torstai 12. helmikuuta 2015

Ilkka Piispanen – oletteko esteellinen?



Olen toimittanut asioistani laajat rikostutkintapyynnöt Kalajoen poliisille Vainionpäälle. Saamani tiedon mukaan hän toiminut tämän rikostutkintapyynnön Ilkka Piispaselle.


Ilkka Piispanen, olette ollut tutkinnanjohtajana asiassa, jossa pyysin tutkimaan onko syyttäjänä toiminut Petri Oulasmaa syyllistynyt rikoksen, kun on laatinut syytekirjelmän asiassa, jossa minua syytettiin velallisen epärehellisyydestä velasta, jota ei edes ollut olemassa. Syytteen mukaan asianomistajana oli Meritapankki, jonka toimitusjohtaja Mauri Ylitalo oli täysin tietämätön koko oikeusprosessista. Minut tuomittiin asiassa ehdottomaan vankeuteen. Syyttäjänä oikeudenistunnossa oli esteellinen syyttäjä Sulo Heiskari. Te, Ilkka Piispanen, toimitte tutkinnanjohtajana asiassa ja teitte päätöksen, että ei ole syytä epäillä rikosta. Asiaa on hoitanut Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitaja Hannu Maskonen, joka myöhemmin todennäkäisesti teki lehtitietojen mukaan oman ratkaisunsa asiassa.
Minähän jouduin olemaan maanpaossa useita kertoja Ahojahdin takia, jota harjoittivat poliisi Raimo Ollila ja syyttäjä Sulo Heiskari omien rikostensa peittelemiseksi. On huomattava, että Raimo Ollila on uskonnolliselta vakaumukseltaan lestadiolainen. Ilkka Piispasen olisi pitänyt tietää, että poliisirikoksia tutkittaessa tutkinnanjohtajana olisi pitäänyt olla syyttäjä. Olen  joutunut Ahojahdin tuloksena olen joutunut järkyttävien ihmisoikeusrikosten kohteeksi. 

Erikoinen isänpäivä – taponyritys

Putkakertomus




Tätä oikeuden väärää päätöstähän ( ehdoton vankeus) käytettiiin poliittsesti hyväksi, koska Raili Myllylä oli pyrkimässä eduskuntaan, niin minun Erkki Ahon, Kalajoen valtuuston ylivoimaisen ääniharavan mainehan oli mustattava keinolla millä hyvänsä. Siksi Raili Myllylä halusi minut erotettavaksi valtuustosta. Valtuusto kuitenkin pyysi minulta selvitystä asiasta ”rikollisesta menettelystä luottamustoimen ulkopuolella”. Minä tein pyydetyn selvityksen. Se oli 1879 sivua laaja. Kalajoen kaupunginjohtaja ja valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä estivät minulta selvityksen esittämisen valtuustolle. Kysymys oli rikosten peittelystä ja rikollisesten suojelemisesta ja törkeäastä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Tuo selvitys on vieläkin virallinen asiakirja Kalajoen kaupungin arkistossa ja se on sieltä poliisin saatavissa tutkintaa varten. Selvitys paljastaa Kalajoen kaupungin rikokset, jotka poliisi jätti tutkimatta.
Nyt samat henkilöt jatkavat Kalajoen ”tuhoamista”, kun poliisi ei toimi ei tutki. Jos poliisi olisi tutkinut asiat, niin on syytä epäillä, että niin kaupunginjohtaja Puoskari kuin silloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja istuisivat kaltereiden takana.

Kalajoen kaupungin arkistossa todistusaineisto



Minut on leimattu rikolliseksi lehtijuttujen ja valokuvien kera. Minun maineeni on mustattu täydellisesti. Tätä minun maineeni mustaamista on harjoittanut erityisesti Kalajokilaakso-lehti ja toimittaja Kunelius. Valtamedian tulisi toimia valtaapitävien vahtikoirana, mutta nyt toimittaja Kunelius on toiminut päätoimittaja Seppo Kankaan erityissuojeluksessa valtamedian rakkikoirana. Ehkäpä Keskipohjanmaa konsernin toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa voi palkita niin päätoimittaja Kankaan ja toimittaja Kuneliuksen mittavalla rahapalkinnolla journalistisista ansioista.

Väärien tuomioiden perusteella minulta on viety omaisuus ja ihmisarvo sekä estetty yritystoiminta ja estetty myös poliittinen toiminta.


Kalajoella 12.02.2015

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuutettu 7.s kausi

torstai 5. helmikuuta 2015

Tutkintapyyntö - oikeusvaltio Suomi



Poliisi Vainiopää

Maanantaina 02.02.2015 tapaamisemme yhteydessä sovimme siitä, että teen tutkintapyynnön asiassa, jonka aineiston kävimme päällisin puolin läpi kahden tunnin kuluessa Kalajoen poliisilaitoksella.

Tutkintapyynnön syy

Minä joudun joka kuukausi maksamaan ulosotossa rikollisesti aikaansaatuja saatavia. Siksi olen pyytänyt ulosoton keskeytystä Raahen ulosottovirastolta.
Liite A kirje Raahenseudun ulosottovirastolta.

Tutkintapyynnön tarkoitus

Korkein oikeus ei purkanut lainvoimaisia tuomioitani, koska tuomionpurun hakijan tulee täyttää oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 §:n 4 momentin mukaiset määräykset.

Liite B Korkeimman oikeuden päätös 18.06.2013 Diarinro H2013/14 nro 1360.
Maallikkonajuristina en niitä täyttänyt. Asian laajuudesta johtuen en ole saanut asianajajaa Suomesta enkä Ruotsista. Myös oikeusaputoimisto kieltäytyi avustamasta minua, koska heidän mielestään osaan hoitaa asiat itse. Ainoa keino on nyt hoitaa asia viranomaistietä.

Pyydän poliisia tutkimaan kaksi asiaa, jotka mahdollistavat kaikkien tuomioideni purut korkeimmassa oikeussa. Nämä asiat ovat
1. syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys ja
  1. tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyönti (rikoslaki 40 luku) ja rikollisten suojelu (rikoslaki 40 luku)
  2. syyttäjä Esa Mustosen esteellisyys
  3. käräjätuomari Jyrki Määtän virheellinen menettely vastapuolen todistajan kuulemisessa

Ilmoitan rikostutkintaan seuraavat aineistot

Olen kirjoittanut asioista kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X. Olen kopioinut kirjan sivuille todistusaineistot ja olen tehnyt erillisen liitteen, jossa on kerrottu todistetaan kullakin kopioidulla asiakirjalla tai todisteella.

Olen tehnyt asioista youtube-videon Hätähuuto Suomesta

Olen pitänyt blogia oikeustaisteustani ja ne löytyy osoitteesta
ja sieltä seuraavat blogit

oikeuslaitos ja poliisi

pankkikriisi

Natura

Nettikirja

Lisäksi olen tehnyt Kalajoen kaupunginvaltuustolle 1879-sivun selvityksen asioista. Selvitys salattiin valtuutetuilta enkä saanut sitä myöskään valtuutetuille enkä tiedotusvälineille esittää, koska se paljasti myös Kalajoen kaupungin ja Kalajoen kunnan tekemät rikokset. Selvitys on Kalajoen kaupungin arkistossa ja ilmoitan sen myös todistusaineistoksi rikostutkintaan.

Lisäksi todistusaineistona on seuraavat kirjat:
  1. Rahan ja Laman pelurit ISBN 978-952-9691-1-1
  2. Seppo Konttinen Salainen pankktuki 978-951-31-4251-3
  3. A-P. Pietilä Pankkikriisin peitellyt paperit 974-951-884-443-6
  4. Salaiseksi julistettu SSP-sopimus
  5. RTS-toimialaraportti-97
  6. PR-Teollisuus Oy:n tilauskannasta kopiot ( jokainen sopimus kopioitu kirjaan) yli 30 miljoonan tilauskanta
  7. Muut kirjalliset selvitykset
    - yleiselvitys n. 320 sivua
    - Konekersantti Oy asia, jossa näkyy Raimo Ollilan työnjälki

Lisäksi vahingonkorvauslaskelma vuodelta 2005, jolloin vahinkorvausvatimus on ollut 118 811 975 euroa. Kun se päivitetään eli lasketan 9 prosentin korko vuodelle 2015 eli tähän päivään saakka, niin summa nousee todella suureksi. Vaadin aihetetut vanhingot täysimääräisesti korvattavaksi.

On selvää, että rikostutkintapyyntö jaetaan useaan eri haaraan. Vaadin, että syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys, poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyönti ja rikollisten suojelu sekä Esa Mustosen esteellisyys tutkitaan ja käsitellään mahdollisimman nopeasti ja minä annan asiassa loppulausunnon. Haluan tietää kuka on tutkinnanjohtaja ja tutkija, koska on selvää, että yhdessä asia pitää selvittää. Sen jälkeen asia viedään käräjäoikeuden käsittelyyn ja käräjäoikeuden päätöksellä haetaan kaikkien tuomioideni purkua korkeimmalta oikeudelta.

Toinen asian tutkinnanhaara on todennäköisesti Naturarikokset, joiden tutkinta pääasiassa suoritetaan blogissani esiintyvän aineiston avulla. Annan tässäkin asiassa loppuluaunnon, koska kysymys on minun oikeustajuni mukaan valtiopetoksesta. Asia sen vuoksi tulee siirtää Suojelupoliisin tutkittavaksi. Haluan tietää kuka on tutkinnanjohtaja ja tutkija. Asia on erittäin laaja ja vaatii erittäin paljon yhteistyötä tutkijan ja tutkinnanjohtajan kanssa.

Kolmas tutkinnanhaara on Koiviston konklaavi ja pankkikriisin rikokset, jotka täyttävät valtiopetoksen tunnusmerkistön ja valtiopetos kuuluu Suojelupoliisin tutkittavaksi. Annan Annan tässäkin asiassa loppuluaunnon, koska kysymys on minun oikeustajuni mukaan valtiopetoksesta. Asia sen vuoksi tulee siirtää Suojelupoliisin tutkittavaksi. Haluan tietää kuka on tutkinnanjohtaja ja tutkija. Asia on erittäin laaja ja vaatii erittäin paljon yhteistyötä tutkijan ja tutkinnanjohtajan kanssa.

Muut tutkinta-asiat jäävät poliisin päätettäväksi, mutta olen koko ajan valmis erittäin tehokkaaseen yhteistyöhön rikostutkijoiden ja tutkinnanjohtajien kanssa jotta Suomi voidaan palauttaa takaisin oikeusvaltioksi.

Tämän mapin sisältö on seuraava:

  1. Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys

Kalajoen nimismies Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.05.1995 Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä kauppasopimuksissa.

Liite CD
    1. kiinteistöjen kauppasopimus
    2. koneiden ja laitteiden sekä osakkeiden kauppasopimus
    3. tuoteoikeuksien kauppasopimus

Kaupanvahvistaja Sulo Heiskari ei kuitenkaan ole ollut itse paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa. Kauppakirjan toinen allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaksi merkittyä Sulo Heiskaria.

Liite E Kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran todistus siitä, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaksi merkittyä Kalajoen piirin nimismiestä Sulo Heiskaria.

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto.

Liite F Kaupanvahvistajan kutsuman todistajan todistus siitä, ettei hän ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu.

Pentti Arhippainen on yksi Uhtua Woodin omistaja, joka on yksi PR-Teollisuuden omistaja. Pentti Arhippainen todistaa miten kauppasopimuksen allekirjoittamisessa meneteltiin. Arhippaisen selvityksestä käy ilmi, että kauppasopimus on allekirjoitettu Oulussa ja hän on antanut suostumuksessa Uhtua Woodin osalta, että Heino Virta saa allekirjoittaa kauppasopimukset. Arhippaisen selvityksestä käy ilmi myös muut asiat, jotka poliisin olisi pitänyt tutkia.

Liite G Pentti Arhippaisen selvitys kauppasopimusten allekirjoittamisesta sekä muista ihmeellisyyksistä, joita poliisin olisi pitänyt tutkia.

Minä, Erkki Aho, sain puhelinsoiton tehtaalta, kun olin opettajana Raahen porvari- ja kauppakoulussa. Minulta kysyttiin, että voisinko mennä allekirjoittamaan kauppasopimukset Ouluun. Ilmoitin, että minulla ei ollut mitään mahdollisuuksia irrottautua kauppaopetuksesta, koska perusopetuksen puoella on suuri tuntimäärä ja lisäksi vedin illa pitkän yrittäjäkurssit joten vastaukseni tehtaalta tulleeseen tiedusteluun oli kielteinen. Tämä on valaehtoinen todistus siitä, että en voinut mennä Ouluun allekirjoittamaan Maskosen toimistoon kauppasopimuksia. Nähtävästi sen jälkeen otettiin yhteyttä Heino Virtaan kuten Pentti Arhippainen todistaa.

Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyyden mukaan syyttäjä on esteellinen, jos ”muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa. Syyttäjälain 12 §:
  1. asianosaisjääviys
  2. intressijääviiys
  3. asiamiesjääviys
  4. palvelusuhdejääviys
  5. edustusjääviys
  6. yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan.

Syyttäjän puolueettomuusvaatimus

Oikeusjärjestelmässämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen. Syyttäjään kohdistuvia esteellisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siksi, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnän (LAVM20/1996 vp) mukaan ”esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvoida katsovan vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin.”
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohtaisesti oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoen vaarantuneen ( Fräde, Dan: Finsk straffprocesrätt 1 s. 128-129).

Syyttäjän asema rikosprosessissa

Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta. Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arvioimaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvionnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömän lasuman antamiseen ja siitä rikoisilmoitukseen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa. Oikeudenkäytöllä on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.

Syyttäjän Sulo Heiskarin esteellisyteen ja Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyöntiin sekä rikollisten suojeluun liittyvää aineistoa ja siihen liittyvää juridiikkaa

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto

Kiinteistön kauppan on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa ja kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
  1. luouvutustarkoitus
  2. luovutettava kiinteistö
  3. myyjä ja ostaja sekä
  4. kauppahinta ja muu vastike
Kauppa ei ole sitovat, ettei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjälllä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luvutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luouvutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilällisyytensä tarkistaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtä aikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luvutuskirjan oikaksi ja sen omakätiesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittiva luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemanssa tai tuomioistuimen häenlle antama määräys toimialueen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useampia kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeusstoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen
  1. se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa
  2. se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään
  3. se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään, taikka
  4. se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.

Konkurssisääntä 50 a § ( 31.1.1995/110)

Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.

Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769) Törkeä petos

Jos petoksesssa
  1. tavoitellaan huomattavaa hyötyä
  2. aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa
  3. rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvartonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Laki varallisuudestaoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228

30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustooimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.

31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.

32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.

33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisiss olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.

37 § Josoikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §

Tavarassa on virhe, jose ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran omainaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.
Sellainen kuin se -ehto 19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltiaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
  1. tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen omisnaisuuksissta tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
  2. Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai
  3. tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.

Selostus lainvastaisuuksista ja rikoksista

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteään omaisuutta.
Katso konkurssiasiamiehen lausunto: ”Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa” http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lain vastaisesti toisen kiinteään omaisuutta omanaan ilman valtakirjoja. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset

Liite H 48 miljoonan markan salatut pantatut kiinnitykset

Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan kiinnitykset. Kysymys on tärkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.
Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttä törkeän petoksen tunnusmerkistön.

Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edelytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:hyn.
Liite IJ
  1. Jouni Remeksen sopimus Kera Oy:n kanssa
  2. PR-Teollisuus Oy:n osakkaan Pauli Kiimamaan lausunto asiassa, jossa hän todistaa joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
  3. PR-Teollisuus OY:n osakkaan Timo Viitamaan lausunto asiassa, jossa hän todistaa joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
  4. PR-Teollisuus Oy:n osakas ( Tapani Käännän bulvaani) Kari Konu todistaa, ettei ole ollut tietoinen kiinteistöihin kohdistuneista panttauksista
  5. PR-Teollisuus Oy:n osakas Reijo Nahkalan lausunto asiassa, jossa hän todistaa joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi
Myöskään meillä muilla osakkailla ei ollut tietoa 48 miljoonan markan pantatuista kiinnityksistä, jotka rasittivat kauppaa ja jotka salattiin ostajalta.

Kauppojen rikollisuutta lisää se, että Jouni Remes, joka oli valittu Kera Oy:n suosituksesta konkurssiin menneen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valmisteli uuden yrityksen perustamista. Hän hankki pöytälaatikkofirman nimeltään Euronio Oy. Pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n toimitiloissa Helsingissä on pidetty Euronio Oy:n hallituksen kokous. Pöytäkirja on väärennetty, koska Euronio Oy:llä ei ole Helsingissä toimitiloja ja hallituksen jäseniksi merkityt Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho eivät ole olleet 8.5.1995 Helsingissä. Pöytäkirja on siis väärennetty ja ilmoitettu pidetyksi olemattomissa tiloissa. Pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja Markku Koski. Väärennetyillä pöytäkirjoilla on suoritettu yrityksen rekisteröinti ja syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.

Liite K
  1. väärennetty Euronio Oy.n hallituksen pöytäkirja
  2. hallituksen jäsenen Heino Virran todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
  3. hallituksen jäsenen Kari Konun todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
  4. hallituksen jäsenen Erkki Ahon todistus ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa
  5. ylimääräisen yhtiökokouksen väärennetty pöytäkirja olemattomissa tiloissa
  6. kauppareksiteriote, joka on saatu aikaan väärennetyillä papereilla

Neuvottelin (Erkki Aho) Alavieskan kunnan kanssa 950 000 mk:n investointiavustuksen. Siitä kunnanhallitus pääti kokouksessaan 10.5.1995

LIITE L
1) Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja asiasta 10.5.1995
Osakkaiden luottomies Jouni Remes, joka oli tullut konkurssiinmeneen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi Kera Oy:n suosituksen perusteella neuvotteli Alavieskan kunnan kanssa. Tämän jälkeen Alavieskan kunnanhallitus kutsuttiin kokoukseen maanantaina iltana 15.5.1995 klo 21.00. Kokouksessa päätettiin aivan muuta kuin mitä oli PR-Teollisuus Oy:n osakkaiden kanssa sovittu ennen PR-Teollisuuden ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän sopimuksen tekemistä. Alavieskan kunta petti PR-Teollisuus Oy:n osakkaat.
  1. Alavieskan kunnanhallituksen pöytäkirja 15.5.1995 klo 21.00

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoitti kaupantekohetkellä keskeneräisen tilauskannan suuruudeksi 26 miljoonaa markkaa. Todellisuudessa tilauskanta oli 15 miljoonaa marakkaa ja tuotto 5000 markkaa. Tämä myyjä todistaa omalla ilmoituksellaan. Menettely on ollut kauppalain ja oikeustoimilain vastainen, kun ilmoitettaan tilauskanta erilaiseksi kuin se todellisuudessa oli.

Liite M Kalevan uutinen jossa ilmenee 26 miljoonan tilauskanta

Törkeän petoksen suuruus oli siis 48 miljoonaa markkaan + 11 miljoonaa markkaa eli yhteensä 59 miljoonaa markkaa.

Törkeää petosta vahvistaa se mitä Pentti Arhippainen todistaa lausunnossaa 25.3.2013 Liite G:ssä. Arhippainen todistaa PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan tiennee, että PR-Teollisuus Oy oli markkinoilta poistettavien listalla. Myös minä Erkki Aho ja Heino Virta voidaan todistaa tämä sama asia, koska kuulimme sen Markku Koskelta yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä. Myös Tapani Kääntä kertoi kuulleensa saman asian. Tämä todistus osoittaa sen, että Markku Koski on tehnyt oikeudessa väärän valan, kun valehteli oikeuskäsittelyssä, jossa Erkki Aho tuomittiin Markku Kosken kunnianloukkauksesta. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen Esa Mustonen, joka antoi väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle Mikko Kovalaisen kunnianloukkausjutussa, jossa Erkki Aho tuomittiin Mikko Kovalaisen kunnianloukkauksesta ja Erkki Ahoa estettiin kuulustelemasta Mikko Kovalaisen todistajaa, mikä on Ihmisoikeussopimusten vastainen menettely.

Liite N
  1. kihlakunnansyyttäjä Esa Mustosen väärä lausunto Rovaniemen hovioikeudelle
  2. Pentti Heikkisen todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella vastapuolen todistajaa
  3. Olli Puolitaipaleen todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella vastapuolen todistajaa
  4. Alpo Ylitalon todistus siitä, ettei Erkki Aho saanut kuulustella vastappuolen todistajaa
    Lisäksi todisteena ovat Raahen käräjäoikeuden kuulustelunauhat, jotka todistavat rikoksen tapahtuneen.
Olemme tehneet lukuisia rikostutkintapyyntöjä ja kanteluita, mutta turhaan. Siksi on herännyt epäilys, että asioita johdetaan ylemmältä tasolta. Tein laajan selvityksen pankkikrisistä nettiin. Selvitys löytyy osoitteesta http://pankkikriisi.blogspot.fi/
Se on Suomen kattavin selvitys pankkikriisin rikoksista.

Hankein salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen mikä on erillisenä liittenä tutkimuspyynnössä. Siitä käy ilmi laiton toimialarationalisointi, sivu 17.
Olen ottanut lisäksi kopion sivusta 17 mappiin

Liite O
  1. salaiseksi julistettu SSP-sopimus sivu 17
  2. erillisenä liitteenä Rakennustutkimus RTS Oy:n RTS-toimialaraportti-97 mikä ilmaisee rakennusalan ylikapasiteettiin, olen ottanut mappiin raportin sivusta kopion, mikä ilmaisee alan ylikapasiteetin
  3. Helsingin Sanomien uutinen Kera Oy:n ruumiinpesuryhmästä, löytyy myös kirjastani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivu 275
    Kirjani erillisenä liitteenä koko rikoprosessi kerrotaan kirjan sivuilla 108-234,lisäksi on erillinen liite, jossa on selostettu kirjaan kopioitujen asiaan liittyvien asiakirjojen todistusteema

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi Pr-Teollisuus oY:n ja takajat oikeuteen. Ylivieskan käräjäoikeus ei kuitenkaan lähettänyt haasteita tiedoksi takaajille lainkaan. Oikeudenkäynnissä takaajia on edustanut asianajaja Jouni Vihervalli, joka todistaa, ” ettei ole koskaan tavannut kantelijoita enkä edes muista keskustelleeni heidän kanssaan puhelimitse”. Heino Virta todistaa, ettei ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille edustaa itseään. Käräjäoikeus on siitä huolimatta tehnyt asiassa päätöksen vaikka asianosaiset eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja heitä on edustanut oikeudessa heille täysin tuntematon asianajaja ilman heidän suostumustaan ja ilman heidän valtakirjojaan.

Liite P
  1. käräjäoikeuden asiakirja, joka todistaa ettei haasteita ole lähetetty asianosaisille
  2. asianajaja Jouni Vihervallin todistus, ettei hän ole edes keskustellut niiden kanssa joiden asioita hän on oikeudessa ajanut
  3. Heino Virran todistus, ettei hän ole antanut valtakirjoja asianajaja Juni Vihervallille, eikä varatuomari Paavo M. Petäjälle, eikä asianajaja Matti Himaselle, eikä asianajaja Sampsa Teittiselle

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kauppakirjat 19.3.1995 lainvastaisesti ilman kaupanvahvistajan läsnäoloa. Tuoteoikeuksien kauppasopimuksen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki 18.4.1996.
Kaupanpurkuilmoitus on peruuttamaton , ks. Telaranta:Sopimusoikeus Helsinki 1990 s.39. Kun kaupat purettiin, niin takaukset raukesivat, koska pääsopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voimaan.

Liite R
  1. Kiinteistöjen kauppojen purkuilmoitus
  2. tuoteoikeuksien kauppojen purkuilmoitus
  3. varatuomari, ekonomi Jorma Herttuaisen kirje, joka todistaa kauppojen purun merkityksen

Aalvieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla 23.6.1996. Koska kaupat oli purettu niin takaukset olivat rauenneet.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman asianosaisten valtakirjoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KrP:lle, ettei hänellä ole ollut konkurssiasiassa toimeksiantoa.
Takaajat olivat suorittaneet takauksistaan seuraavat maksu 19.06.1995 401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996 100.000,00 mk. Lain mukaan kun velallisella on useampia velkoja, niin hän voi kohdista maksunsa haluamaansa kohteeseen. Nyt kaikki nämä maksut oli kohdistettu takauksen kohteena olleisiin tuoteoikeuksiin. Näin olleen takaajat olivat maksaneet takauksistaan 1.001.444,45 markkaa. Konkurssihakemus on tämänkin johdosta väärä, koska takauksista oli maksettu yli miljoona markkaa ja toiseksi kaupat oli purettu joten takausvastuuta ei enää ollut olemassa. Lisäksi konkurssi edellyttä että saatava on selvä ja riidaton. Nyt saatava ei ollut selvä ja riidaton, koska kaupanpurkujen jälkeen loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi kauppojen purkutilanteessa Alavieskan Puurakenne Oy konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle ja se olisi joutunut tässä tilanteessa hakemaan itsenäs konkurssiin, mutta se haki väärillä tiedoilla PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin ja asiassa antoi käräjäoikeudelle väärän lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja varatuomari Paavo M. Petäjä. Lisäksi asiassa antoi kärjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja konkurssiinhakija eli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä.
Varatuomari Paavo M. Petäjästä tehtiin rikosilmoitus ja rikostutkintapyyntö, mutta Oulun KRP jätti asian tutkimatta. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Purakenne Oy:n konkurssipesä valvoi saatavansa kauppojen purkuna, mikä osoittaa sen, että kaupat oli varmasti purettu, mutta poliisi jätti tutkimatta asiat.
Pesänluettelon vannontatilaisuudessa silloinen asianajaja ja nykyinen varatuomari Asko Keränen oli läsnä ja kuuli samoin kuin syyttäjä Sulo Heiskari, että kaupat oli purettu ja konkurssi oli laiton. Tilaisuuden jälkeen Asko Keränen pyysi valtakirjat jotta hän voi hoitaa asian eli valituksen Vaasan Hovioikeuteen, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli laiton. Heino Virran avoin asianajovaltakirja asianajaja Asko Keräselle todisteena asiassa. Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä ja niin PR-Teollisuus menetti valitusmahdollisuuden asiassa.

Liite S
  1. väärillä tiedoilla tehty konkurssihakemus
  2. varatuomari Paavo M. Petäjän lausuma konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle illman asianomaisten suostumusta ja valtakirjoja
  3. Varatuomari Paavo M. Petäjän tunnustus ettei hänellä ole ollut konkurssiasiassa toimeksiantoa
  4. kuititi maksusuorituksista
    19.06.1995 401.444.45
    28.03.1996 500.000,00
    09.05.1996 100.000,00
  5. Hakijan eli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän lausuma konkurssiasiassa konkurssiinhaettavan eli PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja
  6. Rikostutkintapyyntö varatuomari Paavo M. Petäjästä
  7. asianajaja Asko Keräsen selvitys kauppojen kauppojen purusta Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle
  8. Heino Virran antama avoin asianajovaltakirja asianajaja Asko Keräselle.
  9. Sähköpostiviesti, jossa asianajaja Asko Keränen tunnustaa, että hän jätti valituksen tekemättä.

Konsultti Stig Weckström luovutti yli 30 miljoonan markan tilauskannan veloituksetta Vieskan Elementti Oy:lle. Tilauskannan jokaisesta kauppasopimuksesta kirja liitteenä. Aalvieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille tilauskannan luovuttamisesta 88 495, 00 markkaa.

Liite T
  1. todistus tilauskannan suuruudesta, yli 30 miljoonaa markkaa
  2. Anne Sormusen kirjallinen todistus tilauskannan luovutuksesta konsultti Stiw Weckströmille
  3. Stig Weckstromin lasku Vieskan Elementti Oy:lle tilauskannan luovutuksesta
  4. Alavieskan kunta oli Vieskan Elementti Oy.n osakas ja maksoi konsultti Stig Weckströmille Vieskan Elementti Oy:n lasku 10.7.1996

Aalvieskan Puurakenne Oy haki tuomion takaajia vastaan, mutta takaajia ei kutsuttu oikeudenkäyntiin, vaan heitä edusti oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja Veli Päivikkö Ky:stä asianajaja Sampsa Teittinen.

Liite U
  1. Ylivieskan käräjäoikeuden arkistopäiväkirja ratkaisu 28.06.1995

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä teki kolmen takaajan kanssa Markku Kosken, Jouni Remeksen ja Kari Konun kanssa sopimuksen 450 000 markan takaussummasta 23.6.1997. Heino Virta ei tehnyt sopimusta eikä Erkki Aholta edes kysytty asiasta. Yhteisvastuullisessa takauksessa sopimuksen jälkeen takaussumma olisi pitänyt tulla kaikille samansuuruiseksi. Erkki Aholta ja Heino Virralta perittiin ulosotossa täyttä summaan useita vuosia sopimuksen tekemisen jälkeen.

  1. Sopimus yhteisvastuullisen takauksen maksusta, maksu muuttui yhteisvastuullisessa takauksessa kaikille saman suuruiseksi eli 150 000 markkaa henkilöltä
  2. Erkki Aholta perittiin kuitenkin ulosotossa 1.329.960,25 euroa vielä sen jälkeenkin kun sopimus oli tehty

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitaja Hannu Maskonen vaati Erkki Ahoa lopettamaan asioiden penkomisen ja maksamaan hänelle 10 000 markkaa, nin hän ei hae Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho sanoi, että hän on varmasti oikeassa eikä lopeta asioiden penkomista.
Asianajaja Hannu Maskonen haki suoritustuomion Erkki Aholle. Syyttäjänä asiassa oli Sulo Heiskari. Asianomistaja numero 1 oli Marita Pankki Oy. Merita Pankin johtaja Mauri Ylitalo todistaa, ettei hän ole tiennyt suoritustuomion hakemisesta Merita Pankin nimissä mitään ja Erkki ja Eila Aho ovat hoitaneet asunto- ja muutkin lainavastuunsa moitteettomasti. Syytteenn asiassa laati syyttäjä Petri Oulasmaa ja syyttäjänä toimi Sulo Heiskari. Mitään saatavaahan ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu.

Liite XYZ
  1. Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio, jossa syyttäjänä on esteellinen Sulo Heiskari ja asianomistajan Merita Pankki Oy pankinjohtaja Mauri Ylitalon tietämättä.
  2. Pankinjohtaja Mauri Ylitalon todistus asiassa

Hannu Maskonen haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin, koska Erkki Aho ei lopettanut asioiden penkomista. Sen jälkeen Hannu Maskonen putosi parvekkeelta ja kuoli. Suomenmaan uutisoi asiasta 8.8.2001
  1. Hannu Maskosen kuolemasta uutinen Suomen maassa 8.8.2001

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston Luxenburgilaiselle International Timber Company S.A:lle. Ostajat Hendrik Rienstra ja Richard Rensta olivat USA:ssa syytettunä rahanpesusta. Henrikille vaadittiin 210 vuoden vankeustuomiota ja Ricahrdille 190 vuoden tuomiota. Henrik kuoli ennen oikeudenkäyntejä, mutta Ricahrd tuomittiin lyhyempään vankeustuomioon.
Myöhemmin toimintaa alettiin pyörittämään International Timebr Company Finland Oy:n toimesta, omistajina Henrik ja Richard Rienstra. Yhtiö ajettiin konkurssiin ja konkurssipesän hoitaja Antti Kejo laittoi ITC Finland Oy:n konkurssipesään ITC SA:n koneet ja laitteet. TE-kekuksen lakimies sanoi velkojainkokouksessa, että näin parannetaan konkurssipesän tulosta. Antti Kejo jätti konkurssipesästä pois Erkki Ahon 178 120 markan saatavan.
ITC Oy haettiin erikoisella tavalla konkurssiin. Kun Erkki Ahon oli savustettu pois ITC Finland Oy:stä kirjassa Olet Maamme Armahin Suomen esitetyllä tavalla, niin yhtiötä tuli konsultoimaan yhtiöstä erotettu PR-Teollisuus Oy:n entinen toimitusjohtaja Stig Weckström, jota me pidimme Kera Oy:n saattohoitajana. Weckström teki kassavirta-analyysin ja katsoi milloin oli oikea aika ajaa yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin torstaipäivänä ja perjantaipäivänä yrityksen tilille tuli rahasumma, joka olisi estänyt konkurssin. Asianajaja Antti Kejo ja asianajaja Asko Keräenen olivat sopineet asiasta, että ITC Finland Oy:tä ei ajeta konkurssiin, mutta asianajaja Antti Kejo rikkoi sopimuksen.

Liite
  1. kauppasopimus rahanpesijöiden kanssa
  2. asianajaja Asko Keräsen kirje asianajaja Antti Kejolle,mikä todistaa Kejon rikkoneen sopimuksen.
  3. Erkki Ahon kirje Suomen Asianjajaliitolle
  4. Todistus rahanpesusta
  5. pöytäkirja missä Erkki Ahon todistaa, ettei konkurssipesässä olevat koneet ja laitteet kuulu konkurssiin haetulle ITC:lle, velkojien kokouksen pöytäkirja
  6. todistus Erkki Ahon 178 120 markan saatavasta, jonka asianajaja Antti Kejo jätti pois konkurssiveloista

Liite

Kera Oy yritti kaikin keinoin vaikeuttaa PR-Teollisuus Oy.n toimintaa ja saada yritystä konkurssiin. Toidistetaan Kera Oy:n perätön ilmoitus rahanpesusta ja siitä kuinka PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajaksi kiristyksen jälkeen valittu Stig Weckström levitti perätöntä tietoa asiasta. Todisteena myös KTM:n lainvastainen kirje, jossa kieltäydytään rahoittamasta konkurssiin menneen yrityksen jatkajaa.

Liite

Todistus poliisi Raimo Ollilan tutkimattajättämisestä.
Todistus SSP-sopmuksen sivusa toimialarationalisoinnista
Todistus Kera Oy:n ruumiinpesuryhmästä
Todistus rakennusalan ylikapasiteettista
Todistus talotehtaiden tilinpäätöksistä
Todistus Koiviston konklaavin asiakirjojen salaamisesta
Todistus: tuomarivalta organisoitu poliittisten valtaelinten alaisuuteen
Todistus Hovioikeudenneuvos Erkki Rintala :Suomea ei voi sanoa eturivin oikeusvaltioksi

Kalajoella 05.02.2015

Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuutettu 7.s kausi
toimitusjohtaja
Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Kihlakunnanvouti vastasi



From: Erkki Aho
Sent: Monday, January 26, 2015 3:25 PM
Subject: ulosotto oikeuskäsittelyyn

Kihlakunnanulosottomies Vesa Heikkinen

Olen vastustanut ulosottoja moneen kertaa ja jatkuvasti. Siitä huolimatta ette ole keskeyttäneet ulosottoja. Minä vaadin asiat oikeuskäsittelyyn, jossa voin todistaa ulosotossa olevat saatavat rikollisesti aikaansaaduksi. Keskeiset tekijät ovat syyttäjä Sulo Heiskari, syyttäjä Esa Mustonen ja poliisi Raimo Ollila muiden ohella. Näiden esteellisyyden todistaminen on peruste kaikkien tuomioideni purkamiselle. Siksi vaadin kiireellistä oikeuskäsittelyä asioille käräjäoikeudessa.

Kalajoella 26.01.2015 Erkki Aho, Kalajoen kaupunginvaltuutettu 7.s kausi

Kalajoella

From: Erkki Aho
Sent: Tuesday, January 20, 2015 4:31 AM
Subject: Fw: ulosotto oikeuskäsittelyyn

Vesa Heikkinen,

Virkamiehen pitää vastata kohtuullisen ajan kuluessa esitettyyn asiaan. Tämä kohtuullinen aika on ohjeiden mukaan 14 vuorokautta. Odotan vastaustanne.

Kalajoella 20.01.2015

Erkki Aho, kaupunginvaltuutettu Kalajoki

From: Erkki Aho
Sent: Thursday, January 15, 2015 9:12 PM
Subject: ulosotto oikeuskäsittelyyn

Vesa Heikkinen , kihlakunnanulosottomies,

minä vastustan yhä edelleen ja koko ajan vastustanut kaikki ulosotossa olevia saatavia. Miksi asiaa ei saada oikeuskäsittelyyn?
Pyydän pikaista vastausta Miksi pidätte asioita ulosotossa vaikka olen koko ajan vaatinut asioiden käsittelyä oikeusistuimessa, koska todelliset syylliset ovat syyttäjä Sulo Heiskari ja poliisi Raimo Ollila sekä asianajajien ja varatuomareiden rikosliiga. Pyydä pikaista vastausta asiassa.

Kalajoella 15.01.2015

Erkki Aho


Erkin kommentti: ASIA ETENEE NYT RIVAKASTI

tiistai 20. tammikuuta 2015

Eväitä eduskuntakeskusteluun


Kansanedustaja Pirkko Mattila

Alpo Ylitalo pyysi tekstiä tämänpäiväistä puhettasi varten. Laitoin Alpolle tämän tekstin:

Otan esimerkin poliisin ja laillisuusvalvojan toiminnasta:

Konkurssipesän väliaikaisilla pesänhoitajilla ei ollut oikeutta konkurssisäännön mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.

Koska väliaikaiset pesänhoitajat myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta omanaan ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Konkurssipesänhoitajien toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.

Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä ei ole ollut paikalla asianajajan toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaa.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut asianajan toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös toimistossa työskennellyt naishenkilö. Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön.

Kihlakunnan syyttäjä on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut myöhemmin syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistökauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.

Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.

Syyttäjän esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa. Syyttäjä on siis vuorenvarmasti esteellinen asiassa. Hän on kuitenkin toiminut syyttäjänä.

Konkurssipesä haastoi takaajat oikeuteen. Käräjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajajalla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta.

Käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimitus on myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastainen
Konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.

Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.

Konkurssipesä haki yhtiön konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty.

Konkurssiasiassa varatuomari on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman konkurssiinhaettavan yhtymän nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos.
Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomarilta valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari laiminlöi virkavelvollisuutensa.

Asianajaja A.K. jätti Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen E. Alta ja H. V:lta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan.

Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja A.K. toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.

Poliisi, syyttäjä eikä  laillisuusvalvoja ei ole huomannut mitään laitonta tai rikollista tässä prosessissa. Miksi? Nyt asianosaiset maksavat vieläkin 18 vuoden jälkeen takauksista johtuvia ulosottovelkoja, jotka on saatu aikaan rikollisesti.

Olen jo aikaisemmin lähettänyt Sinulle ja muille kansanedustajille tämän tekstin

Eväitä kansanedustajille


Terv. Erkki

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Poliisien työturvallisuus



Olen huolestunut poliisin työturvallisuudesta. Eilen (25.10.2014) minulle kerrottiin, että Kokkolan poliisilaitoksella on eräs poliisi virka-aseellaan tehnyt lopullisen ratkaisunsa. Tiedostusvälineet ovat vaienneet asiasta. En tiedä liittyykö asia jotenkin tähän tapaukseen
Minulle on kerrottu, että myös pankinjohtaja ko. pankissa on vaihtunut.

Kolmen poliisijohtajan kuolema neljän kuukauden sisällä ihmetyttää kansaa

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja Ulvilan murha

Vaadin selvitystä poliisin työturvallisuudesta. Minulle on muodostunut sellainen kuva, että useat poliisit ovat rehellisiä, mutta heidät on velvoitettu toimimaan rikollisesti. Kaikkien psyykkinen kestävyys ei ole kestänyt sitä. Viittaan vain näihin tosiasioihin, jotka poliisit ovat jättäneet tutkimatta ja syyllistyneet tietoisesti rikolliseen toimintaan

Tästä linkistä löytyy rikokset ja todistusaineistot


perjantai 17. lokakuuta 2014

Täytäntöönpanon keskeytyspyyntö



Kihlakunnan ulosottomies Vesa Heikkinen

Täytäntöönpanon keskeytyspyyntö koskien kaikkia ulosotossa olevia asioita

Pyydän ulosoton keskeytystä, koska kaikki ulosotossa olevat saatavat ovat syntyneet rikollisella tavalla johtuen poliisi Raimo Ollilan esteellisyydestä ja syyttäjien Sulo Heiskari ja Esa Mustonen esteellisyydestä eli heidän virkarikoksistaan. Asiat on vietävä käräjäoikeuden käsittelyyn niin, että voin esittää asiakokonaisuutta koskevan todistusaineiston ja todistajien lausunnot. Oikeustuvani kannalta on välttämätöntä, että tilaisuus videotallenetaan.

Tässä on todistusaineistoa asiassa

http://valtuustoaloite.blogspot.fi/
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html






Kalajoella 17.10. 2014

Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsen ( 7.2 kausi)