maanantai 20. elokuuta 2012

Kantelu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä



Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Jussi Pajuojan päätö Dnro 2927/4/12
Kantelu oikeuskanslerille eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan ja eduskunnanoikeusasiamiehen sihteerin Terhi Arjola-Sarjan toiminnasta. Vaadin molempien henkilöiden viraltapanoa ja aiheuttamiensa väärien ratkaisujen oikeudellista ja taloudellista korvaamista täysimääräisesti korkoineen. Asia tiedoksi perustuslakivaliokunnalle.
Eduskunnan apaulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on oikeusasiamiehensihteerin Terhi Arjola-Sarjan esittelystä tehtynyt päätöksen dnro 2927/4/12. (Päätös kuvassa ja kuvan saa isommaksi klikkaamalla hiirellä kuvan päällä).
Päätöksessä on todettu aivan oikein, että ”Edsukunnan oikeisasiamiehen tehtävänä on perustuslain 109 §:n 1 momentin mukaan valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Päätöksessä edelleen todetaan, että niistä toimepiteistä, joihin oikeusasiamies voi ryhtyä, on säädetty eduskunnan oikeusasiamiehestä annetussa laissa ja osin myös perustuslaissa.
Eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilla ilmoitetaan, että miten kantelu tutkitaan. Näin sinne on kirjoitettu

Oikeusasiamies tutkii kantelun, jos on aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa tai jos hän muista syistä katsoo siihen olevan aihetta.
Kun kantelu on tullut oikeusasiamiehen kansliaan, kantelijalle lähetetään ilmoitus sen saapumisesta. Ilmoituksessa kerrotaan, kuka oikeusasiamiehen lakimiehistä hoitaa kantelijan asiaa, ja tämän yhteystiedot.
Lakimies perehtyy kanteluun heti huolellisesti. Jos kantelun perusteella on esimerkiksi aihetta epäillä, että viranomainen on toiminut lainvastaisesti tai laiminlyönyt velvollisuutensa, oikeusasiamies käynnistää tutkinnan.
Kantelua tutkiessaan oikeusasiamies kuulee kantelun kohdetta sekä pyytää selvityksiä ja lausuntoja viranomaisilta. Hän voi hankkia lisäselvityksiä määräämällä kansliansa tarkastajat tekemään tutkimuksia. Tarvittaessa hän voi pyytää myös poliisilta tutkinta-apua.

Miksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies ei toimi annettujen ohjeiden mukaan?

Tässä on kantelu: Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja perustuslakivaliokunnalle

Mitä eduskunnan oikeusasiamiehen olisi pitänyt tehdä?

Eduskunnan oikeusasiamiehen olisi pitänyt ohjeistaa poliisi rikosylikonstaapeli Risto Vörlin luovuttamaan Pal-Met Oy:lle kuuluvat omaisuus Pal-Met Oy:lle. Lisäksi hänen olis pitänyt käynnistää tutkinta siitä on kihlakunnansyyttäjä Hanna Puhakka toiminut lainmukaisesti, kun suojellut rikosylikonstaapeli Risto Vörlin lainvastaiset toimet.

Lisäksi on huomattava se, että apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja toimi esteellisenä asiassa, sillä hän oli menettänyt esteellisyytensä takia. Hän ei ole tullut todistajaksi oikeuteen, johon hänet oli kirjallisesti kutsuttu. Todistaja voi kieltäytyä todistamasta itseään vastaan. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja ei tullut oikeuteen, koska olisi joutunut antamaan väärän lausuman oikeudelle. Laki kuitenkin määrää, että

Todistajan on tultava oikeuteen
Todistaja saa kirjallisen kutsun oikeudenkäyntiin. Hänen on tultava oikeuteen kutsussa mainittuna aikana, ellei hänellä ole sellaista estettä, jonka vuoksi hän ei pääse tulemaan. Tällainen este voi olla esimerkiksi sairaus tai yleisen liikenteen keskeytyminen. Esteen hyväksyttävyydestä päättää oikeuden puheenjohtaja. Todistajaksi kutsutun tulee aina etukäteen ilmoittaa esteestä. Ilmoitus tehdään oikeuden puheenjohtajalle tai sille henkilölle, jonka pyynnöstä todistaja on kutsuttu oikeuteen. Jos esteenä on sairaus, todistajan on toimitettava oikeudelle lääkärintodistus.
Jos todistaja ei saavu oikeuteen eikä hänellä ole hyväksyttävää syytä poissaoloonsa, hänen on maksettava uhkasakko, jonka määrä on mainittu kutsussa. Todistaja voidaan myös määrätä tuotavaksi omalla kustannuksellaan oikeuteen, jolloin poliisi voi ottaa hänet säilöön oikeuteen tuomista varten.
Todistajan on puhuttava totta

Todistajan on kerrottava oikeudessa kaikki, mitä hän tietää käsiteltävästä asiasta. Todistaja on oikeudenkäynnissä keskeinen henkilö, sillä hänen kertomuksensa saattaa olla ainoa keino selvittää, mitä oikeudenkäynnin kohteena olevassa asiassa todella on tapahtunut. Todistaja voi joutua vastaamaan monenlaisiin kysymyksiin, joilla pyritään selvittämään hänen kertomuksensa luotettavuutta. Oikeuden puheenjohtajan tehtävänä on valvoa, ettei todistajalle esitetä asiattomia kysymyksiä ja että häntä ei kohdella sopimattomasti.
Todistajan on puhuttava totta. Jos todistajan havaitaan poikenneen totuudesta tai salanneen jotakin, hän joutuu itse syytteeseen perättömästä lausumasta. Siitä tuomitaan yleensä vankeusrangaistukseen.
Oikeuden puheenjohtaja selvittää todistajalle tarvittaessa, milloin hän voi kieltäytyä vastaamasta johonkin kysymykseen. Todistajan ei tarvitse paljastaa seikkoja, jotka saattaisivat johtaa syytteen nostamiseen häntä itseään tai hänen lähiomaistaan vastaan. Jos todistaja ei tästä syystä halua vastata johonkin kysymykseen, hänen pitää selkeästi ilmoittaa siitä oikeudelle. Todistaja ei siis tässäkään tapauksessa saa valehdella tai muuten puhua totuuden vastaisesti.
Todistajan ei myöskään tarvitse paljastaa liike- tai ammattisalaisuutta, ellei oikeus häntä siihen erikseen velvoita.

Esteellisyys määritellään hallituksen esityksessä seuraavasti:

Kysymys on tästä asiasta


Lehdistötiedote

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Jussi Pajuojan lainvastaisen toiminan johdosta samalla myös Rovaneimen hovioikeuden, Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden lainvastaisen toiminnan sekä Jokilaaksojen poliisin ja Oulun syytätäjälaitoksen lainvastaisen toiminnan vuoksi saatiin aikaan väärä hovioikeuden päätös. Katso
Vastine Kalajokiseudulle

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä.

15 luku 11 § (24.7.1998/563)Rikoksentekijän suojeleminen Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Rikoslaki 40 luku 7 §(12.7.2002/604)Virka-aseman väärinkäyttäminen Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Rikoslaki 40 luku 10 § (12.7.2002/604)Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Näin sanoo Suomen laki:
Rikoslaki 11 luku 3 §(11.4.2008/212)Rikos ihmisyyttä vastaan Joka osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä
1) surmaa tai orjuuttaa toisen, käy hänellä kauppaa tekemällä tarjouksen, ostamalla, myymällä tai vuokraamalla taikka kiduttaa häntä tai aiheuttaa hänelle muulla tavoin suurta kärsimystä tai vaikean vamman taikka vahingoittaa vakavasti hänen terveyttään taikka tuhoaa väestöä asettamalla sitä tai sen osaa hävittäviä elinehtoja tai muulla tavoin,
2) karkottaa tai pakolla siirtää alueella laillisesti oleskelevaa väestöä,
3) vangitsee toisen tai muuten riistää häneltä vapauden kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua olevien määräysten vastaisesti taikka aiheuttaa vapautensa menettäneen tahdonvastaisen katoamisen,
4) raiskaa toisen, orjuuttaa häntä seksuaalisesti, pakottaa hänet prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon taikka harjoittaa häntä vastaan muuta vastaavaa törkeää seksuaalista väkivaltaa tai
5) harjoittaa rotuerottelua taikka vainoaa tunnistettavissa olevaa ryhmää tai yhteisöä poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella taikka niihin rinnastettavilla muilla perusteilla, on tuomittava rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään yhdeksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava.

4 § (11.4.2008/212)Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan Jos rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa"alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava


Rikoslaissa on säädetty rikollisen suojelusta:
15 kuku 11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Virkavala tai -vakuutus on lupaus, jonka tietyt valtion korkeimpaan johtoon, oikeuslaitokseen tai voimankäyttöorganisaatioon kuuluvat virkamiehet ovat velvollisia antamaan

Virkavala, jonka esimerkiksi ministerit vannovat:

"Minä Päivi Räsänen lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi."

Valtioneuvoston jäsenet eli ministerit vannovat tuomarinvalan sekä virkavalan tai antavat vastaavat vakuutukset.
Tuomarinvala

Tuomarinvalan kaava on säilynyt muuttamuttomana vuodesta 1734.
"Minä N. N. lupaan ja vannon Jumalan ja hänen pyhän evankeliuminsa kautta (vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta), että minä parhaan ymmärrykseni ja omantuntoni mukaan kaikissa tuomioissa tahdon tehdä ja teen oikeutta niin köyhälle kuin rikkaallekin ja tuomitsen Jumalan ja [Ruotsin] lain ja laillisten sääntöjen mukaan: etten koskaan minkään varjolla lakia vääristele enkä vääryyttä edistä sukulaisuuden, lankouden, ystävyyden, kateuden ja vihan tahi pelon tähden taikka lahjan ja antimien tahi muun syyn takia, enkä syytöntä syylliseksi taikka syyllistä syyttömäksi tee. Minä en myöskään ennen tuomion julistamista enkä sen jälestä ilmaise oikeutta käyville enkä muille niitä neuvotteluita, joita Oikeus suljettujen ovien takana pitää. Kaiken tämän tahdon täyttää ja täytän uskollisesti, rehellisenä ja totisena tuomarina, ilman kavaluutta ja juonia, niin totta kuin Jumala minua auttakoon ruumiin ja hengen puolesta."

Tällä hetkellä virkavalan vannovat (tai vakuutuksen antavat)


  1. Valtioneuvostonoikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri
  2. tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkö, valtioneuvoston kanslian ja ministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri, alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö sekä oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö ja osastopäällikkö
  3. keskusviraston pääjohtaja
  5. ulkoasiainhallinnosta annetun lain (1129/77) 3 §:ssä tarkoitetun diplomaattisen edustuston tai lähetetyn konsulin viraston päällikön tehtävään määrätty ulkoasiainhallinnon virkamies
  6. puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen sotilasvirassa tai sotilaallisessa tehtävässä palveleva virkamies
  7. vankilan johtaja


Käräjätuomari Heikki Sneckin toimintaa

Kuulemisasia
Järkyttävä oikeudenkäyntivirhe asiassa 11/2943
Oikeustaistelu jatkuu
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/05/oikeustaistelu-jatkuu.html

Valitin asiasta Rovaniemen hovioikeuteen. Minulle heräsi epäilys, että käräjätuomari Heikki Sneck ei toimi rehellisesti. Siksi pyysin käräjätuomari Heikki Sneckiltä aineistoista kopiot, jotka hän on saanut asiassa ja jotka hän laittaa Rovaniemen hovioikeuden käsittelyyn. Käräjätuomari Heikki Sneck ei laittanut minulle kopioita, vaan kiersi asian näin:

Sent:Wednesday, May 25, 2011 3:32 PM


Subject:AINEISTO

Asianosaisten toimittamat asiakirjat:

1. Kovalaisen tekemä konkurssihakemus liitteineen (Teillä on jo tämä aineisto)
2. Teidän lähettämänne sähköpostit (Teillä on jo tämä aineisto)

Tuomiistuimen laatimat asiakirjat:

1. Lausumapyyntö ja kutsut istuntoon 2.5.2011 (Teillä on jo tämä aineisto)
2. Istunnon peruuttamisilmoitus (Teillä on jo tämä asikirja)
3. Kutsut istuntoon 23.5.2001 (Teillä on jo tämä asiakirja)
4. 23.5.2011 julistettu päätös (Teillä on jo kopio tästä).


Mistä asiakirjoista tarvitsette vielä kopioita?

Käräjätuomari Heikki Sneck siis kieltäytyi toimittamasta minulle pyytämiäni aineistoja jotta rikos eli laiton konkurssi ei paljastuisi. Kun tarkistin Rovaniemen hovioikeudesta Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden sinne toimittamat asiakirjat asioissa, niin ne olivat väärät eli näitä asiakirjoja ei ole toimitettu kokonaisuudessaan Rovaniemen hovioikeuden käsittelyyn.
Tyytymättömyyden ilmaisu K11/1589
Konkurssipesänhoitaja Pasi Markus Leinosen toimintaa

Konkurssipesänhoitaja Pasi Markus Leinosen osuus asioissa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/08/konkurssipesanhoitajan-vapauttaminen.html

Tein kantelun Pasi Markus Leinosen toiminnasta
Kantelu konkurssipesänhoitaja Pasi Markus Leinosen toiminnasta

Kiireellinen tutkintapyyntö ja kantelu oikeuskanslerille
Jokilaaksojen poliisi kieltäytyy tutkimasta ja ottamasta todistusaineistoa vastaan

Informaatio- ja tiedotustilaisuus sekä todistusaineiston luovutustilaisuus poliisille ja syyttäjälle

Syyttäjä Esa Mustonen ryhtyi peittelemään omia rikoksiaan ja siinä löysi yhteiskumppaniksi Sievin kunnanjohtaja Markku Kosken. Käräjätuomarina asiassa oli Heikki Sneck, joka jälleen kieltäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa. Mustonen oli vetäytynyt syyttäjän toimesta tässä oikeudenkäynnissä juuri ennen oikeudenkäyntiä ja syyttäjänä toimi Kati Alkula, joka ei ollut saanut tutkijalle ja tutkinnajohtajalle toimitettua aineistoa, mutta siitä huolimatta kertoi pysytävänsä toimimaan syyttäjänä asiassa. Tutkija Jyrki Rajaniemi keiötäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa ja siksi lähetin todistusaineiston sähköpostitse myös tutkinnanjohtaja Jonny Paanaselle kuin syyttäjä Eso Mustoselle.

Koska epäilin rikoksia rikostutkinnan ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden toiminnan osalta, niin pyysin Rovaniemen hovioikeudelta Yliviska-Raahen käräjäoikeuden sinne lähettämät aineistot. Katso
Selvitys ja asiakirjapyyntö
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/10/selvitys-ja-asiakirjapyynto.html

Kun sain Rovaniemen hovioikeudesta sinne Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden lähettämän aineiston niin saatoin todeta, että ko. aineisto oli puutteellinen ja väärä. Siitä puuttui lähes kaikki minun esittämäni todistusaineisto Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa.
Asia on nyt todistusaineistoineen Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä.
Tästä kiirehtimispyynnöstä näkyvät tarvittavat todistusaineistot kopioituna
Tästä näkyy juridinen agumentointi
Asiakirjat löytyvät myös Kalajoen kaupungille tehdystä 1879 sivun aineistosta, mikä on julkinen asiakirja ja kaikkien tiedotusvälineiden vapaassa käytössä. Kalajoen valtuusto pyysi minulta Ylivieskan käräjäoikeuden tuomiosta selvityksen ja tein selvityksen, mutta minua estettiin esittämästä se valtuutetuille. Selvityksen esittämisen estäminen täyttää törkän luottamusmiesaseman väärin käytön ja on törkeää rikollisten suojelua. Rikoslain mukaan siitä rangaistus on ehdoton vankeusrangaistus. Teosta on syytä epäillä ainakin silloista Kalajoen valtuuston puheenjohtajaa.


Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja

Tutkintapyynnön täydennys – missä päätös?


Tämä viimeistään tekee apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan esteelliseksi käsittelemään kanteluitani samoinkuin oikeusasiamiehensihteerin Terhi Arjola-Sarjan


Kalajoella 20.08.2012

Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)