Vastaus rikoskomisario Petri Kangaskoskelle

From: E.Aho

Sent: Friday, April 12, 2013 11:19 AM

To: petri.kangaskoski@poliisi.fi ; kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi ; eduskunta@eduskunta.fi ; pev@eduskunta.fi ; hav@eduskunta.fi

Cc: Jukka Anias

Subject: Fw: konkurssipesänhoitajan valtuudet

Päätös 8270/S/872/13 11.04.2013 rikoskomisario Petri Kangaskoski

Kiitos päätöksestä, mikä on erittäin perusteellinen ja osoittaa sen, että rikoskomisario on perehtynyt asiaan kiitettävästi.

Rikoskomisario Petri Kangaskoski vastaa sähköpostiini näin:

Erkki Aho
Tässä pyytämiinne kysymyksiin vastaus kirjallisesti.
Terveisin
Petri Kangaskoski
Rikoskomisario
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos
Kokkolan pääpoliisiasema

Mitä minä kysyin sähköpostissani?

Keskustelussamme tuli teidän taholta ilmi, että konkurssipesänhoitajat voivat tehdä aiheettomia tutkintapyyntöjä, mikä meidän mielestämme oli tässä tapauksessa perätön ilmianto. En ole löytänyt mistään sellaista lakipykälää, mikä oikeuttaisi konkurssipesänhoitajan tekemään aiheettomia rikostutkintapyyntöjä, joilla aiheutetaan vastaajille valtavaa taloudellista vahinkoa. Pyydän Teitä ilmoittamaan minulle mihin lakipykälään perustatte kantanne konkurssipesänhoitajan osalta siihen, että konkurssipesänhoitaja voi tehdä aiheettomia rikostutkintapyyntöjä. Minä lähden siitä, että Suomen perustuslaki ei anna konkurssipesänhoitajalle tällaista mahdollisuutta. Siksi pyydän Teiltä perustelunne asialle ja nyt esitän omat perusteluni asialle.

Suomen perustuslain 6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Tämä pykälä tarkoittaa sitä, että konkurssipesänhoitajalla ei ole oikeutta tehdä perättömiä ilmiantoja. Jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat ristiriidassa niin peruslailla on etusija perustulain 106 §:n mukaan.

106 §

Perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Teiltä on nyt jäänyt vastaamatta tähän tärkeään perustuslakia koskevaan kysymykseen perustuslain etusijaisuudesta. Teille on käynyt kuten monille suomalaisille juristeille, jotka edesmenneen EIT:n tuomarin Matti Wuoren mukaan on laittanut ”klämmarin” perustuslain kohdalle, jotta siitä päästään mahdollisimman nopeasti yli.

Te ansiokkaasti perustelette väärän ilmiannon rangaistavuutta. Tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää väärän tiedon antamista esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinoin kohteeksi ja joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein.

Juuri tästähän on kysymys Heino Yli-Torven ja Jaakko Yli-Torven asiassa. Himangan Osuuspankki on antanut väärät tiedot asiassa ja pankinjohtaja Kalevi Humalajoki joutui oikeudessa pakon edessä tunnustamaan teon jotta ei olisi syyllistynyt väärään valaan.

Väärän ilmiannon tekotavoista todetaan mm. että väärä ilmianto voi toteutua antamalla väärä tieto esitutkinta- tai muulle viranomaiselle tai tuomioistuimelle. Tavallisimmin kyseessä on väärien tietoja antaminen poliisille. Väärä ilmianto on rangaistava vain tahallisena mikä edellyttää sitä, että ilmiannon tekijän on tiedettävä, että ilmiantoa tehdessään antaa väärää tietoa viranomaiselle (WSOYpro, rikosoikeus, oikeuden perusteokset 2009,334)

Koska olen auttanut Heino Yli-Torvea ja perehtynyt asiaan hyvin sekä käynyt yhdessä pankinjohtajan ja Heino Yli-Torven perheen kanssa yhteisneuvotteluja asiasta, niin tunnen asian mielestäni hyvin. Pidän konkurssia turhana toimenpiteenä ja katson, että turhan konkurssin peittelemiseksi pankinjohtaja halusi tuhota Heino Yli-Torven ja tämän perheen maineen aivan kuten 1990-luvulla tehtiin monille tuhansille yrittäjille pankkikriisin seurauksena. Tässäkin tapauksessa keskeinen syy talousvaikeuksiin on ollut se, että pankinjohtaja Humalajoki on jättänyt terminoimatta valuuttaluotot, jonka seurauksen kuljetusfirman taloudelliset vaikeudet alkoivat. Kun Heino Yli-Torvi oli kääntynyt asioissaan puoleeni, minun mielestä jopa liian myöhään, niin pankinjohtaja Humalajoki oli varoittanut Heino Yli-Torvea Erkki Ahosta, jotta ei saa käyttää Ahon tietämystä hyväksi näissä asioissa. Minä kuitenkin menin auttamaan Yli-Torven perhettä. Tuolloin sanoi pankinjohtaja Kalevi Humalajoelle, että jos pankki lähtee käymään asiassa oikeutta, niin se tulee häviämään. Perustelin asiani pankinjohtaja Humalajoelle. Kun tapasimme pankinjohtaja Humalajoen kanssa oikeudenkäynnin jälkeen, niin muisti asian ja totesi, että hyvin turhautuneesti, että oikeuden päätökset ovat mitä ovat tai jotakin siihen malliin. Pankinjohtaja Kalevi Humalajoki oli siis vuorenvarmasti tietoinen miten oikeusjutussa tulee käymään samoin kuin konkurssipesänhoitaja Kari Autio, koska soitin asiasta Kari Autiolle siinä vaiheessa kun kuulin, että rikostutkintapyyntö oli jätetty. Autio ei ottanut asiaan kantaa millään tavoin.

Minä kävin vielä Kokkolan poliisilaitoksella selvittämässä asian tutkijalle ja tutkinnanjohtajalle ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta. Siitä huolimatta poliisi käynnisti mittavat rikostutkinnat ja syyttäjä nosti syytteen niiden perusteella raskaista rikoksista, jotka oikeuskäsittelyssä kaikki hylättiin. Minä tein kaikkeni jotta rikostutkinnoilta ja oikeudenkäynneiltä olisi vältytty, mutta poliisin olisi nyt pitänyt tutkia, minkä takia poliisi lähti tutkimaan asiaa ja minkä takia syyttäjä nosti. Kysymyshän ei voi olla muusta kuin väärän tiedon antamisesta poliisiviranomaisille ja syyttäjäviranomaisille viranomaismenettelyssä. Se on minun oikeustajuni mukaan rikos.

Kuten jo aikaisemmin olen todennut, olette perustellut asiat hyvin, mutta ette ole toimineet perustelujenne mukaisesti muun muassa hallituksenesityksen HE6/1997 osalta.

Konkurssilain osalta toteatte perustelunne lain mukaisesti, mutta nyt ette ole ottaneet huomioon sitä, mitä perustuslaki edellyttää eli konkurssiin ajetteua henkilöä on kohdeltava yhdenvertaisesti muiden kansalaisten kanssa. Siksi minun oikeustajuni mukaan konkurssipesänhoitaja ei voi ilman täydellistä varmuutta käynnistää rikostutkintoja ja tarpeettomia oikeudenkäyntejä. Kyllä konkurssipesänhoitajalla lakimiehenä on ensin velvollisuus tutkia asia ja vasta sitten tarpeen vaatiessa lähteä käymään oikeutta asiassa. Tämä muutos konkurssilain 14 luvun 5 §:n säännöksiin on tehty ja se on tullut voimaan 1.3.2013 joten sitä lisäystä ei voi soveltaa tähän juttuun, koska se on tullut voimaan jutun käynnistämisen jälkeen. Siksi nyt onkin selvitettävä, miksi konkurssipesänhoitaja on lähtenyt selvityttämään asiaa, koska häntä on pidettävä lain asiantuntijana ja hänelle on ilmoitettu, ettei asiassa ole rikosta. Siksi hän on lähtenyt viemään asiaa tietoisesti eteenpäin. Minun oikeustajuni mukaan tämä täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Johtopäätöksissä toteatte: Konkurssipesänhoitaja Kari Autio on tehnyt poliisille tutkintapyynnön epäiltyjen rikosten selvittämiseksi. Vaikka konkurssilaissa ei ilmoituksen tekoaikaan ole ollut erillistä säännöstä rikosilmoituksen tekemisestä poliisille, on Kari Autiolla ollut oikeus konkurssimenettelyssä tehtyjen havaintojen perusteella tehdä asiasta ilmoitus poliisille.

Konkurssipesänhoitajan toiminnan tulee perustua lakiin. Mielestäni ette ole pysynyt osoittamaan mihin lakiin tämä väitteenne ”oikeus konkurssimenettelyssä tehtyjen havaintojen perusteella tehdystä asiasta ilmoitus poliisille”. Tämä ei siis perustu mihinkään lakiin.

Ei konkurssilain 14 luvun 3 § oikeutta konkussipesänhoitajaa tekemään aiheettomia rikosilmoituksia. Konkurssipesänhoitajaksi valitaan lakimies sen takia, että hän tuntee lain.

Te väitätte, että esitutkinnan käynnistäminen tai nyt puheenaolevassa tapauksessa käytetty pakkokeino eivät edellytä täyttä näyttöä henkilön syyllistymisestä rikokseen, vaan esitutkinnan aloittamiskynnys ja siihen liittyvien pakkokeinojen käyttö on matala. Te ette pysty perustelemaan väitettänne millään lakipykälällä. Menettely ei siis perustu lakiin eikä sellaista menettelyä voida käyttää koska se on perustuslain vastainen.

Väitätte ettei ole syytä epäillä Kari Aution antaneen väärää, totuudenvastaista tietoa esitutkintaviranomaiselle, mikä olisi johtanut esitutkinnan käynnistämiseen, pakkokeinojen käyttöön ja syytteeseen. Nyt herääkin kysymys miksi syyttäjä on nostanut syytteen jos aihetta ei ole ollut. Käräjäoikeushan hylkäsi kaikki syytteet, koska pankinjohtaja joutui oikeudessa tunnustamaan mikä on totuus.

Johtopäätöksissänne toteatte, että kyseessä on siviilioikeudellinen asia, jossa osapuolina ovat Suomen valtio ja hakija. Näiltä osin ilmoituksen tekijää kehotetaan ottamaan yhteyttä käräjäoikeuteen siviiliprosessin käynnistämiseksi.

Kuten keskusteluissamme 08.04.2013 klo 9.15-10.30 totesimme yhdessä, että Ylivieska-Raahen käräjoikeuden päätös on oikea, kun kaikki raskaat syytteet on hylätty, mutta siitä huolimatta oikeus ei ole toteutunut. Nyt Te esitätte, että Heino Yli-Torven olisi nostettava syyte valtiota vastaan. Mikä on valtio? Tunnettu lause todistaa asian: Me olemme valtio. Te siis kehotatte nostamaan Heino Yli-Torvea ja Jaakko Yli-Torvea syytteen itseään vastaan ja kun eduskunta on säätänyt oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 1 § 4 momentin, mikä on tullut voimaan 01.01.2013, niin heidän tulisi palkata lainoppinut asianajaja oikeudenkäyntiin itseään vastaan. Tämähän tilanne karrikoidusti on ja kun otetaan huomioon, että Heino Yli-Torvella on jo ikää, niin tällaiseen järjettömään menettelyyn yllyttäminen ei ole mielestäni järkevää.

Mielestäni asiassa on pyydettävä korkeimman oikeuden ennakkopäätös perustuslain ensisijaisuudesta. Koska tiedän, että konkurssiasiat ovat monella kansanedustajalla runsaan palautteen johdosta agendalla niin lähetän tämän viestin tiedoksi kaikille kansanedustajille ja samalla se menee tiedoksi eduskunnan oikeusasiamiehelle, lakivaliokunnalle ja perustuslakivaliokunnalle. Minun oikeustajun mukaan poliisin olisi tullut käynnistää esitutkinta asiassa ja perustuslakia olisi tullut noudattaa. Konkurssipesänhoitajalla ei enää nykyisen perustuslain voimassa ollessa ole rajattomia valtuuksia. Pyydän kansanedustajia ryhtymään toimenpiteisiin jotta oikeus asiassa toteutuu.

Kalajoella 12.04.2013

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsen ( 7.kausi)

Lankilantie 25 B 5

85100 Kalajoki

044-3025948

From: Kangaskoski Petri POL

Sent: Thursday, April 11, 2013 5:55 PM

To: E.Aho

Subject: VS: konkurssipesänhoitajan valtuudet

Erkki Aho

Tässä pyytämiinne kysymyksiin vastaus kirjallisesti.

Terveisin

Petri Kangaskoski

Rikoskomisario

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos

Kokkolan pääpoliisiasema

Lähettäjä: E.Aho [mailto:e.ahoky@kotinet.com]
Lähetetty: 8. huhtikuuta 2013 12:15
Vastaanottaja: Kangaskoski Petri POL
Aihe: konkurssipesänhoitajan valtuudet

Petri Kangaskoski

Kiitos miellyttävästä ja asiallisesta keskustelusta tänään Kokkolan poliisilaitoksella n. klo 09.15 – 10.30. Keskusteluissa totesimme, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on tehnyt oikean ratkaisun hylätessään raskaat syytteet Heino Yli-Torvea ja hänen poikaansa Jaakko Yli-Torvea vastaan. Kuitenkin totesimme yhdessä, että oikeus ei ole kuitenkaan tapahtunut muuta kuin sen asian osalta, että syytteet on hylätty.

Keskustelussamme tuli teidän taholta ilmi, että konkurssipesänhoitajat voivat tehdä aiheettomia tutkintapyyntöjä, mikä meidän mielestämme oli perätön ilmianto. En ole löytänyt mistään sellaista lakipykälää, mikä oikeuttaisi konkurssipesänhoitajan tekemään aiheettomia rikostutkintapyyntöjä, joilla aiheutetaan vastaajille valtavaa taloudellista vahinkoa. Pyydän Teitä ilmoittamaan minulle mihinkä lakipykälään perustatte kantanne konkurssipesänhoitajan osalta siihen, että konkurssipesänhoitaja voi tehdä aiheettomia rikostutkintapyyntöjä. Minä lähden siitä, että Suomen perustuslaki ei anna konkurssipesänhoitajalle tällaista mahdollisuutta. Siksi pyydän Teiltä perustelunne asialle ja nyt esitän omat perusteluni asialle.

Suomen perustuslain 6 §

Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.
Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Tämä pykälä tarkoittaa sitä, että konkurssipesänhoitajalla ei ole oikeutta tehdä perättömiä ilmiantoja. Jos tavallinen laki ja perustuslaki ovat ristiriidassa niin peruslailla on etusija perustulain 106 §:n mukaan.

106 §

Perustuslain etusija

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.

Kun tarkastellaan rikoslakia niin 15 luku on seuraava ( huom. perätön ilmianto)

15 luku (24.7.1998/563)

Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan

1 § (24.7.1998/563)

Perätön lausuma tuomioistuimessa

Jos
1) todistaja tai asiantuntija tuomioistuimessa,
2) asianosainen tuomioistuimessa totuusvakuutuksen nojalla kuulusteltaessa tai
3) muu henkilö tuomioistuimessa valan tai vakuutuksen nojalla
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Mitä edellä 1 momentissa säädetään, on voimassa myös kuultaessa henkilöä pääkäsittelyssä hänen henkilökohtaisesti läsnä olematta käyttäen videoneuvottelua, puhelinta tai muuta oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 a §:ssä tarkoitettua teknistä tiedonvälitystapaa. (16.5.2003/361)

2 § (24.7.1998/563)

Perätön lausuma viranomaismenettelyssä

Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (872/2011) 6 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(22.7.2011/815)
L:lla 815/2011 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Jos
1) joku valan tai vakuutuksen nojalla oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä,
2) muu kuin rikoksesta epäilty rikosasian esitutkinnassa henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa tai
3) muu kuin poliisilain (493/1995) 38 §:n 2 momentissa tarkoitetussa asemassa oleva poliisitutkinnassa tai siihen rinnastettavassa viranomaismenettelyssä henkilökohtaisesti läsnä ollen kuulusteltaessa
antaa väärän tiedon asiassa tai ilman laillista syytä salaa siihen kuuluvan seikan, hänet on tuomittava perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Oikeushenkilön lakimääräinen edustaja, jota esitutkinnassa kuulustellaan tämän oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä, rinnastetaan rikoksesta epäiltyyn.

3 § (24.7.1998/563)

Törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa

Jos 1 §:ssä tarkoitetussa perättömässä lausumassa
1) aiheutetaan vakava vaara, että tuomioistuin tuomitsee syyttömän vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen tai jonkun huomattavasti ankarampaan seuraamukseen kuin mihin hänet muutoin tuomittaisiin tai että tuomioistuin varsin todennäköisesti tekee asianosaiselle muuten erityisen tuntuvaa vahinkoa aiheuttavan väärän päätöksen,
2) totuudenvastaisuus tai salaaminen koskee erityisen merkityksellistä seikkaa tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä perättömästä lausumasta tuomioistuimessa vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

4 § (24.7.1998/563)

Tuottamuksellinen perätön lausuma

Joka
1) todistajana tai asiantuntijana tuomioistuimessa tai
2) totuusvakuutuksen, valan tai vakuutuksen nojalla tuomioistuimessa tai oikeudenkäyntiin rinnastettavassa viranomaismenettelyssä
huolimattomuudesta antaa väärän tiedon asiassa tai salaa siihen kuuluvan seikan, on tuomittava tuottamuksellisesta perättömästä lausumasta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

5 § (24.7.1998/563)

Yritetty yllytys perättömään lausumaan

Joka yrittää taivuttaa toista 1–3 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, on tuomittava yritetystä yllytyksestä perättömään lausumaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

6 § (24.7.1998/563)

Väärä ilmianto

Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

7 § (24.7.1998/563)

Todistusaineiston vääristeleminen

Joka saadakseen syyttömän tuomituksi rangaistukseen tai muuten toista vahingoittaakseen kätkee, hävittää, turmelee, muuntaa tai muuten vääristää tuomioistuimessa tai rikosasian esitutkinnassa todisteena tarpeellisen esineen, asiakirjan tai muun todisteen, jolla hänen tietensä on merkitystä asiassa, on tuomittava todistusaineiston vääristelemisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Todistusaineiston vääristelemisestä tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa antaa perättömäksi tai vääristellyksi tietämänsä todisteen käytettäväksi tai itse käyttää sitä harhauttavalla tavalla tuomioistuimessa tai rikosasian esitutkinnassa.

8 § (24.7.1998/563)

Törkeä todistusaineiston vääristeleminen

Jos todistusaineiston vääristelemisessä
1) aiheutetaan vakava vaara, että syytön tuomitaan vankeuteen tai muuhun ankaraan seuraamukseen,
2) rikoksen kohteena on erityisen merkityksellinen todiste tai
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä todistusaineiston vääristelemisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

9 § (24.7.1998/563)

Oikeudenkäytössä kuultavan uhkaaminen

Joka oikeudettomasti
1) väkivallalla tai uhkauksella estää tai yrittää estää toista antamasta lausuntoa todistajana, asiantuntijana, muuna kuultavana tai asianosaisena oikeudenkäynnissä, esitutkinnassa, poliisitutkinnassa tai niihin rinnastettavassa muussa viranomaismenettelyssä tai vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa lausunnon sisältöön tai
2) tekee tai uhkaa tehdä väkivaltaa toiselle tai häneen 10 §:n 2 momentissa tarkoitetussa suhteessa olevalle henkilölle sen vuoksi, mitä tämä on lausunut edellä tarkoitetussa kuulustelussa,
on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.

10 § (24.7.1998/563)

Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen

Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (4.12.2009/990)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.

11 § (24.7.1998/563)

Rikoksentekijän suojeleminen

Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

12 § (24.7.1998/563)

Ulkomailla tehty perätön lausuma

Perätöntä lausumaa koskevia säännöksiä sovellettaessa tuomioistuimella tarkoitetaan myös Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjalla perustettua Kansainvälistä tuomioistuinta ja muuta mainitun järjestön asettamaa tuomioistuinta, Islannin ja Norjan sekä Euroopan yhteisöjen ja Euroopan unionin jäsenmaan tuomioistuinta sekä muunkin ulkomaan tuomioistuinta, kun se antaa Suomen tuomioistuimelle virka-apua.

12 a § (12.7.2002/604)

Rikokset Kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeudenkäyttöä vastaan

Perätöntä lausumaa, väärää ilmiantoa, todistusaineiston vääristelemistä sekä oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamista koskevia säännöksiä sovellettaessa tuomioistuimella tarkoitetaan myös Kansainvälistä rikostuomioistuinta ja rikosasian esitutkinnalla myös Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä tarkoitettua tutkintaa.

13 § (24.7.1998/563)

Rajoitussäännös

Perätöntä lausumaa koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos
1) lausuman antaja ennen kuulemisen tai kuulustelun päättymistä oikaisee lausuman tai ilmaisee salaamansa seikan tai
2) totuudessa pysyminen on ollut mahdotonta ilman vaaraa joutua vastuuseen omasta rikoksesta tai siihen rinnastettavasta lainvastaisesta teosta.

Esitutkintalaki määrittelee asian seuraavasti:

Yleiset periaatteet

5 § (11.7.1997/692)

Esitutkinnassa selvitetään:
1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;
2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan;
3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi; sekä
4) suostuuko asianomistaja asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä ja aikooko myös rikoksesta epäilty suostua tähän menettelyyn.
(31.3.2006/245)
Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa.

Minun oikeustajuni mukaan esitutkinta on aloitettava, koska Suomen perustuslaki on voimakkaampi kuin mikään yksittäinen laki. Laki Suomessa on siis hyvä, kun sitä noudatetaan.

Pyydän mahdollisimman pikaista vastausta asiassa.

Terveisin

Erkki Aho