Oikeuslaitos ja poliisi: Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen

Kun Pohjanmaan rehellinen ja lainkuuliainen poliisi siirsi asiat Oulun poliisin tutkittavaksi niin ennakoin, että kohta tulee ”mafian? ” vastaisku. Näin myös kävi. Käräjätuomari Sarianne Ervasti ja kihlakunnan ulosottomies Eveliina Nissilä ovat tehneet minusta rikostutkintapyynnön, jossa he väittävät minun syyllistyneen viranomaisen väkivaltaiseen vastustamiseen. Mielestäni tutkintapyyntö on niin sisältä, syvältä ja pimiästä kuin olla voi. Poliisi Mäntysaari ilmoitti minulle asiasta eilen 19.9.2019. Epäilen, että tutkinnanjohtajana on "mafian?" puolesta Ilkka Piispanen. Jos Suomi on oikeusvaltio niin kohta on avoinna käräjätuomarin paikka ja ulosottomiehen paikka. Poliisiministeri Maria Ohisalolle ja oikeusminiseri Anna-Maja Henrikssonille asiat tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Jatkuuko kidutukseni mafian toimesta?

Kiistän jyrkästi syyllistyneeni viranomaisen väkivaltaiseen vastustamiseen.

Rikoslain 16 luku 1 §

1 § (24.7.1998/563)

Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen

Joka

1) käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa pakottaakseen virkamiehen tekemään tai jättämään tekemättä julkisen vallan käyttöä sisältävän virkatoimen,

2) muuten käyttää tai uhkaa käyttää väkivaltaa sellaisen virkatoimen johdosta sitä suorittavaa virkamiestä vastaan tai

3) käyttää väkivaltaa virkamiestä tai häneen 15 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevaa henkilöä vastaan kostaakseen sellaisen virkatoimen,

on tuomittava virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta tuomitaan myös se, joka menettelee 1 momentissa mainitulla tavalla sitä kohtaan, joka virkamiehen pyynnöstä tai suostumuksella avustaa virkamiestä julkisen vallan käyttöä sisältävässä virkatoimessa. (12.7.2002/604)

Olin haastanut ulosottoviranomaiset oikeuteen sen takia, että katsoin, että kaikki ulosottosaatavani ovat syntyneet rikosten avulla ja ne ovat siten perintäkelvottomia. Koska poliisi kieltäytyi tutkimasta asioita ja oikeus käsittelemästä asioita niin ainut mahdollisuuteni oli todistaa asiat ulosottoviranomaisille. Todistin ulosottoviranomaisille asiat ja katsoin, että ulosottoviranomaiset ovat varmasti tietoisia siitä, että kaikki ulosotossaolevat saatavat ovat rikoksilla aikaansaatuja ja siksi perintäkelvottomia. Katsoin, että yhteistyössä ulosottoviranomaisten kanssa olisi pitänyt pystyä lopettamaan rikoksilla aikaansaatu ulosotto yhteisvoimin käräjäoikeuden päätöksellä. Ulosottoviranomaisten olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin rikoslain 15 luvun 10 § ja 11 §:n perusteella. Ulosottoviranomaiset kieltäytyivät yhteistyöstä ja katson, että siihen vaikutti muun muassa ulosottoviranomaisten perustuslain ja ulosottokaaren vastainen menettely. Perustuslain 15 §:n mukaan minulla on omaisuuden suoja, Ulosottokaaren mukaan ulosottoviranomaisella ei saa olla omaa intressiä ulosotossa mukana. Ulosottomiehet toimivat proviisiopalkalla ja ulosoton lopettaminen minulta olisi vähentänyt ulosottomiehen provisiopalkkaa.

Tuomioistuimen on perustuslain 106 §:n mukaan annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen olisi sen käsiteltävänä olevassa asiassa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.

Perustuslain etusijaa koskevalla sääntelyllä on vahvistettu perustuslain olevan osa tuomioistuimissa sovellettavaa oikeutta sekä turvattu perustuslain säädöshierarkkinen ylemmänasteisuus konkreettisissa käytännön soveltamistilanteissa. Tuomioistuinten asiana on viime kädessä antamalla perustuslaille etusija huolehtia siitä, ettei ratkaisun lopputulos ole tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa yksittäisessä oikeustapauksessa ja siinä soveltamistilanteessa ilmeisesti perustuslain vastainen.

Korkein oikeus ei ole purkanut alioikeuksien vääriä ja rikoksilla aikaansaatuja tuomioita ja minulla ei ollut muuta mahdollisuutta todistaa asioita kuin viedä asiat käräjäoikeuden käsittelyyn.

Rikoslaki 15 luku 10 § ja 11 §

10 § (24.7.1998/563) Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen. Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmisryöstön, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (24.1.2003/17)

Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.

11 § (24.7.1998/563) Rikoksentekijän suojeleminen. Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

106 §

Perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Käräjätuomari Sarianne Ervasti kieltäytyi antamasta minulle oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä jotta olisin voinut todistaa sen, että kaikki ulosotossa olevat saatavat ovat syntyneet rikosten avulla ja ovat perintäkelvottomia. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti olisi ollut pohja kaikkien rikoksilla aikaansaatujen tuomioideni purkamiselle korkeimmassa oikeudessa. Käräjäoikeus oli tulostanut todistusaineistot väärin ja kävin toteamassa asian todistajan kanssa Raahen käräjäoikeudessa käräjätuomari Sarianne Ervastin läsnäollessa ennen oikeuden päätöstä. Ilmoitin asiasta käräjätuomarille Sarianne Ervastille mutta hän venkoili asiassa eikä pitänyt asiaa tärkeänä.

Minä epäilen käräjätuomari Sarianne Ervastia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin estämisestä

Perustuslain 21 § vastaisesta toiminnasta

Oikeusturva

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Eurooppan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan vastaisesta toiminnasta

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:

a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

Käräjätuomari Sarianne Ervasti kieltäytyi käsittelemästä seuraavia asioita todisteena asiassa sekä kieltäytyi ulosoton keskeytyksestä. Käräjätuomari Sarianne Ervasti kieltäytyi hankkimasta valtiopetoksen todistusaineistoksi

salaiseksi julistettuja ns. Koiviston konklaavin asiakirjoja
100 vuodeksi salaiseksi julistettu SSP-sopimusta
25 vuodeksi salaiseksi julistettuja Aktiv-Hansa-kaupan asiakirjoja

Todistusaineisto asiassa - kaikki ulosottosaatavat ovat syntyneet rikosten avulla:

Kauppasopimukset Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipestä ja Euronio Oy ( 3 kpl)

Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi. Väliaikaiset pesänhoitajat eivät voi myydä kiinteää omaisuutta.

Kera Oy käytti saattohoitajaa, jonka tehtävänä oli tuhota yritys. Saattohoitaja teki muiden osakkaiden tietämättä Kera OY:n kanssa kuvassa olevan sopimuksen. Kysymyksessä on törkeä petos, koska myyjä Kera Oy oli päättänyt poistaa perustettavan yhtiön markkinoilta. Siihen liittyy kuvassa oleva sopimus.

Väliaikaiset pesänhoitajat eivät konkurssisäännön mukaan saa myydä kiinteää omaisuutta. He kuitenkin myyjät kiinteää omasuutta maakaaren vastaisesti. Heillä ei ollut valtakirjoja ja he myivät toisen omaisuutta omanaan kauppakaaren vastaisesti.

Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymyksessä oli törkeä petos.

Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kauppakirjan allekirjoittajan mukaan ollut paikalla, kun kauppasopimus allekirjoitettiin. Sulo Heiskari on toiminut syyttäjän kauppasopimuksista käysydissä oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä annetun lain mukaan hän on toiminut esteellisenä syyttäjänä.

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin. Kauppasopimukset ovat siis laittomia.

Kaupanvahvistajaksi merkitty nimismies Sulo Heiskari toimi syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista johtuvista oikeudenkäynneistä. Syyttäjistä annetun lain mkaan hän ehdottomastai esteellinen toimimaan syyttäjänä näissä asioissa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat. Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kun pääsopimus puretaan niin liitännäiset eli takaukset eivät voida voimaan. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki konkurssituomion väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu. Konkurssi oli siis laiton. Kysymyksessä on prosessipetos.

Todistusaineistona kauppojen purkusopimukset

Todistusaineistona virheellinen konkurssihakemus

Varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman asiassa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M. Petäjä tunnustaa asian KRP:lle

Silloiselle asianajajalle Asko Keräselle annettiin valtakirjat asioiden hoitamiseksi, koska hän pyysi niitä sillä perusteella, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla..

Entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valituksen tekemättä. Nyt ainoa mahdollisuus on saada purku korkeimmalta oikeudelta, mutta korkein oikeus ei suostu purkamaan vääriä tuomioita eikä Ylivieskan käräjäoikeus ota asiaa käsiteltäväkseen. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvonta näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.

Tutkinnanjohtajana ollut poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikostutkintapyynnöt tutkimatta. Ollilan esimiehet ovat olleet lestadiolaisia kuten Ollilakin. On syytä epäillä, että lestadiolainen mafia on suojellut omia aateveljiään rakennusalalla sekä poliisialalla.

Asianajaja Hannu Maskonen teki asiassa oman lopullisen ratkaisunsa, putosi parvekkeelta ja kuoli.

Ennen kuolemaansa asianajaja Hannu Maskonen haastoi Erkki ja Eila Ahon oikeuteen velallisen epärehellisyydestä Merita-pankin nimissä pankinjohtajan tietämättä asiasta. Tässä pankinjohtajan todistus.

Erkki Aho tuomittiin asiassa 75 päivän ehdottomaan vankeuteen sellaisen velan perusteella jota ei edes ollut olemassa.

Koska oli eduskuntavaalit tulossa niin kansanedustajaehdokas Kalajoen kaupunginvaltuuston silloinen puheenjohtaja organisoi asiat niin, että Erkki Ahon piti antaa valtuustolle selvitys vankeustuomiosta otsikolla Luottamusmiehen rikollinen toiminta luottamustoimen ulkopuolella. Valtuutettu Erkki Aho teki parissa viikossa 1879-sivun selvityksen asioista. Valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä apunaan Kalajoen kaupungin virkamiesjohto estivät valtuutettu Erkki Ahoa esittämästä asioita valtuutetuille. Kysymyksessä oli törkeä luottamusaseman ja virka-aseman väärin käyttö sekä rikollisten suojelu. Poliisi kieltäytyi tutkimasta asiaa.

Tässä selostus ja todistusaineistot ykistyiskohtaisesti

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen

Erkki Johannes Aho , PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja ja ITC Finland Oy:n toimitusjohtaja sekä ITC Russian pääjohtaja

PR-talojen tuotantolaitokset

Alavieskan Puurakenne Oy:n historia alkaa vuodesta 1973 jolloin tapahtuivat ensimmäiset yhteydenotot tulevien osakkaiden ja Alavieskan kunnan välillä. Toiminta aloitettiin ikkunatuotannolla. Vuonna 1975 aloitettiin elementtituotanto. Elementtien valmistus oli vielä tuohon aikaan aika tuntematon käsite, sillä yleensä talot tehtiin paikan päällä kappaletavarasta. Vuonna 1977 talopaketit olivat edelleen pääosassa jolloin niitä toimitettiin 50 kappaletta. Vuonna 1978 valmistettiin rivitalo- ja hallielementtejä.

Kostamukseen ja Neuvostoliittoon sekä Norjaan alkanut vienti nosti koko vuoden valmistuksen 90 talopakettiin. Oman sahalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät 1980. Toiminta laajeni jo 124 talopaketin toimitukseen ja silloin aloitettiin tuotantolinjan laajennusinvestoinnit. Vuonna 1983 saatettiin loppuun Alavieskan kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu elementtihallin ja höyläämö-ristikkohallin rakentaminen. Tuotanto oli silloin 162 talopakettia.

Vuoden 1986 alussa yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Tapani Kääntä. Uuden vetäjän myötä toimintaan tuli uusia idoita ja tuulia, Alihankinta tehostui ja uusi tuotenimi PR-Talot syntyi. Tuotanto kasvoi 178 talopakettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n myyntitoimintoja johdettiin tehokkaasti. Erillinen yhtiö markkinoi uutta talomallistoa voimakkaasti ja PR-Talot tuotemerkkiä lanseeraattiin läpi koko valtakunnan koko maan kattavan myyntiorganisaation avulla, jota veti Hannu Saksola. Tuotanto kasvoi 220 talopakettiin. Vuonna 1988 PR-Talot tuotemerkki löi itsensä läpi markkinoilla.

Vuonna 1989 PR-Talojen täyspaketit olivat suosiossa. Meneillään oli hyvä rakennusbuumi Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu ja myöhemmin rakentaminen käynnistyi. Tuotettiin uskomattomat 483 talopakettia ja tulosta syntyi. Vuonna 1990 Alavieskan Puurakenne Oy tuotti uutta PR-runkoelementtiä uudella tuotantolinjalla hivenen yli 490 talopakettia. Alkuperäistä PR-Ikkuna kehitettiin käynnistämällä laatuprojekti. Tavoitteeksi asetettiin niin laadukas ikkuna, ettei takuuskorjauksia tule. Ikkunatuotanto sai sähköstaattisen maalauslinjan ensimmäisenä Suomessa.

Vuonna 1991 tuotettiin edellisvuosien määrä talopaketteja. PR-Talojen lisäksi tehtiin tunnetuksi käsitettä PR-Teollisuus, mikä käsitti talopakettien lisäksi hallit, urheilutilat, liikerakennukset, rivitalot, laitesuojat ja muut vastaavat rakennukset. Alavieskan Puurakenne Oy:ssä tuotevalikoimaan kuluivat vuodesta 1992 myös hirsiset omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot. Päädyttiin hirsiprofiiliin, mikä tuli olemaan tiivis, mutta hengittävä, hyvännäköinen, helppo valmistaa ja teknisiltä ominaisuuksiltaan paras mahdollinen. Syntyi uusi PR-lamellihirsi. Hirsitaloja vietiin ennen kaikket Japaniin. Pitkän ja kovan työn jälkeen saattiin elementtitaloille ja ikkunoille viennin edellytyksille tärkeä Saksan laatustadardi ensimmäisenä talotehtaana Suomessa kesällä 1993.

Tuotanto oli vuonna 1994 kotimaahan 350 talopakettia ja vietiin 50 talopakettia. Työntekijäitä oli kaikkiaan n. 100 henkilöä. Tehdas toimi monipuolisesti antaen työtä myös monille ulkopuolisille alihankkijoille. Tehtaalle ostettiin vuosittain noin 14 000 kuutiota tukkeja. Sekin työllisti melkoisen määrän ihmisiä metsätöissä ja kuljetuksessa. Tehtaalla oli oma sahalaitos. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Alavieskan Puurakenne Oy:n rahoittajapankkina oli Keski-Pohjan Säästöpankki, mikä kuului ns. mustaan tusinaan eli 12 heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa.

Velkasaneeraukseen

Alavieskan Puurakenne Oy:n kilpailijoista Honkarakenne Oy järjesti Kouri Capital Oy:n avulla osakeannin ja keräsi markkinoilta kesällä 1987 kaikkiaan 36 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna järjestettiin uusi osakeanti, jolloin kerättiin 29,6 miljoonaa markkaa. Honkarakenne oli lyhyessä ajassa kerännyt rahaa 66 miljoonaa markkaa.

Vuosina 1992-94 Suomen Taloteollisuus Oy teki 500 miljoonan liikevaihdon ja tappiota kertyi 160 miljoonaa markkaa. Suomen Taloteollisuuden omistivat Sonkajärven kunta 35 %, Enso Gutzeit Oy 19 %, YIT-yhtymä 15 %, toimitusjohtaja Juhani Pehkonen 8 % ja tehtaanjohtaja Jouko Heiskanen 8 %.
Pyhännän Rakennuskonserni muodostettiin Pyhännällä toimivasta Jukka-taloista, Pudasjärvellä toimivasta Kontiotuotteesta ja Torniosta toimivasta Lapplitaloista. Ilman näitä järjestelyjä Jukka-talot olsi mennyt konkurssiin. Ne tehtiin Kera Oy:n johdolla, yhdistävänä tekijänä tässä prosessissa näytti olevan Lars Leevi Lestadius. Lestadiolaisuuden lonkerot yltivät syvälle valtion hallintoon.

Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua ulkomaisia lainojaan, sillä Keski-Pohjan säästöpankki ei suostunut Tapani Käännän mukaan terminoitiin. Tappiot olivat useita miljoonia. Keski-Pohjan Säästöpankin isännistön pueenjohtaja rautiolainen Antti Ojala totesi 29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin laittaa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti talotehtaiden pudostuspelin talotehtaiden eloonjäämiskamppailussa. Yrityksiä ajettiin surutta konkurssiin, sillä valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Taloudellinen lama tuli pankeille yhtä yllättäen kuin yrittäjillekin.

Suomen valtio oli Kera Oy:n kautta sijoittanut valtavia summia Suomen Taloteollisuus Oy:öön. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurista talotehtaista ylivoimaisesti vähiten velkaa ja sen taustat olivat kapeat, koska se käytännössä oli perheyritys.

KEP:n pankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankkien luottotappiot. Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa".

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä

Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruuminpesuryhmä, jota johti talouspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritysket sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien eli pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin pankkien kanssa Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat.

Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia ja samalla paikkakunnalla toimi myös kilpailija Vieskan Elementti Oy lähes vierekkäisellä tontilla. Alavieskan kunto oli Vieskan Elementti Oy:n osakas. Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta, koska yritys miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa.

Kera Oy oli päättäänyt poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy:n. Se tuli sen jatkajan ja omistajien tietoon, kun PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Koski ilmoitti, että häntä on moitittu erittäin voimakkaasti siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus oy:öön, vaikka se kuului markkinoilta poistetavien listalle. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli kuitenkin luvannut erään ravintolaillan jälkeen pelastaa Markku Kosken. Näin ilmoitti kansanedustaja Markku Koski. Näin myös tapahtui, että Markku Koski pelastettiin Kera Oy:n toimesta.

Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn

Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivat velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat varsin lyhyestä ajasta yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein "sihteerin" kanssa. Siitä ei ole selvyyttä millainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asiaan.

Velkasaneerausmies nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana aina promillepitoisia juomia myöten tehtaan henkilökunnan nähden. Asianajaja Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet pilaavat koko asianajajakunnan maineen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös on väärä. Käräjäoikeus on jättänyt täysin huomiomatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneeraukseen eteen tehdyn työn.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n edustajat. Yhtiö on hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat Kera Oy ja Arsenal Oy muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan.

Ottaen huomioon, että saneerauskulut ovat tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä vaikutelmalta, etteiko asiassa olisi jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden kättöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiän käyttöpääomasta poisotettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiä hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan ovat noin puolet laskutetusta määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiän saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle.

Saneerausmenettelyn aikana Alkavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi otettiin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli aikaisemmin toiminut alasajettujen yritysten talouspäällikkönä sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Mielestämme Jouni Remes täytti saattohoitajan kriteerit. Tämän havainnon teimme liian myöhään.
Uhtua Wood Oy:n edustajat olivat kiinnostuneita Alavieskan Puurakenne Oy:n sahaustoiminnasta syksyllä 1994, Kera Oy:n yritystutkija Huusko oli ilmoittanut heille, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuunottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedoitusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto päätti, että pankit pelastetaan. Siksi hän kutsui tasavallan presidentin linnaan ylempien oikeusasteisen edustajia 6.5.1992 ja ohjeisti heitä antamaan pankeille suosituimmuusaseman ylemmissä oikeusasteissa. Tämä on valtiopetos, koska tasavallan presidentillä ei ole oikeutta puuttua riippumattoman tuomio-oikeuslaitoksen toimintaan.

Tämän jatkona oli ns.SSP-sopimus, jossa valtiovalta eli Esko Ahon hallitus ja neljä pankkia sopivat sästöpankkien jaosta ja toimialarationalisoinnista. Markkinoilta poistettiin ylikapasiteetti eli pankit tekivät luettelot markkinoilta poistettavista yrityksistä. Markkinoilta poistettiin 48 000 yritystä, samalla aiheutettiin 500 000 ihmisen työttömyys ja 280 000 henkilön ylivelkaantuminen. 11 000 ihmistä päätti elämänsä oman käden kautta. Kysymyksessä on kansan murha.

SSP-sopimus

SSP-sopimuksessa 22.10.1993 Esko Ahon hallitus ja neljä pankkia sopivat ns. toimialarationalisoinnista. Sovittiin siitä, että ylikapasiteettia poistetaan seuraavilta aloilta

kiintistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verratava kiinteistötoiminta
muu sijoittaminen
rakentaminen
vähittäiskauppa
hotelli- ja ravintolatoiminta
vapaa-aikatoiminta

Talontehtaiden ylikapasiteetti näkyy RTS-toimialaraporteista selkeästi.

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä ja ylikapasiteetin poistaminen

Pnnkkikriisin hoitotapa mahdollisti yritysmaailmassa eloonjäävien valinnan. Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien uutisen mukaan varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruumiinpesuryhmä, jota johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien ja pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat. Kera Oy teki tiivistä yhteistyötä pankkien kanssa. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurena talotehtaana suhteellisen vähän velkaa Kera Oy:lle. Myös pankkien saatavat olivat suhteellisen pieniä ja ne voitiin laittaa pankkituen piikkiin. Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia, mutta kadektijoita sitäkin enemmän. Siksi li turvauduttava kovaan yrittämiseen ja oli pyrittävä taistelemaan jopa ylivoimaisia esteitä vastaan. Alavieskan kunta oli omaksunut passiivisen roolin Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamiseen, koska kunta omisti klpailevasta talotehtaasta eli Vieskan Elementti Oy:sta osakkeita. Alavieskan Puurakenne Oy miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi keskustalaisessa kunnassa. Ehkäpä siksi Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta. Helpomi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa. Näin kommentoi Alavieskan Puurakenne Oy:n toimitusjohtaja tilannetta. Kera Oy oli päättänyt poisstaa ylikapasitettia markkinoilta kuten SSP-sopimuksessa oli sovittu. Alavieskan Puurakenne Oy kuului poistettavien listalle, koska sillä oli vähän velkaa Kera Oy:lle ja ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli minimoida Kera Oy:n tappiot. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy pisti poistaa markkinoilta.

Myöhemmin kansanedustaja Markku Koski ilmoitti PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksen yhteydessä, että Kera Oy:ssä on voimakkaasti moitittu häntä siitä, kun hän meni mukaan PR-Teollisuus Oy:öön, vaikka yritys oli markkinoilta poistettavien listalla. Koski kertoi, että erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut: ”Kuule Marku, kyllä minä Sinut vielä pelastan”. Markku oli yhtenä takaajana Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja PR-Teollisuus Oy:n tuoteoikeuksien kauppasopimuksessa, jonka arvo oli 1 530 000 markkaa. Kera Oy:llä oli paljon mahdollisuuksia täyttää lupauksensa. Markku Kosken vaimolla oli kotileipomo. Markku Koski oli ollut aktiivisesti mukana Incapin kylkäisenä tuleen pellettitehtaan johtohahmona. Lehtitietojen mukaan pari viikkoa ennen tehtaan tulipaloa Incapin johtohenkilöt ilmoittivat luopuvansa tehtaasta.

Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn

Suuret investoinnit, isot devalvaatiot ja korkea korkokanta aiheuttivat sen, että Alavieskan Puurakenne Oy ajautui velkasaneeraukseen. Devalvaatioiden lisäkulut olivat järkyttävän suuria. Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksivät velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat työstään varsin lyhyessä ajassa yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein ”sihteerin” kanssa. Siitää ei ole selvyyttä minkälainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asioihin ja kumpaa päätä sihteeri käytti matkan aikana. Velkasaneerausmies nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana promillepitoisia juomia myöten henkilökunnan nähden. Varatuomari Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet mustaavat toiminnallaan koko asianajajakunnan maineen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty valitus Vaasan hoivoikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös oli väärä. Käräjäoikeus oli jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tekemän työn. Tulopuolta ja ennusteita käräjäoikeus ei ollut huomioinut. Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n edustajat aikanaan. Yhtiö oli hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat muuttavatkin mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut saneerausmenettelyn aikana myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 mk:n kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan. Ottaen huomioon, että saneuurauskulut ovat jo tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö ole voinut välttyä ajatukselta, etteikö asiassa ole jotakin outuoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden käyttöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiön käyttöpääomasta poistettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiö hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan olivat noin puolet laskutetuista määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiön saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Vekojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle. Kun PR-Teollisuus Oy:n saatiin käynnistettyä, niin valitus vedettiin pois Vaasan hovioikeudesta.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan Jouni Altti Johannes Remes toteaa 1.8.1997: ”Alavieskan Puurakenne Oy:n ollessa yrityssaneerauksessa vuonna 1994 hakivat yhtiön päävelkojat Arsenal ja Kera talouspäällikköä hoitamaan yntiön talousasioita. Olen ollut myös ennen PR-Teollisuus Oy:öön tuloa kaksi vuotta erään talotehtaan talouspäällikkönä joten tunnen alan kohtuullisen hyvin. Kera piti arvossa liikkeenjohtajataintojani”. Remekselta unohtui mainita, että talotehdas ajatui konkurssiin.

Jouni Remes oli siis aikaisemmin toiminut Kesätunturi Oy:n talouspäällikkönä ja yritys meni konkurssiin. Kera Oy arvosti likaisen työn tekijää, sillä alalta piti saada ylikapasiteettia pois. Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Jouni Remes tuli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella ja velkasaneerausmiesten vaatimuksesta. Remes oli toiminut myös Sodankylän Osuuspankin johtajana, josa tehtävästä hän eräiden tietojen mukaan joutui lähtemään.

Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä epäili, että velkasaneerausmiehet esitävät 100 talon kaupan syntymisen. Tästä kaupasta olisi Käännän mukaan ollut mahdollisuus saada kaksi miljoonaa markkaa etumaksua, Kauppa jäi toteutumatta, koska Alavieskan Puurakenne Oy piti saada konkurssiin velkasaneerausmiesten sekä Arsenal Oy:n ja Kera Oy:n tahdon mukaisesti.

Alavieskan Puurakenne Oy:n erityistilintarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu mitään epäilyttävää, sillä tarkastus tehtiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tilaustyönä ja siinä käytettiin heidän ”omaa tilintarkastustoimistoa” jotta tulos olisi ollut halutun mukainen. Tilanne näytti viranomaisten kannalta varsin fiksulta, Lisäksi oli tehty kaikki voitava, jotta yrittäjästä Tapani Käännästä olisi luotu mahdollisimman epäluotettava kuva, suorastaan rikollinen. Villit mollaamishuhut kiersivät maailmaa. Alavieskan kunnanjohtajakin antoi minun ymmärtää, että miljoonia olisi viety Alavieskan Puurakenne Oy:stä Saksaan piiloon ennen konkurssia.

Tapasin toimitusjohtaja Tappani Käännän ennen konkurssia, kun soittelin hänelle muissa asioissa ja menin käymään tehtaalla. Olin oppinut tuntemaan Tapanin energisenä ja aikaansaavana henkilönä. Kuljimme aikanaan samaan aikaan Alavieskan-Raution kunnallista keskikoulua ja urheilimme Alavieskan Virin riveissä. Nyt Tapani oli täysin murheen murtama. Hän oli erityisen pettynyt velkasaneerausmiesten käsittämättömään toimintaan sekä Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen toimintaan. Tilanne oli samanlainen kuin yrittäjä Veikko Luode kuvaa kirjassaan ”Yrittäjän ajojahti”. Koska valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä niin elinkelpoisia yrityksiä kaadettiin surutta ja yrityksiä suorastaan teurastettiin. Pankkien saatavat laitettiin valtion avonaiseen piikkiin. Yrittäjien elämäntyö, omaisuus ja tulevaisuus tuhottiin. Kun yritys saatiin kaadettua, kohdeltiin mahdottomien esteiden ylittämisessä epäonnistunutta yrittäjää talousrikollisena. Siinä auttoivat juristien hyvät suhteet poliiseihin. Yrittäjä oli syyllinen kaikken, pankkiherrat ja valtionpomot ei mihinkään. Talousrikollisuus ja hyvä-veli-periaate kulkivat käsikädessä. Erona entiseen Neuvostoliittoon oli se, että Suomessa yrittäjää ei saanut ampua. Hänet murhattiin muulla tavalla aivan kuin olisi toteutettu mafian toimeksiantoa”.

Minusta Tapani Käännän kestomus velkasaneerausmiesten toiminnasta oli ihmeellinen ja värikä. Siksi päätin kutsua paikalle valtion tilintarkastajien puheenjohtajan, kansanedustaja Kalevi Mattilan. Kalevi tulikin pyynnöstäni tehtaalle sovittuna aikana ja pohdimme yhdessä tilannetta. Kalevi Mattila oli jotenkin varautunut. Minä puoelstani olin oppinut luottamaan Tapani Kääntään, vaikka hänellä olikin erilainen tausta kuin minulla. Teimme Tapanin kanssa yhteisstyötä lentopallopuolella, sillä olin toiminut Kalajoen Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtajana ja sitä kautta luonut suhteet Viron lentopalloliiton puheenjohtajaan, kauppaministeri Ants Laosiin. Tämän yhteyden kautta saimme Alavieskan Virin lentopallojoukkueeseen tasokkaita virolaisia pelaajia. Tapani Kääntä oli joukkueen valmentaja.

Valtion tilintarkastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Mattila

On todennnäköistä, että Kalevi Mattila tiesi, että Kera Oy oli päättänyt poistaa Alavieskan Puurakenne Oy:n markkinoilta. Näin olen jälkeenpäin päätellyt, koska Kalevi Mattila kieltäytyi lähtemästä PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi terteensä vedoten. On kuitenkin selvää, että Kera Oy:ssä oli tehty ylikapasiteetin poistamista koskeva päätös, koska Kera Oy:n yrtystutkija Kalevi Huusko oli kaupannut jo syksyllä 1994 Uhtua Woodin edustajille Heino Virralle ja Pentti Arhippaiselle Alavieskan Puurakenne Oy:n sahalaitosta ja kertonut, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.

Tapani Kääntä kertoii, että yritykselle on olemassa jatkajataho pääkaupunkseudulta ja tämä taho oli tarjonnut hänelle kassakaappisopimusta tulevaisuutta varten. Hän ei kuitenkaan suosutunut tällaiseen menettelyyn. Tapanin mukaan Jouni Remekselle oli tehty samanlainen tarjous, mutta hän ei tiedä oliko Jouni Remes allekirjoittanut tuon kassakaappisopimuksen.

Bisnessenkeli Jouni Remes

Toimintaedellytysten kartoitus ja Jouni Remeksen petos

Kysyin Tapanilta, että eikö olisi parempi ja turvallisempi ratkaisu jos manhdollien jatkajataho saataisiin kokoon paikallisista voimista. Tapani innostui lievästi asiasta ja aikoi keskustella siitä muiden mahdollisesti kiinnostuneiden kanssa. Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen tullut taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka aikaisemmin oli toiminut kaksi vuotta toisen talotehtaan talouspäällikkönä ja Sodankylän Osuuspankin johtajana, ryhtyi tekemään laskelmia siitä, mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistä, maa-alueista, koneista, laitteista, tuoteoikeuksista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Kukaan ei osannut epäilä Jouni Remeksen vilpittömyyttä. Hän kuitenkin teki laskelmia samanaikaisesti kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpailijalle. Tällä tavalla saatiin vedätettyä kauppahintaa mahdollisimman korkeaksi. Saimme tietää Jouni Remeksen menettelystä vasta vuosien kuluttua. Jouni Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa ja myyntikatteeksi 25 %.

Kansanedustaja Markku Koski suostui PR-Teollisuuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi

Koska itselläni on suhteellisen hyvä teoreettinen koulutus ja vahva käytännön kokemus yritystoiminnasta, niin katsoin, että PR-taloilla on erinomaiset toimintaedellytykset, sillä liikeidean kaikki osa-alueet olivat kunnossa rahoitusta lukuunottamatta.Siis ainoastaan taloudelliset resurssit eli rahoitus oli varmistettava. Koska Jouni Remes oli rahoituksen ammattilainen, niin luotimme häneen. Olihan hän Kera Oy:n luottohenkilö. Halusin kuitenkin varmistaa, että tarvittava valtion rahoitus saadaan kuntoon. Siksi pyysin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Kalevi Mattilaa, joka oli valtion tilintarkastajien puheenjohtaja ja jolla tiedettiin olevan erinomaiset suhteet Kera Oy:ön. Kalevi Mattila kuitenkin kieltäytyi mielestäni tekosyihin vedoten. Tästä syystä käännyin kansanedustaja Markku Kosken puoleen, joka otti tehtävän vastaan avoimin mielin ja ymmärsin, että hän tällä toimenpiteellä haluaa varmistaa kansanedustajapaikkansa myös tulevaisuudessa. Olihan odotettavissa, että Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Antti Rantakangas, joka oli aikaisemmin Markku Kosken vaalipäällikkönä, asettuu seuraavissa vaaleissa kansanedustajaehdokkaaksi ja tämä vaikuttaa Markku Kosken äänimäärään heikentävästi.

Kävin myös neuvottelut Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa ja sovimme, että Alavieskan kunta tulee avustamaan perustettavaa yhtiötä 950 000 markan investointiavustuksella. Mitään ehtoja avustamiselle ei asetettu.

Kävin neuvottelut myös Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri Ylitalon kanssa. Hän suhtautui asioihin varovaisen myönteisesti. Katsoin, että kaikki edellytykset olivat olemassa, sillä Tapani Käännän ansiosta saatiin kerättyä riittävä määrä sijoittajia uuteen yhtiöön, kun myös Uhtua Wood Oy lähti mukaan perustettavaan yhtiön suurimmalla panoksella.

Vaikka kauppahinta muodostui vedätyksen johdosta kohtuuttoman korkeaksi näissä olosuhteissa, niin luotimme maisteri Jouni Remeksen laskelmiin 26 miljoonan tilauskannasta ja 25 prosentin myyntikatteeseen. Sehän merkitisi 6,5 miljoonan markan tuloa. Kun lisäksi olimme saaneet varmuuden, että Alavieskan kunta lähteen mukaan 950 000 markan investointiavustuksella ilman ehtoja, niin pidimme selviönä, että rahoituksen asiantuntija leipoo näistä aineksista kunnon rahoituspaketin. Olihan sijoittajien panos 1,5 miljoonaa markkaa ja yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi oli lupautunut kansanedustaja Markku Koski.

Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että Remeksen tekemät laskelmat olivat täysin pielessä. Tilauskanta ei ollutkaan 26 miljoonaa vaan 11-12 miljoonaa markkaa. Myyntikate ei ollutkaan 6,5 miljoonaa markkaa vaan 5000 markkaa. Kaiken lisäksi Jouni Remes oli eliminoinut keskeisimmän rahoittajan rahoituskuvioista tekemällä tämän kanssa sopimuksen muiden yhtiön osakkaiden tietämättä, että Kera Oy:tä ei käytetä rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Yhtiön tulevista osakkaista kukaan ei osannut aavistaa, että Jouni Remeksen laskelmat olivat täysin pielessä ja että Jouni Remes oli tehnyt laskelmia samanaikaisesti kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpalijalle jotta kauppahinta saatiin hinattua pilviin. Myöskään kukaan perustettavan yhtiön osakkaista ei tiennyt, että Jouni Remes on tehnyt Kera Oy:n kanssa perustettavan yhtiön puoelsta sopimuksen että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisestä sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettavaan yhtiöön. Miksi Kera Oy:n piti tehdä tällainen sopimus? On täysin selvää, että kauppasopimus on syntynyt petollisella tavalla ja kauppasopimus on kohtuuton. Menettely täyttää selkeästi petoksen tunnusmerkistön. Tietoja, jotka olivat kauppasopimusta tehtäessä, olisi pitänyt olla osapuolten tiedossa ja niitä salattiin tarkoituksellisesti.

Alavieskan kunnan petollinen toiminta

Olin neuvotellut Alavieskan kunnanjohtajan Aarne Karvosen kanssa investointisopimuksen. Alavieskan kunnanhallitus piti kokous 10.5.1995 ja päätti kokouksessaan 74 § investointiavustuksen möntämisestä PR-Teollisuus Oy:lle sovitun mukaisesti. Olimme sopineet, että Jouni Remeksestä tulee toimitusjohtaja, mutta emme silloin tienneet, että hän on Kera Oy:n saattohoitaja. Jouni Remes oli yhtyedessä Alaviekan kunnanjohtajaan ja Alavieskan kunnanhallitus piti yllättäen 15.5.1995 klo 21.00 kunnanhallituksen kokouksen Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen. Kokous ei ollut laillinen, vaikka kokous on niin päättänyt. Kokouksessa käsiteltiin 77 § Investointiavustuksen myöntämistä Pr-Teollisuus Oy:lle. Siihen oli lisätty ehtoja joita ei oltu sovittu yrityksen osakkaiden kanssa. Minun oikeustajuni mukaan kysymys on petollisesta toiminnasta ja sen oli aikaansaanut Kera Oy:n saattohoitaja, joka toimi PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajana.

On todennäköistä, että Kera Oy:n saattohoitaja Jouni Remes oli ilmoittanut kunnanjohtaja Aarne Karvoselle, että hän on junaillut asiat niin, että Kera Oy ei tule rahoittamaan perustettavaa yhtiötä. Jouni Remes ja Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen olivat kuin paita ja perse. Siksi on syytä epäillä, että Jouni Remes organisoi Kera Oy:n pyynnöstä tämänkin operaation salaa perustettavan yhtiön muilta osakkailta.

Alavieskan kunnanvaltuuston päätöksestä valittivat Oulun lääninoikeuteen Vieskan Elementti Oy:n hallituksen jäsenet kauppias Aarre Antti-Roikon johdolla. Valituksen johdosta PR-Teollisuus Oy:n avustuspäätös viivästyi lähes vuodella ja se vaikeutti ratkaisevalla tavalla yrityksen käynnistämistä.

Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja 10.5.1995

Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja 15.5.1995 klo 21.00

Kera Oy:n petos ja yhtiön perustaminen väärennetyillä pöytäkirjoilla

Kera Oy oli perustanut ns. ruumiinpesuryhmän, jonka tavoitteena oli pelastaa ns. ongelmayritykset, joita Kera Oy oli rahoittanut sekä minimoida tappiot. Tappioiden minimoiseen kuului ns. ongelmayritysiä uhkaavien kilpailijoiden poistaminen markkinoilta. Alavieskan Puurakenne Oy oli poistettavien listalla. Kera Oy ei kuitenkaan kertonut meille perustettavan yhtiön osakkaille, että Kera Oy oli tehnyt päätöksen poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin takia. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n suurin velkoja ja vaikutti keskeisesti siihen, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä sai myydä maa-alueet, kiinteistöt, koneet ja laitteet, keskeneräisen tilauskanna ja tuoteoikeudet perustettavalle yhtiölle. Lisäksi Kera Oy ja Arsenal Oy, jotka olivat Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämiehet jättivät kertomatta, että kauppasopimuksessa on jätetty ilmoittamatta 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Tällainen toiminta täyttää kiistatta petoksen tunnusmerkistön, sillä Kera Oy oli eräiden tietojen mukaan jo vuonna 1993 tehnyt päätöksen poistaa Alavieskan Puurakenne Oy markkinoilta.

Kukaan meistä osakkaista ei tiennyt salaituista pantatuista kiinnityksistä. Ne salattiin kaupanteissa eikä niistä ole mainintaa kauppasopimuksissa. Kysymyksessä 48 miljoonan törkeä petos.

Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kuvioihin tullut Jouni Remes esitti, että yhtiön nopean toiminnan käynnistämiseksi hankittaisiiin valmis paperiyhtiö Euronio Oy ja hän hankkisi yhtiön ja tekisi tarvittavat asiapaperit kaupparekisteriin ilmoittamista varten. Näin jälkeenpäin ajateltuna tämäkin operaatio oli selkeää huijausta meitä kohtaan. Jouni Remes hankki paperiyhtiön. Pöytäkirjojen mukaan Euronio Oy:n hallituksen kokous on pidetty 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa Helsingissä. Pöytäkirjan mukaan paikalla ovat olleet Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho sekä Jouni Remes. Pöytäkirjan mukaan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi on valittu yksimielisesti Markku Koski ja yhtiön toimitusjohtajaksi Jouni Remes. Totuus on se, että Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho eivät ole osallistuneet tuohon kokoukseen eivätkä he ole olleet 8.5.1995 Helsingissä paperiyhtiön olemattomissa toimitiloissa. Pöytäkirja on väärennetty. Siksi se on laiton ja sen päätökset ovat juridisesti pätemättömiä. Pöytäkirja on pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa.

Tuolla pöytäkirjalla on haettu rekisteröintiä patentti- ja rekisterihallituksesta. Tuon pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski, jotka valitsivat itse itsensä yhtiön johtoon. Pöytäkirjan mukaan Euronio Oy.n ylimäääräinen yhtiökokous on pidetty yhtion toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirjan liitteenä oleva osakasluettelo on päivätty Helsingissä 4.1.1994. Totuus on se, ettei kukaan osakkeenomistajista ole ollut Helsingissä 4.1.1994. Myös ylimäääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty. Näillä väärennetyillä pöytäkirjoilla on haettu yrityksen rekisteröinti.

Lisäksi Jouni Remes teki osakkaiden tietämättä sopimuksen työntekijöiden kanssa, että kaikki työntekijät otetaan uuteen yhtiöön vanhoina tyäntekijöinä. Käytännössä tämä aiheutti yritykselle valtavat taloudelliset rasitteet. Lisäksi Jouni Remes vaikutti siihen, että myyntiedustajille tehtin yhtiön kannalta katsottuna taloudellisesti erittäin huono edustusssopimus. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan Kera Oy piti arvosssa Jouni Remeksen liikkeenjohtotaitoja. Ehkä ne olivat arvokkaita ns. saattohoitajalle.

Pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa. Väärennetty pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski

Ylimääräisen yhtiökokouksen väärennetty pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski

Väärennetyillä tiedoilla aikaansaatu kaupparekisteriote

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat myyjinä, törkeä petos, tuleva syyttäjä merkitty kaupanvahvistajaksi

Kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa 11.5.1995 asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjoja oli allekirjoittamassa Euronio Oy:n ( myöhemmin PR-Teollisuus Oy) puolesta Jouni Remes ja Heino Virta. Minä en päässyt mukaan Ouluun kauppasopimusten allekirjoitustilaisuuteen, koska olin opettajana Raahen Porvari- ja kauppakoulussa ja siksi Heino Virta, joka asuu Haukiputaalla, meni minun sijastani allekirjoittamaan kauppakirjat. Heino Virran mukaan paikalla ei ollut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria, joka on kuitenkin vahvistanut kauppakirjat nähtävästi etätyönä. Sulo Heiskari oli siihen aikaan Kalajoen nimismies, joka oli tunnettu raisusta elämästään ja runsaasta alkoholin käytöstään. Kalajoella on virastotalon kohdalla kadun toisella puolella Pizzzeria Mamma Leone. Virastotalon nimikyltti, jossa luki nimismies, oli jatkuvasti käännettynä Pizzeria Mamma Leonea päin, koska sieltä kansalaisten mielestä varmimmin nimismiehen löysi.

Väliaikaiset pesänhoitajat, joilla ei konkurssisäännön 50 a §:n mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta, myivät kiinteää omaisuutta. Heillä ei ollut esittää valtakirjoja kauppasopimusten tekemiseen ja he näinollen myivät toisen omaisuutta omanaan. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoittivat keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Rikoslain mukaan kysymyksessä on törkeä petos. Kaupanvahvistajaksi on merkitty Kalajoen piirin nimismies Sulo Heiskari, joka oli tuleva syyttäjä. Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa ettei hän ole koskaan nähnyt kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu. Kauppa on siis laiton ja pätemätön.

Kauppakirjan allekirjoittaja todistaa, ettei kaupanvahvistaja ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin eikä hän ole koskaan kaupanvahvistajaa nähnytkään.

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat allekrjoitettiin.

Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Tässä esimerkkinä yksi sivu 32-sivuisesta luettelosta josta käy ilmi pantatut kiinnitykset, mitkä kaupanteossa salattiin ostajalta.

Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva syyttäjä, nimismies Sulo Heiskari, joka on toiminut syyttäjänä kaikissa oikeudenkäynneissä, joita ko. kauppasopimuksista tai niistä johtuista asioista on käyty. Syyttäjistä ennetulan lain mukaan syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä näissä asioissa.

Juridinen argumentointi

Rikoslaki 40 luku

7 § (12.7.2002/604)

Virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

8 § (8.9.1989/792)

Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästija virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.

9 § (12.7.2002/604)

Virkavelvollisuuden rikkominen

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

10 § (12.7.2002/604)

Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)

Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.

Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos

Jos petoksessatavoitellaan huomattavaa hyötyäaiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoarikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvartonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228

30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustooimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä

31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.

32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.

33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan taitavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.

Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset

48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset

Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.

Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edelytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:öön.

Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan

Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.

Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §

Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto

Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)

Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.

Kauppasopimukset

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat eivät saa lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta, mutta tässä tapauksessa niin tehtiin. Pantatuista kiinnityksistä ei ole mainintaa. Tuleva syyttäjä on merkitty kaupanvahvistajaksi.

Koski kertoi totuuden ja saattohoitaja esti rahoituksen

PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Koski

Kansanedustaja Markku Koski oli takaamassa tuoteoikeuksien kauppasopimusta yhdessä yhtiön muiden hallituksen jäsenten kanssa. Muut hallituksen jäsenet olivat Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Lisäksi yhtenä takaajana oli hallituksen ulkopuolinen sihteeri Jouni Remes. Yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä oli voimakkaasti moitittu Kera Oy:n taholta siitä, että hän lähti PR-Teollisuus Oy:n ( entinen Euronio Oy) toimintaan mukaan ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Markku Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintilaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut :”Kuule Markku, kyllä minä Sinut pelastan.”

Tämän asian voivat todistaa minun lisäkseni hallituksen jäsenet Heino Virta ja Kari Konu sekä asiantuntijat Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.

Markku Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta, mikä merkitsi selkeää takinkääntöä. Markku Koski piti yhdessä Jouni Remeksen kanssa vastata yhtiön rahoituksesta. Tämä oli niin pyhä asia, ettei kukaan muu hallituksen jäsen voinut olla mukana rahotiusneuvotteluissa. Tämä tuntui meistä muista hallituksen jäsenistä perin oudolta. Meni Markku Kosken ja Jouni Remeksen kanssa Ouluun omalla autollani rahoitusneuvotteluun Kera Oy:öön. Kun päästiin perille niin herrat ilmoittivat minulle, että en voi tulla mukaan, koska he menevät rahoitusneuvotteluihin Kera Oy:öön. Jälkeenpäin minulle selvisi, että Remes ja Koski eivät olleet tehneet yhtään rahoitusanomusta Kera Oy:lle. Näin he minun mielestäni käyttivät luottamusasemaansa väärin.

Uhtua Wood Oy oli PR-Teollisuus Oy:n pääosakas. Uhtua Woodin miehet Heino Virta ja Pentti Arhippainen alkoivat hermostua Jouni Remeksen toimintaan heinäkuussa. Jouni Remes oli törkeällä toiminnallaan eliminoinut PR-Teolliisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 mk:n lainan. Pankinjohtaja Anja Kauppi oli pyytänyt Uhtua Wood Oy:n miehiä kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen erottamaan Jouni Remeksen. Itse olin kesällä kuukauden Joensuun asuntomessuilla varmistamassa asuntomessuvoittoa, sillä asuntomessuvoitolla tulisi olemaan erittäin suuri merkitys PR-Teollisuus Oy:lle.

Kun messujen jälkeen palasin tehtaalle niin huomasin, että Jouni Remeksen toiminta ja mielenkiinto kohdistui aivar erilaisiin asiohin kuin mitä yhtiön osakkaiden etu oli. Uhtua Wood Oy:n miehet vaativat Jouni Remeksen erottamista. Minun oli helppo yhtyä heidän näkemyksiinsä. Jostain syystä Tapani Kääntä ja Kari Konu luottivat Remekseen tai ainakin siltä näytti. Tästä syystä Remeksen erottaminen viivästyi kohtuuttoman kauan.

PR-Kuunlinna – asuntomessuvoitto Joensuun asuntomessuilta

PR-Teollisuus Oy osti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä keskeneräiset työt ja tilauskannan, jonka arvoksi Kera Oy:n kirjallisella suosituksella Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittu taloustieteiden maisteri Jouni Remes oli laskenut tilauskannan arvoksi 26 miljoonaa markkaa. Toteutunut arvo oli kuitenkin 11-12 miljoonaa markkaa ja tuotto 6,5 miljoonan markan sijasta 5000 markkaa. Keskeneräisiin kohteisiin kuuluivat mm. Joensuun asuntomessujen kolme kohdetta. Huippuarkkitehti Jorma Hilliaho oli tehnyt loistavaa työtä ja samoin messuprojektista markkinoinnin osalta vastannut Markku Taanila. Myös Reijo Alakoski oli järjestelyissä vahvasti mukana. Messuvoitto oli vahva näyttä osaamisesta myyntimiehille, yhteistyökumppaneille ja tuleville asiakkaille. Messuvoiton jälkeen eri tehtaiden myyntimiehet olivat kiinnostuneita tulemaan PR-Talojen myyntiedustajiksi, Salvostalojen myyntimiehet siirtyivät lähes kokonaisuudessaan PR:n leiriin ja tämä vaikutti ratkaisevasti Salvostalojen konkurssiin. Jos ei ole myyntiä niin ei ole tulojakaan.

Messuvoiton jälkeen teimme myös radio-ohjelmia Radio Pookiin, jossa kerroimme ketä olemme ja mitä teemme. Ohjelmat olivat varsin hyvin onnistuneita ja lisäsivät talopakettien kysyntää. Ohjelma oli ärsyttänyt Kera Oy:tä ja Jouni Remestä. PR-Teollisuus Oy ei saanut menestyä. Niinpä sain kuulla asiasta hallituksen kokouksessa, jossa Jouni Remes ja Markku Koski olivat huolissaan siitä, että markkinointipuolella menee niin lujaa. Ohjelma kuulemma antoi väärän kuvan yrityksestä. Arvostelu tuntui meistä markkinamiehistä järkyttävältä.

Vihdoinkin Jouni Remekselle lopputili

Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt PR-Teollisuus oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Jouni Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Minulle asia selvisi asuntomessujen jälkeen, kun tulin tehtaalle, jossa ilmapiiri oli todella masentava ja kireä. En kuitenkaan halunnut aktiivisesti puuttua toimitusjohtaja Jouni Remeksen tekemisiin, sillä minulla oli vastuualueena kotimaan myynti, mutta olin huolestunut tilanteesta. Heino Virta oli keskustellut asioista Tapani Käännän ja Kari Konun kanssa, mutta pojat olivat vielä elokuussakin olleet Remeksen takana.

Kääntä ja Remes riitautuivat Saksan toimituksista. Jouni Remes halusi estää toimituksen, jonka vientipäällikkö Tapani Kääntä oli sopinut. Remes palautti toimituksen. Sitä vientipäällikkö Tapani Kääntä ei kestänyt. Ilmassa oli tulta ja tappuraa tämän tapahtuman jälkeen.

Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti sanoen oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi neuovotelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.

Vähitellen Heino Virta alkoi kysellä kuka on tuon Jouni Remeksen todellinen työnantaja, koska tämä näytti työskentelevän kokonaan muiden itressitahojen hyväksi. Ilmapiiri kiristyi syys-lokakuun aikana merkittävästi. Tilanne johti siihen, että yhtiön hallitus päätti antaa Jouni Remekselle lopputilin. Kokous oli aika kiivassanainen.

Tässä vaiheessa olimme Tapani Käännän kanssa selvitelleet ulkomaisia rahoituskuvioita ja mahdollisuuksia. Tilanne näytti varsin lupaavalta sveitsiläisen Alfio Nicotran yhteyksien kautta. Yhtiön hallituksen kokoukseen Markku Koski saapui yhdessä asianajajansa Olave Hertellin kanssa. Koski määräili, että Hertell toimii hallituksen kokouksen sihteerinä jne. Me muut hallituksen jäsenet emme hyväksyneet asiaa, sillä meille ei ollut etukäteen ilmoitettu tällaisesta mitään. Remeksen erottaminen venyi turhan pitkään Markku Kosken vastustuksen takia. Lopulta Jouni Remekselle annettiin lopputili.

Markku Kosken kiristys

Markku Koskella oli Jouni Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima hnekilö, konsultti Stig Weckström. Minun piti mennä Heino Virran kanssa Helsinkiin tapaamaan ko. henkilöä. Hän esitteli itsens Stig Weckströmiksi. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt, oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Tuntui siltä kuin hän olisi ollut Jumalasta seuraava. Nyt alkoivat minulle ja Heino Virralla hälytyskello soida. Menimme kuitenkn eduskuntaan tapaamme yhtiömme hallituksen puheenjohtajaa kansanedustaja Markku Koskea yhdessä Stig Weckströmin kanssa. Siellä tapasimme yllätykseksemme haapukilpailijamme Marcus Riskan neuvottelemassa Markku Kosken kanssa. Riska oli joka välissä toimimassa takapiruna tai haamukilpailijana. Suhtautumisemme häneen oli vähintäänkin epäluuloinen. Koski kysyi, että voiko Marcus Riska olla läsnä neuvotteluissa. Heino Virran kanssa torjuin Kosken esityksen päättäväisesti ja niin Marcus Riska sai lähteä.

Koski uhkasi, että jos emme suostu Stig Weckströmin palkkaamiseen toimitusjohtajaksi, niin Kera Oy ja Arsenal Oy ajavat PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin. Koin tilanteen Heino Virran kanssa selkeäksi kristykseksi. Olihan Stig Weckströmin palkkavaatimus huikea 5000 mk päivä + aronlisävero sekä juoksevat kulut kuten matkat, majoitus ja päivärahat päälle. Ei voinut välttyä ajatukselta saattohoitajasta. Täytyy todella olla vakavarainen yritys mikä kestää tuollaisia kulueriä. Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tarkoitus oli selkeä – poistaa PR-talot markkinoilta Stig Weckströmin toimesta. Totesin Heinon kanssa, että meidän on harkittava asiaa ja saatava myös hallituksen jäsenen Kari Konun mielipide asiaan. Kun tulimme Helsingistä tehtaalle, niin keskustelimme Kari Konun kanssa asiasta. Ulkomainen rahoituskuvio oli siinä vaiheessa niin epävarmalla pohjalla, ettemme uskaltaneet toimia sen varassa. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua Kosken kiristykseen.

Meistä tilanne on varsin erikoinen. Siksi käännyin Heino Virran kanssa vielä kerran entisen kansanedustajan Kalevi Mattilan puoleen ja kerroimme hänelle avoimesti tilanteen. Valtion tilintarkastajien puheenjohtaja, jolla oli erittäin hyvät suhteet Kera Oy:öön ja Arsenal Oy:öön kummasteli tilannetta ja sanoi, että mitähän ne pojat (Kera Oy ja Arsenal Oy) oikein meinaavat. Ovatko he palkkaamassa saattohoitajaa PR-Teollisuus Oy:lle?

Neuvottelun jälkeen lähetimme kansanedustaja Markku Koskelle eduskuntaan faksin, jossa totesimme, että suostumme Weckströmin palkkaamiseen siten, että Weckströmin palkkiot maksetaan vasta sitten kun yrityksen kanssa-alijäämä on poistunut. Lisäksi Weckström ei saa yksin osallistua rahoitusneuvotteluihin, vaan aina on oltava mukana joku hallituksen jäsenistä. Wekströmille määrittelimme 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille, Weckströmille ei annettu yksin nimenkirjoitusoikeutta. Sopimuksen irtisanomisajaksi tuli yksi sekunti, kuten Weckström oli esittänytkin. Koski ilmoitti, että Weckström tulee toimitusjohtajaksi määräajaksi ja hän aloittaa työnsä joulukuun alkupäivinä.

Oikeudenkäynti tietämättämme

Olimme suunnitelleet, että takausvastuut voidaan maksaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen ja osakepääoman turvin. Koska Alavieskan kunnan investontipäätöksestä oli valitettu Oulun lääninoikeuteen niin sen maksaminen viivästyi valituksen johdosta. Sen takia emme olleet pystyneet maksamaan takaussummaa 1530 000 markkaa ajoissa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli haastanut PR-Teollisuus Oy.n ja takaajat oikeuteen, koska olimme maksaneet vain 400 000 markkaa sovitussa ajassa.

Tässä haastehakemus

Meille takaajille ei ilmoitettu ollenkaan, että meidät oli haastattu oikeuteen. Tässä Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät josta näkyy ettei haasteita ole toimitettu asianosaisille.

Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastaa syyttäjä oikeudenkäymiskaaren mukaan , siis syyttäjä Sulo Heiskari. Menettelyn on hyväksynyt käräjätuomari Juha Nieminen samoin kuin sen, että ao. henkilöitä on saanut edustaa asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja.

Meitä oli oikeuskäsittelyssä edustanut meidän tietämättämme meille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Vihervalli tunnustaa Suomen Asianajajaliitolle vastineessaan tekemäämme kanteluun, ettei hän ole koskaan edes puhelimessa keskustellut ao. henkilöiden kanssa joiden asioita hän on hoitanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.

Saattohoitaja paljastuu – konkurssi tavoitteena

Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ollut puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivän iltana, mikä oli yrityksen pikujouluilta, Weckström oli kertonut pienessä maistissa yrityksen vientisihteerille Ela Lillemaalle tanssilattialla, että hänen tehtävänään on ajaa PR-Teollisuus Oy hallitusti alas. Olikohan pikkujoulubooli herkistänyt herran avoimelle tuulelle? Lillemaa tulikinn hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että eikö tämä merkitset konkurssia, jos yritys ajetaan hallitusti alas. Ela Lillemaa oli virolainen henkilö ja siksi joutui varmistamaan, että oli ymmärtänyt asian oikein.

Pian kuitenkin huomasimme, että Weckström ei suunnitellut rahoitusta PR-Teollisuus Oy:lle vaan tavoitteet olivat toisenlaiset. Alavieskan kunta oli aktiivisesti mukana näissä PR-Teollisuus Oy:n alasajamiseen tähtäävissä toimissa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.1996 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa. Siellä Weckströmin tekemän muistion mukaan Kera Oy:n kehtiyspäällikkö ja ruuminpesuryhmän vetäjä oli antanut tietoja Alavieskan Puurakenne Oy:n tilauskannasta. Anttosen mukaan tilauskanta oli vain 12 miljoonaa markkaa. PR-Teollisuus Oy:lle se oli myyty 26 miljoonan markan tilauskantana. Ylivieskan kokouksessa oli mukana Oulun Arsenalin johtaja Seppo Jääskeläinen, Ylivieskan Arsenalin johtaja Juha Juntunen, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Latola, Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän johtaja Veikko Anttonen. Paikalla oli myös Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen ja Alavieskan kunnan elinkeinoasiamies Terttu Korte. Konsultti Weckström edusti kokouksessa Trio Leadership Oy:tä eli saattohoitajaa ja myös PR-Teollisuus oy:tä, vaikka hänellä ei olisi ollut yksin oikeutta edustaa PR-Teollisuus Oy:tä. Nähtävästi Ylivieskan kokous ei ollut rahoitusneuvottelu vaan kokonaan toisenlainen neuvottelu. Kesken edellä kerrotun kokouksen konsultti Weckström soitti minulle kokouksesta ja pyysi kutsumaan yhtiön hallituksen kokoon vielä samaksi illaksi. Weckström esitti että yhtiö jättäisi konkurssihakemuksen. Heino Virta oli tuolloin Venäjän Karjalassa puukauppa-asioilla ja Kari Konu on sovitulla työkäynnillä. Kansanedustaja Markku Koksi oli eduskunnassa joten halituksen kokoonkutumien oli täysi mahdottomuus. Weckström tuli takasin tehtaalle työntekijöidemme Timo Viitamaan ja Tapio Ramuksen kyydissä. Weckström oli kertonut pojille, että PR-Teollisuus Oy:llä on yhteyksiä rahanpesijöihin. Tämän kuulin Timo Viitamaalta itseltään ja tästä on myös Viitamaan kirjallinen todistus.

Keskustelin hetken Stig Weckströmin kanssa illalla tehtaalla ja lähdin viemään häntä junalle Ylivieskaan. Seuraavana päivänä sain Heino Virtaan yhteyden. Keskustelun perusteella laitoin Wekströmille faksin, jossa kiitin häntä hänen palveluistaan ja katsoin hänen tehtävänsä PR-Teollisuus Oy:ssä päättyneeksi. Weckström soitti minulle ja halusi ehdottomasti, että maanantaiksi kutsutaan yhtiön hallitus koolle, jossa hän voi jätää eronpyyntönsä. Sain samalla muistion Ylivieskan palaverista. Weckströmin työsuhteen olisi pitänyt loppua alkuperäisen suunnitelman mukaan jo tammikuun lopussa. Hän ei kuitenkaan onnistunut saamaan yritystä konkurssiin näin lyhyessä ajassa, sillä yrityksellä oli Japaniin niin paljon tilauksia, että hirsitaloja tehtiin ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa. Kera Oy.n asettamaan tavoitteeseen Weckström ei päässyt. Tässä vaiheessa meillä oli ulkomainen rahoituskuvio jo niin varmalla pohjalla, että meillä oli rohkeutta antaa Weckströmille lopputili. Wexkström oli saanut vihä, että meillä olli ulkomainen rahoittaja tiedossa ja varmistumassa. Maanantaina pidettiin yhtiön hallituksen kokous, jossa Weckström jäti ”eronpyyntönsä” ja myös Markku Koski erosi hallituksen puheenjohtajan paikalta.

Meidät leimattiin rahanpesijöiksi Kera Oy:n toimesta

Ulkomaisen rahoituksen estämiseksi Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:stä sekä Uhtua Wood Oy:stä rikosilmoituksen Oulun KRP:lle kansainvälisestä rahanpesusta. Asiasta saimme tietää vasta puolitoista vuotta myöhemmin, kun Heino Virta sai todennäköisesti postitusvirheenä Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arposen kirjeen KTM:n hallitusneuvos Sakari Arkiolle. Heino soitti minulle ja naureskeli tapahtumaa. Pyysin Heinoa faksaamaan kirjeen minulle. Ihmettelin kirjeen sisältöä suuresti. Vasta siinä vaiheessa Heinokin näytti tajuavan kirjeen todellisen sisällön. Kirje oli Kera Oy:n varatoimitusjohtajan allekirjoittama ja se sisälsi kehityspäällikkö Veikko Anttosen luottamuksellisen muistion, jossa kohdassa 3D on teksti: ”Jatkovirityksiin liityi myös kansainvälistä rahanpesua, josta taholtamme ajoissa ilmoitettiin Oulun KRP:lle.” Kun sain Heino Virran lähettämän aineiston faksista ulos, soitin välittömästi asianajaja Asko Keräselle, joka ei ollut uskoa korviaan. Hän ei meinannut uskoa, että Kera Oy:n varatoimitusjohtaja syyllistyy tuollaiseen tekoon. Varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli lähettänyt tuon kirjeen KTM:n hallitusneuvos Sakari Arkiolle puolitoista vuotta sen jälkeen, kun KRP oli tehnt asiassa tutkimattajättämispäätöksen. Misi Kera Oy:n piti leivittää edelleen perätöntä tietoa eteenpäin?

Myöhemmin saimme oiikeuskanslerinviraston kautta haltuumme Kera Oy:n kehityspäälliköja ruumiinpesuryhmän vetäjän Veikko Anttosen vastineen kanteluumme. Anttosen lausunto oli luottamuksellinen ja tarkoitettu ainoastaan kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön. Tuossa lausunnossa Anttonen tunnustaa levittäneensä tietoa rahanpesusta. Suora tekstilainaus Anttosen lausunnosta: ”Alavvieskan PR-Teollisuus Oy:n tapauksessa oi juri talvella 1995/1996 voimakkaasti meditoituna esille Alfio Nicotra-niminen uusi omistaja ja miljoonasijoittaja ( mainittu 5-6 milj.MK) Siksi otin yhteyden Oulun KRP:iin, joka tomi liitteenä olevan Eero Leinosen lyhyen selvityksen mukaan. Ennätin kuitenkin varoittaa tj. Remestä ja kunnanjohtaja Antti Karvosta ennenkuin Leinosen muistiosa mainittu Interpol/Helsinki tarkistus tuli minun tietooni. Muualta saamani tiedon mukaan poliisi kuitenkin seurasi edelleen Nicotran puuhia niin kauan kuin hän oli Suomessa.”

Kävin Oulun KRP:ssä tarkistamassa tämän Interpol/Helsinki tarkistuksen, Siinä todettiin, että Alfio Nicotraa on epäilty rahanpesusta, mutta näyttöä ei ole löytynyt, Tuo tarkistus oli saatu KRP:iin muistaakseni 9.4.1996.

Siis ennenkuin Anttonen oli saanut tämän varmistuksen tietoonsa hän oli ilmoittanut aisasta Jouni Remekselle, joka eii ollut enää PR-Teollisuus Oy:n palveluksessa, koska olimme erottaneet hänet kuukausia sitten. Oli täysin selvää, että Remes suhtautui meihin negatiivisesti ja käytti kaikki mahdollisuudet mustata meitä. Tässä Kera Oy:n taholta tarjottin erinomaista mahdollisuutta. Lisäksi Anttonen ilmoitti vastineessaan levittäneensä tieto rahanpesusta myös Alavieskan kunnanjohtaja Antti Karvoselle. Kunnanjohtajan nimi on Aarne eikä Antti Karvonen. On käsittämätöntä, että Anttonen ilmoitti asiasta kunnanjohtaja Karvoselle, joka oli täysin ulkopuolinen henkilö asiassa ja joka suhtautui meidän mielestämme negatiivisesti PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöihin. Tällä tavalla perätön tieto sai hyvän kasvualustan.

On hämmästyttävää, että Kera Oy näkee vaivaa PR-Teollisuus Oy:n toiminnan seuraamiseen, vaikka sillä ei ollut tarkoituskaan rahoittaa yhtiön toimintaa, vaan päinvastoin poistamaan yritys markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi talonrakennusalalta. Erikoista Kera Oy:n toimissa on se, että Kera Oy oli ollut aikaisemmin yhteistyössä Alfio Nicotran kanssa Punkatalojen alasajon yhteydessä. Alfio Nicotran yrityksen nimi oli PunkaHaus A.G.S.A.

Tällä aiheettomalla rahanpesuilmoituksella kansianvälisestä rahanpesusta oli tuhoisat seuraukset.On toodennäköistä, että konsultti Weckström levitti tietoa rahanpesusta PR-Teollisuus Oy:n kannalta kaikkiin tärkeisiin kohteisin, kuten esim. Kera Oy:lle, Alavieskan kunnalle, Arsenal Oy:lle, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle jne, Tässä Tapani Käännän kirjallinen todistus asiasta.

PR-Teolliisuus Oy: tuotantopäällikkö Jukka Velloselle Weckström oli kertonut, että Alfio Nicotraa Interpol seuraa jatkuvasti. Suomessa KRP on hänen perässään koko ajan. KRP kuvaa kaikki, jotka ovat Suomessa hänen kanssaan tekemisissä ja muutenkin tutkivat hänen tekemisiään, Rahanpesijä Nicotra on etäispääte ja suuret tekijät ovat muualla. Nicotra saa olla vapaana jotta päätekijät saadaan kiinni.

PR-Teollisuus Oy:n myyntipäällikkö Reijo Alakoski kertoi kuulleensa samat asiat, kun Weckström oli kertonut ne PR-Teollisuus Oy:n messuprojektin vetäjälle Markku Taanilalle.

Itsekin kuulin huhuja ja aloin huolestua Nicotran väitetyistä rahanpesuasioista. Siksi pyysin Nicotran rikosrekisteriotteen tai vastaavan paperin. Siinä Italian poliisi toteaa, että ei rikoksia. Vein paperin syyttäjä Sulo Heiskarille, joka totesi että hän ei ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään.

Minusta oli siis tehty rahanpesijä ilman minkäänlaista näyttöä. Kun menin Oulun Työvoimapiiriin niin näin lakimies Laura Heinosen papereiden välissä keltaisen muistilapun, jossa oli KTM:ltä tullut tieto, että Alavieskan Puurakenne Oy:n synkkä tarina jatkuu, ulkomaiset omistajatahot on epämääräisiä eikä Erkki Ahoon voi luottaa. En tarkoituksellisesti kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, vaan olin kuin en olisi huomannutkaan tuota paperia. Välittömästi käynnin jälkeen soitin asianajaja Asko Keräselle, joka pyysi minua hankkimaan kopion tuosta paperista. Soitin samantien työvoimapiirin esittelijälle Jorma Kukalle, joka totesi, että ”Voi, voi, Teidän ei olisi pitänyt nähdä tuota paperia.” Epäilen, että tuon perättömän viestin oli työvoimapiirille puhelimitse lähettänyt KTM:n piiripäällikkö Raimo Mäntyniemi, Rahanpesutietoa minusta ja meistä levitettiin ympäri maailmaa aina Japaniin ja Saksaan asti.

Väärä tieto rahanpesusta oli levinnyt kulovalkean tavoin valtion organisaatiossa ja kansan keskuudessa. Kalajokilaakson toimittjan Juhani Rintakumpu kirjoitti asiasta Jaskan Pauhantaa-palstalla vihjailevaan sävyyn. Kalajokilaakson toimittaja Kaisa Hietala oli kertonut Tapion Tuvalla, että hän on saanut kuulla varmoista lähteistä, että PR-Teollisuus Oy:ssä pestään rahaa. Kun tällaisia tietoja levitellään niin silloin syytökset kohdistuvat yrityksen johtoon eli minuun toimitusjohtajaan.

Perättömillä rahanpesuväitteillä on ollut tuhoisat seuraukset yrityksellemme. Myöhemmin Kalajoen Meritapankin konttorinjohtaja Mauri Ylitalo kertoi minulle, että ylhäältäpäin oli tullut kielto rahoittaa PR-Teollisuus Oy:tä.

Myös Oulun KTM teki kielteiset rahoituspäätökset erikoisiin syihin vedoten. Päätöksen mukaan KTM ei voi tukea konkurssiin meneen yrityksen toimintaa jatkaavaa yritystä. Perusteluhan on täysin lain vastainen. Mysö Osuuspankki, Postipankki ja Valtion Takuukeskus suhtautuivat rahoitushakemuksiimme kielteisesti. Kukaan ei halunnut olla rahanpesijöiden kanssa yhteistyössä.

APR:n konkurssipesä purki kaupat

Kera Oy pelkäsi, että PR-Teollisuus Oy kykenee selviytymään ilman konkurssia. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat 19.3.1996 lähettämällään kirjeellään, jossa on otsikko”Sopimuksen purkaminen ja loppuselvitys purkamisen johdosta”. Kirjeessä on mainittu, että konkurssipesällä on mainittujen maksuviivästysten vuoksi kiistaton oikeus purkaa edellämainitut kaupat. ”Tämän vuoksi ilmoitamme, että ryhdymme maanantaina 25.3.1996 klo 11.00 ottamaan omaisuuden takaisin haltuumme ja tekemään välien selvittelyn kauppasopimuksen purkamisen vuoksi.” Totean vielä, että syy purkamiseen on PR-Teollisuus Oy, lukee kauppasopimuksen purkamisilmoituksessa. Sopimuksen purkaminen koski kiinteistöjen ja maa-aluiden kauppakirjaa. Allekirjoittajina olivat pesähoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen.

Valitettavasti en ole juristi enkä tuossa vaiheessa huomannut, että kiinteistökaupan purkuun tarvitaan kaupanvahvistajan allekirjoitus. Sitä tuossa paperissa ei ollut.

Menin Alfio Nicotran ja Anne Sormusen kanssa Ouluun 18.4.1996 pesänhoitajien luokse neuvotteluihin. Asianajaja Hannu Maskonen työnsi minulle paperin, jossa konkurssipesä ilmoittaa, että otamme sopimusten tarkoittaman omaisuuden haltuumme ja suoritamme sopimusten päättymisten johdosta kanssanne taloudellisen loppusselvityksen. Omaisuuden haltuunotto alkaa 19.4.1996. En heti niellyt purematta Maskosen paperia. Silloin Hannu Maskonen kutsui viereisestä huoneesta kaksi tyttöä todistamaan ja varmistamaan, että olen saanut varmasti tiedoksi kaupan purkuilmoituksen. Kaupan purkuilmoitus koski tuote-oikeuksien, käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden kauppasopimuksia.

Valitettavasti en maallikkona heti oivaltanut mistä on kysymys. Kaupan purkamisesta on säädetty kauppalain 54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee, että sopijapuolten suoritusvelvoitteet lakkaavat ja että jo tehdyt suoritukset on palautettava. Kysymyksessä on siten varsin pitkälle menevä seuraamus. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja peruuttamaton. Kun kaupat purettiin, niin pääsopimus purettaessa ei liitännäisetkään voi jäädä voimaan. Näin ollen takaussitoukset raukesivat, kun kaupat purettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi tullut palauttaa meille tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei olisi kyennyt ja olisi joutunut hakeutumaan konkurssiin.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä aloitti omaisuuden luetteloinnin, merkitsemisen ja kuvaamisen 19.4.1996. Henrik Rienstra ilmoitti tulevansa osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön. Hän ilmoitti ottavansa vastuut kaikista maksuista, jotka ovat aiheutuneet ennen 6.5.1996. Konkurssipesänhotajille tämä ei käynyt. Pesänhoitajien mielestä (Latola) Rienstra saa koneet, laitteet ja kiinteistöt sekä maa-alueet heiltä halvemmalla.

Koska en ole juristi enkä osannut reagoida asiaan oikein, menin Paavo M. Petäjän luo Haapajärvelle. Hän pyysi valtakirjaa asioiden hoitamiseksi ja allekrjoitin valtakirjan tilanteen selventämiseksi kauppojen purkujen osalta. Kerroin asiani hänelle. Hän sanoi ettei korpi korpin silmää noki. Pian Maskonen ja Latola huomasivat omat mokansa ja he ryhtyivät toimenpiteisiin PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin hakemiseksi.

Koski ja Weckström hämmentävät soppaa

PR-Teollisuus Oy:n erotettu toimitusjohtaja Stig Weckström ja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta väistynyt kansanedustaja Markku Koski touhusivat vielä ahkerasti PR-Teollisuus Oy:n kimpussa. Weckström levitti rahanpesutietoja ja yritti saada selville meidän mahdollisia rahottajia Markku Kosken toimeksiannosta.

Ulkomainen ostajataho

Marraskuussa 1995 ryhdyimme aktiivisesti etsimään ulkomaista rahoittajaa, koska kotimaasta ei näyttänyt olevan mahdollista saada rahoittajaa. Kera Oy ja Valtion Takuukeskus eivät rahoittaneet PR-Teollisuus Oy:tä.

Aluksi ulkomaisia rahoitusvaihtoehtoja oli 5-6 kappaletta. Merkittävimmäksi näistä osoittatui mielestämme sveitsiläinen Alfio Nicotra. Hän tuli junalla Ylivieskaan rautatieasemalle Pekka Kilvion kanssa. Kävin hakemassa heidät sieltä, koska Tapani Kääntä oli lentopallokiireidensä kanssa naisten lentopalloharjoituksissa. Tapani oli naisjoukkueen valmentaja. Alfi Nicotra halusi aluksi ostaa talopaketteja, mutta vähitellen hän alkoi kiinnostua koko tehtaasta, kun kerroimme avoimesti tilanteemme ja mahdollisuutemme. Nicotra oli käynyt tutustumassa Vaajataloihin ja Lappitaloihin jne. Hän oli kiinnostunut Suomesta, koska hänellä oli suomalainen vaimo. Alfio Nicotra oli erittäin tyytyväinen palveluumme jota hän vertasi muiden talotehtaiden palveluun.

4.3.1996 Alfio Nicotra ilmoitti, että hän tulee Suomeen viikkojen 11 ja 12 välillä ja aloittaa firman haltuunoton. Tapani Kääntä ja Jukka Vellonen olivat talvella käyneet tutustumassa Sveitsissä Alfio Nicotran ja PunkaHaus A.G.S.A:n toimintaan. Heille oli muodostunut varsin positiivinen käsitys Nicotran toimista. Alfio Nicotra laittoi pesänhoitajille kirjeen 20.3.1996 ja ilmoitti tulevana sopimaan pesänhoitajien kanssa asioista ja me osakkaat olimme valmiita myymään yrityksemme enemmistöosakkuuden Alfio Nicotralle tai hänen edustamalleen taholle. Osakepääoma oli tarkoitus nostaa 1,5 miljoonasta markasta 6 miljoonaan markkaan. Alfio oli niinn varma asioista ja rahoituksesta, että hän pyysi kutsumaan lehdistötilaisuuden kokoon 27.3.1996. Paikalla oli myös televisio, joka tek asiasta uutispätkän. Alfio Nicotran rahoittajataho oli Henrik Rienstra, joka jo aiemmin oli käynyt tutustumassa tehtaaseemme.

Rienstra ilmoitti 21.4.1996, että hän yhdessä Alfio Nicotran kanssa voi auttaa meitä ja ilmoitti tulevansa tehtaallemme 26.4.1996. Konkurssipesänhoitaja Antti Latola ilmoitti, että valitettavasti emme voi hyväksyä New England yhtiön takausta. Rinstralla oli jälleenvakuutustoimintaa kolmessa maassa Belgiassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Hänellä oli oli laivausalan yhtiö ja laivoja, työkalutehdas Ranskassa, öljyalan yhtiö Bahrainissa, laajaa kiinteistöalan bisnesta Kanadassa, saha Kongossa jne. Jostain syystä konkurssipesänhoitajat eivät ottaneet maksua vastaan Henrik Rienstralta. Kera Oy:n tavoite oli PR-Teollisuus Oy:n konkurssi ja markkinoilta poistaminen. Siksi Kera Oy teki kaikkensa päästäkseen tavoitteesensa.

Väärillä tiedoilla tehty konkurssihakemus

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 25.4.1996 täysin väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu, niin takaussaatavia ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesällä ei enää ollut saatavia, koska kaupat oli purettu. Tilanne oli se, että APR:n konkurssipesän olisi pitänyt palauttaa takaisin PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta todennäköisesti tilanne oli se, että konkurssipesä ei olisi pystynyt maksamaan rahoja takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli kokonaan tekemättä. Saatava ei ollut selvä ja riidaton.

Konkurssihakemus väärillä tiedoilla

Lisäksi 1 130.000,00 markan takaussuma oli jo maksettu.

Tuoteoikeuksista oli maksettu jo koko summa. Tässä 500 000 mk maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin

tässä 401 444,45 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin

tässä 100 000 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin

Kun velallisella on useampia velkoja niin velallinen voi lain mukaan osoittaa mihin velkaa maksu kohdistuu. Näin on tehty ja tuoteoikeuksien velka on maksettu ja silloin sitä ei voi konkurssisaatavana periä ja kaiken lisäksi takaukset olivat purkautuneet kauppojen purussa.

Todellinen tilanne näkyy asianajaja Asko Keräsen kirjeestä konkurssipesänhoitajalle.

Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä oli antanut lausuman, että kanne on oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, koska kaupat oli purettu.

KRP:lle antamassaan lausumassa hän tunnustaa, ettei hänellä ole ollut valtakirjaa ja toimeksiantoa asiassa. Todellisuudessa Paavo M. Petäjällä oli minun antama valtakirja hoitaa asioita, kun olin kääntynyt hänen puoleensa kauppojen purun jälkeen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut konkurssiasiassa lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta asianomaisten tietämättä ja ilman valtakirjoja. Käräjätuomari Juha Nieminen on toiminut asiassa virheellisesti, koska on ei ole tarkistanut Paavo M. Petäjältä valtakirjoja. Paavo M. Petäjä ei ole asianajaja vaan varatuomari. Paavo M. Petäjällä ei ole ollut muiden valtakirjoja kuin minun valtakirja. Käräjätuomari Juha Niemisen olisi pitänyt tarkistaa myös Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajien valtakirjat. Niitä ei ollut lainkaan.

Myöhemmin otin yhteyttä varatuomari Jorma Herttuaiseen ja hän olis myös sitä mieltä, että kauppojen purkamisesta johtuen konkurssi oli laiton. Olin yhteydessä myös Helsingin Yliopiston siviilioikeuden professori Erkki Aurejärveen. Hänen mielestään kysymys on prosessipetoksesta kun yritys väärillä tiedoilla haetaan konkurssiin. Olin yhteydessä myös juristikansanedustajiin Raimo Vistbackaan, joka oli entinen Alajärven nimismies ja Risto Kuismaan, joka on koulutukseltaan juristi. Heidän mielestän kysymyksessä on prosessipetos. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy valvoi saatavansa kaupan purkamisesta johtuvina vahingonkorvauksina 9.413.000 mk ja sille korkoa 13 % 1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis purettu, koska Maskonen on konkurssivalvonnassa valvonut saatavat kaupan purkamisesta johtuvina saatavina.

Lakimies Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle

Miksi varatuomari Jorma Herttuainen on jättänyt asian hoitamisen kesken? Muistaakseni hän ilmoitti häneen kohdistuneen painostuksen takia.

Asianajaja Asko Keränen pyysi valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaadan Hovioikeudelle konkurssituomion purkamiseksi. Tässä Heino Virran valtakirja.

Asianajaja Asko Keränen jätti kuitenkin valituksen tekemättä. Tässä hän tunnustaa asian. Näin asianomaiset menettivät puheoikeutensa asiassa ja ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärän päätöksen. Järkyttävää toimintaa.

Uusi konkurssipesä ja konsultti Weckström – Alavieskan kunta maksoi

Uusi konkurssipesä aloitti toimintansa. Pesänhoitajina olivat näsävisasta näyttelevä Sampsa Teittinen ja asiallisempi Jyrki Anttinen. Konkurssihetkella PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32 269 671 mk. Tilauskanta jakaantui seuraavasti: kotimaan elementtitoimitukset 16 987 650mk, vienti 13 163 735 mk, ikkunamyynti kotimaahan 865 390 mk, vienti 1 482 896 mk. Tämä oli todella arvokas omaisuus konkurssipesälle. Kaikista sopimuksista on minulle valokopiot yhtenä niteenä.

Konkursssipesä palkkasi konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi operaatiosta Stig Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa. Alavieskan kunta suoritti asiassa peittelyoperaation. Alavieskan elinkeinolautakunnassa tehtiin päätös, jonka mukaan konsultti Stig Weckströmin yhtiöltä tilataan konsulttityö. Päättäjien annettiin ymmärtää, että rahoitukseen osallistuu KTM merkittävällä panostuksella. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kaikki tuli Alavieskan kunnan maksettavaksi. Kun pyysin kuitteja nähtäväksi, niin virallisesti annetuista kuiteista oli peitetty Vieskan Elementti Oy:n nimi ja siihen viittaavat tiedot. Paperiin oli kuitenkin epähuomiossa jäänyt tilaajan nimi: Vesa Pirhonen. Hän oli Vieskan Elementti Oy:n toimitusjohtaja. Alkuperäiskuitissa on kaikki tiedot näkyvissä. Hämäysoperaatiossa elinkeinotoimikunta tilasi konsultti Weckströmiltä työn nimeltä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Esittelijänä elinkeinotoimikunnassa toimi elinkeinoasiamies Terttu Korte. Weckströmin aineistossa oli paljon aineisto, jota hän oli vienyt ilman lupaa lähtiessään PR-Teollisuus Oy:n palveluksesta. Aineisto käsitti liikesalaisuuksia eikä missään tapauksessa ole julkista aineistoa. Aineistossa mollattiin oikein olan takaa PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöitä ja arviotiin joitakin myytimiehiä todella ikävällä tavalla. Tätä raporttia Alavieskan kunta jakoi halukkaille.

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa jätin pesänluetteloon omat varaukseni tilauskannan suhteen, Tilauskanta oli hävitetty erikoisella tavalla pesänhoitajien toimesta velkojien etua loukaten. Syyttäjä Sulo Heiskari oli pesänluettelon vannontatilaisuudessa paikalla. Minun oikeustajuni mukaan hän oli esteellinen, koska kysymyksessä on kysymys niiden kauppasopimusten toimista, joissa hän on ollut kaupanvahvistajana.

Tilauskanta

Tilauskannan luovutus

Lasku Vieskan Elementti Oy:lle

Alavieskan kunta maksoi

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys 1. Miksi tuleva syyttäjä oli valittu kaupanvahvistajaksi?

Vastaukseni: Syyttäjä voi estää oikeusjuttujen nostamisen ja rikostutkinnat asioissa. Syyttäjä Sulo Heiskari on PR-talojen konkurssivyyhden yksi päätekijä.

Kysymys 2. Miksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat lainvastaisesti eli ilman kaupanvahvistajaa?

Vastaukseni: Jos kaupat olisi purettu laillisesti, niin olisi paljastunut salatut kiinnitykset ja törkeä petos kaupanteossa.

Kysymys 3. Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin saatuaan Erkki Aholta valtakirjan kaupan purkujen yhteydessä?

Vastaukseni: Hän halusi suojella rikollisesti toimivia asianajajia Hannu Maskosta ja Antti Latolaa. Korppi ei korpin silmää noki.

Kysymys 4. Miksi Heino Virta voi väittää, että näin moni asianajaja on edustanut häntä oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja?

Vastaukseni: Syyttäjä Sulo Heiskari on jättänyt haastehakemukset toimittamatta asianosaisile.

Kysymys 5. Miksi poliisi jätti Heino Virran rikostutkintapyynnön varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta tutkimatta?

Vasstaukseni: Ylivieskan poliisi ja Oulun KRP on vahvasti mukana rikoksissa ja he suojelevat rikollisesti toimivia henkilöitä. Mahdollisesti määräys on tullut ylemmältä taholta.

Kysymys 6. Liittyykö PR-talojen konkurssivyyhtiin rahanpesua?

Vastukseni: Liittyy. Rienstrojen yhtiön New England Surety jäi ulkomailla kiinni rahanpesusta. Suomessa rahaa tältä yhtiöltä saivat asianajaja Asko Keränen ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä sekä PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä. Sain tämän luettelon pankinjohtajalta, jonka perusteella pankki oli päättynyt epäilemään rahanpesua. Lisäksi vahvistuksen asialle antoi eräs myyntimiehistäni, joka soitti, että USA:ssa Hendrik ja Richard Rienstra ovat jääneet rahanpesusta kiinni. Hendrikille vaaditaan vankeutta 210 vuotta ja Richardille 190 vuotta. Tein asiasta ilmoituksen KRP:lle, mutta poliisi jätti tutkimatta asian.

Kysymys 7. Miksi poliisi ei tutki asioita?

Vastaukseni: Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on todistettavasti ilmoittanut, että Virran ja Ahon tekemiä rikostutkintapyyntjä ei tulla tutkimaan ja näin on myös käynyt. On syytä epäillä, että määräys on tullut ylemmältä taholta.

Kahdeksan kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta teki rikostutkintapyynnön asiasta. Yksi kansanedustaja eli Antti Rantakangas veti nimensä pois listalta, koska asiassa on syytä epäillä myös Markku Koskea.

KRP jätti varatuomari Jorma Herttuaisen rikostutkintapyynnön tutkimatta. Oliko näin määrätty ylemmalta taholta?

Kysymys 8. Uhattiinko Erkki Aho tappaa?

Vastaukseni: Erkki Aho uhattiin tappaa kolme kertaa. Jouni Remeksen isä Pentti Remes soitti Erkki Aholle ja uhkasi tappaa tämän. Alfio Nicotra uhaksi tappaa Erkki Ahon kun Henrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista. Nicotra soitti Aholle ja esitti uhkauksensa. KRP:n tutkija Tapio Makelä ilmoitti, että Aho on jo monta kertaa ollut liipaisimelle. Laillisuusvalvojalle tehtyyn kanteluun vastineessaa Mäkelä toteaa asiaa väärinkäistykseksi.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.

Kysymys 8. Valvoiko Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä saatavansa kaupanpurkuina?

Vastaukseni: Kyllä. Näin ollen konkurssi oli laiton, koska konkurssipesäkin valvoo saatavansa kaupanpurkuina.

Kysymys 9. Miksi asianajaja Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa?

Vastaukseni: Hän ei kestänyt rikostensa julkituloa.

Kysymys 10. Miksi syyttäjä Sulo Heiskarin rikoksia ei tutkita eikä häntä saada vastuuseen teoistaan?

Vastaus: Hän on toiminut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen suojeluksessa. Mahdollisesti hän kuuluu niihin rikoksista epäiltyihin jolle on annettu syytesuoja.

Kaikissa päätöksissä on toiminut syyttäjänä esteellinen syyttäjä Sulo Heiskaei kuten todistusaineisto osoittaa.

Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istuinnoissa on toiminut esteellinen syyttäjä asioissani kymmeniä vuosia. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut kaupanvahvistajana Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisissä kiinteistökaupoissa ja myöhemmin hän toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä annetun lain perusteella syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen.

konkurssiasiat
K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                ratkaisu 26.8.1998/1
                ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537        asianomistaja Markku Koski
                Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri

Tapahtumarikas kevät

Kevät 1996 oli erittäin mielenkiintoista aikaa PR-Teollisuus Oy:n ympärillä. Tein kaikkeni ja vähän enemmänkin pelastaakseni PR-Teollisuuden rikollisten ja rahanpeisjöiden kynsistä. Konsultti Stig Weckström havaittiin saattohoijajaksi ja hänelle annettiin lopputili. Kansanedustaja Markku Kosken Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa, koska tämä oli mennyt markkinoilta poistettavan yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi. Koski erosi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta. Molemmat henkilöt työskentelivät sen jälkeen PR-Teollisuutta vastaan. Weckström levitti perättömiä tietoja PR-Teollisuus Oy:n rahanpesuta ja Markku Kosken hyvä ystävä asianajaja Olavi Hertell teki meistä rikosilmoituksen osakeyhtiölain rikkomisesta. Syyttäjä Sulo Heiskari käytti syyteharkinnan pohjana väärennettyä, allekirjoittamatonta, paikkansa pitämätöntä, tarkastamatonta ja hyväksymätöntä pöytäkirjaa. Päätöksessään syyttäjä Sulo Heiskari toteaa, että ei rikosta. Perusteluissaan hän kirjoittaa, että rikkomuksen vähäisyyden taki jätetään syyttämättä. Päätös on erikoinen ja ristiriitainen: ei rikosta, mutta rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä. Asia, josta oli kysymys, oli Tapani Käännä laina-asia. Tapani oli ottanut PR-Teollisuus Oy:ltä lainaa yhtiön osakkeiden ostamista varten. Heino Virta ja minä emme tieneet asiasta yhtään mitään. Asiaa ei ole käsitelty yhtiön hallituksen kokouksissa. Kuulusteluissa Jouni Remes ja Markku Koski tunnustivat asian. Kuitenkin me kaikki saimme samanlaisen tuomion. Minuste menettly oli väärä, koska me kaksi emme tienneet asiasta yhtään mitään. Katsoin, että syyteharkinta oli tehty juridisesti väärin. Valitin asiasta valtakunnan syyttäjäle. Valtakunnansyyttäjävirastossa Jukka Rappe katsoi kirjallisessa päätöksessään, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut oikein. Minä sain tiedon siitä, ettei Sulo Heiskari tule nostamaan meitä vastaan syytettä asianajaja Asko Keräseltä, jolla syyttäjä Sulo Heiskari oli asiasta ilmoittanut.

Minusta oli tehty myös rikosilmoitus petoksesta, mutta syyttäjä Sulo Heiskari ei ollut kyennytkään löytämään näyttöjä syytteen nostamiseksi. Tämänkin rikosilmoitus oli perätön.

Kalajoen poliisin Harri Rahkolan mukaan oi pidetty yhteisiä palavereja poliisipäällikkä Heikkisen ja syyttäjä Heiskarin johdolla, joissa oli mietitty keinoja minun syyllistämiseksi. Ahosta pyrittiin tekemään rikollinen keinoja kaihtamatta. Nyt tarvittiin todistusaineistoa.

On selvää, että syyttäjä Heiskarin motiivi asiassa oli omien rikostensa peittely ja samalla Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitajien rikosten peittely ja Erkki Ahon syyllistäminen asioissa.

Oli myös muita tahoja, jotka olisivat halunneet mukaan PR-Teollisuus Oy.n toimintaan. En tiedä kuinka vakavasti otettavia nuo tahot olivat. Jouni Remeksen isä soitti minulle kännipäissään ja ilmoitti tulevansa tappamaan minut omin käsin. Taustalla kuului puhelimeen Pentti Remeksen vaimon ääni: ”Pentti älä, Pentti älä.” Pentti Remes lopetti puhelun näin: ”Ruumishuone odottaa Sinua Erkki, hyvästi!”

Rahoitus tilanne on yhtiöllä oli erittäin kireä, sillä maksujen maksaminen konkurssipesälle sekä 32 miljoonan markan tilauskanta tarvisi laskelmieni mukaan 6.6 miljoonaa rahaa.

Suuri virheeni oli se, että en ymmärtänyt kauppojen purkujen merkitystä. Kaupat purettiin siksi, ettei törkeä petos kauppasopimuksissa paljastuisi. Olihan saattohoitajat Jouni Remes ja Stig Weckströn saatu erotettua ja Markku Koski ulkoistettua talobisneksestä.

Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.

Kävin henkilökohtaisesti asianajaja Asko Keräsen kanssa neuvottelemassa ministeri Antti Kalliomäen kanssa, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.

Pyysin apua pääministeri Paavo Lipposelta ja kävin hänen kanssaan neuvottelut Nivalassa, mutta siitä ei ollut mitään apua.

Viimeisimmässä hädässä käännyin tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puoleen. Tuolloin olin jo paniikissa tilanteen johdosta.

Myyntimiehillä meni lujaa. Kauppoja syntyi. Toimintaan vaikutti kuitenkin myöhässä olevat myyntipalkkioiden maksut.

Asuntomessut oli 1996 Ylöjärvellä ja PR-Teollisuus oli mukana kahdella talolla.

Tilauskanta oli hyvä. Tässä esimerkkinä hirsitalotuotanto.

Alfio Nicotra ja Hendrik Rienstra kävi kovaa kamppailua tehtaan saamisesta omistukseensa. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen hämmensivät asioita sen kun kerkesivät. Siksi päätin itse matkustaa Sveitsiin neuvottelemaan Nicotran ja Rienstran kanssa.

Siltä varalta, että PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin tein Hendrik Rienstran ja Alfion Nicotran kanssa kuvassa olevan sopimuksen.

Törkeä petos kauppasopimuksissa ja kohtuuton kauppasopimus estivät yritystoiminnan

Kun olimme saaneet erotettua saattohoitajat Jouni Remeksen ja Stig Weckströmin sekä hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Kosken, niin ryhdyin kartoittamaan yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja tein yritykselle BusinessPlan-asiakirjan.

Yritys ei voinut käyttää vakuutena ostamiaan kiinteistöjä, koska ne olivat pantattu muualle. Lisäksi saattohoitaja Jouni Remes oli tehnyt osakkeenomistajien tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana. Tämän törkeän petoksen johdosta yrityksellä oli todella vaikea ratkaista rahoitusongelmaansa. Rahoitusratkaisu olisi kuitenkin voitu tehdä, jos PR-Teollisuus oli saanut samanlaisen kohtelun viranomaisten taholta kuin muutkin talotehtaat Suomessa.

Tässä Business Plan

Johdon ja organisaatio sekä henkilöstön osalta tehtyä suunnitelmaa en julkista, mutta suunnitelmat oli tehty

Tässä Pohjola-yhtiön rahoituspäätös

Rahoituspaketti

Tässä Alavieskan kunnalle tehty takausesitys

Lainapyynto Kera Oy:lle

Yritin kaikkeni saadakseni Suomen Valtion tuen yritykselle neuvottelemalla asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen ja pääministeri Paavo Lipposen kanssa. Olin pyytänyt apua työministeri Liisa Jaakonsaarelta sekä tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelta.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ulkomainen rahoitusratkaisu pakkotilanteessa. Kerron tästä asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäelle lähettämässäni kirjeessä.

Ministeri Antti Kalliomäelle kerroin kirjeessäni epäilyistäni avoimesti. Kalliomäki ei vastannut.

Weckströmin toiminta erottamisensa jälkeen

Konsultti Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin tammikuun loppuun menessä. PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenet huomasivat ajoissa, ettei Stig Weckström toiminut yhtiön edun mukaisesti. Siksi hänet erotettiin, mutta kun Weckström pyysi, että saa jättää eroanomuksen, niin siihen suostuttiin. Käytännössä Wekcström erotettiin PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Hänelle emme olleet myöntäneet yksin nimenkirjoitusoikeutta ja olimme määritelleet hänelle 500 000 mk:n uhkasakon jos hän paljastaa liikesalaisuuksiaulkopuolisille.

Weckström oli neuvotellut Alavieskan kunnan, Arsenalin ja Keran kanssa yksin ilman PR-Teollisuuden hallituksen jäsentä. Hän oli siis rikkonut sopimuksen. Lisäksi hän oli myynyt Koivujärven tilan yksin. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana hän oli kertonut yrityksen vientisihteerille että hänen tehtävänään ajaa yritys hallitusti alas. Ylivieskan kokouksesta Arsenalin tiloista hän soitti minulle ja pyysi konkurssihakemuksen jättämistä. Siihen me emme suostuneet vaan erotimme Weckströmin. Weckström levitti meistä perätöntä tietoa rahanpesusta. Kävin Oulun KRP:llä tarkistamassa asian.

Erottamisensa jälkeen hän lähetti perintätoimiston kautta 161 677,00 markan laskun. Hän pyrki kaikin keinoin saamaan yrityksen konkurssiin. Minä tyrmäsin tällaisen laskun konsulttisopimuksellamme. Siihen perintätoimet loppuivatkin.

Kun yritys ajettiin rikollisesti konkurssiin, niin Weckström tuli konsultti PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesälle ja kauppasi 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle 88 495,00 markalla. Laskun maksoi Alavieskan kunta. Pystyäkseen maksamaan Weckström laskun Alavieskan kunnan elinkeinolautakunnanlle esiteltiin peitesuunnitelma, jossa kerrottiin, että KTM osallistuu merkittävällä summalla laskun maksamiseen. Operaatio oli peitelty konusulttityäksi nimellä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Siinä oli mielestämme käytetty hyväksi PR-Teollisuus Oy:n kannalta salaisia tietoja, joista Weckströmille oli määritelty 500 000 mk:n uhkasakko.

Wecktröm levitti meistä väärää tietoa ja vahingoitti siten yritystä, jonka toimitusjohtaja hän oli.

Weckström toimi PR-Teollisuus Oy:n 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle

Alavieskan kunta maksoi laskun ja operaatio oli nimeltään "UUSI PR-TEOLLLISUUS OY"

Tämä "konsulttityö" ei saanut KTM:n avustusta ja tuskin sitä edes haettiinkaan. Konsluttityön hinta on sama kuin Vieskan Elementti Oy:n lasku, jonka Alavieskan kunta maksoi ja naamoitsi sen Weckströmin konsulttityöksi.

Varatuomari Paavo M. Petäjän ja hänen lakiasiaintoimiston toiminta

Olen käynyt Alfio Nicotran kanssa varatuomari Paavo M. Petäjän toimistossa heti kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli purkanut Euronio Oy:n kanssa tekemät kaupat. Asia oli minulle uusi tuntematon asia siinä mielessä, että en tiennyt kuinka tulee toimia. Allakirjoitin avoimen valtakirjan Paavo M. Petäjän toimistolle hoitaa asiaa. Näin jälkeenpäin ajatellen en ymmärrä miksi Paavo M. Petäjä ei reagoinut kauppojen purkamiseen kuten laki edellyttää. Konkurssin jälkeen kävi Paavo M. Petäjän luona kysymyssä,että ryhtyykö hän hoitamaan asiaa, koska kaupat oli purettu ennen kokurssia. Paavo M. Petäjä sanoi silloin, että ” Saatana, konkurssihan on laiton, kun kaupat on purettu”. Hän lupasi ilmoittaa minulle myöhemmin mitä tehdään. Hän ilmoitti sitten että ei ryhdy hoitamaan asiaa.

Suomenselän Lakiasiaintoimistossa (Paavo M. Petäjän toimisto) työskentelevä varatuomari Matti Himanen ryhtyi hoitamaan asiaa, kun olin antanut varatuomari Paavo M. Petäjälle avoimen valtakirjan käydessäni hänen luonaan Alfio Nicotran kanssa.

Varatuomari Matti Himanen ei hoitanut asiaa kauppojen purkuna vaan ryhtyi ehkä kokemattomuuttaan hoitamaan asiaa velkasanerausasiana.

Konkurssipäätöksen liitteenä on antamani valtakirja Suomenselän Lakiasaintoimistolle. Ehkä siksi varatuomari Paavo M.Petäjä ei myöhemminkään ryhtynyt hoitamaan asiaa. Petäjä on kuitenkin antanut asiassa väärän lausuman korkeimmalle oikeudelle.

Paavo M. Petäjä on antanut tässäkin asiassa väärän lausuman Oulun KRP:lle, koska hän on väittänyt ettei hänellä ollut valtuustusta asiassa. Hänellä on vuoren varmasti ollut minun toimeksianto ja vatuutukseni, mutta ei muiden osakkaiden. Muut osakkaat eivät todennköisesti tienneet asiasta mitään, koska asiasta ei ole yhtiön hallituksen päätöstä.

Haasteet käräjäoikeuteen olisit tullut laittaa kaikille vastuullisille henkilöille

sekä takauksessa mukana olleille henkilöille. Syyttäjä Sulo Heiskari on vastannut lain mukaan haasteiden lähettämisestä. Haasteita ei ole lähetetty asianomaisille.

Nicotran ja Rienstran kilpailu PR-Teollisuus Oy:stä

Kävin neuvottelemassa Alfio Nicotran ja Hendrik Rienstran kanssa Sveitsissä. Neuvottelu Hendrik Rienstran kanssa kesti 14 tuntia saksankielellä. Kerroin hänelle asiat mahdollisimman tarkasti sikäli heikolla saksankielellä osasin. Kuitenkin hän ymmärssi hyvin mitä kerroin. Silloin minulle ei tullut mieleenkään että olisin neuvottelut rahanpesijän kanssa, mutta huomiotani herätti se, että neuvotteluhuone oli ikkunaton ja huonessa oli ainoastaan kaksi tuoli ja pöytä. Huoneessa oli valot. Neuvotteluhuone oli todella karu, mutta kyllä se minulle kelpasi. Voitin Hendrik Rienstran luottamuksen puolelleni. Seuraavaksi kävin Alfio Nicotran kanssa pankissa. Huomasin, että Alfio Nicotra haluaa katsoa kaikki mahdolliset keinoa saada PR-Teollisuus Oy haltuunsa ilman Hendrik Rienstraa. Siksi lähdimme pankkiin. Minä kuitenkin odotin autossa, kun Alfio Nicotra kävi neuvottelemassa pankissa rahoituksesta. Pankki ei suoralta kädeltä luvannut rahoitusta. Alfio Nicotra sanoi minulle, että seuraavaksi hän kääntyy Frankfurt am Mainin pankin puoleen.

Rienstra ilmoittaa faksilla 7.5.1996, että hän ottaa PR-Teolllisuus Oy:n haltuunsa ydessä Alfio Nicotran ja minun kanssa aivan kuten olimme sopineet Sveitsissä.

Nicotra ilmoittaa asiasta konkurssipesälle.

Asianajaja Antti Latola oli todennäköisesti tietoinen Rienstrojen rahanpesukuvioista, koska hän ilmoittaa Alfio Nicotralle, että konkurssipesä ei voi hyväksyä New England Suretyn takausta. Tässä todiste asiasta.

Minua häiritsi myös se, että konkurssipesänhoitaja kauppasi Nicotralle koneita, laitteita sekä maa-alueita siten, että osta ne konkurssin jälkeen niin saat ne meiltä halvemmalla. Tämä on todella härskiä käyttäytymistä ja tämän kuuli minun Nicotran lisäksi myös Tapani Kääntä.

Tässä Alfio Nicotra ilmoittaa neuvottelleensa Frankfurt am Mainin pankinjohtajan kanssa. Myöhemmin olen saanut selville, että juuri tätä pankia käyttivät rahanpesijät. Suomalaisena yhteistyökumppaiksi on syytä epäillä Merita-pankkia, minkä asian myöhemmin todistan tosiasiaksi.

Hakijan lausumasta konkurssiasiassa näkyy selvästi että velallinen on Suomenselän lakiasiaintoimisto (Paavo M. Petäjän toimisto), jonka olisi pitänyt antaa lausuma asiassa, koska heillä oli avoin asianajovaltakirja minulta, Erkki Aholta, asiassa. Suomenselän lakiasiaintoimiston olisi tullut ilmoittaa asiasta PR-Teolllisuus Oy:n hallituselle, jotta se olisi voinut tehdä päätöksen asiassa. Erikoista on se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut lausuman konkurssiasiassa PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Syyttäjä Sulo Heiskarin olisi tullut laittaa haasteet käräjäoikeuteen niille, joita asia koskee eli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenille sekä ennenkaikkea takaajille. Nyt haasteita ei ole lähtetty asianomaisille. Suomenselän lakiasiaintoimistolla ei ollut muiden hallituksen jäsenten valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus on tehnyt konkurssipäätöksen – hankijan lausuman perusteella. JÄRKYTTÄVÄÄ TOIMINTAA.

Asianajaja Hannu Maskosen kirje Alfio Nicotralle ja Hendrik Rienstralle konkurssipäätöstä edeltäneenä päivänä.

Pesänluettelon vannontatilaisuus ja asianajajan toiminta

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa pyysin jatkoaikaa asialle, koska en ole voinut perehtyä pesänluetteloon riittävän tarkasti lyhyestä ajasta johtuen. Olin havainnut luettelossa virheitä lyhyen perehtymisen jälkeen enkä siksi ollut valmis hyväksymään pesänluetteloa. Lisäksi toin esille sen, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Paikalla oli käräjätuomari, jonka nimeä en muista, syyttäjä Sulo Heiskari ja asianajaja Asko Keränen. Syyttäjä Sulo Heiskari ei suostunut jatkoajan antamiseen jotta olisin voinut perehtyä pesänluetteloon. Käräjätuomari oli samaa mieltä. Syyttäjä Sulo Heiskari esitti, että minä voisin allekirjoittaa pesänluettelon ja esittää siihen joitakin varaumia. Minulle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin totella syyttäjä Sulo Heiskaria ja käräjätuomaria.

Tilaisuuden jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minua kahville ja sanoi, että konkurssiahan on laiton, koska kaupat oli purettu. Kahvilla keskustelimme asiasta ja sovittiin niin, että asianajaja Asko Keräselle toimitetaan avoimet valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaasan Hovioikeudelle, koska konkurssi oli laiton, sillä kaupat oli purettu ja konkurssi haettu väärillä tiedoilla. Tosiasiallisesti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle kaupan purkujen jälkeen. Valtakirjat toimitettiin seuraavana päivänä asianajaja Asko Keräselle, mutta hän jätti valituksen tekemättä ja näin meiltä meni puheoikeus asiaissa. Tämä oli todella törkeä luottamusaseman väärinkäyttö asianajaja Asko Keräseltä ja siitä on ollut meille järkyttävän suuret taloudelliset vahingot ja henkiset kärsimykset.

Pesänluetteloon on vaatimuksestani lisätty, että 32 269 671,00 markan tilauskanta on pesänhoitajien toimesta hävitetty konsultti Stig Weckströmin toimesta.
Nyt jälkeenpäin kun katselen tätä paperia niin ihmettelen, että miten siinä on myös Heino Virran nimi, joka ei ollut edes paikalla pesänluettelon vannontatilaisuudessa, koska hän ei ollut saanut sinne kutsua.

Asianajaja Asko Keräsellä oli minulta yhtiön toiitusjohtajalta ja yhtiön hallituksen puheenjohtajalta valtakirja valituksen tekemiseen laittomasta konkurssista. Avoin valtakirja minulta koski myös muita asioita.

Tässä asianajaja Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valitukset tekemättä. Syyttäjä Sulo Heiskarin rooli pesänluettelon vannontatilaisuudessa on erikoinen, sillä hän oli esteellisenä henkilönä harhaanjohtamassa pesänluettelon selvittämistä. Hänen olisi pitänyt reagoida kun minä esitin, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu, samoin pesänluettelon tekijän asianajaja Hannu Maskosen ja Antti Latolan sekä käräjätuomarin. Ainoastaan asianajaja Asko Keränen reagoi, mutta jätti asian hoitamisen kesken.

Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun 03.02.2016 nro 16/568 asiassa L 15/6631

Jokainen näistä Ylivieskan käräjäoikeuden ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksestä on syntynyt rikosten avulla

Konkurssiasiat
K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                ratkaisu 26.8.1998/1
                ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537        asianomisaja Markku Koski
                Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri

Todistusaineisto Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa osoittaa kiistattomasti asian.

TODISTELU:

Nimismies Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaisten pesänhoitajien , asianajaja Antti Latolan ja Hannu Maskosen allekirjoittamaan kauppakirjaan.

LIITE 1

Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Nimismies Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa.

LIITE 2

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei ole ollut kaupanvahvistajan kutsumana todistaja paikalla, missä Alavieskan Puurakenteen konkurssipesä on myyty Euronio Oy:lle.

Liite 3

Pentti Arhippaisen todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan vahvistamiseen. Arhippainen todistaa tässä törkeän petoksen Euronio Oy:n Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisessä kaupassa.

LIITE 4

Erkki Ahon todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan vahvistamiseen. Kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa. Kauppakirjan allekirjoitajan todistuksen mukaan kaupanvahvistajana toiminut tuleva syyttäjä ei ollut paikalla Oulussa eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja.

LIITE 5

Syyttäjä Sulo Heiskarin väärä lausuma oikeudelle, jossa hän todistaa, ettei Erkki Aholla ole oikeutta valita syyttäjää omien mieltymystensä mukaisesti.

LIITE 6

JOHTOPÄÄTÖKSET: Kaupanvahvistajana toiminut nimismies Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä, koska hän toiminut kaupanvahvistajana kauppasopimuksissa. Lisäksi hän on antanut väärän lausuman oikeudelle asiassa.

Syyttäjä Sulo Heiskari on näinollen ollut esteellinen toimimaan kaikkissa oikeudenkäynneissä mitkä koskevat ko. kauppasopimuksia.

TOINEN TODISTUSAIHE: Tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyönti

Poliisi Raimo Ollila on lyönyt virkavelvollisuutensa laiminlyönnin jättäessään tutkimatta kysessäolevan kaupanvahvistuksen ja muut rikokset. Selostan ja todistan seuraavassa asioiden kulun, jotka tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollila on jättänyt tutkimatta.

SSP-sopimus solmittiin Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien keskusliiton, Postipankin ja Unitas Oy:n sekä Valtion vakuusrahaston kesken ns. SSP-sopimus Helsingissä 21.10.1993. Sopimus julistettiin salaiseksi. Sopimuksen sivulla 17 määriteltiin yritysten kaatamisperusteet: jos yritys toimii jollakin seuraavista toimialoista

kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
muu sijoittaminen
rakentaminen
vähittäiskauppa
hotelli- ja ravintolatoiminta
vapaa-aikatoiminta

todistusaineistona salaiseksi julistettu SSP-sopimus

LIITE 7

RTS-toimialaraportti-97 osoittaa talopakettimarkkoilla olevan ylikapasiteettiin ja tilinpäätöstiedot vuodelta 1992 osoittavat Suomen talotehtaiden tilanteen vuonna 1992. Todistusaineistona Rakennustutkimus RTS Oy:n RTS-toimialaraportti -97 talopakettimarkkinat. Minulla on tuo asiakirja ja voin lähettää kopion siitä korkeimmalle oikeudelle, mutta tässä yhteydessä lähetän vain olelliset sivut asiassa.

LIITE 8

Helsingin sanomien lehtileike 1.3.1999 osoittaa, että Kera Oy:ssä toimi ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän tehtäviin kuului pelastaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja minimoida tappiot. Kera Oy oli toinen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämies ja Arsenal Oy oli toinen.

LIITE 9

Kera Oy käytti toiminnassaan ns. saattohoitajia. Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi tuli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes. Alavieskan Puurakenne Oy meni konkurssiin, kun Keski-Pohjan säästöpankki lopetti yrityksen rahoittamisen sopimusten vastaisesti. Uuden yrityksen perustamiseen ja konkurssiin mennen yrityksen jatkajien joukkoon soluttautui kauppatieteen maisteri Jouni Remes. Hän teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä, että uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaantuloa rahoittajana.

LIITE 10

Kaupatieteen maisteri Jouni Remes käytti luottamusasemaansa väärin, kun konkurssiin mennen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikkönä teki laskelmia useammalle eri taholle ja näin sai nostettua kauppahintaa korkeammaksi. Lisäksi hän väärensi Euronio Oy hallituksen kokouksen pöytäkirjan kansanedustaja Markku Kosken kanssa. Kokouspaikaksi pöytäkirjaan on merkitty Euronio Oy:n kokoustilat Helsingissä. Euronio Oy oli paperiyhtiö, jolla ei ollut toimitiloja Helsingissä eikä muuallakaan eivätkä myöskään pöytäkirjassa mainitut hallituksen jäsenet Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on siis väärennetty.

LIITE 11

Pöytäkirjaan merkityn hallituksen jäsenen Heino Virran todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa.

LIITE 12

Pöytäkirjaan merkitys hallituksen jäsenen Kari Konun todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa.

LIITE 13

Pöytäkirjaan merkitys hallituksen jäsenen Erkki Ahon todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokousessa

LIITE 14

Euronio Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja Euronio Oy:n toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on väärennetty eikä Euronio Oy:llä ole ollut toimitiloja Helsingissä. Pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Joun Remes ja kansanedustaja Markku Koski.

LIITE 15

Väärennetyillä kauppakirjoilla on patentti- ja rekisterihallituksesta yrityksen rekisteröinti.

LIITE 16

Alavieskan kunnan kanssa Erkki Aho oli neuvotellut investointitukiasian. Alavieskan kunnanhallitus käsitteli asiaa keskiviikkona 10.5.1995 klo 9.00-11.00. Kokouksessa tehtiin perustetulle yritykselle myönteinen investointiavustuspäätös.

LIITE 17

Uuden yhtiön perustajajäsenten puolesta asioita hoitanut Kera Oy kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Purakenteen talouspäälliköksi tullut Jouni Remes otti yhteyttä kunnanjohtaja Aarne Karvoseen ja Alavieskan kunnanhallitus kokoontui 15.5.1993 klo 21.00 -21.50 kokoukseen, jossa se muutti aiemmin 10.5.1995 tekemäänsä päätöstä investointituesta rikkomalla Erkki Ahon osakkaiden puolesta neuvotteleman sopimuksen.

LIITE 18

Kauppasopimukset jotka tehtiin Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisten pesänhoitajien Antti Latolan ja Hannu Maskosen kesken.

Kauppasopimuksista käy ilmi, että väliaikaiset pesänhoitajat tekivät konkurssisäännön vastaisesti kiinteistön kauppasopimuksen. Edellä olen jo esittänyt, että kauppasopimukset on tehty laittomasti, koska kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja eivät todistusaineiston mukaan ole olleet paikalla. Kauppasopimus on tehty myös maakaaren vastaisesti, koska kauppasopimuksissa myyjillä ei ollut kirjallista lupaa myydä kiinteistöjä. Kaiken lisäksi kiinteistöt olivat pantattu velkojen vakuudeksi ja pantatut 48 miljoonan kiinnitykset salattiin kauppasopimuksissa kuten kauppasopimuksista näkyy. Kiinteistöjen kauppasopimus, vaihto-omaisuuden, ns. tuoteoikeuksien, sopimuskannan ja keskeneräisten töiden sekä omaisuuden kauppasopimukset.

LIITE 19

Kauppasopimuksissa salatut 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Ylivieskan käräjäoikeudesta saa kopiot pantatuista kiinnityksistä. Salatut pantatut kiinnitykset todistusaineistona.

LIITE 20

Osakkeenomistaja Pauli Kiimamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkän petoksen kohteeksi

LIITE 21

Osakkeenomistaja Timo Viitamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi.

LIITE 22

Osakkeenomistaja Kari Konun todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä.

LIITE 23

Osakkeenomistaja Reijo Nahkalan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi.

LIITE 24

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomiota riita-asiassa takaajia ja PR-Teollisuus Oy:tä vastaan. Takaajia asiassa on edustanut asianajaja Jouni Vihervalli takaajien tietämättä ja ilman takaajien valtakirjoja. Lisäksi Ylivieskan käräjäoikeus on jättänyt haasteet toimittamatta takaajille asiassa. Todistusaineistona Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät asiakirjaan, jossa on merkitty kysymysmerkillä Tiedoksiannot? Ylivieskan käräjäoikeus on kuitenkin tehnyt asiassa päätöksen vaikka tiedoksiantoja ei ole toimitettu asianosaisille ja asianosaisia on edustanut heidän tietämättään heille täysin tuntemanton asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimenksiantoja ja valtakirjoja.

LIITE 25

Suomen Asianajajaliittoon on valitettu asianajaja Jouni Vihervallin toiminnasta. Vastineessaan asianajaja Jouni Vihervalli toteaa, että ” en ole koskaan tavannut kantelijoita enkä muista edes keskustelleeni heidän kanssaan puhelimitse.” Asianajaja Jouni Vihervalli siis tunnustaa tekonsa.

LIITE 26

Kauppakirjan allekirjoittaja ja PR-Teollisuus Oy:n osakkeenomistaja Heino Virta, joka oli Uhtua Wood Oy:n kautta osakkeenomistaja, todistaa, ettei hän ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille eikä varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä asianajaja Antti Latolalle eikä Veli Päivikkö Ky:n asianajaja Sampsa Teittiselle.

LIITE 27

Kun osakkaiden luottamus toimitusjohtaja Jouni Remeksen toimintaan loppui niin toimitusjohtajaksi hyväksyttiin Kera Oy:n kiristyksen jälkeen Stig Weckström, joka jatkoi saattohoitajaksi tuntemamme Jouni Remeksen toimintaa. Konsultti Stig Weckström ilmoitti yhtiön pikkujoulutansseissa yrityksen vientisihteerille, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitus alas. Sitä mahdollisuutta yhtiön osakkaat eivät antaneet Stig Wecsktromille, kun kävi ilmi hänen toimintansa. Osakkeenomistaja Timo Viitamaan lausunto osoittaa sen, että Stig Weckström toimi yhtiön etujen vastaisesti.

LIITE 28

PR-Teollisuus Oy.ssä toimi osakkeenomistajana bulvaanien kautta Tapani Kääntä muiden kuin kahden osakkeenomistajan tietämättä. Tapani Kääntä on antanut kirjallisen lausunnon, jossa hän todistaa Stig Weckströmin toimivan yhtiön edun vastaisesti levittäessään perättömiä tietoja rahanpesusta.

LIITE 29

Kera Oy oli tehnyt perättömän ilmoituksen PR-Teollisuus Oy:stä ja sen johtohenkilöistä rahanpesusta ja oli levittänyt tätä tietoa laajalti niin, että perätön tieto oli mennyt Japaniin asti.

LIITE 30

Kera Oy selkeästi pyrki poistamaan PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta levittämällä perättömiä huhuja ja auttamalla saattohoitajia PR-Teollisuus Oy:n palvelukseen. Kera Oy:n lakimiehen lausunto Kera Oy:n roolista rahanpesuilmoittelussa.

LIITE 31

Kera Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttonen, jonka Helsingin Sanomat nimesi ns. ruumiinpesuryhmän vetäjäksi tunnustaa Kera Oy:n roolin rahanpesuhuhujen levittämisessä.

LIITE 32

Kaleva uutisoi, että kauppahetkellä voimassaoleva tilauskanta oli 26 miljoonaa markkaa.

LIITE 33

Kera Oy:n Seppo Arponen todistaa vastauksessaan, ettei voimassaollut tilauskanta ollutkaan 26 miljonaa markkaa, vaan noin 11-12 miljoonaa markkaa. Tämä todistaa, sen Kera Oy on ollut päämiehenä kaupassa, jossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin tilauskanta n. 15 miljooaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Todisteena kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X ja sivu 287.

LIITE 34

On syytä epäillä, että kauppa- ja teollisuusministeriö oli vahvasti mukana toimialarationalisoinissa mikä oli päätetty salaiseksi julistetussa SSP-sopimuksessa 22.10.1993. Siitä on todistuksena lainvastainen KTM:n tukipäätös jossa vedotaan siihen, että yritys jatkaa konkurssin tehneen yrityksen toimintaa. Tämä ei voi olla lainmukainen kielteisen päätöksen syy avustushakemukselle.

LIITE 35

Kun toimitusjohtaja Stig Weckström erotettiin ja hallituksen puheenjohtajalle Markku Koskelle annettiin mahdollisuus erota niin he jatkoivat PR-Teollisuus Oy:n vastaista toimintaansa vielä senkin jälkeen kun heidät oli saatu pois yhtiön toiminnasta. Koska saattohoitajaksi tunnistamamme Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin, niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistön kaupat vastoin lakia 19.3.1996. Kaupanvahvistajaa ei ollut mukana kaupanpurussa niinkuin laki edellyttää.

LIITE 36

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tuoteoikeuksien ja omaisuuden kauppasopimuksen 18.4.1996. Minä Erkki Ahon en hyväksynyt Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa sopimusten purkua joten asianajaja Hannu Maskonen kutsui viereistä huoneesta kaksi todistajaa paikalle, jotka todistivat, että kaupat oli purettu. Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kaupanpurku merkitsi myös sitä, että kauppasopimuksen liitännäiset eli takaukset raukesivat, koska kauppasopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voimaan.

LIITE 37

Lakiasiaintoimisto Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle johtuen kauppojen purusta. Herttuainen todistaa, että kaupat oli purettu.

LIITE 38

Kun kaupat oli purettu niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla. Konkurssihakemuksessa mainitaan perusteluiksi mm. vaihto-omaisuudesta ja tuoteoikeuksista 1.130.000 markkaa.

LIITE 39

PR-Teollisuus Oy oli maksanut tuoteoikeuksia koskevia takauksia 19.06.1995 401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996 100.000,00 markkaa. Takauksista oli siis maksettu 1001,444,45 markkaa ja lisäksi kaupat purettaessa takaukset olivat rauenneet. Konkurssihakemus on siis tehty väärillä tiedoillla.

LIITE 40

Konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle on antanut lausuman varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja ja todennut, että kanne on oikea.

Ylivieskan käräjäoikeus ei ole tarkistanut onko varatuomari Paavo M. Petäjällä valtakirjoja. Käräjäoikeus on laiminlyönnyt tehtävänsä. Paavo M. Petäjällä ei ollut toimeksiantoja eikä valtakirjoja asiassa.

LIITE 41

Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa, ettei hänelä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa.

LIITE 42

Varmemmaksi vakuudeksi konkurssiinhakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.

LIITE 43

Koska Ylivieskan poliisi ei tutkinut asioita niin käännyimme KRP:n puoleen ja teimme useita tutkintapyyntöjä asioiden tutkimiseksi. Tässä todisteena Heino Virran tekemä tutkintapyyntä varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta. KRP;n poliisi on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa asiassa.

LIITE 44

Ylivieskan käräjäooikeus päätti asetaa PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin.Seurauksena konkurssituomio.

LIITE 45

Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoittaa vahingonkorvaussaatavakseen 9.413.000 markkaa. Näin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä tunnustaa purkaneensa kaupat. Missä on loppuselvitys kauppojen purkamisesta?

LIITE 46

Velkojien kokouksessa mukana olivat syyttäjä Sulo Heiskarin lisäksi myös asianajaja Asko Keränen. Ilmoitin tilaisuudessa oman näkemykseni konkurssiasiassa eli siis sen, että koska kaupat oli purettu, niin konkurssi oli laiton. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että pesänluettelon tarkistamiseen ei oltu jätetty riittävää aikaa ja pyysin jatkoaikaa siihen, koska mielestäni pesänluettelosta oli jätetty mm. 32 miljoonan tilauskanta pois. Syyttäjä Sulo Heiskari käytti puheenvuoron ja kehotti minua tekemään asiassa vain varauksen jotta asian käsittelyä ei hidastettaisia. Tilaisuuden jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minut kahville ja totesi, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Hän pyysi, että laittaisimme hänelle valtakirjat jotta hän voi tehdä Vaasan hovioikeudelle asiassa valituksen. Allekirjoitimme avoimet valtakirjat asianajaja Asko Keräselle asioiden hoitamiseksi. Asianajaja Asko Keränen laittoi asiasta kirjeen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.

LIITE 47

Tekemistämme avoimista valtakirjoista todisteena osakkeenomistaja Heino Virran tekemä avoin valtakirja asianajaja Asko Keräselle.

LIITE 48

Asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että jätti valitukset tekemättä

LIITE 49

Todistusaineisto tilauskannan suuruudesta, mikä oli jätetty pois pesänluettelosta. Erillinen nidottu kirja tilaussopimuksista todistusaineistona oikeuskäsittelyssä.

LIITE 50

Konkurssin jälkeen PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä myi tilauskannan konsultti Stig Wecktromin Trio Leadership System Oy Ab:lle. Kirjallinen todiste asiasta.

LIITE 51

Tilauskanta luovutettiin Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi konsultti Stig Wecksrtömille tilauskannasta 88.495,00 markkaa.

LIITE 52

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomion takaajia vastaan Ylivieskan käräjäoikeudessa. Hakemus oli tehty väärillä tiedoilla, koska saatavaa ei todellisuudessa ollut, koska kaupat oli purettu, mutta takaukset oli saatu voimaan Ylivieskan käräjäoikeuden konkurssipäätöksellä, mikä oli saatu aikaan konkurssipesän ja varatuomari Paavo M. Petäjän väärillä lausumilla ja Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarin virheellisellä menettelyllä. Käräjätuomari ei ollut tarkistanut valtakirjoja varatuomari Paavo M. Petäjältä. Takaajia ei siis ole kuultu asiassa, koska heitä on edustanut PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä eli siis asianajajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja.

LIITE 53

Lakiasiaintoimisto Jorma Herttuainen teki rikostutkintapyynnön asiossta Oulun KRP:lle, mutta KRP jätti asiat tutkimatta ja laiminlöi virkavelvollisuutensa.Tutkintapyyntö todistusaineistona kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivuilla 334-344.

LIITE 54

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston luxemburgilaiselle International Timber Comany S.A:lle. Yritys paljastui myöhemmin rahapesuyritykseksi, mutta Suomessa poliisi jätti asian tutkimatta. USA:ssa vaadittiin yhtiön johtohenkilöille Hendrik Rienstralle 210 vuotta vankeutta ja Richard Rienstralle 190 vuotta vankeutta. Kiinteistöistä tehtiin vuokraussopimus, koska niitä ei voitu myydä kiinteistöjen panttausten johdosta.

Kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivut 348-351.

LIITE 55

Kun Hendrik Rienstra oli kuollut ja Richard Rienstra istui vankilassa, niin International Timber Company Finland haettiin konkurssiin. Konkurssipäätös tuomio 963 7.9.1998 97/1236

LIITE 56

Konkurssipäätös tuli erikoisella tavalla. Tämä käy ilmi asianajaja Asko Keräsen kirjeestaä asianajaja Antti Kejolle. Kirjeen viimeinen lause paljastaa koko totuuden: ”Muuta selvitystä toimille en keksi kuin, että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan sopimuksemme.” Tämä pitää paikkansa, sillä konsultti Stig Weckström tuli ITC Finland Oy:n konsultiksi ennen konkurssia ja hän laski tutustuttuaan kirjanpitoon milloin oli edullisin ajankohta hakea yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin muistaakseni torstai-päivänä ja perjantaina yritykseen tuli niin iso määrä vientisaatavia, että konkurssi olisi voitu välttää.

LIITE 57

Laitoin asianajaja Asko Keräsen kirjeen Suomen Asianajajaliittoon. Siellä se aiheutti melkoisen hämmingin ja asianjajaja Keränen ja Kejo lienee sopineet asiat mahdollisesti Rienstran tuella. Siitä osoitetuksena maksukuitit joita voidaan epäillä rahanpesurikoksiksi.

LIITE 58

International Timber Company Finland oy:n velkojain kokouksessa ilmoitin, että koneet ja laitteet eivät olleet yhtiön omaisuutta vaan kuuluivat toiselle firmalle eli ITC S.A:lle. ITC Finland Oy:n konkurssipesä ei esittänyt kauppakirjaa jolla se olisi ostanut ko. koneet.

Velkojain kokouksessa otin jo asian esille, mutta minun ymärtääkseni Richard Rienstra teki väärän valan ja hyväksyi asianajaja Antti Kejon mielestäni lainvastaisen menettelyn. Syyttäjä Sulo Heiskari oli läsnä tilaisuudessa, jossa toin esille asian.

Ehkä asiaan vaikutti se, että uuden perustettavan yrityksen, Ultra Prima Oy:n, omistaja oli Richard Rienstra.

LIITE 59

Korkeinta ostotarjousta konkurssipesät eivät hyväksyneet vaan myivät omaisuuden Richard Rientran Ultra Prima Oy:lle. Korkeimmasta tarjouksesta, Karfer Oy:n tarjouksesta kopio kirjan sivulla 357.

LIITE 60

Syyttäjä Sulo Heiskari lienee pelännyt omien tekojensa esilletulemista ja poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyöntien paljastumista, niin he käynnistivät järkyttävän ajojahdin Erkki Ahoa kohtaan. Helpoin tapa oli yrittään Kalajoen valtuuston ylivoimaisen ääniharavan maineen mustaamista kunnianloukkaussyytteillä Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli sopiva apuri asiassa. Kunnanvaltuutettu Erkki Aho pyysi julkisesti selvitystä kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskelta Rahjan saariston Natura Life-asiassa. Rahoitushakemuksessahan oli laitettu itsehallinnon omaavat Kallan karit Rahjan saariston NaturaLife-hakemukseen itsehallinnon omaavan Kallan karien itsehallintoelinten päätöstä ja myös vastoin Himangan kunnanvaltuuston päätöstä. Rahoitushakemus oli tehty väärillä tiedoilla ja sen allekirjoittana oli muun muassa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Poliisi jätti asian tutkimatta eikä ottanut todistusaineistoa vastaan. Asioista selvitys kirjassani ja todistusaineisto sivuilla 380-420.

LIITE 61

Erkki Aho tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken kunnianloukkauksesta, koska tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on voimassa. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen syyttäjä Sulo Heiskari.

LIITE 62

Asianajaja Hannu Maskonen esitti Erkki Aholle, että tämä lopettaisi asioiden penkomisen ja maksaisi hänelle 10 000 markkaa ja hän ei hakisi Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho ilmoitti kielteisen kantansa asiaan.

Asaianajaja Hannu Maskonen haki Merita Pankki Oy:n nimissä Erkki ja Eila Aholle tuomiota velallisen epärehellisyydestä. Kalajoen Meritapankin johtaja ei tiennyt lainkaan, että Merita Pankki Oy on asianomistajana asiassa. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa, että Kalajoen konottorin toimesta ei asiaa ole laitettu vireille.

Tuomio R98/71 toidisteena sekä Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri Ylitalon todistus asiassa. Erkki Aho oli Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsen ja Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi Erkki Aholta selvityksen ehdottoman vankeustuomion takia. Aho sai 75 päivän ehdottoman vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Aho teki 1879 sivun selvityksen Kalajoen kaupunginvaltuustolle, mutta valtuuston puheenjohtaja esti Erkki Ahoa esittämästä selvitystä Kalajoen kaupunginvaltuustolle. Selvityksestä kuva, jossa on 1879 sivun aineisto ja kirjat.

Selvitys on edellen Kalajoen kaupunginarkistona ja nimeän sen todistusaineistoksi korkeimalla oikeudelle. On huomattava, että teko ei ole vanhentunut, koska sen oikeusvaiktukset ovat voimassa eli ulosotto on voimassa.

LIITE 63.

Asianajaja Hannu Maskonen toteutti uhkauksensa ja haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin. Kysymys oli siis takaussaatavasta, jota ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja toiseksi takaussumma oli maksettu jo takaisin, koska PR-Teollisuus oli maksanut yli miljoonaa markkaa ja konkurssipesä oli tenyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen jolla he maksoivat 450 000 markkaa ja konkurssipesä oli myynyt jo tuoteoikeudet uudelle omistajalle 200 000 markalla. Tämän jälkeen asianajaja Hannu Maskonen putosi parvekkelta ja kuoli.

Konkurssipäätös 280 28.02.2001 00/1003

LIITE 64

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli tehnyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen takausvastuun maksamisesta. Kahden takaajan kanssa ei neuvoteltu, vaan heiltä perittiin täyttää takausuummaa korkoineen ulosotossa. Poliisi jätti selvittämättä mistä Markku Koski sai rahat takausten maksuun. Avustiko Kera Oy Maskku Kosken vaimon leipomoa vai maksettiinko takaukset jotenkin muuten. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken kuten esitän kirjassnai ja saman esittään myös Pentti Arhippainen todistajalausunnossaan.

LIITE 65

Asioiden selvittämiseksi tehtiin lukuisia tutkintapyyntöjä, mutta poliisi jätti kaikki tutkintapyynnöt selvittämättä. Poliisiti laiminlöivät virkavelvollisuutensa.

LIITE 66

Erkki Ahon ajojahti jatkui. Aho joutui olemaan maanpaossa Suomessa ja Ruotsissa ankaran ajojahdin takia. Seuraavana oli vuorossa kunnianloukkausoikeudenkäynti työvoimatoimiston johtaja Tapio Laholan kunniasta. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo Ollila joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Näin syyttäjä Sulo Heiskarilla oli paremmat mahdollisuudet mustata esteellisenä syyttäjänä Kalajoen kaupunginvaltuuston ääniharavan Erkki Ahon mainetta ja samalla peitellä omia ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan tekoja.

Tuomio 05/529 28.11.2005 R 05/84. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on edelleen voimassa.

LIITE 67

Seuraavan vuorossa oli varatuomari Mikko Kovalaisen kunnianloukkausoikeudenkäynti. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo Ollila, joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Syyttäjänä oli Esa Mustonen, joka antoi asiassa väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle. Lisäksi hän ei huomioinut todistusaineistoa, jotka lähetin hänelle sähköposititse, koska tutkinnanjohtaja poliisi Raimo Ollila ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Oikeudenlöynnissä käräjätuomari Jyrki Määttä ei antanut minun, Erkki Ahon, kuulustella vastapuolen todistaa Kalervo Savolaista, mikä on EU:n ihmisoikeussopimuksen vastainen teko. Todistajalausunnot ja tuomio 10/1034 6.9.201 R 10/506 todistusaineistona

LIITE 68

Seuraavana oli vuorossa Markku Kosken törkeä kunnianloukkausoikeudenkäynti, jossa syyttäjä etukäteen ilmoitti tiedotusvälineitä käyttäen, että Aholle on tulossa vankeustuomio. Jutun kirjoittajana toimi toimittaja Anne Mattila.

Koska Aholle syyttäjä oli esittänyt vankeustuomiota, niin Ahon piti tehdä selvitys Kokkolaan Kriminaalihuoltoyhdistykselle asian johdosta. Sen Aho teki ja todisti syyttömyytensä kaikkiin rikoksiin mistä hänet on tuomittu. Syyttäjä Esa Mustonen vetäytyi asiasta juuri ennen oikeudenkäyntiä

Syyttäjäksi ilmaantui kihlakunnan syyttäjä Kati Alkula, joka kertoi, että hän voi toimia syyttäjänä vaikka ei ole perehtynytkään asiaan. Markku Koski oli tietoinen Kera Oy:n toiminnasta ja pantatuista kiinnityksistä, koska hän kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa, että PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla. Viittaan Pentti Arhippaisen todistajalausuntoon liitteessä 4. Markku Koskella oli asianajajana oikeudenkäynnissä Timo Hautamäki, joka varmasti tiesi asioiden todellisen tilan, sillä hän oli hoitanut aikaisemmin minun Erkki Ahon asioita ja nyt vaihtoi puolta. Hovioikeus käsittelyssä asiaan vaihtui syyttäjä kuten blogikirjoituksistani selviää. Koko oikeustoimi ja poliisi blogi http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/

on todistusaineistona asiassani.

TUOMIO 11/857 27.7.2011 R11/357 Teko ei ole vanhentunut, koska ulosootto on voimassa

LIITE 69

Varatuomari Mikko Kovalainen haki Erkki Aho henkilökohtaiseen konkurssiin. Se oli mahdollista, koska Ylivieska-Raahen käräjäoikeus oli tehnyt EU:n Ihmisoikeussopimuksen vastaisen teon kieltämällä Erkki Aho kuulustelemasta vastapuolen todistajaa ja hyväksyessään asiassa tutkinnanjohtajaksi esteellisen poliisin Raimo Ollilan. Oikeustoimi ja poliisi blogissani on laaja selostus varatuomri Mikko Kovalaisen toiminnasta.

Konkurssipäätös 17/2011 4.1.2011 K 10/5019. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on voimassa.

Asioita ei ole saatu oikeuskäsittelyyn, koska Ylivieskan oikeusaputoimisto on kieltäynyt antamasta oikeusapua ja estänyt ruotsalaisen asianajajan käytön, jolla oli lupa toimia Suomessa. Lisäksi Ylivieskan oikeusaputoimisto on jättänyt valituksen tekemättä korkeimpaan oikeuteen kuten kirjassani oleva todistusaineisto osoittaa sekä jättänyt haastamataa asianajaja Hannu Maskosen ja asianajaja Antti Latolan oikeuteen. Ylivieskan oikeusaputoimiston rooli on erittäin merkittävä siinä ettei asioita ole saatu oikeuskäsittelyyn. Vieläkään Ylivieskan oikeusaputoimisto ei auta Erkki Ahoa oikeusavun saamisessa. Sen lisäksi asianajajat Suomessa eivät uskalla ottaa asioita hoidettavakseen tai tekevät ne puolinaisesti kuten asianahoitajan hakemuksen korkeimmalle oikeudelle, jossa hän jätti perusasian eli PR-Teolllisuus Oy:n konkurssin hakemuksen ulkopuolelle ja juuri tämä on se asian ydin eli syyttäjän esteellisyys ja tutkinnanjohtajan virkavelvollisuuksien laiminlyönti.

Todistusaineistona lisäksi kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa 952-91-4593-X ja sieltä tässä yhteydessä sivut 159-160. Lisäksi todistusaineisto kirjan todistusaineiton selitykset ja mitä todistusaineistoilla todistetaan

LIITE 70

Koska poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeuslaitos ei ota todistusaineistoa vastaan eikä kuule todistajia, hovioikeus ei anna suullista käsittely ja laillisuusvalvojat eivät näe asioissa mitään rikosta laittomuudesta puhumattakaan niin on syytä epäillä, että asioita johdetaan ylemmältä taholta.

On syytä epäillä valtiopetosta, josta todistavat kirjat

Laman ja rahan pelurit ISBN 978-952-99691-1-1

A-P. Pietilä Pankkikriisin peitellyt paperit ISBN 978-951-884-443-6

Seppo Konttinen Salainen pankkituki ISBN 978-951-31-4251-3

sekä presidentti Tarja Halosen tekemä kirjallinen salaamispäätös A/9670/05 Helsinki 24.10.2005 ns. Koiviston konklaavista, minkä jatkoa on salaiseksi julistettu SSP-sopimus sekä Suomen valtion saamat runsaat kielteiset päätökset Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimesta. Valtiopetos ei vanhene koskaan.

Olen joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi puolustaessani laillisia oikeuksiani:

Tapon yritys

Mikä oli pidätyksen todellinen syy?
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.
Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.
Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustajaKalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.Rekisterimerkintärikokset
Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koskiväärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.Törkeät petokset kaupanteossa
Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.
Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.
Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjäSulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistajaArto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.
Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu jaErkki Aho.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.Alavieskan kunnan petollinen toiminta
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.Kosken kelkan kääntö
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaaMarkku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.Kera Oy:n kiristys
Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. MäärittelimmeWeckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.Konkurssi tavoitteena
Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Wecktröm soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koskaHeino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.Konkurssiin väärillä tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.

Putkakertomus 20.8.-23.8.2010

Nousin perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan. Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä. Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen pyöräilemässä.

Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.

Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.

Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.

Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.

Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.

Käräjätuomari Jyrki Jylhän esteellisyys perustuu tuomareiden esteellisyydeestä annettuun lakiin sekä siihen, että katson Jyrki Jylhän henkilökohtaiseksi vihamieheksi, koska olen tehnyt hänestä rikostutkintapyynnön edellliselle polisiiylijohtaja Mikko Paaterolle, koska Ylivieska, tai Jokilaakson tai Oulun poliisi ei tutki asioita.

Käräjätuomari Jyrki Jylhä

Tuomarin esteellisyydestä
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riipumattomuus luo edelltykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
- jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on pättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.

Rikostutkintapyyntö

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2013/06/rikostutkintapyynto.html

Pyydän poliisiylijohtaja Mikko Paateroa tutkituttamaan onko Raahen seudun ulosottoviraston kihlakunnan ulosottomies Vesa Heikkinen ja kihlakunnanvouti Outi Ranta-Halvari syyllistyneet rikokseen, kun pyrkivät perimään rikoksella aikaansaatuja saatavia tietoisena siitä, että ne on saatu aikaan rikoksella. Teon tahallisuus täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Pyydän tutkimaan on Intrum Justitia Oy syyllistynyt rikokseen, koska ko, perintätoimisto on ollut tietoinen siitä, että ko. saatavat ovat syntyneet rikosten avulla. Toiminnan tietoisuus ja tahallisuus tekee asiasta rikoksen. Lisäksi asiat ovat riita-asioina käräjäoikeuden käsittelyssä joten ne eivät missään tapauksessa ole perintäkelpoisia.

Pyydän tutkimaan onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Jylhä syyllistynyt rikokseen, kun ei ole antanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä asioissa ja antanut yksipuolisen tuomion asiassa 17.5.2013 S12/8495. Käräjätuomari Jyrki Jylhä on palauttanut asian todistusaineiston Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt liittää alkuperäisen päätöksen asiakirja-aineistoon, koska nyt Rovaniemen hovioikeuteen valitettaessa sitä ei voi voida liittää alkuperäiseen päätökseen, koska todistusaineisto on palautettu Erkki Aholle. Teko on tahallinen, koska käräjätuomari Jyrki Jylhä teki asian tietoisesti ja toimi esteellisenä tuomari sen johdosta, että oli käsitellyt asioita ja ainakin kahdessa oikeudenkäynnissä aikaisemmin. Oikeudenkäynti ei voinut olla oikeudenmukainen, koska vastakanne jätettiin käsittelemättä ja todistusaineisto palautettiin Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt liittää oikeudenkäynnin asiakirjoihin, koska nyt käräjäoikeuden päätöksestä valitettaessa hovioikeuteen ei voida esittää sitä todistusaineistoa minkä perusteella käräjätuomari Jyrki Jylhä on tehnyt ratkaisunsa, koska todistusaineisto on palautettu Erkki Aholle. Lisäksi oikeudenkäynnistä on lähetetty 80 euron aiheeton lasku Erkki Aho. Oikeudenkäynti ei ollut oikeudenmukainen, koska käräjätuomari oli esteellinen ja todistusaineistoa ei käsitelty asianmukaisesti.

Toimitin täydellisen todistusaineiston poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle 8.7.2013 mennessä aikaisemman 07.06.2013 toimittamani aineiston lisäksi suoraan poliisihallitukseen poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle.

Kalajoella 24.06.2013

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuutettu ( 7.s kausi)

Lankilantie 25 B 5

85100 KALAJOKI

Tiedoksi Raahenseudun kihlakunnanulosottomies Vesa Heikkinen, kihlakunnanvouti Outi Ranta-Halvari ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Jylhä

Lisäksi totean,että olen vetänyt kanteeni ulosottomies Vesa Heikkistä vastaan pois Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta. Siksi ihmettelen miksi se on edelleen mukana vaikka olen sen vetänyt pois. Päätös on siis siinäkin mielessä virheellinen.

Olen pyytänyt lukuisia kertoja käräjätuomari Jyrki Jylhältä lupaa oikeudenistunnon videokuvaukseen turvakseni oikeusturvani. Käräjätuomari ei ole vastanut minulle, mikä osoittaa sen, että hänellä on ollut ennakkoasenne asiaa ja toisuus siitä, etta asiassa tehdään ( on tehty, mutta julkistetaan) 4.2.2016 kansliapäätös.

Kalajoella 03.02.2016

Erkki Aho

Valtiopetos on tosiasia

Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa

Vakaan markan politiikka

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtionvarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?Koiviston konklaavi on valtiopetos?

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.

Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Heinonen. Palveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.

Toukokuun tuomarineuvoston kokous ei ollut ainoa laatuaan. Professori Kekkonen oli – Koivisto-kriittisyydestään huolimatta – erään kokouksen pääalustajana. Tuolloin käsiteltiin lähinnä talousrikoksia ja niiden tutkintaa. Presidentti ei kuitenkaan päässyt paikalle, vaan iltaa isännöi oikeusministeri Matti Louekoski. Lopulta hänellekin tuli kiire, ja emännäksi siirtyi Tarja Halonen.

Iltalehdessä 15.8.2005 Postipankin ex-pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa syyllisyytensä pankkikriisiin.
Soitin europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäelle ja kysyi ns. Koiviston konklaavista. Jäätteenmäki sanoi ettei hän ole juuri tuohon palaveriin osallistunut, mutta hän on osallistunut vastaaviin palavereihin. Tästä voidaan päätellä, että pankkikriisin ja suuren laman totuuden salaaminen on poliittisesti yhteisesti sovittu salaisuus. Mukana asioiden salaamisessa on kaikki poliittiset puolueet. Oikeuslaitos on alistettu poliittisen valvonnan alaisuuteen. Tästä kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä 2/2002 käräjätuomari Jussi Nilsson.
Asiapaperit salaisiksi

Presidentti Mauno Koiviston presidentin linnassa 6.5.1992 järjestetyn ”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston pyynnöstä ja tasavallan presidentti Tarja Halosen määräyksestä.
- Selvästihän Koivisto halusi vaikuttaa siihen, että oikeuslaitos ei tekisi pankkien kannalta hankalia ratkaisuja, muistaa professori Jukka Kekkonen vuosikymmen takaisen keskustelutilaisuuden ilmapiiristä.
Myös professori Heikki Ylikankaan mukaan Linnan tilaisuuden tarkoituksena oli koolle kutsuttujen arvovallalla painostaa Korkein Oikeus tekemään Koivistolle mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa. Koiviston palaverissa linjattiin pankkikriisiin liittyvä oikeuskäytäntö pankkeja suosivaksi ja velallisia tainnuttavaksi. Terveetkin pienyritykset olivat pankeille lainsuojatonta riistaa. Luotot pantiin kerralla maksuun, vakuudet rosvottiin laillisesti pankeille, jotka realisoivat ne päivän hintaan ja kirjasivat voitot hyväkseen.

Jos Koiviston seminaari kestäisi päivänvalon niin miksi asiakirjat on pitänyt julistaa salaisiksi.Salaiseksi julistettu SSP-Sopimus

Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimi joillakin seuraavista toimialoista, niin pankeille annettiin vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin: kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta, muu sijoittaminen, rakentaminen, vähittäiskauppa, hotelli- ja ravintolatoiminta, vapaa-aikatoiminta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministerinä toimi Iiro Viinanen ja kauppa- ja sisäministerinä Mauri Pekkarinen. Nämä kolme ministeriä muodostivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuren lamassa toteutettiin Suomen historian suurin omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14 500 valitsi lopullisimman ratkaisun. Katkeraa kansaa kasvaa jo kahdessa sukupolvessa.

”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa”

Keski-Pohjanmaan Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.

MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoo näin: ”Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistu kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.

Pankit puhdistivat mahdolliset ja epävarmat saatavansa pankkituen avulla ja samalla poistettiin markkinoilta 60 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla aiheutettiin puolen miljoonan työttömän armada Suomeen. Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja omaisuutensa. Luonnollisesti menettelystä kärsivät heidän läheisensä, sukulaisensa, tuttavansa, takaajansa, yrityksen työntekijät, toiset yritykset, tavarantoimittajat, yhteistyökumppanit sekä kunnat, jotka menettivät verotuloja. Kerrannaisvaikutukset olivat valtavat.Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä

Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. On syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosasto, johtaja Olavi Änkö ja hallitusneuvos Sakari Arkio sekä KTM:n kansliapäällikkö Matti Wuoria.

Talonrakennusalalla kysyntä romahti vuoden 1989 14 000 talopaketista vuoden1995 2900 talopakettiin. Ylikapasiteettia muodostui rajusti. Vuoden 1992 tilinpäätöksien mukaan Suomen Taloteollisuuden tulos oli 80 miljoonaa markkaa miinuksella ja vierasta pääomaa oli 214 miljoonaa markkaa, Honkarakenne Oy oli miinuksella 30 miljoonaa ja vierasta pääomaa oli 242 miljoonaa markkaa, Pyhännän Rakennustuote Oy oli miinuksella 20 miljoonaa markkaa ja vierasta pääomaa oli 100 miljoonaa markkaa. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka tappio oli vuonna 1992 vain miljoona markkaa tappiolla ja vierasta pääomaa oli 36 miljoonaa markkaa.

Kera Oy:ssä päätettiin poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy, koska sillä oli vähiten velkaa eikä sillä ollut vahvoja taustavoimia, koska se oli vasemmistotaustainen perheyritys. Alavieskan Puurakenne Oy joutui velkasaneeraukseen ja velkasaneeraus keskeytettiin vastoin tehtyjä sopimuksia.

Velkasaneerausmiehet asianajajat Juhani Tuomaala ja Lauri Ylipukki rahastivat muutaman kuukauden työstä reilusti yli miljoona markkaa. Sellaista rahastusta ei kestä hyvänkään talouden omaava yritys.
Alavieskan Puurakenne Oy piti Vaasan käräjäoikeuden velkasaneerauksen keskeyttämispäätöstä vääränä. Käräjäoikeus oli jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tehdyn työn. Tulopuolta ja ennusteita käräjäoikeus ei huomioinut.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi oli hyväksytty rahoituslaskelma, jonka olivat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Säästöpankki- SSP Oy:n edustajat. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä, että velkasaneeraus keskeytettiin. Velkasaneerausmiehet olivat estäneet myymästä Alavieskan Puurakenne Oy:tä sen omistamia Suomen Betonikattotilli Oy:n osakkeita. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan hinnalla. Sen sijaan velkasaneerausmiehet lisäsivät kaikin keinoin yrityksen kuluja jotta yritys saataisiin mahdollisimman nopeasti konkurssiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä arvelee, että velkasaneerausmiehet estivät 100 talokaupan syntymisen. Tästä kaupasta olisi ollut mahdollisuus saada kaksi miljoonaa markkaa etumaksua. Alavieskan Puurakenne Oy piti saada konkurssiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tahdosta. Alavieskan Puurakenne Oy oli Keski-Pohjanmaan Säästöpankin asiakas. SSP-sopimuksessa ko. säästöpankin saatavat siirtyivät Arsenal Oy:lle.

Koiviston konklaavi – salatut sopimukset

Vakaan markan politiikka johti Suomen taloudelliseen katastrofiin. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 6.5.1992 oikeusjärjestelmän edustajia presidentinlinnaan kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niistä johtuvissa rikosasioissa. Kokouksessa puhetta johti silloinen Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen.

Pyysin tasavallan presidentti Tarja Haloselta tuon kokouksen pöytäkirjoja todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn. Vetosin EY:n tuomioistuimen päätökseen niin sanotussa Fortum asiassa 15.7.2003. Tasavallan Presidentti Tarja Halonen julisti asiakirjat salaisiksi minulle 24.10.2005 lähettämässään kirjeessä. Perusteluna oli presidentti Mauno Koiviston pyyntö.Säästöpankkisopimus

Pankkikriisin varjossa Suomessa suoritettiin vallankaappaus, jossa pankeille annettiin valtuudet jakaa kansalaisten varallisuus haluamallaan tavalla. Poliittisen siunauksen ohjeistus sai Esko Ahon hallituksen ministerivaliokunnalta, johon kuului pääministerin lisäksi valtionvarainministeri Iiro Viinanen, ministerit Mauri Pekkarinen Keskusta, Jan-Erik Enestam Ruotsalainen kansanpuolue ja Toimi Kankaanniemi Kristilliset. Menettelyn osana solmittiin 14.10.1993 SSP:n pilkkomissopimus, mikä valtion puolesta allekirjoitettiin 22.10.1993. Sopimukseen sisältyi nimetyillä aloilla toimivien yritysten vapaa realisointioikeus. Tuomioistuinten tehtäväksi jäi tuomita pankkien vaatimusten mukaan. Laillisuusvalvojat ja valtakunnansyyttäjä varmistivat lainrikkojen syytesuojan. Säästöpankkisopimus julistettiin salaiseksi. Käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoitti Lakimiesuutiset lehdessä n:o 2 vuonna 2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen.Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa

KEP:n Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 väliotsikossa mainitut sanat. Korpela jatkaa, että ”katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.

MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoi näin ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.Jälkien peittely

Säästöpankkien pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1993 perustettiin ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin n. 3600 lainaa ja kesäkuuhun 1994 mennessä n. 34 000 lisää. Kaikkiaan Arsenaliin siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille m. 50 miljardin pankkituella eli kansalaisten maksamilla verovaroilla. Arsenal sai salaiseksi valtiontalouden tarkastusviraston raportin sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastasi ministeri ja silloinen Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi Anne Siimes.

Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta.
Nyt näitä saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.
Erikoista kauppakirjassa on se, että ministeri myi nämä ongelmaluotot vaikka Arsenal Oy:llä oli oma toimiva johto. Kauppasopimukseen sisältyy vielä ns. korvausklausuuli, jonka mukaan jos sopimus puretaan niin koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Tämä korvausklausuuli on perustuslain vastainen.

Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvun 1-3 %:ssä (petos). Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa v. 2000. Siinä todetaan, että n. 1000 tarkastetusta reklamaatiosta n. 100 todettiin aiheellisiksi. Lainaa ei ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin liittyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.

Keskipohjan Aluesäästöpankin johtaja Veikko Korpela on antamassaan haastattelussa myöntänyt pankkien perineen velkoja kahteen kertaan. Samaan perintäongelmaan on kiinnitetty huomiota myös Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuodelta 2000 ja oikeusturva-asian neuvottelukunnan kertomuksessa vuosilta 2000-2001. Postipankin entinen pääjohtaja Seppo Lindblom tunnustaa syyllisyytensä Iltalehden haastattelussa 15.8.2005. Kristillisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi myöntää, että pankit toimivat rikollisesti. Pankit saattoivat vapaasti lähes ilman kontrollia laittaa ongelma-asiakkaidensa luottoja tuohon roskapankin (Arsenalin) piikkiin ja saada valtiolta täysimääräisen korvauksen noista ongelmaluotoista, jotka se laittoi tuohon roskapankin piikkiin. Lisäksi pankki tuhosi näiden ongelmaluottoja ottaneiden yrittäjien yritykset ja omaisuuden sekä takaajien omaisuuden. Roskapankin piikki oli auki ja rahalla ei ollut mitään takarajaa, sanoo kansanedustaja Kankaanniemi. Nyt on päästy lamasta ulos, pankit ovat rikkaita, mutta laman todelliset uhrit ovat hoitamatta, jatkaa Kankaanniemi. Se on Lipposen kahden hallituksen häpeä.

Johtopäätökset

Suomessa pankkikriisi kosketti noin miljoonaa ihmistä, jotka joutuivat kärsimään Suomen talouden ja poliittisten päättäjien virhearvioinneista. Hinta on monen osalta äärettömän korkea. Pankkikriisi jätettiin selvittämättä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että asiasta on poliittinen sopimus suurimpien puolueiden sekä Kristillisten, Vasemmistoliiton sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen kesken. Menettely on törkeä kansalaisten perusoikeuksien ja oikeusturvan loukkaus. Se on ihmisoikeussopimusten vastainen menettely.

Pankkikriisin peitellyt paperit

Antti-Pekka Pietilä on kirjoittanut kirjan Pankkikriisin peitellyt paperit.
Kirjan mukaan kansantaloustieteilijät Seppo Honkapohja ja Erkki Koskela ovat painokkaasti sitä mieltä, että huonon talous- ja rahapolitiikan seurauksena suomalaisen menestyksen kupla paisui kuin ilmapallo. Kun se lopulta puhkesi, markka devalvoitiin, valuutta pakeni maasta, valuuttaluottojen ottajat kaatuivat konkurssiin ja kansalaiset ajautuivat jättimäiseen työttömyyteen. Huonosta talouspolitiikasta kehittyi ensin valuuttakriisi ja sen jälkeen pankkikriisi.
Iiro Viinanen oli yksi päätoimijoista
"Hätä ei lukenut lakia, eikä kuolemanpelossa kaihdettu keinoja", sanoo Iiro Viinanen, joka oli valtionvarainministerinä suuren laman ja pankkikriisin aikana 1990-luvun alussa. Hän oli purkamassa pommia, joka oli viritetty vuosina 1986-1991 eli ennen hänen ministerikauttaan. Valuuttaluottojen vyöry kulki läpi kansantalouden ja yrityskentän. Halvaksi rahaksi luullut valuuttaluotot muuttuivat vääräksi rahaksi, kun markan arvo romahti ja velkapommi räjähti. Valuuttaveloista kehkeytyi Suomen taloushistorian suurin yksittäinen katastrofi, josta kehkeytyi pankkikriisi.
Pankkikriisin sumeisiin kohtiin kuuluu valuuttavelallisten taloudellinen ja oikeudellinen kohtalo. Sitä ei ole juurikaan selvitetty, koska devalvaatioista hyötyjien määrä on ollut lukumääräisesti paljon suurempi kuin tappioista kärsineiden määrä. Vähemmistöön jäävän kansanosan asema on aina kurja. Syrjäytyneet elävät hyvinvoinnin ja hyväksynnän marginaalissa. He ovat eläneet velkahelvetissä.
Valtionvarainministeriön, valtion vakuusrahaston ja Suomen Pankin virkamiehet sekä Esko Ahon hallituksen ministerit myöntävät yksityisissä keskusteluissa, ettei pankkien pelastaminen ja valuuttavelallisten kohtelu mennyt lain mukaisesti.

Björn Wahlroos pääkonna?

SYP kauppasi 1990-luvun vaihteessa asiakkailleen miljardeittain valuuttakoriluottoja. Valuuttaa tungettiin markkinoille. Samaan aikaan pankki kaatoi suurilla operaatioilla markkaa kohti devalvaatiota, jonka pankki tiesi aiheuttavan valuuttaluottoja ottaneille asiakkailleen kasapäin konkursseja.
Pankki itse suojasi oman valuutta-asemansa, koska ennusti markan taipuvan jossain vaiheessa. Sen sijaan asiakkailleen SYP:n johtajat vakuuttivat, että lainojen taustalla oleva valuuttakori antaa riittävän suojan.
Pankille itselleen devalvaatiosta ja asiakkaiden valuuttaluotoista ei siis tullut tappiota, vaan suuria voittoja. Asiakkaiden konkursseista tappioita tuli sitten sitäkin enemmän. Kun ongelmat muuttuivat kriisiksi juuri Björn Wahlroos perusteli arvovaltaisille päättäjille, miksi pankit pitäisi pelastaa. Presidentti Mauno Koivisto järjesti talousseminaarin presidentinlinnassa 2.3.1992. Mukana olivat Postipankin pääjohtaja Seppo Lindblom, SYP:n emopankin Unitaksen johtaja Vesa Vainio ja KOP:n pääjohtaja Pertti Voutilainen. Tilaisuudessa Bjorn Wahlroos avasi pankkikriisin syvimmän olemuksen arvovaltaiselle päättäjäjoukolle. Wahlroosilla oli ratkaiseva rooli, kun pankinjohtajista koostuvat ryhmä päätti, miten valtio pelastaisi pankit niiden itsensä aiheuttamista ongelmista.
Näin siis markan kaatumiseen keskeisesti vaikuttaneista miehistä tuli maan hallituksen tärkeitä neuvonantajia, kun piti korjata markan kaatumisen aiheuttamat tuhot. Wahlroosin perustelut hyväksyttiin laajasti ja nopeasti. Pääministeri Ahon hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätyi samaan lopputulokseen kuin Wahlroosin analyysi.
Eikä tässä vielä kaikki. Valtiovarainministeriössä heräsi ajatus, että valtion antama pankkituki voitaisiin vaihtaa osakkeiksi. Silloin SYP alkoi kiireellä suunnitella konsernirakenteen myllertämistä niin, että valtio ei pääsisi käsiksi yhtiön omaisuuteen. Tämän projektin vetäjä oli kirjan mukaan Wahlroos.
SYP pelastautui rukkaamalla rakennettaan, hinnoittelemalla uudelleen omaisuutensa ja muuttamalla nimensä niin taidokkaasti, että asiakkaat eivät sitä huomanneet. Suomen Yhdyspankin rakenneuudistus toteutettiin siten, että käyttöön otettiin pankin vanha nimi Pohjoismaiden Yhdyspankki. Sille siirrettiin Suomen Yhdyspankin koko pankkitoiminta. Tämän seurauksena Pohjoismaiden Yhdyspankista tuli Suomen Yhdyspankin tytäryhtiö ja emoyhtiönä toimineen Suomen yhdyspankin nimi vapautui ja Pohjoismaiden Yhdyspankki voitiin muuttaa takaisin Suomen Yhdyspankiksi. Voitot pantiin toiseen taskuun ja tappiot toiseen. Järjestelyn jälkeen pankkitoimintaa voitiin jatkaa perinteisenä Suomen Yhdyspankkina. Emoyhtiö Unitaksen palvelukseen jäi vain parikymmentä henkilöä hoitamaan konsernihallintoa ja arvokkaita omaisuusmassoja. Tytäryhtiönä toimiva Suomen Yhdyspankki harjoitti varsinaista pankkitoimintaa. Valtionvarainministeriössä jäi vahingossa tai tahallaan huomaamatta, että vaihtoon olisivat tulleet SYP:n eivätkä Unitaksen pörssissä noteeratut osakkeet.
SYP teki vekseleistä väkisin velkakirjoja. Rata hyväksyi SYP:n toimet. SYP oli lain yläpuolella. Suurpankki velkoi asiakkailtaan 8 miljardia markkaa kyseenalaisin perustein.

Kymmenen miljardia tukea vahingossa
A-P Pietilän kirja antaa raadollisen kuvan siitä, miten poliitikot, pankkivalvojat ja oikeuslaitoskin olivat pankkien juoksutettavissa pankkikriisin aikaan. Uskomaton esimerkki tästä on pankkien saama anteeksianto maksamattomista veroista. Verottajan mukaan pankit olivat jättäneet maksamatta leimaverot liikkeelle laskemistaan sijoitustodistuksista.
Tuolloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen sai 4.2.1993 Verohallituksen laskelmat, että kymmeneltä vuodelta maksamatta jääneiden leimaverojen yhteissumma oli jopa 10 miljardia markkaa eli yli 1,5 miljardia euroa.
Viinanen ymmärsi, että pelkästään tieto tuosta voisi kaataa suurissa vaikeuksissa olevia pankkeja ja aiheuttaa hätätilan. Yksikään pankki ei olisi pystynyt maksamaan laiminlyöntejään.
Viinanen ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Eino Keinänen päättivät, että leimaverot on pakko antaa anteeksi.
Anteeksiannosta laadittiin pikaisesti lakiesitys, joka eteni keväällä eduskuntaan. Pietilän mukaan kansanedustajat olivat tietämättömiä (kuten tänäänkin asioista) ongelman laajuudesta. On todennäköistä, että kansanedustajat eivät ymmärtäneet mitä päättivät. Hallituksen lakiesityksessä todettiin, että lainmuutoksella ei ollut taloudellisia vaikutuksia.
Eduskunta hyväksyi lain juhannuksen alla kansanedustajien loman edellä ilman sen suurempaa huomiota.

Presidentti Koivisto käskytti tuomareita ja painosti oikeuslaitosta

Miksi tuomarit taipuivat, kun Koivisto vaati pankeille oikeutta ja velallisille tuomioita? Presidentti ei halunnut helpottaa kansalaisten ahdinkoa kuin oikeusministerin painostuksesta. Tuomioistuinten ja tuomareiden toiminnassa on nähtävissä selviä muutoksia vuoden 1992 jälkeen, kun tarkastellaan tehtyjen ratkaisujen sisältöjä ja perusteluja.
Valuuttavelallisten näkökulmasta mielenkiintoiseksi ajankohdaksi muodostuu kevät 1992, jolloin presidentti Mauno Koiviston aktiivinen rooli pankkikriisin hoidossa tuli esille erikoisella tavalla. Presidentti ei ollut tyytynyt pohtimaan vain pankkikriisin taloudellisia vaikutuksia ja seurauksia, vaan hän myös vaikutti muiden tahojen päätöksentekoon. Koiviston näkökulmasta tuomioistuimista oli kehittymässä liian keskeinen tekijä pankkikriisin selvittelyssä.
Presidentinlinnaan kokoontui 6. toukokuuta tuomioistuinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia sekä presidentin kanslian henkilökuntaa. Mukana oli myös korkeimman oikeuden täysivaltainen kokoonpano: presidentti Olavi Heinonen ja oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Per Lindholm ja Mikko Tulokas, joka oli juuri nimitetty korkeimman oikeuden jäseneksi.
Paikalle saapui myös korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) hallitusneuvos Pekka Hallberg, josta myöhemmin tuli KHO:n presidentti. Lisäksi mukana oli viisi muuta alempien oikeusistuinten jäsentä: Itä-Suomen hovioikeuden presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan hovioikeuden presidentti Erkki Rintala, Oulun lääninoikeuden ylituomari Olli Karikoski, Kuopion raastuvanoikeuden pormestari Juha Kettunen ja Rovaniemen tuomiokunnan kihlakunnantuomari Markku Arponen. Kaikkiaan osanottajia oli kolmisenkymmentä.
Tilaisuudessa käsiteltiin tuomioistuinten yhteiskunnallista vallankäyttöä ja riippumattomuutta sekä arvioitiin tuomioistuinten toimintaa yleensä. Työjärjestyksestä huolimatta tilaisuuteen ei ollut kutsuttu oikeusministeriön edustajia, hallituksen ministereitä tai muitakaan poliitikkoja.
Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Heikki Ylikangas oli yksi osanottajista. Hän on selostanut tilaisuuden tarkoitusta ja luonnetta seuraavasti: "Tilaisuuden tarkoitus oli tasavallan presidentin ja - mikäli mahdollista - mukaan kutsuttujen henkilöiden arvovallalla painostaa Korkein oikeus tekemään Koiviston mieleinen ratkaisu pankkeja koskevassa asiassa." Tällä Ylikangas viittaa Koiviston aikaisemmin esittämään näkemykseen, jonka mukaan pankeilla pitäisi olla oikeus yksipuolisesti nostaa lainakorkoja. KKO oli tehnyt vain kuukautta ennen Koiviston järjestämää tilaisuutta päätöksen, joka tuki lainanottajien oikeuksia.

Koiviston puhuttelu muutti tuomioiden linjaa

Koivisto oli Pietilän mukaan hyvin vihainen tuomareille, jotka olivat ottaneet päätöksissään kuluttaja-asiamiehen roolin. Koiviston mukaan tuomioistuinten olisi pitänyt huomioida lain lisäksi pankkien taloudellinen asema ja kansantaloudelliset näkökulmat.
Olavi Heinonen oli kirjan mukaan äärimmäisen kiusaantunut keskustelusta. Pietilän mukaan Koiviston nuhtelu johti siihen, että tuomioistuimet alkoivat tulkita lakia pankkien eduuksia ja velallisten vahingoksi yhtä tapausta lukuun ottamatta.
Koiviston keskustelut on tallennettu Koiviston omaan arkistoon, jossa on nauhoitukset ja kirjoitetut muistiot. Tasavallan presidentti Tarja Halonen päätti heinäkuussa 2002, että asiakirjoja ei luovuteta ulkopuolisille.
Myöhemmin Koivisto on kirjan mukaan muistuttanut, että oikeuslaitoksen pitää ottaa kantaa heikomman puolesta vahvempaa vastaan. Koiviston ajatuksissa tuomioistuimen olisi pitänyt ottaa huomioon, että pankkikriisin aikaan pankeista oli tullut heikompi osapuoli.

Oikeuslaitos päätti pankin tarpeen mukaan

Oikeuslaitoksen juoksuttamisesta kirja antaa herkullinen esimerkin, joka liittyy pankkien asiakkailleen myymiin valuuttakoriluottoihin. Suuri osa noista luotoista oli vekseleitä. Korkein oikeus oli jo kuitenkin vuonna 1989 päättänyt, että vaihtuvaan pääomaan perustuva korivaluuttavekseli on pätemätön. Pietilän kirjan mukaan kymmenet tuhannet lainasopimukset perustuivat pätemättömiin papereihin.
Siitä huolimatta pankit kauppasivat vastaavia tuotteita kiihtyvällä tahdilla. Yksi vekselimuodon suosion syy oli, että niistä ei pitänyt maksaa leimaveroa. Kun devalvaatio räjäytti asiakkaiden valuuttavelan markka-arvon pilviin, alkoi erikoinen kiista. Osa asiakkaista huomasi, että lain mukaan vekselivelan määrä pitää olla tiedossa jo sopimusta tehtäessä. Devalvaatio ei siis voi nostaa vekselivelkaa sovittua suuremmaksi, vaan asiakkaan pitäisi selvitä velasta maksamalla vain vekselissä sovittu markkasumma.
Tällainen kanta jäi voimaan eräässä kiistassa Kemin raastuvanoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa. Korkein oikeus ei antanut pankille valituslupaa. Tuosta päätöksestä välittämättä pankit vaativat kaikilta muilta asiakkailtaan devalvaatiolisän. Myöhemmässä vaiheessa pankit kuitenkin väittivät, että vekseli ei olekaan enää vekseli, vaan normaali luotto. Pankit saivat oikeuslaitoksen puolelleen.
Kun verottaja puolestaan vaati luotoista maksamattomia veroja, pankki onnistui todistamaan oikeudessa, että kyseessä on vekseli. Näin siis SYP onnistui Pietilän mukaan vakuuttamaan Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, että kyseessä olivat vekselit ja Korkeimmalle oikeudelle, että kyseessä ovat luotot. Suomen korkeimmat tuomioistuimet pitivät papereita erilaisina aina sen mukaan, mikä oli pankille edullisinta.

Valuuttavelalliset elävänä hirressä rikosten uhreina

Valuuttavelallisten kohtaloksi koitui Suomen markan devalvaatio, jota ei koskaan pitänyt tulla. Suomen Pankki ja pääministeri Esko Ahon hallitus vakuuttivat yhdessä presidentti Mauno Koiviston kanssa, että vahvan ja vakaan markan politiikka on kansantalouden ja hyvinvoinnin ankkuri.
Pohja kuitenkin petti, ankkuri irtosi, markka devalvoitiin ja päästettiin kellumaan. Tapahtumien virta alkoi viedä valuuttavelallisia. Tulvan paisuessa mukaan tempaantui satojatuhansia suomalaisia, joiden velat kasvoivat ylivoimaisen suuriksi. Lopulta pankki pani heidän omaisuutensa pakkomyyntiin. Vuonna 1994 ulosotossa oli yli 500 000 suomalaista, kun "normaalina" voidaan pitää vuoden 2006 tasoa, noin 200 000.
Valuuttaluottojen perintä on ollut poikkeuksellinen tapahtuma, ja sen yhteydessä on myös koeteltu Suomen kansainvälisten valtiosopimusten pitävyyttä. Tuomioistuinten tuomarit eivät ole tutkineet tai ymmärtäneet, minkälaisista asiakirjoista korivaluuttavekseleissä oli kyse. Valtionvarainministeriö ja pankkitarkistajat ovat edesauttaneet epäselvyyksien luomisessa. Tarkoitus ja tavoite ovat ohittaneet Suomen lain. Kun otetaan huomioon pankkien, pankkiviranomaisten ja poliittisen vallan yhteistyö lainsäädäntötyössä, niin tästä paljastuu suuren luokan operaatio. Valuuttavelkojen jälkien seuraaminen vie lukijan Suomen taloushistorian synkimpään ajanjaksoon, suureen lamaan ja pankkikriisiin, jonka selvittelyyn osallistuivat maamme silloiset huippupolitiikot. Heidän tekonsa ja kommenttinsa vaikuttivat valuuttavelallisten järkyttävään kohtaloon.
1980-luvun talouspoliittisen kokeilun, vakaan markan ylläpidon kustannukset toteutuivat satojen miljoonien markkojen tappiopottina. Se kaatui lyhentämättömänä ensin valuuttavelallisten ja sen jälkeen veronmaksajien syliin. Ihmettelyn määrä lisääntyi, kun 1990-luvun puolivälissä käynnistettiin useita lainsäädäntöhankkeita, joilla tehtiin hyväksyttäviksi pankkikriisin aikana kiireessä tehdyt ja toteutusaikanaan lainvastaiset ratkaisut.
Lähde mm.
A.-P. Pietilä: Pankkikriisin peitellyt paperit, ISBN 978-951-884-443-6, julkaistu 22.5.2008

Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?

Seppo Konttisen kirja Salattu pankkituki ja sitä seuranneet ohjelmat Ajankohtainen kakkonen 13.2.2008 ja A-Zoom 15.2.2008 nostivat uudelleen esille niin sanotun Aktiv-Hansakaupan.

Ajankohtainen kakkonen kertoi 13.2.2008, että 1990-luvun laman aikana Suomessa velkaantui yli 120 000 ihmistä, joista kolmasosa oli yrittäjiä. Lopputuloksena oli henkilökohtaisia katastrofeja: ulosottoja, avioeroja, alkoholismia, jopa itsemurhia. Suurin osa ylivelkaantuneista on kuitenkin sinnitellyt velkataakkansa alla. Tänä vuonna asioiden piti muuttua. Vuodenvaihteessa astui voimaan säädös velkojen lopullisesta vanhenemisesta, jonka piti armahtaa lamavelalliset.

Mutta ihan niin ei taida käydä. Velkaneuvojien arvion mukaan mukaan laman vuoksi velkaantuneista vapautuu maaliskuussa korkeintaan joka kymmenes. Muilla pankkikriisin maksutalkoot jatkuvat vielä vuosia.

A-Zoom jatkoi perjantaina 15.2.2008 keskustelua: Pankkivangit. Joko lamavelallisten pankkivankeus vihdoin päättyy? Reportaasi jättivelkojen painamista kansalaisista ja päättäjistä, jotka katosivat.
Studiovieraana oli salaisesta pankkituesta pamfletin kirjoittanut taloustoimittaja Seppo Konttinen.Mikä on Aktiv Hansa-kauppa?

Arsenal sai valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi sillä perusteella, että sille voi koitua vahinkoa raportin julkistamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan markan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle. On todennäköistä, että raportissa oli vain jäävuoren huippu. Raportin salaamisesta vastaa ministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes. Syyllistyikö ministeri Siimes rikollisten suojeluun suostuessaan asioiden julistamiseksi salaisiksi? Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Nämä 12,2 miljardin saatavat (76 000 saatavaa) myytiin 5 %:lla todellisesta arvosta. Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta vapautua veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Luottojen myymisestä ei ole virallista päätöstä.

Helsingin Sanomien 1.4.2000 julkistaman uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siten perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 36 luvun 1-3 §:ssä (petos). Kysymys on törkeästä petoksesta, jos asiaa tarkastellaan Suomen rikoslain pohjalta. Jo maksettujen lainojen perimisestä on raportoitu Arsenalin tarkastusvaliokunnan kertomuksessa vuonna 2000: tuhannesta tarkastetusta reklamaatiosta noin kymmenesosa todettiin aiheellisiksi; lainaa ei enää ollut olemassa. Lisäksi noihin myytyihin saataviin sisältyi valtava määrä yrittäjien velkoja, mikä merkitsee sitä, että nuo yrittäjät ovat lopun elämäänsä velkahirressä ja Suomessa on yrittäjäpula.

Kauppasopimukseen sisältyi myös klausuuli, jonka mukaan, jos kauppasummaa pienennetään Suomen valtion toimenpitein, koko kauppasumma laukeaa maksettavaksi. Sidottiinko tällä klausuulilla jo lainsäädäntövaltaakin? Ylittikö sopimus laillisuuden rajat? Miksi asiakirjat on julistettu salaisiksi vuoteen 2025 saakka? Onko kysymyksessä rikosten peittely ja rikollisten suojelu ja törkeä petos?Torkeä petos?

Omaisuudenhoitoyhtiöt Arsenal Oyj, Arsenal-SSP Oy ja Arsenal-Silta Oy myivät 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla yhteensä noin 76 000 saatavaa, pääoma-arvoltaan noin 12 miljardia markkaa, 600 miljoonalla markalla Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kysymyksessä oli siis Suomen oloissa erittäin suuri kauppa. Kaupalle antoi hyväksyntänsä omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistajan puolesta toinen valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimes. Aiemmin hän oli ilmoittanut, että saatavia ei myydä ulkomaalaisille perintäyhtiöille. Näin lienee kuitenkin tosiasiassa tapahtunut. Arsenal-kauppojen alkuperäistä kauppahintaa on pidettävä kohtuuttoman alhaisena. Velalliset olisivat lähes poikkeuksetta olleet valmiit ostamaan itsensä vapaiksi maksamalla viisi prosenttia myydyistä veloistaan vapaaehtoisesti. Tätä tarkoittanut todellinen sovintomenettely olisi ollut myös omaisuudenhoitoyhtiöt omistavan valtion kiistaton etu. Nyt taloudelliset tappiot koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettaviksi, kun taas voitot siirtyvät perintäyhtiöiden ulkomaalaisten omistajien hyödyksi. Kansantaloudenkin tappiot lienevät mittavat. On syytä epäillä, että Aktiv Hansa kaupalla peiteltiin Arsenalin ja pankkien rikolliset toimet.Oikeusministeri Tuija Braxin lausuma rakennuslehdelle

Ulosottolain 3:6 §:n muutoksen esteenä on Arsenal velkojen (Suvi-Anne Siimeksen allekirjoittaman) myyntisopimuksen ehto, joka estää myyjää (valtiota) muuttamaan lakeja ostajan ostettujen saamisten arvoa heikentävästi. Tämä lainmuutosehto koskee muun muassa ulosottolakia.Mikäli lakia muutetaan joutuu myyjä korvaamaan ostajalle kaupan kohteen käyvän arvon. Tämä info oli jo vuosia sitten eduskunnan käytäväkeskusteluissa, kun ensimmäisen kerran mainittua pykälää pyydettiin muuttamaan.Perustuslain vastainen sopimus

Kauppaehtoihin sisältyvän sitoumuksen pidättäytymistä lainmuutoksilta on pidettävä myös kohtuuttomana ja vähintään kyseenalaisena myös valtiosääntöoikeuden kannalta. Kauppasopimus on Suomen perustuslain vastainen. Suomen perustulain 29 §:n mukaan kansanedustaja on toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. Menettely, jolle ministeri koko hallituksen puolesta on antanut hyväksynnän, näyttää sitovan veronmaksajille aiheutuvien lisätappioiden uhalla eduskunnan ja kansanedustajan lainsäädäntö- ja aloitevaltaa. Kuitenkaan eduskuntaa sitovia kauppaehtoja ei ole saatettu eduskunnan hyväksyttäviksi.

Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöiden saatavat. Ostajat ovat perineet saatavia noin 57 000 velalliselta. Perinnässä on myös sellaisia velkoja, joita ei ole pitkiin aikoihin yritettykään periä ja jotka ovat tulleet jo maksetuiksi joko velallisen tai takaajan toimesta tai muutoin, mutta joita koskevia velkakirjoja ei ole aikanaan asianmukaisesti mitätöity ja/tai palautettu velallisille. Toinen hämmästystä aiheuttanut asia on se, että Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ovat omaksuneet selkeästi muista velkojista poikkeavan menettelyn velkasovinnoissa. Nämä yhtiöt eivät tee ns. nollaohjelmia, eivätkä viittä vuotta lyhyempiä maksuohjelmia. Yleensä maksuohjelmat ovat kahdeksan vuoden mittaisia ja niissä on yleisenä pidettävästä menettelystä poikkeavia purkuehtoja.Näin Suvi-Anne Siimes vastasi
Suvi-Anne Siimeksen vastaus turkulaisen Kalevi Kannuksen kyselyyn:

"Arsenalin saatavakannan myyntiä on käsitelty esityksestäni hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kahteen kertaan syksyllä 1999 eli 29.11 1999 ja 8.12.1999. Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000. Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas."

Mainitun valiokunnan kokouksessa 29.11. mukana olivat Paavo Lipponen, Olli-Pekka Heinonen, Suvi-Anne Siimes ja Eva Biaudet. Kokouksessa 8.12.: Sauli Niinistö, Olli-Pekka Heinonen, Sinikka Mönkäre, Kalevi Hemilä, Suvi-Anne Siimes ja Erkki Tuomioja.Poliittinen salaisuus

Kysyin (siis minä Erkki Aho) kansanedustaja Toimi Kankaaniemeltä, miksi Aktiv Hansan kauppaan ei ole puututtu, vaikka on syytä epäillä kauppaa petolliseksi ja kauppa saattaa sisältää perustuslain vastaisen klausuulin. Kankaanniemi vastasi: ”Kaikki sen tietävät, mutta kukaan ei halua puuttua asiaan”. Onkohan tässä kysymys ns. ”hyvä-veli -järjestelmästä”, johon on päässyt osalliseksi yksi ”sisarkin” eli Suvi Anne Siimes?

Kaikki kansanedustajat ovat tietoisia siitä, että Suvi-Anne Siimeksen Aktiv Hansa-kauppa on rikollisesti tehty. Poliittiseen salaisuuteen kuuluu myös niin sanottu Koiviston konklaavi, jossa päätettiin, että pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Kaikki kansanedustajat tietävät salaisen SSP-sopimuksen, jonka mukaan pankeille annettiin vapaus poistaa markkinoilta yrityksiä (noin 60 000) ja laittaa saatavat valtion avoimeen pankkitukipiikkiin. Suomalaisilta on oikeudensaanti estetty myös sillä, että Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi on nimitetty valtakunnansyyttäjävirastosta väärillä tiedoilla Päivi Hirvelä. Näin suomalaiset eivät voi saada oikeutta EIT:ssäkään.
Oman rikollisen toimintansa suojelemiksi päättäjät perustivat niin sanotut maakuntajoukot.Useita rikostutkintapyyntöjä

Minun oikeustajuni mukaan Aktiv Hansa kauppa on tutkittava ja on selvitettävä sisältyykö siihen rikollista toimintaa. Olen toimittanut aineistot alkuvuodesta 2004 valtakunnansyyttäjävirastoon tutkija Pauli Mattilalle ja tutkinnanjohtaja Simo Kolehmaiselle sekä Keskusrikospoliisiin talousrikosyksikön päällikölle Tapio Kalliokoskelle. Tein tämän kaiken siksi, että minuun on otettu yhteyttä erittäin paljon ylivelkaantuneiden kohtuuttoman aseman parantamiseksi.

On täysin perusteltua vaatia, että valtio purkaa Aktiv Hansa-kaupan sekä vapauttaa ylivelkaantuneet kohtuuttomasta oikeustoimilain ja perustuslain vastaisesta asemastaan kokonaan. Silloin noin 76 000 ylivelkaantuneen asemaa helpotetaan ratkaisevasti. Yhteiskunnan kannalta meillä on varaa sijoittaa tähän 600 miljoonaa markkaa ja saada sitä kautta onnellisempi loppuelämä mahdollisille rikosten uhreille. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.

Aktiv Hansa-kaupan todistusaineistoa

Pankkikriisin osalta ns. Koiviston konklaavin on syytä epäillä täyttävän valtiopetoksen tunnusmerkistön. Tähän valtiopetokseen liittyvät myös salaiseksi julistettu SSP-sopimus, jonka Esko Ahon hallitus teki neljän pankin kanssa sekä Aktiv Hansa-kauppa, mitä todistusaineston perusteella voidaan pitää törkeänä petoksena ja kaikin puolin laittomana sopimuksena kuten allaolevasta ilmenee.

Tässä palaute arkistosta:
—– Alkuperäinen viesti —–
Lähettäjä: “Suominen Lea”
Vastaanottaja: kalevi.kannus
Lähetetty: 15. tammikuuta 2003 15:20
Aihe: Ministeri Siimekseltä
Tiedoksenne 29.11.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleet ministerit:Lipponen, Heinonen, Siimes ja Biaudet.
Toisessa 8.12.1999 talouspoliittisessa kokouksessa läsnäolleeet ministerit: Niinistö, Heinonen, Mönkäre, Hemilä, Siimes ja Tuomioja.
Käsittelyn pohjana oli saatavien myynnistä järjestetyn tarjouskilpailun tulokset, ja 8.12 kokouksessa valiokunta puolsi saatavakannan myyntiä Cargill Inc + Aktiv Hansalle, jonka kanssa kauppa toteutui ja kauppakirja allekirjoitettiin 31.3.2000.
Saatavakannan myynti perustui jo edellisen hallituksen aikana tehtyyn päätökseen ajaa omaisuudenhoitoyhtiön toiminta alas.
Suvi-Anne Siimes
terveisin
Lea Suominen
Ministeri Siimeksen erityisavustajien sihteeri
Valtiovarainministeriö
* * *

OTE kauppakirjasta 31.3.2000

Myyjät Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oyj
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oyj
Ostajat Aktiv Hansa Oy
C & A Finland Oy
Kaupan kohde
yhteensä noin 76.000 saatavaa
yhteensä noin 57.000 vastuussa olevaa
Myytyjen saatavien pääomat
yhteensä noin 12 miljardia markkaa
Kauppahinta
600 miljoonaa markkaa, joka myöhemmin on alentunut jonkin verran kauppakirjan ehtoihin perustuvien hinnanalennusten vuoksi
Ote kauppaehdoista
Kohta 4.2.3.2 Lainmuutos
Tämä kohta koskee kaikkia relevantin lainsäädännön mutoksia tai jokaista uutta lakia tai säädöstä (jäljempänä ”Lainmuutos”) tai mitä tahansa Suomen Eduskunnassa alullepantua virallista menettelyä sellaisen lainmuutoksen aikaansaamiseksi mukaan lukien muun muassa ulosottolain uudistaminen ennen vuoden 2008 loppua. Mikäli tällainen Lainmuutos taannehtivasti rajoittaa Ostajien kaupan kohteeseen kuuluvien saamisten tai panttivakuuksien täytäntöönpanoon, perintään, pakkorealisointiin tai pakkotäytäntöönpanoon käytettävissä olevaa aikaa lyhyemmäksi kuin 10 vuodeksi (10) siirtopäivästä lukien, niin silloin Myyjät ovat velvollisia tarkoituksella saattaa Ostajat samaan asemaan kuin he olisivat olleet, mikäli lainmuutosta ei olisi tapahtunut, korvaamaan Ostajille silloin jäljellä olevan kaupan kohteen käyvän arvon Lainmuutoksesta johtuvan alenemisen maksamalla Ostajille rahamäärän, joka vastaa kaupan kohteen arvioitua ja/tai todellista arvon alenemista.
Sellaisen Lainmuutoksen tai alullepannun virallisen menettelyn seurauksena Ostajat voivat milloin tahansa ennen vuoden 2008 loppua antaa Myyjille tiedoksi sitä koskevan ilmoituksen ja Myyjillä on velvollisuus neuvotella Ostajien kanssa sellaisen arvonalennuksen määrästä. Mikäli kyseisestä määrästä ei ole päästy osapuolten kesken kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa ilmoituksen tiedoksiannosta, kummallakin osapuolella on oikeus saattaa asia tämän sopimuksen 19 kohdan mukaisesti lopullisesti ratkaistavaksi.
19 VÄLITYSLAUSEKE
Tätä sopimusta kokevat kaikki riidat ratkaistaan lopullisesti Suomen välimiesmenettelylain (967792) mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sekä Ostajat yhteisesti että myyjät yhteisesti valitsevat kumpikin yhden välimiehen ja näin valitut välimiehet valitsevat välimiesoikeuden puheenjohtajan. Mikäli Ostajat tai myyjät eivät ole nimenneet välimiestään kolmen (3) viikon kuluessa välimiesmenettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta tai välimiehet eivät ole nimenneet puheenjohtajaa kolmen (3) viikon kuluessa vastaajan välimiehen nimeämisestä nimeää puuttuvan välimiehen tai puheenjohtajan Suomen Keskuskauppakamarin Välityslautakunta. Välimiesmenettelyn paikka on Helsinki ja välimiesmenettelyn kieli englanti.http://www.promerit.net/2013/01/18998/
http://kalevikannus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131235-ei-vain-armoa-vaan-oikeutta

Salainen pankkituki – pääkonna Mauno Koivisto

Suomen taloushistorian suurimmasta katastrofista ei ole kerrottu kaikkea. Seppo Konttinen tekee paljastuksia kirjassaan nimeltä Salainen pankkituki.

Konttisen esityksen mukaan poliittinen ja taloudellinen eliitti oli hämärtänyt kärsimysten vuodet. Käyttöön oli otettu vaikeasti ymmärrettäviä sanoja kuten rakennemuutos, muutostarve, talouden vakaus, pankkialan tervehdyttäminen tai markkinavoimat.

Pelkästään voittajien kertoma "totuus" on hallinnut pankkikriisivuosien historian kirjoittamista ja tilintekoa. Se on ollut liian yksipuolista.

Pääsyyllinen

Konttisen kirjasta tulee selvästi esille, että pankkikriisin konna on presidentti Mauno Koivisto, joka on vetänyt omaa rooliaan kaukana virallisten linjojen takana ja etäällä etusivujen uutisista. Pankkilait olivat peräisin Mauno Koiviston ensimmäisen hallituksen ajoilta.

Vuosien saatossa pankkien lainahanat olivat päästetty holtittomasti soljumaan, mikä johti pankit vararikon partaalle. Päättäjät eivät itsekään tienneet, mitä oltiin tekemässä. Vakaan markan politiikka ja holtiton rahamarkkinoiden vapauttaminen johtivat yli puolen miljoonan ihmisen työttömyyteen. Yli 60 000 yritystä hävisi markkinoilta, yrittäjien omaisuus ja elämäntyö tuhottiin. Tuhannet ihmiset päättivät päivänsä oman käden kautta. Toiset taas elävät näiltä sijoilta huippupalkoilla ja -eläkkeillä tässä samassa yhteiskunnassa.

Muut syylliset

Pankkikriisin todelliset taustat ovat harvojen ja valittujen tiedossa. Itsenäisyyden ajan suurimman laman yhteiskuntavaikuttajat olivatMauno Koivisto,
Harri Holkeri,
Erkki Liikanen,
Matti Louekoski,
Esko Aho,
Iiro Viinanen,
Ulf Sundqvist,
Seppo Lindblom,
Esko Ollila ja muita.

Entinen elinkeinoasiamies Esko Aho ja entinen pienyrittäjä Iiro Viinanen joutuivat mahdottoman tehtävän eteen.

Toiseen eliittiryhmään kuuluivat pankinjohtajat ja virkamiehetRolf Kullberg,
Sirkka Hämäläinen,
Jaakko Lassila,
Ahti Hirvonen,
Paavo Prepula,
Vesa Vaino,
Björn Wahlroos,
Pertti Voutilainen,
Pekka Laajanen,
Christopher Wegelius ja muita.

Missä he ovat nyt kun kultaiset kädenpuristukset on annettu ja ennenaikaiset suureläkkeet maksettu?Laman syy

Suomen Pankin entisen pääjohtajan Mauno Koiviston vetämä vahvan markan politiikka oli laman pääsyy.

Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg ilmoitti nimittäjälleen Mauno Koivistolle syyskuussa 1991, että hän jättää tehtävänsä jos markka devalvoidaan.

Valtionvarainministeri Iiro Viinanen löi 14.11.1991 vetoa, että ei devalvoida. Jos devalvoidaan, niin hän eroaa. Markka devalvoitiin. Viinanen ei eronnut. Puntila erosi ja Kullberg palkittiin myöhemmin korkealla kunniamerkillä.

Väärä politiikka nakersi palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten leipää.
Nuori pääministeri Esko Aho ilmoitti kesällä 1992, että pankit tullaan pelastamaan kaikissa olosuhteissa. Julkilausuma johti Suomen taloushistorian kaikkien aikojen suurimpaan kansalaisten varallisuuden uusjakoon salaa ja peitellysti.

Pankkiherrat linnaan

Koivisto kutsui linnaan maaliskuussa 1993 maan johtavat ekonomistit keskustelemaan talouspoliittisesta tilanteesta. Aina kun Koivisto halusi vaikuttaa asioihin, niin hän järjesti salaisen puhuttelun linnaan. Tästä johtamistavasta ei jäänyt merkkejä historian lehdille. Pankinjohtajat Seppo Lindblom, Vesa Vainio, Björn Wahlroos ja Pertti Voutilainen eivät tienneet tilaisuudesta poistuessaan, oliko kysymyksessä ollut ripitys vai niskalaukaus.

Näin alkoi isänmaan taloushistorian mittavin hämäysoperaatio: vastuu levitettiin, syyllisuus jaettiin, teot peiteltiin.Näytelmä Säätytalolla

Suomen pankkien tilaa pohdittiin valtioneuvoston kanslian asettaman pankkityöryhmän avulla. Siihen kuuluivat
valtiosihteeri Eino Keinänen,
ylijohtaja Jorma Aranko ja
puheenjohtajana Suomen Pankin Sirkka Hämäläinen.

Pankkien etuja ajoivatAhti Hirvonen,
Pertti Voutilainen,
Seppo Lindblom,
Pauli Komi ja
Kalevi Kauniskangas.
Sihteeri toimi Vesa Vihriälä.

Maaliskuun 18. päivä 1992 jätettiin Suomen EU-hakemus ja pankkityöryhmä jätti raporttinsa kahdeksan miljardin pankkituesta.

Samana iltana Säätytalolle asteli Kannuksen Kenedy Esko Aho adjutantteinaan Iiro Viinanen, Sirkka Hämäläinen ja Eino Keinänen.
Syytettyjen aitioissa istuivat rosvot - pankkien pääjohtajat. Tilaisuuden lopussa Aho hehkutti, että virheitä tehneet pankinjohtajat on pantava vastuuseen.

Pankkitukea hallinnoimaan perustettiin Valtion vakuusrahasto. Sen johtokuntaan kuuluivat Jorma Aranko, Esko Ollila ja Pekka Laajanen. Koplan tehtävänä oli jakaa rahat pankeille. Julkisuuteen luotiin kuvaa, että säästöpankit olivat konnan roolissa.Säästöpankit päätettiin poistaa markkinoilta

Säästöpankkiasiassa pankkieliitti ja Esko Ahon hallitus pelasivat julkisuudelta piilossa vähintäänkin kaksilla korteilla, eikä pankkituen maksajille haluttu kertoa totuutta. Suomen Säästöpankki lahdattiin lokakuun 20. päivänä 1993.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa 22.10.1993 Säätytalolla kerrottiin Suomen kansalle Suomen Säästöpankin jaosta neljän kilpailevan pankin kesken. Puhetta johtivat pääministeri Esko Aho ja valtionvarainministeri Iiro Viinanen, joiden johdolla oli päästy aamuyöllä salaiseen sopimukseen pankkikaupan ehdoista. Pankkien yksityiset osakkeenomistajat oli saatu pelastettua ja roskat saatu haudattua kansalaisten maksettavaksi. Suomen Sääsöpankin hinnaksi tuli 5,6 miljardia markkaa, Viinanen ja Aho eivät saaneet pankista haluamaansa hintaa. Mutta mikä oli myydessä, kun kyseessä eivät olleet omat vaan veronmaksajien rahat.

Suomen Säästöpankin koko luottokanta oli Rahoitustarkastuksen lausunnon mukaan 45 miljardia markkaa, joista riskiluottoja 12 miljardia. Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle kerrotaan pankkitukeen upotetun 1999 loppuun mennessä 97 miljardia markkaa. Joillekin pankeille on täytynyt syytää rahaa miljarditolkulla. Minkälaisilla kepulikonsteilla pankkitukea maksettiin? Ja miten on mahdollista, ettei asiasta julkisuudessa sanottu sanakaan?
Salaiseksi julistettu Säästöpankkisopimus paljastaa totuuden.Liikepankkien hämärät pelastustoimet

Salailu, peittely ja harhaanjohtaminen kuuluivat pankkiherrojen tiedottamistrategiaan. Talous pullistui ulkomailta tuodusta velkarahasta, kansantaloudessa elettiin yli varojen. Vaaleihin valmistauduttiin Liikasen lentävällä lauseella: verotus kevenee.Ahti Hirvosen ja Björn Wahlroosin toimista ei ole kansalle riittävästi kerrottu. Menettely oli todella törkeää toimintaa. KOP ja SYP liitettiin yhteen.

Kolmen tähden johtokunta

Pankkikriisin poliittisen päätöksenteon johtokunnan muodostivat puheenjohtajana Mauno Koivisto, sihteerinä Esko Aho ja jäsenenä Iiro Viinanen. Kolmikon yhteispeli sujui saumattomasti: isähahmo suunnitteli taustalla, sihteeri toteutti päätökset ja jäsen kertoi ikävät asiat. Koivisto puuttui kaikkeen joko julkisesti tai taustalla, välittämättä siitä kuuluivatko asiat presidentin toimivaltaan.

Valtion talousarviosta myönnettiin 190 000 euroa eläkkeellä olevien presidenttien käytettäväksi osoitetuista palveluista aiheutuvien menojen maksamiseen. Aho on saanut poliittisen turvapaikan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamiehenä. Sitra maksaa parempaa palkkaa kuin ministerit saavat.

Myös pankkiherroilla menee hyvin. SYP:n pankkitukistrategi, halikkolainen sokerijuurikkaan viljelijä, Björn Wahlroos on yksi Suomen rikkaimmista ihmisistä.

Suomessa pankkikriisin uhreja näkee leipäjonoissa. Tutkija Mikko Kautto todistaa, että 40 000 köyhältä loppuvat ruokarahat kuukausittain ja 4000 ihmistä näkee nälkää.

Mikä on tulevaisuudessa hiipivän vallankumouksen poliittinen ja ennenkaikkea inhimillinen hinta?Erkin kommentti
Seppo Konttisen kirja Salainen pankkituki on yksi kirja lisää luetteloon, jolla voidaan todistaa presidentti Mauno Koiviston valtiopetos, sekä koko Suomen poliittisen ja taloudellisen johdon syyllisyys suureen lamaan ja pankkikriisiin. Syyttomät ovat joutuneet kärsimään ja todelliset syylliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla.

Miten kansainvälinen rikostuomioistuin ICC mahtaa tulkita tekemäni tutkimuspyynnön Suomen taloudellisesta lamasta ja kansanmurhasta? Pankkikriisin jäkiseurauksena noin 14 500 ihmistä teki itsemurhan.

Olen itse ollut mukana pankkikriisin jälkikuviossa voimakkaasti ja tehnyt asioista lukuisia rikostutkintapyyntöjä.

Tällä hetkellä tilanne on se, että Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan esteellisyys tulee oikeuskäsittelyyn, jossa voin todistaa kaikki minuun kohdistuneet rikokset aina Koiviston valtiopetokseen saakka. Näin myös pankkikriisin keskeiset rikokset ja Natura-asiat tulevat oikeuskäsittelyyn. Toinen vaihtoehto on se, mitä Seppo Konttinen kysyy kirjassaan tosin hiukan eri sanamuodoin kuin minun kysymykseni kuuluu. Milloin kansa päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä ja saattaa todelliset syylliset vastuuseen teoistaan?

Kuva
Kuva kirjan kannesta Salainen pankkituki

Vakavia ihmisoikeusloukkauksia

Ekonomi Jukka Davidsson kirjoitti julkiselle vallalle 6. heinäkuuta 2001 avoimen kirjeen, jossa hän toteaa, että Suomessa on toteutettu massamuotoisesti ihmisoikeusloukkauksia julkisen vallan toimesta. Suomen pankkikriisiksi nimetyn tapahtuman syiksi on esitetty monia arvioita. Vaikuttaa siltä, että epäonnistunutta talouspolitiikkaa on selkeästi vähätelty. Vastaava viesti on tullut Suomen Akatemialta, ETLA:sta sekä muista tutkimuksista. Laman keskeisenä aiheuttajana oli siis julkisen vallan edustajat. Aiheuttamansa finanssikriisin ratkaisua julkinen valta haki sopimuksista ja liittouma- ja valtuutussuhteesta pankkien kanssa. Pohjatyön sopimukselle toteutti nk. Rohto-ryhmä. Nämä sopimukset ovat laittomia.

Laittomuuden syyt

Sopimukset mahdollisitivat ihmisten yhdenvertaisuudesta poikkeamisen ja syrjinnän. Ne mahdollistivat ihmisten omaisuuden suojan yksipuolisen kumoamisen. Ne mahdollistivat valtion toimesta puuttumisen ihmisten vapauteen valita harjoittamansa elikeinon "sopeuttamalla" markkinoita. Ne mahdollistivat sen, ettei julkinen valta turvannut ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Valtio valtuutti pankit kaatamaan satunnaisesti yrityksiä ja antoi salaisilla sopimuksilla suoria pääomasuorituksia tukena valituille yrityksille. Valtio sopimuksensa valtuuttamana hyväksyi pankkien valtion pääomien ja maksujen turvin antaa tietyille valituille yrityksille ja ihmisille eritysiehtoja kuten nollakorkolainoja, lainajärjestelyjä ja omaisuuden ostoja kovilla hinnoilla asikkailta pankeille. Sopimus mahdollisti sen, että omaisuuden suoja eri henkilöitten välillä oli suosiva ja syrjivä. Sopimukset mahdollistivat niiden toimenpanoaikana ja valtuuttamana valtavan sarjan erilaisia ihmisten perus- ja ihmisoikeusloukkauksia. Sopimuksella pyrittiin tahallisesti peittelemään valtion itse aiheuttamaa valtavaa taloudellista vahinkoa suoraan noin 4-8 % koko väestöstä ja epäsuorasti noin 20-25 % väestöä. Valtio ei ottanut vastiketta antamalleen pääomalle vaan lahjoitti lakien vastaisesti kymmeniä tai satoja miljardeja markkoja yksityisten osakkeitten omaistajan omaisuudeksi.

Perus- ja ihmisoikeusloukkauksista voidaan todeta se, että kukin yksilö on joutunut alistumaan sarjaan loukkauksia eli jokainen henkilö on omassa asiassaan kohdannut useita eri nimikkeillä kuvattuja tekoja. Näistä keskeisimpiä ovat omaisuuden suojan kumoaminen, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjinnän kiellon kumoaminen, oikeuden työhön ja elinkeinovapauden kumoaminen, sosiaalisten oikeuksien kumoaminen, oikeusturvan loukkaukset, tehokkaitten oikeusturvakeinojen puuttuminen ja kiduttaminen ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu. Yksilötasolla ihmisoikeusloukkaukset koskevat, rippuen määrittelytavasta, suoraan satoja tuhansia ihmisiä ja epäsuoraan yli miljoonaa yksilöä.

Valtion kanssa tehdyn sopimuksen suojeluksessa pankit ovat voineet toimia mielensä mukaan,

Lukuisat moitittavat rikolliset teot on annettu tapahtua julkisen vallan tieten.

Ekonomi Jukka Davidssonin kysymykset julkiselle vallalle

Pyydän Teitä vastaamaan oheisen kirjeeni perusteella ainakin seuraaviin kysymyksiin:

1. Suomen kansalaisista kymmenet tuhannet ovat menettäneet perus- ja ihmisoikeutensa julkisen vallan edustajien tekemien virhepäätösten seurauksena. Mitä aiotte tehdä näitten laittomuuksien oikaisemiksi?

2. Suomen kansalaisista on sadat tuhannet henkilöt ovat menettäneet omaisuutensa julkisen vallan tekemien virhepäätösten seurauksena. Mitä aiotte tehdä, jotta nämä ihmiset saavat omaisuutensa takaisin?

3. Suomessa on finanssikriisin seurauksena langetettu lukuisia tuomioita velallisen epärehellisyydestä tms. perusteella. Nämä tuomiot ovat laittomia, koska yksilöillä on mm. perusoikeutenaan oikeus puolustaa omaisuuttaan laitonta omaisuudensuojan menettämistä vastaan. Mitä aiotte tehdä, jotta nämä useat laittomasti langetetut tuomiot puretaan?

4. Suomessa on tapahtunut massalukuisesti ihmisoikeuksien loukkauksia. Näistä törkeimpia ovat teot, jotka täyttävät kidutuksen ja muun julman ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltävä sopimuksen määrittämiä tekoja. Näihin tekoihin syyllistyy virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö, kun hän aiheuttaa, yllyttää tai suostuu tai hiljaa hyväksyy tässä artiklassa määritellyt teonkuvaukset. Mitä aioitte tehdä, jotta kaikki epäillyt ihmisoikeusloukkaukset saatetaan tutkintaan, syylliset saatetaan tuomittaviksi ja loukkausten uhrit saavat korvaukset?

5. Julkinen valta ei ole velvoitteistaan huolimatta turvannut kansalaistensa perus- ja ihmisoikeuksia. Mitä aioitte tehdä, jotta vastaavaa ei enää koskaan tapahdu?

6. Ihmisoikeusloukkaukset tulisi kartoittaa riippumattoman kansainvälisen asiantuntijaryhmän, eräänlaisen totuuskomission toimesta. Mikä on suhtautumisenne kyseisen ryhmän nimittämiseen Suomeen?

7.Julkisen vallan edustajat ovat toimillaan aiheuttaneet tuottamuksellisesti tai tahallisesti taloudellista vahinkoa valtiolle ja veronmaksajille kymmenien tai satojen miljardien markkojen määräisenä. Mitä aiotte tehdä jotta kyseiset asiat selvitetään ja tekohin syyllistyneet henkilöt asetetaan syytteeseen tuomioistuimessa?

8. Suomessa lainsäädäntyö on suosinut selkeästi pankkeja ja näitten etua koko 1990 luvun. Varsin perusteltua on uskoa, että monet näistä lakimuutoksista (esimerkiksiluottotietojen käyttö) loukkaa ihmisoikeuksia sekä nykyistä perustuslakia. Mitä aiotte tehdä mainittujen asioiden korjaamiseksi?

Pohjaan asiakirjani aineiston Suomen perustuslakiin, Suomeen ratifioimiin ihmisoiekussopimuksiin, virallisiin asiakirjoihin, lukuisiin tutkimuksiin, kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön keskuksen keräämiin runsaslukuisiin tositapauksiin, minulle kerrottuiihn tapauksiin, lehdistössä esitettyihin tietoihin, lukuisiin tapahtumiin osallistuneiden henkilöiden kirjoittamiin kirjoihin sekä omakohtaisiin kokemuksiini.

Ekonomi Jukka Davidssonin kirjelmä

Ekonomi Jukka Davidssonin kirjelmä on 19-sivuinen. Sen sisällysluettelo on seuraava:

Ihmisoikeudet

1. Keskeiset asiat esityksessäni ja teille esittämäni kysymykset

2. Perus- ja ihmisoikeudet jurdisena oikeutena
2.1. Perusoikeusjärjestelmä - perusoikeuksien tarkoitus, merkitys ja suhde ihmisoikeuksiin
2.2. Perusoikeuksien tausta ja sisältö
2.3 Perusoikeuksien soveltamisala
2.4. Perusoikeuksien rajoittaminen
2.5. Kansainväliset ihmisoikeussopimukset
2.6. Perustuslain soveltaminen esityksessäni

3. Valtion virkamiesten ja poliitikkojen aiheuttama lama

4. Valtion ja pankkien allekirjoittamat sopimukset finanssikriisin ratkaisemiseksi ovat laittomat
4.1. Omaisuuden suojan kumoaminen
4.2. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto
4.3. Oikeus työhön ja elinkeinon vapaus
4.4. Massamääräiset ihmisoikeusloukkaukset
4.5. Valtion omaisuuden vastikkeeton luovuttaminen yksityisen tahon omaisuudeksi

5. Valtion tekemien päätösten ja allekirjoittamien sopimusten aiheuttamat perus- ja ihmisoikeusloukkaukset
5.1. Omaisuuden suoja: PL 15 §, EIS ensimmäinen lisäpöytäkirja I artikla, YK:n ihmisoikeuksien julistus 17 artikla
5.2. Kansalaisten yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto
5.3. Oikeusturva
5.4. Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon
5.5. Oikeus työhön ja elinkeinovapaus
5.6. Oikeus sosiaaliturvaan
5.7 Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kielto

5.8. Perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvollisuus ja oikeuksien väärinkäytön kielto

6. Tuottamuksellisesti ja tahallisesti aiheutettu vahinko valtiolle ja veronmaksajille
6.1. Talouspoliittiset päätökset 1980-luvulla
6.2. Pankkitukisopimukset ja markkinoitten sopeuttamiseen tähtäävät järjestelyt
6.2.1. Saako asiakassuhteen siirtää ja julkisen vallan rooli pankkijärjestelyissä
6.3. Skop - SSP - Arsenal väärinkäytökset

7. Lainsäädäntötoimet ja lausunnot

Ihmisoikeusloukkaukset, jukinen valta ja pankkikriisi

Lue

Pankkisyyllisyysoikeudenkäynti osa 2http://www.yle.fi/mot/071298/kasis.htm

Pankkisyyllisyysoikeudenkäynti - rivimiehet kiikkiin http://www.yle.fi/mot/021198/kasis.htm

PR-talojen markkinoilta poistaminen

Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 22.10.1992 Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului sopimuksen mukaan toimialarationalaisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat varatuomarit Antti Latola ja Hannu Maskonen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuunottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedoitusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.

Erkki Ahon juridinen argumentointi:
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.

Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.

Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän voi todistaa asian myös suullisesti.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto. Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen todistaja kauppakaaren 17 luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen hyöty siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo toimi talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös ostajana toimivassa yrityksessä.
Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto

Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.

Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.

Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.

Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.

Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.
Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.

Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan
päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.

Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tun-
nollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa

Erkki Aho vastaa -vastine Keskipohjanmaa-lehden uutisointiin

Olen pyrkinyt saamaan oikeutta itselleni ja muille Suomessa jo yli 15 vuoden ajan. Minut on kahdesti pidätetty, kun olen vaatinut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Olen vaatinut esteetöntä rikostutkintaa ja esteetöntä syyteharkintaa. Valitettavasti yksikään oikeudenkäynti minua vastaan ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia tästä syystä:
Salaisessa SSP-sopimuksessa 22.10.1992 valtio ja neljä pankkia jakoivat Säästöpankin ja sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan poistamaan markkinoilta, sekä määriteltiin kaatamisperusteet. Talonrakennusala oli yksi toimialarationalisoinnin kohteeksi joutunut ala. Puutalojen valmistuskapasiteetti oli vuonna 1995 Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan n. 12000 talopakettia ja kysyntä 1800 talopakettia. Ylikapasiteettia oli reilu 10 000. Helsingin Sanomien mukaan Kera Oy:ssä perustettiin ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ja ruumiinpesuryhmän vetäjänä toimi kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n sijoituksia uhkaavat talotehtaat. Tavoitteensa toteuttamiseksi Kera Oy käytti ns. saattohoitajia. PR-talojen konkurssivyyhdessä näitä saattohoitajia olivat kauppatieteen maisteri Jouni Remes ja konsultti Stig Weckström. Heidän tehtävänään oli ajaa yritys konkurssiin. Konsultti Stig Weckström ilmoitti ensimmäisenä työpäivänään yhtiön pikkujoulussa, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Kaikki merkit viittaavat siihen, että takaraja oli 31.1.1996.
KEP.n Säästöpankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 , että ”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa. Katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa.” MOT-ohjelmassa saman pankin isännistön

puheenjohtaja Antti Ojala sanoo näin: ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä pankkitukea avatusta valtion piikistä”. Näin saatiin Alavieskan Puurakenne Oy konkurssiin. Alavieskan Puurakenne Oy:öön oli velkasaneerausvaiheessa Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella palkattu kauppatieteen maisteri Jouni Remes talouspäälliköksi.Jouni Remes lähti mukaan myös uuteen perustettavaan yhtiöön, jonka tarkoituksena oli jatkaa Alavieskan Puurakenne Oy:n toimintaa. Hänen tehtävänä oli varmistaa PR-talojen markkinoilta poistaminen. Hän allekirjoitti muiden osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa 8.5.1995 sopimuksen, ettei Kera Oy rahoita perustettua yhtiötä.
Uuden yhtiön, PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Koski kertoi yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä, että Kera Oy:ssä oli voimakkaasti moitittu häntä siitä, että meni mukaan sellaiseen yhtiöön, joka oli markkinoilta poistettavien listalla. Ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Markku Koski siis tiesi törkeästä petoksesta ja Markku Koski pelastettiin.

Kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän suurimmat velkojat ja päämiehet olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, niin he silloin varmasti tiesivät tekevänsä törkeän petoksen, kun salasivat ostajilta sen, että talotehdas oli markkinoilta poistettavien listalla eikä Kera Oy rahoita sitä. Kysymys on kiistatta törkeä petos, kun kaupassa väliaikaiset konkurssipesänhoitajat myyvät konkurssisäännön 50a §:n vastaisesti kiinteää omaisuutta ja salaavat kaupassa 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Pantatun omaisuuden myyntiin tarvitaan aina pantinhaltijan kirjallinen suostumus. Lisäksi väliaikaiset pesänhoitajat harhauttivat ostajaa ilmoittamalla keskeneräisen tilauskannan 26 miljoonaksi markaksi, vaikka se todellisuudessa oli 11 miljoonaa markkaa Kera Oy:n oman selvityksen mukaan.

Kaupanvahvistajaksi oli tietoisesti valittu nimismies Sulo Heiskari, joka syyttäjänä saattoi varmistaa, ettei rikoksia tutkita eikä rikoksentekijöitä tulla syyttämään. Kauppasopimukset allekirjoitettiin Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Tehtaalta Tapani Kääntä soitti tuolloin minulle Raaheen ja kysyi, että voinko mennä allekirjoittamaan Jouni Remeksen kanssa kauppasopimukset Ouluun. Sanoin, että minulla ei ole mahdollisuus irrottautua opetustyöstä, koska olin opettajana Raahen Porvari- ja kauppakoulussa ja vedin illalla myös ns. pitkiä yrittäjäkursseja. Tehtaalta soitettiin Heino Virralle, että voiko hän mennä allekirjoittamaan kauppasopimukset Ouluun, kun hän on hallituksen jäsen ja asuu Haukiputaalla. Heino Virta soitti yhtiökumppanilleen ja he päätyivät siihen ratkaisuun, että Heino Virta menee Ouluun allekirjoittamaan kauppasopimukset. Kauppasopimusten allekirjoitustilaisuudessa ei ole ollut paikalla kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Asian voi todistaa kauppasopimuksen allekirjoittaja Heino Virta ja Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut Oulussa kauppakirjojen allekirjoitustilaisuudessa.

Tasavallan presidentin linnassa pidettiin 6.5.1992 ns. Koiviston konklaavi, jossa ohjeistettiin oikeuslaitosta. Tuon palaverin jälkeen noin 5000 oikeusjutussa, jossa pankki on ollut osallisena ainoastaan yhdessä jutussa pankki on hävinnyt. Jos pankki voittaa aina juttunsa niin silloin on syytä epäillä, että rikollisille on annettu syytesuoja. Onko kysymyksessä valtiopetos? YK:n Ihmisoikeuskomissio on 10.4.2004 huomauttanut Suomea siitä, että poliitikot liikaa puuttuvat oikeuslaitoksen toimintaan.

Kaikki nämä asiat ovat olleet tiedossa niin käräjätuomari Jaakko Raittilalla kuin syyttäjä Esa Mustosella sekä tutkinnanjohtaja Tapani Tasanolla ja poliisi Raimo Ollilla. Tästä syystä kaikki minua ja yritystoimintaani vastaan tehnyt alioikeuksien päätökset ovat vääriä ja saatu aikaan rikosten avulla.

Kalajoella 7.9.2010 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Jouni Remes ja Markku Koski
Huom. Kuvat saat isommiksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.Salaisessa SSP-sopimuksessa Suomen valtio ja pankit olivat sopineet toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului toimialarationalisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä oli perustettu ns. ruumiinpesuryhmä poistamaan markkinoilta Kera Oy:n rahoittamien yritysten kilpailijoita. Kun Heino Virran kanssa menimme kansanedustaja Kalevi Mattilan luokse ja kerroimme PR-Teollisuus Oy:n ihmeellisistä kuvioista, niin Mattila sanoi, että ”onkohan pojat panneet saattohoitajat asialle?”
PR-Teollisuus Oy:n alkuvaiheet olivat erikoiset. Jouni Remes oli tullut Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen talouspäälliköksi Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella. Kun Alavieskan Puurakenne Oy ajautui konkurssiin Kera Oy:n ja Keski-Pohjan Säästöpankin toimesta, niin sen jälkeen ryhdyttiin miettimään jatkotoimenpiteitä. Jouni Remes oli mukana perustamassa uutta yhtiötä PR-Teollisuus Oy:tä yhtenä osakkaana. Samanaikaisesti hän teki laskelmia toiselle taholle ja vedätti kauppahintaa korkeammaksi. Tämä oli aika erikoista toimintaa muita osakkeenomistajia kohtaan. Lisäksi hän oli tehnyt Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä, ettei Kera Oy:tä käytetä rahoittajana. Kukaan muu osakkaista ei tiennyt tällaisesta sopimuksesta. Jos olisi tiennyt, niin yritystä ei olisi perustettu. Tästä on osakkeenomistajien kirjalliset todistukset. Osakkeenomistajat eivät myöskään tienneet 48 miljoonan markan pantatuista kiinnityksistä, jotka salattiin kaupan teon yhteydessä. Kauppasopimukset allekirjoitettiin Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, jossa paikalla ei ollut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria eikä kaupanvahvistajan kutsumaa todistajaa Arto Ranta-Ylitaloa. Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat myivät konkurssilain vastaisen kiinteää omaisuutta. He myivät toisen omaisuutta omanaan salaten kauppaan sisältyneet 48 miljoonan pantatut kiinnitykset.

Kuulustelukertomuksessa Jouni Remes todistaa, että hän toiminut useissa yrityksissä johtotehtävissä. Hän kuitenkin jättää kertomatta, miten yrityksille on käynyt. Yrityksiä meni konkurssiin. Kuulustelukertomuksessa Jouni Remes todistaa, että Kera Oy piti arvossa hänen liikkeenjohtotaitojaan.

Yhtiön perustamispaperit on tehty erikoisella tavalla. Pitämättömien kokousten pöytäkirjoja jne. On syytä epäillä rekisterimerkintärikoksia. Alavieskan kunnan kanssa olin neuvotellut ja sopinut kunnan investointiavustuksesta. Alavieskan kunnanhallitus päätti 10.5.1995 kello 9.00 – 11.00 § 74 niin kuin oli sovittu 950 000 mk:n investointiavustuksesta ilman ehtoja.
Jouni Remes oli yhteydessä Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvoseen ja niin Alavieskan kunnanhallitus piti uuden kokouksen 15.5.1995 klo 21.00 – 21.50 § 77 kokonaan uudenlaisesta avustuskäytännöstä. Remes sai aikaan sen, että Alavieskan kunnanhallitus päätti, että avustus maksetaan sen jälkeen, kun 1. koko osakepääoma on maksettu ja 2. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssihallinnon kanssa tehtyyn kiinteistökauppaan kuuluva tila Koivuranta RN:o 3:127 Pielaveden Koivujärven kylässä on myyty. Tämä oli kylmä suihku muille osakkeenomistajille,

koska heidän tietämättään Alavieskan kunta mahdollisesti laittomassa kokouksessa päätti muuttaa ehtoja sen jälkeen kun kauppasopimukset Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n ( myöh. PR-Teollisuus Oy) kanssa oli jo allekirjoitettu.

Toukokuun 24 pnä Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon, jonka Alavieskan Puurakenne Oy:n hallituksen jäsenet vannoivat oikeaksi.

24.11.1995 Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi takaajat oikeuteen, mutta Ylivieskan käräjäoikeus ei toimittanut tiedoksiantoja oikeuteen haastetuille.

Oikeudessa takaajia edusti heidän tietämättään ilman heidän valtakirjaansa asianajaja Jouni Remes, joka tunnustaa ettei ole koskaan kantelijoita tavannut eikä edes muista keskustelleensa heidän kanssaan. Siitä huolimatta hän edusti heitä oikeudessa.

Tätä ennen Jouni Remes oli estänyt PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n lainan saannin. Kysymyksessä oli 500 000 markan laina. Pankinjohtaja oli niin fiksu, että soitti Uhtua Wood Oy:n omistajille ja sanoi, että teidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin Jouni Remeksen erottamiseksi.Markku Koski kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksen yhteydessä, että häntä oli Kera Oy:n toimesta moitittu siitä, että hän meni mukaan sellaiseen yriktykseen, mikä oli markkinoilta poistettavien listalla. Ravintolaillan päätteeksi Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa hänet. Koski kertoi myös, että hän oli neuvottelut Arsenal Oy:n Sipolan ja Räihän kanssa.

Kera Oy teki kaikkensa PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta poistamiseksi. Se levitti ympäri maailmaa perättömiä tietoja PR-Teollisuus Oy:n rahanpesusta. Tässä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen kirje KTM:lle. Siinä 3 d kohta: Jatkovirityksiin liittyi myös kansainvälistä rahanpesua.

Kera Oy:n selvitys oikeuskanslerin virastolle.

Erotimme Jouni Remeksen PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä, kun kävi täysin selväksi hänen yhtiön edun vastainen toiminta. Uudeksi toimitusjohtajaksi Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen valittiin konsultti Stig Weckström. Välimiehenä tässä asiassa toimi Markku Koski. Kävin eduskunnassa neuvottelemassa Heino Virran kanssa asiasta. Päätimme suostua kiristykseen. Teimme kuitenkin Weckströmille oman konsulttisopimuksen, jossa erottamisaika oli 1 sekunti. Tämä osoittaa sitä suurta epäluottamusta, mitä me tunsimme Stig Weckströmiä kohtaan. Aavistelumme osuivat oikeaan, sillä jo ensimmäisen työpäivänsä iltana hän ilmoitti vientisihteerille, että hänen tehtävänsä on ajaa yritys hallitusti alas. Vientisihteeri kiirehti kysymään vientipäälliköltä, etteikö tämä tarkoita konkurssia.

Wecktröm levitti perätöntä tietoa PR-Teollisuus Oy:n rahanpesusta. Hän oli tuohon aikaan yrityksen toimitusjohtaja ja hän toteutti näin saattohoitajan toimintaa pyrkimällä tuhoamaan yrityksen.

Weckströmin palkka oli huikea 5000 mk + alv päivässä sekä hotelli-, matka- ja päivärahat kulut päälle. Näillä kuluilla yritettiin saada tukahdutettua yrityksen rahavirrat.

Kun Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin, niin hän piti palaverin Arsenal Oy:n, Kera Oy:n ja Alavieskan kunnan kanssa ja siellä päätettiin 19.2.1996 ajaa PR-Teollisuus Oy konkurssiin. Pöytäkirjan pitäjänä toimi Stig Weckström ja hän edusti kokouksessa myös omaa konsulttiyritystään.

Tämän jälkeen annoimme Stig Wekströmille lopputilin. Myös Markku Koski, joka oli aikaisemmin ollut mukana asianajajansa kanssa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa ja yrittänyt maksattaa asianajajansa kulut PR-Teollisuus Oy:llä ilmoitti eroavansa yhtiön palveluksesta.

Vaikka Markku Koski oli ”eronnut” PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta niin hän aktiivisesti pyrki vaikuttamaan yrityksen toimintaan meidän mielestämme kielteisellä tavalla.

Lisäksi konsultti Weckström toimi aktiivisesti ”erottamisensa” jälkeen PR-Teollisuus Oy:n kimpussa. Ehkä hän halusi varmistaa, että yritys menee konkurssiin. Yritys kuitenkin pyöri kolmella vuorolla. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ei keksinyt muuta keinoa kuin purkaa kauppasopimukset, mutta kun he huomasivat, että he jäävät kauppojen purkamisen jälkeen velkaa PR-Teollisuus Oy:lle niin he hakivat PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin ja antoivat lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n eli konkurssiin haettavan puolesta ja lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman, että kanne on oikea.

Rikostutkintapyyntö Markku Kosken toimista

Pyydän poliisia tutkimaan onko Markku Koski syyllistynyt rekisterimerkintärikokseen ja onko hän osasyyllinen törkeään petokseen ja onko hän syyllistynyt mahdollisesti muihin rikoksiin. Jos rikokset ovat vanhentuneet niin pyydän poliisia tutkimaan kuka on vanhentanut rikokset.
Huom. Kuvat saa isommakksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä.

Kuvassa on Euronio Oy:n hallituksen pöytäkirja 8.5.1995. Pöytäkirjan mukaan kokous on pidetty Euronio Oy:n tiloissa Helsingissä yhtiön toimitiloissa. Pöytäkirjan mukaan yhtiön hallituksen kokoukseen on osallistunut yhtiön hallituksen jäsenet Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho.
Totuus on se, että Euronio Oy on ollut paperiyhtiö eikä sillä ole ollut toimitiloja. Yhtiön hallituksen jäsenet Virta, Konu ja Aho eivät ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa.

Heino Virran todistus siitä, etei hän ole ollut tuossa kokouksessa.

Kari Konun todistus siitä ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa.

Erkki Ahon todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa.

Ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjan sivu. Kukaan näistä henkilöistä ei ole ollut yhtiön kanssa missään tekemissä 4.1.1994. Kukaan ei tiennyt yhtiöstä tuohon aikaan yhtään mitään.

Kauppakirjan myyjän allekirjoituksista ei ota "pirukaan selvää". Ostajan nimikirjoitukset oikeaksi ovat todistaneet Tapani Kääntä ja Terttu Ylikangas, mutta kumpikaan ei ole ollut Helsingissä 8.5.1995. Näillä asiakirjoilla on haettu yhtiön rekisteröinti. Onko kysymyksessä rekisterimerkintärikos?

Jouni Remes oli palkattu Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikköksi yrityksen velkasaneerauksen aikana Arsenalin ja Kera oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kuten kuulustelukertomuksesta käy ilmi. Jouni Remes oli ns. saattohoitaja, jonka tehtävänä oli tuhota yritys ja näin vähentää kilpailua talomarkkinoilla.

Salaiseksi julistetussa SSP-sopimuksessa sovittiin toimialarationalisoinnista pankkien ja valtion kesken. Yksi toimiala toimialarationalisoinnissa oli rakentaminen.

Kera Oy:ssä perustettiin toimialarationalisointia varten ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli pelastaa Keran rahoittamat ongelmayritykjset ja minimoida tappiot. Keran rahoittamien ongelmayritysten pelastaminen tarkoitti myös niiden kilpailijoiden poistamista markkinoilta.

RTS Oy:n tutkimuksesta näkyy talopakettimarkkinoiden tilanne selkeästi. Ylikapasiteettia oli runsaasti ja siksi Kera Oy, Arsenal Oy ja pankit tekivät yhteistyötä toimialarationalisoinnissa.

Kera Oy:n saattohoitaja Jouni Remes teki muiden osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, ettei Kera Oy.tä käytetä rahoittajana. Miksi Kera Oy vaati tällaista sopimusta? Miksi sopimus piti salata muilta osakkailta?

Alavieskan Puurakenne Oy:n yhden omistajan ja hallituksen jäsenen Jarmo Konun haastattelusta Alavieska-lehdessä 2.11.2000 näkyy selkeästi totuus asioissa.
KEP:n säästöpankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa". Korpela jatkaa, että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot".
MOT-ohjelmassa 29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoo näin: "Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuuksien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vetää suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat oli pankille riski, mutta tässä poistui riski ja oma vakvaraisuus parani".
Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan hovioikeudelle lähettämässä valituksessa todetaan, että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n edustajat ovat aikanaan hyväksyneet suunnitelman saneerauksen pohjaksi. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat muuttivatkin mieltään kesken saneerauksen.

Markku Koski lähti PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi rehellisin mielin, mutta kun Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen kertoi Markku Koskelle, että yritys oli poistettavien listalla ja Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken, niin Markku Kosken mieli muuttui. Hän muutti puolta ja siirtyi yrityksen tuhoajien puolelle.

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys

Perjantaina 11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.

Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.

Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.

Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.

Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.

Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffapulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.

Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.

Mikä oli pidätyksen todellinen syy?

Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.

Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.

Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.

Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustaja Kalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.

Rekisterimerkintärikokset

Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski väärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.

Törkeät petokset kaupanteossa

Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.

Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.

Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.

Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.

Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu ja Erkki Aho.

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.

Alavieskan kunnan petollinen toiminta

Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.

Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.

Kosken kelkan kääntö

Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.

Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.

Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.

Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.

Kera Oy:n kiristys

Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.

Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.

Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.

Konkurssi tavoitteena

Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.

Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.

Wecktröm soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.

Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.

Kauppasopimukset purettiin

Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.

Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.

Konkurssiin väärillä tiedoilla

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.

Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.

Putkakertomus 20.8.-23.8.2010

Nousin perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan. Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä. Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen pyöräilemässä.

Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.

Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.
Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.

Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.
Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.

Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.

Asianajaja Antti Latolaa on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Kera Oy oli päättänyt poistaa markkinoilta PR-talot ylikapasiteetin poistamiseksi markkinoilta. Ylikapasiteetin poisto oli päätetty ns. SSP-sopimuksessa. Kera Oy myyjänä ei kuitenkaan kertonut asiasta ostajille ennen kauppaa, että PR-talot on poistettavien listalla. Antti Latola toimi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välikaisena pesänhoitajana ja myi kiinteistöt ja maa-alueet konkurssisäännön vastaisesti, koska väliaikaisilla peäsnhoitajilla ei ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Lisäksi kaupassa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset eikä niistä mainita kauppasopimuksessa mitään. Antti Latolalla ei ollut pantnhaltijan kirjallista suostumusta myydä pantattuja kiinteistöjä. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat ja yrityksen konkurssiin väärillä tiedoilla.

2. Asianajaja Hannu Maskosta on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista törkeistä rikoksista. Maskonen on tehnyt jo oman ratkaisunsa asioissa. Ehkä hän ei kestänyt julkista häpeää totuuden ja rikosten paljastumista. Maskonen vaati Erkki Ahoa lopettamaan asioiden penkomisen ja vastapalvelukseksi hän lupasi, ettei Erkki Ahoa haeta henkilökohtaiseen konkursiin. Erkki Aho ei suostunut Maskosen vaatimukseen ja Maskonen haki Erkki Ahon rikollisin keinoin henkilökohtaisene konkurssiin. Sen jälkeen Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa.

Sulo Heiskari
4. Asianajaja Jouni Vihervallia on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut oikeudessa asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjaa ja toimeksiantoa. Vihervalli itse todistaa, ettei hän ole koskaan edes keskustellut asianomaisten henkilöiden kanssa.

5. Varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja oikeudessa ja antanut vääriä lausumia oikeudelle. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjääon syytä epäillä väärien lausumien antamisesta korkeimmalle oikeudelle. Petäjä on tunnustanut, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa ja valtakirjoja konkurssiasiassa, jossa hän on antanut väärän lausuman oikeudelle.

Paavo M. Petäjä
6. Asianajaja Sampsa Teittistäon syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille. Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hän hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.

7. Asianajaja Jyrki Anttistaon syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille ja Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.

8. AsianajajaVeli Päivikköyritti laittaa henkilökohtaiseen konkurssipesääni varatuomariPaavo M. Petäjän100 000 mk:n perusteettoman saatavan. Tekoa on syytä epäillä rikoksen yritykseksi. Veli Päivikön toiminta oli muutenkin niin törkeää, että minun oikeustajuni mukaan häneltä on otettava pois asianajo-oikeudet.

9. AsianajajaAntti Kejo laittoi ITC Finland Oy konkurssipesään kokonaan toisen firman koneet ja laitteet. Perusteena oli se, että niin parannetaan konkurssipesän tulosta. Lisäksi asianajaja Antti Kejo jätti saatavista pois minun 178 000 markan saatavan perusteettomasti. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta piti antaa vastineensa. Antti Kejo esitti oikeudelle tietoisesti väärin laaditun konkurssipesän pesänluettelon.

10. Poliisipäällikkö Petri Oulasmaa nosti syytteen minua ja perheenjäseniä vastaan velallisen epärehellisyydestä Meritapankin nimissä lainan myöntäneen pankin tietämättä asiasta mitään. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa kirjallisesti, että syyte on nostettu hänen tietämättään ja täysin väärillä tiedoilla. Väärillä tiedoilla tehdyn haasteen johdosta Erkki Aho tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen. Kysymys silloisen syyttäjän Petri Oulasmaan törkeästä virkarikoksesta. Syyttäjä oikeudenkynnissä toimi Sulo Heiskari.

Petri Oulasmaa
11. Poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän kieltäytynyt myös ottamasta todistusaineistoa vastaan asiassa. Juuri hän on syyttäjä Sulo Heiskarin ohella kaikkein pahin toimija asioissa. Kaikki rikostutkintapyynnöt on kuitenkin tehty ajoissa joten valtio on korvausvelvollinen. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on tehnyt tutkimatta jättämispäätökset, vaikka Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänyt tutkintapyyntöä 23.3.1997. Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002 Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen. Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen

Raimo Ollila

12. Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös sen, että varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Siitä huolimatta varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassa ja KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta.

13. Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös Suomussalmen rikokset, joissa keskeisessä roolissa ovat varatuomarit Vesa Juntunen ja Mikko Kovalainen sekä poliisiviranomaiset.

14. Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän on käyttäytynyt uhkailevasti oikeuden etsijöitä kohtaan. Hän on uhannut heitä sanomalla, että jos ette lopeta asioiden penkomista niin teille käy kuten Erkki Aholle, on ollut jo monta kertaa liipaisimella.

15. SyyttäjäKirsi Männikkö on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta vaikka on vuorenvarmasti tiennyt tosiasiat, koska olen henkilökohtaisesti käynyt todistamassa asiat todistusaineiston kanssa yhdessä Heino Virran kanssa hänelle Torniossa.

16. Poliisijohtaja Sauli Kuha on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Lisäksi hän on esitellyt asiat maaherra Eino Siuruaiselle niin, että on saanut maaherrankin allekirjoituksen rikoksia peittelevään asiakirjaan.

Sauli Kuha
17. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Paateron sihteeri on jopa kieltänyt laittamasta sähköpostia Paaterolle.
Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterollehttp://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

Poliisiylijohtaja Mikko Patero

18. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta. Näytöt Kalskeen rikollisten suojelusta ovat kiistattomat. Kalske kieltäytyi lain vastaiseti tulemasta todistajaksi oikeuteen, vaikka hänet oli sinne haastettu.

Apulaisvaltakunnansyyyttäjä Jorma Kalske

19. Käräjätuomari Jyrki Määttä ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan eikä myöskään ole antanut minun kuulustella vastapuolen todistajaa, mikä on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen kuuden artiklan vastainen teko. Määttä on antanut asiassa väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle.http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/02/selvityspyynto-oikeuskansleri-jaakko.html

20. Käräjätuomari Timo Tammiketo ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja minun on syytä epäillä häntä vähintäänkin kiristyksestä.

21. Käräjätuomari Jaakko Raittila ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja muutoinkin toiminut todella törkeästi. Oikeudenkäynnit eivät ole täyttäneet alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Raittilan toiminta on yksi törkeimmistä oikeudenloukkauksista mitä tiedän.

22. Syyttäjä Esa Mustonen ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan. Asiasta on kiistattomat näytöt Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä. Syyttäjä Esa Mustosen toiminta on todella törkeää toimintaa. Mustonen on antanut väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle asiassa.

23. Poliisi Tapani Tasanto on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Asiasta on kiistattomat näytöt. Olen samaa mieltä Oulun KRP:n päällikön Ari Sorosen kanssa. Tasanto ei ole rikostutkija vaan hallintopoliisi.

Tapani Tasanto

24. Asianajaja Asko Keränen tiesi, että konkurssi on laiton ja pyysi valtakirjan valituksen hoitamista varten. Erkki Aho ja Heino Virta antoivat valtakirjan asianajaja Asko Keräselle, joka kuitenkin jätti valituksen tekemättä ilmoittamatta siitä päämiehilleen. Asko Keränen on toiminut törkeästi päämiestensä etujen vastaisesti useammassa asiassa. Keränen on tunnustanut tekonsa.

Asko Keränen

25. Käräjätuomari Heikki Sneck ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja toiminut esteellisenä käräjätuomarina useammassa oikeudenkäynnissä. Käräjätuomari ei ole antanut edes todistaa oikeuskäsittelyssä rikoksia. Olen tehnyt Heikki Sneckin toiminnasta useampia rikostutkintapyyntöjä ja kanteluita, mutta kaikki on jätetty tutkimatta ja kanteluihin vastaamatta.

26. Varatuomari Mikko Kovalainen on yksi Suomen törkeimmistä tekijöistä, joka on toiminut yhteistyössä viranomaisten kanssa tehden järkyttävää jälkeä usean vuosikymmenen ajan. Olen tehnyt Mikko Kovalaisen toiminnasta useita tutkintapyyntöjä.http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html

Mikko Kovalainen

Vesa Juntunen27. Sievin kunnanjohtaja Markku Koskea on syytä epäillä osallisuudesta törkeään petokseen ja kiristykseen. Koski kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa, että Kera Oy Seppo Arponen oli moittinut häntä, että miksi hän meni mukaan markkinoilta poistettavaan yritykseen ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Markku Koski oli mukana henkilökohtaisessa takauksessa. Erään raivntolaillan jälkeen Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Näin myös tapahtui. Koski siis tiesi törkeästä petoksesta, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin. Asian voi todistaa Erkki Ahon lisäksi, Heino Virta, Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.

Markku Koski

28. Varatuomari Timo Hautamäki toimi ensin Erkki Ahon avustajana, mutta sitten hän vaihtoi vastapuolelle. Hautamäki oli tietoinen PR-talojen konkurssivyyhden rikoksista ja myös Markku Kosken roolista niissä. Siksi onkin käsittämätöntä miksi Hautamäki lähti avustamaan Koskea tietoisena Kosken toimista. Syyllistyikö Timi Hautamäki rikollisten suojeluun?

29. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on keskeinen suojelija rikoksissa. Katson, että hän tunnusti asian, koska ei tullut oikeuteen haastettuna todistamaan siihen liittyvässä asiassa Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen. Todistajan ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että laillisuusvalvojat Suomessa suojelevat rikollisia vastoin lakia ja kansalaisten etua.

Eduskunnan apulaisoikeusasimies Jussi Pajuoja

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka

30. Varatuomari Pasi Markus Leinonen tunnusti kuuluvansa liigaan omalla toiminnallaan. Siitä on kiistattomat näytöt Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istunnossa ja istunnon asiakirjoissa. Leinonen oli tietoinen törkeistä rikoksista, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Rikoslaki 3 luku

6 § (13.6.2003/515)

Tahallisuus

Tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä.

7 § (13.6.2003/515)

Tuottamus

Tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan (tuottamus).
Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä (törkeä tuottamus), ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Arvostelussa otetaan huomioon rikotun huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys ja loukkauksen todennäköisyys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyvät olosuhteet.
Pikemmin tapaturmaan kuin tuottamukseen perustuvasta teosta ei rangaista.

Rikoslaki 5 luku(13.6.2003/515)

Yrityksestä ja osallisuudesta

1 § (13.6.2003/515)

Yritys

Rikoksen yrityksestä rangaistaan vain, jos yritys on tahallista rikosta koskevassa säännöksessä säädetty rangaistavaksi.
Teko on edennyt rikoksen yritykseksi, kun tekijä on aloittanut rikoksen tekemisen ja saanut aikaan vaaran rikoksen täyttymisestä. Rikoksen yritys on kysymyksessä silloinkin, kun sellaista vaaraa ei aiheudu, jos vaaran syntymättä jääminen on johtunut vain satunnaisista syistä.
Määrättäessä rangaistusta rikoksen yrityksestä sovelletaan, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 2 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään, jollei yritystä ole tapaukseen soveltuvassa rikossäännöksessä rinnastettu täytettyyn tekoon.

3 § (13.6.2003/515)

Rikoskumppanuus

Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.

6 § (13.6.2003/515)

Avunanto

Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.
Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.

Rikoslaki 6 luku

5 § (13.6.2003/515)

Koventamisperusteet

Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:
1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;
2) rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;
3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;
4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ja (13.5.2011/511)
5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Rikoslaki 7 luku 1 § (27.8.2010/755)

Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen

Jos joku on tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen, hänet tuomitaan rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen, jollei muualla laissa toisin säädetä.
Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava vankeutta ja yhdestä tai useammasta muusta rikoksesta sakkoa tai rikesakko, tuomioistuin saa tuomita kaikista rikoksista yhteisen vankeusrangaistuksen. Tuomioistuin saa myös tuomita joistakin rikoksista yhteisen vankeusrangaistuksen ja sen ohella muista rikoksista sakkoa tai rikesakon, mutta ei molempia.
Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava elinkautinen vankeusrangaistus, tuomitaan elinkautinen vankeusrangaistus yhteiseksi rangaistukseksi kaikista rikoksista.
L:lla 755/2010 muutettu 1 § tulee voimaan lailla säädettävänä ajankohtana. Aiempi sanamuoto kuuluu:

1 § (19.4.1991/697)

Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen

Jos joku on tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen, hänet tuomitaan rikoksista yhteiseen vankeusrangaistukseen, jollei muualla laissa toisin säädetä. (8.8.1997/751)
Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava vankeutta ja yhdestä tai useammasta muusta rikoksesta sakkoa, tuomioistuin saa tuomita kaikista rikoksista yhteisen vankeusrangaistuksen taikka joistakin niistä yhteisen vankeusrangaistuksen ja sen ohella muista rikoksista sakkoa.
Jos jostakin rikoksesta olisi tuomittava elinkautinen vankeusrangaistus, tuomitaan elinkautinen vankeusrangaistus yhteiseksi rangaistukseksi kaikista rikoksista.Rikoslaki 11 luku 4 § (11.4.2008/212)
Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan

Jos rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa’alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.

9 a § (4.12.2009/990)

Kidutus

Jos virkamies aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä
1) saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
2) rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
3) pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
4) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella,
hänet on tuomittava kidutuksesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi sekä lisäksi viraltapantavaksi.
Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön 1 momentissa tarkoitetun teon.
Yritys on rangaistava.
Tämän pykälän virkamiestä koskevia säännöksiä sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön ja julkista valtaa käyttävään henkilöön sekä viraltapanoseuraamusta lukuun ottamatta julkisyhteisön työntekijään ja ulkomaiseen virkamieheen.

11 § (13.11.2009/885)

Syrjintä

Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä
1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,
2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka
3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan
rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä tai kiskonnantapaisena työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Rikoslaki 15 luku

1 § (24.7.1998/563)

Perätön lausuma tuomioistuimessa

Jos
1) todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa,
2) asianosainen tuomioistuimessa totuusvakuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai
3) muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Mitä edellä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös kuultaessa henkilöä pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta käyttäen videoneuvottelua, puhelinta tai muuta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 a §:ssä tarkoitettua teknistä tiedonvälitystapaa. (16.5.2003/361)

2 § (24.7.1998/563)

Perätön lausuma viranomaismenettelyssä

Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (872/2011) 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.(22.7.2011/815)
L:lla 815/2011 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (493/1995) 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Oikeushenkilön lakimääräinen edustaja, jota esitutkinnassa kuulustellaan tämän oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä, rinnastetaan rikoksesta epäiltyyn.

3 § (24.7.1998/563)

Törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa

Jos 1 §:ssä tarkoitetussa perättömässä lausumassa
1) aiheutetaan vakava vaara, että tuomioistuin tuomitsee syyttömän vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen tai jonkun huomattavasti ankarampaan seuraamukseen kuin mihin hänet muutoin tuomittaisiin tai että tuomioistuin varsin todennäköisesti tekee asianosaiselle muuten erityisen tuntuvaa vahinkoa aiheuttavan väärän päätöksen,
2) totuudenvastaisuus tai salaaminen koskee erityisen merkityksellistä seikkaa tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

4 § (24.7.1998/563)

Tuottamuksellinen perätön lausuma

Joka
1) todistajana tai asiantuntijana tuomioistuimessa tai
2) totuusvakuutuksen, valan tai vakuutuksen nojalla tuomioistuimessa tai oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä
huolimattomuudesta antaa väärän tiedon asiassa tai salaa siihen kuuluvan seikan, on tuomittava tuottamuksellisesta perättömästä lausumasta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

7 § (24.7.1998/563)

Todistusaineiston vääristeleminen

Joka saadakseen syyttömän tuomituksi rangaistukseen tai muuten toista vahingoittaakseen kätkee, hävittää, turmelee, muuntaa tai muuten vääristää tuomioistuimessa tai rikosasian esitutkinnassa todisteena tarpeellisen esineen, asiakirjan tai muun todisteen, jolla hänen tietensä on merkitystä asiassa, on tuomittava todistusaineiston vääristelemisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Todistusaineiston vääristelemisestä tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa antaa perättömäksi tai vääristellyksi tietämänsä todisteen käytettäväksi tai itse käyttää sitä harhauttavalla tavalla tuomioistuimessa tai rikosasian esitutkinnassa.

8 § (24.7.1998/563)

Törkeä todistusaineiston vääristeleminen

Jos todistusaineiston vääristelemisessä
1) aiheutetaan vakava vaara, että syytön tuomitaan vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen,
2) rikoksen kohteena on erityisen merkityksellinen todiste tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä todistusaineiston vääristelemisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

10 § (24.7.1998/563)

Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen

Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (4.12.2009/990)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.

11 § (24.7.1998/563)

Rikoksentekijän suojeleminen

Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Rikoslaki 16 luku

8 § (24.7.1998/563)

Väärän todistuksen antaminen viranomaiselle

Joka antaa viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen kirjallisen todistuksen tai siihen rinnastettavan teknisen tallenteen taikka laadittuaan sellaisen todistuksen tai tallenteen antaa sen toiselle sanottuun tarkoitukseen käytettäväksi, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle tuomitaan myös viranomaisen erityisen valvonnan alaisen toiminnan harjoittaja taikka tämän edustaja tai palveluksessa oleva henkilö tai valvottavan yhteisön tilintarkastaja, joka lakiin perustuvan tarkastuksen yhteydessä tai lakiin perustuvaa ilmoitusvelvollisuutta muuten täyttäessään antaa valvovalle viranomaiselle oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen suullisen tiedon.

9 § (24.7.1998/563)

Virkavallan anastus

Joka toista erehdyttääkseen
1) ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, tai
2) muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä,
on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

12 § (24.7.1998/563)

Viranomaisen hallussa olevan todistuskappaleen hävittäminen

Joka oikeudettomasti hävittää, ottaa haltuunsa, vahingoittaa tai muutoin tekee käyttökelvottomaksi yleisessä arkistossa tai viranomaisen hallussa olevan asiakirjan tai muun todistuskappaleen taikka viranomaisen pitämän yleisen rekisterin tai sen osan, on tuomittava viranomaisen hallussa olevan todistuskappaleen hävittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rikoslaki 17 luku

1 a § (21.2.2003/142)

Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen

Se, joka:
1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä väkeä sitä varten,
2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,
3) toimeenpanemalla, yrittämällä toimeenpanna tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten,
4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä,
5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi,
6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai
7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä
osallistuu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka yksi tai useampi 11 luvun 10 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.(13.5.2011/511)
Mitä edellä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.
Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia.
Rikoslaki 21 luku

13 § (21.4.1995/578)

Vaaran aiheuttaminen

Joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vaaran aiheuttamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Rikoslaki 24 luku 1 § (11.9.2009/685)

Kotirauhan rikkominen

Joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan,
2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla taikka
3) häiritsee toisen kotirauhaa soittamalla puheluita tai lähettämällä matkapuhelimeen viestejä,
on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

2 § (9.6.2000/531)

Törkeä kotirauhan rikkominen

Jos kotirauhan rikkomisessa
1) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka
2) rikoksen uhrilla on rikokseen liittyvän uhkailun, omaisuuden vahingoittamisen taikka rikoksentekijöiden tai osallisten lukumäärän vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa
ja kotirauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

3 § (15.7.2005/585)

Julkisrauhan rikkominen

Joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka
2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan,
on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.

4 § (9.6.2000/531)

Törkeä julkisrauhan rikkominen

Jos julkisrauhan rikkomisessa
1) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka
2) rikoksen kohteena on eduskunnan, tasavallan presidentin tai valtioneuvoston taikka vieraan valtion tai hallitusten välisen järjestön valtuuskunnan tai edustuston käytössä oleva rakennus tai huoneisto
ja julkisrauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

5 § (9.6.2000/531)

Salakuuntelu

Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,
on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.

9 § (9.6.2000/531)

Kunnianloukkaus

Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

10 § (9.6.2000/531)

Törkeä kunnianloukkaus

Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa
1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka
2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa
ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rikoslaki 25 luku

1 § (21.4.1995/578)

Vapaudenriisto

Joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai eristää toisen tämän ympäristöstä, on tuomittava vapaudenriistosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

2 § (21.4.1995/578)

Törkeä vapaudenriisto

Jos vapaudenriistossa
1) vapaudenmenetystä jatketaan yli kolmen vuorokauden,
2) aiheutetaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle tai
3) käytetään erityistä julmuutta tai vakavan väkivallan uhkaa
ja vapaudenriisto on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä vapaudenriistosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Rikoslaki 32 luku 1 § (31.1.2003/61)

Kätkemisrikos

Joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta taikka muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rahanpesuna, kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.

2 § (24.8.1990/769)

Törkeä kätkemisrikos

Jos kätkemisrikoksen kohteena on erittäin arvokas omaisuus ja kätkemisrikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästäkätkemisrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

3 § (24.8.1990/769)

Ammattimainen kätkemisrikos

Jos edellä tässä luvussa tarkoitettu ryhtyminen rikoksella saatuun omaisuuteen on laajamittaista ja ammattimaista, rikoksentekijä on tuomittava ammattimaisesta kätkemisrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

4 § (31.1.2003/61)

Tuottamuksellinen kätkemisrikos

Joka hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta 1 §:ssä tarkoitetulla rikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, vaikka hänellä on syytä epäillä, että omaisuus on tällä tavalla saatu, on tuomittava tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi

6 § (4.3.2011/191)

Rahanpesu

Joka
1) ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset taikka
2) peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä,
on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.

9 § (31.1.2003/61)

Tuottamuksellinen rahanpesu

Joka törkeästä huolimattomuudesta ryhtyy 6 §:ssä tarkoitettuihin toimiin, on tuomittava tuottamuksellisesta rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Rikoslaki 34 luku

1 § (24.8.1990/769)

Väärennys

Joka valmistaa väärän asiakirjan tai muun todistuskappaleen tai väärentää sellaisen käytettäväksi harhauttavana todisteena taikka käyttää väärää tai väärennettyä todistuskappaletta tällaisena todisteena, on tuomittava väärennyksestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava. (13.6.2003/514)

2 § (24.8.1990/769)

Törkeä väärennys

Jos väärennyksessä
1) rikoksen kohteena oleva todistuskappale on yleiseltä kannalta tärkeä viranomaisen säilyttämä arkistoasiakirja tai viranomaisen pitämä yleinen rekisteri taikka jos todistuskappale on todistusarvoltaan muuten erityisen merkityksellinen tai
2) rikoksentekijä käyttää väärennysrikosten tekemistä varten hankittua teknistä laitteistoa taikka muuten toimii erityisen suunnitelmallisesti
ja väärennys on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästäväärennyksestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava. (13.6.2003/514)

Rikoslaki 35 luku 1 § (24.8.1990/769)

Vahingonteko

Joka oikeudettomasti hävittää tai vahingoittaa toisen omaisuutta, on tuomittava vahingonteosta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Vahingonteosta tuomitaan myös se, joka toista vahingoittaakseen oikeudettomasti hävittää, turmelee, kätkee tai salaa tietovälineelle tallennetun tiedon tai muun tallennuksen.
Edellä 2 momentissa tarkoitetun vahingonteon yritys on rangaistava. (11.5.2007/540)

2 § (24.8.1990/769)

Törkeä vahingonteko

Jos
1) vahingonteolla aiheutetaan
a) erittäin suurta taloudellista vahinkoa,
b) rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa,
c) historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa taikka
2) edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu vahingonteko tehdään osana 17 luvun 1 a §:n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa
ja vahingonteko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä vahingonteosta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Rikoslaki 36 luku 1 § (24.8.1990/769)

Petos

Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)
Yritys on rangaistava.

2 § (24.8.1990/769)

Törkeä petos

Jos petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.

4 § (24.8.1990/769)

Vakuutuspetos

Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudettoman vakuutuskorvauksen sytyttää tuleen palovakuutetun omaisuuden, on tuomittava, jollei hän lisäksi vakuutuskorvauksen saamiseksi syyllisty samaa omaisuutta koskevaan petosrikokseen tai sellaisen rikoksen yritykseen, vakuutuspetoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

5 § (24.8.1990/769)

Luottamusaseman väärinkäyttö

Jos se, jonka tehtävänä on hoitaa toisen taloudellisia tai oikeudellisia asioita, väärinkäyttää luottamusasemaansa
1) ryhtymällä sellaiseen toimeen, johon hänellä ei ole oikeutta, tai
2) jättämällä tehtävänsä kokonaan tai osaksi suorittamatta
ja siten aiheuttaa vahinkoa sille, jonka asioita hänen tulee hoitaa, hänet on tuomittava luottamusasemanväärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

6 § (6.11.2009/845)

Kiskonta

Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kiskonnasta tuomitaan myös se, joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa luotonantajan suoritukseen ottaen huomioon:
1) myönnetyn luoton määrä, luottoaika ja luottosopimuksen muut ehdot;
2) myönnettyyn luottoon liittyvä luottoriski;
3) kulut luotonantajan sellaisista toimista, jotka kuuluvat huolelliseen luotonmyöntömenettelyyn;
4) luoton rahoittamisesta aiheutuneet tavanomaiset kulut;
5) luottotoiminnan tavanomaiset yleiskulut.

7 § (24.8.1990/769)

Törkeä kiskonta

Jos kiskonnassa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikoksentekijä käyttää häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa tai
4) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja kiskonta on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiskonnasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Rikoslaki 40 luku

7 § (12.7.2002/604)

Virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,
hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

8 § (8.9.1989/792)

Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä
1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai
2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi
ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.

Oikeudenkäymiskaari 15 luku

10 §

Asiamies ajakoon rehellisesti ja kaikella ahkeruudella hänelle uskottua asiaa ja allekirjoittakoon kaikki kirjat, jotka hän Oikeuteen antaa. Älköön mitään tuomittako sellaisen riitakirjan perustuksella, jonka alle sen tekijä ei ole pannut nimeänsä, jos havaitaan, ettei asianomistaja ole kyennyt sitä laatimaan.

10 a § (12.12.1958/497)

Jos oikeudenkäyntiasiamies tai -avustaja osoittautuu epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai taitamattomaksi taikka jos hänet havaitaan toimeensa muutoin sopimattomaksi, saa tuomioistuin kieltää häntä esiintymästä kyseisessä asiassa. Tuomioistuin voi myös, jos siihen on syytä, kieltää häneltä oikeuden toimia siinä tuomioistuimessa oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana enintään kolmen vuoden ajaksi. Kun päätös koskee asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa, tuomioistuimen on ilmoitettava päätöksestä asianajajista annetun lain (496/1958) 6 a §:n 1 momentissa tarkoitetulle valvontalautakunnalle. Jos asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja menettelee muutoin velvollisuuksiensa vastaisesti, tuomioistuin voi ilmoittaa menettelyn valvontalautakunnan käsiteltäväksi. (17.6.2011/718)
L:lla 718/2011 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2013. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Jos asiamies tai avustaja osoittautuu epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai taitamattomaksi taikka jos hänet havaitaan toimeensa muutoin sopimattomaksi, saa oikeus evätä häneltä vallan esiintyä siinä jutussa. Oikeus voi myös, milloin syytä on, kieltää häneltä oikeuden enintään kolmen vuoden aikana toimia siinä tuomioistuimessa asiamiehenä tai avustajana. Jos kysymys on asianajajasta, oikeuden on päätöksestään ilmoitettava yleisen asianajajayhdistyksen hallitukselle.
Milloin asiamieheltä tai avustajalta on evätty oikeus esiintymiseen, on hänen päämiehelleen, jollei tämä ole oikeudessa saapuvilla ja tahdo itse asiaansa ajaa, varattava tilaisuus hankkia kelpoisuusvaatimukset täyttävä asiamies.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa asiamies tai avustaja hakea muutosta valittamalla, mutta on päätöstä valituksesta huolimatta heti noudatettava.

20 § (29.7.1948/571)

Todistaja ei saa kieltäytyä todistamasta. Vastoin tahtoansa älköön kuitenkaan todistamaan vaadittako:
1) sitä, joka on tai on ollut avioliitossa tahi on kihloissa jommankumman asianosaisen kanssa
2) sitä, joka on asianosaisen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulainen tahi joka on tai on ollut naimisissa asianosaiseen sanotunlaisessa sukulaisuussuhteessa olevan henkilön kanssa; eikä
3) asianosaisen sisaruksia tai näiden aviopuolisoita tahi asianosaisen ottovanhempia tai ottolapsia.

Oikeudenkäymiskaari 22 luku

5 § (22.7.1991/1064)

Pääkäsittelyn pöytäkirjaan on 3 §:ssä säädetyn lisäksi merkittävä asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot ja siinä on mainittava:
1) esitetyt vaatimukset, väitteet, myöntämiset ja vastustamiset,
2) seikat, joihin asianosainen perustaa vaatimuksensa ja vastustamisensa sekä vastapuolen lausunto niistä,
3) todistajat, asiantuntijat ja muut asiassa kuullut henkilöt sekä esitetyt muut todisteet.(30.8.2002/768)
Jos se, mitä 1 momentin nojalla on merkittävä pöytäkirjaan, käy ilmi haastehakemuksesta, vastauksesta, muusta tuomioistuimelle toimitetusta asiakirjasta tai aikaisemmin laaditusta pöytäkirjasta, riittää, kun pöytäkirjassa siltä osin viitataan sanottuun asiakirjaan tai pöytäkirjaan.

6 § (22.7.1991/1064)

Todistajan, asiantuntijan sekä todistelutarkoituksessa kuullun asianosaisen tai muun henkilön kuulustelu on äänitettävä. Jos äänittäminen ei ole mahdollista, lausuma on sanatarkasti merkittävä pöytäkirjaan.
Jos äänittäminen lausuman lyhyyden vuoksi on ilmeisen tarpeetonta, pöytäkirjaan on äänittämisen sijasta tarkoin merkittävä, mitä asiassa on kerrottu. Pöytäkirjattu suullinen lausuma on heti luettava ja pöytäkirjaan on merkittävä lausuman antajan ilmoitus siitä, onko lausuma ymmärretty oikein.

Oikeudenkäymiskaari 24 luku

5 § (6.3.1998/165)

Tuomioistuin voi ratkaista erikseen tuomiolla itsenäisen vaatimuksen asiassa, jossa on esitetty useita vaatimuksia (osatuomio). Tuomioistuin voi ratkaista erikseen myös vaatimuksen sen osan, joka on myönnetty.
Saamisvaatimus ja sitä vastaan esitetty kuittausvaatimus on kuitenkin ratkaistava yhdessä, jollei pääsaatavaa koskevaa vaatimusta 5 luvun 14 §:n 2 momentin nojalla ole ratkaistava yksipuolisella tuomiolla.

7 § (6.3.1998/165)

Käräjäoikeuden tuomio laaditaan erilliseksi asiakirjaksi. Siinä on oltava:
1) tuomioistuimen nimi sekä tuomion antamispäivä;
2) asianosaisten nimet;
3) selostus asianosaisten vaatimuksista ja vastauksista perusteineen;
4) luettelo todistelutarkoituksessa kuulluista henkilöistä ja muista esitetyistä todisteista;
5) perustelut;
6) sovelletut lainkohdat ja oikeusohjeet;
7) tuomiolauselma; sekä
8) asian ratkaisseiden jäsenten nimet ja virka-asema sekä ilmoitus siitä, onko tuomiosta äänestetty. Jos tuomiosta on äänestetty, tuomioon on liitettävä eri mieltä olleiden jäsenten mielipiteet.
Tuomioon sisältyvä selostus saadaan kokonaan tai osittain korvata liittämällä tuomioon jäljennös haastehakemuksesta tai vastauksesta taikka muusta asiakirjasta, jos tuomion selvyys ei siitä vaarannu.

Lisäksi on otettava huomioon laittomuudet vastoin poliisilakia, esitutkintalakia, syyttäjistä annettua lakia sekä toiminta vastoin Suomen perustuslakia, EU:n ihmisoikeussopimusta ja YK:n ihmisoikeusjulistusta.

Olen pyrkinyt saamaan oikeutta Suomessa jo yli 17,5 vuotta, mutta en ole saanut vielä esteetöntä rikostutkintaan enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koko aikana.

Katso Suomen perustuslaki

21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Suomen perustuslain 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.
Oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.

Suomen perustuslain 109 §:n mukaaanoikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.

EU:n ihmisoikeussopimus

Suomi on hyväksynyt EU:n ihmisoikeussopimuksen. Sen 3 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Ihmisoikeussopimuksen 5 artikla takaa oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen. Ihmisoikeussopimuksen 6 artikla takaa oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;
c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

Ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaan jokaisella on oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon. Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

Ihmisoikeussopimusken 14 artiklan mukaan syrjintä on kielletty. Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

Suomi on hyväksynyt myös YK:n ihmisoikeusjulistuksen

Sen 3 artiklan mukaan kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

Ihmisoikeusjulistuksen 5 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaaeikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

Ihmisoikeusjulistuksen 7 artiklan mukaan kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.

Ihmisoikeusjulistuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.

Ihmisoikeusjulistuksen 10 artiklan mukaan jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.

Ihmisoikeusjulistuksen 12 artikla mukaan älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

Ihmisoikeusjulistuksen 17 artiklan mukaan jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

Ihmisoikeusjulistuksen 22 artiklan mukaan jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan

sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia

.Ihmisoikeusjulistuksen 23 artiklan mukaan jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.

Ihmisoikeusjulistuksen 25 artiklan mukaan jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.

Väitös yrittäjistä: "Oikeuslaitos suosii valtiota"

Käräjäoikeus langetti Zacharias Sundströmille lokakuussa 2009 tuomiot törkeästä veropetoksesta ja törkeästä velallisen epärehellisyydestä. Sundström valitti tuomiosta.

Zacharias Sundströmin väitöskirja: Oikeuslaitos suosii tutkitusti valtiota

Yrittäjät häviävät automaattisesti juttunsa valtiota vastaan, ihmettelee monessa liemessä keitetty asianajaja Zacharias Sundström.

Tuomarin harkintaa rikosasiassa tutkinut Sundström laskee, että yrittäjien voittoprosentti jutuissa valtiota vastaan jää alle viiden. Sundströmin rikos- ja prosessioikeuden alaan kuuluva väitöskirja hyväksyttiin toukokuussa Itä-Suomen yliopistossa.
Väitöskirjassaan Sundström löysi syyn nykykäytännölle:
- Kun vastakkain ovat valtion etu ja kansalaisen etu, kansalainen ei välttämättä saa oikeudenmukaista oikeuskäsittelyä. Yhteiskunnassa on vaarallisesti levinnyt sellainen käsitys, että tuomitseminen on satunnaista ja mielivaltaista.
Sundströmin mukaan demokraattisista rakenteista varsinkin vallan kolmijako-oppi on murenemassa. Oikeusistuinten riippumattomuus on heikentynyt, joten kansalaisten oikeusturva kärsii.
- Vaikuttaa tutkitusti siltä, että oikeuslaitos suosii valtiota. On todellakin syytä tarkastella, kuinka riippumattomia oikeusistuimet lopulta ovat, Sundström sanoo.
Editan kustantama väitöskirja esittää niin rankan näkemyksen, että pahimmillaan valtion intressi ohjaa tuomarin harkintaa ohi laillisuusperiaatteen. Oikeudessa valtion etu murskaa esimerkiksi yrittäjät helposti alleen.

Poliisi juoksupoikana

Sundströmin väitöskirja lähtee siitä, että esitutkintamenettely itsessään syyllistää. Esitutkinta ei tuota tasapuolista tulosta, vaan siinä harkitaan ja etsitään syyllistäviä tekijöitä.
- Esitutkinta ei ole osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Viranomaisen pyyntö vie lähes aina esitutkintaan, eikä poliisi usein lähde yksityishenkilöiden pyyntöjä tutkimaankaan.
Sundström sanoo, ettei esitutkinnassa edes kerätä aineistoa, joka puhuisi epäillyn puolesta. Tätä voi pitää räikeänä epäkohtana: poliisi vaikuttaa valtion juoksupojalta.
Sundström haluaakin vauhtia esitutkintakäytäntöjen uudistamiseen. Epäillyn asemaa pitäisi parantaa, koska nykyisin syyllisyysolettama värittää esitutkintaprosessia ja vaikuttaa lopulta tuomioonkin.
- Jos joutuu esitutkintaan, kaverit pitävät sinua automaattisesti syyllisenä. Esitutkintavaiheeseen voi vaikuttaa myös media, eikä sen todellakaan pitäisi olla näin.
Sundström muistuttaa, että yrityksiltä ja julkishallinnolta vaaditaan entistä avoimempaa toimintaa. Hänen mukaansa paljon puhuttu avoimuus ei aina toteudu alioikeuksien tuomioiden perusteluissa.

Ei tuplarangaistuksia

Verottaja ottaa pois mahdollisuudet puolustautua, Sundström väittää.
Virkamiehen kantaa pidetään automaattisesti oikeana, sillä virkamiehen lausunnolla on lähtökohtaisesti täysi uskottavuus.
- Pienyrittäjälle taistelu verottajaa vastaan on vaikeaa. Ensin verottaja vie rahat, joten juristin palkkaamiseen ei ole varaa.
Virkamiehellä ei pitäisi olla omia tarkoitusperiä, mutta omat intressit nousevat pintaan yksin arvovalta- ja urasyistä.
- Kun verottaja ottaa yhteyttä yrittäjän asiakaskuntaan ja vaatii tietoja rikoslain nojalla, ovat seuraukset selvät: asiakkaat katoavat, vaikka syyllisyyttä ei ole osoitettu.
Verojutuissa normaali käytäntö on pitkään ollut se, että veronkorotusten jatkoksi juttua käsitellään vielä yleisessä oikeusistuimessa.
Hallinnollisten sanktioiden päälle kaadetaan siis myös mahdolliset rikostuomiot.
- Edessä on kuitenkin merkittävä muutos. Kun sama asia on jo kerran käsitelty hallinnollista tietä, yleisen oikeusistuimen ei tulisi ottaa asiaa edes käsittelyyn, Sundström ottaa kantaa kaksoisrangaistusten kieltoon.
Veroseuraamuksissa kahden rangaistuksen päällekkäisyys on ollut käytäntönä. Korkein oikeus on nyttemmin kahdessa päätöksessään kääntynyt kaksoisrangaistusten kieltoon, Sundström kertoo väitöskirjassa.

Hätähuuto Suomesta

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Valtiopetoksessa ovat mukana seuraavat henkilöt:

Kalajoella 09.03.2013

Erkki Aho

Asioihin voi perehtyä myös näiden youtube-videoiden kautta. VIDEO

Koiviston konklaavi SALAISEKSI JULISTETTU

https://www.youtube.com/watch?v=jjWF2Bs5sUA

.SSP-sopimus 100-VUODEKSI SALAISEKSI JULISTETTU VIDEO

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

todistusaineistona kopio salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta muistitikulla – Ylivieskan käräjäoikeus ei ole palauttanut minulle paperikopiota.

.Aktiv Hansa-kauppa 25 VUODEKSI SALAISEKSI JUISTETTU VIDEO

http://pankkikriisi.blogspot.com/2013/01/aktiv-hansa-kaupan-todistusaineistoa.html

. Jukka Davidsson | Turku 14.8.2019 | Osa 1 VIDEO

https://www.youtube.com/watch?v=Yoe5TAS8c2s

190527 Vieraana Jukka Davidsson VIDEO

https://www.youtube.com/watch?v=rWby5pEl8cw&t=168s

Vieraana Jukka Davidsson (Jatko-osa 27.5.2019 ohjelmaan) | 21.6.2019 VIDEO

https://www.youtube.com/watch?v=MRWvJgg-76I

tohtori Jukka Davidssonin kirjan Isänmaan ryöstäjät

https://docplayer.fi/16092859-Isanmaan-ryostajat-viis-siita-velkaa-te-olette-pankille-kuitenkin-mutta-eihan-pankilla-ole-edes-velkakirjoja.html

Jorma Jaakkolan kotisivut

http://jormajaakkola.fi/Koiviston_konklaavi

Pankkikriisi

http://pankkikriisi.blogspot.com/

Oikeustoimi ja poliisi-blogi

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/

SU 04.08.2019 Suomi ei ole oikeusvaltio – Suomi tarvitsee muiden EU-maiden apua oikeusvaltioiperiaatteiden toteuttamiseen

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2019/08/su-04082019-suomi-ei-ole-oikeusvaltio.html

1, Valtiopetos osoittaa sen, ettei mikään rikos ole vanhentunut.

Asiat ovat koko ajan olleet keskeytyksstä olleet vireillä joten ne eivät voi olla vanhenuneita.
Ulosotto pitää rikokset avoimena, sillä ei voi olla niin, että rikokset vanhenevat ja rikoksilla aikaanaatu ulosotto jää voimaan.

Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista ankarinta rangaistusta sekä minulle ja perheelleni aiheutettujen taloudellisten vahinkojen täysimääräistä korvaamista ja hirvittävinen henkisten kärsimysten täysimääräista korvaamista. Vaadin että kaikki minua ja yritystoimintaani koskevat eri oikeusasteiden päätökset puretaan ja maineeni palautettaan.

20.09.2019

Erkki Aho

Oikeuslaitos ja poliisi

lauantai 21. syyskuuta 2019

Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen

PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen

Suomen taloudellinen lama 1990-luvun alussa

Koiviston konklaavi – salatut sopimukset

Pankkikriisin peitellyt paperit

Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?

Aktiv Hansa-kaupan todistusaineistoa

OTE kauppakirjasta 31.3.2000

Vakavia ihmisoikeusloukkauksia

PR-talojen markkinoilta poistaminen

Erkki Aho vastaa -vastine Keskipohjanmaa-lehden uutisointiin

koska heidän tietämättään Alavieskan kunta mahdollisesti laittomassa kokouksessa päätti muuttaa ehtoja sen jälkeen kun kauppasopimukset Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n ( myöh. PR-Teollisuus Oy) kanssa oli jo allekirjoitettu.

Ei kommentteja:

Lukijat

Blogiarkisto