lauantai 14. heinäkuuta 2012

Kantelu oikeuskanslerille




Kantelu oikeuskanselerille Rovaniemen hovioikeuden, Jokilaaksojen poliisin ja Oulun syyttäjälaitoksen toiminnasta

Pyydän oikeuskansleria tutkimaan tämän prosessin kiireellisesti ja perusteellisesti jotta oikeus toteutuu.

Rovaniemen hovioikeus
Kirjaamo
PL 8210
96101 ROVANIEMI

Valituslupapyyntö Korkeimmalle oikeudelle ja toimenpidekieltopide vaatimus

Pyydän Korkeinta oikeutta kumoamaan Rovaniemen hovioikeuden tuomio Nro 616 antopäivän 11.07.2012 Diaarinumero R 11/715 ja vaadin tuomille toimenpidekieltoa.

Perustelut

Rovaniemen hovioikeudessa asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvos Tapio Kamppinen, hovioikeudenneuvos Esko Arponen ja hovioikeudeneuvos Kaarina Ollikainen.

Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun mukaan

Yleismääräisestä muutoksenhausta.
Kantelu.
1 §.
Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:
1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;
2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;
3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai
4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

Lain voiman saaneen tuomion purkaminen.
7 §.
Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan purkaa:
1) jos oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
Tuomiota älköön purettako 1 momentin 3 kohdassa mainitusta syystä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.
8 §.
Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:
1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luku käsittelee tuomarin esteellisyyttä

Tuomarin esteellisyydestä
1 §
Tuomari ei saa käsitellä asiaa, jos hän on tässä luvussa tarkoitetuin tavoin esteellinen.
Tuomari saa kuitenkin 1 momentin estämättä ratkaista kiireellisen kysymyksen, joka ei vaikuta pääasiassa tehtävään ratkaisuun, jollei esteetöntä tuomaria ole viivytyksettä saatavissa.
2 §
Tämän luvun tuomaria koskevia säännöksiä sovelletaan myös tuomioistuimen muuhun jäseneen, esittelijään, pöytäkirjanpitäjään ja siihen, joka tuomioistuimessa ratkaisee asian tai voi olla läsnä asiaa ratkaistaessa.
Mitä tässä luvussa säädetään asianosaisesta, koskee myös asianomistajaa, väliintulijaa ja asianosaiseen rinnastettavaa kuultavaa. Todistajalla tarkoitetaan myös muuta todistelutarkoituksessa kuultavaa henkilöä.
3 §
Läheisellä tarkoitetaan tässä luvussa:
1) tuomarin puolisoa sekä tuomarin lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja tuomarille muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;
2) tuomarin vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, tuomarin sisarusten lapsia ja tuomarin entistä puolisoa; sekä
3) tuomarin puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä tuomarin puolison sisarusten lapsia.
Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä. Edellä 1 momentissa tarkoitettuna läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista.
4 §
Tuomari on esteellinen asiassa, jossa:
1) tuomari tai hänen läheisensä on asianosainen;
2) tuomari tai hänen läheisensä toimii tai on toiminut asianosaisen edustajana, avustajana tai asiamiehenä;
3) tuomari on tai on ollut todistajana tai asiantuntijana;
4) tuomarin läheinen on todistajana tai asiantuntijana tai jossa läheistä on käsittelyn aikaisemmassa vaiheessa kuultu tällaisessa ominaisuudessa ja asian ratkaisu voi osaltaan riippua tästä kuulemisesta; tai
5) asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tuomarille, hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen tai sille, jota tuomari tai hänen läheisensä edustaa.
Edustajalla tarkoitetaan 1 momentin 2 ja 5 kohdassa luonnollisen henkilön huoltajaa, edunvalvojaa tai muuta niihin rinnastettavaa edustajaa.
5 §
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä toimii:
1) hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa; tai
2) asemassa, jossa hän päättää valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön puhevallan käyttämisestä asiassa, ja
edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu taho on asiassa asianosainen tai asian ratkaisusta on sille odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
6 §
Tuomari on esteellinen, jos:
1) asianosainen on tuomarin tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun läheisensä vastapuoli muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa; tai
2) tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Esteellisyyttä ei 1 momentin nojalla aiheudu yksin sen vuoksi, että asianosaisena on valtio, kunta tai muu julkisyhteisö, eikä myöskään, jos vastapuoli on pannut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun asian vireille aiheuttaakseen esteellisyyden tai muuten selvästi perusteetta.
Tavanomaisena pidettävään asiakkuuteen, omistukseen tai niihin verrattavaan seikkaan perustuva suhde asianosaiseen ei aiheuta 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua esteellisyyttä.
7 §
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
8 §
Asianosaisen tulee tehdä väite tuomarin esteellisyydestä heti ryhtyessään käyttämään asiassa puhevaltaa ja saatuaan tiedon asian käsittelyyn osallistuvista tuomareista. Jos asianosainen saa myöhemmin tiedon seikasta, jolla saattaa olla merkitystä esteellisyyttä arvioitaessa, siihen perustuva väite on esitettävä viipymättä. Asianosaisen on perusteltava väite ja samalla ilmoitettava, milloin peruste siihen tuli hänen tietoonsa. Asianosainen ei voi vedota tiedossaan olleeseen, esteellisyyden arvioinnin kannalta harkinnanvaraiseen seikkaan enää sen jälkeen, kun tuomari on ratkaissut asian, paitsi jos asianosainen osoittaa, että hänellä oli pätevä syy olla tekemättä väitettä aikaisemmin.
9 §
Väite tuomarin esteellisyydestä ratkaistaan siinä tuomioistuimessa, jossa pääasia on käsiteltävänä. Väite voidaan ratkaista myös kirjallisessa menettelyssä. Tuomioistuin voi myös omasta aloitteestaan ottaa ratkaistavakseen kysymyksen esteellisyydestä.
Käräjäoikeus on päätösvaltainen tuomarin esteellisyyttä koskevassa asiassa, kun siinä on yksi lainoppinut jäsen. Hovioikeuden ja korkeimman oikeuden päätösvaltaisuudesta säädetään erikseen.
Esteelliseksi väitetty tuomari saa itse ratkaista väitteen esteellisyydestään vain, jos tuomioistuin ei ole ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä tuomaria. Esteelliseksi väitetty tuomari saa myös ratkaista väitteen, joka on selvästi perusteeton.

Hovioikeudenneuvos Tapio Kamppinen on käsitellyt samaan asiakokonaisuuteen kuuluvaa asiaa Ylivieskan käräjäoikeudessa 25.10.2001 Dnro 668/1/99. Oikeustajuni mukaan raskauttavaksi asian tekee se, että tuo asiakirja oli todistusaineistona Rovaniemen hovioikeudelle toimitetussa aineistossa. Esittelijä viskaali Teemu Saukkoriipi totesi puhelimitse asiaa häneltä tiedustellessani 13.7.2012, ettei hän tiennyt asiaa. Mielestäni tästä voidaan vetää se johtopäätös, ettei viskaali Teemu Saukkosiipi ollut perehtynyt todistusaineistoon, koska tällainen asia oli häneltä jäänyt huomaamatta. Lisäksi on otettava huomioon, että hovioikeudenneuvos Tapio Kamppinen ei ole voinut olla muistamaton asiassa johtuen Ylivieskan käräjäoikeuden poikkeuksellisesta haastehakemuksesta. Pidän hovioikeudenneuvos Tapio Kamppisen toimintaa tahallisena. Todisteena Tapio Kamppisen tekemä Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on kirjan sivuilla 468-484 ja haastehakemus kirjan sivuilla 372-375.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n mukaan hovioikeudenneuvos Tapio Kamppinen on esteellinen käsittelemään asiaa Rovaniemen hovioikeudessa. Oikeudenkäynti ei ole ollut oikeudenmukainen, koska esteellinen tuomari on toiminut oikeudentuomari ja siten vaikuttanut päätökseen.

On myös huomattava se, että koska ko. asiakirjat ovat olleet todistusaineistona Rovaniemen hovioikeudessa ja esittelijä Tuomo Saukkoriipi ei ole sen vertaa perehtynyt asiaan, että olisin näitä asiakirjoja huomannut, niin oikeudenkäynti ei voi olla oikeudenmukainen ja on mielestäni on syytä epäillä viskaali Tuomo Saukkoriipiä virkavirheestä. Katson, että rikoksen avulla saatu oikeudenpäätös on mitätön.


Lisäksi on otettava huomioon se, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Heikki Sneck käsitteli asiaa jo toiseen kertaan. Hän siis toimi esteellisenä ja tämä oli Rovaniemen hovioikeuden tiedossa.


From: E.Aho
Sent: Tuesday, May 24, 2011 4:23 AM
To: rovaniemi.ho@oikeus.fi
Subject: valitus Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksestä

Erkki Aho
Plassintie 39 A 3
85100 Kalajoki

Rovaniemen hovioikeus

Valitus Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksestä 23.5.2011 klo 15.00 K11/1589, päätös konkurssiin asettamisesta 11/2943

Vaadin, että päätös julistetaan heti toimenpidekieltoon. Perustelut valitukselle:

Järkyttävä oikeudenkäyntivirhe asiassa 11/2943

Käräjätuomari Heikki Sneck kieltäytyi vastaanottamassa mitään todistusaineistoa Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa konkurssiasiassani. Oikeudenkäynti ei voi olla oikeudenmukainen jos todistusaineisto, jolla todistetaan tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyys jätetään kokonaan käsittelemättä aivan niin kuin niitä ei olisi asiassa esitettykään. Käräjätuomari Heikki Sneck ei antanut minun esittää todistusaineistoa oikeudenistunnossa alkua pidemmlle, kun hän pyysi aineiston itselleen ja keskeytti oikeudenistunnon. Hän perehtyi hetken aineistoon ja teki päätöksen ettei aineistoa oteta vastaan tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyydestä.

Päätöksessään käräjätuomari Heikki Sneck toteaa: ”Aho on tarjonnut todisteeksi muun ohessa kirjoittamaansa kirjaa, dvd-tallennetta, nauhoitteita aikaisemmasta oikeudenkäynnistä sekä lukuisia asiakirjoja, joilla Aho pyrki todistelemaan erinäisissä jo 1990-luvulla tapahtumia koskevissa asioissa tapahtuneita virheitä. Näillä todisteilla ei ole asian ratkaisemiseen vaikuttavaa merkitystä tässä asiassa. Sen vuoksi käräjäoikeus ei ota vastaan aineistoa. Aineisto palautetaan Aholle.”

Minä vetosin puolustuksessani oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja Euroopan Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa, 13 artiklaa ja 14 artiklaa. Lisäksi vetosin syyttäjälain 1 §:n ja syyttäjälain 12 §:ään. Vetosin esitutkintalain 16 §ään. Ihmisoikeussopimuksen 6 artikla edellyttää oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin varmasti kuuluvat esteettömät tutkijat, esteettömät tutkinnanjohtajat ja esteettömät syyttäjät. Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan d kohdan mukaan on oikeus kuulustella todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan. Minulta tällainen vastapuolen todistajan kuulusteleminen estettiin ja siitä on kolmen henkilön valaehtoinen todistus sekä todistajanauha oikeudenistunnosta todisteena. Käräjätuomari Heikki Sneck kieltäytyi ottamasta todistetta vastaan. Menettely on ihmisoikeussopimuksen vastainen menettely.

Ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaan jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

Ihimisoikeussopimuksen 14 artikla kieltää syrjinnän. Katson, että olen joutunut systemaattisen syrjinnän kohteeksi, koska todistusaineistoani ei hyväksytä esitutkinnassa, eikä syyteharkinnassa eikä oikeuskäsittelyssä.

Syyttäjistä annetun lain 1 §:ssä syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Jos tutkijat ja tutkinnanjohtajat jättävät kiistattomat rikokset tutkimatta, kieltäytyvät vastaanottamassa todistusaineistoa, uhkailevat, tuhoavat todistusaineistoa ja ilmoittavat itse tuhonneensa todistusaineistoa esim. tässä tapauksessa noin sata sivua asiakirjoja, syyllistävät etukäteen asioissa muun muassa sanomalla suoraan, että olet syyllistynyt rikokseen ennenkuin asia on tutkittu ja ovat ottaneet sormenjälkinäytteet jo kuulusteluvaiheessa ja kuvanneet henkilön kuulusteluvaiheessa. Ennakkoasenne on kiistaton. Syyttäjä on ollut tietoinen kaikesta tästä eikä ole reagoinut asioihin mitenkään. Oikeudenkäynti ei voi olla oikeudenmukainen, kun syyttäjä lainlyö tehtävänsä.

Syyttäjistä annetun lain 12 § 6 kohdan mukaan syyttäjä on esteellinen muun kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan. Syyttäjä Esa Mustosen osalla tilanne on se, että hän on saanut poliisin tutkimattajättämät rikokset tietoonsa. Mielestäni tämä asia varmistaa syyttäjä Esa Mustosen esteellisyyden asiassa:

”Loppulausunto annetaan rikostutkinnan yhteydessä. Siis siinä vaiheessa kun kumpikin osapuoli on kuulusteltu. Sen jälkeen voi antaa loppulausunnon. Minun loppulausuntojani ei ole oikeudenkäyntimateriaalissa lainkaan.

Ensimmäinen loppulausuntoni on tehty 1.2.2008 ja se on lähetetty tiedoksi myös valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäelle ja sisäministeriön poliisiosastolle.

Toinen loppulausunto on tehty 4.3.2008. Lisäksi olen toimittanut syyttäjä Esa Mustoselle aineistoa muun muassa 14.2.2008, 19.2.2008, 20.2.2008 ja 11.4.2008. Syyttäjän olisi pitänyt ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Hän ei ole ryhtynyt, vaan on jättänyt lausuntoni kokonaan pois esitutkintamateriaalista, koska ne olivat liian hankalia asian käsittelyn kannalta. Koko juttua ei olisi voitu viedä syytteen tasolle minua vastaan, jos loppulausunnot olisi otettu mukaan esitutkintamateriaaliin.

Lähetin kihlakunnansyyttäjä Esa Mustoselle 7.5.2008 tekemäni tiedustelun tiedoksi myös Raahen käräjätuomari Jyrki Määtälle varmistaakseni sen, että kihlakunnansyyttäjä Esa Mustosen vastaus voidaan varmuudella tulkita oikeusprosessissa annetuksi vääräksi lausumaksi, mikä rikoslain 15 luvun 1-4 §:n mukaan on rikos. Teko täyttää myös rikoslain 16 luvun 9 § mukaisen viranomaiselle antamisen väärän todistuksen tunnusmerkistön. Toisen loppulausunnon olen antanut, koska syyttäjä Mustonen määräsi uudet kuulustelut. Raahen käräjäoikeuden asiakirja-aineistosta havaitsin, että kysymykset tuota kuulustelua varten oli laatinut oikeudenkäynnin vastapuoli eli varatuomari Mikko Kovalainen.”

On otettava huomioon, että pelkkä epäily syyttäjän puolueellisuudesta on este oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiselle. Syyttäjän puolueettomuus on ehdoton oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin peruste. Syyttäjä voi menettää luottamuksensa vain kerran. Sen jälkeen hän on esteellinen toimimaan syyttäjänä. Luottamuksen menettäminen on kokonaisvaltainen asia. Käräjätuomari Heikki Sneck toteaa päätöksessään, että ”Käräjäoikeus toteaa, että tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyydet ovat kuuluneet siihen oikeudenkäyntiin, jossa nyt olevat korvaukset on määrätty”. Käräjätuomari Sneck päätöksessään toteaa tutkijoiden,


tutkinnanjohtajan ja syyttäjän esteellisyyden, mutta ei ota sitä päätöksenteossaan millään tavalla huomioon.

Esitutkintalain 16 § 6 kohdan mukaan ”jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Nyt luottamus tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien puolueettomuuteen on vaarantunut sen takia, että kaikki minun tekemät rikostutkintapyynnöt on jätetty tutkimatta, osa jopa niin ettei ole tehty edes tutkimatta jättämispäätöstä. Tällaisesta on esimerkkinä syrinnästä tekemäni tutkintapyyntö, joka tutkija Harri Rahkola jätti kokonaan käsittelemättä ja tekemättä edes tutkimattajättämispäätöstä. Tutkija Harri Rahkola uhkaili minua kuulusteluissa, syyllisti minut etukäteen, otti sormenjälkinäytteet ja valokuvasi sekä piti asetta näyttävästi esillä kuulusteluissa. Hän uhkaili minua, jos en allekirjoita hänen laatimaansa kuulustelupöytäkirjaa.

Mielestäni kaikkein selvin todistusaineisto tutkijoiden ja tutkinnanjohtajien toiminnasta on tutkimatta jätetyt asiat, joiden todistusaineistot käräjätuomari Heikki Sneck kieltäytyi vastaanottamasta asiassa.

1. Olen pyytänyt Korkeimmalta oikeudelta, että muutoksenhaun kohteena olevan hovioikeuden tuomioon toimeenpano kielletään. Korkeimmassa oikeudessa asian on ratkaisut esittelijä Kaisa Arponen. Ratkaisu 28.3.2011 diaarinro R2011/263. Esittelijä ei voi lain mukaan yksin ratkaista tällaisia asioita, vaan siihen tarvitaan korkeimman oikeuden tuomarin ratkaisu. Asiakirjan mukaan esittelijä Kaisa Arponen on ratkaissut asian yksin.
2. Sama esittelijä eli Kaisu Arponen on toiminut esittelijänä Korkeimman oikeuden päätöksessä 19.05.2011 diaarinumero R2011/263 nro 1125. Asian ovat ratkaisseet Kitunen ja Koponen ja esittelijänä Kaisa Arponen. Katson, että esittelijä Kaisa Arponen on ollut esteellinen esittelemään asiaa, koska hän on jo ottanut asiaan kantaa täytäntöönpanon kieltämisasiassa.
3. Tilasin korkeimmasta oikeudesta esittelymuistiot. Ensimmäisestä asiasta, jonka esittelijä Kaisa Arponen on yksin ratkaissut, ei ole tehty esittelymuistiota.

4. Korkeimman oikeuden päätöksestä on tehty esittelymuistio, jossa on nimetty asiat joita olen pyytänyt ottamaan huomioon, mm se, ettei todistusaineistoa ole otettu vastaan KO:ssa, Ahoa on estetty käyttämästä avustajaa KO:ssa, Aho ei ole saanut kuulustella vastapuolen todistajaa, jutun tutkinnanjohtaja, tutkija ja syyttäjät olivat esteellisiä.
Näitä ihmisoikeussopimuksen vastaisia asioita ei kuitenkaan ole otettu huomioon päätöksenteossa.

5. Tein esittelijä Kaisa Arposen toiminnasta tutkintapyynnön Helsingin poliisille, koska on syytä epäillä, että Kaisa Arponen on sukua Seppo Arposelle, jonka osuus PR-talojen konkurssivyyhdessä ja ennenkaikkea törkeässä petoksessa on merkittävä, sillä hän oli APR:n konkurssipesänhoitajan päämies ja ns. ruumiinpesuryhmän johtaja.

6. Poliisi ei tutki asioita, minua koko ajan hiostetaan ja savustetaan ja yritetään painostaa henkisesti ja taloudellisesti niin raskaasti kuin mahdollista. Minulle tuli haaste Markku Kosken kunnianloukkauksesta oikeuteen. Poliisi jätti kaikki minun esittämäni asiat tutkimatta ja kaiken minun esittämäni aineiston huomioonottamatta. Syyttäjänä on esteellinen Esa Mustonen, joka vainoaa minua järkyttävällä tavalla.

7. Minut asetettiin henkilökohtaiseen konkurssiin 23.5.2011 klo 13.00 Päätös 11/2943 K11/1589. Oikeuskäsittelyssä mitään todistusaineistoa ei otettu vastaan ja enkä saanut niitä myöskään esittää. Oikeuskäsittelyssä ei ollut mahdollisuus kuulla todistajia. Oikeuskäsittelyä ei videoitu vastapuolen eli Kovalaisen vastustuksen vuoksi. Olisin halunnut videon todistusaineistoksi oikeuskäsittelyihin.
Kuulemisasiassa esitin oman näkemykseni etukäteen kirjallisesti, mutta sitä ei huomioitu millään tavalla. Vetosin siihen, että oikeuskäsittely ei ollut oikeudenmukainen, koska aikaisemmat päätökset, joiden pohjana konkurssihakemus on, on saatu aikaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti ja asioissa ovat olleet esteelliset tutkijat, esteelliset tutkinnanjohtajat ja esteellinen syyttäjä. Olin varautunut laajaan todistusaineistoon asiassa, mutta en saanut niitä esittää eikä niitä huomioitu ratkaisun tekemisessä lainkaan. Oikeudenkäynti ei missään tapauksessa ollut oikeudenmukainen. Ilmoitin välittömästi tyytymättömyyteni asiaan ja vaadin Rovaniemen hovioikeutta laittamaan päätöksen toimenpidekieltoon, koska Rovaniemen hovioikeudessa on parasta aikaa käsittelyssä Kovalaisen tekemä toinen konkurssihakemus minua kohtaan ja vaadin, että asiat käsitellään samanaikaisesti Rovaniemen hovioikeudessa suullisessa käsittelyssä. Laitoin välittömästi päätöksen purkuhakemuksen täydennykseksi korkeimpaan oikeuteen.

8. Konkurssiasiassa ei mitenkään huomioitu sitä, että konkurssihakemuksen perusteena ollut päätös oli syntynyt Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastaisesti, koska en saanut kuulustella vastapuolen todistaa. Asiassa on kolmen henkilön valaehtoinen todistus, mutta käräjätuomari Sneck ei ottanut todistusaineistoa asiassa vastaan.
9. Konkurssiasiassa käräjätuomari ei ottanut todistusaineistoa vastaan, jossa valaehtoisesti todistetaan, että käräjätuomari esti Aholta oikeudenkäyntiavustajan käytön. Menettely on ihmisoikeussopimuksen vastainen menettely. Lisäksi käräjätuomari kieltäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa ratkaisussa, mikä on konkurssihakemuksen perusteena. Konkurssiasiassa käräjätuomari Sneck kieltäytyi vastaanottamasta asiassa todistusaineistoa.

10. Konkurssiasiassa en saanut esittää todistusaineistona vastinetta, joka minulta estettiin esittämässä ensimmäisessä Kovalaisen kunnianloukkausistunnossa. Siis en ole saanut esittää vastinetta asiassa, mikä varmasti on ihmisoikeussopimuksen vastainen menettely. Oheisena vastine, jota en ole saanut esittää eikä sitä myöskään konkurssioikeudenkäynnissä otettu mitenkään huomioon.
11. Todistusaineistoa, joka jätettiin huomioonottamatta Raahen käräjäoikeuden istunnossa ensimmäisessä Kovalaisistunnossa en nytkään saanut esittää. Luettelo todistusaineistosta liitteenä.
12. Paavo ja Seppo Heikkisen esittämää todistusaineistoa asiakirjoihin nimen väärentämisestä ei nytkään otettu huomioon lainkaan. Samoin oli asian laita poliisitutkinnassa ja Raahen käräjäoikeuden ensimmäisessä Kovalaisistunnossa.
13. Kaisa Suomalaisen asiassa esittämääni laajaa todistusaineistoa ei otettu lainkaan vastaan konkurssiasian käsittelyssä eikä myöskään rikostutkinnassa. Tutkinnanjohtaja Tapani Tasanto ilmoitti sähköpostitse tuhonneensa n. 100 hänelle lähettämiäni asiakirjoja, jotka todistivat Kovalaisen toiminnan.
14. Syyttäjä Sulo Heiskarin toimintaa ei otettu huomioon todistusaineistona millään tavalla. Todistusaineistosta luettelo liitteenä. Syyttäjä Esa Mustonen on ollut tietoinen syyttäjä Sulo Heiskarin toimista, koska asiat on hänelle informoitu sähköpostitse neljä kertaa. Näin syyttäjä Esa Mustonen on vuoren varmasti esteellinen käsittelemään asioita ja toimimaan syyttäjänä asioissani.
15. Esitin todistusaineistona muun muassa Heino Virran todistuksen siitä, ettei hän ole koskaan nähnytkään kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.
16. Esitin todistusaineistona kaupanvahvistajan kutsuman todistajan Arto Ranta-Ylitalon todistuksen, jossa hän todistaa ettei ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu.
17. Esitin ns. saattohoitajan eli Jouni Remeksen todistuksen siitä, ettei yritys käytä Keraa rahoittajana. Jos osakkeenomistajat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta, niin kukaan ei olisi lähtenyt perustamaan uutta yritystä. Kysymys on petoksesta.
18. Esitin todistusaineistona kirjassani olevat todistusaineistot sekä luettelon siitä mitä kullakin asiakirjalla todistetaan. Käräjätuomari Sneck kieltäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa, jolla todistettiin tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyys.
19. Esitin juridisen argumentoinnin asioille, joilla todistin toimintojen lainvastaisuuden ja rikollisuuden. Käräjätuomari Sneck kieltäytyi vastaanottamasta aineistoa todistusaineistoksi tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyydestä.
20. Esitin todistusaineistona kauppakirjat, jotka selkeästi osoittavat sen, että väliaikaiset pesänhoitajat ovat lainvastaisesti myyneet kiinteää omaisuutta. Kauppasopimukset osoittavat myös sen, että niissä ei mainita mitään 48 miljoonan markan pantatuita kiinnityksistä.
21. Esitin todistusaineistona 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset jotka salattiin kaupanteon yhteydessä. Nämä luonnollisesti osoittaa tutkijoiden, tutkinnanjohtajien ja syyttäjien esteellisyyden koska ei puututa kiistattomaan törkeään petokseen.
22. Esitin todistusaineistona ns. salaiseksi julistetun SSP-sopimuksen, jossa päätettiin Suomen valtion ja pankkien kesken toimialarationalisoinnista. PR-talot oli poistettavien listalla. Myyjä tiesi asian, mutta ei kertonut sitä ostajalle. Törkeä petos on kiistaton.
23. Esitin todistusaineistona talomarkkinoiden ylikapasiteetin RTS-selvityksen perusteella.
24. Esitin todistusaineistona Helsingin Sanomien jutun Kera Oy:n ruumiinpesuryhmästä, jonka tehtävänä oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yrtykset eli esimerkiksi juuri PR-talot.
25. Esitin todistusaineistoa ostajien todistukset siitä, etteivät he ostaessaan tienneet 48 miljoonan markan pantatuista kiinnityksistä. Myyjä salasi kiinnitykset ostajilta.
26. Esitin todistusaineistona väärennetyt yhtiökokouspöytäkirjat, joilla haettiin yrityksen rekisteröinti eli kysymyksessä oli rekisterimerkintärikos ja asiakirjaväärennös.
Esitin todistusaineistona henkilöiden todistukset siitä etteivät he ole olleet ko. kokouksesssa.

27. Esitin todistusaineistona sen, että emme olleet saaneet haastetta oikeuteen ja meitä oli oikeudessa edustanut meidän tietämättämme asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Emme saaneet tuosta oikeudenkäynnistä päätöstä tiedoksemme joten emme voineet käyttää lain suomio oikeussuojakeinoja.
28. Esitin todistusaineistona pöytäkirjan, jossa toimitusjohtaja Stig Weckström oli mukana ilman valtuutusta ja siellä päätettiin, että PR-talot pannaan konkurssiin. Päätöksen teki Kera Oy ja Arsenal Oy sekä Alavieskan kunta ja saattohoitaja Stig Weckström.
29. Esitin todistusaineistona kaupanpurut. Kun kaupat oli purettu niin takaukset raukesivat, koska pääsopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voimaan.
30. Esitin todistusaineistona konkurssihakemuksen mikä oli tehty väärillä tiedoilla, koska kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista tuoteoikeuksista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
31. Esitin todistusaineistona varatuomari Paavo M. Petäjän lausuman käräjäoikeudelle konkurssiasiassa, jossa myöntää kanteen olevan oikean. Petäjällä ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja asiassa.
32. Varatuomari Paavo M. Petäjä itse todistaa Oulun KRP:lle ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa eikä näinollen myöskään valtakirjoja hoitaa asiaa.
33. Esitin todistusaineistona APR:n konkurssipesän konkurssivalvonnan, jossa he valvovat saatavansa kaupanpurkuna.
34. Esitin todistusaineistona asianajaja Asko Keräsen kirjeen, jossa hän todistaa, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu.
35. Esitin todistusaineistona varatuomari Jorma Herttuaisen kirjeen, jossa hän todistaa, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu.
36. Esitin todistusaineistona asianajaja Asko Keräsen valtakirjan. Keränen jätti valitukset tekemättä ja näin emme voineet valittaa konkurssipäätöksestä, koska asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä.
37. Esitin todistusaineistona nykyisen Jokilaaksojen poliisipäällikkö Petri Oulasmaan tekemän syytteen, mikä oli tehty todellisuudessa olemattomasta velasta ja kantajaksi oli pankinjohtajan tietämättä laitettu Merita-pankki.
38. Esitin todistusaineistona Ylivieskan käräjäoikeuden tuomion, jossa syyttäjänä tässä asiassa oli Sulo Heiskari. Syyte oli siis tehty pankin nimissä lainanmyöntäneen pankinjohtajan tietämättä ja kysymyksessä oli syyte velasta, jota ei ollut olemassakaan, koska takaukset olivat purkautuneet kauppojen purun yhteydessä. Tästä minut kuitenkin tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen täysin väärillä tiedoilla tehdyillä syytteillä.
39. Pankinjohtaja Mauri Ylitalon todistukset asiassa. Hän ei ole tiennyt oikeudenkäynnistä mitään lainanmyöntäneenä pankinjohtajana.
40. Esitin laajan aineiston rahanpesusta. Otan tässä esimerkkinä rahanpesufirman tekemän kauppakirjan. Toimintaa pyöritty suomalainen firma. Ote kaupparekisteristä.
41. Hannu Maskonen vaati minulta 10 000 markkaa ja asioiden penkomisen lopettamista. Hän lupasi, että jos lopetan asioiden penkomisen, niin hän ei hae minua henkilökohtaiseen konkurssiin. Minä kerroin hänelle olevani oikeassa ja haen oikeutta niin kauan, että saan oikeutta. Hannu Maskonen haki minut henkilökohtaiseen konkurssiin ja teki sen jälkeen itsemurhan putoamalla parvekkeelta.
42. Esitin todistusaineistona syyttäjä Esa Mustosen väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle.
43. Esitin todistusaineistona laajan määrän väärennettyjä valtakirjoja ja muuta Kovalaista koskevaa aineistoa. Niitä ei ole huomioitu poliisitutkinnassa eikä ole otettu vastaan oikeuskäsittelyssä.
44. Olen tehnyt laajat asiakirja-aineistot käräjäoikeudelle, Suomen Asianajajaliitolle sekä Kalajoen kaupungille. Kaikissa instansseissa asiat salataan tai niitä ei huomioida millään tavalla.
45. Poliisi ei tuki mitään. Poliisin toimia suojellaan valtakunnansyyttäjävirastossa. Heli Haapalehdon päätös asiassa.
46. Koko ajan minua vastaan nostetaan uusia kunnianloukkaussyytteitä ja poliisitutkinnassa ei oteta vastaan todistusaineistoa. Rikostutkinnat ovat esitutkintalain vastaisia ja syyttäjä on esteellinen syyttäjä Esa Mustonen
47. Mitään todistusaineistoa ei otettu vastaan oikeudenistunnossa. Menettely on varmasti ihmisoikeussopimuksen vastaista. On pakko tunnustaa, että tämä kaikki ottaa todella voimille. Konkurssiasiassa ei huomoitu sitä, että olen vaatimassa valtiolta jättikorvauksia, vaikka kaikki laskelmat oli tehty erittäin tarkasti.

Kalajoella 23.5.2011

Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja


Kuulemisasiassa toukokuussa 2011 käräjätuomari käsitteli asiaa väärien asiakirjojen perusteella, koska Ylivieskan käräjäoikeus oli tulostanut väärin sinne lähettämäni asiakirja-aineiston, mikä oli lähetetty sähköpostitse. Lisäksi kuulemisasiassa on jätetty kokonaan huomiotta minun saamiseni vastapuolelta eli konkurssiinhakijalta eli Mikko Kovalaiselta. Saatavan suuruus on 6,2 miljoonaa euroa sekä Suomen valtiolta 192 miljoonaa euroa ja Kalajoen kaupungilta 2,8 miljoonaa euroa. Lisäksi minulla on Kalajoen Osuuspankissa pantti eli rahaa talletettuna konkurssisaatavan verran. Konkurssin edellytyksiä ei siis ollut olemassa. Kysymyksessä on selkeä Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden virhe.

Konkurssilaki

7 luku 11 §

Tuomioistuimen tutkimisvelvollisuus
Tuomioistuimen on tutkittava, onko konkurssiin asettamiseen edellytykset.

13 luku 11 §

Riitautuksen tutkiminen
Kun pesänhoitaja on toimittanut jakoluettelon tuomioistuimelle, tuomioistuimen on tutkittava riitautukset ja muut valvontoja koskevat erimielisyydet.

Riitautus on hyväksyttävä siltä osin kuin se on ilmeisen perusteltu tai velkoja, jonka saatavaa riitautus koskee, on myöntänyt riitautuksen oikeaksi. Selvästi perusteeton riitautus on hylättävä. Jos asia on jo lainvoimaisesti ratkaistu tai yleinen tuomioistuin ei ole asiassa toimivaltainen, riitautus

jätetään tutkimatta.


8 luku 11 §

Pesänhoitajan tilintekovelvollisuus tehtävän lakatessa
Jos pesänhoitajan tehtävä pesänhoitajan vapauttamisen tai muun syyn vuoksi lakkaa ennen konkurssin päättymistä, pesänhoitajan on annettava velkojille tili, josta käyvät riittävästi ilmi konkurssipesän omaisuuden hoitoa, pesän rahavarojen käyttöä sekä muita toimenpiteitä koskevat tiedot. Jos pesänhoitajia on useita, tili on kuitenkin annettava vain, jos tehtävässään jatkava pesänhoitaja taikka velkoja sitä vaatii. Jos konkurssi peruuntuu tai konkurssiin asettamista koskeva päätös kumotaan, tili on annettava velalliselle.
Jos pesänhoitajan tehtävä lakkaa ennen konkurssin päättymistä, pesänhoitajan on luovutettava hallussaan oleva konkurssipesään kuuluva omaisuus viipymättä pesänhoitajana jatkavalle.


Tässä Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle lähettämäni kuulemislausunto, jonka käsittelystä on vastannut käräjätuomari Heikki Sneck

Kuulemisasia


Hän on toiminut asiassa käräjätuomarina ja jättänyt asiat tutkimatta, vaikka tuomioistuimelle on konkurssilain mukaan tutkimisvelvoite.

Olen ilmoittanut saatavakseni Mikko Kovalaiselta 6,2 miljoonaa euroa. Jos Kovalainen olisi vastustanut asiaa niin hänen olisi pitänyt riitauttaa saatava. Samoin Suomen valtion olisi pitänyt riittauttaa 192 miljoonan euron saatava ja Kalajoen kaupungin 2,8 miljoonan saatava. Asiat olisi pitänyt tutkia.


Käräjätuomari Heikki Sneck käsitteli asioita kolmanteen kertaan 16.04.2012 Ylieska-Raahen käräjäoikeudessa.

Tässä selostus asioista:

Olin 16.04.2012 Ylivieska-Raahen käräjäoikeudenistunnossa, jossa oikeuden päätökset teki käräjätuomari Heikki Sneck jälleen kerran minun mielestäni tietoisesti päin helvettiä. Hän käsitteli nyt kolmannen kerran samoja asioita. Hän toimi käräjätuomarina ilman sihteeriä eli siis yksin käräjäoikeutena. Ehkä niin oli helpompi tehdä esteellisenä tuomarina väärä päätös. Varatuomari Pasi Markus Leinonen epäili, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa ei enää ollut esteettömiä tuomareita, siksi käytettiin esteellistä tuomaria. Käsittämätöntä toimintaa.

Todistajat eivät tulleet paikalle, vaikka heidät oli kirjallisesti kutsuttu. Olin ilmoittanut myös käräjäoikeudelle todistajani jotta käräjäoikeus haastaisi heidät tulemaan oikeudenistuntoon. Olin ilmoittanut käräjäoikeudelle todistusteemat, josta todistajat eivät lain mukaan voi kieltäytyä todistamasta. Todistajien avulla oli tavoitteenani saada oikeutta asioissa. Olin pyytänyt myös kahdelta todistajalta kirjallisen todistuksen asiassa, mutta sitäkään he eivät toimintaneet. Käräjätuomari Sneck ei siirtänyt oikeudenistuntoa vaikka todistajat jäivät saapumatta käräjäoikeudenistuntoon. Käräjätuomari Heikki Sneck ei siirtänyt asiaa korkeimman oikeuden käsittelyyn, jossa se on jo purkuasiana käsittelyssä.

Kärjätuomari Heikki Sneck halusi tietoisesti lisätä yhteiskunnan kustannuksia asiassa ja turvata rikollisten toimintamahdollisuudet jatkossakin. Todistusaineistoa ei nytkään otettu vastaan ja sähköisesti lähettämäni todistusaineisto oli tulostettu väärin. Kaikesta huomasi, ettei käräjätuomari Heikki Sneck ollut perehtynyt asiaan, vaan keskeinen tavoite oli tietoisen väärän päätöksen aikaansaaminen. Kun esittelin prosessin erittäin törkeät rikokset, jotka käräjätuomari Heikki Sneck oli saanut tietoonsa toditusaineistoineen myös etukäteen sähköpostitse ja viittasin niiden osalta rikoslakiin, niin käräjätuomari Heikki Sneck ilmoitti, ettei hän ota kantaa asiaan. Sanoin, että rikoslaki asiassa on selkeä vakavien rikosten osalta. Varatuomari Pasi Markus Leinonen jäi miettimään, mikä on hänen vastuunsa, koska hän tunnusti tienneensä törkeistä rikoksista asioissa ja vielä ajoissa.Hän lupasi ilmoittaa minulle sähköpostitse asiassa myöhemmin, kun tutustuu lakiin paremmin. Kävin törkeät rikokset hänen kanssaan lävitse todistusaineistoineen. Hän oli saanut ne myös sähköpostilla ja tunnusti ne myös saaneensa. Minä ilmoitin, että en allekirjoita konkurssipesänluettelo, koska kaikki siinä olevat saatavat ovat Osuuspankin lainaa lukuunottamatta, saatu aikaan muun muassa syyttäjä Sulo Heiskarin ja syyttäjä Esa Mustosen sekä tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan sekä muiden muiden henkilöiden rikosten avulla.

Käräjätuomari Heikki Sneck teki päätöksen siitä, että minun ei tarvitse allekirjoittaa pesänluetteloa. Minä vahvistin, että en allekirjoita, sillä minä vaadin, että ensin on tutkittava Mikko Kovalaisen ja Sulo Heiskarin sekä muiden rikokset. Siihen kärjätuomari Heikki Sneck ei suostunut. Konkurssipesänluettelo oli erikoinen. Konkurssiinhakija Mikko Kovalainen oli konkurssiinhaetavalle Erkki Aholle 7 miljoonaa euroa velkaa ja muita saatavia oli yli 200 miljoonaa euroa. Esitin välittömästi tyytymättömyyteni esteellisen käräjätuomarin Heikki Sneckin pelleilyyn ja järjettömiin päätöksiin.

Oikeudenistunnon jälkeen menin suoraan Jokilaaksojen poliisilaitoksen Raahen toimintapisteeseen ja kävin rikostutkijan kanssa asiat läpi. Hän kuitenkin näki asian vaikeana, koska hänen esimiehensä ovat niin vahvasti rikoksissa mukana. Minä ymmärsin poliisia enkä laita hänen nimeään nyt julkisesti esille hänen rehellisyytensä takia.

Nämä asiat tulevat vielä varmasti esille tässä prosessissa käräjätuomarin osalta:
Rikoslaki 15 luku 7 § (24.7.1998/563) Todistusaineiston vääristeleminen
Rikoslaksi 15 luku 8 § (24.7.1998/563) Törkeä todistusaineiston vääristeleminen

Rikoslaki 15 luku 10 § (24.7.1998/563) Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Rikoslaki 15 luku 11 § (24.7.1998/563) Rikoksentekijän suojeleminen
Rikoslaki 11 luku 9 a § (4.12.2009/990) Kidutus
Rikoslaki 11 luku 4 § (11.4.2008/212) Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan
Konkurssilaki 7 luku 11 §, 13 luku 11 §, 8 luku 11 §

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 7 §
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Minulla oli konkurssiinhakijaa eli Mikko Kovalaista vastaan yksi banaanilaatikollinen todistusaineistoa, mutta käräjätuomari Heikki Sneck kieltäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa.
Käräjätuomari Heikki Sneck oli vuoren varmasti esteellinen, koska hän käsitteli jo aikaisemmin asioissani näitä samoja esteellisyysasioita Markku Kosken kunnianloukkauoikeudenkäynnissä, jossa Sievin kunnanjohtaja Markku Koski tunnusti törkeän petoksen, mutta siitä huolimatta käräjätuomari Heikki Sneck teki väärän päätöksen. Siinä jutussa keskeisessä roolissa oli syyttäjä Esa Mustonen, joka vetäytyi asioiden käsittelystä huomattuaan jäävänsä kiinni esteellisyydestä ja muista mahdollisista rikoksista juuri ennen oikeudenkäyntiä ja siksi uutena asiaan perehtymättömänä syyttäjänä toimi Kati Alkula, joka kertoi pystyvänsä syyttämään, vaikka ei ole saanutkaan esitutkintamateriaalia. Hyvä me!
Voin jälleen todeta, että elämme oikeusvaltio Suomessa, jossa viranomaiset tekeävät törkeitä rikoksia ja törkeät rikoksentekijät juhlivat villisti ja vapaasti kuin siat vatukossa ja syyttömät kärsii.
Näistä asioista oli myös kysymys
Ilmoitin heti tyytymättömyyteni kaikkiin käräjätuomari Heikki Sneckin päätöksiin.

Rovaniemen hovioikeudelle


Rovaniemen hovioikeus ei ole käsitellyt asiaani oikeudenmukaisesti. Esittämäni todistusaineisto kiistattomasti osoittaa, että rikostutkinta asiassa on tehty vastoin esitutkintalakia ja vastoin poliisilakia. Poliisi Jyrki Rajaniemi on kieltäytynyt ottamasta vastaaan todistusaineistoa, samoin kuin tuttkinnanjohtaja. Syytteen laati esteellinen Esa Mustonen.

Syyttäjän esteellisyys on purkuperuste ( Ok 31:8 1k)

Poliisi rikosprosessissa ETL 16 § esteellisyydet tutkinnanjohtajasta ja tutkijasta
( asianosaissukulaisjäävit, intressi- , edustaja-, palvelus-, yhteisö – ja yleisklausuulijääviys

Asianmukainen puolustus
- oikeus saada lainopillinen avustaja
- julkinen puolustaja, palkka julkisista varoista

Puolustajan määrääminen ROL 2:1 ROL 9:1 valtion velvollisuus korvata aiheettomasti syytetyn ok-kulut puolustaja ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustaja voidaan määrätä milloin tahansa prosessin kuluessa kunnes annettu tuomio on lainvoimainen.

ESITUTKINTAPEARIAATTEET

Objektiiviperiaate
- yhdenvertaisuus
- seikat epäillyn puolesta ja vastaan on otettava huomioon
- tutkijan ennakkoluulottomuus Syyttömyysolettama ETL 7.2 §
- vältettävä myös leimaavien lausuntojen antamista

Toimittava siten, ettei ketään aiheettomasti aseteta epäluulon alaiseksi ETL 8.1 § Vähimmän haitan periaate ETL 8.2§
- kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua välttämätöntä enempää

On huomattava, että syyttäjä Esa Mustonen on moniin kiistattomiin rikoksiin syyllistyneen syyttäjä Sulo Heiskarin rikostoveri ja toisaalta tutkijat Harri Rahkola ja Raimo Ollila ovat tässä prosessissa kiistattomiin rikoksiin syyllistyneen Petri Oulasmaan alaisia, niin rikostutkinnan eivät ole voineet olla puolueettomia eikä oikeudenkäynnit oikeudenmukaisia.       

Rovaniemen hovioikeudelle selvitys ja asiakirjapyyntö asiassa R11/715

Erkki Aho
Lankilantie 25 B 5
85100 Kalajoki

Rovaniemen hovioikeus
Valtakatu 10-12
96200 Rovaniemo
rovaniemi.ho@oikeus.fi

Lähetän tarkennetut tiedot osastosihteeri Kirsti Lehdon kanssa puhelimitse sovitun mukaisesti.

Minulla on vahva epäilys siitä, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus ei ole lähettänyt Rovaniemen hovioikeudelle oikeaa aineistoa asiassa ja siksi haluan kopion ko. aineistosta jotta voin olla varma, että Rovaniemen oikeus käsittelee asiaa oikean aineiston perusteella. Tämän johdosta tarvitsen myös lisäaikaa vastausten antamiseen virallisen syyttäjän Kati Alkulan ja Markku Kosken vastavalituksiin.

Perustelut asialle:

Minun oikeustajuni mukaan esitutkinta asioissa tehtiin esitutkintalain ja poliisilain vastaisesti. Tutkija Jyrki Rajaniemi kieltäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa ja kieltäytyi kirjoittamasta sellaista kuulustelukertomusta kuin minä olisin halunnut. Siksi en allekirjoittanut kuulustelukertomuksia. Haluan nähdä onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeus lähettänyt nämä kuulustelukertomukset Rovaniemen hovioikeuden käsittelyyn.

Lähetin tutkija Jyrki Rajaniemelle aineistoa asiasta myös sähköpostitse. Selostin asiat ja linkkien takana oli todistusaineistot skannattuna. Haluan nähdä onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeus lähettänyt tämän aineiston linkit tulostettuna Rovaniemen hovioikeuteen.

Koska tutkija Jyrki Rajaniemi ei ottanut todistusaineistoa vastaan, niin lähetin sähköpostitse selostuksen ja todistusaineistot tutkinnanjohtaja Jonny Paanaselle. Haluan nähdä onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeus toimittanut nämä aineistot Rovaniemen hovioikeuteen asian käsittelyyn.

Syyttäjä Esa Mustonen vaati minulle lehtitietojen mukaan ehdotonta vankeusrangaistusta ja siksi kiinnostuin itsekin asiasta. Sain kirjeen rikosseuraamusvirastolta Kokkolassa ja kävi n Kokkolassa ”soveltuvuustestissä”, koska minulle oli lehtitietojen mukaan tulossa ehdoton vankeusrangaistus. Vastasin lisäksi kirjeitse rikosseuraamusviraston kirjeeseen ja kirjoitin selostuksen ja perustelut miksi minun mielestäni ja minun oikeustajuni mukaan kysymys on törkeästä ajojahdista ja syyttäjä Esa Mustosen tietoisesta rikollisesta toiminnasta. Haluan nähdä on Ylivieska-Raahen käräjäoikeus toimittanut ko. aineiston Rovaniemen hovioikeuteen.

Toimitin Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen sähköpostitse etukäteen oikeudenkäyntiväitteen. Oikeudenkäyntiväitteessä oli selostus ja linkitys todistusaineistoon, mikä todistaa käräjätuomari Heikki Sneckin esteellisyyden ja syyttäjä Esa Mustosen esteellisyyden asiassa. Haluan nähdä onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeus toimittanut ko. asiapaperit linkit avattuina Rovaniemen hovioikeuteen.

Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen oli yllättäen syyttäjä vaihtunut. Syytteen laatija Esa Mustonen oli vaihtunut uuteen syyttäjä Kati Alkulaan. Kun kysyin oikeudenistunnossa, että oliko syyttäjä Kati Alkula saanut tutkijan ja tutkinnanjohtajan asiakirjamateriaalin asiasta, niin syyttäjä Kati Alkula sanoi, ettei ole, mutta katsoi siitä huolimatta voivansa toimia syyttäjänä asiassa. Minun oikeustajuni mukaan syyttäjä toimi virheellisesti. Haluan nähdä onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeus kirjannut tämän oikeudessa käymämme keskustelun asiakirjoihin.

Katsoin, että käräjätuomari Heikki Sneck oli esteellinen myös sen takia, ettei hän edellisessä oikeudenistunnossa olleessa kuulemisasiassa käsitellyt lainkaan Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle lähettämääni aineistoa eikä avannut todistusaineistona ollutta linkitystä, jossa oli todisteet siitä, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeiden tuomarit olivat menetelleet virheellisesti ja Euroopan Ihmisoikeussopimusten vastaisesti käsitellessään Mikko Kovalaisen konkurssihakemusta. Asiassa on kolmen oikeudenistuntoa seuranneet henkilön kirjallinen valaehtoinen todistus ja asian voi todistaa myös Raahen käräjäoikeuden todistajan kuulustelunauhat.

Nyt on käynyt niin, että Mikko Kovalainen on saanut jatkaa toimintaansa ja aiheuttaa yhä uusia oikeuden vääriä päätöksiä. Minulle tuntemasta syystä peruttiin Helsingin hovioikeuden istunto, jonne olin valmistautunut todistamaan Mikko Kovalaisen toiminnan.

Asia löytyy tästä linkistä.

TI 13.09.2011

http://ahonblogi.blogspot.com/2011/09/ti-13092011.html

HUOM. Tulostettaessa tämä asiakirja on avattava yllä oleva linkki.

Haluan nähdä onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeus toimittanut Rovaniemen hovioikeudelle Markku Kosken toimintaa koskevat todistusaineistot esim. tämä

Jouni Remes ja Markku Koski
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2010/12/jouni-remes-ja-markku-koski.html

HUOM. Tulostettaessa tämä asiakirja on avattava yllä oleva linkki

Pidän käsittämättömänä sitä, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Heikki Sneck valitsi todistusaineistostani mitä asioita hän ottaa oikeudessa käsittelyyn. Minun oikeustajuni mukaan minulla on oikeus esittää oikeudessa asiakirjat ja esittää perustelut. Ne kirjataan asiakirjoihin ja oikeus päättää asiasta niin, että myös ylemmissä oikeusasteissa voidaan käsitellä samat asiakirjat. Minä en voi hyväksyä sitä menettelyä että todistusaineistoa hylätään ilman kirjaamista ja päätöksen tekemistä asiasta.

Minä vaadin, että Rovaniemen hovioikeuteen järjestetään suullinen käsittely ja oikeuden istunto videoidaan. Jos valtiolla ei ole varaa videointiin niin vaadin, että saan järjestää itse videoinnin oikeudenistunnosta. Minä pidän käsittämättömänä asiassa sitä, että Markku Koski tunnustaa Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istunnossa törkeän petoksen ja käräjäoikeus päätyy kokonaan toisenlaiseen ratkaisuun asiassa.

HUOM. Lähetän tämän sähköpostin tiedoksi apulaisvaltakunnansyyttäjän sijaiselle Mika Illmannille, jolla asia on parasta aikaa käsittelyssä ja odottelen Mika Illmanilta vastausta milloin voin mennä esittelemään asiat, todistusaineistot hänelle. Mielestäni oikeudenistunnon vidointi helpottaa myös apulaisvaltakunnansyyttäjä Mika Illmanin työtä.

Vaadin, että tämä otetaan huomioon Rovaniemen hovioikeudessa todistusaineistona asiassa:

Poliisi ja syyttäjä jänistivät
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/09/poliisit-ja-syyttaja-janistivat.html

Pyydän sähköpostitse vastausta mahdollisimman pian.

Kalajoella 28.10.2011

Erkki Ahon

Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Tyytymättömyyden ilmaisu

Minä sain Rovaniemen hovioikeudesta Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden sinne lähettämät aineistot ja merkitisin niihin aineistoihin punaisella kynällä, missä sähköpostitse lähetetystä aineistosta linkit oli avaamatta. Linkit avaamalla olisi todistusaineisto tullut näkyviin. Minä jouduin vetämään sen johtopäätöksen, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus oli lähettänyt väärän aineiston Rovaniemen hovioikeuden päätettäväksi.

On huomattava, että syyttäjä Esa Mustonen laati syytteen, mutta ei tullut oikeudenistuntoon, koska tiesi, että joutuu vastaamaan esteellisyysväitteeseen. Syyttäjänä oikeudessa toimi syyttäjä Kati Alkula, joka totesi oikeudessa, ettei ole perehtynyt tutkijalle ja tutkinnanjohtajalle lähetettyyn aineistoon, mutta voi silti toimi asiassa syyttäjänä. Käsitämätöntä toimintaa mikä tekee syyttäjä Kati Alkulan vuoren varmasti esteelliseksi.
Hovioikeuskäsittelyssä syyttäjäksi oli vaihtunut Sari Leppäluoto, jonka toiminta teki hänet esteelliseksi jo varatuomari Mikko Kovalaisen asiassa.

Kihlakunnansyyttäjä Sari Leppäluoto

Mielestäni mikään oikeuskäsittelyssä ei ole mennyt oikein. Asian ydin on se, että Markku Koski ilmoitti salatuista pantatuista 48 miljoonan markan kiinnityksistä kesäkuussa 1995 PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa. Asian voi todistaa lisäksen Heino Virta, Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä. Salatut 48 miljoonan markan kiinnitykset eivät näkyneet kauppakirjassa, jonka kaupanvahvistajana esiintyy tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran ja kaupanvahvistajan todistajan Arto Ranta-Ylitalon mukaan paikalla kun kiinteistön kauppakirjan tehty. Myyjänä toimivat väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen, jotka salasivat kiinnitykset ja heillä ei ollut konkurssilain 50 a §:n mukan oikeutta myydä kiinteistöjä, koska he olivat väliaikaisia pesänhoitajia eikä heillä ollut kirjallista todistetta siitä, että he voivat myydä pantattua omaisuutta. Markku Koski oli tietoinen tästä rikoksesta, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Markku Koski oli siis rikoksissa mukana, koska Kera Oy:n varatoimitusjohtaja lupasi pelastaa Markku Kosken takausvastuusta, koska petokseen sisältyi myös se asia, että Kera Oy oli päättänyt poistaaa PR-talot markkinoilta ja tietoisena tästä myi kiinteistöt PR-talojen osakkeille.

Koska käräjäoikeus toteaa päätöksen törkeän petoksen niin se on silloin faktaa. Rovaniemen hovioikeus on vahvistanut Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksen. Nyt korkeimman oikeuden on purettava kaikki minua ja yritystoimintaani koskevat päätökset, koska on olemassa lainvoimainen päätös, jolla todistetaan törkeä petos. Rikoksen avulla tehdyt oikeudenpäätökset on purettava.

Koska Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätös on syntynyt rikosten avulla ja todella huonon valmistelun sekä törkeiden oikeudenkäyntivirheiden jälkeen ja myös Rovaniemen hovioikeus on jatkanut samalla linjalla, niin katson, että asia on käsiteltävä kokonaan uudestaan asianmukaisesti alusta lähtien jotta oikeus toteutuu tämän todistusaineiston mukaisesti

PR-talojen konkurssivyyhti

Kalajoella 14.07.2012


Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja




Ei kommentteja: