perjantai 24. huhtikuuta 2009

Vuoden aikain myrskyt




Hertta Kuusinen syntyi Luhangasssa 1904 ja aloitti koulunkäyntinsä Jyväskylässä. Hän jatkoi koulunkäyntiään Helsingissä, jossa hän joutui kokemaan luokkasodan vaiheet. Hän siirtyi 18-vuotiaana isänsä Otto Wille Kuusisen kutsusta Neuvostoliittoon, jossa hän jatkoi opintojaan. Siellä hän solmi avioliiton ja siellä syntyi poika Juri eli Jurkka. Kommunistiseen puolueeseen Hertta Kuusinen liittyi 1930 ja tuli neljä vuotta myöhemmin Suomeen. Oleskeltuaan maassa vasta pari viikoa hän joutui pidätetyksi ja sai lähes viiden vuoden tuomion. Tästä alkoi 30-vuotiaan naisen vankilataival, joka keskeytyi 1939, jatkuakseen neljä päivää ennen jatkosodan alkua aina vuoden 1944 syyskuuhun asti. Hertta Kuusinen on kirjoittanut kirjan Vuoden aikain myrskyt.

Hertta Elina Kuusinen syytettynä

Mielenkiintoni heräsi Hertta Kuusisen oikeudenkäynteihin. Löysin Turun Hovioikeuden istunnon syytekirjelmän 21.8.1934.

Turun hovioikeudelle

Kuluvan heinäkuun 12 ja 17. päivälle päivätyissä kahdessa eri kirjeessä on etsivä keskuspoliisi lähettänyt syytetoimenpitetiä varten kanneviskaalivirastolle valtiopetokselliseen toimintaan syypäiksi epäiltyjä seuraavia henkilöitä koskevat kuulustelupöytäkirjat liitteineen, nimittäin.... Hertta Elina Kuusista, Helsingin kaupungista...

Tarkastettunai tämän johdosta jutun asiakirjat olen havainnut, että ... ja muut edellä luettelemani henkilöt ovat osallistuneet maan laillisen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaista kumoamista sekä köyhälistödiktatuurin voimaansaattamista valtakunnassa tarkoitavien Suomen kommunistisen puolue-nimisen salaisen puolueen ja Suomen kommunistisen nuorisoliittopuolue-nimisen salaisen järjestön sekä niiden ohjaaminen ja samaan päämäärään pyrkineiden alempana mainittujen julkisten yhdistysten valtiopetokslelliseen toimintaa pääasiallisesti siten, ... että Hertta Elina Kuusinen, oleskeltuaan vuodesta 1922 Venäjällä, siellä toiminut Suomen kommunistisen puolueen tarkoitusperien hyväksi sekä, saavuttuaan keväällä 1934 salatein Suomeen, täällä ainakin viimeksi mainitun vuoden toukokuun 25. päivästä alkaen seuranneen kesäkuun 12 päivänä tapahtuneeseen asti osallistunut Suomen kommunistisen puolueen uudelleen järjestelytoimintaan yhdessä edellä kosketellun ... kanssa.

Edellä esitetyillä perusteilla saan minä kunnioittaen vaatia, että .... Hertta Elina Kuusinen .... tuomitaan rikoslain 11 luvun 4 ja 6 §:n nojalla rangaistukseen valtiopetoksen valmistelusta, että .... Hertta Elina Kuusiselta takavarikkoon otetut 600 markkaa hänen Suomen kommunistisen puolueen toimitsijan ominaisuuessa saamana palkkana .... julistetaan valtiolle menetetyksi, kuin myös että asiassa takavarikkon otetut salaiset asiakirjat ja kirjotukset ynnä rikollinen ja kielletty kirjallisuus määrätäään käyttämättömyyteen saatettavaksi.

Pyydän siis, että ....Hertta Elina Kuusinen .... jota säilytetään Turun lääninvankilassa, tilataan... johonkin hvoioikeuden istuntoon asiassa kuultavaksi ja vastaamaan. Sen ohessa pidätän kanneviskaalinvirastolle oikeuden tutkimuksen kestäessä tehdä vaatimukset, joihin asiassa vielä saattaa aihetta ilmaantua.

Turun hovioikeuden kanneviskaalinvirastossa heinäkuun 26 päivänä 1934

vt. kanneviskaali

Hertta Kuusisen 31.12.1941 kirjoittama runo vankilassa

Minun poikani

Ole hellä, hyvä ja ymmärtävä,
anna anteeksi erheet ja virheet.
Mutta valhetta vihaa, satapäinen se on,
hirviö hornan.
Se on heikkojen heiluva oljenkorsi
ja vahvalla viuhuva piiska,
kaatuvan kattonsa orsi.

Älä kumarra julmuutta, kostoa koskaan,
se on saastaa sokean surman.
Kun kourines kosketat konnuuden roskaan,
niin heitä se henkesi roihuun.
- Tee tyynenä se mikä tehtävä on,
älä varjoja väisty, tai vievät ne sinut,
minun poikani miettivin silmin.

Erkin kommentti: Hertta Kuusisen oikeudenkäynti ei täytä alkeellisimipiakaan oikeudenkäynnille asetettavia vaatimuksia. Tärkeintä oli muodollisuuksien täyttäminen tarkoitushakuisen toiminnan toteuttamiseksi.

torstai 23. huhtikuuta 2009

Pitkät perinteet Suomen oikeuslaitoksella



Transparency Internationalin selvityksen mukaan Suomi kuuluu oikeusvaltioiden viimeisimpien joukkoon yhdessä Perun, Kamerunin ja Indonesian kanssa. Suomalaisella oikeuslaitoksella on pitkät perinteet vaalittavaan kansalaisten oikeusturvan ja perusoikeuksien loukkaamisen hyväksyjänä. Väinö Tanner kirjoittaa kirjassaan Kahden maailmansodan välissä näin:

Tulin kokouspaikkaan, Häijälän kylässä sijaitsevaan Hakalan torppaan 16.4.1920. Tupaan oli saapunut muutamia kymmeniä henkilöitä. Tervehdittyäni istahdin keinutuoliin ja aloin kertoa tyynesti ja rauhallisesti, mitä edellisenä vuonna ja sen jälkeen oli tapahtunut ja mihin nyt oli pyrittävä.

Kokous sujui aluksi rauhallisesti ja mukavasti. Sitten avautui ovi ja sisään astui suojeluskuntapukuun pukeutunut nuori mies, joka kysyi, mitä kokousta tuvassa pidettiin. Nousin keinutuolista ja astuin muutaman askeleen nuorukaista kohti. Kysyin, kuka hän oli ja kehotin häntä heti poistumaan, koska tuvassa pidettiin kokousta. Nuorukainen pyörähtikin hyvin nopeasti ympäri ilmeisesti peläten jotakin voivan sattua hänelle.

Pian ovi temmattiin uudestaan auki ja sisälle ryntäsi miehiä, jotka mitään puhumatta nykäisivät minut tuoliltani, tarttuivat monin kourin minuun käsiksi, osa hieman kuristellenkin, ja raahasivat minut pihalle.

Ulkona oli suuri joukko ilmeisesti suojeluskuntaan kuuluvia meihiä. Siellä alkoi tavaton rähinä. Nimismies Wahlroos ravisteli minua käsi revoverin liipaisimella ja joku toinen hakkasi kiväärin perällä. Aivan korvani juuressa ammuttiin vielä neljä laukaustakin. Tarkoituksena ei kuulemma ollut koskea minuun, vaan paukutella "yleisen kunnioituksen osoitukseksi". Yleisön keskuuteen levisi jo tieto, että minut oli ammuttu. Jonkin verran minua mukiloituaan miehet kuljettivat minut takaisin tupaan. Väki oli sinä aikana ehtinyt hävitä, osa ovesta, osa ikkunoista.

Wahlroos istahti pöydän ääreen ympärillään miehiä jonkilaisena lautakuntana. Siirryttiin suoraan asiaan. Wahlroos kysyi, kuka olin ja mitä minulla oli asiaa. Sanoin, että olin osuusliikke Elannon toimitusjohtaja, kansanedustaja ja entinen senaattori ja että asiani oli selvittää poliittista tilannetta paikkakunnan väestölle. Nimismies hämmentyi eikä jatkanut enää kyselyään. Huomautin, että jos tämä oli nimismiehen ainoa kaipaama tieto, aion lähteä pitämään johtokunnan kokousta, sillä työväenyhdistys oli juuri perustettu ja sen johtokunta istui sivuhuoneessa.

Otin pöydältä lampun mukaani, pyysin anteeksi poistumistani ja menin kokoukseen. Sivuhuoneessa sitten jatkettiin työväenyhdistysken toiminnan suunnittelua. Sen jälkeen ei tapahtunut mitään. Wahlroos seurueineen poistui, vähän ajan kuluttua meidänkin kokouksemme päättyi, ja minä lähdin toiseen taloon, josta minulle oli varattu yösija.

Mielestäni oli kuitenkin tapahtunut niin törkeä loukkaus puhevapautta ja ihmisen esteetöntä kulkua kohtaan, etten jättänyt asiaa siihen. Ilmoitin tästä heti silloiselle sisäministeri Albert von Hellensille. Hän valitti kovin asiaa, mutta sanoi, että hänen oli vaikea puuttua siihen. Ilmoitin tapauksesta myös Turun ja Porin läänin maaherralle, joka sanoi, etteivät he voineet erottaa nimismiestä toimestaan, kuten oli vaatinut. Hän lupasi kuitenkin panna toimeen tutkimuksen.

Juttua puitiin oikeudessa marraskuussa 1920. Kihlakunnanoiekus istui lähellä Karkun asemaa olleella kokouspaikalla. Väkeä oli tullut melkoisesti paikalle. Oikeudenkäynti oli lyhyt ja omalaatuinen. Minua vastapäätä istui puheenjohtaja, joka ei nähtävästi ollut lainkaan suoepa minua ja asiaani kohtaan. Lautakunnan jäsenet olivat paikkakunnan johtavia henkilöitä, josta eivät voineet ymmärtää asennettani. Yleisökin oli enimmäkseen vihamielistä.

Tehtäväni oli vain esittää vaatimus tällasien asian käsittelemisestä oikeudenmukaisesti, mutta siitä ei tullut lainkaan sellaista käsittelyä, kuin olin odottanut. Erilaiset henkilöt todistivat jyrkästi minua vastaan. Sen sijaan minun esittämäni todistajat selitettiin kaikki työväenyhdistysken johtokunnan jäseniksi, ja heidät jäävättiin.

Jutun käsittelyä jatkettiin vielä tammi- ja toukokuussa 1921 ja sen jälkeen hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa, mutta tulos oli sama kaikissa oiekusasteissa: syyte hylättiin ja kaikki asianosaiset vapautettiin. Matkani oli ollut aivan turha.

maanantai 13. huhtikuuta 2009

Verottaja tappaa yrityksiä



Kansainvälinen pankkikriisi ulottaa lonkeronsa myös Suomeen. Valtio on taannut suomalaispankkien luotonottoa 50 miljardin arvosta. Valtio on valmis tekemään suoria pääomasijoituksia neljän miljardin euron arvosta. Kaikki merkittävät suomalaiset pankit ovat kuitenkin arvioineet, etteivät ne tarvitse valtion tukea. Kansalaisia ihmetyttääkin, miksi pankkitukea pitää maksaa näin valtava määrä, jos pankit eivät sitä tarvitse.
Pankeilla on ollut mahdollisuus käyttää pankkitukea yritysten pelastamiseen. Näin ei ole kuitenkaan aina tehty. Yhdessä verottajan kanssa pankit ovat suorittaneet yritysten tappamisia. Siitä minulla on konkreettista näyttöä.

Kuorma-autoilijan yrityksen tappaminen

Eräs kuorma-autoilija pyysi apuani asioissaan. Huomasin, että avunpyyöntö tuli todella myöhään, mutta lupasin tehdä voitavani. Kuorma-autolijan yrityksellä oli mittava määrä veroja maksamatta. Verottaja oli laiminlyönyt verojen perinnän. Verottaja ei ollut vaatinut kuorma-autolijalta suunnitelmia erääntyneiden verojen maksamiseen. En voinut ymmärtää verottajan toimintaa, koska se mahdollisti kuormautoilijan yrityksen verojen maksujen laiminlyönnin.
Ryhdyin neuvottelemaan verottajan ja pankin kanssa tilanteen selvittämiseksi. Neuvottelut sujuivat asiallisesti ja hyvin. Pankin ja verottajan kanssa päästiin sopimukseen lainojen ja verojen maksamisesta. Ainoastaan maksuaikataulusta verottajan kanssa jouduttiin vääntämään kättä. Suunnitelmani oli yritystoiminnan jatkaminen sukupolvenvaihdoksella. Kuorma-autoilijan poika oli valmis jatkamaan isänsä yritystoimintaa. Kuorma-autolijan yritys näytti pelastuvan konkurssilta, mutta toisin kävi. Verottaja jätti konkurssihakemuksen, koska emme päässeet sopimukseen maksamattomien verojen 18 411 euron maksuaikataulusta. Koska tiesin taantuman syvyyden, niin en voinut tehdä epärealistista maksuaikataulua. Siksi aikataulu 18 411 euron verojen maksulle oli todelliset resurssit huomioonottava eli 400 euroa kuukaudessa. Verottaja jätti konkurssihakemuksen ja sen jälkeen asioiden hoitaminen tuli ylivoimaisen vaikeaksi. Minun mielestäni verottaja toiminnallaan tahallaan tappoi kuormautolijan yrityksen omien virheidensä peittelemiseksi.

Lainaus muistiinpanoistani
Tapaus autoilija X.Y.

Verottaja on puolittanut saatavansa kuten sovittiin. Erkki Aho on esittänyt summalle maksusuunnitelman. Verottaja ei vastustanut asiaa, vaan edellytti, että X:n Osuuspankki puolittaa saatavansa. Neuvottelun tuloksena pankki on puolittanut saatavansa. Yllätyksekseni verottaja Seppo Roiko-Jokela ei hyväksynytkään ratkaisua vaan vaatii verorästien maksamista kerralla.
Kun ajatellaan, että yritys on haettu konkurssiin, niin ajatus verorästien maksamisesta kerralla ei ole realistinen. Jos asia on realistinen, niin pyydän verottaja Seppo Roiko-Jokelaa ilmoittamaan minulle sen keinon, millä konkurssitilassa oleva yrittäjä saa pankista lainaa 36 823 euroa. Minä en vielä sellaista keinoa ole löytänyt, vaikka olen toiminut yrittäjänä ja yrityskouluttajana kymmeniä vuosia.
Mielestäni realistinen vaihtoehto tässä tilanteessa on se, että verorästeistä puolet maksetaan nyt ja toinen puoli esittämäni maksusuunnitelman mukaan eli 400 euroa kuukaudessa. Käsitykseni mukaan pankinjohtajalla on mahdollisuus antaa pienempiä lainoja omalla riskillä. Pankinjohtaja ottaisi silloin oman riskinsä ja verottaja oman riskinsä. Riskit olisi näin puolitettu. Käsitykseni mukaan tämä on se ratkaisu miten ongelma voidaan ratkaista. Konkurssihakemus on vedettävä pois välittömästi jotta vältytään suuremmilta vahingoilta. Jo nyt vahingot ovat lähes korvaamattomat.

Pankki lähetti kuolleelle kirjeitä

Aikanaan pankki oli jättänyt kuorma-autoilijan ulkomaiset lainat terminoimatta. Tästä johtui pitkälle kuorma-autoilijan suurehko lainamäärä. Siis jäljet johtavat pankkikriisiin ja ulkopuolisiin tekijöihin, joiden vaikutusta ei vieläkään oltu pysty eliminoimaan. Valuuttalainojen hoitaminen oli keskeinen syy konkurssiin johtaneesssa kehityksessä. Pankin lainan takaajana oli myös kuorma-autolijan isä. Isä oli kuollut jo monta vuotta sitten, mutta pankki on lähestynyt kuollutta useita kertoja kirjeellä ja pyytänyt tältä vastausta erääntyneiden lainojen hoitamisesta, joista kuollut oli takaajana. Pankki on ilmoittanut vainajalle, että edellä mainitun luoton, jonka maksamisesta olette sitoutunut takaukseen, erääntyneet maksut ovat myöhässä. Jos haluatte asiasta lisätietoja, pyydämnme ottamaan yhteyttä pankkiin, puhelinumero 06-8788400. Kuollut ei kuitenkaan ollut vastannut pankille, mutta kuolleelle osoitetut kirjeet oli avattu ja toimitettu sen jälkeen omaisille. Menettely on aika erikoista toimintaa. Kuolleelta voidaan eduskunnan päätöksellä periä saatavia, mutta ne tulee osoittaa kuolinpesälle eikä vainajalle.

Yritys konkurssiin ja yrittäjästä rikollinen

Ylivoimaisten esteiden ylittämiseen kaatuneen yrittäjän mustamaalaamiseen kuuluu yrittäjän rikolliseksi tekeminen. Siihen konkurssipesienhoitajat ovat erikoistuneet maan tavan mukaisesti. Niinpä tässäkin tapauksessa konkurssipesänhoitaja on tehnyt kaikensa jotta yrittäjästä voidaan tehdä rikollinen. Tämä tapahtuu siten, että pyritään asiapapereita salaamalla yrittäjästä tekemään epärehellinen velallinen. Pankinjohtaja kieltäytyi antamasta tarvittavia asiapapereita, mutta ne saatiin pankista ilman pankinjohtajaakin. Nyt odotellan konkurssipesänhoitajan aloittamien rikostutkintojen alkua. Varsinainen konkurssipäätös on vielä tekemättä, koska yrittäjän mainetta ei ole vielä rikostutkinnalla pystytty mustaamaan.

Jos asian hoitamisessa olisi käytetty järkeä, niin verottaja olisi saanut saatavansa ja yritys olisi jatkanut toimintaansa sukupolvenvaihdoksen kautta. Konkurssilta olisi vältytty.Myöskin pankki olisi turvannut saatavansa paremmin. Henkiset kärsimykset konkurssitilanteessa ovat mittaamattomat, varsinkin silloin, kun joutuu tietoisen toiminnan kohteeksi. Verottajan järkevämpi toiminta ja pankin oikea resurssien käyttö valtion mahdollistamalla menettelyllä olisi pelastanut yrityksen konkurssilta. Mikä on verottajan vastuu? Nyt verottaja ei saa euroakaan yrityksen järjettömän tappamisen johdosta.

lauantai 11. huhtikuuta 2009

Onko laki väärässä?



Suomen lain mukaan samaa asiaa ei voida käsitellä oikeudessa uudestaan eikä yhtä aikaa kahdessa eri oikeusasteessa samanaikaisesti. Olen saanut kutsun Raahen käräjäoikeuteen 7.5.2009 klo 10.00 turvaamistoimiasiassa, mikä on käsitelty Raahen käräjäoikeudessa 21.8.2008 ja nyt asia on Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä, jonne siitä on Mikko Kovalainen valittanut. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Raahen käräjäoikeus yrittää osoittaa toiminnallaan, että laki on väärässä.

Oikeudenkäymiskaari 18 luku (22.7.1991/1052) Samassa oikeudenkäynnissa käsiteltävistä kanteista ja väliintulosta riita- asiassa 1 § (22.7.1991/1052)
Kantajan samaa vastaajaa vastaan samanaikaisesti nostamat useat kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat olennaisesti samasta perusteesta.

Olen vaatinut Rovaniemen hovoikeudelta asiassa suullista käsittelyä sekä oikeudenkäyntiväittämäni lain mukaista käsittelyä. Kysymys on rikostutkijan esteellisyydestä, syyttäjän esteellisyydestä sekä Raahen käräjäoikeuden tuomarin lainvastaisesta menettelystä.

Oikeudenkäymiskaari 16 luku (12.8.1960/362) Oikeudenkäyntiväitteistä (11.7.1997/690) 1 § (12.8.1960/362) Oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa, ja kaikki väitteet, mikäli mahdollista, yhdellä kertaa. (22.7.1991/1052)
3 §
(23.5.2003/381) Ratkaisuun, jolla asia oikeudenkäyntiväitteen johdosta jätetään tutkimatta, haetaan muutosta 25 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti valittamalla.

Tässä viimeisin vastaukseni Rovaniemen hovioikeudelle. Olen jo aikaisemmin tehnyt valituksen ja oikeudenkäynti väitteen sekä antanut lausuman Kovalaisen kirjoituksiin. Nyt odotan oikeudenmukaista suullistä käsittelyä asioille, joilla on ratkaiseva merkitys 14 vuotta kestäneessä oikeustaistelussani.

Rovaniemen hovioikeus
Valtakatu 10-12
96200 Rovaniemi

Vastaus lausumapyyntöön Diarinro R08/974
Raahen käräjäoikeuden ratkasiu 19.9.2008 nro 543

Valittajat
Mikko Kovalainen
Erkki Johannes Aho

Vastapuolet
Kihlakunnansyyttäjä Esa Mustonen
Mikko Kovalainen
Erkki Johannes Aho

Kiistän jyrkästi Kovalaisen vaatimukset ja vastustan kaikkia Kovalaisen esittämiä muutosvaatimuksia.
Turvaamistoimi on käsitelty jo aikaisemman oikeudenkäynnin yhteydessä Raahen käräjäoikeudessa. Raahen käräjäoikeus käsitteli asiaa torstaina 21.8.2008 valmisteluistunnossa ja hylkäsi varatuomari Mikko Kovalaisen vaatimukset hukkaamiskiellosta ja vakuustakavarikosta. Myös Kovalaisen vaatima Ahon mielentilatutkimus sai Raahen käräjäoikeudelta hylkäävän päätöksen. Raahen käräjäoikeus ei suostunut myöskään oikeuskäsittelyn siirtoon, jota varatuomari Mikko Kovalainen oli vaatinut. Varatuomari Mikko Kovalainen ei ilmestynyt valmisteluistuntoon lainkaan.

Kaiken lisäksi asiakokonaisuus on parasta aikaa Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä, jonne Mikko Kovalainen on lähettänyt myös aineistonsa 9.3. ja 11.3.2009. Rovaniemen hovioikeus on pyytänyt samassa asiassa lausumaa minulta, Erkki Aholta, samanaikaisesti. Oikeudenkäymiskaaren mukaan useat kanteet on käsiteltävä samassa oikeudenkäynnissä, jos ne johtuvat samasta perusteesta. Raahen käräjäoikeus ei voi ottaa asiaa tutkittavaksi, koska asiakokonaisuus on samanaikaisesti Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä.

Raahen käräjäoikeus on kuitenkin ilmoittanut minulle 8.4.2009, että turvaamistoimiasiassa järjestetään oikeudenistunto 7.5.2009 klo 10.00 Raahen käräjäoikeudessa Istuntosali Brahessa Sovionkatu 1:ssä. Kysymyksessä on sama asia kuin Rovaniemen hovioikeudessa on nyt käsittelyssä ja johon tämä vastaukseni liittyy.

Kiistämisen perusteet:
Raahenkäräjäoikeuden pätös 19.9.2008 R08/224 perustui tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan esteellisyyteen ja syyttäjän Esa Mustosen esteellisyyteen ja käräjätuomari Jyrki Määtän virheelliseen menettelyyn.

Katson, että Mikko Kovalainen käyttää tietoisesti väärin Suomen oikeusjärjestelmää ja aiheuttaa toiminnallaan yhteiskunnalle ja sen kansalaisille suurta taloudellista vahinkoa. Tällaisen toiminnan on mahdollistanut muun muassa Ylivieskan poliisi Raimo Ollila, joka toimi asiassa esteellisenä tutkinnanjohtajana. Katso
apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694

Mikko Kovalaisen oikeuslaitoksen väärinkäytön on mahdollistanut myös syyttäjä Esa Mustonen, joka toimi esteellisenä syyttäjänä edellisenä Raahen käräjäoikeudenistunnossa, jossa käsiteltiin Mikko Kovalaisen asiaa. Katso
Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

sekä selostus syyttäjän esteellisyydestä
Syyttäjän esteellisyys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Tutkinnanjohtajan ja syyttäjän esteellisyyteen vaikuttavat nämä asiat
PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Edellisessä istunnossa Mikko Kovalaisen oikeuslaitoksen väärinkäytön mahdollisti käräjätuomari Jyrki Määttä toiminnallaan. Katson, että hän toimi puolueellisesti ja esti minua ihmisoikeussopimuksen artiklan 1 d vastaisesti kuulustelemasta vastapuolen todistajaa. Katso 1 d kohta: d. oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat.Asian voi tarkistaa Raahen käräjäoikeuden todistajalausuntojen nauhoituksesta.

Pidän erikoisena sitä, että Mikko Kovalaisen todistajia kuultiin puhelimitse, mutta Erkki Ahon todistajia ei kuultu. Pidän erikoisena myös sitä, että Mikko Kovalaisen todistaja oli unohtanut mitä hänen piti sanoa ja Mikko Kovalainen kysyi puhelinkuulustelussa todistajalta, että "voinko auttaa?"Käräjäoikeuden tuomarin puolueellisuuden ja tarkoitushakuisuuden voi todistaa kolme oikeudenistunnossa läsnäollutta henkilöä. Käräjätuomari Jyrki Määttä jätti oikeudenkäyntiväittämäni käsittelemättä todeten ettei sillä ole menestymisen mahdollisuuksia. Menettely oli todella törkeää. Hän jätti myös Mikko Kovalaisen toimintaa koskevan todistusaineistoni asiassa huomioonottamatta. Katso
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/todistusaineistoni-raahen-krjoikeudessa.html

Hovioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentissa on säädetty, että hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille alioikeuksien valvonnassa tietoonsa tulleista seikoista, jotkasaattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatominnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuuden rikkomisesta varoituskeen tai saakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lain 45 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan myös tuomariin.

Katson, että Raahen käräjäoikeuden päätös on syntynyt monen rikokseksi epäiltävän teon kautta. Siksi Raahen käräjäoikeuden päätös on mitätön. Olen tuonut asiat esille oikeudenkäyntiväittämässäni, minkä Raahen käräjäoikeus jätti tietoisesti ja tarkoituksellisesti asiallisesti käsittelemättä. Koroston nyt, että tämä oikeudenkäyntiväittämä on käsiteltävä asianmukaisesti. Aineisto löytyy ilmoittamiltani nettisivuilta.

Kovalainen nimittelee minua kirjoituksessaan Osmo Anttalaisen rikoskumppaniksi. Tällainen nimittely täyttää minun oikeustajuni mukaan kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Kovalaisen kirjoitus on muutenkin erikoinen, kun hän kirjoittaa näin: "he kehuvat avoimesti osaamistaan, yhteistoimintaansa ja rohkeuttaan",.Tämä on täysin Kovalaisen mielikuvituksen tuottamaa tekstiä ja oikeudessa esitettynä Kovalaisella on todistustaakka asiassa. En voi hyväksyä tällaisia perättömiä lausumia oikeuskäsittelyssä.

Minun kirjoitukseni eivät ole mitään häväistyskirjoituksia vaan perustuvat pitävään todistusaineistoon. Haluan Rovaniemen hovioikeuteen suullisen käsittelyn jotta voin osoittaa asiakirjanäytöin ja todistajalausunnoin väittämäni todeksi.

Kovalainen väittää että Aho ja Anttalainen ovat tosiassa syyllistyneet törkeisiin rikoksiin ... Kovalaisella on todistustaakka asiassa, kun hän oikeuskäsittelyssä ilmoittaa henkilöiden syyllistyneen rikoksiin. Minulla taas on oikeus todistaa, että kirjoituksissani esittämät asiat ovat totta.

Kovalainen kirjoittaa, että taustalta löytyy eräs jo aikaa sitten tamperelaistunut v. 39 syntynyt "lady", joka on saanut veljineen vankeustuomion lukuisista törkeistä herjauksista ja vääristä ilmiannoista. Kovalainen ei ole esittänyt väitteilleen mitään todistusaineistoa.
Kysymyksessä on Aino Jääskeläinen Tampereelta. Aino Jääskeläinen voi olla todistajana Rovaniemen hovioikeuden suullisessa istunnossa ja todistaa Mikko Kovalaisen väitteen vääräksi. On syytä epäillä, että Mikko Kovalaisen väittämät todetaan oikeudessa annetuksi vääräksi lausumaksi. Minulla on oikeus todistaa Mikko Kovalaisen lausuma vääräksi.

Mikko Kovalainen kirjoittaa kalankasvatusyrittäjästä, joka on tuomittu jo n. 10 vuotta sitten Kovalaiseen kohdistuneesta vastoin parempaa tietoa tehdystä perättömästä ilmiannosta avustajineen.
Olen selvittänyt erittäin perusteellisesti tämän kalankasvattajan Paavo Heikkisen oikeustapausta ja voin todistaa, että Paavo Heikkinen on joutunut rikosten kohteeksi ja Paavo Heikkisen tuomio on näinollen väärä. Tämä on koko oikeusjutun ydinasia. Siksi vaadin, että Rovaniemen hovioikeus järjestää suullisen käsittelyn, jossa keskeisenä osan on juuri tämä asia. Minä esitän kirjallisen todistusaineiston asioista ja oikeus kuulee myös todistajalausunnot asiassa.

Voin todistaa, että Paavo Heikkinen on joutunut rikosten kohteeksi, koska poliisi ja muut viranomaiset ovat laiminlyöneet tehtävänsä rikosten tutkinnassa.

Koska Mikko Kovalainen esittää erikoisia väitteitä sisaruskaksikosta, niin kutsutaan heidät todistajaksi suulliseen oikeuskäsittelyyn kuten olen jo aikaisemmin nimennyt.
Koska Kovalaisella on kiire oikeuskäsittelyllä niin voin ilmoittaa, että tässä tilanteessa minä yhdyn Kovalaisen näkemykseen. Rovaniemen hovioikeuden suullinen käsittely on saatava aikaan niin nopeasti kuin käytännössä on mahdollista.

Koska Mikko Kovalainen kirjoittaa, että "heiltä ei saada perityksi korvauksi"... kun heillä on mittava määrä maksuvelvoitteita ulosotossa - Aholta rikostuomioiden kera! Kun Kovalainen esittää tällaisen väitteen niin esittämäni oikeudenkäyntiväite on käsiteltävä Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä erittäin tarkasti, koska minä pystyn todistamaan, että oikeuksien päätökset perustuvat syyttäjä Sulo Heiskarin ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan sekä muiden henkilöiden rikolliseen toimintaan. Kysymyksessä on siis vuorenvarmasti eri oikeusasteiden väärät päätökset, joista olen saanut kärsiä jo 14 vuoden ajan.

Kovalaisella on todistustaakka kirjoituksestaan, jossa hän väittää "Tämänkin johdosta he tekevät häväistyskirjoituksiaan täysin estoitta - ja vielä itse ja yllyttäjät kehuvat niitä."
Kysymys ei ole häväistyskirjoituksista, vaan tosiasioiden kertomisesta, jotka minulla on oikeus todistaa oikeaksi oikeudenistunnossa.

Vastustan jyrkästi Kovalaisen vaatimuksia, joissa hän vaatii
1. riittävän suurella sakon uhalla kieltää Ahon ylläpitämästä em rikollisia internetsivustoja ja
2. määrätä hänet riittävän suurella sakon uhalla poistamaan ne sekä
3. valvoittaa Aho korvaamaan tästä hakemuksesta aiheutuneet kulut kahdella tuhannella kahdellasalla (2.200,00) eurolla, laillisine korkoineen.

Jos Kovalainen pyytää korvausta, niin hänen on ilman muuta esitettävä vastavakuus.
Katson, että minulla on oikeus todistaa kaikki kirjoittamani asiat todeksi. Sitä varten asia on nyt Rovaniemen hovoikeuden käsittelyssä ja siksi on ehdottoman välttämätöntä, että asiassa järjestetään mahdollisimman pian suullinen käsittely.

Tätä vaatimusta tukevat myös uudet eri poliisien tekemät tietoiset väärät päätökset eli juuri Oulun KRP:n päällikön Leila Melanderin tekemä päätös 21.11.2008 2400/S/10357/08 ja rikosylikonstaapeli Seppo Sipola on 20.3.2009 tekemä esitutkintapäätös 8570/S/719/09. Ilmoitan muista mahdollisista vääristä päätöksistä suullisessa oikeuskäsittelyssä, jossa vaadin, että saan todistaa ne vääriksi asiakirjannäytöin ja todistajalausunnoin.

Pääkäsittelyssä on kuultava seuraavia todistajia
Seppo Heikkinen, joka todistaa, että hän ei ole antanut yhtään avointa asianajovaltakirjaa varatuomari Mikko Kovalaiselle ja lisäksi hän todistaa, että hänen nimensä on väärennetty vakuutushakemukseen, jolla on haettu vahinkonkorvauksia. Hakemuksen ovat laatineet nimismies Vesa Juntunen ja Lauri Heikkinen. On syytä epäillä vakuutuspetosta. Lauri Heikkinen on kirjallisesti tunnustanut, että hän asensi putket väärin ja siksi poikast kuolivat.

Oulun oikeudenkäynnissä oli kysymys juuri näistä vahingoista, johon oikeudenkäyntiin Mikko Kovalainen haastoi väärät vastaajat, koska todellinen syyllinen asioille oli Lauri Heikkinen, joka teki yhdessä nimismies Vesa Juntusen kanssa vakuutuspetokseksi epäiltävän teon, koska väärensivät hakemukseen Seppo Heikkisen nimen ja pitivät vakuutuskorvaukset itsellään.

Paavo Heikkinen, joka todistaa, että Mikko Kovalainen rahasti häneltä ja vakuutusyhtiöltä samoista asioista eli on syytä epäillä, että Mikko Kovalainen teki vakuutuspetoksia. Asioista on myös kirjallinen todistusaineisto.

Pentti Heikkinen , joka todistaa Raahen käräjäoikeuden tuomarin Jyrki Määtän puolueellisen toiminnan. Pentti Heikkinen todistaa myös Kovalaisen kaksoisrahastuksen sekä asioiden viemisen oikeuteen Paavo Heikkisen tietämättä. Oikeuden päätös oli, että varatuomari Kovalainen on haastanut väärät henkilöt oikeuteen. Kysymys oli siis luottamusmiesaseman väärinkäytöstä ja tällä tavalla Kovalainen hankki itselleen rahastettavaa ja pääsi tekemään myös kaksoisrahastustaan.

Pentti Heikkinen todistaa myös sen, että käräjätuomari Jyrki Määttä esti Erkki Ahoa kuulemasta Kovalaisen todistajaa. Kuuleminenhan olisi paljastanut Mikko Kovalaisen rikollisen toiminnan.

Kaisa Suomalainen, joka todistaa miten Mikko Kovalainen on käyttänyt luottamusmiesasemaansa väärin ja väärentänyt nimiä asiakirjoihin.

Heli Wikström, joka todistaa miten Kovalainen on käyttänyt luottamusmiesasemaansa väärin ja väärentänyt nimi asiakirjoihin.

Aino Jääskeläinen todistaa miten Mikko Kovalainen on käyttänyt luottamusmiesasemaa väärin ja väärentänyt nimiä asiakirjoihin. Lisäksi hän todistaa Kovalaisen muutkin hänestä esittämät väitteet vääriksi.

Alpo Ylitalo, joka todistaa Raahen käräjäoikeuden tuomarin Jyrki Määtän puolueellisen toiminnan sekä sen, että käräjätuomari esti Erkki Ahoa kuulustelmasta vastapuolen eli Mikko Kovalaisen todistajaa.

Olli Puolitaival, joka todistaa Raahen käräjäoikeuden tuomarin Jyrki Määtän puolueellisen toiminnan sekä sen, että käräjätuomari esti Erkki Ahoa kuulustelemasta vastapuolen eli Mikko Kovalaisen todistajaa.

Oikeudenkäyntiväittämän osalta kuullaan Heino Virtaa, joka todistaa, että kauppakirjojen allekrjoitustilaisuudessa ei ollut kaupanvahvistaja Sulo Heiskari paikalla eikä myöskään kaupanvahvistajan todistajaksi merkitty Arto Ranta-Ylitalo. Heino Virta todistaa myös miten kauppaa sisältyy törkeä petos, kun kaupateossa salattiin n. 48 miljoonan pantattu omaisuus eikä myyjät esittäneet kauppakirjojen allekirjoituksen yhteydessä pantinhaltijan kirjallista suostumusta pantin myymiseen. Myös tilauskanta ilmoitettiin 15 miljoonaa markkaa todellista suuremmaksi. Kaupanvahvistajaksi merkitty syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut kaikissa asiaa koskevissa oikeudenkäynneissä syyttäjänä.

Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ollut kaupanvahvistajan kutsumana todistajana Oulussa paikalla, kun kiinteistöjen kauppakirjat on allekirjoitettu. Kauppakirja on siis mitätön.
Ilmoitan ko. henkilöiden yhteystiedot ensitilassa eli heti pääsiäisen 2009 jälkeen.

Henkiöiden kuuleminen on tarpeen sen takia, että voin todistaa väitteeni oikeaksi ja kirjoitukseni todeksi ja siksi että oikeudenmukainen oikeudenkäynti toteutuu.

Vaadin tämän vastineen tekemisestä 1200 euron korvausta Mikko Kovalaiselta.

Kalajoella 09.04.2009 Erkki Aho, Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

perjantai 10. huhtikuuta 2009

Trukki romutettiin omistajan tietämättä










Kuva tutkintakertomuksesta

Rikosylikonstaapeli Harri Rahkola on ollut mukana tutkimassa PR-talojen konkurssivyyhteä ja myös varatuomari Mikko Kovalaisen asioita. Hän ei ole löytänyt niissä mitään rikoksia. Nyt rikosylikonstaapeli Harri Rahkola on tehnyt "trukkiasiassa" 8.3.2009 päätöksen 6870/R/2810/08. Päätöksessä lukee: ei rikosta.

Tapaus on seuraava: Rautiolaisella miehellä on ollut Kalajoen satamassa kaasukäyttöinen Clark-merkkinen n. 6000-7000 kg painava trukki, jonka hän on ostanut Pietarsaaresta Tominimi Laatupuulta n. 20 vuotta sitten. Hän on maksanut trukista useita kymmeniä tuhansia markkoja. Tällä trukilla purettiin ja lastattiin puutavararekkojen lasteja ja suoritetiin muita isompaa trukkia vaativia toimenpiteitä. Satamassa työnantajana on ollut muun muassa Vetelin Veistosaha n. 8 vuotta sitten. Trukki on ollut satamassa odottamassa työsuorituksia. Neljä vuotta sitten Veikko Perttula on siirtänyt rautiolaisen miehen Clark-merkkisen trukin satama-alueen itäkulmaan pois rakennustöiden edestä. Trukki oli kadonnut satamasta ilman rautiolaisen lupaa ja tämän tietämättä. Rautiolainen vaatii nyt trukin hintaa n. 5000 - 10 000 euroa korvattavaksi.

Tutkintailmoituksen mukaan eräältä huolintaliikkeeltä löytyy Kuusankoski Oy:n vastaanottoilmoitus nro 1705574, mikä on kirjattu 2.5.2006. Vastaanottoilmoituksessa nimike trukki (leikattavaa rautaa) 1100 kg a`hinta 0,056, yhteensä 61.60 euroa. Tutkintaselostuksen mukaan huolintaliikkeen tomitusjohtaja ilmoittaa, että siivouskehotus oli tullut Kalajoen kaupungilta/Aulis Aholta. Huolintaliikkeellä ei ole ollut mitään tietoa kuka trukin omistaja on ollut.

Tutkintailmoituksen mukaan Kalajoen kaupunki/Aulis Aho ilmoittaa, että vuonna 2006 satama-alueella purettiin vanhoja katoksia ja siivottiin ympäristöä. Aulis Ahon mukaan toimeksiantoa trukin siivoamiseksi pois alueelta ei ole tullut Kalajoen kaupungin taholta vuoden 2006 toukokuussa. Aulis Ahon mukaan trukin on siirtänyt Kuusankoski Oy:lle Kalajoen Huolinta Oy.

Erkin kommentti: Kiistaton tosiasia on, että huolintaliike on tositteen mukaan vienyt 6000 - 7000 kg painavan Clark-merkkisen trukin Kuusankoski Oy:lle romutettavaksi ja saanut 1100 kg:sta korvauksen 61,60 euroa. Kalajoen kaupunki ei ole Aulis Ahon mukaan antanut määräystä viedä trukkia romutettavaksi. Aulis Ahon kertomuksessa on virheellisesti mainittu Kalajoen Huolinta Oy, vaikka hän tarkoittaa toisennimistä huolintaliikettä. Huolintaliikkeen toimitusjohtaja väittää, että siivouskehotus on tullut Aulis Aholta. Todistustaakka asiassa on huolintaliikkeen toimitusjohtajalla.

Jos Kalajoen kaupunki olisi katsonut, että trukki pitää siirtää pois satama-alueelta , niin Kalajoen kaupungin olisi pitänyt antaa rautiolaiselle miehelle siirtokehotus asiassa. Tällaista siirtokehotusta ei ole annettu. Jos siirtokehotus olisi annettu eikä rautiolainen trukinomistaja olisi noudattunut kehotusta, niin Kalajoen kaupungilla olisi ollut mahdollisuus ja oikeus siirtää trukki pois satama-alueelta sekä ilmoittaa siirrosta trukinomiastajalle ja samalla laskuttaa siirtokustannukset rautiolaiselle miehelle. Nyt tällaista prosessia ei ole käyty.
Todistustaakka on nyt huolintaliikkeellä.. Kenen toimeksiannosta rautiolaisen trukki on siirretty romutettavaksi? Jos toimeksiantajaa ei löydy niin huolintaliike on vastuussa asiassa ja on korvausvelvollinen asiassa.

Mitä laki sanoo?

Esitutkintalain 4 § (27.6.2003/645) mukaan
Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.

Rautiolainen mies on vaatinut trukin arvoa korvattavaksi. Siksi tutkinta olisi pitänyt suorittaa.
Esitutkintalain 5 §:n mukaan Yleiset periaatteet 5 § (11.7.1997/692)
Esitutkinnassa selvitetään:
1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

Rikoslaki 28 luku 1 § (24.8.1990/769)
Varkaus
Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Yritys on rangaistava.

15 luku 11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Rikoslaki 40 luku 7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,
hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Rikoslaki 40 luku 10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen päätös

VASTAUS
15.04.2009 Dnro OKV/509/1/2009

KANTELU
Arvostelette oikeuskanslerille 9.4.2009 toimittamassanne kirjoituksessa rikosylikonstaapeli
Harri Rahkolan esitutkinnan päätöstä 6.3.2009 asiassa 6870/R/2810/08.

SELVITYS
Oikeuskanslerinvirastoon on hankittu jäljennös 6.3.2009 päivätystä esitutkinnan päätöksestä
Ylivieskan poliisilaitoksen asiassa 6870/R/2810/08.

RATKAISU
Perustuslain 108 § 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tulee muun ohessa valvoa, että viranomaiset sekä virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeuskansleri ei voi puuttua viranomaisten toimi- ja harkintavaltansa rajoissa tapahtuvaan päätöksentekoon.
Yllä yksilöidyn oikeuskanslerinvirastoon hankitun asiakirjamateriaalin perusteella en ole havainnut kantelunne kohteena olevassa esitutkinnan päätöksessä oikeuskanslerin toimenpiteitä
edellyttävää lainvastaista viranomaismenettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä. Ylivieskan
poliisilaitos on käsitykseni mukaan menetellyt asiassa sille esitutkintalain nojalla kuuluvan
harkintavallan rajoissa.
Kirjoituksenne ei anna minulle aihetta toimenpiteisiin.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Outi Lehvä

Mielestäni apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen päätös osoittaa Suomen laillisuusvalvonnan todellisen tilan. Lähetän tämän esimerkin tiedoksi ja toimenpiteitä varten eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, joka valvoo laillisuusvalvojien toimintaa, oikeusministeri Tuija Braxille, jonka vastuualueeseen oikeushallinto Suomessa kuuluu sekä tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Myös Suomen kansa voi tehdä omat päätelmänsä laillisuusvalvojan toiminnasta, jota se verovaroilla ylläpitää. Tiedotusvälineiden tulisi toimia vallan vahtikoirina. Siksi tieto menee myös johtaville tiedostusvälineille.

tiistai 7. huhtikuuta 2009

Poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja




Asian sisäinen siirto

Minulle on toimitettu asiakirja SMDno/2008/79, jonka perusteella voi epäillä poliisin suojelevan poliisin rikolliseksi epäiltäviä toimia. Minun oikeustajuni mukaan kysymys on selkeistä poliisin virkavirheistä, joiden tutkinta olisi pitänyt suoraan saattaa valtakunnansyyttäjäviraston tutkittavaksi. On syytä epäillä, että Ylivieskan poliisi Raimo Ollila ja entinen Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti ovat syyllistyneet virkavelvollisuuksien laiminlyömiseen ympäristörikoksen tutkinnassa. Näitä poliisin kollegiaalinen suojelujärjestelmä suojelee aina korkeinta poliisijohtoa myöten. Sellainen vaikutelma syntyy kun lukee poliisiylitarkstaja Arto Hankilanojan päätöstä 25.3.2009 SMDno/2008/79. Miksi asioita ei viedä suoraan valtakunnansyyttäjäviraston tutkittavaksi, koska on syytä epäillä poliisien syyllistyneen rikolliseen toimintaan?

Katso juttuun liittyvä kirjoitus
Raimo Ollilan toimet jälleen tutkinnan kohteena
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/raimo-ollilan-toimet-jlleen-tutkinnan.html

maanantai 6. huhtikuuta 2009

Rikosylikonstaapeli Seppo Sipola



Rikosylikonstaapeli Seppo Sipola on 20.3.2009 tehnyt esitutkintapäätöksen 8570/S/719/09. Sen mukaan tutkintapyynnössä esille tulleet mahdolliset muut rikokset ovat jo kaikilta osiltaan syyteoikeudeltaan vanhentuneet.

Kun tein asiasta tutkintapyynnön niin pyysin KRP:n talousrikosyksikön päällikköä Tapio Kalliokoskea siirtämään asian käsittelyn syyttäjälle, koska kysymyksessä on poliisirikokset. En hyväksynyt, että esimerkiksi Suomussalmen poliisi olisi tutkinut omia mahdollisia rikoksiaan. Tapio Kalliokoski on siirtänyt nyt asian Kajaanin poliisille Seppo Sipolalle, joka mielestäni suojelee rikoksentekijöitä, jotka ovat aiheuttaneet valtavaa taloudellista vahinkoa toimillaan.
Suomen valtio on joka tapauksessa korvausvelvollinen, kun poliisiviranomaiset ovat suojelleet rikollisia ja peitelleet rikoksia jättämällä rikokset aikanaan tutkimatta ja syylliset vastuuseen saattamatta. Pyydän valtakunnansyyttäjävirastoa tutkimaan sekä rikosylikonstaapeli Seppo Sipolan tutkimattajättämispäätöksen 8570/S/719/09 sekä hänen tutkittavakseen siirretyn tutkintapyynnön, jossa keskeisessä roolissa tutkinnankohteina ovat poliisiviranomaiset.

Tässä selvennystä asiaan:

Tiedoksi oikeuskanslerinvirasto, eduskunnan perustuslakivaliokunta ja sisäministeriön poliisiosasto sekä poliisiylijohtaja Mikko Paatero sekä Seppo Sipola

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen











Kiitän Teitä vastauksesta 26.3.2009 Dnro OKV/145/1/2008. Olette tehneet oikeat ratkaisut asiassa R08/1832. Korkeimman oikeuden päätösten osalta toteatte aivan oikein, että perustuslain 3 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Oikeuskansleri ei voi muuttaa tai purkaa tuomioistuinten päätöksiä eikä muutoinkaan näiden toimi- ja harkintavaltansa rajoissa tekemiin toimenpiteisiin. Kirjoitatte ratkaisussanne myös näin:

Olen perehtynyt arvostelemaanne korkeimman oikeuden päätökseen. Käsitykseni mukaan se
on asianmukaisesti perusteltu. Minulla ei ole laillisuusvalvonnallisia perusteita epäillä, että
korkein oikeus olisi ylittänyt harkintavaltansa tai muuten menetellyt lainvastaisesti päätöstä
tehdessään. Näin ollen kantelunne ei tältä osin anna aihetta toimenpiteisiini.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Tom Smeds

Arvoisa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, Teidän tehtävänne on valvoa, että tuomioistuimet noudattavat lakia. Teidän tehtävänä on tehdä ratkaisut lain perusteella eikä oman käsityksenne perusteella. Tässä ovat ne lakipykälät, joiden perusteella voitte valvoa korkeimman oikeuden tuomareiden toiminnan lainmukaisuutta. Siihen Teitä velvoittaa Suomen perustuslaki, oikeudenkäymiskaari, Euroopan Ihmisoikeussopimus ja EIT:n ratkaisut. Tässä lueteltuina Teitä velvoittavat lait ja pykälät.

Suomen perustuslai 108 §

Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävät

Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.
Oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.

Suomen perustuslain 21 §:n oikeusturva mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Oikeudenkäymsikaaren 24 luvun 4 §:n ja rikoslain 4 §:n 1 momentin mukaan tuomio on perusteltava. EIS: 6 artiklasta ilmenee oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Perusteluvalvollisuus ei suoranaisesti ilmene artiklan sisällöstä, mutta sitä on tulkittu ihmioikeustuomioistuimen oikeuskäsittelyssä siten, että myös tuomioiden perustelut on ilmoitettava. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen mukaan oikeuden päätökset on perusteltava.
Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Seikat tarkoittavat näissä lainkohdissa tuomioistuimen ratkaisun perusteena olevia oikeustosiseikkoja. Tuomioistuimen on lainkohdan mukaan selostettava myös näyttökysymyksestä tekemänsä ratkaisu ja perusteltava se. Kun tuomioistuimen ratkaisu on useimmiten ensisijaisesti vastaus asiaosaisten jutun käsittelyn aikana esille tuomioon vaatimuksiin ja niiden perusteisiin, on perustelutkin kirjoitettava ottaen huomioon nämä asiaosaisten tarpeet.
Tuomioistuimen ratkaisun on siis annettava vastaus asianosaisten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Varsinkin hävinneen asiaosaisen kannalta on tärkeää tietää, mitkä seikat on arvioitu niin merkittäviksi, että tuomioistuin on päätynyt hänelle kielteiseen lopputulokseen. Kun tuomio on asianmukaisesti perustelut, hävinnyt asiaosainen pystyy ehkä paremmin hyväksymään tuomioistuimen tekemän ratkaisun. Nykyisen ajattelutavan mukaan tuomioissa ei ole tärkeää vain lopputulos vaan myös ne syyt, joilla tuomioistuin on päätynyt ratkaisuunsa eli ratkaisun perusteleminen. Tuomion perusteleminen on katsottu altistavan tuomioistuimet arvovallan menettämisen uhalle, sillä perustelujen julkituominen mahdollistaa myös tuomion arvostelemisen. Jos lopputulokseen johtaneita syitä ei tuoda julki, arvosteleminen on mahdotonta. Tuomioiden perusteleminen kaikissa oikeusasteissa on itsestään selvyys.

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatominnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuuden rikkomisesta varoituskeen tai saakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen tosielle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lain 45 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan myös tuomariin.

Oikeudenkäymiskaaren 12 §:n mukaan jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Pyydän Teitä ryhtymään toimenpiteisiin myös tämän asian johdosta:
Korkeimman oikeuden jäsen Lauri Lehtimaja
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/korkeimman-oikeuden-jasen-lauri.html
Tiedoksi Korkeimman oikeuden presidentti Pauline Koskelo ja eduskunnan perustuslakivaliokunta