sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

Törkeä ihmisoikeusrikos


















Päivi Hirvelä valtakunnansyyttäjävirastosta nimitettiin Matti Pellonpään tilalle Euroopan Ihmisoikeusoikeustuomioistuimeen tuomariksi 27.6.2006 erikoisella valintamenettelyllä ja väärillä tiedoilla. On syytä epäillä, että Päivi Hirvelä nimitettiin tuomariksi Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimeen estämään suomalaisten oikeudensaanti Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa.

Minulla on todistusaineisto tälle väitteelle EIT:n päätöksessä 21.5.2007 Valitusnumero 23819/05 Aho v. Suomi. Olen tehnyt Päivi Hirvelästä rikostutkintapyynnön poliisiministeri Anne Holmlundille ja olen pyytänyt Holmlundia toimittamaan minulle virka-apupyynnöstä kopion. Asiahan kuuluu Strassbourgin poliisin tutkittavaksi. Poliisiministeri Anne Holmlund ei ole vastannut pyyntööni eikä ole antanut minkäänlaista vastausta rikostutkintapyyntööni. Lain mukaan ministerin on vastattava minulle ja minun on saatava rikostuktintapyyntööni virallinen päätös. Ministerin toimintaa valvoo oikeuskansleri Jaakko Jonkka. Pyydän oikeuskansleria selvittämään ministeri Anne Holmlundin toiminnan.

Ministeri Anne Holmlund on vannonut tuomarin valan.

Tuomarinvalan kaava on säilynyt muuttamuttomana vuodesta 1734.
"Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja [Ruotsin] lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta."

Päivi Hirvelä valittiin tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Ulkoministeriön tiedote 204/2006, 27.6.2006 on seuraava : Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous valitsi tiistaina 27. kesäkuuta Päivi Hirvelän tuomariksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolten luvun mukainen määrä tuomareita. Tuomarit valitaan kuuden vuoden määräajaksi, jonka jälkeen uudelleenvalinta on mahdollinen. Tuomareiden toimikausi päättyy heidän täyttäessään 70 vuotta.Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomen nykyiselle tuomarille Matti Pellonpäälle on myönnetty ero 1. tammikuuta 2007 alkaen hänen siirtyessään takaisin Suomeen. Hirvelä hoitaa edeltäjänsä tointa tämän toimikauden päättymiseen eli 31. lokakuuta 2010 saakka.Mikäli ihmisoikeussopimuksen 14 pöytäkirja tulee voimaan Hirvelän toimikaudella, hänen toimikautensa pitenee yhteensä yhdeksäksi vuodeksi.

Diplomi-insinööri Jali Raita kirjoittaa Promerit-sivuilla näin

Päivi Hirvelän valitseminen EIT:n tuomariksi on törkein ihmisoikeusloukkaus Suomessa viime aikoina. Ihmisoikeudet ovat yksilön oikeuksia yhteiskuntaa vastaan. Nyt yhteiskuntamme korkeimmat laillisuusvalvontairanomaiset, joiden tekemisista juuri valitetaan Euroopan ihmisoikeustumioistuimeen, eli KKO:n, KHO:n presidentit, Koskelo ja Hallberg ja myöskin valtioneuvoston oikeuskansleri Paavo Nikula, jonka tulisi kaikkea laillisuutta valvoa Suomessa, ovat valinneet laillisuuvalvontaorganisaatiosta eli valtakunnansyyttäjänvirastostasta valvojan itselleen eli tuomariksi valtionsyyttäjä Päivi Hirvelän.

Jali Raidan kirje

René van der LINDEN
2006-10-27
President of the Parliamentary Assembly
Parliamentary Assembly Council of Europe
Avenue de l’Europe
67075 Strasbourg Cedex

LYHENNELMÄ SUOMEKSI KIRJEESTÄ PVM 27.10.2006
René van der LINDENille
Dear Sir,Ref.; MAY DAY CALL from Finland.
The election on 27th of June 2006 of Ms. Päivi Hirvelä to become a judge at the European Court of Human Rights.

HÄTÄHUUTO SUOMESTA
Päivi Hirvelän valinta 27.06.2006 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi.Päivi Hirvelän valinta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi tulee peruuttaa ja rikoksiin syyllistyneet saattaa oikeuteen ja rangaista seuraavin perustein Päivi Hirvelä on antanut vääristeltyä tietoa CV:ssään, joka voidaan katsoa rikokseksi Suomessa ja Strasbourgissa.

Valintapaneelin jäsenten on täytynyt tietää virheistä ja heidän on täytynyt toimia yhdessä osallistuen rikokseen. Useimmat valintapaneelin jäsenistä ovat olleet esteellisiä ja heillä ei ole ollut oikeutta valita ja ehdottaa ehdokkaita. Valintapaneelilla ei ole ollut oikeudellista asemaa valita ja ehdottaa ehdokkaita. Voidaan myös perustellusti väittää, että ulkoasiainministeriöllä ei ole ollut oikeutta ehdottaa kolmea ehdokasta tuomioistuimeen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin peittää 46 maata ja 800 miljoonaa ihmistä ja on siten kolmanneksi suurin oikeudellinen yhteisö maailmassa Kiinan ja Intian jälkeen.

Ei siis ole mikään vähäpätöinen asia, ketkä ovat tuomareina EIT:ssä, mikä on heidän moraalinsa, tietonsa ja kokemuksensa laista ja erityisesti ihmisoikeuksistaPäivi Hirvelä on kirjoittanut CV:ssään olleensa tuomarina 9 vuotta ja syyttäjänä 16 vuotta eli yhteensä 25 vuotta. Hirvelä kertoo olleensa apulaistuomarina ensimmäistä kertaa 1 elokuuta 1982 alkaen. 1982 plus 25 vuotta ja päädymme vuoteen 2007. Hakemus on tehty 21.2.2006 ja elämme edelleen vuotta 2006, eli jokin on pielessä.

Hirvelä väittää siis olleensa tuomarina 9 vuotta. Tämä ei ole totta. Hän ollut asiakirjojen mukaan ylimääräisenä, tai määräaikaisena tuomarina vain 26 kuukautta ja 29 päivää. Hirvelä kertoo olleensa "assistant Judge" Kouvolan hovioikeudessa. 1.elok.1982- 31 elok 1990. Mitään apulaistuomarin virkaa ei Suomessa ole edes olemassa vaan Hirvelä on ollut vain viskaali eli esittelijä, jonka oikea käännös olisi "Rapporteur, " Referendary", "Senior secretary of the court of appeal", reporting clerk" tai "judicial secretary of a court of appeal".

Hirvelä kertoo hakemuksessaan olleensa 16 vuotta syyttäjänä. Myöskään tämä ei pidä paikkaansa. Kun kaikki lomat, virkavapaudet jne vähennetään, niin voidaan todeta, että Hirvelä on ollut syyttäjänä 11 vuotta ja 10 kuukautta tai 12 vuotta ja yksi kuukausi laskentatavasta riippuen jättäessään hakemuksensa helmikuussa 2006.

Epäilemättä Hirvelä on antanut virheellistä tietoa hakemuksessaan yhteen Euroopan korkeimpaan tuomarin virkaan.

Valintapaneelin jäsenten olisi pitänyt hylätä Hirvelän hakemus heti, elleivät he ole osana rikollista suunnitelmaa, sillä se ovat kaikki juristeja, ja he ovat tienneet, ettei Hirvelä ole ollut koskaan vakituisena tuomarina eikä Suomessa edes ole "Assistant Judge " tai "apulaistuomarin" virkaa.Minulle on edelleen epäselvää se, miten valintapaneeli on asetettu, koska en ole saanut pyytämääni selvitystä ulkoasiainministeriöltä. Valtioneuvoston ohjesäännön 6§" määrittelee sen, kuinka ko toimikunta, valintapaneeli olisi pitänyt asettaa. Näyttää siltä, että näin ei ole menetelty.

Valintapaneelin jäsenillä: oikeuskansleri Paavo Nikulalla, KKO:n presidentti Pauliine Koskelolla, KHO:n presidentti President Pekka Hallbergilla, oikeusministeriön kansliapäällikkö Kirsti Rissasella, UM:n oikeudellisen osaston päälliköllä Irma Ertmanilla ja sihteeri Camilla Busck-Nielsenilla .... olisi pitänyt olla sivutoimilupa, jota heillä ei ole ollut. Laki on erittäin tiukka tässä erityisesti tuomareille Koskelo ja Hallberg. Sivutoimilupaa he eivät olisi mahdollisesti saaneet, koska he olivat asiassa esteellisiä.Valintapaneelin jäsenet tulevat julkiselta sektorilta, jossa kaikki ihmisoikeusloukkaukset tehdään. Tämä on sietämätöntä.

Erittäin sietämätöntä on korkeimpien oikeuksien presidenttien Koskelon ja Hallbergin sekä kansleri Nikulan osallisuus. Nämä sekä Nikulan apulainen Jonkka että eduskunnan oikeusasiamies Paunio ja tämän apulaiset ovat suurimmat ihmisoikeusloukkaajat Suomessa. Käytännössä kaikki oikeusjutut päätyvät Suomessa korkeimpiin oikeuksiin. Nikulalla on suurin oikeudellinen valta Suomessa, sillä hän kontrolloi hallituksen ja presidentinkin toimia sekä tuomioistuimia ja koko virkakoneistoa. Sama koskee hieman pienemmässä määrin Pauniota. Jos Nikula ja Paunio sekä virastonsa toimisivat oikein ja tehokkaasti, Suomesta ei tarvitsisi lähettää yhtään valitusta EIT:hen.

Valintapaneelin jäsenet ovat tienneet, että EIT:ssä on naiskiintiö ja vajetta naistuomareista. Jos kolmen kandidaatin joukossa on yksi nainen, jonka suositukset on leivottu hyviksi, niin hän tulee valituksi.Hakijoina oli kaksi muut naista: dosentti, OTT Laura Ervo ja professori, OTT Johanna Niemi-Kiesiläinen. Molemmilla oli parempi pätevyys ja tiedot sekä kokemus erityisesti ihmisoikeuksissa vieraissa kielissäkin kuin Hirvelällä.
Hirvelän kokemus erityisesti ihmisoikeuksien alalla on lähes nolla verrattuna kahteen muuhun naishakijaan. Paras hakija tällä suhteessa on professori, OTT Martin Scheinin. Ei voi välttyä ajatukselta, että oikeuskansleri Paavo Nikulalla, KKO:n presidentti Pauliine Koskelolla, KHO:n presidentti Presidentti Pekka Hallbergilla on ollut tarkoitus saada "oma nainen" EIT:hen, ja he ovat siinä onnistuneet, lobbaamaan tukea virheellisille päätöksilleen ja ihmisoikeusrikkomuksilleen.

Pääministeri Vanhanen tietää, että valintamenettelyt kansainvälisiin tuomarintehtäviin ovat remplaÇant, ja hän asettikin 12.08.2005 työryhmän selvittämään tilannetta ja tekemään ehdotukset lain muutoksiksi. Puheenjohtajaksi tuli kansleri Nikula. Nikula ei olisi saanut osallistua tähän työhön, sillä hänelle kuuluu koko virkakoneiston valvonta ja myös tämä työryhmä. Eli Nikula valvoo omia tekemisiään ja jälleen on harkitusti loukattu vallan kolmijakoa kohtaan. Työryhmän raportin olisi pitänyt tulla valmiiksi 30.4.2006. Työryhmä sai jatkoaikaa ja sopivasti ehti "vanhan systeemin " aikana valita ehdokkaat EIT:hen. Raportti on nyt painatuksessa.

Hirvelän nimikirjanotteesta selviää muitakin virallisen laillisuusvalvonnan mädännäisyyksiä. Hirvelä on ollut erilaisissa kilpailevissa tehtävissä hallinnossa. Hän on ollut viskaalina hovioikeudessa ollessaan saman oikeuspiirin alioikeudessa määräaikaisena tuomarina. Hän on ollut julkisena oikeusavustajana ollessaan samalla määräaikaisena tuomarina alioikeudessa. Hän on ollut julkisena oikeusavustajana ollessaan samalla viskaalina hovioikeudessa. Hän on ollut syyttäjänä ollessaan myös määräaikaisena tuomarina alioikeudessa. Hän on ollut valtionsyyttäjänä ollessaan esittelijänä eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa.

Lain mukaan määräaikaisen tuomarin virka tulee julistaa hakuun, jos määräaikaisuus on pidempi kun yksi vuosi. Tätä kierretään sillä että määräaikaisuudet ovat lyhyempiä vaikka yhteensä kestävätkin yli vuoden. "Sopiva" tuomari saadaan tekemään "likainen" tuomio "laillisesti". Hirvelän lyhin määräaikaisuus on ollut yksi päivä. Hirvelällä on ollut ainakin 9 sivutointa, joihin hänellä ei ole ollut lupaa, "kuutamourakointia" siis, Euroopan ihmisoikeussopimuksen Protokolla No. 11 Artikla 21 edellyttää mm, että EIT :n tuomarilla on korkea moraali, jota Hirvelällä tuskin on.

Koska käsillä oleva juttuun ovat sotkeutuneet Suomen korkeimmat laillisuusviranomaiset, juttu voidaan tutkia vain ulkomailla. Myös ministeri Tuomiojan osuus tulee selvittää, sillä hän on kolmen ehdokkaan listan toimittanut.Suomi on paljon korruptoituneempi yhteiskunta kuin yleisesti tiedetään. Ihmisoikeusliiton hallituksessa istuu mm Pentti Arajärvi Tarja Halosen aviopuoliso. Tuskinpa Arajärvi etsii törkeitä ihmisoikeusloukkauksia Tarja Halosen maasta?
Tranparency Internationalin Suomen toimipisteen johtokunnan puheenjohtajana on Turun kihlakunnan johtava syyttäjä Antti Pihlajamäki, jonka jo viran puolesta tulisi paljastaa yhteiskunnallinen korruptio. Hirvelän kokemus on virallisen laillisuusvalvonnan piiristä, jossa hän on tehnyt sekalaisia töitä. Nyt hän on vuodesta 1999 alkaen valtionsyyttäjänä. Vuoden 2005 hän oli kokonaan virkavapaalla ja kuluvan vuoden myös lähes kokonaan. Julkisuudessa ei ole näkynyt mitään syyttämistehtävää, jossa hän olisi loistanut. Hirvelä ei ole Suomen "carladelponte". Hirvelä asuu Lahdessa, josta työmatka virkapaikalle Albertinkadulle Helsinkiin vie parisen tuntia, poikkeuksellista Suomessa ja fyysisesti rasittavaa, jos joutuu tämän joka arkipäivä tekemään.

EIT:n tuomareita valittaessa valintaa ei tulisi kohdistaa virallisen laillisuusvalvonnan piiiristä tuleviin, jossa ihmisoikeusloukkaukset tehdään, ja henkilöt ovat jo valmiiksi ryvettyneitä. Kahdeksan hakijan joukossa kaksi tuli virallisen laillisuusvalvon piiristä. Muut kuusi eivät olleet niin ryvettyneitä. Puhtaina voisi pitää niitä, jotka tulevat yliopistomaailmasta kuten Ervo, Niemi-Kiesiläinen ja Scheinin.Tämä on nyt hätähuuuto Suomesta.Jos kansaivälinen yhteisö nyt epäonnistuu viemään käsillä oleva juttu oikeuteen ja estämään Hirvelän siirtyminen EIT:hen, niin se vähäinenkin luottamus EIT:hen on mennyttä, joka siitä vielä on jäljellä.

Jali Raita, diplomi-insinööri
MAY DAY CALL from Finland.
The election on 27th of June 2006 of MS Päivi Hirvelä to become a judge at the European Court of Human Rights

torstai 26. maaliskuuta 2009

Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto



Aikanaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Heino Virta on 14.8.2008 tehnyt rikostutkintapyynnön TU8570/S/105/09, jossa hän on pyytänyt selvittämään ovatko Sulo Heiskari, Raimo Ollila, Eero Klemetti ja Tapio Mäkelä syyllistyneet rikokseen PR-talojen konkurssivyyhdessä. Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto on tehnyt 18.3.2009 päätöksen 09/380 asianumero R09/343. Päätöksen mukaan asiassa ei ole syytä epäillä rikosta eli esitutkintaa ei suoriteta.

Ilpo Lehto on ollut Ylivieskan käräjäoikeuden käräjätuomarina ja käsitellyt PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiaa 23.4.1996 asianumero 96/5. Syyttäjä Ilpo Lehto on näinollen tehnyt 18.3.2009 päätöksen asiassa esteellisenä.

Kysymys on näistä asioista

PR-talojen markkinoilta poistaminen

Syyttäjän esteellisyys

Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa

Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle rikostutkintapyyntö on tehty ajoissa. Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänut tutkintapyyntöä 23.3.1997.
Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002

Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen.

Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.

Päiväkirjamerkinnät kertovat

Erkki Aho on soittanut Raimo Ollille 28.4.1997 ja oli valmis viemään lisää todistusaineistoa. Raimo Ollila oli kieltäytynyt vastaanottamasta aineistoa, koska Virta oli lähettänyt runsaasti aineistoa. Ollilan mukaan nyt odotetaan pesänhoitajien lausuntoa. Asiaa tutkii Raimo Ollilan mukaan Esko Kinnunen.

29.4.1997 Heino Virta oli ollut yhteydessä Raimo Ollilaan. Heinon mukaan tutkimukset kohdistuvat nyt kokonaan vääriin asioihin. Nyt tukitaan yrityksen hallituksen toimintaa ja sitä, olisiko yritys pitänyt hakea konkurssiin huomattavasti aikaisemmin.

25.10.1997 Heino Virta faksasi minulle Kera Oy:n varatoimitusjohtajan allekirjoitaman kirjeen, jossa meitä syytettiin rahanpesusta. Meistä oli tehty täysin perusteeton rikosilmoitus KRP:lle kansainvälisestä rahanpesusta. Kirje oli lähetetty hallitusneuvos Sakari Arkiolle.

27.10.1997 Soitin Oulun KRP:lle Leinoselle, joka kertoi, että rikosilmoitus on osoittautunut vääräksi.

29.10.1997 Soitin Kera Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttoselle ja kysyin tilanteesta. Anttonen säihkähti tilannetta ja hoki hysterisesti "Nosta juttu, nosta juttu".

31.10.1997 Soitin Raimo Ollilalle, mutta hän kieltäytyi ottamasta minua vastaan. Kysymyksessä oli Alavieskan kunnan maksamat palkkiot 88 950 markkaaa konsultti Weckströmille siitä, että tämä luovutti PR-Teollisuus Oy:n tilauskannan Vieska-taloille, jonka osakas Alavieskan kunta oli.

21.1.1998 Heino Virta soitti ja kertoi olleensa turhaan Oulun KRP:n Leinosen puheilla.
17.2.1998 Kävin Oulun KRP:n päällikön Klemetin luona. Minun piti vääntää asioita rautalangasta. Sittenkään Klemetti ei halunnut ymmärtää, että PR-Teollisuus Oy:n konkurssi on laiton.

Teon juridista arviointia

Tutkinnanjohtajan esteellisyys
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatominnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuuden rikkomisesta varoituskeen tai saakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lain 45 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan myös tuomariin.

Kihlakunnansyyttäjä, tutkinnanjohtaja Ilpo Lehdon toimintaa on syytä epäillä tahalliseksi, koska hän on itse rajannut tutkittavat rikokset vuosiin 1997-1998 ja 2003. Ilpo Lehdon olisi pitänyt tutkia myös kuka rikokset vanhensi. Syyttäjä Sulo Heiskarin tekojen osalta hänen olisi pitänyt saattaa asia selkeästi ja kiistattomasti laillisuusvalvojan tietoon. On syytä epäillä, että Ilpo Lehto on syyllistynyt rikosten peittelyyn ja rikollisten suojeluun, mikä rikoslain mukaan on rangaistava teko. Suomen valtio on korvausvelvollinen, koska Suomen viranomaiset ovat jättäneet rikokset tutkimatta. Asia menee oikeuskansleri Jaakko Jonkan kiireelliseen tutkintaan.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Korkeimman oikeuden jäsen Lauri Lehtimaja




Olen palauttanut korkeimpaan oikeuteen päätöksen H2007/154 antopäivä 13.10.2008 numero 2198. Esittelijänä on toiminut määräaikainen vanhempi oikeussihteeri Paula Helin ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Poutiainen, Jokela ja Sippo. Olen hakenut kaikkien väärien tuomioideni purkua korkeimmalta oikeudelta. Korkeimmalla oikeudella on ollut käytettävissään kaikki nämä tiedot

Korkeimman oikeuden jäsenillä oli päätöstä tehdessään tiedossa tutkinnanjohtajan esteellisyys, syyttäjän estellisyys, törkeä petos ja muut prosessissa tehdyt rikokset. Siitä huolimatta korkeimman oikeuden tuomarit ovat tehneet perustelemattoman kielteisen päätöksen.

Suomen perustuslain 21 §:n oikeusturva mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Oikeudenkäymsikaaren 24 luvun 4 §:n ja rikoslain 4 §:n 1 momentin mukaan tuomio on perusteltava. EIS: 6 artiklasta ilmenee oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Perusteluvalvollisuus ei suoranaisesti ilmene artiklan sisällöstä, mutta sitä on tulkittu ihmioikeustuomioistuimen oikeuskäsittelyssä siten, että myös tuomioiden perustelut on ilmoitettava. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen mukaan oikeuden päätökset on perusteltava.
Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Seikat tarkoittavat näissä lainkohdissa tuomioistuimen ratkaisun perusteena olevia oikeustosiseikkoja. Tuomioistuimen on lainkohdan mukaan selostettava myös näyttökysymyksestä tekemänsä ratkaisu ja perusteltava se. Kun tuomioistuimen ratkaisu on useimmiten ensisijaisesti vastaus asiaosaisten jutun käsittelyn aikana esille tuomioon vaatimuksiin ja niiden perusteisiin, on perustelutkin kirjoitettava ottaen huomioon nämä asiaosaisten tarpeet.
Tuomioistuimen ratkaisun on siis annettava vastaus asianosaisten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Varsinkin hävinneen asiaosaisen kannalta on tärkeää tietää, mitkä seikat on arvioitu niin merkittäviksi, että tuomioistuin on päätynyt hänelle kielteiseen lopputulokseen. Kun tuomio on asianmukaisesti perustelut, hävinnyt asiaosainen pystyy ehkä paremmin hyväksymään tuomioistuimen tekemän ratkaisun. Nykyisen ajattelutavan mukaan tuomioissa ei ole tärkeää vain lopputulos vaan myös ne syyt, joilla tuomioistuin on päätynyt ratkaisuunsa eli ratkaisun perusteleminen. Tuomion perusteleminen on katsottu altistavan tuomioistuimet arvovallan menettämisen uhalle, sillä perustelujen julkituominen mahdollistaa myös tuomion arvostelemisen. Jos lopputulokseen johtaneita syitä ei tuoda julki, arvosteleminen on mahdotonta. Tuomioiden perusteleminen kaikissa oikeusasteissa on itsestään selvyys.

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatominnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuuden rikkomisesta varoituskeen tai saakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen tosielle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lain 45 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan myös tuomariin.

Oikeudenkäymiskaaren 12 §:n mukaan jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Palautin korkeimman oikeuden päätöksen lainmukaiseen käsittelyyn. Korkein oikeus teki 1.12.2008 diaarinumero H2008/220 numero 2597 päätöksen, jonka esittelijänä on ollut määräaikainen oikeussihteeri Tero Mikkola ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Möller, Lehtimaja ja Bygglin.
Korkein oikeus teki jälleen perustelemattoman Suomen perustuslain, oikeudenkäymiskaaren, Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen vastaisen päätöksen.

On otettava huomioon, että Lauri Lehtimaja oli käsitellyt näitä asioita jo eduskunnan oikeusasiamiehenä. Kantelu 4.9.1999, 30.5.2001 2892/4/2000, 15.5.1998 Dnro 2679/4/96, 2.6.2000 679/4/00. Näinollen hän on ollut esteellinen käsittelemään asiaa.

Tuomarin esteellisyydestä
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa. Tuomioistuinten riipumattomuus luo edelltykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin. Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä. Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai - jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on pättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.

Oikeuskanslerin on nyt ylimpänä lainvalvojana tutkittava korkeimman oikeuden jäsenten toiminta ja erityisesti korkeimman oikeuden jäsenen Lauri Lehtimajan toiminta. Pyydän oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa tutkimaan asian näiden päätösten osalta. Miksi korkein oikeus saa rikkoa Suomen perustuslakia, oikeudenkäymiskaarta, Euroopan ihmisoikeussopimusta ja toimia EIT:n päätösten vastaisesti?

tiistai 24. maaliskuuta 2009

KRP:n talousrikosyksikön päällikkö Tapio Kalliokoski


















Kopio tutkimattajättämispäätöksestä 18.9.2004

PR-talojen rikostutkinnat ovat käynnistymässä uudelleen. KRP:n talousrikosyksikön päällikkö Tapio Kalliokoski on ilmoittanut minulle puhelimitse sekä sähköpostilla, että hän toimii asiassa tutkinnanjohtajana. Pyydän oikeuskansleria selvittämään voiko Tapio Kalliokoski toimia tutkinnanjohtajana.

Tapio Kalliokosken ilmoitus tutkinnanjohtajana toimisesta

----- Original Message -----
From: "Kalliokoski Tapio" <
tapio.kalliokoski@poliisi.fi>
To: "Erkki Aho" <
e.ahoky@kotinet.com>
Sent: Thursday, March 12, 2009 11:36 AM
Subject: Vast:Eilinen puhelinkeskustelu
Erkki Aho
PR - taloja koskevassa asiassa allekirjoittanut toimii ainakin toistaiseksitutkinnanjohtajana, samoin Raili Myllylää koskevassa asiassa.


Voiko Tapio Kalliokoski toimia tutkinnanjohtajana?

Tapio Kalliokoski on tehnyt aikaisemmin PR-talojen asioissa seuraavat tutkimattajättämispäätökset:

22.10.2004 diarioimaton päätös, lähetetty tiedoksi valtakunnansyyttäjävirastoon Jarmo Rautakoskelle

20.10.2004 diarioimaton päätös, lähetetty tiedoksi valtakunnansyyttäjävirastoon Jarmo Rautakoskelle

22.10.2004 diarioimaton päätös

23.9.2004 diariomaton päätös, käräjätuomari Markku Laineen toiminta syyttäjä Sulo Heiskarin ja rikoskomisario Raimo Ollilan esteellisyysasiassa, Aho on pyytänyt oikeuskäsittelyn siirtoa syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyden takia

22.9.2004 diarioimaton päätös allekirjoittajina rikostarkastaja Tapio Kalliokoski ja kihlakunnansyyttäjä Anna Åstedt

18.9.2004 diarioimaton päätös , allekirjoitus rikostarkastaja Tapio Kalliokoski ja syyttäjä Anne Åstedt

Erkki Aho on tehnyt 18.8.2004 Ylivieskan käräjäoikeuteen käräjätuomari Makku Laineelle ja keskusrikospoliisille Tapio Kalliokoskelle selvityksen ( 3 sivua), jolla kiistattomasti osoitetaan syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys.

Erkki Aho on tehnyt 19.8.2004 Tapio Kalliokoskelle perusteellisen selvityksen juridisin argumentoinnein syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyydestä. Aho on vaatinut syyttäjä Sulo Heiskarin vangitsemista tutkintapyynnössään. Aho on lähettänyt asiakirjan kopion KRP:n päällikkö Rauno Rannalle, valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäelle, oikeusministeri Johannes Koskiselle, sisäministeri Kari Rajamäelle sekä useille kansanedustajille muun muassa Bjarne Kallikselle, Timo Soinille, Raimo Vistbackalle, Antti Rantakankaalle, Pekka Vilkunalle, Inkeri Kerolalle, Unto Valpaalle, Lyly Rajalalle, Erkki Pulliaiselle.


Erkki Aho on lähettänyt Ylivieskan käräjäoikeuden laamanni Riitta Kuurinmaa-Myllyniemelle 2.9.2004 11-sivuisen selvityksen asioista ja pyytännyt laamannia ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin Ylivieskan käräjäoikeuden väärien päätösten oikaisemiseksi. Selvitys on mennyt tiedoksi myös Tapio Kalliokoskelle.

Minun oikeustajuni mukaan Tapio Kalliokoski on esteellinen toimimaan tutkinnanjohtajana. Perusteena esitän apulaisoikeuskanslerin päätöksen Poliisi - Tutkinnanjohtaja - Esteellisyys
Diaarinumero:
574/1/01
Antopäivä:
23.09.2002
Ratkaisija:
AOK

Apulaisoikeuskansleri viittasi päätöksessään esitutkintalain esteellisyyssäännöksiin sisältyvään ns. yleislausekkeeseen. Sen mukaan tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen, "jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu". Säädöksellä tarkoitetaan mm. sitä, että poliisin esteellisyyttä arvioitaessa on aiheellista kiinnittää huomiota myös siihen, miltä toiminta näyttää ulospäin. Esitutkintaa toimittavan poliisin esteettömyyden tulee olla uskottavaa ulkopuolisen näkökulmasta.
Tässä esteellisyysarvioinnissa erityisesti tutkinnanjohtajan osalta on otettava huomioon tämän varsin laaja toimivalta. Tutkinnanjohtaja päättää esimerkiksi siitä, toimitetaanko esitutkinta ja missä laajuudessa sekä ratkaisee kysymyksen tutkijan esteellisyydestä. Tutkinnanjohtajan asema on nämä hänelle kuuluvat laajat oikeudet huomioon ottaen herkkä virkatoiminnan puolueettomuutta kohtaan tunnettavan luottamuksen suhteen.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki



Matti Kuusimäki






Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ryöpyttää kovin sanoin suunniteltua syyttäjien määrän leikkausta Turun Sanomien haastattelussa. Ensi vuoden budjettiin on suunniteltu syyttäjien määrän vähentämistä 40 - 50:llä nykyisestä 320:stä. Kuusimäen mukaan leikkaukset heikentävät kansalaisen oikeusturvaa, kun rikosjuttujen käsittely hidastuu, asiat ruuhkautuvat ja henkilöstö uupuu.– Syyttäjien määrää pitäisi päinvastoin nostaa useilla kymmenillä, jotta oikeudenhoitojärjestelmä toimisi edes jotenkin normaalisti, sanoo Kuusimäki.

Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 320 syyttäjää. Heille saapui viime vuonna runsaat 85 000 asiaa. Oikeusministeriö arvioi, että syyttäjiä pitäisi olla ainakin 340. Oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumisen saaminen esimerkiksi Ruotsin tasolle vaatisi Kuusimäen mukaan lähes syyttäjämäärän tuplaamista, eli noin 700 miljoonan euron lisäystä oikeusministeriön budjettiin.

Syyttäjien vähentyessä juttujen käsittely hidastuu, asiat ruuhkautuvat ja henkilöstö uupuu, mutta muilta hallinnonaloilta tuttua priorisointia ei voida harrastaa. Syyttäjäntoimessa jokainen asia on yhtä huolellisesti virkavastuulla käsiteltävä ja ratkaistava, eikä asioiden määrään voi vaikuttaa, Kuusimäki muistuttaa.

Suomi on saanut kymmeniä huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta liian pitkiksi venyneistä oikeuskäsittelyistä. Kuusimäen mukaan on miltei säälittävää, että eduskunnassa säädetään lakia, jonka mukaan ylipitkissä jutuissa tuskailleet saisivat korvausta.
Suomessa säädetään nyt uutta lakia, jonka mukaan venyneistä jutuista voidaan maksaa korvauksia kotimaassa, eikä asianomistajien tarvitsisi vedota eurooppalaisiin tuomioistuimiin.
- Eikö valtiovallan olisi tyylikkäämpää järjestää asiat kuntoon eikä hiljaisesti myöntää niiden pysyvän epäkunnossa, ja korvata siitä koituvat haitat. Näin välillisesti hyväksytään se, että kansalaisten oikeusturvaa poljetaan jatkuvasti säästösyistä, Kuusimäki sanoo.

Erkin kommentti: Kansalaisen oikeusturva ei ole kiinni yksistään syyttäjien toiminnasta, vaan siihen vaikuttaa myös rikostutkinnan taso. Jos syyttäjien toiminta on tietyiltä osin epärehellistä ja ammattitaidotonta, niin ratkaisevaa ei ole syyttäjien määrä vaan niiden laatu. Epärehelliset ja ammattitaidottomat syyttäjät on poistettava syyttäjälaitoksen palveluksesta.
Tässä muutama esimerkki syyttäjien vääristä päätöksistä, joita on syytä epäillä tahallisesti väärin tehdyiksi. En voi uskoa, että yksikään syyttäjä on niin tietämätön laista, että tietämättömyyttään tekee vääriä päätöksiä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kysymyksessä on tietoiset väärät päätökset ja rikollisten suojelu.

Kysymys on näistä asioista

DVD-dokumnettin youtubessa
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa
Syyttäjän esteellisyys

Tässä väärät päätökset, jotka koskevat ko. asioita

Jorma Kalske 9.2.2004 Dnro 7/41/2004, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Jukka Rappe 14.5.1998 Dnro 217/22/1998, 14.5.1998 Dnro 217/22/1998
Matti Nissinen 31.8.2001 Dnro 142/21/2001, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Martti Jaatinen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Minna Väänänen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 28.9.1999 Dnro 108/41/1999, 22.12.1999 Dnro 239/42/1999, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Christer Lundström 30.5.2000 Dnro 58/42/2000, 9.5.2003 Dnro 11/41/2003, 9.2.2004 Dnro 7/41/2004
Simo Kolehmainen 24.6.2004 nro 1/2004
Katri Junnila-Heikkinen 3.9.1999 nro 46/1999 dnro 98/2432 koodi 6550/R/5020/1998

Mielestäni tässä on kysymys syyttäjän ammattitaidosta
Kymmenen euron juttu

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/kymmenen-euron-juttu-syyttomasta.html

Olen Matti Kuusimäen kanssa samaa mieltä siitä, että syyttäjäntoimessa jokainen asia on huolellisesti virkavastuulla käsiteltävä ja ratkaistava. Siksi oikeuskanslerin ja KRP on tutkittava myös syyttäjien toimet. Kysymys on kansalaisten oikeusturvasta.

Oikeuskansleri tutkii








Olen saanut eduskunnan oikeusasiamiehen sihteeriltä Pasi Pölöseltä 17.3.2009 Dnro 764/4/09 vastauksen. Hän ilmoittaa, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt on päättänyt, että oikeuskanslerinvirasto tutkii kanteluni.
Kysymys on muun muassa näistä asioista ja näistä henkilöistä. Katso

Katso tarkemmmin rikostutkintapyynnöstä

Keitä on syytä epäillä? Katso

Oikeuskanslerinvirasto on nostanut profiiliaan
katso

http://www.oikeuskansleri.fi/suomi/tiedote/t080826f.htm

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Rikosylitarkastaja Leila Melander


















Varatuomari Mikko Kovalaisen Raahen käräjäoikeudelle sekä Rovaniemen hovioikeudelle lähettämässään turvaamistoimihakemuksessa on liitteenä rikosylitarkastaja Leila Melanderin 21.11.2008 tekemä päätös 2400/S/10357/08, jonka mukaan syyttäjä Sulo Heiskari, syyttäjä Esa Mustonen, varatuomari Mikko Kovalainen ja Ylivieskan poliisi Raimo Ollila eivät ole syyllistyneet rikoksiin. Tämä asiapaperi on minulle erittäin tärkeä. On hyvä, että varatuomari Mikko Kovalaisen aktiivisuuden ansioista saan haltuuni minulle erittäin tärkeitä asiakirjoja. Rikosylitarkastaja Leila Melanderin päätös on vuoren varmasti väärä ja sitä on syytä epäillä tietoiseksi ja tuottamukselliseksi virkarikokseksi.

Jo yksistään se, että varatuomari Mikko Kovalainen vaati minulle, Erkki Aholle, mielentilatutkimusta Raahen käräjäoikeudessa täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Syyttäjä Sulo Heiskarin, syyttäjä Esa Mustosen ja poliisi Raimo Ollilan tekemiset ja tekemättä jättämiset voi jokainen nähdä todistusaineistoineen näistä osoitteista:

DVD-dokumnettin youtubessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/erikoinen-isnpiv-tapon-yritys.html

Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/huippualykasta-ja-salamannopeaa.html

Syyttäjän esteellisyys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Ahon rehellisyys palkitaan rikolliseksi leimaamisella
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/ahon-rehellisyys-palkitaan-rikolliseksi.html

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

Kovalaisen osalta asiat selviävät osoitteesta

Kiitos Mikko Kovalainen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/kiitos-mikko-kovalainen.html

Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/ylivieskan-poliisipaallikko-petri.html

Kiirehtimispyyntö KRP:lle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/kiirehtimispyynto-keskusrikospoliisille.html

Jokainen päiväkirjani lukija, joka perehtyy huolellisesti ja tarkasti edellä esitettyihin päiväkirjani kohtiin, tietää varmasti mitä pitää rikosylitarkastaja Leila Melanderille tehdä. Nyt tarvitaan talvisodan henkeä, muttei välttämättä jatkosodan toimenpiteitä.