Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle, keskusrikospoliiisille, suojelupoliisille, valtioneuvoston kansliaan ja tiedotusvälineille

From: Erkki Aho

Sent: Monday, March 19, 2018 9:38 PM

To: ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi ; POL_VP_KRP_kirjaamo ; supo@suojelupoliisi.fi

Cc: juha.sipila@eduskunta.fi ; kirjaamo@vnk.fi

Subject: oikeudenkäyntiväittämän käsittelyn ajankohta

Ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi

kirjaamo.keskusrikospoliis@poliisi.fi

supo@suojelupoliisi.fi

juha.sipila@eduskunta.fi, kirjaamo@vnk.fi

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus, keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi

Olen tehnyt oikeudenkäyntiväitteet vaimoni Eila Ahon hakemaan avioero-oikeudenkäyntiin koskien Ylivieska-Raahen käräjäoikeutta. Prosessiväite siitä, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus ei ole toimivaltainen asiassa. Oikeudenkäyntiväite liittyy jonkin prosessi edellytyksen puutteeseen. Oikeudenkäyntiväitteen tarkoitus on kanteen tutkimatta jättäminen jonkin oikeudenkäynnin muodollisen edellytyksen puuttumisen tai esteen vuoksi. Tällainen väite voidaan tehdä esimerkiksi tuomioistuimen toimivallasta tai tuomarin kelpoisuudesta ja lähinnä puutteista niissä. Tällaisia seikkoja, jotka tuomioistuin on velvollinen ottamaan huomioon viran puolesta, ja joihin siis voi vedota myös oikeudenkäynnin kuluessa, ovat mahdolliset puutteet ehdottomissa prosessinedellytyksissä. Kertaan vielä oikeudenkäyntiväitteiden asioita:

Minä katson, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on esteellinen käsittelemään asiaa, koska olen joutunut kärsimään Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden virheellisestä menettelystä jo 24 vuoden ajan. Yliveska-Raahen käräjäoikeuden menettely on keskeinen syy nyt haettuun avioeroon. Keskustelin juuri vaimoni kanssa puhelimitse 19.03.2018 klo 19.00 – 19.30.

Todistusaineiston on myös oikeustoimi- ja poliisi-blogini

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/

PR-talojen konkurssivyyhti 1

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti.html

 PR-talojen konkurssivyyhti 2

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/pr-talojen-konkurssivyyhti_24.html

 PR-talojen konkurssivyyhti 3

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/pr-teollisuus-oyn-konkurssivyyhti.html

Todistusaineistot linkkien takana

Alavieskan Puurakenne Oy:n historia alkaa vuodesta 1973 jolloin tapahtuivat ensimmäiset yhteydenotot tulevien osakkaiden ja Alavieskan kunnan välillä. Toiminta aloitettiin ikkunatuotannolla. Vuonna 1975 aloitettiin elementtituotanto. Elementtien valmistus oli vielä tuohon aikaan aika tuntematon käsite, sillä yleensä talot tehtiin paikan päällä kappaletavarasta. Vuonna 1977 talopaketit olivat edelleen pääosassa jolloin niitä toimitettiin 50 kappaletta. Vuonna 1978 valmistettiin rivitalo- ja hallielementtejä.

Kostamukseen ja Neuvostoliittoon sekä Norjaan alkanut vienti nosti koko vuoden valmistuksen 90 talopakettiin. Oman sahalaitoksen rakennustyöt käynnistyivät 1980. Toiminta laajeni jo 124 talopaketin toimitukseen ja silloin aloitettiin tuotantolinjan laajennusinvestoinnit. Vuonna 1983 saatettiin loppuun Alavieskan kunnan kanssa yhteistyössä toteutettu elementtihallin ja höyläämö-ristikkohallin rakentaminen. Tuotanto oli silloin 162 talopakettia.

Vuoden 1986 alussa yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Tapani Kääntä. Uuden vetäjän myötä toimintaan tuli uusia ideoita ja tuulia, Alihankinta tehostui ja uusi tuotenimi PR-Talot syntyi. Tuotanto kasvoi 178 talopakettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n myyntitoimintoja johdettiin tehokkaasti. Erillinen yhtiö markkinoi uutta talomallistoa voimakkaasti ja PR-Talot tuotemerkkiä lanseerattiin läpi koko valtakunnan koko maan kattavan myyntiorganisaation avulla, jota veti Hannu Saksola. Tuotanto kasvoi 220 talopakettiin. Vuonna 1988 PR-Talot tuotemerkki löi itsensä läpi markkinoilla.

Vuonna 1989 PR-Talojen täyspaketit olivat suosiossa. Meneillään oli hyvä rakennusbuumi Uuden tuotantolaitoksen suunnittelu ja myöhemmin rakentaminen käynnistyi. Tuotettiin uskomattomat 483 talopakettia ja tulosta syntyi. Vuonna 1990 Alavieskan Puurakenne Oy tuotti uutta PR-runkoelementtiä uudella tuotantolinjalla hivenen yli 490 talopakettia. Alkuperäistä PR-Ikkuna kehitettiin käynnistämällä laatuprojekti. Tavoitteeksi asetettiin niin laadukas ikkuna, ettei takuukorjauksia tule. Ikkunatuotanto sai sähköstaattisen maalauslinjan ensimmäisenä Suomessa.

Vuonna 1991 tuotettiin edellisvuosien määrä talopaketteja. PR-Talojen lisäksi tehtiin tunnetuksi käsitettä PR-Teollisuus, mikä käsitti talopakettien lisäksi hallit, urheilutilat, liikerakennukset, rivitalot, laitesuojat ja muut vastaavat rakennukset. Alavieskan Puurakenne Oy:ssä tuotevalikoimaan kuluivat vuodesta 1992 myös hirsiset omakotitalot ja vapaa-ajan asunnot. Päädyttiin hirsiprofiiliin, mikä tuli olemaan tiivis, mutta hengittävä, hyvännäköinen, helppo valmistaa ja teknisiltä ominaisuuksiltaan paras mahdollinen. Syntyi uusi PR-lamellihirsi. Hirsitaloja vietiin ennen kaikkea Japaniin. Pitkän ja kovan työn jälkeen saatiin elementtitaloille ja ikkunoille viennin edellytyksille tärkeä Saksan laatustandardi ensimmäisenä talotehtaana Suomessa kesällä 1993.

Tuotanto oli vuonna 1994 kotimaahan 350 talopakettia ja vietiin 50 talopakettia. Työntekijöitä oli kaikkiaan n. 100 henkilöä. Tehdas toimi monipuolisesti antaen työtä myös monille ulkopuolisille alihankkijoille. Tehtaalle ostettiin vuosittain noin 14 000 kuutiota tukkeja. Sekin työllisti melkoisen määrän ihmisiä metsätöissä ja kuljetuksessa. Tehtaalla oli oma sahalaitos. Alavieskan Puurakenne Oy oli Suomen kolmanneksi suurin talotehdas. Alavieskan Puurakenne Oy:n rahoittajapankkina oli Keski-Pohjan Säästöpankki, mikä kuului ns. mustaan tusinaan eli 12 heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa.Velkasaneeraukseen

Alavieskan Puurakenne Oy:n kilpailijoista Honkarakenne Oy järjesti Kouri Capital Oy:n avulla osakeannin ja keräsi markkinoilta kesällä 1987 kaikkiaan 36 miljoonaa markkaa. Seuraavana vuonna järjestettiin uusi osakeanti, jolloin kerättiin 29,6 miljoonaa markkaa. Honkarakenne oli lyhyessä ajassa kerännyt rahaa 66 miljoonaa markkaa.

Vuosina 1992-94 Suomen Taloteollisuus Oy teki 500 miljoonan liikevaihdon ja tappiota kertyi 160 miljoonaa markkaa. Suomen Taloteollisuuden omistivat Sonkajärven kunta 35 %, Enso Gutzeit Oy 19 %, YIT-yhtymä 15 %, toimitusjohtaja Juhani Pehkonen 8 % ja tehtaanjohtaja Jouko Heiskanen 8 %.
Pyhännän Rakennuskonserni muodostettiin Pyhännällä toimivasta Jukka-taloista, Pudasjärvellä toimivasta Kontiotuotteesta ja Torniosta toimivasta Lappli-taloista. Ilman näitä järjestelyjä Jukka-talot olisi mennyt konkurssiin. Ne tehtiin Kera Oy:n johdolla, yhdistävänä tekijänä tässä prosessissa näytti olevan Lars Leevi Lestadius. Lestadiolaisuuden lonkerot yltivät syvälle valtion hallintoon.

Alavieskan Puurakenne Oy ei saanut terminoitua ulkomaisia lainojaan, sillä Keski-Pohjan säästöpankki ei suostunut Tapani Käännän mukaan terminoitiin. Tappiot olivat useita miljoonia. Keski-Pohjan Säästöpankin isännistön puheenjohtaja rautiolainen Antti Ojala totesi 29.11.1999 MOT-ohjelmassa, että yrityksiä kaadettiin pankin vakavaraisuuden parantamiseksi. Asiakasyrityksiä siis uhrattiin pankin talouden parantamiseksi, koska epävarmat saatavat voitiin laittaa valtion avonaiseen pankkitukipiikkiin. Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti talotehtaiden pudotuspelin talotehtaiden eloonjäämiskamppailussa. Yrityksiä ajettiin surutta konkurssiin, sillä valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Taloudellinen lama tuli pankeille yhtä yllättäen kuin yrittäjillekin.

Suomen valtio oli Kera Oy:n kautta sijoittanut valtavia summia Suomen Taloteollisuus Oy:öön. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurista talotehtaista ylivoimaisesti vähiten velkaa ja sen taustat olivat kapeat, koska se käytännössä oli perheyritys.

KEP:n pankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että "katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkein vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaan kanssa, koska valtio maksaa pankkien luottotappiot. Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa".

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä

Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruumiinpesuryhmä, jota johti talouspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien eli pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin pankkien kanssa Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat.

Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia ja samalla paikkakunnalla toimi myös kilpailija Vieskan Elementti Oy lähes vierekkäisellä tontilla. Alavieskan kunto oli Vieskan Elementti Oy:n osakas. Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta, koska yritys miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa.

Kera Oy oli päättänyt poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy:n. Se tuli sen jatkajan ja omistajien tietoon, kun PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Koski ilmoitti, että häntä on moitittu erittäin voimakkaasti siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus oy:öön, vaikka se kuului markkinoilta poistetavien listalle. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli kuitenkin luvannut erään ravintolaillan jälkeen pelastaa Markku Kosken. Näin ilmoitti kansanedustaja Markku Koski. Näin myös tapahtui, että Markku Koski pelastettiin Kera Oy:n toimesta.
Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn

Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivät velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat varsin lyhyestä ajasta yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein "sihteerin" kanssa. Siitä ei ole selvyyttä millainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asiaan.

Velkasaneerausmies nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana aina promillepitoisia juomia myöten tehtaan henkilökunnan nähden. Asianajaja Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet pilaavat koko asianajajakunnan maineen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös on väärä. Käräjäoikeus on jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneeraukseen eteen tehdyn työn.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n edustajat. Yhtiö on hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat Kera Oy ja Arsenal Oy muuttivat mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 markan kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan.

Ottaen huomioon, että saneerauskulut ovat tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö voi välttyä vaikutelmalta, etteikö asiassa olisi jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden käyttöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiön käyttöpääomasta poisotettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiö hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan ovat noin puolet laskutetusta määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiön saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle.

Saneerausmenettelyn aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi otettiin Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes, joka oli aikaisemmin toiminut alas ajettujen yritysten talouspäällikkönä sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Mielestämme Jouni Remes täytti saattohoitajan kriteerit. Tämän havainnon teimme liian myöhään.

Uhtua Wood Oy:n edustajat olivat kiinnostuneita Alavieskan Puurakenne Oy:n sahaustoiminnasta syksyllä 1994, Kera Oy:n yritystutkija Huusko oli ilmoittanut heille, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.

Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästopankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. 
22.10.1993 Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kuului sopimuksen mukaan toimialarationalisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat varatuomarit Antti Latola ja Hannu Maskonen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.

Olen pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu asioissa nettiä lukuun ottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta ei häiriöttömänä tiedotusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon, että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palautteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto päätti, että pankit pelastetaan. Siksi hän kutsui tasavallan presidentin linnaan ylempien oikeusasteisen edustajia 6.5.1992 ja ohjeisti heitä antamaan pankeille suosituimmuusaseman ylemmissä oikeusasteissa. Tämä on valtiopetos, koska tasavallan presidentillä ei ole oikeutta puuttua riippumattoman tuomio-oikeuslaitoksen toimintaan.

Tämän jatkona oli ns.SSP-sopimus, jossa valtiovalta eli Esko Ahon hallitus ja neljä pankkia sopivat säästöpankkien jaosta ja toimialarationalisoinnista. Markkinoilta poistettiin ylikapasiteetti eli pankit tekivät luettelot markkinoilta poistettavista yrityksistä. Markkinoilta poistettiin 48 000 yritystä, samalla aiheutettiin 500 000 ihmisen työttömyys ja 280 000 henkilön ylivelkaantuminen. 11 000 ihmistä päätti elämänsä oman käden kautta. Kysymyksessä on kansan murha.

SSP-sopimus

SSP-sopimuksessa 22.10.1993 Esko Ahon hallitus ja neljä pankkia sopivat ns. toimialarationalisoinnista. Sovittiin siitä, että ylikapasiteettia poistetaan seuraavilta aloilta

• kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
• muu sijoittaminen
• rakentaminen
• vähittäiskauppa
• hotelli- ja ravintolatoiminta
• vapaa-aikatoiminta

Talontehtaiden ylikapasiteetti näkyy RTS-toimialaraporteista selkeästi.

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä ja ylikapasiteetin poistaminen

Pankkikriisin hoitotapa mahdollisti yritysmaailmassa eloonjäävien valinnan. Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien uutisen mukaan varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ns. ruumiinpesuryhmä, jota johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä minimoida tappiot. Ongelmayritysten pelastamisessa huomioitiin myös tärkeiden rahoittajien ja pankkien edut. Tappioiden minimointi tarkoitti sitä, että markkinoilta poistettiin Kera Oy:n etuja ja sijoituksia uhkaavat kilpailijat. Kera Oy teki tiivistä yhteistyötä pankkien kanssa. Alavieskan Puurakenne Oy:llä oli suurena talotehtaana suhteellisen vähän velkaa Kera Oy:lle. Myös pankkien saatavat olivat suhteellisen pieniä ja ne voitiin laittaa pankkituen piikkiin. Alavieskan Puurakenne Oy:llä ei ollut mahtavia taustavoimia, mutta kadektijoita sitäkin enemmän. Siksi li turvauduttava kovaan yrittämiseen ja oli pyrittävä taistelemaan jopa ylivoimaisia esteitä vastaan. Alavieskan kunta oli omaksunut passiivisen roolin Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamiseen, koska kunta omisti kilpailevasta talotehtaasta eli Vieskan Elementti Oy:sta osakkeita. Alavieskan Puurakenne Oy miellettiin vasemmistolaiseksi yritykseksi keskustalaisessa kunnassa. Ehkäpä siksi Alavieskan kunta ei ollut kiinnostunut Alavieskan Puurakenne Oy:n pelastamisesta. Helpompi oli neuvotella tapuliukon kanssa kuin Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa. Näin kommentoi Alavieskan Puurakenne Oy:n toimitusjohtaja tilannetta. Kera Oy oli päättänyt poistaa ylikapasiteettia markkinoilta kuten SSP-sopimuksessa oli sovittu. Alavieskan Puurakenne Oy kuului poistettavien listalle, koska sillä oli vähän velkaa Kera Oy:lle ja ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli minimoida Kera Oy:n tappiot. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy pisti poistaa markkinoilta.

Myöhemmin kansanedustaja Markku Koski ilmoitti PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksen yhteydessä, että Kera Oy:ssä on voimakkaasti moitittu häntä siitä, kun hän meni mukaan PR-Teollisuus Oy:öön, vaikka yritys oli markkinoilta poistettavien listalla. Koski kertoi, että erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut: ”Kuule Markku, kyllä minä Sinut vielä pelastan”. Markku oli yhtenä takaajana Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja PR-Teollisuus Oy:n tuoteoikeuksien kauppasopimuksessa, jonka arvo oli 1 530 000 markkaa. Kera Oy:llä oli paljon mahdollisuuksia täyttää lupauksensa. Markku Kosken vaimolla oli kotileipomo. Markku Koski oli ollut aktiivisesti mukana Incapin kylkäisenä tuleen pellettitehtaan johtohahmona. Lehtitietojen mukaan pari viikkoa ennen tehtaan tulipaloa Incapin johtohenkilöt ilmoittivat luopuvansa tehtaasta.

Velkasaneerausmiehet aloittivat likaisen työn

Suuret investoinnit, isot devalvaatiot ja korkea korkokanta aiheuttivat sen, että Alavieskan Puurakenne Oy ajautui velkasaneeraukseen. Devalvaatioiden lisäkulut olivat järkyttävän suuria. Alavieskan Puurakenne Oy:lle tehtiin velkasaneeraussuunnitelma, minkä Kera Oy ja Suomen Säästöpankki hyväksyivät velkasaneerauksen pohjaksi. Velkasaneerausmiehet Hannu Tuomaala ja Lauri Ylipukki laskuttivat työstään varsin lyhyessä ajassa yli miljoona markkaa. Tuomaala kävi Saksassa tutustumassa Alavieskan Puurakenne Oy:n kohteisiin oikein ”sihteerin” kanssa. Siitä ei ole selvyyttä minkälainen ammattitaito sihteerillä oli ja mihin asioihin ja kumpaa päätä sihteeri käytti matkan aikana. Velkasaneerausmies nautti kaikista mahdollisista eduista työaikana promillepitoisia juomia myöten henkilökunnan nähden. Varatuomari Timo Nikula kertoi minulle myöhemmin, että asianajajien keskuudessa pelättiin, että velkasaneerausmiehet mustaavat toiminnallaan koko asianajajakunnan maineen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen keskeytyksestä oli tehty valitus Vaasan hovioikeudelle. Perusteluissa mainitaan, että Alavieskan Puurakenne Oy:n Vaasan käräjäoikeuden saneerausmenettelyn keskeyttämistä koskeva päätös oli väärä. Käräjäoikeus oli jättänyt täysin huomioimatta kassavirtalaskelmat pidemmällä tähtäyksellä sekä kaiken yrityksen saneerauksen eteen tekemän työn. Tulopuolta ja ennusteita käräjäoikeus ei ollut huomioinut. Alavieskan Puurakenne Oy:n velkasaneerauksen pohjaksi on hyväksytty rahoituslaskelma, jonka ovat hyväksyneet sekä selvitysmiehet että Kera Oy ja Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n edustajat aikanaan. Yhtiö oli hämmästyttävän hyvin pystynyt seuraamaan hyväksyttyä suunnitelmaa. Tätä taustaa vasten tuntuu käsittämättömältä se, että selvittäjät ja suurimmat velkojat muuttavatkin mieltään kesken saneerausmenettelyn. Edelleen maksukykyä arvioitaessa on otettava huomioon se, että yhtiö olisi halunnut saneerausmenettelyn aikana myydä omistamansa Suomen Betonikattotiili Oy:n osakkeet. Kauppa olisi syntynyt 370 000 mk:n kauppahinnalla, mutta selvittäjät estivät kaupan. Ottaen huomioon, että saneuurauskulut ovat jo tässä vaiheessa olleet näinkin valtaisat ja kuitenkin lopputulos on saneerausmenettelyn keskeyttäminen, ei yhtiö ole voinut välttyä ajatukselta, etteikö asiassa ole jotakin outoa. Velkasaneerausmiesten yhtiöille oli maksettu jo yli miljoona markkaa. Huomioiden käyttöpääomasta maksetut saneerauskulut voidaan todeta, että yhtiön käyttöpääomasta poistettuna ne tekevät siihen aikamoisen loven. Vaikka yhtiö hyväksyykin kohtuulliset saneerauskulut, jotka sen käsityksen mukaan olivat noin puolet laskutetuista määrästä, voidaan todeta, ettei kysymyksessä ole yhtiön saneerauslaissa tarkoittama maksukyvyttömyys. Velkojien kannalta hallittu saneeraus on parempi vaihtoehto kuin konkurssi, kirjoitti asianajaja valituksessaan Vaasan hovioikeudelle. Kun PR-Teollisuus Oy:n saatiin käynnistettyä, niin valitus vedettiin pois Vaasan hovioikeudesta.

Kuulustelupöytäkirjan mukaan Jouni Altti Johannes Remes toteaa 1.8.1997: ”Alavieskan Puurakenne Oy:n ollessa yrityssaneerauksessa vuonna 1994 hakivat yhtiön päävelkojat Arsenal ja Kera talouspäällikköä hoitamaan yhtiön talousasioita. Olen ollut myös ennen PR-Teollisuus Oy:öön tuloa kaksi vuotta erään talotehtaan talouspäällikkönä joten tunnen alan kohtuullisen hyvin. Kera piti arvossa liikkeenjohtajataitojani”. Remekselta unohtui mainita, että talotehdas ajautui konkurssiin.

Jouni Remes oli siis aikaisemmin toiminut Kesätunturi Oy:n talouspäällikkönä ja yritys meni konkurssiin. Kera Oy arvosti likaisen työn tekijää, sillä alalta piti saada ylikapasiteettia pois. Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen Jouni Remes tuli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella ja velkasaneerausmiesten vaatimuksesta. Remes oli toiminut myös Sodankylän Osuuspankin johtajana, jossa tehtävästä hän eräiden tietojen mukaan joutui lähtemään.

Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen toimitusjohtaja Tapani Kääntä epäili, että velkasaneerausmiehet esittävät 100 talon kaupan syntymisen. Tästä kaupasta olisi Käännän mukaan ollut mahdollisuus saada kaksi miljoonaa markkaa etumaksua, Kauppa jäi toteutumatta, koska Alavieskan Puurakenne Oy piti saada konkurssiin velkasaneerausmiesten sekä Arsenal Oy:n ja Kera Oy:n tahdon mukaisesti.

Alavieskan Puurakenne Oy:n erityistilintarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu mitään epäilyttävää, sillä tarkastus tehtiin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tilaustyönä ja siinä käytettiin heidän ”omaa tilintarkastustoimistoa” jotta tulos olisi ollut halutun mukainen. Tilanne näytti viranomaisten kannalta varsin fiksulta, Lisäksi oli tehty kaikki voitava, jotta yrittäjästä Tapani Käännästä olisi luotu mahdollisimman epäluotettava kuva, suorastaan rikollinen. Villit mollaamishuhut kiersivät maailmaa. Alavieskan kunnanjohtajakin antoi minun ymmärtää, että miljoonia olisi viety Alavieskan Puurakenne Oy:stä Saksaan piiloon ennen konkurssia.

Tapasin toimitusjohtaja Tapani Käännän ennen konkurssia, kun soittelin hänelle muissa asioissa ja menin käymään tehtaalla. Olin oppinut tuntemaan Tapanin energisenä ja aikaansaavana henkilönä. Kuljimme aikanaan samaan aikaan Alavieskan-Raution kunnallista keskikoulua ja urheilimme Alavieskan Virin riveissä. Nyt Tapani oli täysin murheen murtama. Hän oli erityisen pettynyt velkasaneerausmiesten käsittämättömään toimintaan sekä Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen toimintaan. Tilanne oli samanlainen kuin  yrittäjä Veikko Luode kuvaa kirjassaan ”Yrittäjän ajojahti”. Koska valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä niin elinkelpoisia yrityksiä kaadettiin surutta ja yrityksiä suorastaan teurastettiin. Pankkien saatavat laitettiin valtion avonaiseen piikkiin. Yrittäjien elämäntyö, omaisuus ja tulevaisuus tuhottiin. Kun yritys saatiin kaadettua, kohdeltiin mahdottomien esteiden ylittämisessä epäonnistunutta yrittäjää talousrikollisena. Siinä auttoivat juristien hyvät suhteet poliiseihin. Yrittäjä oli syyllinen kaikken, pankkiherrat ja valtionpomot ei mihinkään. Talousrikollisuus ja hyvä-veli-periaate kulkivat käsikädessä. Erona entiseen Neuvostoliittoon oli se, että Suomessa yrittäjää ei saanut ampua. Hänet murhattiin muulla tavalla aivan kuin olisi toteutettu mafian toimeksiantoa”.

Minusta Tapani Käännän kertomus velkasaneerausmiesten toiminnasta oli ihmeellinen ja värikäs. Siksi päätin kutsua paikalle valtion tilintarkastajien puheenjohtajan, kansanedustaja Kalevi Mattilan. Kalevi tulikin pyynnöstäni tehtaalle sovittuna aikana ja pohdimme yhdessä tilannetta. Kalevi Mattila oli jotenkin varautunut. Minä puolestani olin oppinut luottamaan Tapani Kääntään, vaikka hänellä olikin erilainen tausta kuin minulla. Teimme Tapanin kanssa yhteistyötä lentopallopuolella, sillä olin toiminut Kalajoen Junkkareiden jääkiekkojaoston puheenjohtajana ja sitä kautta luonut suhteet Viron lentopalloliiton puheenjohtajaan, kauppaministeri Ants Laosiin. Tämän yhteyden kautta saimme Alavieskan Virin lentopallojoukkueeseen tasokkaita virolaisia pelaajia. Tapani Kääntä oli joukkueen valmentaja.

Valtion tilintarkastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Mattila

On todennäköistä, että Kalevi Mattila tiesi, että Kera Oy oli päättänyt poistaa Alavieskan Puurakenne Oy:n markkinoilta. Näin olen jälkeenpäin päätellyt, koska Kalevi Mattila kieltäytyi lähtemästä PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi terveyteensä vedoten. On kuitenkin selvää, että Kera Oy:ssä oli tehty ylikapasiteetin poistamista koskeva päätös, koska Kera Oy:n yritystutkija Kalevi Huusko oli kaupannut jo syksyllä 1994 Uhtua Woodin edustajille Heino Virralle ja Pentti Arhippaiselle Alavieskan Puurakenne Oy:n sahalaitosta ja kertonut, että Alavieskan Puurakenne Oy menee keväällä 1995 konkurssiin.

Tapani Kääntä kertoi, että yritykselle on olemassa jatkajataho pääkaupunkiseudulta ja tämä taho oli tarjonnut hänelle kassakaappisopimusta tulevaisuutta varten. Hän ei kuitenkaan suostunut tällaiseen menettelyyn. Tapanin mukaan Jouni Remekselle oli tehty samanlainen tarjous, mutta hän ei tiedä oliko Jouni Remes allekirjoittanut tuon kassakaappisopimuksen.

Toimintaedellytysten kartoitus ja Jouni Remeksen petos

Kysyin Tapanilta, että eikö olisi parempi ja turvallisempi ratkaisu jos mahdollien jatkajataho saataisiin kokoon paikallisista voimista. Tapani innostui lievästi asiasta ja aikoi keskustella siitä muiden mahdollisesti kiinnostuneiden kanssa. Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Puurakenne Oy:n palvelukseen tullut taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka aikaisemmin oli toiminut kaksi vuotta toisen talotehtaan talouspäällikkönä ja Sodankylän Osuuspankin johtajana, ryhtyi tekemään laskelmia siitä, mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistä, maa-alueista, koneista, laitteista, tuoteoikeuksista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Kukaan ei osannut epäilä Jouni Remeksen vilpittömyyttä. Hän kuitenkin teki laskelmia samanaikaisesti kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpailijalle. Tällä tavalla saatiin vedätettyä kauppahintaa mahdollisimman korkeaksi. Saimme tietää Jouni Remeksen menettelystä vasta vuosien kuluttua. Jouni Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa ja myyntikatteeksi 25 %.

Koska itselläni on suhteellisen hyvä teoreettinen koulutus ja vahva käytännön kokemus yritystoiminnasta, niin katsoin, että PR-taloilla on erinomaiset toimintaedellytykset, sillä liikeidean kaikki osa-alueet olivat kunnossa rahoitusta lukuun ottamatta.Siis ainoastaan taloudelliset resurssit eli rahoitus oli varmistettava. Koska Jouni Remes oli rahoituksen ammattilainen, niin luotimme häneen. Olihan hän Kera Oy:n luottohenkilö. Halusin kuitenkin varmistaa, että tarvittava valtion rahoitus saadaan kuntoon. Siksi pyysin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Kalevi Mattilaa, joka oli valtion tilintarkastajien puheenjohtaja ja jolla tiedettiin olevan erinomaiset suhteet Kera Oy:ön. Kalevi Mattila kuitenkin kieltäytyi mielestäni tekosyihin vedoten. Tästä syystä käännyin kansanedustaja Markku Kosken puoleen, joka otti tehtävän vastaan avoimin mielin ja ymmärsin, että hän tällä toimenpiteellä haluaa varmistaa kansanedustajapaikkansa myös tulevaisuudessa. Olihan odotettavissa, että Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Antti Rantakangas, joka oli aikaisemmin Markku Kosken vaalipäällikkönä, asettuu seuraavissa vaaleissa kansanedustajaehdokkaaksi ja tämä vaikuttaa Markku Kosken äänimäärään heikentävästi.

Kävin myös neuvottelut Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvosen kanssa ja sovimme, että Alavieskan kunta tulee avustamaan perustettavaa yhtiötä 950 000 markan investointiavustuksella. Mitään ehtoja avustamiselle ei asetettu.

Kävin neuvottelut myös Kalajoen Merita-pankin johtajan Mauri Ylitalon kanssa. Hän suhtautui asioihin varovaisen myönteisesti. Katsoin, että kaikki edellytykset olivat olemassa, sillä Tapani Käännän ansiosta saatiin kerättyä riittävä määrä sijoittajia uuteen yhtiöön, kun myös Uhtua Wood Oy lähti mukaan perustettavaan yhtiön suurimmalla panoksella.

Vaikka kauppahinta muodostui vedätyksen johdosta kohtuuttoman korkeaksi näissä olosuhteissa, niin luotimme maisteri Jouni Remeksen laskelmiin 26 miljoonan tilauskannasta ja 25 prosentin myyntikatteeseen. Sehän merkitisi 6,5 miljoonan markan tuloa. Kun lisäksi olimme saaneet varmuuden, että Alavieskan kunta lähteen mukaan 950 000 markan investointiavustuksella ilman ehtoja, niin pidimme selviönä, että rahoituksen asiantuntija leipoo näistä aineksista kunnon rahoituspaketin. Olihan sijoittajien panos 1,5 miljoonaa markkaa ja yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi oli lupautunut kansanedustaja Markku Koski.

Myöhemmin kuitenkin ilmeni, että Remeksen tekemät laskelmat olivat täysin pielessä. Tilauskanta ei ollutkaan 26 miljoonaa vaan 11-12 miljoonaa markkaa. Myyntikate ei ollutkaan 6,5 miljoonaa markkaa vaan 5000 markkaa. Kaiken lisäksi Jouni Remes oli eliminoinut keskeisimmän rahoittajan rahoituskuvioista tekemällä tämän kanssa sopimuksen muiden yhtiön osakkaiden tietämättä, että Kera Oy:tä ei käytetä rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Yhtiön tulevista osakkaista kukaan ei osannut aavistaa, että Jouni Remeksen laskelmat olivat täysin pielessä ja että Jouni Remes oli tehnyt laskelmia samanaikaisesti kahdelle eri taholle: meille ja ns. haamukilpailijalle jotta kauppahinta saatiin hinattua pilviin. Myöskään kukaan perustettavan yhtiön osakkaista ei tiennyt, että Jouni Remes on tehnyt Kera Oy:n kanssa perustettavan yhtiön puolesta sopimuksen että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettavaan yhtiöön. Miksi Kera Oy:n piti tehdä tällainen sopimus? On täysin selvää, että kauppasopimus on syntynyt petollisella tavalla ja kauppasopimus on kohtuuton. Menettely täyttää selkeästi petoksen tunnusmerkistön. Tietoja, jotka olivat kauppasopimusta tehtäessä, olisi pitänyt olla osapuolten tiedossa ja niitä salattiin tarkoituksellisesti.

Alavieskan kunnan petollinen toiminta

Olin neuvotellut Alavieskan kunnanjohtajan Aarne Karvosen kanssa investointisopimuksen. Alavieskan kunnanhallitus piti kokous 10.5.1995 ja päätti kokouksessaan 74 § investointiavustuksen myöntämisestä PR-Teollisuus Oy:lle sovitun mukaisesti. Olimme sopineet, että Jouni Remeksestä tulee toimitusjohtaja, mutta emme silloin tienneet, että hän on Kera Oy:n saattohoitaja. Jouni Remes oli yhteydessä Alaviekan kunnanjohtajaan ja Alavieskan kunnanhallitus piti yllättäen 15.5.1995 klo 21.00 kunnanhallituksen kokouksen Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen. Kokous ei ollut laillinen, vaikka kokous on niin päättänyt. Kokouksessa käsiteltiin 77 § Investointiavustuksen myöntämistä Pr-Teollisuus Oy:lle. Siihen oli lisätty ehtoja joita ei oltu sovittu yrityksen osakkaiden kanssa. Minun oikeustajuni mukaan kysymys on petollisesta toiminnasta ja sen oli aikaansaanut Kera Oy:n saattohoitaja, joka toimi PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajana.

On todennäköistä, että Kera Oy:n saattohoitaja Jouni Remes oli ilmoittanut kunnanjohtaja Aarne Karvoselle, että hän on junaillut asiat niin, että Kera Oy ei tule rahoittamaan perustettavaa yhtiötä. Jouni Remes ja Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen olivat kuin paita ja perse. Siksi on syytä epäillä, että Jouni Remes organisoi Kera Oy:n pyynnöstä tämänkin operaation salaa perustettavan yhtiön muilta osakkailta.Alavieskan kunnanvaltuuston päätöksestä valittivat Oulun lääninoikeuteen Vieskan Elementti Oy:n hallituksen jäsenet kauppias Aarre Antti-Roikon johdolla. Valituksen johdosta PR-Teollisuus Oy:n avustuspäätös viivästyi lähes vuodella ja se vaikeutti ratkaisevalla tavalla yrityksen käynnistämistä.

Kera Oy:n petos ja yhtiön perustaminen väärennetyillä pöytäkirjoilla

Kera Oy oli perustanut ns. ruumiinpesuryhmän, jonka tavoitteena oli pelastaa ns. ongelmayritykset, joita Kera Oy oli rahoittanut sekä minimoida tappiot. Tappioiden minimoimiseen kuului ns. ongelmayritysiä uhkaavien kilpailijoiden poistaminen markkinoilta. Alavieskan Puurakenne Oy oli poistettavien listalla. Kera Oy ei kuitenkaan kertonut meille perustettavan yhtiön osakkaille, että Kera Oy oli tehnyt päätöksen poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin takia. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n suurin velkoja ja vaikutti keskeisesti siihen, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä sai myydä maa-alueet, kiinteistöt, koneet ja laitteet, keskeneräisen tilauskanta ja tuoteoikeudet perustettavalle yhtiölle. Lisäksi Kera Oy ja Arsenal Oy, jotka olivat Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämiehet jättivät kertomatta, että kauppasopimuksessa on jätetty ilmoittamatta 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Tällainen toiminta täyttää kiistatta petoksen tunnusmerkistön, sillä Kera Oy oli eräiden tietojen mukaan jo vuonna 1993 tehnyt päätöksen poistaa Alavieskan Puurakenne Oy markkinoilta.

Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kuvioihin tullut Jouni Remes esitti, että yhtiön nopean toiminnan käynnistämiseksi hankittaisiin valmis paperiyhtiö Euronio Oy ja hän hankkisi yhtiön ja tekisi tarvittavat asiapaperit kaupparekisteriin ilmoittamista varten. Näin jälkeenpäin ajateltuna tämäkin operaatio oli selkeää huijausta meitä kohtaan. Jouni Remes hankki paperiyhtiön. Pöytäkirjojen mukaan Euronio Oy:n hallituksen kokous on pidetty 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa Helsingissä. Pöytäkirjan mukaan paikalla ovat olleet Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho sekä Jouni Remes. Pöytäkirjan mukaan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi on valittu yksimielisesti Markku Koski ja yhtiön toimitusjohtajaksi Jouni Remes. Totuus on se, että Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho eivät ole osallistuneet tuohon kokoukseen eivätkä he ole olleet 8.5.1995 Helsingissä paperiyhtiön olemattomissa toimitiloissa. Pöytäkirja on väärennetty. Siksi se on laiton ja sen päätökset ovat juridisesti pätemättömiä. Pöytäkirja on pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa.

Tuolla pöytäkirjalla on haettu rekisteröintiä patentti- ja rekisterihallituksesta. Tuon pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski, jotka valitsivat itse itsensä yhtiön johtoon. Pöytäkirjan mukaan Euronio Oy.n ylimääräinen yhtiökokous on pidetty yhtiön toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirjan liitteenä oleva osakasluettelo on päivätty Helsingissä 4.1.1994. Totuus on se, ettei kukaan osakkeenomistajista ole ollut Helsingissä 4.1.1994. Myös ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty. Näillä väärennetyillä pöytäkirjoilla on haettu yrityksen rekisteröinti.

Lisäksi Jouni Remes teki osakkaiden tietämättä sopimuksen työntekijöiden kanssa, että kaikki työntekijät otetaan uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä. Käytännössä tämä aiheutti yritykselle valtavat taloudelliset rasitteet. Lisäksi Jouni Remes vaikutti siihen, että myyntiedustajille tehtiin yhtiön kannalta katsottuna taloudellisesti erittäin huono edustussopimus. Kuulustelupöytäkirjojen mukaan Kera Oy piti arvossa Jouni Remeksen liikkeenjohtotaitoja. Ehkä ne olivat arvokkaita ns. saattohoitajalle.

Pitämättömän kokouksen pöytäkirja olemattomissa tiloissa. Väärennetty pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski

Ylimääräisen yhtiökokouksen väärennetty pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski

Väärennetyillä tiedoilla aikaansaatu kaupparekisteriote

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat myyjinä, törkeä petos, tuleva syyttäjä merkitty kaupanvahvistajaksi

Kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa 11.5.1995 asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjoja oli allekirjoittamassa Euronio Oy:n ( myöhemmin PR-Teollisuus Oy) puolesta Jouni Remes ja Heino Virta. Minä en päässyt mukaan Ouluun kauppasopimusten allekirjoitustilaisuuteen, koska olin opettajana Raahen Porvari- ja kauppakoulussa ja siksi Heino Virta, joka asuu Haukiputaalla, meni minun sijastani allekirjoittamaan kauppakirjat. Heino Virran mukaan paikalla ei ollut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria, joka on kuitenkin vahvistanut kauppakirjat nähtävästi etätyönä. Sulo Heiskari oli siihen aikaan Kalajoen nimismies, joka oli tunnettu raisusta elämästään ja runsaasta alkoholin käytöstään. Kalajoella on virastotalon kohdalla kadun toisella puolella Pizzeria Mamma Leone. Virastotalon nimikyltti, jossa luki nimismies, oli jatkuvasti käännettynä Pizzeria Mamma Leonea päin, koska sieltä kansalaisten mielestä varmimmin nimismiehen löysi.

Väliaikaiset pesänhoitajat, joilla ei konkurssisäännön 50 a §:n mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta, myivät kiinteää omaisuutta. Heillä ei ollut esittää valtakirjoja kauppasopimusten tekemiseen ja he näin ollen myivät toisen omaisuutta omanaan. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoittivat keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Rikoslain mukaan kysymyksessä on törkeä petos. Kaupanvahvistajaksi on merkitty Kalajoen piirin nimismies Sulo Heiskari, joka oli tuleva syyttäjä. Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa ettei hän ole koskaan nähnyt kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu. Kauppa on siis laiton ja pätemätön.

Kauppakirjan allekirjoittaja todistaa, ettei kaupanvahvistaja ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin eikä hän ole koskaan kaupanvahvistajaa nähnytkään.

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin. 

Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Tässä esimerkkinä yksi sivu 32-sivuisesta luettelosta josta käy ilmi pantatut kiinnitykset, mitkä kaupanteossa salattiin ostajalta.

Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva syyttäjä, nimismies Sulo Heiskari, joka on toiminut syyttäjänä kaikissa oikeudenkäynneissä, joita ko. kauppasopimuksista tai niistä johtuvista asioista on käyty. Syyttäjistä annetun  lain mukaan syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä näissä asioissa.

Juridinen argumentointi

Rikoslaki 40 luku

7 § (12.7.2002/604)

Virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

8 § (8.9.1989/792)

Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virka-aseman väärin käyttämisessä1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästija virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.

9 § (12.7.2002/604)

Virkavelvollisuuden rikkominen

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

10 § (12.7.2002/604)

Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen

Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)

Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.

Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769)
Törkeä petos

Jos petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228

30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä

31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.

32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.

33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.

Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset

48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset

Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.

Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:öön.

Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan

Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.

Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §

Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto

Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)

Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat eivät saa lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta, mutta tässä tapauksessa niin tehtiin. Pantatuista kiinnityksistä ei ole mainintaa. Tuleva syyttäjä on merkitty kaupanvahvistajaksi.

PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Koski

Kansanedustaja Markku Koski oli takaamassa tuoteoikeuksien kauppasopimusta yhdessä yhtiön muiden hallituksen jäsenten kanssa. Muut hallituksen jäsenet olivat Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Lisäksi yhtenä takaajana oli hallituksen ulkopuolinen sihteeri Jouni Remes. Yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä oli voimakkaasti moitittu Kera Oy:n taholta siitä, että hän lähti PR-Teollisuus Oy:n ( entinen Euronio Oy) toimintaan mukaan ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Markku Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintilaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut :”Kuule Markku, kyllä minä Sinut pelastan.”

Tämän asian voivat todistaa minun lisäkseni hallituksen jäsenet Heino Virta ja Kari Konu sekä asiantuntijat Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.

Markku Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta, mikä merkitsi selkeää takinkääntöä. Markku Koski piti yhdessä Jouni Remeksen kanssa vastata yhtiön rahoituksesta. Tämä oli niin pyhä asia, ettei kukaan muu hallituksen jäsen voinut olla mukana rahoitusneuvotteluissa. Tämä tuntui meistä muista hallituksen jäsenistä perin oudolta. Meni Markku Kosken ja Jouni Remeksen kanssa Ouluun omalla autollani rahoitusneuvotteluun Kera Oy:öön. Kun päästiin perille niin herrat ilmoittivat minulle, että en voi tulla mukaan, koska he menevät rahoitusneuvotteluihin Kera Oy:öön. Jälkeenpäin minulle selvisi, että Remes ja Koski eivät olleet tehneet yhtään rahoitusanomusta Kera Oy:lle. Näin he minun mielestäni käyttivät luottamusasemaansa väärin.

Uhtua Wood Oy oli PR-Teollisuus Oy:n pääosakas. Uhtua Woodin miehet Heino Virta ja Pentti Arhippainen alkoivat hermostua Jouni Remeksen toimintaan heinäkuussa. Jouni Remes oli törkeällä toiminnallaan eliminoinut PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 mk:n lainan. Pankinjohtaja Anja Kauppi oli pyytänyt Uhtua Wood Oy:n miehiä kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen erottamaan Jouni Remeksen. Itse olin kesällä kuukauden Joensuun asuntomessuilla varmistamassa asuntomessuvoittoa, sillä asuntomessuvoitolla tulisi olemaan erittäin suuri merkitys PR-Teollisuus Oy:lle.

Kun messujen jälkeen palasin tehtaalle niin huomasin, että Jouni Remeksen toiminta ja mielenkiinto kohdistui aivan erilaisiin asioihin kuin mitä yhtiön osakkaiden etu oli. Uhtua Wood Oy:n miehet vaativat Jouni Remeksen erottamista. Minun oli helppo yhtyä heidän näkemyksiinsä. Jostain syystä Tapani Kääntä ja Kari Konu luottivat Remekseen tai ainakin siltä näytti. Tästä syystä Remeksen erottaminen viivästyi kohtuuttoman kauan.

PR-Teollisuus Oy osti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä keskeneräiset työt ja tilauskannan, jonka arvoksi Kera Oy:n kirjallisella suosituksella Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittu taloustieteiden maisteri Jouni Remes oli laskenut tilauskannan arvoksi 26 miljoonaa markkaa. Toteutunut arvo oli kuitenkin 11-12 miljoonaa markkaa ja tuotto 6,5 miljoonan markan sijasta 5000 markkaa. Keskeneräisiin kohteisiin kuuluivat mm. Joensuun asuntomessujen kolme kohdetta. Huippuarkkitehti Jorma Hilli-aho oli tehnyt loistavaa työtä ja samoin messuprojektista markkinoinnin osalta vastannut Markku Taanila. Myös Reijo Alakoski oli järjestelyissä vahvasti mukana. Messuvoitto oli vahva näyttä osaamisesta myyntimiehille, yhteistyökumppaneille ja tuleville asiakkaille. Messuvoiton jälkeen eri tehtaiden myyntimiehet olivat kiinnostuneita tulemaan PR-Talojen myyntiedustajiksi, Salvostalojen myyntimiehet siirtyivät lähes kokonaisuudessaan PR:n leiriin ja tämä vaikutti ratkaisevasti Salvostalojen konkurssiin. Jos ei ole myyntiä niin ei ole tulojakaan.

Messuvoiton jälkeen teimme myös radio-ohjelmia Radio Pookiin, jossa kerroimme ketä olemme ja mitä teemme. Ohjelmat olivat varsin hyvin onnistuneita ja lisäsivät talopakettien kysyntää. Ohjelma oli ärsyttänyt Kera Oy:tä ja Jouni Remestä. PR-Teollisuus Oy ei saanut menestyä. Niinpä sain kuulla asiasta hallituksen kokouksessa, jossa Jouni Remes ja Markku Koski olivat huolissaan siitä, että markkinointipuolella menee niin lujaa. Ohjelma kuulemma antoi väärän kuvan yrityksestä. Arvostelu tuntui meistä markkinamiehistä järkyttävältä.

Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt PR-Teollisuus oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Jouni Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Minulle asia selvisi asuntomessujen jälkeen, kun tulin tehtaalle, jossa ilmapiiri oli todella masentava ja kireä. En kuitenkaan halunnut aktiivisesti puuttua toimitusjohtaja Jouni Remeksen tekemisiin, sillä minulla oli vastuualueena kotimaan myynti, mutta olin huolestunut tilanteesta. Heino Virta oli keskustellut asioista Tapani Käännän ja Kari Konun kanssa, mutta pojat olivat vielä elokuussakin olleet Remeksen takana.

Kääntä ja Remes riitautuivat Saksan toimituksista. Jouni Remes halusi estää toimituksen, jonka vientipäällikkö Tapani Kääntä oli sopinut. Remes palautti toimituksen. Sitä vientipäällikkö Tapani Kääntä ei kestänyt. Ilmassa oli tulta ja tappuraa tämän tapahtuman jälkeen.

Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti sanoen oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi neuvotelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.

Vähitellen Heino Virta alkoi kysellä kuka on tuon Jouni Remeksen todellinen työnantaja, koska tämä näytti työskentelevän kokonaan muiden intressitahojen hyväksi. Ilmapiiri kiristyi syys-lokakuun aikana merkittävästi. Tilanne johti siihen, että yhtiön hallitus päätti antaa Jouni Remekselle lopputilin. Kokous oli aika kiivassanainen.

Tässä vaiheessa olimme Tapani Käännän kanssa selvitelleet ulkomaisia rahoituskuvioita ja mahdollisuuksia. Tilanne näytti varsin lupaavalta sveitsiläisen Alfio Nicotran yhteyksien kautta. Yhtiön hallituksen kokoukseen Markku Koski saapui yhdessä asianajajansa Olavi Hertellin kanssa. Koski määräili, että Hertell toimii hallituksen kokouksen sihteerinä jne. Me muut hallituksen jäsenet emme hyväksyneet asiaa, sillä meille ei ollut etukäteen ilmoitettu tällaisesta mitään. Remeksen erottaminen venyi turhan pitkään Markku Kosken vastustuksen takia. Lopulta Jouni Remekselle annettiin lopputili.

Markku Koskella oli Jouni Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Minun piti mennä Heino Virran kanssa Helsinkiin tapaamaan ko. henkilöä. Hän esitteli itsensä Stig Weckströmiksi. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt, oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Tuntui siltä kuin hän olisi ollut Jumalasta seuraava. Nyt alkoivat minulle ja Heino Virralla hälytyskello soida. Menimme kuitenkin eduskuntaan tapaamme yhtiömme hallituksen puheenjohtajaa kansanedustaja Markku Koskea yhdessä Stig Weckströmin kanssa. Siellä tapasimme yllätykseksemme haamukilpailijamme Marcus Riskan neuvottelemassa Markku Kosken kanssa. Riska oli joka välissä toimimassa takapiruna tai haamukilpailijana. Suhtautumisemme häneen oli vähintäänkin epäluuloinen. Koski kysyi, että voiko Marcus Riska olla läsnä neuvotteluissa. Heino Virran kanssa torjuin Kosken esityksen päättäväisesti ja niin Marcus Riska sai lähteä.

Koski uhkasi, että jos emme suostu Stig Weckströmin palkkaamiseen toimitusjohtajaksi, niin Kera Oy ja Arsenal Oy ajavat PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin. Koin tilanteen Heino Virran kanssa selkeäksi kiristykseksi. Olihan Stig Weckströmin palkkavaatimus huikea 5000 mk päivä + aronlisävero sekä juoksevat kulut kuten matkat, majoitus ja päivärahat päälle. Ei voinut välttyä ajatukselta saattohoitajasta. Täytyy todella olla vakavarainen yritys mikä kestää tuollaisia kulueriä. Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n tarkoitus oli selkeä – poistaa PR-talot markkinoilta Stig Weckströmin toimesta. Totesin Heinon kanssa, että meidän on harkittava asiaa ja saatava myös hallituksen jäsenen Kari Konun mielipide asiaan. Kun tulimme Helsingistä tehtaalle, niin keskustelimme Kari Konun kanssa asiasta. Ulkomainen rahoituskuvio oli siinä vaiheessa niin epävarmalla pohjalla, ettemme uskaltaneet toimia sen varassa. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua Kosken kiristykseen.

Meistä tilanne on varsin erikoinen. Siksi käännyin Heino Virran kanssa vielä kerran entisen kansanedustajan Kalevi Mattilan puoleen ja kerroimme hänelle avoimesti tilanteen. Valtion tilintarkastajien puheenjohtaja, jolla oli erittäin hyvät suhteet Kera Oy:öön ja Arsenal Oy:öön kummasteli tilannetta ja sanoi, että mitähän ne pojat (Kera Oy ja Arsenal Oy) oikein meinaavat. Ovatko he palkkaamassa saattohoitajaa PR-Teollisuus Oy:lle?

Neuvottelun jälkeen lähetimme kansanedustaja Markku Koskelle eduskuntaan faksin, jossa totesimme, että suostumme Weckströmin palkkaamiseen siten, että Weckströmin palkkiot maksetaan vasta sitten kun yrityksen kanssa-alijäämä on poistunut. Lisäksi Weckström ei saa yksin osallistua rahoitusneuvotteluihin, vaan aina on oltava mukana joku hallituksen jäsenistä. Wekströmille määrittelimme 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille, Weckströmille ei annettu yksin nimenkirjoitusoikeutta. Sopimuksen irtisanomisajaksi tuli yksi sekunti, kuten Weckström oli esittänytkin. Koski ilmoitti, että Weckström tulee toimitusjohtajaksi määräajaksi ja hän aloittaa työnsä joulukuun alkupäivinä.

Oikeudenkäynti tietämättämme

Olimme suunnitelleet, että takausvastuut voidaan maksaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen ja osakepääoman turvin. Koska Alavieskan kunnan investontipäätöksestä oli valitettu Oulun lääninoikeuteen niin sen maksaminen viivästyi valituksen johdosta. Sen takia emme olleet pystyneet maksamaan takaussummaa 1530 000 markkaa ajoissa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli haastanut PR-Teollisuus Oy.n ja takaajat oikeuteen, koska olimme maksaneet vain 400 000 markkaa sovitussa ajassa.

Tässä haastehakemus

Meille takaajille ei ilmoitettu ollenkaan, että meidät oli haastettu oikeuteen. Tässä Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät josta näkyy ettei haasteita ole toimitettu asianosaisille.

Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastaa syyttäjä oikeudenkäymiskaaren mukaan , siis syyttäjä Sulo Heiskari. Menettelyn on hyväksynyt käräjätuomari Juha Nieminen samoin kuin sen, että ao. henkilöitä on saanut edustaa asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja.

Meitä oli oikeuskäsittelyssä edustanut meidän tietämättämme meille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Vihervalli tunnustaa Suomen Asianajajaliitolle vastineessaan tekemäämme kanteluun, ettei hän ole koskaan edes puhelimessa keskustellut ao. henkilöiden kanssa joiden asioita hän on hoitanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.

Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ollut puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivän iltana, mikä oli yrityksen pikkujouluilta, Weckström oli kertonut pienessä maistissa yrityksen vientisihteerille Ela Lillemaalle tanssilattialla, että hänen tehtävänään on ajaa PR-Teollisuus Oy hallitusti alas. Olikohan pikkujoulubooli herkistänyt herran avoimelle tuulelle? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että eikö tämä merkitset konkurssia, jos yritys ajetaan hallitusti alas. Ela Lillemaa oli virolainen henkilö ja siksi joutui varmistamaan, että oli ymmärtänyt asian oikein.

Pian kuitenkin huomasimme, että Weckström ei suunnitellut rahoitusta PR-Teollisuus Oy:lle vaan tavoitteet olivat toisenlaiset. Alavieskan kunta oli aktiivisesti mukana näissä PR-Teollisuus Oy:n alasajamiseen tähtäävissä toimissa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.1996 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa. Siellä Weckströmin tekemän muistion mukaan Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän vetäjä oli antanut tietoja Alavieskan Puurakenne Oy:n tilauskannasta. Anttosen mukaan tilauskanta oli vain 12 miljoonaa markkaa. PR-Teollisuus Oy:lle se oli myyty 26 miljoonan markan tilauskantana. Ylivieskan kokouksessa oli mukana Oulun Arsenalin johtaja Seppo Jääskeläinen, Ylivieskan Arsenalin johtaja Juha Juntunen, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Latola, Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän johtaja Veikko Anttonen. Paikalla oli myös Alavieskan kunnanjohtaja Aarne Karvonen ja Alavieskan kunnan elinkeinoasiamies Terttu Korte. Konsultti Weckström edusti kokouksessa Trio Leadership Oy:tä eli saattohoitajaa ja myös PR-Teollisuus oy:tä, vaikka hänellä ei olisi ollut yksin oikeutta edustaa PR-Teollisuus Oy:tä. Nähtävästi Ylivieskan kokous ei ollut rahoitusneuvottelu vaan kokonaan toisenlainen neuvottelu. Kesken edellä kerrotun kokouksen konsultti Weckström soitti minulle kokouksesta ja pyysi kutsumaan yhtiön hallituksen kokoon vielä samaksi illaksi. Weckström esitti että yhtiö jättäisi konkurssihakemuksen. Heino Virta oli tuolloin Venäjän Karjalassa puukauppa-asioilla ja Kari Konu on sovitulla työkäynnillä. Kansanedustaja Markku Koksi oli eduskunnassa joten hallituksen kokoon kutsuminen oli täysi mahdottomuus. Weckström tuli takasin tehtaalle työntekijöidemme Timo Viitamaan ja Tapio Rasmuksen kyydissä. Weckström oli kertonut pojille, että PR-Teollisuus Oy:llä on yhteyksiä rahanpesijöihin. Tämän kuulin Timo Viitamaalta itseltään ja tästä on myös Viitamaan kirjallinen todistus.

Keskustelin hetken Stig Weckströmin kanssa illalla tehtaalla ja lähdin viemään häntä junalle Ylivieskaan. Seuraavana päivänä sain Heino Virtaan yhteyden. Keskustelun perusteella laitoin Wekströmille faksin, jossa kiitin häntä hänen palveluistaan ja katsoin hänen tehtävänsä PR-Teollisuus Oy:ssä päättyneeksi. Weckström soitti minulle ja halusi ehdottomasti, että maanantaiksi kutsutaan yhtiön hallitus koolle, jossa hän voi jättää eronpyyntönsä. Sain samalla muistion Ylivieskan palaverista. Weckströmin työsuhteen olisi pitänyt loppua alkuperäisen suunnitelman mukaan jo tammikuun lopussa. Hän ei kuitenkaan onnistunut saamaan yritystä konkurssiin näin lyhyessä ajassa, sillä yrityksellä oli Japaniin niin paljon tilauksia, että hirsitaloja tehtiin ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa. Kera Oy.n asettamaan tavoitteeseen Weckström ei päässyt. Tässä vaiheessa meillä oli ulkomainen rahoituskuvio jo niin varmalla pohjalla, että meillä oli rohkeutta antaa Weckströmille lopputili. Wekström oli saanut vihiä, että meillä oli ulkomainen rahoittaja tiedossa ja varmistumassa. Maanantaina pidettiin yhtiön hallituksen kokous, jossa Weckström jätti ”eronpyyntönsä” ja myös Markku Koski erosi hallituksen puheenjohtajan paikalta.

Meidät leimattiin rahanpesijöiksi Kera Oy:n toimesta

Ulkomaisen rahoituksen estämiseksi Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:stä sekä Uhtua Wood Oy:stä rikosilmoituksen Oulun KRP:lle kansainvälisestä rahanpesusta. Asiasta saimme tietää vasta puolitoista vuotta myöhemmin, kun Heino Virta sai todennäköisesti postitusvirheenä Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arposen kirjeen KTM:n hallitusneuvos Sakari Arkiolle. Heino soitti minulle ja naureskeli tapahtumaa. Pyysin Heinoa faksaamaan kirjeen minulle. Ihmettelin kirjeen sisältöä suuresti. Vasta siinä vaiheessa Heinokin näytti tajuavan kirjeen todellisen sisällön. Kirje oli Kera Oy:n varatoimitusjohtajan allekirjoittama ja se sisälsi kehityspäällikkö Veikko Anttosen luottamuksellisen muistion, jossa kohdassa 3D on teksti: ”Jatkovirityksiin liityi myös kansainvälistä rahanpesua, josta taholtamme ajoissa ilmoitettiin Oulun KRP:lle.” Kun sain Heino Virran lähettämän aineiston faksista ulos, soitin välittömästi asianajaja Asko Keräselle, joka ei ollut uskoa korviaan. Hän ei meinannut uskoa, että Kera Oy:n varatoimitusjohtaja syyllistyy tuollaiseen tekoon. Varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli lähettänyt tuon kirjeen KTM:n hallitusneuvos Sakari Arkiolle puolitoista vuotta sen jälkeen, kun KRP oli tehnyt asiassa tutkimatta jättämispäätöksen. Miksi Kera Oy:n piti leivittää edelleen perätöntä tietoa eteenpäin?

Myöhemmin saimme oikeuskanslerinviraston kautta haltuumme Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ruumiinpesuryhmän vetäjän Veikko Anttosen vastineen kanteluumme. Anttosen lausunto oli luottamuksellinen ja tarkoitettu ainoastaan kauppa- ja teollisuusministeriön käyttöön. Tuossa lausunnossa Anttonen tunnustaa levittäneensä tietoa rahanpesusta. Suora tekstilainaus Anttosen lausunnosta: ”Alavieskan PR-Teollisuus Oy:n tapauksessa oi juri talvella 1995/1996 voimakkaasti meditoituna esille Alfio Nicotra-niminen uusi omistaja ja miljoonasijoittaja ( mainittu 5-6 milj.MK) Siksi otin yhteyden Oulun KRP:iin, joka toimi liitteenä olevan Eero Leinosen lyhyen selvityksen mukaan. Ennätin kuitenkin varoittaa tj. Remestä ja kunnanjohtaja Antti Karvosta ennen kuin Leinosen muistiosa mainittu Interpol/Helsinki tarkistus tuli minun tietooni. Muualta saamani tiedon mukaan poliisi kuitenkin seurasi edelleen Nicotran puuhia niin kauan kuin hän oli Suomessa.”

Kävin Oulun KRP:ssä tarkistamassa tämän Interpol/Helsinki tarkistuksen, Siinä todettiin, että Alfio Nicotraa on epäilty rahanpesusta, mutta näyttöä ei ole löytynyt, Tuo tarkistus oli saatu KRP:iin muistaakseni 9.4.1996.

Siis ennen kuin Anttonen oli saanut tämän varmistuksen tietoonsa hän oli ilmoittanut aisasta Jouni Remekselle, joka eii ollut enää PR-Teollisuus Oy:n palveluksessa, koska olimme erottaneet hänet kuukausia sitten. Oli täysin selvää, että Remes suhtautui meihin negatiivisesti ja käytti kaikki mahdollisuudet mustata meitä. Tässä Kera Oy:n taholta tarjottiin erinomaista mahdollisuutta. Lisäksi Anttonen ilmoitti vastineessaan levittäneensä tieto rahanpesusta myös Alavieskan kunnanjohtaja Antti Karvoselle. Kunnanjohtajan nimi on Aarne eikä Antti Karvonen. On käsittämätöntä, että Anttonen ilmoitti asiasta kunnanjohtaja Karvoselle, joka oli täysin ulkopuolinen henkilö asiassa ja joka suhtautui meidän mielestämme negatiivisesti PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöihin. Tällä tavalla perätön tieto sai hyvän kasvualustan.

On hämmästyttävää, että Kera Oy näkee vaivaa PR-Teollisuus Oy:n toiminnan seuraamiseen, vaikka sillä ei ollut tarkoituskaan rahoittaa yhtiön toimintaa, vaan päinvastoin poistamaan yritys markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi talonrakennusalalta. Erikoista Kera Oy:n toimissa on se, että Kera Oy oli ollut aikaisemmin yhteistyössä Alfio Nicotran kanssa Punkatalojen alasajon yhteydessä. Alfio Nicotran yrityksen nimi oli PunkaHaus A.G.S.A.

Tällä aiheettomalla rahanpesuilmoituksella kansainvälisestä rahanpesusta oli tuhoisat seuraukset.On todennäköistä, että konsultti Weckström levitti tietoa rahanpesusta PR-Teollisuus Oy:n kannalta kaikkiin tärkeisiin kohteisiin, kuten esim. Kera Oy:lle, Alavieskan kunnalle, Arsenal Oy:lle, Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle jne, Tässä Tapani Käännän kirjallinen todistus asiasta.

PR-Teolliisuus Oy: tuotantopäällikkö Jukka Velloselle Weckström oli kertonut, että Alfio Nicotraa Interpol seuraa jatkuvasti. Suomessa KRP on hänen perässään koko ajan. KRP kuvaa kaikki, jotka ovat Suomessa hänen kanssaan tekemisissä ja muutenkin tutkivat hänen tekemisiään, Rahanpesijä Nicotra on etäispääte ja suuret tekijät ovat muualla. Nicotra saa olla vapaana jotta päätekijät saadaan kiinni.

PR-Teollisuus Oy:n myyntipäällikkö Reijo Alakoski kertoi kuulleensa samat asiat, kun Weckström oli kertonut ne PR-Teollisuus Oy:n messuprojektin vetäjälle Markku Taanilalle.

Itsekin kuulin huhuja ja aloin huolestua Nicotran väitetyistä rahanpesuasioista. Siksi pyysin Nicotran rikosrekisteriotteen tai vastaavan paperin. Siinä Italian poliisi toteaa, että ei rikoksia. Vein paperin syyttäjä Sulo Heiskarille, joka totesi että hän ei ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään.

Minusta oli siis tehty rahanpesijä ilman minkäänlaista näyttöä. Kun menin Oulun Työvoimapiiriin niin näin lakimies Laura Heinosen papereiden välissä keltaisen muistilapun, jossa oli KTM:ltä tullut tieto, että Alavieskan Puurakenne Oy:n synkkä tarina jatkuu, ulkomaiset omistajatahot on epämääräisiä eikä Erkki Ahoon voi luottaa. En tarkoituksellisesti kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, vaan olin kuin en olisi huomannutkaan tuota paperia. Välittömästi käynnin jälkeen soitin asianajaja Asko Keräselle, joka pyysi minua hankkimaan kopion tuosta paperista. Soitin samantien työvoimapiirin esittelijälle Jorma Kukalle, joka totesi, että ”Voi, voi, Teidän ei olisi pitänyt nähdä tuota paperia.” Epäilen, että tuon perättömän viestin oli työvoimapiirille puhelimitse lähettänyt KTM:n piiripäällikkö Raimo Mäntyniemi, Rahanpesutietoa minusta ja meistä levitettiin ympäri maailmaa aina Japaniin ja Saksaan asti.

Väärä tieto rahanpesusta oli levinnyt kulovalkean tavoin valtion organisaatiossa ja kansan keskuudessa. Kalajokilaakson toimittaja Juhani Rintakumpu kirjoitti asiasta Jaskan Pauhantaa-palstalla vihjailevaan sävyyn. Kalajokilaakson toimittaja Kaisa Hietala oli kertonut Tapion Tuvalla, että hän on saanut kuulla varmoista lähteistä, että PR-Teollisuus Oy:ssä pestään rahaa. Kun tällaisia tietoja levitellään niin silloin syytökset kohdistuvat yrityksen johtoon eli minuun toimitusjohtajaan.

Perättömillä rahanpesuväitteillä on ollut tuhoisat seuraukset yrityksellemme. Myöhemmin Kalajoen Meritapankin konttorinjohtaja Mauri Ylitalo kertoi minulle, että ylhäältäpäin oli tullut kielto rahoittaa PR-Teollisuus Oy:tä.

Myös Oulun KTM teki kielteiset rahoituspäätökset erikoisiin syihin vedoten. Päätöksen mukaan KTM ei voi tukea konkurssiin menneen yrityksen toimintaa jatkavaa yritystä. Perusteluhan on täysin lain vastainen. Myös Osuuspankki, Postipankki ja Valtion Takuukeskus suhtautuivat rahoitushakemuksiimme kielteisesti. Kukaan ei halunnut olla rahanpesijöiden kanssa yhteistyössä.

APR:n konkurssipesä purki kaupat

Kera Oy pelkäsi, että PR-Teollisuus Oy kykenee selviytymään ilman konkurssia. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat 19.3.1996 lähettämällään kirjeellään, jossa on otsikko”Sopimuksen purkaminen ja loppuselvitys purkamisen johdosta”. Kirjeessä on mainittu, että konkurssipesällä on mainittujen maksuviivästysten vuoksi kiistaton oikeus purkaa edellä mainitut kaupat. ”Tämän vuoksi ilmoitamme, että ryhdymme maanantaina 25.3.1996 klo 11.00 ottamaan omaisuuden takaisin haltuumme ja tekemään välien selvittelyn kauppasopimuksen purkamisen vuoksi.” Totean vielä, että syy purkamiseen on PR-Teollisuus Oy, lukee kauppasopimuksen purkamisilmoituksessa. Sopimuksen purkaminen koski kiinteistöjen ja maa-alueiden kauppakirjaa. Allekirjoittajina olivat pesähoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen.

Valitettavasti en ole juristi enkä tuossa vaiheessa huomannut, että kiinteistökaupan purkuun tarvitaan kaupanvahvistajan allekirjoitus. Sitä tuossa paperissa ei ollut.

Menin Alfio Nicotran ja Anne Sormusen kanssa Ouluun 18.4.1996 pesänhoitajien luokse neuvotteluihin. Asianajaja Hannu Maskonen työnsi minulle paperin, jossa konkurssipesä ilmoittaa, että otamme sopimusten tarkoittaman omaisuuden haltuumme ja suoritamme sopimusten päättymisten johdosta kanssanne taloudellisen loppuselvityksen. Omaisuuden haltuunotto alkaa 19.4.1996. En heti niellyt purematta Maskosen paperia. Silloin Hannu Maskonen kutsui viereisestä huoneesta kaksi tyttöä todistamaan ja varmistamaan, että olen saanut varmasti tiedoksi kaupan purkuilmoituksen. Kaupan purkuilmoitus koski tuote-oikeuksien, käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden kauppasopimuksia.

Valitettavasti en maallikkona heti oivaltanut mistä on kysymys. Kaupan purkamisesta on säädetty kauppalain 54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee, että sopijapuolten suoritusvelvoitteet lakkaavat ja että jo tehdyt suoritukset on palautettava. Kysymyksessä on siten varsin pitkälle menevä seuraamus. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja peruuttamaton. Kun kaupat purettiin, niin pääsopimus purettaessa ei liitännäisetkään voi jäädä voimaan. Näin ollen takaussitoumukset raukesivat, kun kaupat purettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi tullut palauttaa meille tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei olisi kyennyt ja olisi joutunut hakeutumaan konkurssiin.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä aloitti omaisuuden luetteloinnin, merkitsemisen ja kuvaamisen 19.4.1996. Henrik Rienstra ilmoitti tulevansa osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön. Hän ilmoitti ottavansa vastuut kaikista maksuista, jotka ovat aiheutuneet ennen 6.5.1996. Konkurssipesänhoitajille tämä ei käynyt. Pesänhoitajien mielestä (Latola) Rienstra saa koneet, laitteet ja kiinteistöt sekä maa-alueet heiltä halvemmalla.

Koska en ole juristi enkä osannut reagoida asiaan oikein,  menin Paavo M. Petäjän luo Haapajärvelle. Hän pyysi valtakirjaa asioiden hoitamiseksi ja allekirjoitin valtakirjan tilanteen selventämiseksi kauppojen purkujen osalta. Kerroin asiani hänelle. Hän sanoi ettei korpi korpin silmää noki. Pian Maskonen ja Latola huomasivat omat mokansa ja he ryhtyivät toimenpiteisiin PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin hakemiseksi.

Koski ja Weckström hämmentävät soppaa

PR-Teollisuus Oy:n erotettu toimitusjohtaja Stig Weckström ja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta väistynyt kansanedustaja Markku Koski touhusivat vielä ahkerasti PR-Teollisuus Oy:n kimpussa. Weckström levitti rahanpesutietoja ja yritti saada selville meidän mahdollisia rahoittajia Markku Kosken toimeksiannosta.

Ulkomainen ostajataho

Marraskuussa 1995 ryhdyimme aktiivisesti etsimään ulkomaista rahoittajaa, koska kotimaasta ei näyttänyt olevan mahdollista saada rahoittajaa. Kera Oy ja Valtion Takuukeskus eivät rahoittaneet PR-Teollisuus Oy:tä.

Aluksi ulkomaisia rahoitusvaihtoehtoja oli 5-6 kappaletta. Merkittävimmäksi näistä osoittautui mielestämme sveitsiläinen Alfio Nicotra. Hän tuli junalla Ylivieskaan rautatieasemalle Pekka Kilvion kanssa. Kävin hakemassa heidät sieltä, koska Tapani Kääntä oli lentopallokiireidensä kanssa naisten lentopalloharjoituksissa. Tapani oli naisjoukkueen valmentaja. Alfi Nicotra halusi aluksi ostaa talopaketteja, mutta vähitellen hän alkoi kiinnostua koko tehtaasta, kun kerroimme avoimesti tilanteemme ja mahdollisuutemme. Nicotra oli käynyt tutustumassa Vaajataloihin ja Lappitaloihin jne. Hän oli kiinnostunut Suomesta, koska hänellä oli suomalainen vaimo. Alfio Nicotra oli erittäin tyytyväinen palveluumme jota hän vertasi muiden talotehtaiden palveluun.

4.3.1996 Alfio Nicotra ilmoitti, että hän tulee Suomeen viikkojen 11 ja 12 välillä ja aloittaa firman haltuunoton. Tapani Kääntä ja Jukka Vellonen olivat talvella käyneet tutustumassa Sveitsissä Alfio Nicotran ja PunkaHaus A.G.S.A:n toimintaan. Heille oli muodostunut varsin positiivinen käsitys Nicotran toimista. Alfio Nicotra laittoi pesänhoitajille kirjeen 20.3.1996 ja ilmoitti tulevana sopimaan pesänhoitajien kanssa asioista ja me osakkaat olimme valmiita myymään yrityksemme enemmistöosakkuuden Alfio Nicotralle tai hänen edustamalleen taholle. Osakepääoma oli tarkoitus nostaa 1,5 miljoonasta markasta 6 miljoonaan markkaan. Alfio oli niinn varma asioista ja rahoituksesta, että hän pyysi kutsumaan lehdistötilaisuuden kokoon 27.3.1996. Paikalla oli myös televisio, joka tek asiasta uutispätkän. Alfio Nicotran rahoittajataho oli Henrik Rienstra, joka jo aiemmin oli käynyt tutustumassa tehtaaseemme.

Rienstra ilmoitti 21.4.1996, että hän yhdessä Alfio Nicotran kanssa voi auttaa meitä ja ilmoitti tulevansa tehtaallemme 26.4.1996. Konkurssipesänhoitaja Antti Latola ilmoitti, että valitettavasti emme voi hyväksyä New England yhtiön takausta. Rinstralla oli jälleenvakuutustoimintaa kolmessa maassa Belgiassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Hänellä oli oli laivausalan yhtiö ja laivoja, työkalutehdas Ranskassa, öljyalan yhtiö Bahrainissa, laajaa kiinteistöalan bisnestä Kanadassa, saha Kongossa jne. Jostain syystä konkurssipesänhoitajat eivät ottaneet maksua vastaan Henrik Rienstralta. Kera Oy:n tavoite oli PR-Teollisuus Oy:n konkurssi ja markkinoilta poistaminen. Siksi Kera Oy teki kaikkensa päästäkseen tavoitteeseensa.

Väärillä tiedoilla tehty konkurssihakemus

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 25.4.1996 täysin väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu, niin takaussaatavia ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesällä ei enää ollut saatavia, koska kaupat oli purettu. Tilanne oli se, että APR:n konkurssipesän olisi pitänyt palauttaa takaisin PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta todennäköisesti tilanne oli se, että konkurssipesä ei olisi pystynyt maksamaan rahoja takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli kokonaan tekemättä. Saatava ei selvä ja riidaton.

Konkurssihakemus väärillä tiedoilla

Lisäksi 1 130.000,00 markan takaussuma oli jo maksettu.

Tuoteoikeuksista oli maksettu jo koko summa. Tässä 500 000 mk maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin

tässä 401 444,45 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin

tässä 100 000 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin

Kun velallisella on useampia velkoja niin velallinen voi lain mukaan osoittaa mihin velkaa maksu kohdistuu. Näin on tehty ja tuoteoikeuksien velka on maksettu ja silloin sitä ei voi konkurssisaatavana periä ja kaiken lisäksi takaukset olivat purkautuneet kauppojen purussa.

Todellinen tilanne näkyy asianajaja Asko Keräsen kirjeestä konkurssipesänhoitajalle.

Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä oli antanut lausuman, että kanne on oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, koska kaupat oli purettu.

KRP:lle antamassaan lausumassa hän tunnustaa, ettei hänellä ole ollut valtakirjaa ja toimeksiantoa asiassa. Todellisuudessa Paavo M. Petäjällä oli minun antama valtakirja hoitaa asioita, kun olin kääntynyt hänen puoleensa kauppojen purun jälkeen. 

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut konkurssiasiassa lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta asianomaisten tietämättä ja ilman valtakirjoja. Käräjätuomari Juha Nieminen on toiminut asiassa virheellisesti, koska on ei ole tarkistanut Paavo M. Petäjältä valtakirjoja. Paavo M. Petäjä ei ole asianajaja vaan varatuomari. Paavo M. Petäjällä ei ole ollut muiden valtakirjoja kuin minun valtakirja. Käräjätuomari Juha Niemisen olisi pitänyt tarkistaa myös Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajien valtakirjat. Niitä ei ollut lainkaan.

Myöhemmin otin yhteyttä varatuomari Jorma Herttuaiseen ja hän oli myös sitä mieltä, että kauppojen purkamisesta johtuen konkurssi oli laiton. Olin yhteydessä myös Helsingin Yliopiston siviilioikeuden professori Erkki Aurejärveen. Hänen mielestään kysymys on prosessipetoksesta kun yritys väärillä tiedoilla haetaan konkurssiin. Olin yhteydessä myös juristikansanedustajiin Raimo Vistbackaan, joka oli entinen Alajärven nimismies ja Risto Kuismaan, joka on koulutukseltaan juristi. Heidän mielestään kysymyksessä on prosessipetos. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy valvoi saatavansa kaupan purkamisesta johtuvina vahingonkorvauksina 9.413.000 mk ja sille korkoa 13 % 1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis purettu, koska Maskonen on konkurssivalvonnassa valvonut saatavat kaupan purkamisesta johtuvina saatavina.

Lakimies Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle

Miksi varatuomari Jorma Herttuainen on jättänyt asian hoitamisen kesken? Muistaakseni hän ilmoitti häneen kohdistuneen painostuksen takia

Asianajaja Asko Keränen pyysi valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaatimus Hovioikeudelle konkurssituomion purkamiseksi. Tässä Heino Virran valtakirja.

Asianajaja Asko Keränen jätti kuitenkin valituksen tekemättä. Tässä hän tunnustaa asian.  Näin asianomaiset menettivät puheoikeutensa asiassa ja ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärän päätöksen. Järkyttävää toimintaa.

Uusi konkurssipesä ja konsultti Weckström – Alavieskan kunta maksoi

Uusi konkurssipesä aloitti toimintansa. Pesänhoitajina olivat näsävisasta näyttelevä Sampsa Teittinen ja asiallisempi Jyrki Anttinen. Konkurssihetkellä PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32 269 671 mk. Tilauskanta jakaantui seuraavasti: kotimaan elementtitoimitukset 16 987 650 mk, vienti 13 163 735 mk, ikkunamyynti kotimaahan 865 390 mk, vienti 1 482 896 mk. Tämä oli todella arvokas omaisuus konkurssipesälle. Kaikista sopimuksista on minulle valokopiot yhtenä niteenä.

Konkurssipesä palkkasi konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi operaatiosta Stig Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa. Alavieskan kunta suoritti asiassa peittelyoperaation. Alavieskan elinkeinolautakunnassa tehtiin päätös, jonka mukaan konsultti Stig Weckströmin yhtiöltä tilataan konsulttityö. Päättäjien annettiin ymmärtää, että rahoitukseen osallistuu KTM merkittävällä panostuksella. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kaikki tuli Alavieskan kunnan maksettavaksi. Kun pyysin kuitteja nähtäväksi, niin virallisesti annetuista kuiteista oli peitetty Vieskan Elementti Oy:n nimi ja siihen viittaavat tiedot. Paperiin oli kuitenkin epähuomiossa jäänyt tilaajan nimi: Vesa Pirhonen. Hän oli Vieskan Elementti Oy:n toimitusjohtaja. Alkuperäiskuitissa on kaikki tiedot näkyvissä. Hämäysoperaatiossa elinkeinotoimikunta tilasi konsultti Weckströmiltä työn nimeltä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Esittelijänä elinkeinotoimikunnassa toimi elinkeinoasiamies Terttu Korte. Weckströmin aineistossa oli paljon aineisto, jota hän oli vienyt ilman lupaa lähtiessään PR-Teollisuus Oy:n palveluksesta. Aineisto käsitti liikesalaisuuksia eikä missään tapauksessa ole julkista aineistoa. Aineistossa mollattiin oikein olan takaa PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöitä ja arvioitiin joitakin myyntimiehiä todella ikävällä tavalla.

Tätä raporttia Alavieskan kunta jakoi halukkaille.

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa jätin pesänluetteloon omat varaukseni tilauskannan suhteen, Tilauskanta oli hävitetty erikoisella tavalla pesänhoitajien toimesta velkojien etua loukaten. Syyttäjä Sulo Heiskari oli pesänluettelon vannontatilaisuudessa paikalla. Minun oikeustajuni mukaan hän oli esteellinen, koska kysymyksessä on kysymys niiden kauppasopimusten toimista, joissa hän on ollut kaupanvahvistajana.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys 1. Miksi tuleva syyttäjä oli valittu kaupanvahvistajaksi?

Vastaukseni: Syyttäjä voi estää oikeusjuttujen nostamisen ja rikostutkinnat asioissa. Syyttäjä Sulo Heiskari on PR-talojen konkurssivyyhden yksi päätekijä.

Kysymys 2. Miksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat lainvastaisesti eli ilman kaupanvahvistajaa?

Vastaukseni: Jos kaupat olisi purettu laillisesti, niin olisi paljastunut salatut kiinnitykset ja törkeä petos kaupanteossa.

Kysymys 3. Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin saatuaan Erkki Aholta valtakirjan kaupan purkujen yhteydessä?

Vastaukseni: Hän halusi suojella rikollisesti toimivia asianajajia Hannu Maskosta ja Antti Latolaa. Korppi ei korpin silmää noki.

Kysymys 4. Miksi Heino Virta voi väittää, että näin moni asianajaja on edustanut häntä oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja?

Vastaukseni: Syyttäjä Sulo Heiskari on jättänyt haastehakemukset toimittamatta asianosaisille.

Kysymys 5. Miksi poliisi jätti Heino Virran rikostutkintapyynnön varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta tutkimatta?

Vastaukseni: Ylivieskan poliisi ja Oulun KRP on vahvasti mukana rikoksissa ja he suojelevat rikollisesti toimivia henkilöitä. Mahdollisesti määräys on tullut ylemmältä taholta.

Kysymys 6. Liittyykö PR-talojen konkurssivyyhtiin rahanpesua?

Vastukseni: Liittyy. Rienstrojen yhtiön New England Surety jäi ulkomailla kiinni rahanpesusta. Suomessa rahaa tältä yhtiöltä saivat asianajaja Asko Keränen ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä sekä PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä. Sain tämän luettelon pankinjohtajalta, jonka perusteella pankki oli päättynyt epäilemään rahanpesua. Lisäksi vahvistuksen asialle antoi eräs myyntimiehistäni, joka soitti, että USA:ssa Hendrik ja Richard Rienstra ovat jääneet rahanpesusta kiinni. Hendrikille vaaditaan vankeutta 210 vuotta ja Richardille 190 vuotta. Tein asiasta ilmoituksen KRP:lle, mutta poliisi jätti tutkimatta asian.

Kysymys 7. Miksi poliisi ei tutki asioita?

Vastaukseni: Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on todistettavasti ilmoittanut, että Virran ja Ahon tekemiä rikostutkintapyyntöjä ei tulla tutkimaan ja näin on myös käynyt. On syytä epäillä, että määräys on tullut ylemmältä taholta.

Kahdeksan kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta teki rikostutkintapyynnön asiasta. Yksi kansanedustaja eli Antti Rantakangas veti nimensä pois listalta, koska asiassa on syytä epäillä myös Markku Koskea.

Kysymys 8. Uhattiinko Erkki Aho tappaa?

Vastaukseni: Erkki Aho uhattiin tappaa kolme kertaa. Jouni Remeksen isä Pentti Remes soitti Erkki Aholle ja uhkasi tappaa tämän. Alfio Nicotra uhaksi tappaa Erkki Ahon kun Henrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista. Nicotra soitti Aholle ja esitti uhkauksensa. KRP:n tutkija Tapio Makelä ilmoitti, että Aho on jo monta kertaa ollut liipaisimelle. Laillisuusvalvojalle tehtyyn kanteluun vastineessaan Mäkelä toteaa asiaa väärinkäsitykseksi.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.

Kysymys 8. Valvoiko Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä saatavansa kaupanpurkuina?

Vastaukseni: Kyllä. Näin ollen konkurssi oli laiton, koska konkurssipesäkin valvoo saatavansa kaupanpurkuina.

Kysymys 9. Miksi asianajaja Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa?

Vastaukseni: Hän ei kestänyt rikostensa julkituloa.

Kysymys 10. Miksi syyttäjä Sulo Heiskarin rikoksia ei tutkita eikä häntä saada vastuuseen teoistaan?

Vastaus: Hän on toiminut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen suojeluksessa. Mahdollisesti hän kuuluu niihin rikoksista epäiltyihin jolle on annettu syytesuoja.

Kaikissa päätöksissä on toiminut syyttäjänä esteellinen syyttäjä Sulo Heiska ei kuten todistusaineisto osoittaa.

Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istunnoissa on toiminut esteellinen syyttäjä asioissani kymmeniä vuosia. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut kaupanvahvistajana Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisissä kiinteistökaupoissa ja myöhemmin hän toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä annetun lain perusteella syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen.

onkurssiasiat
K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                ratkaisu 26.8.1998/1
                ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537        asianomistaja Markku Koski
                Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri

Tapahtumarikas kevät

Kevät 1996 oli erittäin mielenkiintoista aikaa PR-Teollisuus Oy:n ympärillä. Tein kaikkeni ja vähän enemmänkin pelastaakseni PR-Teollisuuden rikollisten ja rahanpesijöiden kynsistä. Konsultti Stig Weckström havaittiin saattohoitajaksi ja hänelle annettiin lopputili. Kansanedustaja Markku Kosken Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa, koska tämä oli mennyt markkinoilta poistettavan yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi. Koski erosi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta. Molemmat henkilöt työskentelivät sen jälkeen PR-Teollisuutta vastaan. Weckström levitti perättömiä tietoja PR-Teollisuus Oy:n rahanpesusta ja Markku Kosken hyvä ystävä asianajaja Olavi Hertell teki meistä rikosilmoituksen osakeyhtiölain rikkomisesta. Syyttäjä Sulo Heiskari käytti syyteharkinnan pohjana väärennettyä, allekirjoittamatonta, paikkansa pitämätöntä, tarkastamatonta ja hyväksymätöntä pöytäkirjaa. Päätöksessään syyttäjä Sulo Heiskari toteaa, että ei rikosta. Perusteluissaan hän kirjoittaa, että rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä. Päätös on erikoinen ja ristiriitainen: ei rikosta, mutta rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä. Asia, josta oli kysymys, oli Tapani Käännä laina-asia. Tapani oli ottanut PR-Teollisuus Oy:ltä lainaa yhtiön osakkeiden ostamista varten. Heino Virta ja minä emme tieneet asiasta yhtään mitään. Asiaa ei ole käsitelty yhtiön hallituksen kokouksissa. Kuulusteluissa Jouni Remes ja Markku Koski tunnustivat asian. Kuitenkin me kaikki saimme samanlaisen tuomion. Minusta menettely oli väärä, koska me kaksi emme tienneet asiasta yhtään mitään. Katsoin, että syyteharkinta oli tehty juridisesti väärin. Valitin asiasta valtakunnan syyttäjälle. Valtakunnansyyttäjävirastossa Jukka Rappe katsoi kirjallisessa päätöksessään, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut oikein. Minä sain tiedon siitä, ettei Sulo Heiskari tule nostamaan meitä vastaan syytettä asianajaja Asko Keräseltä, jolla syyttäjä Sulo Heiskari oli asiasta ilmoittanut.

Minusta oli tehty myös rikosilmoitus petoksesta, mutta syyttäjä Sulo Heiskari ei ollut kyennytkään löytämään näyttöjä syytteen nostamiseksi. Tämänkin rikosilmoitus oli perätön.

Kalajoen poliisin Harri Rahkolan mukaan oi pidetty yhteisiä palavereja poliisipäällikö Heikkisen ja syyttäjä Heiskarin johdolla, joissa oli mietitty keinoja minun syyllistämiseksi. Ahosta pyrittiin tekemään rikollinen keinoja kaihtamatta. Nyt tarvittiin todistusaineistoa.

On selvää, että syyttäjä Heiskarin motiivi asiassa oli omien rikostensa peittely ja samalla Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitajien rikosten peittely ja Erkki Ahon syyllistäminen asioissa.

Oli myös muita tahoja, jotka olisivat halunneet mukaan PR-Teollisuus Oy.n toimintaan. En tiedä kuinka vakavasti otettavia nuo tahot olivat. Jouni Remeksen isä soitti minulle kännipäissään ja ilmoitti tulevansa tappamaan minut omin käsin. Taustalla kuului puhelimeen Pentti Remeksen vaimon ääni: ”Pentti älä, Pentti älä.” Pentti Remes lopetti puhelun näin: ”Ruumishuone odottaa Sinua Erkki, hyvästi!”

Rahoitus tilanne on yhtiöllä oli erittäin kireä, sillä maksujen maksaminen konkurssipesälle sekä 32 miljoonan markan tilauskanta tarvitsisi laskelmieni mukaan 6.6 miljoonaa rahaa.

Suuri virheeni oli se, että en ymmärtänyt kauppojen purkujen merkitystä. Kaupat purettiin siksi, ettei törkeä petos kauppasopimuksissa paljastuisi. Olihan saattohoitajat Jouni Remes ja Stig Weckströn saatu erotettua ja Markku Koski ulkoistettua talobisneksestä.

Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.

Kävin henkilökohtaisesti asianajaja Asko Keräsen kanssa neuvottelemassa ministeri Antti Kalliomäen kanssa, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.

Pyysin apua pääministeri Paavo Lipposelta ja kävin hänen kanssaan neuvottelut Nivalassa, mutta siitä ei ollut mitään apua.

Viimeisimmässä hädässä käännyin tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puoleen. Tuolloin olin jo paniikissa tilanteen johdosta.

Myyntimiehillä meni lujaa. Kauppoja syntyi. Toimintaan vaikutti kuitenkin myöhässä olevat myyntipalkkioiden maksut.

Asuntomessut oli 1996 Ylöjärvellä ja PR-Teollisuus oli mukana kahdella talolla. 

Tilauskanta oli hyvä. Tässä esimerkkinä hirsitalotuotanto.

Alfio Nicotra ja Hendrik Rienstra kävi kovaa kamppailua tehtaan saamisesta omistukseensa. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen hämmensivät asioita sen kun kerkesivät.  Siksi päätin itse matkustaa Sveitsiin neuvottelemaan Nicotran ja Rienstran kanssa.

Siltä varalta, että PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin tein Hendrik Rienstran ja Alfion Nicotran kanssa kuvassa olevan sopimuksen.

Törkeä petos kauppasopimuksissa ja kohtuuton kauppasopimus estivät yritystoiminnan

Kun olimme saaneet erotettua saattohoitajat Jouni Remeksen ja Stig Weckströmin sekä hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Kosken, niin ryhdyin kartoittamaan yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja tein yritykselle BusinessPlan-asiakirjan.

Yritys ei voinut käyttää vakuutena ostamiaan kiinteistöjä, koska ne olivat pantattu muualle. Lisäksi saattohoitaja Jouni Remes oli tehnyt osakkeenomistajien tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana. Tämän törkeän petoksen johdosta yrityksellä oli todella vaikea ratkaista rahoitusongelmaansa. Rahoitusratkaisu olisi kuitenkin voitu tehdä, jos PR-Teollisuus oli saanut samanlaisen kohtelun viranomaisten taholta kuin muutkin talotehtaat Suomessa.

Tässä Business Plan

Yritin kaikkeni saadakseni Suomen Valtion tuen yritykselle neuvottelemalla asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen ja pääministeri Paavo Lipposen kanssa. Olin pyytänyt apua työministeri Liisa Jaakonsaarelta sekä tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelta.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ulkomainen rahoitusratkaisu pakkotilanteessa. Kerron tästä asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäelle lähettämässäni kirjeessä.

Weckströmin toiminta erottamisensa jälkeen

Konsultti Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin tammikuun loppuun menessä. PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenet huomasivat ajoissa, ettei Stig Weckström toiminut yhtiön edun mukaisesti. Siksi hänet erotettiin, mutta kun Weckström pyysi, että saa jättää eroanomuksen, niin siihen suostuttiin. Käytännössä Wekcström erotettiin PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan paikalta. Hänelle emme olleet myöntäneet yksin nimenkirjoitusoikeutta ja olimme määritelleet hänelle 500 000 mk:n uhkasakon jos hän paljastaa liikesalaisuuksia ulkopuolisille.

Weckström oli neuvotellut Alavieskan kunnan, Arsenalin ja Keran kanssa yksin ilman PR-Teollisuuden hallituksen jäsentä. Hän oli siis rikkonut sopimuksen. Lisäksi hän oli myynyt Koivujärven tilan yksin. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana hän oli kertonut yrityksen vientisihteerille että hänen tehtävänään ajaa yritys hallitusti alas. Ylivieskan kokouksesta Arsenalin tiloista hän soitti minulle ja pyysi konkurssihakemuksen jättämistä. Siihen me emme suostuneet vaan erotimme Weckströmin. Weckström levitti meistä perätöntä tietoa rahanpesusta. Kävin Oulun KRP:llä tarkistamassa asian.

Erottamisensa jälkeen hän lähetti perintätoimiston kautta 161 677,00 markan laskun. Hän pyrki kaikin keinoin saamaan yrityksen konkurssiin. Minä tyrmäsin tällaisen laskun konsulttisopimuksellamme. Siihen perintätoimet loppuivatkin.

Kun yritys ajettiin rikollisesti konkurssiin, niin Weckström tuli konsultti PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesälle ja kauppasi 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle 88 495,00 markalla. Laskun maksoi Alavieskan kunta. Pystyäkseen maksamaan Weckström laskun Alavieskan kunnan elinkeinolautakunnalle esiteltiin peitesuunnitelma, jossa kerrottiin, että KTM osallistuu merkittävällä summalla laskun maksamiseen. Operaatio oli peitelty konsulttityöksi nimellä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Siinä oli mielestämme käytetty hyväksi PR-Teollisuus Oy:n kannalta salaisia tietoja, joista Weckströmille oli määritelty 500 000 mk:n uhkasakko.

Wecktröm levitti meistä väärää tietoa ja vahingoitti siten yritystä, jonka toimitusjohtaja hän oli.

Weckström toimi PR-Teollisuus Oy:n 32 miljoonan markan tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle

Alavieskan kunta maksoi laskun ja operaatio oli nimeltään "UUSI PR-TEOLLLISUUS OY

Tämä "konsulttityö" ei saanut KTM:n avustusta ja tuskin sitä edes haettiinkaan. Konsluttityön hinta on sama kuin Vieskan Elementti Oy:n lasku, jonka Alavieskan kunta maksoi ja naamoitsi sen Weckströmin konsulttityöksi.

Varatuomari Paavo M. Petäjän ja hänen lakiasiaintoimiston toiminta

Olen käynyt Alfio Nicotran kanssa varatuomari Paavo M. Petäjän toimistossa heti kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli purkanut Euronio Oy:n kanssa tekemät kaupat. Asia oli minulle uusi tuntematon asia siinä mielessä, että en tiennyt kuinka tulee toimia. Allekirjoitin avoimen valtakirjan Paavo M. Petäjän toimistolle hoitaa asiaa. Näin jälkeenpäin ajatellen en ymmärrä miksi Paavo M. Petäjä ei reagoinut kauppojen purkamiseen kuten laki edellyttää. Konkurssin jälkeen kävi Paavo M. Petäjän luona kysymyksessä,että ryhtyykö hän hoitamaan asiaa, koska kaupat oli purettu ennen konkurssia. Paavo M. Petäjä sanoi silloin, että ” Saatana, konkurssihan on laiton, kun kaupat on purettu”. Hän lupasi ilmoittaa minulle myöhemmin mitä tehdään. Hän ilmoitti sitten että ei ryhdy hoitamaan asiaa.

Suomenselän Lakiasiaintoimistossa (Paavo M. Petäjän toimisto) työskentelevä varatuomari Matti Himanen ryhtyi hoitamaan asiaa, kun olin antanut varatuomari Paavo M. Petäjälle avoimen valtakirjan käydessäni hänen luonaan Alfio Nicotran kanssa.

Varatuomari Matti Himanen ei hoitanut asiaa kauppojen purkuna vaan ryhtyi ehkä kokemattomuuttaan hoitamaan asiaa velkasanerausasiana.

Konkurssipäätöksen liitteenä on antamani valtakirja Suomenselän Lakiasiaintoimistolle. Ehkä siksi varatuomari Paavo m.Petäjä ei myöhemminkään ryhtynyt hoitamaan asiaa. Petäjä on kuitenkin antanut asiassa väärän lausuman korkeimmalle oikeudelle.

Paavo M. Petäjä on antanut tässäkin asiassa väärän lausuman Oulun KRP:lle, koska hän on väittänyt ettei hänellä ollut valtuutusta asiassa. Hänellä on vuoren varmasti ollut minun toimeksianto ja valtuutukseni, mutta ei muiden osakkaiden. Muut osakkaat eivät todennäköisesti tienneet asiasta mitään, koska asiasta ei ole yhtiön hallituksen päätöstä.

Nicotran ja Rienstran kilpailu PR-Teollisuus Oy:stä

Kävin neuvottelemassa Alfio Nicotran ja Hendrik Rienstran kanssa Sveitsissä. Neuvottelu Hendrik Rienstran kanssa kesti 14 tuntia saksankielellä. Kerroin hänelle asiat mahdollisimman tarkasti sikäli heikolla saksankielellä osasin. Kuitenkin hän ymmärsi hyvin mitä kerroin. Silloin minulle ei tullut mieleenkään että olisin neuvottelut rahanpesijän kanssa, mutta huomiotani herätti se, että neuvotteluhuone oli ikkunaton ja huoneessa oli ainoastaan kaksi tuoli ja pöytä. Huoneessa oli valot. Neuvotteluhuone oli todella karu, mutta kyllä se minulle kelpasi. Voitin Hendrik Rienstran luottamuksen puolelleni. Seuraavaksi kävin Alfio Nicotran kanssa pankissa. Huomasin, että Alfio Nicotra haluaa katsoa kaikki mahdolliset keinoa saada PR-Teollisuus Oy haltuunsa ilman Hendrik Rienstraa. Siksi lähdimme pankkiin. Minä kuitenkin odotin autossa, kun Alfio Nicotra kävi neuvottelemassa pankissa rahoituksesta. Pankki ei suoralta kädeltä luvannut rahoitusta. Alfio Nicotra sanoi minulle, että seuraavaksi hän kääntyy Frankfurt am Mainin pankin puoleen.

Rienstra ilmoittaa faksilla 7.5.1996, että hän ottaa PR-Teolllisuus Oy:n haltuunsa yhdessä Alfio Nicotran ja minun kanssa aivan kuten olimme sopineet Sveitsissä.

Asianajaja Antti Latola oli todennäköisesti tietoinen Rienstrojen rahanpesukuvioista, koska hän ilmoittaa Alfio Nicotralle, että konkurssipesä ei voi hyväksyä New England Suretyn takausta. Tässä todiste asiasta.

Minua häiritsi myös se, että konkurssipesänhoitaja kauppasi Nicotralle koneita, laitteita sekä maa-alueita siten, että osta ne konkurssin jälkeen niin saat ne meiltä halvemmalla. Tämä on todella härskiä käyttäytymistä ja tämän kuuli minun Nicotran lisäksi myös Tapani Kääntä.

Tässä Alfio Nicotra ilmoittaa neuvottelleensa Frankfurt am Mainin pankinjohtajan kanssa. Myöhemmin olen saanut selville, että juuri tätä pankia käyttivät rahanpesijät. Suomalaisena yhteistyökumppaniksi on syytä epäillä Merita-pankkia, minkä asian myöhemmin todistan tosiasiaksi.

Hakijan lausumasta konkurssiasiassa näkyy selvästi että velallinen on Suomenselän lakiasiaintoimisto (Paavo M. Petäjän toimisto), jonka olisi pitänyt antaa lausuma asiassa, koska heillä oli avoin asianajovaltakirja minulta, Erkki Aholta, asiassa. Suomenselän lakiasiaintoimiston olisi tullut ilmoittaa asiasta PR-Teollisuus Oy:n hallitukselle, jotta se olisi voinut tehdä päätöksen asiassa. Erikoista on se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut lausuman konkurssiasiassa PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Syyttäjä Sulo Heiskarin olisi tullut laittaa haasteet käräjäoikeuteen niille, joita asia koskee eli PR-Teollisuus Oy:n hallituksen jäsenille sekä ennen kaikkea takaajille. Nyt haasteita ei ole lähetetty asianomaisille. Suomenselän lakiasiaintoimistolla ei ollut muiden hallituksen jäsenten valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus on tehnyt konkurssipäätöksen – hakijan lausuman perusteella. JÄRKYTTÄVÄÄ TOIMINTAA.

Asianajaja Hannu Maskosen kirje Alfio Nicotralle ja Hendrik Rienstralle konkurssipäätöstä edeltäneenä päivänä.

Pesänluettelon vannontatilaisuus ja asianajajan toiminta

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa pyysin jatkoaikaa asialle, koska en ole voinut perehtyä pesänluetteloon riittävän tarkasti lyhyestä ajasta johtuen. Olin havainnut luettelossa virheitä lyhyen perehtymisen jälkeen enkä siksi ollut valmis hyväksymään pesänluetteloa. Lisäksi toin esille sen, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Paikalla oli käräjätuomari, jonka nimeä en muista, syyttäjä Sulo Heiskari ja asianajaja Asko Keränen. Syyttäjä Sulo Heiskari ei suostunut jatkoajan antamiseen jotta olisin voinut perehtyä pesänluetteloon. Käräjätuomari oli samaa mieltä. Syyttäjä Sulo Heiskari esitti, että minä voisin allekirjoittaa pesänluettelon ja esittää siihen joitakin varaumia. Minulle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin totella syyttäjä Sulo Heiskaria ja käräjätuomaria.

Tilaisuuden jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minua kahville ja sanoi, että konkurssiahan on laiton, koska kaupat oli purettu. Kahvilla keskustelimme asiasta ja sovittiin niin, että asianajaja Asko Keräselle toimitetaan avoimet valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaasan Hovioikeudelle, koska konkurssi oli laiton, sillä kaupat oli purettu ja konkurssi haettu väärillä tiedoilla. Tosiasiallisesti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle kaupan purkujen jälkeen. Valtakirjat toimitettiin seuraavana päivänä asianajaja Asko Keräselle, mutta hän jätti valituksen tekemättä ja näin meiltä meni puheoikeus asiassa. Tämä oli todella törkeä luottamusaseman väärinkäyttö asianajaja Asko Keräseltä ja siitä on ollut meille järkyttävän suuret taloudelliset vahingot ja henkiset kärsimykset.

Pesänluetteloon on vaatimuksestani lisätty, että 32 269 671,00 markan tilauskanta on pesänhoitajien toimesta hävitetty konsultti Stig Weckströmin toimesta.
Nyt jälkeenpäin kun katselen tätä paperia niin ihmettelen, että miten siinä on myös Heino Virran nimi, joka ei ollut edes paikalla pesänluettelon vannontatilaisuudessa, koska hän ei ollut saanut sinne kutsua.

Asianajaja Asko Keräsellä oli minulta yhtiön toimitusjohtajalta ja yhtiön hallituksen puheenjohtajalta valtakirja valituksen tekemiseen laittomasta konkurssista. Avoin valtakirja minulta koski myös muita asioita.

Tässä asianajaja Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valitukset tekemättä. Syyttäjä Sulo Heiskarin rooli pesänluettelon vannontatilaisuudessa on erikoinen, sillä hän oli esteellisenä henkilönä harhaanjohtamassa pesänluettelon selvittämistä. Hänen olisi pitänyt reagoida kun minä esitin, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu, samoin pesänluettelon tekijän asianajaja Hannu Maskosen ja Antti Latolan sekä käräjätuomarin. Ainoastaan asianajaja Asko Keränen reagoi, mutta jätti asian hoitamisen kesken.

Vahingonkorvauslaskelma ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017

1. osakepääoma 100 857 euroa
2. toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
3. omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
4. tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
5. henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
6. tilauskanta 165 911 euroa
7. kotimaan myynti 26 053 406 euroa
8. Japanin myynti 1 443 430 euroa
9. Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
10. ikkunakauppa 17 551 182 euroa
11. Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
12. Saksan hirsi 10 460 000 euroa
13. Venäjän puu 11 460 569 euroa
14. rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroa
    yhteensä 153 828 383 euroa

Vaadin, että Suomen valtio korvaa minulle aiheuttamansa taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset. Summa kasvaa 7 % vuodessa ja kasvaa korkoa korolle.

Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2016/02/tyytymattomyyden-ilmaisu-ylivieska.html

 Tutkintapyyntö - oikeusvaltio Suomi

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2015/02/tutkintapyyno-oikeusvaltio-suomi.html

Valtiopetos Suomessa

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiopetos 

Oikeusvaltio Suomi – taistelu mafiaa vastaan

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2013/04/oikeusvaltio-suomi-taistelu-mafiaa.html 

Vastaus Korkeimman Oikeuden tiedottajalle

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2017/12/vastaus-korkeimman-oikeuden.html 

Suomessa valtiovalta suojelee rikollisesta toimintaa. Katso

Eduskuntakysely

http://valtuustoaloite.blogspot.bg/2012/12/eduskuntakysely.html

 Terve Juha

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2017/07/erkki-ahio-ja-paaministeri-juha-sipila.html

 Lisäksi olen ollut 35 vuotta Kalajoen kaupungin syrjinnän kohteena. Katson, että Kalajoen kaupunki (aikaisemmin kunta) on aiheuttanut minulle ainakin 8 miljoonan euron vahingot.

Valtuustoaloite

http://valtuustoaloite.blogspot.bg/2012/09/

 Kultainen ansiomerkki

http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.bg/2018/02/kultainen-ansiomerkki.html

 Olen joutunut kärsimään Suomen valtion aiheuttamista ihmisoikeusrikoksista joiden johdosta henkeni on ollut uhattuna.

Tapaus numero 1

Perjantaina 11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.

Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.

Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.

Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.

Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.

Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffapulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.

Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.

Mikä oli pidätyksen todellinen syy?

Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.

Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.

Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.

Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustaja Kalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.

Rekisterimerkintärikokset

Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski väärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.

Törkeät petokset kaupanteossa

Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.

Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.

Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.

Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.

Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu ja Erkki Aho.

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.

Alavieskan kunnan petollinen toiminta

Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.

Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.

Kosken kelkan kääntö

Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.

Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.

Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.

Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.

Kera Oy:n kiristys

Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.

Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.

Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.

Konkurssi tavoitteena

Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.

Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.

Wecktröm soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.

Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.

Kauppasopimukset purettiin

Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.

Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.

Konkurssiin väärillä tiedoilla

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.

Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.

Tapaus numero 2

Nousin perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan. Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä. Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen pyöräilemässä.

Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.

Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.

Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.

Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.

Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.

Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.

Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.

Asianajaja Antti Latolaa on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Kera Oy oli päättänyt poistaa markkinoilta PR-talot ylikapasiteetin poistamiseksi markkinoilta. Ylikapasiteetin poisto oli päätetty ns. SSP-sopimuksessa. Kera Oy myyjänä ei kuitenkaan kertonut asiasta ostajille ennen kauppaa, että PR-talot on poistettavien listalla. Antti Latola toimi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välikaisena pesänhoitajana ja myi kiinteistöt ja maa-alueet konkurssisäännön vastaisesti, koska väliaikaisilla pesänhoitajilla ei ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Lisäksi kaupassa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset eikä niistä mainita kauppasopimuksessa mitään. Antti Latolalla ei ollut pantinhaltijan kirjallista suostumusta myydä pantattuja kiinteistöjä. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat ja yrityksen konkurssiin väärillä tiedoilla.

Asianajaja Hannu Maskosta on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista törkeistä rikoksista. Maskonen on tehnyt jo oman ratkaisunsa asioissa. Ehkä hän ei kestänyt julkista häpeää totuuden ja rikosten paljastumista. Maskonen vaati Erkki Ahoa lopettamaan asioiden penkomisen ja vastapalvelukseksi hän lupasi, ettei Erkki Ahoa haeta henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho ei suostunut Maskosen vaatimukseen ja Maskonen haki Erkki Ahon rikollisin keinoin henkilökohtaiseen konkurssiin. Sen jälkeen Hannu Maskonen teki oman lopullisen ratkaisunsa eli ”putosi” parvekkeelta ja kuoli.

Asianajaja Jouni Vihervallia on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut oikeudessa asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjaa ja toimeksiantoa. Vihervalli itse todistaa, ettei hän ole koskaan edes keskustellut asianomaisten henkilöiden kanssa.

Varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja oikeudessa ja antanut vääriä lausumia oikeudelle. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä väärien lausumien antamisesta korkeimmalle oikeudelle. Petäjä on tunnustanut, ettei hänellä ole ollut toimeksiantoa ja valtakirjoja konkurssiasiassa, jossa hän on antanut väärän lausuman oikeudelle.

Asianajaja Sampsa Teittistä on syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille. Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hän hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.

Asianajaja Jyrki Anttista on syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille ja Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.

Asianajaja Veli Päivikkö yritti laittaa henkilökohtaiseen konkurssipesääni varatuomari Paavo M. Petäjän 100 000 mk:n perusteettoman saatavan. Tekoa on syytä epäillä rikoksen yritykseksi. Veli Päivikön toiminta oli muutenkin niin törkeää, että minun oikeustajuni mukaan häneltä on otettava pois asianajo-oikeudet.

Asianajaja Antti Kejo laittoi ITC Finland Oy konkurssipesään kokonaan toisen firman koneet ja laitteet. Perusteena oli se, että niin parannetaan konkurssipesän tulosta. Lisäksi asianajaja Antti Kejo jätti saatavista pois minun 178 000 markan saatavan perusteettomasti. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta piti antaa vastineensa. Antti Kejo esitti oikeudelle tietoisesti väärin laaditun konkurssipesän pesänluettelon.

Poliisipäällikkö Petri Oulasmaa nosti syytteen minua ja perheenjäseniä vastaan velallisen epärehellisyydestä Meritapankin nimissä lainan myöntäneen pankin tietämättä asiasta mitään. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa kirjallisesti, että syyte on nostettu hänen tietämättään ja täysin väärillä tiedoilla. Väärillä tiedoilla tehdyn haasteen johdosta Erkki Aho tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen. Kysymys silloisen syyttäjän Petri Oulasmaan törkeästä virkarikoksesta. Syyttäjä oikeudenkäynnissä toimi Sulo Heiskari.

Poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän kieltäytynyt myös ottamasta todistusaineistoa vastaan asiassa. Juuri hän on syyttäjä Sulo Heiskarin ohella kaikkein pahin toimija asioissa. Kaikki rikostutkintapyynnöt on kuitenkin tehty ajoissa joten valtio on korvausvelvollinen. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on tehnyt tutkimatta jättämispäätökset, vaikka Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänyt tutkintapyyntöä 23.3.1997. Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002 Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen. Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen

Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös sen, että varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Siitä huolimatta varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassa ja KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta.

Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös Suomussalmen rikokset, joissa keskeisessä roolissa ovat varatuomarit Vesa Juntunen ja Mikko Kovalainen sekä poliisiviranomaiset.

Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän on käyttäytynyt uhkailevasti oikeuden etsijöitä kohtaan. Hän on uhannut heitä sanomalla, että jos ette lopeta asioiden penkomista niin teille käy kuten Erkki Aholle, on ollut jo monta kertaa liipaisimella.

Syyttäjä Kirsi Männikkö on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta vaikka on vuorenvarmasti tiennyt tosiasiat, koska olen henkilökohtaisesti käynyt todistamassa asiat todistusaineiston kanssa yhdessä Heino Virran kanssa hänelle Torniossa.

Poliisijohtaja Sauli Kuha on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Lisäksi hän on esitellyt asiat maaherra Eino Siuruaiselle niin, että on saanut maaherrankin allekirjoituksen rikoksia peittelevään asiakirjaan.

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Paateron sihteeri on jopa kieltänyt laittamasta sähköpostia Paaterolle.

Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta. Näytöt Kalskeen rikollisten suojelusta ovat kiistattomat. Kalske kieltäytyi lain vastaiseti tulemasta todistajaksi oikeuteen, vaikka hänet oli sinne haastettu.

Käräjätuomari Jyrki Määttä ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan eikä myöskään ole antanut minun kuulustella vastapuolen todistajaa, mikä on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen kuuden artiklan vastainen teko. 
Määttä on antanut asiassa väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle.
 http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/02/selvityspyynto-oikeuskansleri-jaakko.html

Käräjätuomari Timo Tammiketo ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja minun on syytä epäillä häntä vähintäänkin kiristyksestä.

Käräjätuomari Jaakko Raittila ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja muutoinkin toiminut todella törkeästi. Oikeudenkäynnit eivät ole täyttäneet alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Raittilan toiminta on yksi törkeimmistä oikeudenloukkauksista mitä tiedän.

Syyttäjä Esa Mustonen ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan. Asiasta on kiistattomat näytöt Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä. Syyttäjä Esa Mustosen toiminta on todella törkeää toimintaa. Mustonen on antanut väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle asiassa.

Poliisi Tapani Tasanto on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Asiasta on kiistattomat näytöt. Olen samaa mieltä Oulun KRP:n päällikön Ari Sorosen kanssa. Tasanto ei ole rikostutkija vaan hallintopoliisi.

Asianajaja Asko Keränen tiesi, että konkurssi on laiton ja pyysi valtakirjan valituksen hoitamista varten. Erkki Aho ja Heino Virta antoivat valtakirjan asianajaja Asko Keräselle, joka kuitenkin jätti valituksen tekemättä ilmoittamatta siitä päämiehilleen. Asko Keränen on toiminut törkeästi päämiestensä etujen vastaisesti useammassa asiassa. Keränen on tunnustanut tekonsa.

Käräjätuomari Heikki Sneck ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja toiminut esteellisenä käräjätuomarina useammassa oikeudenkäynnissä. Käräjätuomari ei ole antanut edes todistaa oikeuskäsittelyssä rikoksia. Olen tehnyt Heikki Sneckin toiminnasta useampia rikostutkintapyyntöjä ja kanteluita, mutta kaikki on jätetty tutkimatta ja kanteluihin vastaamatta.

Varatuomari Mikko Kovalainen on yksi Suomen törkeimmistä tekijöistä, joka on toiminut yhteistyössä viranomaisten kanssa tehden järkyttävää jälkeä usean vuosikymmenen ajan. 

Olen tehnyt Mikko Kovalaisen toiminnasta useita tutkintapyyntöjä.
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html

 Sievin kunnanjohtaja Markku Koskea on syytä epäillä osallisuudesta törkeään petokseen ja kiristykseen. Koski kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa, että Kera Oy Seppo Arponen oli moittinut häntä, että miksi hän meni mukaan markkinoilta poistettavaan yritykseen ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Markku Koski oli mukana henkilökohtaisessa takauksessa. Erään raivntolaillan jälkeen Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Näin myös tapahtui. Koski siis tiesi törkeästä petoksesta, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin. Asian voi todistaa Erkki Ahon lisäksi, Heino Virta, Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.

Varatuomari Timo Hautamäki toimi ensin Erkki Ahon avustajana, mutta sitten hän vaihtoi vastapuolelle. Hautamäki oli tietoinen PR-talojen konkurssivyyhden rikoksista ja myös Markku Kosken roolista niissä. Siksi onkin käsittämätöntä miksi Hautamäki lähti avustamaan Koskea tietoisena Kosken toimista. Syyllistyikö Timi Hautamäki rikollisten suojeluun?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on keskeinen suojelija rikoksissa. Katson, että hän tunnusti asian, koska ei tullut oikeuteen haastettuna todistamaan siihen liittyvässä asiassa Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen. Todistajan ei tarvitse todistaa itseään vastaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että laillisuusvalvojat Suomessa suojelevat rikollisia vastoin lakia ja kansalaisten etua.

Varatuomari Pasi Markus Leinonen tunnusti kuuluvansa liigaan omalla toiminnallaan. Siitä on kiistattomat näytöt Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istunnossa ja istunnon asiakirjoissa. Leinonen oli tietoinen törkeistä rikoksista, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin.

Tapaus numero 3

Kun tulin kotiin, niin alkoi tunteiden myllerrys. Kaikki ei ollut mennyt niin kuin Strömsöössä. Autopaikkani oli tyhjä. Yritykseni auto oli myyty. Kauppahintaa en tiedä enkä ostajaa. Kotini keittiö oli vailla kalusteita. Olohuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Makuuhuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Koska olen ollut luottokelvoton, niin puhelinliittymäni on ollut vaimoni nimissä. Se on ollut myös yritykseni puhelin. Puhelinliittymäsopimukseni oli sanottu irti. Pitkällisten ja vaiherikkaiden vaiheiden jälkeen sain liittymän omiin nimiini ja takaisin vanhan puhelinnumeron. Sähkösopimuksen aikanaan jouduimme tekemään vaimon nimiin koska luottokelvotottomana en voinut solmia sähkösopimusta. Sähkösopimus oli sanottu irti. Sain kuitenkin tehty sähkösopimuksen ja nyt oli sähköt kun tulin kotiin. On tyhjä olo. Kaikki on nyt tuhottu. Avioerohakemus on pöydälläni vaimoni hakemana.

Viimeisin vaihe on Erkki Ahon tragediassa on se, että vaimo Eila on hakenut Erkki Ahosta avioeroa 7.11.2017 ja Erkki Aho on saanut multimiljonäärivävynsä ( aikanaan Suomen suurimman lottovoitona 7,2 miljoonaa euroa voittanut) omistamasta asunnosta häädön 12.12.2017. Nyt Erkki Ahon elämä ja omaisuus on tuhottu perinpohjaisesti. Onko Suomi oikeusvaltio?

Ulosottomies ei suostunut ulosoton huojennuksiin vaikea taloudellisen tilanteeni johdosta. Minulla verenpaineeni nousi lähes 250:een. Tilasin ampulanssin ja ampulassin tulessa verenpaineeni oli 233/120. Olin lainannut edellisenä päivänä ystävältäni rahaa, koska olin rahaton. Nyt minulla oli maksaa 25 euron oma vastuu taksille, joka vei minut Oulaskankaan sairaalaan 60 km:n päähän Kalajoelta. Tilanne oli hengenvaarallinen. Minut oli jätetty heitteille omaisteni toimesta. Jouduin käymään toisenkin kerran Oulaskankaan sairaalassa taksilla. Kalajoen terveyskeskuksessa kävin useita kertoja korkean verenpaineeni takia. Neljä eri lääkäriä tutki minut ja he toteisivat, että muuta syytä korkeaan verenpaineeseen ei löydy kuin kova stressitilani. Ulosottomies Vesa Heikkinen ei suostunut ulosoten huojennukseen vaikka laki olisi sen sallinut. Ulosottomies Vesa Heikkinen on provisiopalkkainen ulosmies, joka saa osan palkastaan provisiosta. Eläkkeestäni oli helppo ulosmitata ja lisätä oma palkkaansa. Minun oikeustajuni mukaan teko on törkeä virkarikos ja ihmisoikeusrikos.

Oikeusministeriön vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan ulosottomiesten peruspalkka lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis peruspalkka. Tämän päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp) Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten liksoista on noin kolmannes.

Ulosottokaaren 1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä".

Miten nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle.

Tällä ei teoriassa ole vaikutusta ulosoton toimintaan, sillä heidän toimintaansa säätelee laki. Eli ulosotto tekee vain mitä laki määrää. Tämä on yksi oikeusjärjestyksen suurimmista vitseistä, sillä ulosottokaari on toimivaltuuksiltaan aarreaitta ulosotolle. Ulosottomies voi lain mukaan tehdä käytännössä aivan mitä tahansa, tästä erityisenä esimerkkinä ulosottokaaren 4:14, keinotekoisen järjestelyn sivuuttaminen. Ulosottokaaren toimivaltasäännökset on kirjoitettu niin avoimeen muotoon, että laki ei juuri aseta esteitä ulosoton mielivallalle, vaikka perustuslaki muuta edellyttää.

Tämä on johtanut siihen, että ulosotto ei enää hoida velkojien asioita, vaan toimii primus moottorina ulosottoasioissa. Ulosotto on ryhtynyt velkojaksi velkojien sijaan, koska heillä on henkilökohtainen intressi, taloudellinen sellainen, mitä ei ymmärtääkseni missään muussa virassa valtiolla ole, eikä pitäisi olla.

Eräässä tuoreessa jutussa ulosotto pyrki kaikin keinoin estämään velkojaa ja velallista sopimasta keskenään, perintää olisi tullut jatkaa loputtomiin. Kyse oli 1990-luvun alun tapahtumiin liittyvästä velasta, joka oli vanhentumassa viimein. Vanhentuminen voidaan katkaista ulosmittaamalla velalliselta ja tämän sukulaisilta kaikki, mikä irtoaa. Tämän jälkeen jatketaan ulosottovalituksilla, mikäli velallisella/sivullisilla on resursseja.

Ulosotto ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla, joiden osalta kohdehenkilöille ilmoitetaan, että jos on valittamista, valittakaa ja laittakaa lasku valtiokonttorille. Ulosotto toimii täysin laista piittaamatta, kun sille päälle sattuu. Tiedossani ei ole, että heitä olisi saatettu vastuuseen. Nyt on aika.

Ryhdymme toimenpiteisiin eräässä asiakkaamme asiassa, jossa ulosotto on toiminut täysin mielivaltaisesti. Asia saatetaan poliisille ja tuomioistuimeen. Ulosotto tulee itse maistamaan sitä tunnelmaa, kun joku istuu naaman päällä. Tästä ei selviä yksin valtiokonttorin rahoilla. Nyt laitetaan pahantekijät linnaan

On aika omituista, että Suomessa on tällainen inkvisiittoreitten jengi, joka saa enemmän liksaa kuin rivituomarit ja bonuksia ihmisten tuhoamisesta tapporahaa.

Pyydän, että kanteluani ei käsittele kukaan näistä henkilöistä, jotka ovat käsitelleet näitä asioita eivätkä ole huomanneet mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.

Tietopyyntö oikeuskanslerinvirasto

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2018/03/oikeuskanslerinvirasto-tietopyynto.html

 Pyydän Ylivieska-Raahen käräjäoikeutta ilmoittamaan minulle oikeudenkäyntiväittämäni käsittelyn ajankohdan jotta voin suunnitella Suomeen tuloni oikeudenkäyntiä varten. Minulla on mahdollisuus tulla Suomeen viimeistään toukokuussa oikeudenkäyntiä varten. Olen käynyt todella kovilla kierroksilla asioiden suhteen, koska minua on kohdeltu Suomen valtion toimesta näin rikollisesti ja tuhottu yritykseni, omaisuuteni, kotini ja rikottu avioliittoni.

10 § (24.7.1998/563) Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen. Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmisryöstön, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (24.1.2003/17)

Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.

11 § (24.7.1998/563) Rikoksentekijän suojeleminen. Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Yhteiskunnalla on oikeudenkäytön turvaamiseksi erityinen intressi pyrkiä turvaamaan oikeudenkäyttö valheelliselta toiminnalta. Koska tuomioistuimissa ja yleisemmin kaikessa oikeudenkäytössä päätetään ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä päätetään, onko yksittäinen rikoksesta syytetty henkilö syyllinen vai syytön ja tämän päätöksen jatkeena myös pakkokeinoista, kuten vapaudenriistosta, on tärkeää, että oikeudenkäyttö perustuu oikeille tiedoille ja on muutenkin lainmukaista. Rikoksia oikeudenkäyttöä vastaan ovat todistajan pelottelu, perätön lausuma tuomioistuimessa tai viranomaismenettelyssä, rikoksentekijän suojeleminen, todistusaineiston vääristeleminen, rikoksen ilmoittamatta jättäminen, väärä ilmianto sekä yllytys perättömään lausumaan.

Miksi tiedotusvälineet vaikenevat totuudesta?

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2017/12/miksi-tiedotusvalineet-vaikenevat.html

 Vastaus Korkeimman Oikeuden tiedottajalle

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2017/12/vastaus-korkeimman-oikeuden.html

 asia 2017/688

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2017/11/asia-2017688.html

 Vastasin valtioneuvostolle

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2017/10/vastasin-valtioneuvostolle.html

 Videokuvaus oikeusvarmentaa rikostutkinnan

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2017/09/videokuvaus-oikeusvarmentaa.html

 Kiitän vastauksestanne , arvoisa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2017/09/kiitan-vastauksestanne-arvoisa.html

  Salattu muistio paljastaa: Esko Aho oli valmis irtisanomaan kaikki kuntien ja valtion työntekijät

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005596217.html

 Iiro Viinanen muistaa Suomen Pankin salaisen kokouksen: ”Oli keksittävä radikaaleja toimenpiteitä”

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005598022.html

 Salaiset pöytäkirjat: Suomen Pankki auttoi Skopia vuoden salaa

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005598276.html

 Koiviston konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html

 Konklaavin salaamispäätös

https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_konklaavi

 Koiviston konklaavi

https://www.youtube.com/watch?v=jjWF2Bs5sUA

SSP-sopimus on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi.

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html

 SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

 ja Aktiv Hansakauppa 25 vuodeksi salaiseksi

Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/torkea-petos-ja-muita-rikoksia-aktiv.html

PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄLLÄ SUOJANAAN JO LUKUISIA HENKIVARTIJOITA – KUVAT!

https://www.seiska.fi/Uutiset/Paaministeri-Juha-Sipilalla-suojanaan-jo-lukuisia-henkivartijoita-kuvat/1124539

  Erkin kommentti: Pääministeri Juha Sipilä ja hänen hallituksensa ministerit oikeusministeri Antti Häkkänen ja poliisiministeri Kai Mykkänen sekä eduskunnan perustuslakivaliokunta ovat vastuussa siitä, että maan oikeus-ja poliisijärjestelmä noudattavat lakia. Nyt ne eivät noudata lakia.

Poliisien määrään suunniteltu roima korotus – Poliisijärjestö: "Kun poliiseja tarvitaan lisää, se ei tapahdu kaupan kassalta ostamalla"

https://yle.fi/uutiset/3-10099917 

 Erkin kommentti: Pankkikriisin rikokset alkavat paljastua kansalle ja eliitti on huolissaan turvallisuudestaan. Kansanedustajat eivät noudata lakia eikä ministerit noudata lakia eikä ministerinvalaansa. Laillisuusvalvonta on täysin epäluotettavaa ja oikeuslaitos tekee tietoisesti vääriä päätöksiä. Poliisin rikostutkinta on valikoivaa. Ei ole ihme vaikka tarvitaan lisää poliiseja suojelemaan rikollisia. Kansa alkaa vaatia oikeutta ja rikollisia vastuuseen. Rikolliset tulee tuomita voimassa olleen lain oikeudenkäymiskaaren mukaisesti kuolemaan.

Kysymykseni teille, jotka aiheutitte äitini ja kahden veljeni kuoleman

http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252087-kysymykseni-teille-jotka-aiheutitte-aitini-ja-kahden-veljeni-kuoleman 

Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin 

Siksi on tärkeää, että Suomeen saadaan perustuslakituomioistuin. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sitä mieltä. Allekirjoita asiaa koskeva kansalaisaloite.

Perustuslakituomioistuin Suomeen

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2883  

Minulle on tullut palautetta kansanedustaja Laura Huhtasaaren ja Matti Putkosen organisoimasta totuuskomissioasiasta. On epäilty heidän ammattitaitoaan asiassa. Ongelmallistahan pankkikriisin asioiden selvittämisessä on salaamisasiat. Ns. Konklaavin salaamispäätös

https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_konklaavi

Koiviston konklaavi

https://www.youtube.com/watch?v=jjWF2Bs5sUA

 SSP-sopimus on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi.

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/koiviston-konklaavi-ssp-sopimus-ja-muut.html

 ‘SSP-sopimus

https://www.youtube.com/watch?v=ZUXRy7336rY

 ja Aktiv Hansakauppa 25 vuodeksi salaiseksi

Törkeä petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?

http://kalajokinen.blogspot.bg/2017/06/torkea-petos-ja-muita-rikoksia-aktiv.html 

Pankkikriisin rikolliset tulee tuomita voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti, vaikka kuolemanrangaistus Suomessa on poistettu vuonna 1995.

Suomen laista löytyy yhä viittaus kuolemanrangaistukseen, vaikka se ei ole ollut enää mahdollinen rangaistus vuosikymmeniin edes sodan olosuhteissa.

Merkillinen jäänne löytyy oikeudenkäymiskaaren 1. luvun 12§:stä, jossa säädetään tuomarien tekemien väärien tuomioiden seurauksista. 

Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

– Oikeudenkäymiskaari (1.1.1734/4), 1 Luku 12§

Kyseinen kohta on alun perin vuodelta 1734 ja on yhä muodollisesti voimassa, sillä sitä ei ole koskaan kokonaan kumottu. Lakia, johon se sisältyy, on kyllä muuten sieltä täältä uudistettu, yleensä luku tai pykälä kerrallaan.

Vertailevan oikeushistorian professori Heikki Pihlajamäki Helsingin yliopistosta korostaa, että vaikka kuolemanrangaistukseen yhä lakitekstissä viitataankin, pykälää ei enää oikeasti noudateta.

Laman syylliset – rikollisille syytesuoja?

http://pankkikriisi.blogspot.bg/2008/11/laman-syylliset-rikollisille-syytesuoja.html

  Valtiopetos ei vanhene koskaan. Miten on asioiden vanhenemisen osalta tilanne salattujen asioiden osalta. Mielestäni ne eivät voi vanhentua juuri laittomasti salattujen asioiden johdosta. Näiden asioiden julkistamisen ja selvittämättömyyden johdosta olen muuttanut ulkomaille oman turvallisuuteni takia. Suomi ei ole oikeusvaltio. Pankkikriisin syylliset ja siihen osallistunet tulee tuomita voimassaolevan lain mukaan kuolemaan, mutta kuoleman tuomiota ei tule panna täytäntöön.Sipilän hallitus vastaa tällä hetkellä asioista Suomessa tai teeskentelee kantavansa evastuuta asioista. Valitettavasti hallitus laiminlyö tehtävänsä.

Professori: Tuomareiden ammattitaito on kelvoton

https://yle.fi/uutiset/3-7241986

 Huomautan, että rikokset eivät voi olla vanhentuneita, koska asiat ovat olleet koko ajan vireillä ja valtiopetos ei vanhene koskaan. Lisäksi tärkeä osa asioita on 100-vuodeksi salaiseksi julistettu SSP-sopimus, josta minulla on kopio sekä 25-vuodeksi salaiseksi julistettu Aktiv-Hansa-kauppa. Oikeus ei voi toteutua näiden salaiseksi julistettujen sopimusten vuoksi. Myös ns. Koiviston konklaavi on julistettu kyseenalaisesti salaiseksi.

Erkki Aho