. Tuotanto kasvoi 178 talopakettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n myyntitoimintoja johdettiin tehokkaasti. Erillinen yhtiö markkinoi uutta talomallistoa voimakkaasti ja PR-Talot tuotemerkkiä lanseerattiin läpi koko valtakunnan koko maan kattavan myyntiorganisaation avulla, jota veti Hannu Saksola. Tuotanto kasvoi 220 talopakettiin. Vuonna 1988 PR-Talot tuotemerkki löi itsensä läpi markkinoilla.

Vuonna 1989 PR-Talojen täyspaketit olivat suosiossa. Meneillään oli hyvä rakennusbuumi Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu ja myöhemmin rakentaminen käynnistyi. Tuotettiin uskomattomat 483 talopakettia ja tulosta syntyi. Vuonna 1990 Alavieskan Puurakenne Oy tuotti uutta PR-runkoelementtiä uudella tuotantolinjalla hivenen yli 490 talopakettia. Alkuperäistä PR-Ikkuna kehitettiin käynnistämällä laatuprojekti. Tavoitteeksi asetettiin niin laadukas ikkuna, ettei takuukorjauksia tule. Ikkunatuotanto sai sähköstaattisen maalauslinjan ensimmäisenä Suomessa.
Vuonna 1991 tuotettiin edellisvuosien määrä talopaketteja. PR-Talojen lisäksi tehtiin tunnetuksi käsitettä PR-Teollisuus, mikä käsitti talopakettien lisäksi hallit, urheilutilat, liikerakennukset, rivitalot, laitesuojat ja muut vastaavat rakennukset. Alavieskan Puurakenne Oy:ssä tuotevalikoimaan kuluivat vuodesta 1992 myös hirsiset omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot. Päädyttiin hirsiprofiiliin, mikä tuli olemaan tiivis, mutta hengittävä, hyvännäköinen, helppo valmistaa ja teknisiltä ominaisuuksiltaan paras mahdollinen. Syntyi uusi PR-lamellihirsi. Hirsitaloja vietiin ennen kaikkea Japaniin. Pitkän ja kovan työn jälkeen saatiin elementtitaloille ja ikkunoille viennin edellytyksille tärkeä Saksan laatustandardi ensimmäisenä talotehtaana Suomessa kesällä 1993.

Tuotanto oli vuonna 1994 kotimaahan 350 talopakettia ja vietiin 50 talopakettia. Työntekijöitä oli kaikkiaan n. 100 henkilöä. Tehdas toimi monipuolisesti antaen työtä myös monille ulkopuolisille alihankkijoille. Tehtaalle ostettiin vuosittain noin 14 000 kuutiota tukkeja. Sekin työllisti melkoisen määrän ihmisiä metsätöissä ja kuljetuksessa. Tehtaalla oli oma sahalaitos. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Alavieskan Puurakenne Oy:n rahoittajapankkina oli Keski-Pohjan Säästöpankki, mikä kuului ns. mustaan tusinaan eli 12 heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa.

Velkasaneeraukseen

Alavieskan Puurakenne Oy:n kilpailijoista Honkarakenne Oy järjesti Kouri Capital Oy:n avulla osakeannin ja keräsi markkinoilta kesällä 1987 kaikkiaan 36 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna järjestettiin uusi osakeanti, jolloin kerättiin 29,6 miljoonaa markkaa. Honkarakenne oli lyhyessä ajassa kerännyt rahaa 66 miljoonaa markkaa.
Vuosina 1992-94 Suomen Taloteollisuus Oy teki 500 miljoonan liikevaihdon ja tappiota kertyi 160 miljoonaa markkaa. Suomen Taloteollisuuden omistivat Sonkajärven kunta 35 %, Enso Gutzeit Oy 19 %, YIT-yhtymä 15 %, toimitusjohtaja Juhani Pehkonen 8 % ja tehtaanjohtaja Jouko Heiskanen 8 %.
Pyhännän Rakennuskonserni muodostettiin Pyhännällä toimivasta Jukka-taloista, Pudasjärvellä toimivasta Kontiotuotteesta ja Torniosta toimivasta Lappli-taloista. Ilman näitä järjestelyjä Jukka-talot olisi mennyt konkurssiin. Ne tehtiin Kera Oy:n johdolla, yhdistävänä tekijänä tässä prosessissa näytti olevan Lars Leevi Lestadius. Lestadiolaisuuden lonkerot yltivät syvälle valtion hallintoon.

Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua ulkomaisia lainojaan, sillä Keski-Pohjan säästöpankki ei suostunut Tapani Käännän mukaan terminoitiin. Tappiot olivat useita miljoonia. Keski-Pohjan Säästöpankin isännistön puheenjohtaja rautiolainen Antti Ojala totesi 29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin laittaa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti talotehtaiden pudotuspelin talotehtaiden eloonjäämiskamppailussa. Yrityksiä ajettiin surutta konkurssiin, sillä valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Taloudellinen lama tuli pankeille yhtä yllättäen kuin yrittäjillekin.

Suomen valtio oli Kera Oy:n kautta sijoittanut valtavia summia Suomen Taloteollisuus Oy:öön. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurista talotehtaista ylivoimaisesti vähiten velkaa ja sen taustat olivat kapeat, koska se käytännössä oli perheyritys.
KEP:n pankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankkien luottotappiot. Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa".

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä
Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruumiinpesuryhmä, jota johti talouspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien eli pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin pankkien kanssa Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat.

Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia ja samalla paikkakunnalla toimi myös kilpailija Vieskan Elementti Oy lähes vierekkäisellä tontilla. Alavieskan kunto oli Vieskan Elementti Oy:n osakas. Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta, koska yritys miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa.

Kera Oy oli päättänyt poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy:n. Se tuli sen jatkajan ja omistajien tietoon, kun PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Koski ilmoitti, että häntä on moitittu erittäin voimakkaasti siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus oy:öön, vaikka se kuului markkinoilta poistetavien listalle. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli kuitenkin luvannut erään ravintolaillan jälkeen pelastaa Markku Kosken. Näin ilmoitti kansanedustaja Markku Koski. Näin myös tapahtui, että Markku Koski pelastettiin Kera Oy:n toimesta.

Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn

Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivät velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat varsin lyhyestä ajasta yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein "sihteerin" kanssa. Siitä ei ole selvyyttä millainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asiaan.
Velkasaneerausmies nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana aina promillepitoisia juomia myöten tehtaan henkilökunnan nähden. Asianajaja Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet pilaavat koko asianajajakunnan maineen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös on väärä. Käräjäoikeus on jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneeraukseen eteen tehdyn työn.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n edustajat. Yhtiö on hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat Kera Oy ja Arsenal Oy muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan.

Ottaen huomioon, että saneerauskulut ovat tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä vaikutelmalta, etteikö asiassa olisi jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden käyttöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiön käyttöpääomasta poisotettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiö hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan ovat noin puolet laskutetusta määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiön saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle.

Saneerausmenettelyn aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi otettiin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli aikaisemmin toiminut alas ajettujen yritysten talouspäällikkönä sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Mielestämme Jouni Remes täytti saattohoitajan kriteerit. Tämän havainnon teimme liian myöhään.

Uhtua Wood Oy:n edustajat olivat kiinnostuneita Alavieskan Puurakenne Oy:n sahaustoiminnasta syksyllä 1994, Kera Oy:n yritystutkija Huusko oli ilmoittanut heille, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.
Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1993 Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului sopimuksen mukaan toimialarationalisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat varatuomarit Antti Latola ja Hannu Maskonen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.

Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuun ottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedotusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palautteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.
Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto päätti, että pankit pelastetaan. Siksi hän kutsui tasavallan presidentin linnaan ylempien oikeusasteisen edustajia 6.5.1992 ja ohjeisti heitä antamaan pankeille suosituimmuusaseman ylemmissä oikeusasteissa. Tämä on valtiopetos, koska tasavallan presidentillä ei ole oikeutta puuttua riippumattoman tuomio-oikeuslaitoksen toimintaan.

Tämän jatkona oli ns.SSP-sopimus, jossa valtiovalta eli Esko Ahon hallitus ja neljä pankkia sopivat säästöpankkien jaosta ja toimialarationalisoinnista. Markkinoilta poistettiin ylikapasiteetti eli pankit tekivät luettelot markkinoilta poistettavista yrityksistä. Markkinoilta poistettiin 48 000 yritystä, samalla aiheutettiin 500 000 ihmisen työttömyys ja 280 000 henkilön ylivelkaantuminen. 11 000 ihmistä päätti elämänsä oman käden kautta. Kysymyksessä on kansan murha.

SSP-sopimus
SSP-sopimuksessa 22.10.1993 Esko Ahon hallitus ja neljä pankkia sopivat ns. toimialarationalisoinnista. Sovittiin siitä, että ylikapasiteettia poistetaan seuraavilta aloilta
  • kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
  • muu sijoittaminen
  • rakentaminen
  • vähittäiskauppa
  • hotelli- ja ravintolatoiminta
  • vapaa-aikatoiminta

Talontehtaiden ylikapasiteetti näkyy RTS-toimialaraporteista selkeästi.
Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä ja ylikapasiteetin poistaminen
Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti yritysmaailmassa eloonjäävien valinnan. Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien uutisen mukaan varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruumiinpesuryhmä, jota johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien ja pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat. Kera Oy teki tiivistä yhteistyötä pankkien kanssa. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurena talotehtaana suhteellisen vähän velkaa Kera Oy:lle. Myös pankkien saatavat olivat suhteellisen pieniä ja ne voitiin laittaa pankkituen piikkiin. Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia, mutta kadektijoita sitäkin enemmän. Siksi li turvauduttava kovaan yrittämiseen ja oli pyrittävä taistelemaan jopa ylivoimaisia esteitä vastaan. Alavieskan kunta oli omaksunut passiivisen roolin Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamiseen, koska kunta omisti kilpailevasta talotehtaasta eli Vieskan Elementti Oy:sta osakkeita. Alavieskan Puurakenne Oy miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi keskustalaisessa kunnassa. Ehkäpä siksi Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa. Näin kommentoi Alavieskan Puurakenne Oy:n toimitusjohtaja tilannetta. Kera Oy oli päättänyt poistaa ylikapasiteettia markkinoilta kuten SSP-sopimuksessa oli sovittu. Alavieskan Puurakenne Oy kuului poistettavien listalle, koska sillä oli vähän velkaa Kera Oy:lle ja ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli minimoida Kera Oy:n tappiot. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy pisti poistaa markkinoilta.

Myöhemmin kansanedustaja Markku Koski ilmoitti PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksen yhteydessä, että Kera Oy:ssä on voimakkaasti moitittu häntä siitä, kun hän meni mukaan PR-Teollisuus Oy:öön, vaikka yritys oli markkinoilta poistettavien listalla. Koski kertoi, että erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut: ”Kuule Markku, kyllä minä Sinut vielä pelastan”. Markku oli yhtenä takaajana Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja PR-Teollisuus Oy:n tuoteoikeuksien kauppasopimuksessa, jonka arvo oli 1 530 000 markkaa. Kera Oy:llä oli paljon mahdollisuuksia täyttää lupauksensa. Markku Kosken vaimolla oli kotileipomo. Markku Koski oli ollut aktiivisesti mukana Incapin kylkäisenä tuleen pellettitehtaan johtohahmona. Lehtitietojen mukaan pari viikkoa ennen tehtaan tulipaloa Incapin johtohenkilöt ilmoittivat luopuvansa tehtaasta.

Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn
Suuret investoinnit, isot devalvaatiot ja korkea korkokanta aiheuttivat sen, että Alavieskan Puurakenne Oy ajautui velkasaneeraukseen. Devalvaatioiden lisäkulut olivat järkyttävän suuria. Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivät velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat työstään varsin lyhyessä ajassa yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein ”sihteerin” kanssa. Siitä ei ole selvyyttä minkälainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asioihin ja kumpaa päätä sihteeri käytti matkan aikana. Velkasaneerausmies nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana promillepitoisia juomia myöten henkilökunnan nähden. Varatuomari Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet mustaavat toiminnallaan koko asianajajakunnan maineen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty valitus Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös oli väärä. Käräjäoikeus oli jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tekemän työn. Tulopuolta ja ennusteita käräjäoikeus ei ollut huomioinut. Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n edustajat aikanaan. Yhtiö oli hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat muuttavatkin mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut saneerausmenettelyn aikana myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 mk:n kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan. Ottaen huomioon, että saneuurauskulut ovat jo tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö ole voinut välttyä ajatukselta, etteikö asiassa ole jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden käyttöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiön käyttöpääomasta poistettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiö hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan olivat noin puolet laskutetuista määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiön saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle. Kun PR-Teollisuus Oy:n saatiin käynnistettyä, niin valitus vedettiin pois Vaasan hovioikeudesta.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan Jouni Altti Johannes Remes toteaa 1.8.1997: ”Alavieskan Puurakenne Oy:n ollessa yrityssaneerauksessa vuonna 1994 hakivat yhtiön päävelkojat Arsenal ja Kera talouspäällikköä hoitamaan yhtiön talousasioita. Olen ollut myös ennen PR-Teollisuus Oy:öön tuloa kaksi vuotta erään talotehtaan talouspäällikkönä joten tunnen alan kohtuullisen hyvin. Kera piti arvossa liikkeenjohtajataitojani”. Remekselta unohtui mainita, että talotehdas ajautui konkurssiin.

Jouni Remes oli siis aikaisemmin toiminut Kesätunturi Oy:n talouspäällikkönä ja yritys meni konkurssiin. Kera Oy arvosti likaisen työn tekijää, sillä alalta piti saada ylikapasiteettia pois. Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Jouni Remes tuli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella ja velkasaneerausmiesten vaatimuksesta. Remes oli toiminut myös Sodankylän Osuuspankin johtajana, jossa tehtävästä hän eräiden tietojen mukaan joutui lähtemään.

Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä epäili, että velkasaneerausmiehet esittävät 100 talon kaupan syntymisen. Tästä kaupasta olisi Käännän mukaan ollut mahdollisuus saada kaksi miljoonaa markkaa etumaksua, Kauppa jäi toteutumatta, koska Alavieskan Puurakenne Oy piti saada konkurssiin velkasaneerausmiesten sekä Arsenal Oy:n ja Kera Oy:n tahdon mukaisesti.
Alavieskan Puurakenne Oy:n erityistilintarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu mitään epäilyttävää, sillä tarkastus tehtiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tilaustyönä ja siinä käytettiin heidän ”omaa tilintarkastustoimistoa” jotta tulos olisi ollut halutun mukainen. Tilanne näytti viranomaisten kannalta varsin fiksulta, Lisäksi oli tehty kaikki voitava, jotta yrittäjästä Tapani Käännästä olisi luotu mahdollisimman epäluotettava kuva, suorastaan rikollinen. Villit mollaamishuhut kiersivät maailmaa. Alavieskan kunnanjohtajakin antoi minun ymmärtää, että miljoonia olisi viety Alavieskan Puurakenne Oy:stä Saksaan piiloon ennen konkurssia.
Tapasin toimitusjohtaja Tapani Käännän ennen konkurssia, kun soittelin hänelle muissa asioissa ja menin käymään tehtaalla. Olin oppinut tuntemaan Tapanin energisenä ja aikaansaavana henkilönä. Kuljimme aikanaan samaan aikaan Alavieskan-Raution kunnallista keskikoulua ja urheilimme Alavieskan Virin riveissä. Nyt Tapani oli täysin murheen murtama. Hän oli erityisen pettynyt velkasaneerausmiesten käsittämättömään toimintaan sekä Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen toimintaan. Tilanne oli samanlainen kuin  yrittäjä Veikko Luode kuvaa kirjassaan ”Yrittäjän ajojahti”. Koska valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä niin elinkelpoisia yrityksiä kaadettiin surutta ja yrityksiä suorastaan teurastettiin. Pankkien saatavat laitettiin valtion avonaiseen piikkiin. Yrittäjien elämäntyö, omaisuus ja tulevaisuus tuhottiin. Kun yritys saatiin kaadettua, kohdeltiin mahdottomien esteiden ylittämisessä epäonnistunutta yrittäjää talousrikollisena. Siinä auttoivat juristien hyvät suhteet poliiseihin. Yrittäjä oli syyllinen kaikken, pankkiherrat ja valtionpomot ei mihinkään. Talousrikollisuus ja hyvä-veli-periaate kulkivat käsikädessä. Erona entiseen Neuvostoliittoon oli se, että Suomessa yrittäjää ei saanut ampua. Hänet murhattiin muulla tavalla aivan kuin olisi toteutettu mafian toimeksiantoa”.

Minusta Tapani Käännän kertomus velkasaneerausmiesten toiminnasta oli ihmeellinen ja värikäs. Siksi päätin kutsua paikalle valtion tilintarkastajien puheenjohtajan, kansanedustaja Kalevi Mattilan. Kalevi tulikin pyynnöstäni tehtaalle sovittuna aikana ja pohdimme yhdessä tilannetta. Kalevi Mattila oli jotenkin varautunut. Minä puolestani olin oppinut luottamaan Tapani Kääntään, vaikka hänellä olikin erilainen tausta kuin minulla. Teimme Tapanin kanssa yhteistyötä lentopallopuolella, sillä olin toiminut Kalajoen Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtajana ja sitä kautta luonut suhteet Viron lentopalloliiton puheenjohtajaan, kauppaministeri Ants Laosiin. Tämän yhteyden kautta saimme Alavieskan Virin lentopallojoukkueeseen tasokkaita virolaisia pelaajia. Tapani Kääntä oli joukkueen valmentaja.

Valtion tilintarkastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Mattila
On todennäköistä, että Kalevi Mattila tiesi, että Kera Oy oli päättänyt poistaa Alavieskan Puurakenne Oy:n markkinoilta. Näin olen jälkeenpäin päätellyt, koska Kalevi Mattila kieltäytyi lähtemästä PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi terveyteensä vedoten. On kuitenkin selvää, että Kera Oy:ssä oli tehty ylikapasiteetin poistamista koskeva päätös, koska Kera Oy:n yritystutkija Kalevi Huusko oli kaupannut jo syksyllä 1994 Uhtua Woodin edustajille Heino Virralle ja Pentti Arhippaiselle Alavieskan Puurakenne Oy:n sahalaitosta ja kertonut, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.

Tapani Kääntä kertoi, että yritykselle on olemassa jatkajataho pääkaupunkiseudulta ja tämä taho oli tarjonnut hänelle kassakaappisopimusta tulevaisuutta varten. Hän ei kuitenkaan suostunut tällaiseen menettelyyn. Tapanin mukaan Jouni Remekselle oli tehty samanlainen tarjous, mutta hän ei tiedä oliko Jouni Remes allekirjoittanut tuon kassakaappisopimuksen.

Toimintaedellytysten kartoitus ja Jouni Remeksen petos
Kysyin Tapanilta, että eikö olisi parempi ja turvallisempi ratkaisu jos mahdollien jatkajataho saataisiin kokoon paikallisista voimista. Tapani innostui lievästi asiasta ja aikoi keskustella siitä muiden mahdollisesti kiinnostuneiden kanssa. Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen tullut taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka aikaisemmin oli toiminut kaksi vuotta toisen talotehtaan talouspäällikkönä ja Sodankylän Osuuspankin johtajana, ryhtyi tekemään laskelmia siitä, mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistä, maa-alueista, koneista, laitteista, tuoteoikeuksista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Kukaan ei osannut epäilä Jouni Remeksen vilpittömyyttä. Hän kuitenkin teki laskelmia samanaikaisesti kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpailijalle. Tällä tavalla saatiin vedätettyä kauppahintaa mahdollisimman korkeaksi. Saimme tietää Jouni Remeksen menettelystä vasta vuosien kuluttua. Jouni Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa ja myyntikatteeksi 25 %.
Koska itselläni on suhteellisen hyvä teoreettinen koulutus ja vahva käytännön kokemus yritystoiminnasta, niin katsoin, että PR-taloilla on erinomaiset toimintaedellytykset, sillä liikeidean kaikki osa-alueet olivat kunnossa rahoitusta lukuun ottamatta.Siis ainoastaan taloudelliset resurssit eli rahoitus oli varmistettava. Koska Jouni Remes oli rahoituksen ammattilainen, niin luotimme häneen. Olihan hän Kera Oy:n luottohenkilö. Halusin kuitenkin varmistaa, että tarvittava valtion rahoitus saadaan kuntoon. Siksi pyysin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Kalevi Mattilaa, joka oli valtion tilintarkastajien puheenjohtaja ja jolla tiedettiin olevan erinomaiset suhteet Kera Oy:ön. Kalevi Mattila kuitenkin kieltäytyi mielestäni tekosyihin vedoten. Tästä syystä käännyin kansanedustaja Markku Kosken puoleen, joka otti tehtävän vastaan avoimin mielin ja ymmärsin, että hän tällä toimenpiteellä haluaa varmistaa kansanedustajapaikkansa myös tulevaisuudessa. Olihan odotettavissa, että Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Antti Rantakangas, joka oli aikaisemmin Markku Kosken vaalipäällikkönä, asettuu seuraavissa vaaleissa kansanedustajaehdokkaaksi ja tämä vaikuttaa Markku Kosken äänimäärään heikentävästi.

Kävin myös neuvottelut Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa ja sovimme, että Alavieskan kunta tulee avustamaan perustettavaa yhtiötä 950 000 markan investointiavustuksella. Mitään ehtoja avustamiselle ei asetettu.
Kävin neuvottelut myös Kalajoen Merita-pankin johtajan Mauri Ylitalon kanssa. Hän suhtautui asioihin varovaisen myönteisesti. Katsoin, että kaikki edellytykset olivat olemassa, sillä Tapani Käännän ansiosta saatiin kerättyä riittävä määrä sijoittajia uuteen yhtiöön, kun myös Uhtua Wood Oy lähti mukaan perustettavaan yhtiön suurimmalla panoksella.

Vaikka kauppahinta muodostui vedätyksen johdosta kohtuuttoman korkeaksi näissä olosuhteissa, niin luotimme maisteri Jouni Remeksen laskelmiin 26 miljoonan tilauskannasta ja 25 prosentin myyntikatteeseen. Sehän merkitisi 6,5 miljoonan markan tuloa. Kun lisäksi olimme saaneet varmuuden, että Alavieskan kunta lähteen mukaan 950 000 markan investointiavustuksella ilman ehtoja, niin pidimme selviönä, että rahoituksen asiantuntija leipoo näistä aineksista kunnon rahoituspaketin. Olihan sijoittajien panos 1,5 miljoonaa markkaa ja yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi oli lupautunut kansanedustaja Markku Koski.

Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että Remeksen tekemät laskelmat olivat täysin pielessä. Tilauskanta ei ollutkaan 26 miljoonaa vaan 11-12 miljoonaa markkaa. Myyntikate ei ollutkaan 6,5 miljoonaa markkaa vaan 5000 markkaa. Kaiken lisäksi Jouni Remes oli eliminoinut keskeisimmän rahoittajan rahoituskuvioista tekemällä tämän kanssa sopimuksen muiden yhtiön osakkaiden tietämättä, että Kera Oy:tä ei käytetä rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Yhtiön tulevista osakkaista kukaan ei osannut aavistaa, että Jouni Remeksen laskelmat olivat täysin pielessä ja että Jouni Remes oli tehnyt laskelmia samanaikaisesti kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpailijalle jotta kauppahinta saatiin hinattua pilviin. Myöskään kukaan perustettavan yhtiön osakkaista ei tiennyt, että Jouni Remes on tehnyt Kera Oy:n kanssa perustettavan yhtiön puolesta sopimuksen että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettavaan yhtiöön. Miksi Kera Oy:n piti tehdä tällainen sopimus? On täysin selvää, että kauppasopimus on syntynyt petollisella tavalla ja kauppasopimus on kohtuuton. Menettely täyttää selkeästi petoksen tunnusmerkistön. Tietoja, jotka olivat kauppasopimusta tehtäessä, olisi pitänyt olla osapuolten tiedossa ja niitä salattiin tarkoituksellisesti.

Alavieskan kunnan petollinen toiminta
Olin neuvotellut Alavieskan kunnanjohtajan Aarne Karvosen kanssa investointisopimuksen. Alavieskan kunnanhallitus piti kokous 10.5.1995 ja päätti kokouksessaan 74 § investointiavustuksen myöntämisestä PR-Teollisuus Oy:lle sovitun mukaisesti. Olimme sopineet, että Jouni Remeksestä tulee toimitusjohtaja, mutta emme silloin tienneet, että hän on Kera Oy:n saattohoitaja. Jouni Remes oli yhteydessä Alaviekan kunnanjohtajaan ja Alavieskan kunnanhallitus piti yllättäen 15.5.1995 klo 21.00 kunnanhallituksen kokouksen Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen. Kokous ei ollut laillinen, vaikka kokous on niin päättänyt. Kokouksessa käsiteltiin 77 § Investointiavustuksen myöntämistä Pr-Teollisuus Oy:lle. Siihen oli lisätty ehtoja joita ei oltu sovittu yrityksen osakkaiden kanssa. Minun oikeustajuni mukaan kysymys on petollisesta toiminnasta ja sen oli aikaansaanut Kera Oy:n saattohoitaja, joka toimi PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajana.

On todennäköistä, että Kera Oy:n saattohoitaja Jouni Remes oli ilmoittanut kunnanjohtaja Aarne Karvoselle, että hän on junaillut asiat niin, että Kera Oy ei tule rahoittamaan perustettavaa yhtiötä. Jouni Remes ja Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen olivat kuin paita ja perse. Siksi on syytä epäillä, että Jouni Remes organisoi Kera Oy:n pyynnöstä tämänkin operaation salaa perustettavan yhtiön muilta osakkailta.Alavieskan kunnanvaltuuston päätöksestä valittivat Oulun lääninoikeuteen Vieskan Elementti Oy:n hallituksen jäsenet kauppias Aarre Antti-Roikon johdolla. Valituksen johdosta PR-Teollisuus Oy:n avustuspäätös viivästyi lähes vuodella ja se vaikeutti ratkaisevalla tavalla yrityksen käynnistämistä.

Kera Oy:n petos ja yhtiön perustaminen väärennetyillä pöytäkirjoilla
Kera Oy oli perustanut ns. ruumiinpesuryhmän, jonka tavoitteena oli pelastaa ns. ongelmayritykset, joita Kera Oy oli rahoittanut sekä minimoida tappiot. Tappioiden minimoimiseen kuului ns. ongelmayritysiä uhkaavien kilpailijoiden poistaminen markkinoilta. Alavieskan Puurakenne Oy oli poistettavien listalla. Kera Oy ei kuitenkaan kertonut meille perustettavan yhtiön osakkaille, että Kera Oy oli tehnyt päätöksen poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin takia. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n suurin velkoja ja vaikutti keskeisesti siihen, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä sai myydä maa-alueet, kiinteistöt, koneet ja laitteet, keskeneräisen tilauskanta ja tuoteoikeudet perustettavalle yhtiölle. Lisäksi Kera Oy ja Arsenal Oy, jotka olivat Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämiehet jättivät kertomatta, että kauppasopimuksessa on jätetty ilmoittamatta 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Tällainen toiminta täyttää kiistatta petoksen tunnusmerkistön, sillä Kera Oy oli eräiden tietojen mukaan jo vuonna 1993 tehnyt päätöksen poistaa Alavieskan Puurakenne Oy markkinoilta.

Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kuvioihin tullut Jouni Remes esitti, että yhtiön nopean toiminnan käynnistämiseksi hankittaisiin valmis paperiyhtiö Euronio Oy ja hän hankkisi yhtiön ja tekisi tarvittavat asiapaperit kaupparekisteriin ilmoittamista varten. Näin jälkeenpäin ajateltuna tämäkin operaatio oli selkeää huijausta meitä kohtaan. Jouni Remes hankki paperiyhtiön. Pöytäkirjojen mukaan Euronio Oy:n hallituksen kokous on pidetty 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa Helsingissä. Pöytäkirjan mukaan paikalla ovat olleet Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho sekä Jouni Remes. Pöytäkirjan mukaan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi on valittu yksimielisesti Markku Koski ja yhtiön toimitusjohtajaksi Jouni Remes. Totuus on se, että Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho eivät ole osallistuneet tuohon kokoukseen eivätkä he ole olleet 8.5.1995 Helsingissä paperiyhtiön olemattomissa toimitiloissa. Pöytäkirja on väärennetty. Siksi se on laiton ja sen päätökset ovat juridisesti pätemättömiä. Pöytäkirja on pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa.

Tuolla pöytäkirjalla on haettu rekisteröintiä patentti- ja rekisterihallituksesta. Tuon pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski, jotka valitsivat itse itsensä yhtiön johtoon. Pöytäkirjan mukaan Euronio Oy.n ylimääräinen yhtiökokous on pidetty yhtiön toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirjan liitteenä oleva osakasluettelo on päivätty Helsingissä 4.1.1994. Totuus on se, ettei kukaan osakkeenomistajista ole ollut Helsingissä 4.1.1994. Myös ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty. Näillä väärennetyillä pöytäkirjoilla on haettu yrityksen rekisteröinti.

Lisäksi Jouni Remes teki osakkaiden tietämättä sopimuksen työntekijöiden kanssa, että kaikki työntekijät otetaan uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Käytännössä tämä aiheutti yritykselle valtavat taloudelliset rasitteet. Lisäksi Jouni Remes vaikutti siihen, että myyntiedustajille tehtiin yhtiön kannalta katsottuna taloudellisesti erittäin huono edustussopimus. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan Kera Oy piti arvossa Jouni Remeksen liikkeenjohtotaitoja. Ehkä ne olivat arvokkaita ns. saattohoitajalle.
Pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa. Väärennetty pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski
Ylimääräisen yhtiökokouksen väärennetty pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski
Väärennetyillä tiedoilla aikaansaatu kaupparekisteriote

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat myyjinä, törkeä petos, tuleva syyttäjä merkitty kaupanvahvistajaksi
Kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa 11.5.1995 asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjoja oli allekirjoittamassa Euronio Oy:n ( myöhemmin PR-Teollisuus Oy) puolesta Jouni Remes ja Heino Virta. Minä en päässyt mukaan Ouluun kauppasopimusten allekirjoitustilaisuuteen, koska olin opettajana Raahen Porvari- ja kauppakoulussa ja siksi Heino Virta, joka asuu Haukiputaalla, meni minun sijastani allekirjoittamaan kauppakirjat. Heino Virran mukaan paikalla ei ollut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria, joka on kuitenkin vahvistanut kauppakirjat nähtävästi etätyönä. Sulo Heiskari oli siihen aikaan Kalajoen nimismies, joka oli tunnettu raisusta elämästään ja runsaasta alkoholin käytöstään. Kalajoella on virastotalon kohdalla kadun toisella puolella Pizzeria Mamma Leone. Virastotalon nimikyltti, jossa luki nimismies, oli jatkuvasti käännettynä Pizzeria Mamma Leonea päin, koska sieltä kansalaisten mielestä varmimmin nimismiehen löysi.
Väliaikaiset pesänhoitajat, joilla ei konkurssisäännön 50 a §:n mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta, myivät kiinteää omaisuutta. Heillä ei ollut esittää valtakirjoja kauppasopimusten tekemiseen ja he näin ollen myivät toisen omaisuutta omanaan. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoittivat keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Rikoslain mukaan kysymyksessä on törkeä petos. Kaupanvahvistajaksi on merkitty Kalajoen piirin nimismies Sulo Heiskari, joka oli tuleva syyttäjä. Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa ettei hän ole koskaan nähnyt kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu. Kauppa on siis laiton ja pätemätön.
Kauppakirjan allekirjoittaja todistaa, ettei kaupanvahvistaja ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin eikä hän ole koskaan kaupanvahvistajaa nähnytkään.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin. 
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Tässä esimerkkinä yksi sivu 32-sivuisesta luettelosta josta käy ilmi pantatut kiinnitykset, mitkä kaupanteossa salattiin ostajalta.
Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva syyttäjä, nimismies Sulo Heiskari, joka on toiminut syyttäjänä kaikissa oikeudenkäynneissä, joita ko. kauppasopimuksista tai niistä johtuvista asioista on käyty. Syyttäjistä annetun  lain mukaan syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä näissä asioissa.

Juridinen argumentointi

Rikoslaki 40 luku

7 § (12.7.2002/604)

Virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

8 § (8.9.1989/792)

Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virka-aseman väärin käyttämisessä1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästija virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.

9 § (12.7.2002/604)

Virkavelvollisuuden rikkominen

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

10 § (12.7.2002/604)

Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)

Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.

Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos

Jos petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228

30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä

31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.

32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.

33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.

Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset

48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset

Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.

Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:öön.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan

Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §

Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto

Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)

Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat eivät saa lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta, mutta tässä tapauksessa niin tehtiin. Pantatuista kiinnityksistä ei ole mainintaa. Tuleva syyttäjä on merkitty kaupanvahvistajaksi.

PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Koski
Kansanedustaja Markku Koski oli takaamassa tuoteoikeuksien kauppasopimusta yhdessä yhtiön muiden hallituksen jäsenten kanssa. Muut hallituksen jäsenet olivat Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Lisäksi yhtenä takaajana oli hallituksen ulkopuolinen sihteeri Jouni Remes. Yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä oli voimakkaasti moitittu Kera Oy:n taholta siitä, että hän lähti PR-Teollisuus Oy:n ( entinen Euronio Oy) toimintaan mukaan ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Markku Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintilaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut :”Kuule Markku, kyllä minä Sinut pelastan.”

Tämän asian voivat todistaa minun lisäkseni hallituksen jäsenet Heino Virta ja Kari Konu sekä asiantuntijat Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.
Markku Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta, mikä merkitsi selkeää takinkääntöä. Markku Koski piti yhdessä Jouni Remeksen kanssa vastata yhtiön rahoituksesta. Tämä oli niin pyhä asia, ettei kukaan muu hallituksen jäsen voinut olla mukana rahoitusneuvotteluissa. Tämä tuntui meistä muista hallituksen jäsenistä perin oudolta. Meni Markku Kosken ja Jouni Remeksen kanssa Ouluun omalla autollani rahoitusneuvotteluun Kera Oy:öön. Kun päästiin perille niin herrat ilmoittivat minulle, että en voi tulla mukaan, koska he menevät rahoitusneuvotteluihin Kera Oy:öön. Jälkeenpäin minulle selvisi, että Remes ja Koski eivät olleet tehneet yhtään rahoitusanomusta Kera Oy:lle. Näin he minun mielestäni käyttivät luottamusasemaansa väärin.

Uhtua Wood Oy oli PR-Teollisuus Oy:n pääosakas. Uhtua Woodin miehet Heino Virta ja Pentti Arhippainen alkoivat hermostua Jouni Remeksen toimintaan heinäkuussa. Jouni Remes oli törkeällä toiminnallaan eliminoinut PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 mk:n lainan. Pankinjohtaja Anja Kauppi oli pyytänyt Uhtua Wood Oy:n miehiä kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen erottamaan Jouni Remeksen. Itse olin kesällä kuukauden Joensuun asuntomessuilla varmistamassa asuntomessuvoittoa, sillä asuntomessuvoitolla tulisi olemaan erittäin suuri merkitys PR-Teollisuus Oy:lle.

Kun messujen jälkeen palasin tehtaalle niin huomasin, että Jouni Remeksen toiminta ja mielenkiinto kohdistui aivan erilaisiin asioihin kuin mitä yhtiön osakkaiden etu oli. Uhtua Wood Oy:n miehet vaativat Jouni Remeksen erottamista. Minun oli helppo yhtyä heidän näkemyksiinsä. Jostain syystä Tapani Kääntä ja Kari Konu luottivat Remekseen tai ainakin siltä näytti. Tästä syystä Remeksen erottaminen viivästyi kohtuuttoman kauan.

PR-Teollisuus Oy osti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä keskeneräiset työt ja tilauskannan, jonka arvoksi Kera Oy:n kirjallisella suosituksella Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittu taloustieteiden maisteri Jouni Remes oli laskenut tilauskannan arvoksi 26 miljoonaa markkaa. Toteutunut arvo oli kuitenkin 11-12 miljoonaa markkaa ja tuotto 6,5 miljoonan markan sijasta 5000 markkaa. Keskeneräisiin kohteisiin kuuluivat mm. Joensuun asuntomessujen kolme kohdetta.

Huippuarkkitehti Jorma Hilli-aho oli tehnyt loistavaa työtä ja samoin messuprojektista markkinoinnin osalta vastannut Markku Taanila. Myös Reijo Alakoski oli järjestelyissä vahvasti mukana. Messuvoitto oli vahva näyttä osaamisesta myyntimiehille, yhteistyökumppaneille ja tuleville asiakkaille. Messuvoiton jälkeen eri tehtaiden myyntimiehet olivat kiinnostuneita tulemaan PR-Talojen myyntiedustajiksi, Salvostalojen myyntimiehet siirtyivät lähes kokonaisuudessaan PR:n leiriin ja tämä vaikutti ratkaisevasti Salvostalojen konkurssiin. Jos ei ole myyntiä niin ei ole tulojakaan.

Messuvoiton jälkeen teimme myös radio-ohjelmia Radio Pookiin, jossa kerroimme ketä olemme ja mitä teemme. Ohjelmat olivat varsin hyvin onnistuneita ja lisäsivät talopakettien kysyntää. Ohjelma oli ärsyttänyt Kera Oy:tä ja Jouni Remestä. PR-Teollisuus Oy ei saanut menestyä. Niinpä sain kuulla asiasta hallituksen kokouksessa, jossa Jouni Remes ja Markku Koski olivat huolissaan siitä, että markkinointipuolella menee niin lujaa. Ohjelma kuulemma antoi väärän kuvan yrityksestä. Arvostelu tuntui meistä markkinamiehistä järkyttävältä.

Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt PR-Teollisuus oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Jouni Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Minulle asia selvisi asuntomessujen jälkeen, kun tulin tehtaalle, jossa ilmapiiri oli todella masentava ja kireä. En kuitenkaan halunnut aktiivisesti puuttua toimitusjohtaja Jouni Remeksen tekemisiin, sillä minulla oli vastuualueena kotimaan myynti, mutta olin huolestunut tilanteesta. Heino Virta oli keskustellut asioista Tapani Käännän ja Kari Konun kanssa, mutta pojat olivat vielä elokuussakin olleet Remeksen takana.

Kääntä ja Remes riitautuivat Saksan toimituksista. Jouni Remes halusi estää toimituksen, jonka vientipäällikkö Tapani Kääntä oli sopinut. Remes palautti toimituksen. Sitä vientipäällikkö Tapani Kääntä ei kestänyt. Ilmassa oli tulta ja tappuraa tämän tapahtuman jälkeen.

Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti sanoen oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi neuvotelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.

Vähitellen Heino Virta alkoi kysellä kuka on tuon Jouni Remeksen todellinen työnantaja, koska tämä näytti työskentelevän kokonaan muiden intressitahojen hyväksi. Ilmapiiri kiristyi syys-lokakuun aikana merkittävästi. Tilanne johti siihen, että yhtiön hallitus päätti antaa Jouni Remekselle lopputilin. Kokous oli aika kiivassanainen.

Tässä vaiheessa olimme Tapani Käännän kanssa selvitelleet ulkomaisia rahoituskuvioita ja mahdollisuuksia. Tilanne näytti varsin lupaavalta sveitsiläisen Alfio Nicotran yhteyksien kautta. Yhtiön hallituksen kokoukseen Markku Koski saapui yhdessä asianajajansa Olavi Hertellin kanssa. Koski määräili, että Hertell toimii hallituksen kokouksen sihteerinä jne. Me muut hallituksen jäsenet emme hyväksyneet asiaa, sillä meille ei ollut etukäteen ilmoitettu tällaisesta mitään. Remeksen erottaminen venyi turhan pitkään Markku Kosken vastustuksen takia. Lopulta Jouni Remekselle annettiin lopputili.
Markku Koskella oli Jouni Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Minun piti mennä Heino Virran kanssa Helsinkiin tapaamaan ko. henkilöä. Hän esitteli itsensä Stig Weckströmiksi. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt, oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Tuntui siltä kuin hän olisi ollut Jumalasta seuraava. Nyt alkoivat minulle ja Heino Virralla hälytyskello soida. Menimme kuitenkin eduskuntaan tapaamme yhtiömme hallituksen puheenjohtajaa kansanedustaja Markku Koskea yhdessä Stig Weckströmin kanssa. Siellä tapasimme yllätykseksemme haamukilpailijamme Marcus Riskan neuvottelemassa Markku Kosken kanssa. Riska oli joka välissä toimimassa takapiruna tai haamukilpailijana. Suhtautumisemme häneen oli vähintäänkin epäluuloinen. Koski kysyi, että voiko Marcus Riska olla läsnä neuvotteluissa. Heino Virran kanssa torjuin Kosken esityksen päättäväisesti ja niin Marcus Riska sai lähteä.

Koski uhkasi, että jos emme suostu Stig Weckströmin palkkaamiseen toimitusjohtajaksi, niin Kera Oy ja Arsenal Oy ajavat PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin. Koin tilanteen Heino Virran kanssa selkeäksi kiristykseksi. Olihan Stig Weckströmin palkkavaatimus huikea 5000 mk päivä + aronlisävero sekä juoksevat kulut kuten matkat, majoitus ja päivärahat päälle. Ei voinut välttyä ajatukselta saattohoitajasta. Täytyy todella olla vakavarainen yritys mikä kestää tuollaisia kulueriä. Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tarkoitus oli selkeä – poistaa PR-talot markkinoilta Stig Weckströmin toimesta. Totesin Heinon kanssa, että meidän on harkittava asiaa ja saatava myös hallituksen jäsenen Kari Konun mielipide asiaan. Kun tulimme Helsingistä tehtaalle, niin keskustelimme Kari Konun kanssa asiasta. Ulkomainen rahoituskuvio oli siinä vaiheessa niin epävarmalla pohjalla, ettemme uskaltaneet toimia sen varassa. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua Kosken kiristykseen.

Meistä tilanne on varsin erikoinen. Siksi käännyin Heino Virran kanssa vielä kerran entisen kansanedustajan Kalevi Mattilan puoleen ja kerroimme hänelle avoimesti tilanteen. Valtion tilintarkastajien puheenjohtaja, jolla oli erittäin hyvät suhteet Kera Oy:öön ja Arsenal Oy:öön kummasteli tilannetta ja sanoi, että mitähän ne pojat (Kera Oy ja Arsenal Oy) oikein meinaavat. Ovatko he palkkaamassa saattohoitajaa PR-Teollisuus Oy:lle?

Neuvottelun jälkeen lähetimme kansanedustaja Markku Koskelle eduskuntaan faksin, jossa totesimme, että suostumme Weckströmin palkkaamiseen siten, että Weckströmin palkkiot maksetaan vasta sitten kun yrityksen kanssa-alijäämä on poistunut. Lisäksi Weckström ei saa yksin osallistua rahoitusneuvotteluihin, vaan aina on oltava mukana joku hallituksen jäsenistä. Wekströmille määrittelimme 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille, Weckströmille ei annettu yksin nimenkirjoitusoikeutta. Sopimuksen irtisanomisajaksi tuli yksi sekunti, kuten Weckström oli esittänytkin. Koski ilmoitti, että Weckström tulee toimitusjohtajaksi määräajaksi ja hän aloittaa työnsä joulukuun alkupäivinä.

Oikeudenkäynti tietämättämme
Olimme suunnitelleet, että takausvastuut voidaan maksaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen ja osakepääoman turvin. Koska Alavieskan kunnan investontipäätöksestä oli valitettu Oulun lääninoikeuteen niin sen maksaminen viivästyi valituksen johdosta. Sen takia emme olleet pystyneet maksamaan takaussummaa 1530 000 markkaa ajoissa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli haastanut PR-Teollisuus Oy.n ja takaajat oikeuteen, koska olimme maksaneet vain 400 000 markkaa sovitussa ajassa.

Tässä haastehakemus
Meille takaajille ei ilmoitettu ollenkaan, että meidät oli haastettu oikeuteen. Tässä Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät josta näkyy ettei haasteita ole toimitettu asianosaisille.

Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastaa syyttäjä oikeudenkäymiskaaren mukaan , siis syyttäjä Sulo Heiskari. Menettelyn on hyväksynyt käräjätuomari Juha Nieminen samoin kuin sen, että ao. henkilöitä on saanut edustaa asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja.

Meitä oli oikeuskäsittelyssä edustanut meidän tietämättämme meille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Vihervalli tunnustaa Suomen Asianajajaliitolle vastineessaan tekemäämme kanteluun, ettei hän ole koskaan edes puhelimessa keskustellut ao. henkilöiden kanssa joiden asioita hän on hoitanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.

Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ollut puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivän iltana, mikä oli yrityksen pikkujouluilta, Weckström oli kertonut pienessä maistissa yrityksen vientisihteerille Ela Lillemaalle tanssilattialla, että hänen tehtävänään on ajaa PR-Teollisuus Oy hallitusti alas. Olikohan pikkujoulubooli herkistänyt herran avoimelle tuulelle? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että eikö tämä merkitset konkurssia, jos yritys ajetaan hallitusti alas. Ela Lillemaa oli virolainen henkilö ja siksi joutui varmistamaan, että oli ymmärtänyt asian oikein.

Pian kuitenkin huomasimme, että Weckström ei suunnitellut rahoitusta PR-Teollisuus Oy:lle vaan tavoitteet olivat toisenlaiset. Alavieskan kunta oli aktiivisesti mukana näissä PR-Teollisuus Oy:n alasajamiseen tähtäävissä toimissa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.1996 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa. Siellä Weckströmin tekemän muistion mukaan Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän vetäjä oli antanut tietoja Alavieskan Puurakenne Oy:n tilauskannasta. Anttosen mukaan tilauskanta oli vain 12 miljoonaa markkaa. PR-Teollisuus Oy:lle se oli myyty 26 miljoonan markan tilauskantana. Ylivieskan kokouksessa oli mukana Oulun Arsenalin johtaja Seppo Jääskeläinen, Ylivieskan Arsenalin johtaja Juha Juntunen, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Latola, Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän johtaja Veikko Anttonen. Paikalla oli myös Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen ja Alavieskan kunnan elinkeinoasiamies Terttu Korte. Konsultti Weckström edusti kokouksessa Trio Leadership Oy:tä eli saattohoitajaa ja myös PR-Teollisuus oy:tä, vaikka hänellä ei olisi ollut yksin oikeutta edustaa PR-Teollisuus Oy:tä. Nähtävästi Ylivieskan kokous ei ollut rahoitusneuvottelu vaan kokonaan toisenlainen neuvottelu. Kesken edellä kerrotun kokouksen konsultti Weckström soitti minulle kokouksesta ja pyysi kutsumaan yhtiön hallituksen kokoon vielä samaksi illaksi. Weckström esitti että yhtiö jättäisi konkurssihakemuksen. Heino Virta oli tuolloin Venäjän Karjalassa puukauppa-asioilla ja Kari Konu on sovitulla työkäynnillä. Kansanedustaja Markku Koksi oli eduskunnassa joten hallituksen kokoon kutsuminen oli täysi mahdottomuus. Weckström tuli takasin tehtaalle työntekijöidemme Timo Viitamaan ja Tapio Rasmuksen kyydissä. Weckström oli kertonut pojille, että PR-Teollisuus Oy:llä on yhteyksiä rahanpesijöihin. Tämän kuulin Timo Viitamaalta itseltään ja tästä on myös Viitamaan kirjallinen todistus.

Keskustelin hetken Stig Weckströmin kanssa illalla tehtaalla ja lähdin viemään häntä junalle Ylivieskaan. Seuraavana päivänä sain Heino Virtaan yhteyden. Keskustelun perusteella laitoin Wekströmille faksin, jossa kiitin häntä hänen palveluistaan ja katsoin hänen tehtävänsä PR-Teollisuus Oy:ssä päättyneeksi. Weckström soitti minulle ja halusi ehdottomasti, että maanantaiksi kutsutaan yhtiön hallitus koolle, jossa hän voi jättää eronpyyntönsä. Sain samalla muistion Ylivieskan palaverista. Weckströmin työsuhteen olisi pitänyt loppua alkuperäisen suunnitelman mukaan jo tammikuun lopussa. Hän ei kuitenkaan onnistunut saamaan yritystä konkurssiin näin lyhyessä ajassa, sillä yrityksellä oli Japaniin niin paljon tilauksia, että hirsitaloja tehtiin ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa. Kera Oy.n asettamaan tavoitteeseen Weckström ei päässyt. Tässä vaiheessa meillä oli ulkomainen rahoituskuvio jo niin varmalla pohjalla, että meillä oli rohkeutta antaa Weckströmille lopputili. Wekström oli saanut vihiä, että meillä oli ulkomainen rahoittaja tiedossa ja varmistumassa. Maanantaina pidettiin yhtiön hallituksen kokous, jossa Weckström jätti ”eronpyyntönsä” ja myös Markku Koski erosi hallituksen puheenjohtajan paikalta.

Meidät leimattiin rahanpesijöiksi Kera Oy:n toimesta
Ulkomaisen rahoituksen estämiseksi Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:stä sekä Uhtua Wood Oy:stä rikosilmoituksen Oulun KRP:lle kansainvälisestä rahanpesusta. Asiasta saimme tietää vasta puolitoista vuotta myöhemmin, kun Heino Virta sai todennäköisesti postitusvirheenä Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arposen kirjeen KTM:n hallitusneuvos Sakari Arkiolle. Heino soitti minulle ja naureskeli tapahtumaa. Pyysin Heinoa faksaamaan kirjeen minulle. Ihmettelin kirjeen sisältöä suuresti. Vasta siinä vaiheessa Heinokin näytti tajuavan kirjeen todellisen sisällön. Kirje oli Kera Oy:n varatoimitusjohtajan allekirjoittama ja se sisälsi kehityspäällikkö Veikko Anttosen luottamuksellisen muistion, jossa kohdassa 3D on teksti: ”Jatkovirityksiin liityi myös kansainvälistä rahanpesua, josta taholtamme ajoissa ilmoitettiin Oulun KRP:lle.” Kun sain Heino Virran lähettämän aineiston faksista ulos, soitin välittömästi asianajaja Asko Keräselle, joka ei ollut uskoa korviaan. Hän ei meinannut uskoa, että Kera Oy:n varatoimitusjohtaja syyllistyy tuollaiseen tekoon. Varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli lähettänyt tuon kirjeen KTM:n hallitusneuvos Sakari Arkiolle puolitoista vuotta sen jälkeen, kun KRP oli tehnyt asiassa tutkimatta jättämispäätöksen. Miksi Kera Oy:n piti leivittää edelleen perätöntä tietoa eteenpäin?
Myöhemmin saimme oikeuskanslerinviraston kautta haltuumme Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän vetäjän Veikko Anttosen vastineen kanteluumme. Anttosen lausunto oli luottamuksellinen ja tarkoitettu ainoastaan kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön. Tuossa lausunnossa Anttonen tunnustaa levittäneensä tietoa rahanpesusta. Suora tekstilainaus Anttosen lausunnosta: ”Alavieskan PR-Teollisuus Oy:n tapauksessa oi juri talvella 1995/1996 voimakkaasti meditoituna esille Alfio Nicotra-niminen uusi omistaja ja miljoonasijoittaja ( mainittu 5-6 milj.MK) Siksi otin yhteyden Oulun KRP:iin, joka toimi liitteenä olevan Eero Leinosen lyhyen selvityksen mukaan. Ennätin kuitenkin varoittaa tj. Remestä ja kunnanjohtaja Antti Karvosta ennen kuin Leinosen muistiosa mainittu Interpol/Helsinki tarkistus tuli minun tietooni. Muualta saamani tiedon mukaan poliisi kuitenkin seurasi edelleen Nicotran puuhia niin kauan kuin hän oli Suomessa.”
Kävin Oulun KRP:ssä tarkistamassa tämän Interpol/Helsinki tarkistuksen, Siinä todettiin, että Alfio Nicotraa on epäilty rahanpesusta, mutta näyttöä ei ole löytynyt, Tuo tarkistus oli saatu KRP:iin muistaakseni 9.4.1996.

Siis ennen kuin Anttonen oli saanut tämän varmistuksen tietoonsa hän oli ilmoittanut aisasta Jouni Remekselle, joka eii ollut enää PR-Teollisuus Oy:n palveluksessa, koska olimme erottaneet hänet kuukausia sitten. Oli täysin selvää, että Remes suhtautui meihin negatiivisesti ja käytti kaikki mahdollisuudet mustata meitä. Tässä Kera Oy:n taholta tarjottiin erinomaista mahdollisuutta. Lisäksi Anttonen ilmoitti vastineessaan levittäneensä tieto rahanpesusta myös Alavieskan kunnanjohtaja Antti Karvoselle. Kunnanjohtajan nimi on Aarne eikä Antti Karvonen. On käsittämätöntä, että Anttonen ilmoitti asiasta kunnanjohtaja Karvoselle, joka oli täysin ulkopuolinen henkilö asiassa ja joka suhtautui meidän mielestämme negatiivisesti PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöihin. Tällä tavalla perätön tieto sai hyvän kasvualustan.
On hämmästyttävää, että Kera Oy näkee vaivaa PR-Teollisuus Oy:n toiminnan seuraamiseen, vaikka sillä ei ollut tarkoituskaan rahoittaa yhtiön toimintaa, vaan päinvastoin poistamaan yritys markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi talonrakennusalalta. Erikoista Kera Oy:n toimissa on se, että Kera Oy oli ollut aikaisemmin yhteistyössä Alfio Nicotran kanssa Punkatalojen alasajon yhteydessä. Alfio Nicotran yrityksen nimi oli PunkaHaus A.G.S.A.
Tällä aiheettomalla rahanpesuilmoituksella kansainvälisestä rahanpesusta oli tuhoisat seuraukset.On todennäköistä, että konsultti Weckström levitti tietoa rahanpesusta PR-Teollisuus Oy:n kannalta kaikkiin tärkeisiin kohteisiin, kuten esim. Kera Oy:lle, Alavieskan kunnalle, Arsenal Oy:lle, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle jne, Tässä Tapani Käännän kirjallinen todistus asiasta.

PR-Teolliisuus Oy: tuotantopäällikkö Jukka Velloselle Weckström oli kertonut, että Alfio Nicotraa Interpol seuraa jatkuvasti. Suomessa KRP on hänen perässään koko ajan. KRP kuvaa kaikki, jotka ovat Suomessa hänen kanssaan tekemisissä ja muutenkin tutkivat hänen tekemisiään, Rahanpesijä Nicotra on etäispääte ja suuret tekijät ovat muualla. Nicotra saa olla vapaana jotta päätekijät saadaan kiinni.
PR-Teollisuus Oy:n myyntipäällikkö Reijo Alakoski kertoi kuulleensa samat asiat, kun Weckström oli kertonut ne PR-Teollisuus Oy:n messuprojektin vetäjälle Markku Taanilalle.

Itsekin kuulin huhuja ja aloin huolestua Nicotran väitetyistä rahanpesuasioista. Siksi pyysin Nicotran rikosrekisteriotteen tai vastaavan paperin. Siinä Italian poliisi toteaa, että ei rikoksia. Vein paperin syyttäjä Sulo Heiskarille, joka totesi että hän ei ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään.

Minusta oli siis tehty rahanpesijä ilman minkäänlaista näyttöä. Kun menin Oulun Työvoimapiiriin niin näin lakimies Laura Heinosen papereiden välissä keltaisen muistilapun, jossa oli KTM:ltä tullut tieto, että Alavieskan Puurakenne Oy:n synkkä tarina jatkuu, ulkomaiset omistajatahot on epämääräisiä eikä Erkki Ahoon voi luottaa. En tarkoituksellisesti kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, vaan olin kuin en olisi huomannutkaan tuota paperia. Välittömästi käynnin jälkeen soitin asianajaja Asko Keräselle, joka pyysi minua hankkimaan kopion tuosta paperista. Soitin samantien työvoimapiirin esittelijälle Jorma Kukalle, joka totesi, että ”Voi, voi, Teidän ei olisi pitänyt nähdä tuota paperia.” Epäilen, että tuon perättömän viestin oli työvoimapiirille puhelimitse lähettänyt KTM:n piiripäällikkö Raimo Mäntyniemi, Rahanpesutietoa minusta ja meistä levitettiin ympäri maailmaa aina Japaniin ja Saksaan asti.

Väärä tieto rahanpesusta oli levinnyt kulovalkean tavoin valtion organisaatiossa ja kansan keskuudessa. Kalajokilaakson toimittaja Juhani Rintakumpu kirjoitti asiasta Jaskan Pauhantaa-palstalla vihjailevaan sävyyn. Kalajokilaakson toimittaja Kaisa Hietala oli kertonut Tapion Tuvalla, että hän on saanut kuulla varmoista lähteistä, että PR-Teollisuus Oy:ssä pestään rahaa. Kun tällaisia tietoja levitellään niin silloin syytökset kohdistuvat yrityksen johtoon eli minuun toimitusjohtajaan.
Perättömillä rahanpesuväitteillä on ollut tuhoisat seuraukset yrityksellemme. Myöhemmin Kalajoen Meritapankin konttorinjohtaja Mauri Ylitalo kertoi minulle, että ylhäältäpäin oli tullut kielto rahoittaa PR-Teollisuus Oy:tä.
Myös Oulun KTM teki kielteiset rahoituspäätökset erikoisiin syihin vedoten. Päätöksen mukaan KTM ei voi tukea konkurssiin menneen yrityksen toimintaa jatkavaa yritystä. Perusteluhan on täysin lain vastainen. Myös Osuuspankki, Postipankki ja Valtion Takuukeskus suhtautuivat rahoitushakemuksiimme kielteisesti. Kukaan ei halunnut olla rahanpesijöiden kanssa yhteistyössä.

APR:n konkurssipesä purki kaupat
Kera Oy pelkäsi, että PR-Teollisuus Oy kykenee selviytymään ilman konkurssia. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat 19.3.1996 lähettämällään kirjeellään, jossa on otsikko”Sopimuksen purkaminen ja loppuselvitys purkamisen johdosta”. Kirjeessä on mainittu, että konkurssipesällä on mainittujen maksuviivästysten vuoksi kiistaton oikeus purkaa edellä mainitut kaupat. ”Tämän vuoksi ilmoitamme, että ryhdymme maanantaina 25.3.1996 klo 11.00 ottamaan omaisuuden takaisin haltuumme ja tekemään välien selvittelyn kauppasopimuksen purkamisen vuoksi.” Totean vielä, että syy purkamiseen on PR-Teollisuus Oy, lukee kauppasopimuksen purkamisilmoituksessa. Sopimuksen purkaminen koski kiinteistöjen ja maa-alueiden kauppakirjaa. Allekirjoittajina olivat pesähoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen.

Valitettavasti en ole juristi enkä tuossa vaiheessa huomannut, että kiinteistökaupan purkuun tarvitaan kaupanvahvistajan allekirjoitus. Sitä tuossa paperissa ei ollut.
Menin Alfio Nicotran ja Anne Sormusen kanssa Ouluun 18.4.1996 pesänhoitajien luokse neuvotteluihin. Asianajaja Hannu Maskonen työnsi minulle paperin, jossa konkurssipesä ilmoittaa, että otamme sopimusten tarkoittaman omaisuuden haltuumme ja suoritamme sopimusten päättymisten johdosta kanssanne taloudellisen loppuselvityksen. Omaisuuden haltuunotto alkaa 19.4.1996. En heti niellyt purematta Maskosen paperia. Silloin Hannu Maskonen kutsui viereisestä huoneesta kaksi tyttöä todistamaan ja varmistamaan, että olen saanut varmasti tiedoksi kaupan purkuilmoituksen. Kaupan purkuilmoitus koski tuote-oikeuksien, käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden kauppasopimuksia.

Valitettavasti en maallikkona heti oivaltanut mistä on kysymys. Kaupan purkamisesta on säädetty kauppalain 54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee, että sopijapuolten suoritusvelvoitteet lakkaavat ja että jo tehdyt suoritukset on palautettava. Kysymyksessä on siten varsin pitkälle menevä seuraamus. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja peruuttamaton. Kun kaupat purettiin, niin pääsopimus purettaessa ei liitännäisetkään voi jäädä voimaan. Näin ollen takaussitoumukset raukesivat, kun kaupat purettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi tullut palauttaa meille tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei olisi kyennyt ja olisi joutunut hakeutumaan konkurssiin.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä aloitti omaisuuden luetteloinnin, merkitsemisen ja kuvaamisen 19.4.1996. Henrik Rienstra ilmoitti tulevansa osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön. Hän ilmoitti ottavansa vastuut kaikista maksuista, jotka ovat aiheutuneet ennen 6.5.1996. Konkurssipesänhoitajille tämä ei käynyt. Pesänhoitajien mielestä (Latola) Rienstra saa koneet, laitteet ja kiinteistöt sekä maa-alueet heiltä halvemmalla.

Koska en ole juristi enkä osannut reagoida asiaan oikein,  menin Paavo M. Petäjän luo Haapajärvelle. Hän pyysi valtakirjaa asioiden hoitamiseksi ja allekirjoitin valtakirjan tilanteen selventämiseksi kauppojen purkujen osalta. Kerroin asiani hänelle. Hän sanoi ettei korpi korpin silmää noki. Pian Maskonen ja Latola huomasivat omat mokansa ja he ryhtyivät toimenpiteisiin PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin hakemiseksi.

Koski ja Weckström hämmentävät soppaa
PR-Teollisuus Oy:n erotettu toimitusjohtaja Stig Weckström ja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta väistynyt kansanedustaja Markku Koski touhusivat vielä ahkerasti PR-Teollisuus Oy:n kimpussa. Weckström levitti rahanpesutietoja ja yritti saada selville meidän mahdollisia rahoittajia Markku Kosken toimeksiannosta.

Ulkomainen ostajataho
Marraskuussa 1995 ryhdyimme aktiivisesti etsimään ulkomaista rahoittajaa, koska kotimaasta ei näyttänyt olevan mahdollista saada rahoittajaa. Kera Oy ja Valtion Takuukeskus eivät rahoittaneet PR-Teollisuus Oy:tä.

Aluksi ulkomaisia rahoitusvaihtoehtoja oli 5-6 kappaletta. Merkittävimmäksi näistä osoittautui mielestämme sveitsiläinen Alfio Nicotra. Hän tuli junalla Ylivieskaan rautatieasemalle Pekka Kilvion kanssa. Kävin hakemassa heidät sieltä, koska Tapani Kääntä oli lentopallokiireidensä kanssa naisten lentopalloharjoituksissa. Tapani oli naisjoukkueen valmentaja. Alfi Nicotra halusi aluksi ostaa talopaketteja, mutta vähitellen hän alkoi kiinnostua koko tehtaasta, kun kerroimme avoimesti tilanteemme ja mahdollisuutemme. Nicotra oli käynyt tutustumassa Vaajataloihin ja Lappitaloihin jne. Hän oli kiinnostunut Suomesta, koska hänellä oli suomalainen vaimo. Alfio Nicotra oli erittäin tyytyväinen palveluumme jota hän vertasi muiden talotehtaiden palveluun.

4.3.1996 Alfio Nicotra ilmoitti, että hän tulee Suomeen viikkojen 11 ja 12 välillä ja aloittaa firman haltuunoton. Tapani Kääntä ja Jukka Vellonen olivat talvella käyneet tutustumassa Sveitsissä Alfio Nicotran ja PunkaHaus A.G.S.A:n toimintaan. Heille oli muodostunut varsin positiivinen käsitys Nicotran toimista. Alfio Nicotra laittoi pesänhoitajille kirjeen 20.3.1996 ja ilmoitti tulevana sopimaan pesänhoitajien kanssa asioista ja me osakkaat olimme valmiita myymään yrityksemme enemmistöosakkuuden Alfio Nicotralle tai hänen edustamalleen taholle. Osakepääoma oli tarkoitus nostaa 1,5 miljoonasta markasta 6 miljoonaan markkaan. Alfio oli niinn varma asioista ja rahoituksesta, että hän pyysi kutsumaan lehdistötilaisuuden kokoon 27.3.1996. Paikalla oli myös televisio, joka tek asiasta uutispätkän. Alfio Nicotran rahoittajataho oli Henrik Rienstra, joka jo aiemmin oli käynyt tutustumassa tehtaaseemme.

Rienstra ilmoitti 21.4.1996, että hän yhdessä Alfio Nicotran kanssa voi auttaa meitä ja ilmoitti tulevansa tehtaallemme 26.4.1996. Konkurssipesänhoitaja Antti Latola ilmoitti, että valitettavasti emme voi hyväksyä New England yhtiön takausta. Rinstralla oli jälleenvakuutustoimintaa kolmessa maassa Belgiassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Hänellä oli oli laivausalan yhtiö ja laivoja, työkalutehdas Ranskassa, öljyalan yhtiö Bahrainissa, laajaa kiinteistöalan bisnestä Kanadassa, saha Kongossa jne. Jostain syystä konkurssipesänhoitajat eivät ottaneet maksua vastaan Henrik Rienstralta. Kera Oy:n tavoite oli PR-Teollisuus Oy:n konkurssi ja markkinoilta poistaminen. Siksi Kera Oy teki kaikkensa päästäkseen tavoitteeseensa.

Väärillä tiedoilla tehty konkurssihakemus
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 25.4.1996 täysin väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu, niin takaussaatavia ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesällä ei enää ollut saatavia, koska kaupat oli purettu. Tilanne oli se, että APR:n konkurssipesän olisi pitänyt palauttaa takaisin PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta todennäköisesti tilanne oli se, että konkurssipesä ei olisi pystynyt maksamaan rahoja takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli kokonaan tekemättä. Saatava ei selvä ja riidaton.
Konkurssihakemus väärillä tiedoilla
Lisäksi 1 130.000,00 markan takaussuma oli jo maksettu.
Tuoteoikeuksista oli maksettu jo koko summa. Tässä 500 000 mk maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
tässä 401 444,45 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
tässä 100 000 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
Kun velallisella on useampia velkoja niin velallinen voi lain mukaan osoittaa mihin velkaa maksu kohdistuu. Näin on tehty ja tuoteoikeuksien velka on maksettu ja silloin sitä ei voi konkurssisaatavana periä ja kaiken lisäksi takaukset olivat purkautuneet kauppojen purussa.

Todellinen tilanne näkyy asianajaja Asko Keräsen kirjeestä konkurssipesänhoitajalle.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä oli antanut lausuman, että kanne on oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, koska kaupat oli purettu.
KRP:lle antamassaan lausumassa hän tunnustaa, ettei hänellä ole ollut valtakirjaa ja toimeksiantoa asiassa. Todellisuudessa Paavo M. Petäjällä oli minun antama valtakirja hoitaa asioita, kun olin kääntynyt hänen puoleensa kauppojen purun jälkeen. 
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut konkurssiasiassa lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta asianomaisten tietämättä ja ilman valtakirjoja. Käräjätuomari Juha Nieminen on toiminut asiassa virheellisesti, koska on ei ole tarkistanut Paavo M. Petäjältä valtakirjoja. Paavo M. Petäjä ei ole asianajaja vaan varatuomari. Paavo M. Petäjällä ei ole ollut muiden valtakirjoja kuin minun valtakirja. Käräjätuomari Juha Niemisen olisi pitänyt tarkistaa myös Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajien valtakirjat. Niitä ei ollut lainkaan.

Myöhemmin otin yhteyttä varatuomari Jorma Herttuaiseen ja hän oli myös sitä mieltä, että kauppojen purkamisesta johtuen konkurssi oli laiton. Olin yhteydessä myös Helsingin Yliopiston siviilioikeuden professori Erkki Aurejärveen. Hänen mielestään kysymys on prosessipetoksesta kun yritys väärillä tiedoilla haetaan konkurssiin. Olin yhteydessä myös juristikansanedustajiin Raimo Vistbackaan, joka oli entinen Alajärven nimismies ja Risto Kuismaan, joka on koulutukseltaan juristi. Heidän mielestään kysymyksessä on prosessipetos. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy valvoi saatavansa kaupan purkamisesta johtuvina vahingonkorvauksina 9.413.000 mk ja sille korkoa 13 % 1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis purettu, koska Maskonen on konkurssivalvonnassa valvonut saatavat kaupan purkamisesta johtuvina saatavina.

Lakimies Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
Miksi varatuomari Jorma Herttuainen on jättänyt asian hoitamisen kesken? Muistaakseni hän ilmoitti häneen kohdistuneen painostuksen takia
Asianajaja Asko Keränen pyysi valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaatimus Hovioikeudelle konkurssituomion purkamiseksi. Tässä Heino Virran valtakirja.
Asianajaja Asko Keränen jätti kuitenkin valituksen tekemättä. Tässä hän tunnustaa asian.  Näin asianomaiset menettivät puheoikeutensa asiassa ja ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärän päätöksen. Järkyttävää toimintaa.

Uusi konkurssipesä ja konsultti Weckström – Alavieskan kunta maksoi
Uusi konkurssipesä aloitti toimintansa. Pesänhoitajina olivat näsävisasta näyttelevä Sampsa Teittinen ja asiallisempi Jyrki Anttinen. Konkurssihetkellä PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32 269 671 mk. Tilauskanta jakaantui seuraavasti: kotimaan elementtitoimitukset 16 987 650 mk, vienti 13 163 735 mk, ikkunamyynti kotimaahan 865 390 mk, vienti 1 482 896 mk. Tämä oli todella arvokas omaisuus konkurssipesälle. Kaikista sopimuksista on minulle valokopiot yhtenä niteenä.
Konkurssipesä palkkasi konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi operaatiosta Stig Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa. Alavieskan kunta suoritti asiassa peittelyoperaation. Alavieskan elinkeinolautakunnassa tehtiin päätös, jonka mukaan
konsultti Stig Weckströmin yhtiöltä tilataan konsulttityö. Päättäjien annettiin ymmärtää, että rahoitukseen osallistuu KTM merkittävällä panostuksella. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kaikki tuli Alavieskan kunnan maksettavaksi. Kun pyysin kuitteja nähtäväksi, niin virallisesti annetuista kuiteista oli peitetty Vieskan Elementti Oy:n nimi ja siihen viittaavat tiedot. Paperiin oli kuitenkin epähuomiossa jäänyt tilaajan nimi: Vesa Pirhonen. Hän oli Vieskan Elementti Oy:n toimitusjohtaja. Alkuperäiskuitissa on kaikki tiedot näkyvissä. Hämäysoperaatiossa elinkeinotoimikunta tilasi konsultti Weckströmiltä työn nimeltä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Esittelijänä elinkeinotoimikunnassa toimi elinkeinoasiamies Terttu Korte. Weckströmin aineistossa oli paljon aineisto, jota hän oli vienyt ilman lupaa lähtiessään PR-Teollisuus Oy:n palveluksesta. Aineisto käsitti liikesalaisuuksia eikä missään tapauksessa ole julkista aineistoa. Aineistossa mollattiin oikein olan takaa PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöitä ja arvioitiin joitakin myyntimiehiä todella ikävällä tavalla. Tätä raporttia Alavieskan kunta jakoi halukkaille.

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa jätin pesänluetteloon omat varaukseni tilauskannan suhteen, Tilauskanta oli hävitetty erikoisella tavalla pesänhoitajien toimesta velkojien etua loukaten. Syyttäjä Sulo Heiskari oli pesänluettelon vannontatilaisuudessa paikalla. Minun oikeustajuni mukaan hän oli esteellinen, koska kysymyksessä on kysymys niiden kauppasopimusten toimista, joissa hän on ollut kaupanvahvistajana.

Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys 1. Miksi tuleva syyttäjä oli valittu kaupanvahvistajaksi?
Vastaukseni: Syyttäjä voi estää oikeusjuttujen nostamisen ja rikostutkinnat asioissa. Syyttäjä Sulo Heiskari on PR-talojen konkurssivyyhden yksi päätekijä.

Kysymys 2. Miksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat lainvastaisesti eli ilman kaupanvahvistajaa?
Vastaukseni: Jos kaupat olisi purettu laillisesti, niin olisi paljastunut salatut kiinnitykset ja törkeä petos kaupanteossa.

Kysymys 3. Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin saatuaan Erkki Aholta valtakirjan kaupan purkujen yhteydessä?
Vastaukseni: Hän halusi suojella rikollisesti toimivia asianajajia Hannu Maskosta ja Antti Latolaa. Korppi ei korpin silmää noki.

Kysymys 4. Miksi Heino Virta voi väittää, että näin moni asianajaja on edustanut häntä oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja?
Vastaukseni: Syyttäjä Sulo Heiskari on jättänyt haastehakemukset toimittamatta asianosaisille.

Kysymys 5. Miksi poliisi jätti Heino Virran rikostutkintapyynnön varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta tutkimatta?
Vastaukseni: Ylivieskan poliisi ja Oulun KRP on vahvasti mukana rikoksissa ja he suojelevat rikollisesti toimivia henkilöitä. Mahdollisesti määräys on tullut ylemmältä taholta.

Kysymys 6. Liittyykö PR-talojen konkurssivyyhtiin rahanpesua?
Vastukseni: Liittyy. Rienstrojen yhtiön New England Surety jäi ulkomailla kiinni rahanpesusta. Suomessa rahaa tältä yhtiöltä saivat asianajaja Asko Keränen ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä sekä PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä. Sain tämän luettelon pankinjohtajalta, jonka perusteella pankki oli päättynyt epäilemään rahanpesua. Lisäksi vahvistuksen asialle antoi eräs myyntimiehistäni, joka soitti, että USA:ssa Hendrik ja Richard Rienstra ovat jääneet rahanpesusta kiinni. Hendrikille vaaditaan vankeutta 210 vuotta ja Richardille 190 vuotta. Tein asiasta ilmoituksen KRP:lle, mutta poliisi jätti tutkimatta asian.

Kysymys 7. Miksi poliisi ei tutki asioita?
Vastaukseni: Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on todistettavasti ilmoittanut, että Virran ja Ahon tekemiä rikostutkintapyyntöjä ei tulla tutkimaan ja näin on myös käynyt. On syytä epäillä, että määräys on tullut ylemmältä taholta.
Kahdeksan kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta teki rikostutkintapyynnön asiasta. Yksi kansanedustaja eli Antti Rantakangas veti nimensä pois listalta, koska asiassa on syytä epäillä myös Markku Koskea.

Kysymys 8. Uhattiinko Erkki Aho tappaa?
Vastaukseni: Erkki Aho uhattiin tappaa kolme kertaa. Jouni Remeksen isä Pentti Remes soitti Erkki Aholle ja uhkasi tappaa tämän. Alfio Nicotra uhaksi tappaa Erkki Ahon kun Henrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista. Nicotra soitti Aholle ja esitti uhkauksensa. KRP:n tutkija Tapio Makelä ilmoitti, että Aho on jo monta kertaa ollut liipaisimelle. Laillisuusvalvojalle tehtyyn kanteluun vastineessaan Mäkelä toteaa asiaa väärinkäsitykseksi.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.

Kysymys 8. Valvoiko Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä saatavansa kaupanpurkuina?
Vastaukseni: Kyllä. Näin ollen konkurssi oli laiton, koska konkurssipesäkin valvoo saatavansa kaupanpurkuina.

Kysymys 9. Miksi asianajaja Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa?
Vastaukseni: Hän ei kestänyt rikostensa julkituloa.

Kysymys 10. Miksi syyttäjä Sulo Heiskarin rikoksia ei tutkita eikä häntä saada vastuuseen teoistaan?
Vastaus: Hän on toiminut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen suojeluksessa. Mahdollisesti hän kuuluu niihin rikoksista epäiltyihin jolle on annettu syytesuoja.
Kaikissa päätöksissä on toiminut syyttäjänä esteellinen syyttäjä Sulo Heiska ei kuten todistusaineisto osoittaa.

Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istunnoissa on toiminut esteellinen syyttäjä asioissani kymmeniä vuosia. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut kaupanvahvistajana Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisissä kiinteistökaupoissa ja myöhemmin hän toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä annetun lain perusteella syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen.

    Konkurssiasiat
  1. K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                    Konkurssituomio 3.1.1997/1
    K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                    Konkurssituomio 7.9.1998/963
    K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                    ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
    K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                    ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
    K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                    ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
    K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                    ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
    ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
    Rikosasiat:
    R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                    ratkaisu 1.6.1998/144
    R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                    ratkaisu 26.8.1998/1
                    ratkaisu 13.8.1998
    RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
    R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                    Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
    R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                    Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
    R 11/537        asianomistaja Markku Koski
                    Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
    Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
    Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
    S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                    Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
    Katriina Rantinsalo
    hallintosihteeri
Tapahtumarikas kevät
Kevät 1996 oli erittäin mielenkiintoista aikaa PR-Teollisuus Oy:n ympärillä. Tein kaikkeni ja vähän enemmänkin pelastaakseni PR-Teollisuuden rikollisten ja rahanpesijöiden kynsistä. Konsultti Stig Weckström havaittiin saattohoitajaksi ja hänelle annettiin lopputili. Kansanedustaja Markku Kosken Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa, koska tämä oli mennyt markkinoilta poistettavan yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi. Koski erosi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta. Molemmat henkilöt työskentelivät sen jälkeen PR-Teollisuutta vastaan. Weckström levitti perättömiä tietoja PR-Teollisuus Oy:n rahanpesusta ja Markku Kosken hyvä ystävä asianajaja Olavi Hertell teki meistä rikosilmoituksen osakeyhtiölain rikkomisesta. Syyttäjä Sulo Heiskari käytti syyteharkinnan pohjana väärennettyä, allekirjoittamatonta, paikkansa pitämätöntä, tarkastamatonta ja hyväksymätöntä pöytäkirjaa. Päätöksessään syyttäjä Sulo Heiskari toteaa, että ei rikosta. Perusteluissaan hän kirjoittaa, että rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä. Päätös on erikoinen ja ristiriitainen: ei rikosta, mutta rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä. Asia, josta oli kysymys, oli Tapani Käännä laina-asia. Tapani oli ottanut PR-Teollisuus Oy:ltä lainaa yhtiön osakkeiden ostamista varten. Heino Virta ja minä emme tieneet asiasta yhtään mitään. Asiaa ei ole käsitelty yhtiön hallituksen kokouksissa. Kuulusteluissa Jouni Remes ja Markku Koski tunnustivat asian. Kuitenkin me kaikki saimme samanlaisen tuomion. Minusta menettely oli väärä, koska me kaksi emme tienneet asiasta yhtään mitään. Katsoin, että syyteharkinta oli tehty juridisesti väärin. Valitin asiasta valtakunnan syyttäjälle. Valtakunnansyyttäjävirastossa Jukka Rappe katsoi kirjallisessa päätöksessään, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut oikein. Minä sain tiedon siitä, ettei Sulo Heiskari tule nostamaan meitä vastaan syytettä asianajaja Asko Keräseltä, jolla syyttäjä Sulo Heiskari oli asiasta ilmoittanut.

Minusta oli tehty myös rikosilmoitus petoksesta, mutta syyttäjä Sulo Heiskari ei ollut kyennytkään löytämään näyttöjä syytteen nostamiseksi. Tämänkin rikosilmoitus oli perätön.

Kalajoen poliisin Harri Rahkolan mukaan oi pidetty yhteisiä palavereja poliisipäällikö Heikkisen ja syyttäjä Heiskarin johdolla, joissa oli mietitty keinoja minun syyllistämiseksi. Ahosta pyrittiin tekemään rikollinen keinoja kaihtamatta. Nyt tarvittiin todistusaineistoa.

On selvää, että syyttäjä Heiskarin motiivi asiassa oli omien rikostensa peittely ja samalla Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitajien rikosten peittely ja Erkki Ahon syyllistäminen asioissa.

Oli myös muita tahoja, jotka olisivat halunneet mukaan PR-Teollisuus Oy.n toimintaan. En tiedä kuinka vakavasti otettavia nuo tahot olivat. Jouni Remeksen isä soitti minulle kännipäissään ja ilmoitti tulevansa tappamaan minut omin käsin. Taustalla kuului puhelimeen Pentti Remeksen vaimon ääni: ”Pentti älä, Pentti älä.” Pentti Remes lopetti puhelun näin: ”Ruumishuone odottaa Sinua Erkki, hyvästi!”
Rahoitus tilanne on yhtiöllä oli erittäin kireä, sillä maksujen maksaminen konkurssipesälle sekä 32 miljoonan markan tilauskanta tarvitsisi laskelmieni mukaan 6.6 miljoonaa rahaa.
Suuri virheeni oli se, että en ymmärtänyt kauppojen purkujen merkitystä. Kaupat purettiin siksi, ettei törkeä petos kauppasopimuksissa paljastuisi. Olihan saattohoitajat Jouni Remes ja Stig Weckströn saatu erotettua ja Markku Koski ulkoistettua talobisneksestä.

Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.
Kävin henkilökohtaisesti asianajaja Asko Keräsen kanssa neuvottelemassa ministeri Antti Kalliomäen kanssa, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.
Pyysin apua pääministeri Paavo Lipposelta ja kävin hänen kanssaan neuvottelut Nivalassa, mutta siitä ei ollut mitään apua.
Viimeisimmässä hädässä käännyin tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puoleen. Tuolloin olin jo paniikissa tilanteen johdosta.
Myyntimiehillä meni lujaa. Kauppoja syntyi. Toimintaan vaikutti kuitenkin myöhässä olevat myyntipalkkioiden maksut.
Asuntomessut oli 1996 Ylöjärvellä ja PR-Teollisuus oli mukana kahdella talolla. 
Tilauskanta oli hyvä. Tässä esimerkkinä hirsitalotuotanto.
Alfio Nicotra ja Hendrik Rienstra kävi kovaa kamppailua tehtaan saamisesta omistukseensa. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen hämmensivät asioita sen kun kerkesivät.  Siksi päätin itse matkustaa Sveitsiin neuvottelemaan Nicotran ja Rienstran kanssa.

Siltä varalta, että PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin tein Hendrik Rienstran ja Alfion Nicotran kanssa kuvassa olevan sopimuksen.

Törkeä petos kauppasopimuksissa ja kohtuuton kauppasopimus estivät yritystoiminnan
Kun olimme saaneet erotettua saattohoitajat Jouni Remeksen ja Stig Weckströmin sekä hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Kosken, niin ryhdyin kartoittamaan yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja tein yritykselle BusinessPlan-asiakirjan.
Yritys ei voinut käyttää vakuutena ostamiaan kiinteistöjä, koska ne olivat pantattu muualle. Lisäksi saattohoitaja Jouni Remes oli tehnyt osakkeenomistajien tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana. Tämän törkeän petoksen johdosta yrityksellä oli todella vaikea ratkaista rahoitusongelmaansa. Rahoitusratkaisu olisi kuitenkin voitu tehdä, jos PR-Teollisuus oli saanut samanlaisen kohtelun viranomaisten taholta kuin muutkin talotehtaat Suomessa.

Tässä Business Plan
Yritin kaikkeni saadakseni Suomen Valtion tuen yritykselle neuvottelemalla asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen ja pääministeri Paavo Lipposen kanssa. Olin pyytänyt apua työministeri Liisa Jaakonsaarelta sekä tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelta.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ulkomainen rahoitusratkaisu pakkotilanteessa. Kerron tästä asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäelle lähettämässäni kirjeessä.

Weckströmin toiminta erottamisensa jälkeen
Konsultti Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin tammikuun loppuun menessä. PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenet huomasivat ajoissa, ettei Stig Weckström toiminut yhtiön edun mukaisesti. Siksi hänet erotettiin, mutta kun Weckström pyysi, että saa jättää eroanomuksen, niin siihen suostuttiin. Käytännössä Wekcström erotettiin PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Hänelle emme olleet myöntäneet yksin nimenkirjoitusoikeutta ja olimme määritelleet hänelle 500 000 mk:n uhkasakon jos hän paljastaa liikesalaisuuksia ulkopuolisille.
Weckström oli neuvotellut Alavieskan kunnan, Arsenalin ja Keran kanssa yksin ilman PR-Teollisuuden hallituksen jäsentä. Hän oli siis rikkonut sopimuksen. Lisäksi hän oli myynyt Koivujärven tilan yksin. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana hän oli kertonut yrityksen vientisihteerille että hänen tehtävänään ajaa yritys hallitusti alas. Ylivieskan kokouksesta Arsenalin tiloista hän soitti minulle ja pyysi konkurssihakemuksen jättämistä. Siihen me emme suostuneet vaan erotimme Weckströmin. Weckström levitti meistä perätöntä tietoa rahanpesusta. Kävin Oulun KRP:llä tarkistamassa asian.

Erottamisensa jälkeen hän lähetti perintätoimiston kautta 161 677,00 markan laskun. Hän pyrki kaikin keinoin saamaan yrityksen konkurssiin. Minä tyrmäsin tällaisen laskun konsulttisopimuksellamme. Siihen perintätoimet loppuivatkin.
Kun yritys ajettiin rikollisesti konkurssiin, niin Weckström tuli konsultti PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesälle ja kauppasi 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle 88 495,00 markalla. Laskun maksoi Alavieskan kunta. Pystyäkseen maksamaan Weckström laskun Alavieskan kunnan elinkeinolautakunnalle esiteltiin peitesuunnitelma, jossa kerrottiin, että KTM osallistuu merkittävällä summalla laskun maksamiseen. Operaatio oli peitelty konsulttityöksi nimellä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Siinä oli mielestämme käytetty hyväksi PR-Teollisuus Oy:n kannalta salaisia tietoja, joista Weckströmille oli määritelty 500 000 mk:n uhkasakko.
Wecktröm levitti meistä väärää tietoa ja vahingoitti siten yritystä, jonka toimitusjohtaja hän oli.
Weckström toimi PR-Teollisuus Oy:n 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle

Alavieskan kunta maksoi laskun ja operaatio oli nimeltään "UUSI PR-TEOLLLISUUS OY
Tämä "konsulttityö" ei saanut KTM:n avustusta ja tuskin sitä edes haettiinkaan. Konsluttityön hinta on sama kuin Vieskan Elementti Oy:n lasku, jonka Alavieskan kunta maksoi ja naamoitsi sen Weckströmin konsulttityöksi.

Varatuomari Paavo M. Petäjän ja hänen lakiasiaintoimiston toiminta
Olen käynyt Alfio Nicotran kanssa varatuomari Paavo M. Petäjän toimistossa heti kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli purkanut Euronio Oy:n kanssa tekemät kaupat. Asia oli minulle uusi tuntematon asia siinä mielessä, että en tiennyt kuinka tulee toimia. Allekirjoitin avoimen valtakirjan Paavo M. Petäjän toimistolle hoitaa asiaa. Näin jälkeenpäin ajatellen en ymmärrä miksi Paavo M. Petäjä ei reagoinut kauppojen purkamiseen kuten laki edellyttää. Konkurssin jälkeen kävi Paavo M. Petäjän luona kysymyksessä,että ryhtyykö hän hoitamaan asiaa, koska kaupat oli purettu ennen konkurssia. Paavo M. Petäjä sanoi silloin, että ” Saatana, konkurssihan on laiton, kun kaupat on purettu”. Hän lupasi ilmoittaa minulle myöhemmin mitä tehdään. Hän ilmoitti sitten että ei ryhdy hoitamaan asiaa.
Suomenselän Lakiasiaintoimistossa (Paavo M. Petäjän toimisto) työskentelevä varatuomari Matti Himanen ryhtyi hoitamaan asiaa, kun olin antanut varatuomari Paavo M. Petäjälle avoimen valtakirjan käydessäni hänen luonaan Alfio Nicotran kanssa.

Varatuomari Matti Himanen ei hoitanut asiaa kauppojen purkuna vaan ryhtyi ehkä kokemattomuuttaan hoitamaan asiaa velkasanerausasiana.

Konkurssipäätöksen liitteenä on antamani valtakirja Suomenselän Lakiasiaintoimistolle. Ehkä siksi varatuomari Paavo m.Petäjä ei myöhemminkään ryhtynyt hoitamaan asiaa. Petäjä on kuitenkin antanut asiassa väärän lausuman korkeimmalle oikeudelle.

Paavo M. Petäjä on antanut tässäkin asiassa väärän lausuman Oulun KRP:lle, koska hän on väittänyt ettei hänellä ollut valtuutusta asiassa. Hänellä on vuoren varmasti ollut minun toimeksianto ja valtuutukseni, mutta ei muiden osakkaiden. Muut osakkaat eivät todennäköisesti tienneet asiasta mitään, koska asiasta ei ole yhtiön hallituksen päätöstä.

Nicotran ja Rienstran kilpailu PR-Teollisuus Oy:stä
Kävin neuvottelemassa Alfio Nicotran ja Hendrik Rienstran kanssa Sveitsissä. Neuvottelu Hendrik Rienstran kanssa kesti 14 tuntia saksankielellä. Kerroin hänelle asiat mahdollisimman tarkasti sikäli heikolla saksankielellä osasin. Kuitenkin hän ymmärsi hyvin mitä kerroin. Silloin minulle ei tullut mieleenkään että olisin neuvottelut rahanpesijän kanssa, mutta huomiotani herätti se, että neuvotteluhuone oli ikkunaton ja huoneessa oli ainoastaan kaksi tuoli ja pöytä. Huoneessa oli valot. Neuvotteluhuone oli todella karu, mutta kyllä se minulle kelpasi. Voitin Hendrik Rienstran luottamuksen puolelleni. Seuraavaksi kävin Alfio Nicotran kanssa pankissa. Huomasin, että Alfio Nicotra haluaa katsoa kaikki mahdolliset keinoa saada PR-Teollisuus Oy haltuunsa ilman Hendrik Rienstraa. Siksi lähdimme pankkiin. Minä kuitenkin odotin autossa, kun Alfio Nicotra kävi neuvottelemassa pankissa rahoituksesta. Pankki ei suoralta kädeltä luvannut rahoitusta. Alfio Nicotra sanoi minulle, että seuraavaksi hän kääntyy Frankfurt am Mainin pankin puoleen.
Rienstra ilmoittaa faksilla 7.5.1996, että hän ottaa PR-Teolllisuus Oy:n haltuunsa yhdessä Alfio Nicotran ja minun kanssa aivan kuten olimme sopineet Sveitsissä.
Asianajaja Antti Latola oli todennäköisesti tietoinen Rienstrojen rahanpesukuvioista, koska hän ilmoittaa Alfio Nicotralle, että konkurssipesä ei voi hyväksyä New England Suretyn takausta. Tässä todiste asiasta.

Minua häiritsi myös se, että konkurssipesänhoitaja kauppasi Nicotralle koneita, laitteita sekä maa-alueita siten, että osta ne konkurssin jälkeen niin saat ne meiltä halvemmalla. Tämä on todella härskiä käyttäytymistä ja tämän kuuli minun Nicotran lisäksi myös Tapani Kääntä.

Tässä Alfio Nicotra ilmoittaa neuvottelleensa Frankfurt am Mainin pankinjohtajan kanssa. Myöhemmin olen saanut selville, että juuri tätä pankia käyttivät rahanpesijät. Suomalaisena yhteistyökumppaniksi on syytä epäillä Merita-pankkia, minkä asian myöhemmin todistan tosiasiaksi.

Hakijan lausumasta konkurssiasiassa näkyy selvästi että velallinen on Suomenselän lakiasiaintoimisto (Paavo M. Petäjän toimisto), jonka olisi pitänyt antaa lausuma asiassa, koska heillä oli avoin asianajovaltakirja minulta, Erkki Aholta, asiassa. Suomenselän lakiasiaintoimiston olisi tullut ilmoittaa asiasta PR-Teollisuus Oy:n hallitukselle, jotta se olisi voinut tehdä päätöksen asiassa. Erikoista on se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut lausuman konkurssiasiassa PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Syyttäjä Sulo Heiskarin olisi tullut laittaa haasteet käräjäoikeuteen niille, joita asia koskee eli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenille sekä ennen kaikkea takaajille. Nyt haasteita ei ole lähetetty asianomaisille. Suomenselän lakiasiaintoimistolla ei ollut muiden hallituksen jäsenten valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus on tehnyt konkurssipäätöksen – hakijan lausuman perusteella. JÄRKYTTÄVÄÄ TOIMINTAA.
Asianajaja Hannu Maskosen kirje Alfio Nicotralle ja Hendrik Rienstralle konkurssipäätöstä edeltäneenä päivänä.

Pesänluettelon vannontatilaisuus ja asianajajan toiminta
Pesänluettelon vannontatilaisuudessa pyysin jatkoaikaa asialle, koska en ole voinut perehtyä pesänluetteloon riittävän tarkasti lyhyestä ajasta johtuen. Olin havainnut luettelossa virheitä lyhyen perehtymisen jälkeen enkä siksi ollut valmis hyväksymään pesänluetteloa. Lisäksi toin esille sen, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Paikalla oli käräjätuomari, jonka nimeä en muista, syyttäjä Sulo Heiskari ja asianajaja Asko Keränen. Syyttäjä Sulo Heiskari ei suostunut jatkoajan antamiseen jotta olisin voinut perehtyä pesänluetteloon. Käräjätuomari oli samaa mieltä. Syyttäjä Sulo Heiskari esitti, että minä voisin allekirjoittaa pesänluettelon ja esittää siihen joitakin varaumia. Minulle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin totella syyttäjä Sulo Heiskaria ja käräjätuomaria.

Tilaisuuden jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minua kahville ja sanoi, että konkurssiahan on laiton, koska kaupat oli purettu. Kahvilla keskustelimme asiasta ja sovittiin niin, että asianajaja Asko Keräselle toimitetaan avoimet valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaasan Hovioikeudelle, koska konkurssi oli laiton, sillä kaupat oli purettu ja konkurssi haettu väärillä tiedoilla. Tosiasiallisesti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle kaupan purkujen jälkeen. Valtakirjat toimitettiin seuraavana päivänä asianajaja Asko Keräselle, mutta hän jätti valituksen tekemättä ja näin meiltä meni puheoikeus asiassa. Tämä oli todella törkeä luottamusaseman väärinkäyttö asianajaja Asko Keräseltä ja siitä on ollut meille järkyttävän suuret taloudelliset vahingot ja henkiset kärsimykset.
Pesänluetteloon on vaatimuksestani lisätty, että 32 269 671,00 markan tilauskanta on pesänhoitajien toimesta hävitetty konsultti Stig Weckströmin toimesta.
Nyt jälkeenpäin kun katselen tätä paperia niin ihmettelen, että miten siinä on myös Heino Virran nimi, joka ei ollut edes paikalla pesänluettelon vannontatilaisuudessa, koska hän ei ollut saanut sinne kutsua.

Asianajaja Asko Keräsellä oli minulta yhtiön toimitusjohtajalta ja yhtiön hallituksen puheenjohtajalta valtakirja valituksen tekemiseen laittomasta konkurssista. Avoin valtakirja minulta koski myös muita asioita.

Tässä asianajaja Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valitukset tekemättä. Syyttäjä Sulo Heiskarin rooli pesänluettelon vannontatilaisuudessa on erikoinen, sillä hän oli esteellisenä henkilönä harhaanjohtamassa pesänluettelon selvittämistä. Hänen olisi pitänyt reagoida kun minä esitin, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu, samoin pesänluettelon tekijän asianajaja Hannu Maskosen ja Antti Latolan sekä käräjätuomarin. Ainoastaan asianajaja Asko Keränen reagoi, mutta jätti asian hoitamisen kesken.

Vahingonkorvauslaskelma ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
  1. osakepääoma 100 857 euroa
  2. toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
  3. omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
  4. tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
  5. henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
  6. tilauskanta 165 911 euroa
  7. kotimaan myynti 26 053 406 euroa
  8. Japanin myynti 1 443 430 euroa
  9. Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
  10. ikkunakauppa 17 551 182 euroa
  11. Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
  12. Saksan hirsi 10 460 000 euroa
  13. Venäjän puu 11 460 569 euroa
  14. rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroa
    yhteensä 153 828 383 euroa
Alavieskan kunnan petollinen toiminta

Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.

Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.

Kosken kelkan kääntö

Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.

Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.

Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.

Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.

Kera Oy:n kiristys

Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.

Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.

Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.
Konkurssi tavoitteena

Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.

Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.

Wecktröm soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.

Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.

Kauppasopimukset purettiin

Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.

Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.

Konkurssiin väärillä tiedoilla

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.

Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.

Tapaus numero 2
Nousin perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan. Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä. Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen pyöräilemässä.

Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.

Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.

Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.

Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.

Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.

Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.

Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.

Asianajaja Antti Latolaa on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Kera Oy oli päättänyt poistaa markkinoilta PR-talot ylikapasiteetin poistamiseksi markkinoilta. Ylikapasiteetin poisto oli päätetty ns. SSP-sopimuksessa. Kera Oy myyjänä ei kuitenkaan kertonut asiasta ostajille ennen kauppaa, että PR-talot on poistettavien listalla. Antti Latola toimi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välikaisena pesänhoitajana ja myi kiinteistöt ja maa-alueet konkurssisäännön vastaisesti, koska väliaikaisilla pesänhoitajilla ei ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Lisäksi kaupassa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset eikä niistä mainita kauppasopimuksessa mitään. Antti Latolalla ei ollut pantinhaltijan kirjallista suostumusta myydä pantattuja kiinteistöjä. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat ja yrityksen konkurssiin väärillä tiedoilla.

Asianajaja Hannu Maskosta on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista törkeistä rikoksista. Maskonen on tehnyt jo oman ratkaisunsa asioissa. Ehkä hän ei kestänyt julkista häpeää totuuden ja rikosten paljastumista. Maskonen vaati Erkki Ahoa lopettamaan asioiden penkomisen ja vastapalvelukseksi hän lupasi, ettei Erkki Ahoa haeta henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho ei suostunut Maskosen vaatimukseen ja Maskonen haki Erkki Ahon rikollisin keinoin henkilökohtaiseen konkurssiin. Sen jälkeen Hannu Maskonen teki oman lopullisen ratkaisunsa eli ”putosi” parvekkeelta ja kuoli.

Asianajaja Jouni Vihervallia on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut oikeudessa asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjaa ja toimeksiantoa. Vihervalli itse todistaa, ettei hän ole koskaan edes keskustellut asianomaisten henkilöiden kanssa.

Varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja oikeudessa ja antanut vääriä lausumia oikeudelle. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä väärien lausumien antamisesta korkeimmalle oikeudelle. Petäjä on tunnustanut, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa ja valtakirjoja konkurssiasiassa, jossa hän on antanut väärän lausuman oikeudelle.

Asianajaja Sampsa Teittistä on syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille. Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hän hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.

Asianajaja Jyrki Anttista on syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille ja Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.

Asianajaja Veli Päivikkö yritti laittaa henkilökohtaiseen konkurssipesääni varatuomari Paavo M. Petäjän 100 000 mk:n perusteettoman saatavan. Tekoa on syytä epäillä rikoksen yritykseksi. Veli Päivikön toiminta oli muutenkin niin törkeää, että minun oikeustajuni mukaan häneltä on otettava pois asianajo-oikeudet.

Asianajaja Antti Kejo laittoi ITC Finland Oy konkurssipesään kokonaan toisen firman koneet ja laitteet. Perusteena oli se, että niin parannetaan konkurssipesän tulosta. Lisäksi asianajaja Antti Kejo jätti saatavista pois minun 178 000 markan saatavan perusteettomasti. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta piti antaa vastineensa. Antti Kejo esitti oikeudelle tietoisesti väärin laaditun konkurssipesän pesänluettelon.

Poliisipäällikkö Petri Oulasmaa nosti syytteen minua ja perheenjäseniä vastaan velallisen epärehellisyydestä Meritapankin nimissä lainan myöntäneen pankin tietämättä asiasta mitään. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa kirjallisesti, että syyte on nostettu hänen tietämättään ja täysin väärillä tiedoilla. Väärillä tiedoilla tehdyn haasteen johdosta Erkki Aho tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen. Kysymys silloisen syyttäjän Petri Oulasmaan törkeästä virkarikoksesta. Syyttäjä oikeudenkäynnissä toimi Sulo Heiskari.

Poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän kieltäytynyt myös ottamasta todistusaineistoa vastaan asiassa. Juuri hän on syyttäjä Sulo Heiskarin ohella kaikkein pahin toimija asioissa. Kaikki rikostutkintapyynnöt on kuitenkin tehty ajoissa joten valtio on korvausvelvollinen. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on tehnyt tutkimatta jättämispäätökset, vaikka Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänyt tutkintapyyntöä 23.3.1997. Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002 Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen. Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen

Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös sen, että varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Siitä huolimatta varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassa ja KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta.

Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös Suomussalmen rikokset, joissa keskeisessä roolissa ovat varatuomarit Vesa Juntunen ja Mikko Kovalainen sekä poliisiviranomaiset.

Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän on käyttäytynyt uhkailevasti oikeuden etsijöitä kohtaan. Hän on uhannut heitä sanomalla, että jos ette lopeta asioiden penkomista niin teille käy kuten Erkki Aholle, on ollut jo monta kertaa liipaisimella.

Syyttäjä Kirsi Männikkö on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta vaikka on vuorenvarmasti tiennyt tosiasiat, koska olen henkilökohtaisesti käynyt todistamassa asiat todistusaineiston kanssa yhdessä Heino Virran kanssa hänelle Torniossa.

Poliisijohtaja Sauli Kuha on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Lisäksi hän on esitellyt asiat maaherra Eino Siuruaiselle niin, että on saanut maaherrankin allekirjoituksen rikoksia peittelevään asiakirjaan.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Paateron sihteeri on jopa kieltänyt laittamasta sähköpostia Paaterolle.
 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta. Näytöt Kalskeen rikollisten suojelusta ovat kiistattomat. Kalske kieltäytyi lain vastaiseti tulemasta todistajaksi oikeuteen, vaikka hänet oli sinne haastettu.

Käräjätuomari Jyrki Määttä ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan eikä myöskään ole antanut minun kuulustella vastapuolen todistajaa, mikä on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen kuuden artiklan vastainen teko. Määttä on antanut asiassa väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle.http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/02/selvityspyynto-oikeuskansleri-jaakko.html

Käräjätuomari Timo Tammiketo ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja minun on syytä epäillä häntä vähintäänkin kiristyksestä.

Käräjätuomari Jaakko Raittila ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja muutoinkin toiminut todella törkeästi. Oikeudenkäynnit eivät ole täyttäneet alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Raittilan toiminta on yksi törkeimmistä oikeudenloukkauksista mitä tiedän.

Syyttäjä Esa Mustonen ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan. Asiasta on kiistattomat näytöt Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä. Syyttäjä Esa Mustosen toiminta on todella törkeää toimintaa. Mustonen on antanut väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle asiassa.

Poliisi Tapani Tasanto on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Asiasta on kiistattomat näytöt. Olen samaa mieltä Oulun KRP:n päällikön Ari Sorosen kanssa. Tasanto ei ole rikostutkija vaan hallintopoliisi.

Asianajaja Asko Keränen tiesi, että konkurssi on laiton ja pyysi valtakirjan valituksen hoitamista varten. Erkki Aho ja Heino Virta antoivat valtakirjan asianajaja Asko Keräselle, joka kuitenkin jätti valituksen tekemättä ilmoittamatta siitä päämiehilleen. Asko Keränen on toiminut törkeästi päämiestensä etujen vastaisesti useammassa asiassa. Keränen on tunnustanut tekonsa.

Käräjätuomari Heikki Sneck ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja toiminut esteellisenä käräjätuomarina useammassa oikeudenkäynnissä. Käräjätuomari ei ole antanut edes todistaa oikeuskäsittelyssä rikoksia. Olen tehnyt Heikki Sneckin toiminnasta useampia rikostutkintapyyntöjä ja kanteluita, mutta kaikki on jätetty tutkimatta ja kanteluihin vastaamatta.

Varatuomari Mikko Kovalainen on yksi Suomen törkeimmistä tekijöistä, joka on toiminut yhteistyössä viranomaisten kanssa tehden järkyttävää jälkeä usean vuosikymmenen ajan. Olen tehnyt Mikko Kovalaisen toiminnasta useita tutkintapyyntöjä.http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html

 Sievin kunnanjohtaja Markku Koskea on syytä epäillä osallisuudesta törkeään petokseen ja kiristykseen. Koski kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa, että Kera Oy Seppo Arponen oli moittinut häntä, että miksi hän meni mukaan markkinoilta poistettavaan yritykseen ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Markku Koski oli mukana henkilökohtaisessa takauksessa. Erään raivntolaillan jälkeen Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Näin myös tapahtui. Koski siis tiesi törkeästä petoksesta, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin. Asian voi todistaa Erkki Ahon lisäksi, Heino Virta, Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.
Varatuomari Timo Hautamäki toimi ensin Erkki Ahon avustajana, mutta sitten hän vaihtoi vastapuolelle. Hautamäki oli tietoinen PR-talojen konkurssivyyhden rikoksista ja myös Markku Kosken roolista niissä. Siksi onkin käsittämätöntä miksi Hautamäki lähti avustamaan Koskea tietoisena Kosken toimista. Syyllistyikö Timi Hautamäki rikollisten suojeluun?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on keskeinen suojelija rikoksissa. Katson, että hän tunnusti asian, koska ei tullut oikeuteen haastettuna todistamaan siihen liittyvässä asiassa Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen. Todistajan ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että laillisuusvalvojat Suomessa suojelevat rikollisia vastoin lakia ja kansalaisten etua.

Varatuomari Pasi Markus Leinonen tunnusti kuuluvansa liigaan omalla toiminnallaan. Siitä on kiistattomat näytöt Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istunnossa ja istunnon asiakirjoissa. Leinonen oli tietoinen törkeistä rikoksista, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Tapaus numero 3
Kun tulin kotiin, niin alkoi tunteiden myllerrys. Kaikki ei ollut mennyt niin kuin Strössöössä. Autopaikkani oli tyhjä. Yritykseni auto oli myyty. Kauppahintaa en tiedä enkä ostajaa. Kotini keittiö oli vailla kalusteita. Olohuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Makuuhuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Koska olen ollut luottokelvoton, niin puhelinliittymäni on ollut vaimoni nimissä. Se on ollut myös yritykseni puhelin. Puhelinliittymäsopimukseni oli sanottu irti. Pitkällisten ja vaiherikkaiden vaiheiden jälkeen sain liittymän omiin nimiini ja takaisin vanhan puhelinnumeron. Sähkösopimuksen aikanaan jouduimme tekemään vaimon nimiin koska luottokelvotottomana en voinut solmia sähkösopimusta. Sähkösopimus oli sanottu irti. Sain kuitenkin tehty sähkösopimuksen ja nyt oli sähköt kun tulin kotiin. On tyhjä olo. Kaikki on nyt tuhottu. Avioerohakemus on pöydälläni vaimoni hakemana.

Viimeisin vaihe on Erkki Ahon tragediassa on se, että vaimo Eila on hakenut Erkki Ahosta avioeroa 7.11.2017 ja Erkki Aho on saanut multimiljonäärivävynsä ( aikanaan Suomen suurimman lottovoitona 7,2 miljoonaa euroa voittanut) omistamasta asunnosta häädön 12.12.2017. Nyt Erkki Ahon elämä ja omaisuus on tuhottu perinpohjaisesti. Onko Suomi oikeusvaltio?

Ulosottomies ei suostunut ulosoton huojennuksiin vaikea taloudellisen tilanteeni johdosta. Minulla verenpaineeni nousi lähes 250:een. Tilasin ampulanssin ja ampulassin tulessa verenpaineeni oli 233/120. Olin lainannut edellisenä päivänä ystävältäni rahaa, koska olin rahaton. Nyt minulla oli maksaa 25 euron oma vastuu taksille, joka vei minut Oulaskankaan sairaalaan 60 km:n päähän Kalajoelta. Tilanne oli hengenvaarallinen. Minut oli jätetty heitteille omaisteni toimesta. Jouduin käymään toisenkin kerran Oulaskankaan sairaalassa taksilla. Kalajoen terveyskeskuksessa kävin useita kertoja korkean verenpaineeni takia. Neljä eri lääkäriä tutki minut ja he toteisivat, että muuta syytä korkeaan verenpaineeseen ei löydy kuin kova stressitilani. Ulosottomies Vesa Heikkinen ei suostunut ulosoten huojennukseen vaikka laki olisi sen sallinut. Ulosottomies Vesa Heikkinen on provisiopalkkainen ulosmies, joka saa osan palkastaan provisiosta. Eläkkeestäni oli helppo ulosmitata ja lisätä oma palkkaansa. Minun oikeustajuni mukaan teko on törkeä virkarikos ja ihmisoikeusrikos.

Oikeusministeriön vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan ulosottomiesten peruspalkka lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis peruspalkka. Tämän päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp) Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten liksoista on noin kolmannes.

Ulosottokaaren 1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä".

Miten nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle.

Tällä ei teoriassa ole vaikutusta ulosoton toimintaan, sillä heidän toimintaansa säätelee laki. Eli ulosotto tekee vain mitä laki määrää. Tämä on yksi oikeusjärjestyksen suurimmista vitseistä, sillä ulosottokaari on toimivaltuuksiltaan aarreaitta ulosotolle. Ulosottomies voi lain mukaan tehdä käytännössä aivan mitä tahansa, tästä erityisenä esimerkkinä ulosottokaaren 4:14, keinotekoisen järjestelyn sivuuttaminen. Ulosottokaaren toimivaltasäännökset on kirjoitettu niin avoimeen muotoon, että laki ei juuri aseta esteitä ulosoton mielivallalle, vaikka perustuslaki muuta edellyttää.

Tämä on johtanut siihen, että ulosotto ei enää hoida velkojien asioita, vaan toimii primus moottorina ulosottoasioissa. Ulosotto on ryhtynyt velkojaksi velkojien sijaan, koska heillä on henkilökohtainen intressi, taloudellinen sellainen, mitä ei ymmärtääkseni missään muussa virassa valtiolla ole, eikä pitäisi olla.

Eräässä tuoreessa jutussa ulosotto pyrki kaikin keinoin estämään velkojaa ja velallista sopimasta keskenään, perintää olisi tullut jatkaa loputtomiin. Kyse oli 1990-luvun alun tapahtumiin liittyvästä velasta, joka oli vanhentumassa viimein. Vanhentuminen voidaan katkaista ulosmittaamalla velalliselta ja tämän sukulaisilta kaikki, mikä irtoaa. Tämän jälkeen jatketaan ulosottovalituksilla, mikäli velallisella/sivullisilla on resursseja.

Ulosotto ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla, joiden osalta kohdehenkilöille ilmoitetaan, että jos on valittamista, valittakaa ja laittakaa lasku valtiokonttorille. Ulosotto toimii täysin laista piittaamatta, kun sille päälle sattuu. Tiedossani ei ole, että heitä olisi saatettu vastuuseen. Nyt on aika.
Ryhdymme toimenpiteisiin eräässä asiakkaamme asiassa, jossa ulosotto on toiminut täysin mielivaltaisesti. Asia saatetaan poliisille ja tuomioistuimeen. Ulosotto tulee itse maistamaan sitä tunnelmaa, kun joku istuu naaman päällä. Tästä ei selviä yksin valtiokonttorin rahoilla. Nyt laitetaan pahantekijät linnaan

On aika omituista, että Suomessa on tällainen inkvisiittoreitten jengi, joka saa enemmän liksaa kuin rivituomarit ja bonuksia ihmisten tuhoamisesta tapporahaa.
Pyydän, että kanteluani ei käsittele kukaan näistä henkilöistä, jotka ovat käsitelleet näitä asioita eivätkä ole huomanneet mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.
Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.

Tietopyyntö oikeuskanslerinvirasto

 Pyydän Ylivieska-Raahen käräjäoikeutta ilmoittamaan minulle oikeudenkäyntiväittämäni käsittelyn ajankohdan jotta voin suunnitella Suomeen tuloni oikeudenkäyntiä varten. Minulla on mahdollisuus tulla Suomeen viimeistään toukokuussa oikeudenkäyntiä varten. Olen käynyt todella kovilla kierroksilla asioiden suhteen, koska minua on kohdeltu Suomen valtion toimesta näin rikollisesti ja tuhottu yritykseni, omaisuuteni, kotini ja rikottu avioliittoni.

10 § (24.7.1998/563) Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen. Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmisryöstön, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (24.1.2003/17)

Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.

11 § (24.7.1998/563) Rikoksentekijän suojeleminen. Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yhteiskunnalla on oikeudenkäytön turvaamiseksi erityinen intressi pyrkiä turvaamaan oikeudenkäyttö valheelliselta toiminnalta. Koska tuomioistuimissa ja yleisemmin kaikessa oikeudenkäytössä päätetään ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä päätetään, onko yksittäinen rikoksesta syytetty henkilö syyllinen vai syytön ja tämän päätöksen jatkeena myös pakkokeinoista, kuten vapaudenriistosta, on tärkeää, että oikeudenkäyttö perustuu oikeille tiedoille ja on muutenkin lainmukaista. Rikoksia oikeudenkäyttöä vastaan ovat todistajan pelottelu, perätön lausuma tuomioistuimessa tai viranomaismenettelyssä, rikoksentekijän suojeleminen, todistusaineiston vääristeleminen, rikoksen ilmoittamatta jättäminen, väärä ilmianto sekä yllytys perättömään lausumaan.

Miksi tiedotusvälineet vaikenevat totuudesta?

Vastaus Korkeimman Oikeuden tiedottajalle

asia 2017/688

Vastasin valtioneuvostolle

Videokuvaus oikeusvarmentaa rikostutkinnan

 Kiitän vastauksestanne , arvoisa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

  Salattu muistio paljastaa: Esko Aho oli valmis irtisanomaan kaikki kuntien ja valtion työntekijät

 Iiro Viinanen muistaa Suomen Pankin salaisen kokouksen: ”Oli keksittävä radikaaleja toimenpiteitä”

 Salaiset pöytäkirjat: Suomen Pankki auttoi Skopia vuoden salaa

 Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset

 Konklaavin salaamispäätös

 Koiviston konklaavi

SSP-sopimus on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi.

 SSP-sopimus

 ja Aktiv Hansakauppa 25 vuodeksi salaiseksi
Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?
PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄLLÄ SUOJANAAN JO LUKUISIA HENKIVARTIJOITA – KUVAT!
  Erkin kommentti: Pääministeri Juha Sipilä ja hänen hallituksensa ministerit oikeusministeri Antti Häkkänen ja poliisiministeri Kai Mykkänen sekä eduskunnan perustuslakivaliokunta ovat vastuussa siitä, että maan oikeus-ja poliisijärjestelmä noudattavat lakia. Nyt ne eivät noudata lakia.

Poliisien määrään suunniteltu roima korotus – Poliisijärjestö: "Kun poliiseja tarvitaan lisää, se ei tapahdu kaupan kassalta ostamalla"


 Erkin kommentti: Pankkikriisin rikokset alkavat paljastua kansalle ja eliitti on huolissaan turvallisuudestaan. Kansanedustajat eivät noudata lakia eikä ministerit noudata lakia eikä ministerinvalaansa. Laillisuusvalvonta on täysin epäluotettavaa ja oikeuslaitos tekee tietoisesti vääriä päätöksiä. Poliisin rikostutkinta on valikoivaa. Ei ole ihme vaikka tarvitaan lisää poliiseja suojelemaan rikollisia. Kansa alkaa vaatia oikeutta ja rikollisia vastuuseen. Rikolliset tulee tuomita voimassa olleen lain oikeudenkäymiskaaren mukaisesti kuolemaan.

Kysymykseni teille, jotka aiheutitte äitini ja kahden veljeni kuoleman

Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta.

Siksi on tärkeää, että Suomeen saadaan perustuslakituomioistuin. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sitä mieltä. Allekirjoita asiaa koskeva kansalaisaloite.

Perustuslakituomioistuin Suomeen
Minulle on tullut palautetta kansanedustaja Laura Huhtasaaren ja Matti Putkosen organisoimasta totuuskomissioasiasta. On epäilty heidän ammattitaitoaan asiassa. Ongelmallistahan pankkikriisin asioiden selvittämisessä on salaamisasiat.

Ns. Konklaavin salaamispäätös

Koiviston konklaavi

 SSP-sopimus on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi.
 SSP-sopimus
 ja Aktiv Hansakauppa 25 vuodeksi salaiseksi

Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?

Pankkikriisin rikolliset tulee tuomita voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti, vaikka kuolemanrangaistus Suomessa on poistettu vuonna 1995.
Suomen laista löytyy yhä viittaus kuolemanrangaistukseen, vaikka se ei ole ollut enää mahdollinen rangaistus vuosikymmeniin edes sodan olosuhteissa.
Merkillinen jäänne löytyy oikeudenkäymiskaaren 1. luvun 12§:stä, jossa säädetään tuomarien tekemien väärien tuomioiden seurauksista.

Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4), 1 Luku 12§
Kyseinen kohta on alun perin vuodelta 1734 ja on yhä muodollisesti voimassa, sillä sitä ei ole koskaan kokonaan kumottu. Lakia, johon se sisältyy, on kyllä muuten sieltä täältä uudistettu, yleensä luku tai pykälä kerrallaan.
Vertailevan oikeushistorian professori Heikki Pihlajamäki Helsingin yliopistosta korostaa, että vaikka kuolemanrangaistukseen yhä lakitekstissä viitataankin, pykälää ei enää oikeasti noudateta.

Laman syylliset – rikollisille syytesuoja?

Valtiopetos ei vanhene koskaan. Miten on asioiden vanhenemisen osalta tilanne salattujen asioiden osalta. Mielestäni ne eivät voi vanhentua juuri laittomasti salattujen asioiden johdosta. Näiden asioiden julkistamisen ja selvittämättömyyden johdosta olen muuttanut ulkomaille oman turvallisuuteni takia. Suomi ei ole oikeusvaltio. Pankkikriisin syylliset ja siihen osallistunet tulee tuomita voimassaolevan lain mukaan kuolemaan, mutta kuoleman tuomiota ei tule panna täytäntöön.Sipilän hallitus vastaa tällä hetkellä asioista Suomessa tai teeskentelee kantavansa evastuuta asioista. Valitettavasti hallitus laiminlyö tehtävänsä.

Professori: Tuomareiden ammattitaito on kelvoton

Huomautan, että rikokset eivät voi olla vanhentuneita, koska asiat ovat olleet koko ajan vireillä ja valtiopetos ei vanhene koskaan. Lisäksi tärkeä osa asioita on 100-vuodeksi salaiseksi julistettu SSP-sopimus, josta minulla on kopio sekä 25-vuodeksi salaiseksi julistettu Aktiv-Hansa-kauppa. Oikeus ei voi toteutua näiden salaiseksi julistettujen sopimusten vuoksi. Myös ns. Koiviston konklaavi on julistettu kyseenalaisesti salaiseksi.

Erkki Aho