keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Tuulikki Mylly - rikollisten renki



From: Erkki Aho
Sent: Wednesday, December 18, 2013 9:18 AM
Subject: tuulikki mylly rikollisten renki
 
Tuulikki Mylly – rikollisten renki
Suomen perustuslain 15 §:n mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslain 21 §:n mukaan Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Minä en ole saanut asioita esteettömään rikostutkintaan enkä oikeudenmukaiseen oikeuskäsittelyyn johtuen siitä, ettei poliisi tutki, eikä syyttäjä syytä, eikä eri oikeusasteet ota todistusaineistoa vastaan. Laillisuusvalvojat eivät näe asioissa mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.

Meillä on uskovaiset ja ministerivalan vannoneet ministerit Päivi Räsänen ja Anna-Maja Henriksson, jotka hyväksyvät ja joiden siunauksella tätä rikollista toimintaa Suomessa harjoitetaan. Katso
Arvoisat ministerit
Poliisi on Suomessa täysin rikollisten käsissä ja eräiden tietojen mukaan kokoomuslaisten miehittämä. Katso
Pitäisikö poliisiylijohtaja Mikko Paateron erota
Laillisuusvalvonta on Suomessa kansalaisten pettämistä varovaroilla ja virkavastuulla. Laillisuusvalvojille tehdyistä kanteluista vain muutama promille aiheuttaa huomatuksen vastaisen varalle. Ei anna aihetta päätökset loukkaavat kansalaisten oikeusturvaa ja toiminnallaan laillisuusvalvojat loukkaavat törkesäti kansalaisten oikeusturvaa ja perusoikeuksia. Katso
Rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa
Siitä huolimatta korkein oikeus ei pura vääriä päätöksiä ja ulosottomiehet perivät väärien päätösten (rikolliset tunnustaneet rikoksensa) perusteella aikaansaatuja oikeudenkäyntikuluja ja rikollisten väärillä oikeudenpäätöksillä aikaansaamia ”vahingonkorvauksia”.
Rikoslain 15 luvun 11 §:n mukaan joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Rikoslain 15 luvun 10 §:ssä käistellään Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämistä.
Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Ulosottomiehillä ei ole ainoastaan oikeus vaan velvollisuus kieltäytyä perimästä ulosotossa rikoksilla aikaansaatuja saatavia. Heillä on lain mukaan velvollisuus kieltäytyä perimästä rikoksilla aikaansaatuja saatavia ja heillä on velvollisuus ilmoittaa rikoksista asianomaisille viranomaiselle. Valitettavasti minun on syytä epäillä Tuulikki Myllyä ja hänen esimiehiään perustuslain vastaisesta toiminnasta ja samalla myös rikoslain vastaisesta toiminnasta.
Kalajoella 18.12.2013
Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuutettu 

torstai 12. joulukuuta 2013

Arvoisat ministerit



From: Erkki Aho
Sent: Thursday, December 12, 2013 6:20 PM
Subject: Arvoisat ministerit
Arvoisat ministerit,

Olette uskonnollisen vakaumuksen omaavia ja ministerin valan vannoneita henkilöitä, onko Teillä omaatuntoa ollenkaan?
Pidättekö oikeana poliisiylijohtaja Mikko Paateron toimintaa oikeana ja hyväksyttävänä? Paatero ei ole reagoinut asioihin millään tavalla. Miksi ei?

Ketkä ovat todelliset syylliset asioissani?

Jumalisjärven Lohi ay ja Emajoen Lohi Oy – nimismies Vesa Juntunen ja varatuomari Mikko Kovalainen
Pitäiskö poliisijohtaja Mikko Paateron erota?

Valehtelitteko Te minulle päin naamaa?

Onko Suomi oikeusvaltio?

Jos ministerit, joiden vastuualueella tapahtuu tällaista rikollista toimintaa, eivät reagoi asioihin, niin silloin heidän minun mielestäni tulee vetää omat johtopäätökset asioista ja jättää eroanomukset. Kaikesta huolimatta: Hyvää Joulua!

Kalajoella 12.12.2013
Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsen ( 7.s kausi)

torstai 28. marraskuuta 2013

Havaintoja Magneettimedian oikeudenkäynnistä




Magneettimedia on J. Kärkkäisen kustantama ilmaisjakelulehti, jota jaetaan Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä noin 366 500 talouteen. Vuonna 2012 sekä yksityishenkilö että juutalaisseurakunnat ovat jättäneet Magneettimedian kirjoituksista tutkintapyynnön. Juutalaisseurakuntien keskusneuvosto on pitänyt lehden kannanottoja rasistisina.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske päätti 30. toukokuuta 2013 nostaa syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Magneettimedian edustajaa vastaan ja sen kustantajaa vastaan, jolla on ollut mahdollisuus vaikuttaa julkaisemiseen. Kirjoitukset julkaistiin elokuussa 2012 ja helmikuussa 2013.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske nosti niiden perusteella syytteen Kärkkäistä vastaan, sillä hänen mielestään niissä solvattiin ja paneteltiin juutalaisia kansanryhmänä. Kärkkäinen oli vastuussa kirjoitusten julkaisemisesta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ei ajanut syytettä Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa vaan tehtävästä vastasi Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto. Yhteisösakkovaatimus oli ainutlaatuinen. Suomessa ei ole aiemmin vaadittu yhteisösakkoa sananvapausrikoksen perusteella. Sitä haetaan yleensä ympäristö-, työturvallisuus- ja talousrikoksista.
Magneettimediassa julkaistujen juutalaiskirjoituksia käsiteltiin Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa 30.09.2013.Syyttäjä Ilpo Lehto vaati Magneettimedian päätoimittajalle Juha Kärkkäiselle ehdollista vankeutta lehdessä julkaistujen juutalaiskirjoitusten takia.
Syyttäjän Ilpo Lehdon mukaan tietyissä Magneettimedian kirjoituksissa on loukattu juutalaisia, ja kyse on laajamittaisesta kampanjasta. Syyttäjä Ilpo Lehto katsoi, että teksteissä oli yhtymäkohtia kansallissosialistiseen juutalaisvastaiseen propagandaan. Lisäksi syyttäjä Ilpo Lehto vaati lehteä kustantavalle tavarataloyhtiö J. Kärkkäiselle 90 000 euron yhteisösakkoa.
Oikeuden puheenjohtajana toimi laamanni Juha Tervo ja oikeuden muina jäseninä käräjätuomarit Heikki Sneck ja Jyrki Määttä.

Mitä on kiihotus kansanryhmää vastaaan?

Kiihotus kansanryhmää vastaan on puhetta tai kirjoitusta, jonka tarkoitus on halventaa tai pelotella kansanryhmää tai lietsoa väkivaltaista tai syrjivää toimintaa kansanryhmää kohtaan.
http://www.halla-aho.com/scripta/kiihottamisesta_ja_kansainvalisista_sitoumuksista.html

Miten asia määritellään Suomen laissa?

Suomessa rikoslaki (13.5.2011/511) määrittelee kiihottamisen kansanryhmää vastaan:
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan,panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammautumisen perusteella taikka niihi rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Solvausta ja panettelua ei sinänsä laissa määritellä.
Mielestäni kiihottamin kansanryhmää vastaan oikeudenkäynti muistuttaa Hannu Salaman Juhannustansseista käytyä oikeudenkäyntiä.
Hannu Salama lukee Juhannustansseja
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/hannu_salama_lukee_juhannustansseja_51413.html#media=51416
Kuka on apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske?

Jorma Kalske – korruption isä
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/96

Lainaus toimittaja Mikko Niskasaaren blogista

Kaikissa tapauksissa apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske väitti poliisien ja syyttäjien toimineen moitteettomasti. Kaikissa tapauksissa, käyttäen virka-asemaansa törkeästi väärin Kalske esti esitutkinnat. Samaan rikokseen syyllistyivät myös ne valtionsyyttäjät, jotka esittelivät Kalskeen päätökset.
Myös useimmista noista Kalskeen päätöksistä jätettiin rikosilmoitus. Niiden tutkinnan estivät korkeassa asemassa olevat poliisimiehet. Niin yksinkertaista se on.
Yksikään edellä luetelluista Kalskeen rikoksista ei ole vanhentunut. Eivät myöskään poliisien rikokset, joskin pari heistä, entinen poliisiylijohtaja Markku Salminen ja poliisijohtaja Jouni Välkki ovat jo rikosoikeuden tavoittamattomissa.
Tässä blogikirjoitus kokonaisuudessaan:
http://www.mikkoniskasaari.fi/node/174

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske – oikeusvaltio Suomi vuonna 2011
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2011/12/apuaisvaltakunnansyyttaja-jorma-kalske.html
10 vuotta ehdotonta vankeutta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2009/09/10-vuotta-ehdotonta-vankeutta.html

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske kieltäytyi tulemasta todistajaksi Erkki Ahon oikeudenkäyntiin. Menettely on vastoin lakia.

Laki syyttäjistä ja syyttäjän esteellisyydestä (12 §) sanoo näin
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/1997/19970199

Kuka on käräjätuomari Heikki Sneck?

Onko käräjätuomari Heikki Snekck enemmän kuin kusessa?
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/04/onko-karajatuomari-heikki-sneck-enemman.html

Järkyttävä oikeudenkäyntivirhe
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2011/05/jarkyttava-oikeudenkayntivirhe-asiassa.html

Kuulemisasia
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2011/05/kuulemisasia.html

Oikeustaistelu jatkuu
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2011/05/oikeustaistelu-jatkuu.html

Pasi Markus Leinonen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2011/06/pasi-markus-leinonen.html
Käräjätuomari Heikki Sneck oli aikanaan käräjätuomarina Ylitalon Veneiden konkurssiasiassa. Oikeusministeriö maksoi oikeusministeri Johannes Koskisen allekirjoittamalla salaisella sopimuksella lähes 2 miljoonaa markkaa Ylitalon Veneiden vastuulliselle henkilölle aiheutetusta vahingosta. Salaisen sopimuksen ehtona oli, että asiasta ei nosteta oikeusjuttuja.

Kuka on käräjätuomari Jyrki Määttä?

Selvityspyyntö oikeuskanslerille
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/02/selvityspyynto-oikeuskansleri-jaakko.html

Käräjätuomari Jyrki Määttä esti Erkki Ahoa esittämästä vastinetta esteellisen syyttäjän Esa Mustosen kanteeseen oikeudenkäynnissä. Lisäksi hän esti Erkki Ahoa kuulustelemasta vastapuolen todistaja Kalervo Savolaista. Menettely on vastoin EU:n Ihmisoikeussopimusta. Lisäksi käräjätuomari Jyrki Määttä antoi väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle samoin syyttäjä Esa Mustonen ja varatuomari Mikko Kovalainen. Oikeuden kuulustelunauhat todistavat asian kolme todistajan lisäksi.

Normaali järjellä ajateltuna Magneettimedian oikeudenkäynnissä apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen esteellisyys on ilmeinen. Myös käräjätuomareiden Heikki Sneckin ja Jyrki Määtän esteellisyys on ilmeinen, koska heitä on syytä epäillä törkeistä rikoksista. Myös syyttäjä Ilpo Lehdon osalta löytynee sellaista aineistoa Erkki Aholta ja Heino Virralta, joiden perusteella syyttäjä Ilpo Lehdon esteellisyys on ilmeinen. Asia liittyy PR-talojen konkurssivyyhden käsittelyyn. Katso

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2013/10/onko-suomi-oikeusvaltio.html

Mielestäni Magneetimedian oikeudenkäynti on mafian ajojahtia. Tämä on oikeusvaltio Suomi.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Pitäisikö poliisiylijohtaja Mikko Paateron erota?



Arvostan suuresti, että poliisiylijohtaja Mikko Paaterolla oli aikaa tavata minut. Silloin kävimme läpi yhden tunnin aikana melkoisen rikosvyyhden ja poliisiylijohtaja Mikko Paatero totesi, että hän antaa asiat poliisihallituksen lakimiesten selvitettäväksi.
Tässä selostus tapaamisesta:

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on puolustanut televisiossa lukuisia kertoja poliiseja ja heidän rehellisyyttään. Olen tuntenut myötähäpeää poliisiylijohtajan lausuntojen takia.

Olen kääntynyt poliisiylijohtaja Mikko Paateron puoleen lukuisia kertoja, mutta mitään ei ole tapahtunut

Rikostutkintapyyntö Jonny Paanasen toiminnasta

Rikoskomisario Jonny Paanasen vastaus

Natura ym. rikokset tutkintaan

Rikostutkintapyyntö valtipetoksesta

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Mitä seurauksia oli tapaamisesta?

Poliisihallituksen tutkijat kieltäytyivät tutkimasta rikoksia. He siis suojelivat rikoslain vastaisesti rikollisia. Jouduin tekemään kantelun asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asian esittelijän Helena Rahkon toiminta herätti minussa ristiriitaisia tunteita. Katso

Kantelun täydennys

Selostus käynnistä esittelijä Helena Rahkon luona

Poliisijohtaja Sauli Kuha kieltäytyy edelleenkin vastaamasta minulle eikä Mikko Paaterokaan näytä saaneen poliisijohtaja Sauli Kuhaa noudattamaan lakia.



Myös korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ei vastaa minulle, vaikka laki niin edellyttää



Myös oikeuskansleri vaikenee

Minulta peritään yli 60 000 euroa ulosotteteitse rikoksista ja niistä aiheutuneista oikeudenkäynnistä. Rikolliset ovat tunnustaneet rikoksensa, mutta minä syyttömänä joudun kärsimään asiasta valtavat taloudelliset tappiot. Eduskunnan oikeusasiamiehen on määrättä keskeytettäväksi ulosotto rikostutkintojen ajaksi ja korkeimman oikeuden välittömästi purettava kaikki minua ja yritystoimintaani koskevat väärät päätökset, koska näytöt ovat kiistattomat, mutta korkein oikeus on ryhtynyt pilkun viilaajaksi, sillä oikeudenkäymiskaaren perusteella kaikki tuomiot on purettava. Olen kansanedustajien kanssa samaa mieltä, että oikeudenkäymiskaaren muutosta ei ole tehty vaikeuttamaan oikeudensaantia vaan helpottmaan sitä.

Myöskään ao. ministerit eivät ole hoitaneet työtehtäväänsä vaadittavalla tavalla. Olen kääntynyt lukuisia kertoja poliisi- ja oikeusministerin puoleen, mutta mitään ei ole tapahtunut.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson



Puhdistakaa vastuualueenne rikollisista

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja ja poliisiministeri ovat vastuussa asioista

Oikeusvaltio Suomi – taistelu mafiaa vastaan

Totuus asioista videotodistuksena

Kärsimysnäytelmä oikeusavaltio Suomi

Olen joutunut lukuisten ihmisoikeusprosessien kohteeksi puolustaessa oikeuksiani

Putkakertomus

Toimittaja Mikko Niskasaaren näkemys
Päivi Räsänen ajaa pirua belsebuubilla

Professori Jyrki Virolaisen näkemys
Potkujen taikaa

Jali Raidan näkemys

Jukka Davidssonin näkemys



Yhteenveto: Esitän, että poliisiylijohtaja Mikko Paatero, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, oikeuskansleri Jaakko Jonkka, eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen ja korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo jättävät tehtävänsä. Jos näin ei tapahdu, niin ministerit Päiviä Räsänen ja Anna-Maja Henriksson jättävät eroanomuksensa.


Jakelu: poliisiministeri Päivi Räsänen, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, poliisiylijohtaja Mikko Paatero, oikeuskansleri Jaakko Jonkka, eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo sekä tiedotusvälineet

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Valehtelitteko Te minulle päin naamaa?


Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin

Esittelijä Helena Rahko,

kävin luonanne tiistaina 12.11.2013 noin kello 12.00. Keskustelimme kantelustani nro 4742. Esittelin aineistoa ja katsoin hallusanne ollutta aineistoa, jonka olin lähettänyt sähköpostilla. Te väititte, että laillisuusvalvoja tulostaa kantelun liitteineen. Miksi Te ette olleet tulostaneet liitteitä? Te sanoitte minulle, ettei kannata jättää liitteitä, koska eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa tulostetaan sähköpostilla lähetetyn kantelun liitteet. Te ette olleet tulostaneet. Koska kanteluni sisälsi myös DVD:n mikä on Youtube-videona, niin eduskunnan oikeusasiamiehellä täytyy olla erikoinen tulostin, mikä tulostaa videotkin. Lisäksi Teillä ei ollut kantelussani 4742 tulostettuna kantelun täydennystä ja sen liitteitä.

Kysyin Teiltä myös sitä, että mikä on se virkamies, joka tekee korkeimmalle oikeudelle tuomionpurkuhakemuksen, koska korkein oikeus on niin päättänyt, että tuomionpurkuhakemuksen voi tehdä myös virkamies. Te sanoitte, että ette tiedä. Perustuslaki 109 § määrittelee eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävän:

Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että lain mukaan Teidän tulisi tietää.

Olen pyytänyt korkeimman oikeuden presidenttiä Pauliine Koskeloa selventämään kuka on se virkamies, jota korkein oikeus päätöksessään tarkoittaa. KO:n presidentti ei ole vastannut sähköpostiini vaikka laki sitä edellyttää.

Laillisuusvalvojana Teidän olisi tullut selvittää ovatko poliisihallituksen virkamiehet menetelleet lainmukaisesti, kun he ilmoittivat, ettei laki velvoita heitä tutkimaan tuomonpurkuasiaa. Poliisihallitus on vastannut minulle 18.10.2013 vastauksella jonka päiväys on 19.09.2013 ID-15511084590 2020/2013/3279. Vastauksen on allekirjoittanut poliisitarkastaja Mika Heinilä ja ylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen. Vastauksessa todetaan, että ”Suomen lainsäädäntö ei tunne mahdollisuutta siihen, että poliisi suorittaa tutkinnan tuomion purkuperusteiden määrittämiseksi”. Näin poliisi jätti asian tutkimatta. Teidän on selvitettävä ovatko poliisihallituksen virkamiehet toimineet lain mukaisesti vaan ovatko he syyllistyneet törkeään virka-aseman väärin käyttöön. Esitutkintalaki 2 § on seuraava:
Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.
Poliisilain 1 § määrittelee poliisin tehtävän:

Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen.
Sovimme myös sen, että otan Teihin yhteyttä voidakseni seurata kantelun tutkinnan edistymistä. Nyt ensimmäisen yhteydenoton aika. Ilmoittakaa milloin kanteluiden liiteaineisto on tulostettu, jotta voin käydä tarkistamassa Helsingissä sen, että kantelu on tulostettu liiteaineistoineen. Tässä kantelut vielä kerran

Kantelun täydennys

Onko Suomi oikeusvaltio?

Tuomioiden purku korkeimmalle oikeudelle

Ketä viranomaista korkein oikeus päätöksellään tarkoittaa

Kun nämä aineistot liitteineen on tulostettu, niin ilmoittakaa minulle, niin tulen Helsinkiin tarkistamaan, että liitteet on oikein tulostettu. Olen valmis esittelemään asiat myös suoraan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille, joka määrätty asiani ratkaisijaksi.

Kalajoella 17.11.2013

Erkki Aho


Jakelu: esittelijä Helena Rahko, eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, eduskunta ja tiedotusvälineet

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Kantelun täydennys nro 4742


Kansanedustajat valvovat eduskunnan oikeusasiamiehen työtä.

From: Erkki Aho
Sent: Wednesday, November 6, 2013 11:05 AM
Subject: Re: ilmoitus
Kantelun täydennys

Täydennän kanteluani nro 4742 seuraavasti.
Pyydän tutkimaan syyllistyykö kihlakunnanvouti Anssi Tuomaala rikolliseen toimintaan, kun hän tietää ja hänelle on todistettu, että hän perii ulosoton kautta saatavia, jotka on saatu aikaan rikoksilla. Kysymys on n. 50 000 euron oikeudenkäyntikuluista, jotka on saatu aikaan tunnustetuilla rikoksilla.

Tutkijan esteellisyys
On otettava huomioon perustuslain 15 §, jonka mukaan jokaisen omaisuus on turvattu. Suomen perustuslain 2 §:n mukaan julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin. Minun oikeustajuni mukaan kihlakunnanvouti Anssi Tuomaala syyllistyy rikolliseen toimintaan, koska hän tietää, että ulosotossa olevat saatavat on saatu aikaan rikollisesti ja hän perii niitä saatavia ulosottoteitse. On huomattava, että rikoslain 15 luvun 10 §:n mukaan törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen on rikos ja rikoslain 15 luvun 11 §:n mukaan rikoksentekijän suojeleminen on rangaistava rikos. Lisäksi virka-aseman törkeä väärinkäyttäminen on rikoslain 40 luvun 7 §:n mukaan rangaistava rikos.
Tässä todistusaineisto:

Onko Suomi oikeusvaltio
On otettava huomioon, että poliisihallitus on kieltäytynyt tutkimasta rikoksia poliisilain ja esitutkintalain vastaisesti. Todistusaineisto on kiistaton.

Tuomioiden purkuperusteet korkeimmalle oikeudelle
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ei ole vastannut minulle, ketä viranomaista korkein oikeus päätöksellään tarkoittaa, vaikka lain mukaan viranomaisen on vastattava kansalaiselle kohtuullisen ajan kuluessa.

Ketä viranomaista korkein oikeus päätöksellään tarkoittaa?
Toimitan Teille henkilökohtaisesti , Helena Rahko, kantelun lisäaineiston myös kirjallisesti paperikopioina mahdollisimman pian. Minun sovittava ensin tiettyjen kansanedustajien kanssa, että he ovat mukana kantelun täydennysaineiston luovuttamisessa. Näin kansanedustajat tietävät mitä kantelu käsittää ja he voivat valvoa miten asia tutkintaan.

Kalajoella 06.11.2013
Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuutettu (7.s kausi)
Lankilantie 25 B 5
85100 Kalajoki

Sent: Monday, November 4, 2013 12:44 PM
Subject: ilmoitus

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIA
Helsinki 4.11.2013

 AHO, ERKKI
 
ILMOITUS
Tiedoksenne ilmoitetaan, että oikeusasiamiehen kansliaan lähettämänne kirjoitus on saapunut tänne 28.10.2013.
Asianne tulee ratkaisemaan joko oikeusasiamies tai apulaisoikeusasiamies, sen mukaan kuin oikeusasiamies on tehtävien jaosta päättänyt.
Asiaanne ( dnro 4742) valmistelee kansliassa notaari Helena Rahko.
 Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
Osoite: 00102 Eduskunta Puhelin: 09-4321
Sähköposti: oikeusasiamies@eduskunta.fi Telefax: 09-432 2268

maanantai 28. lokakuuta 2013

Onko Suomi oikeusvaltio?



Korkein laillisuusvalvoja oikeuskansleri Jaakko Jonkka

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän laman johtuen vakaan markan politiikasta. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vakaan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun lama oli Suomen poliittisten ja taloudellisten päättäjien aikaansaama.
Koivisto ei toiminut yksin. Hänen sisäpoliittiseen junttaansa kuuluivat Suomen Pankin johtokunnan jäsenet Rolf Kullberg, Markku Puntila, Harri Holkeri ja Kalevi Sorsa. Junttaan kuului myös sinipunahallituksen valtiovarainministeri Erkki Liikanen, jonka kardinaalimunaus oli verotuksen keventäminen noususuhdanteessa.

Koiviston konklaavi on valtiopetos?

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niistä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992. Kokouksessa puhetta johti silloinen KO:n presidentti Heinonen.
Presidentti Mauno Koiviston presidentin linnassa 06.05.1992 järjestetyn ”tuomarineuvoston” asiakirjat on määrätty salaisiksi Koiviston pyynnöstä ja tasavallan presidentti Tarja Halosen määräyksestä. Pyysin tasavallan presidentti Tarja Haloselta tuon kokouksen pöytäkirjoja todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn. Vetosin EY:n tuomioistuimen päätökseen niin sanotussa Fortum asiassa 17.7.2003. Tasavallan presidentti Tarja Halonen julisti asiakirjat salaisiksi minulle lähettämässään kirjeessä 24.10.2005. Perusteluna oli presidentti Mauno Koiviston pyyntö.
Keskustelutilaisuudesta laadittu 36-sivuinen muistio on ollut salainen 21 vuotta. Nyt muistio on siirretty tasavallan presidentin kansliasta Kansallisarkistoon, josta Yle Uutiset on saanut sen luettavakseen.
Professori Jyrki Virolainen kirjoittaa blogissaan seuraavaa: ”Presidentti Koiviston arvovaltainen kannanotto ja asiaan puuttuminen tepsi ja toteutui. Kuten julkisuudessa on kerrottu ja todistettu, tuomioistuinten linja pankkeja koskevissa oikeusjutuissa muuttui aina korkeinta oikeutta myöten ja pankkeja alettiin ymmärtää niin hyvin, että Koiviston konklaavin jälkeen pankit eivät enää juuri hävinneet oikeudenkäyntejä, joissa ne olivat asianosaisina. On erittäin ongelmallista – suorastaan ennenkuulumatonta ja ehdottomasti väärin – että tasavallan presidentti ylimmän toimeenpanovallan edustajana kutsuu toisen valtiomahdin eli riippumattoman tuomioistuimen edustajat ”neuvottelutilaisuudeksi” naamioituun palaveriin – siis täysin salaiseen kokoukseen, jossa hän antaa – radikaaleiksi tunnettujen oikeusoppineiden ikään kuin tukihenkilöiden ominaisuudessa saapuvilla ollessa – selvin sanoin ymmärtää, että maan ylin tuomioistuin on tehnyt hänen mielestään virheellisen päätöksen jutun toisen osapuolen eli pankin vahingoksi.”

Salaiseksi julistettu SSP-sopimus

Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1992 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. Jos asiakas toimii kiinteistösijoittamiseen, tai harjoittaa kiinteistösijoittamiseen verrattavaa kiinteistötoimintaa, muuta sijoittamista, rakentamista, vähittäiskauppaa, hotelli- ja ravintolatoimintaa, vapaa-aikatoimintaa on pankeilla vapaus poistaa yritys markkinoilta ja laittaa saatavansa valtion avoimeen pankkitukipiikkiin. Sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta. Valtionvarainministeri Iiro Viinanen ja sisäministeri Mauri Pekkarinen muodistivat valtioneuvoston ”sisäpiirin”. Suomen 1990-luvun pankkikriisissä ja suuressa lamassa toteutettiin Suomen historian omaisuuden ryöstö. Liituraitojen jäljiltä jäi kitumaan 280 000 elinkautista lumevelkavankia, joista 14500 valitsi lopullisimman ratkaisun. SSP-sopimus julistettiin salaiseksi. Olen kuitenkin saanut hankittua kopion tuosta salaiseksi julistetusta SSP-sopimuksesta.

Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä

Koska valtio oli mukana SSP-sopimuksessa mukana, niin Kera Oy:ssä perustettiin Helsingin Sanomien mukaan ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tehtävänä oli pelastaa ns. Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja muuten minimoida tappiot. Tappioiden minimointiin liittyi kilpailevien yritysten markkinoilta poistaminen yhdessä pankkien kanssa. Kera Oy:n ruumiinpesuryhmä toimi varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. ON syytä epäillä, että asiasta olivat tietoisia KTM:n yrityskehitysosaston johtaja Olavi Änkkö ja hallitusneuvos Sakari Arkko sekä kansliapäällikkö Matti Wuoria.
Talonrakennusalalla kysyntä romahti vuoden 1989 14000 talopaketista vuoden 1995 2900 talopakettiin. Kera Oy:ssä päätettiin poistaa markkinoilta Alavieskan Puurakenne Oy. KEP:n Säästöpankin johtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002, että ”tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa, ja siksi katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa. Tajusimme, että turha on keskustella ongelma-asiakkaiden kanssa, koska valtio maksaa pankin luottotappiot”.
MOT-ohjelmassa29.11.1999 saman pankin isännistöä 15 vuotta johtanut toimitusjohtaja Antti Ojala sanoi, että ”Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä, omien vakuukisien, oman varallisuutensa paikkaamiseksi pankkitukea avatusta valtion piikistä. Voidaan vettä suora johtopäätös, että ongelma-asiakkaat olivat pankille riski, mutta tässä poistui kerralla riski ja oma vakavaraisuus parani”.

Aktiv Hansa kauppa

Säästöpankkien pilkkomissopimusta tehtäessä 22.10.1992 perustettiin ongelmaluottoja varten omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy. Perustamisvaiheessa yhtiöön siirrettiin lähes 80 000 ongelmaluottoa, joista luottotappiot korvattiin siirtäjäpankeille n. 50 miljardin pankkituella eli kansalaisten maksamilla verotuloilla. Arsenal sai valtiontalouden tarkastusviraston raportin salaiseksi. Raportin mukaan Arsenalin on syytä varautua noin 500 miljoonan korvauksiin 13 yksityiselle ihmiselle tai yritykselle.
Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatava 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttamisesta perittäväksi on säädetty rikoslain 35 luvussa ( petos). Itse velallisten ei annettu selvitä veloistaan tulla 5 %:lla, vaan ulkomainen perintäyhtiö peri täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisilta näitä velkoja heidän kuolemaansa saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen eli kuolinpesältä.

Oikeustaistelua jo 18,5 vuotta takana

Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa 1990-luvun alussa APR Oy oli Keski-Pohjan Säästöpankin asiakas. Pankki kuului niin sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin joukkoon Suomessa. Esko Ahon hallitus hyväksyi 22.10.1992 salatun SSP-sopimuksen, jossa päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista. Talonrakennusala kului sopimuksen mukaan toimialarationalisoinnin piiriin. Kera Oy:ssä perustettiin ns. ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset. Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin tehtyjä sopimuksia. Tämä näkyy Vaasan käräjäoikeudelle tehdystä valituksesta. Kun perustettiin PR-Teollisuus Oy, niin sille ei saatu kotimaasta rahoitusta. Kera Oy oli tehnyt PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan Jouni Remeksen kanssa etukäteen sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä, että Kera Oy:tä ei käytetä rahoittajana perustettavassa yhtiössä. Jos tämä asia olisi ollut muiden osakkaiden tiedossa, niin koko yritystä ei olisi perustettu. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat asianajajat Antti Latola ja Hannu Maskonen.

Esteellinen syyttäjä

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskarin kaupanvahvistajaksi. Syyttäjän Sulo Heiskarin oikeana kätenä on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei ollut myöskään kirjallista valtuutusta myydä pantattua kiinteää omaisuutta. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti pantattua kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kun lisäksi myyjä tiesi, että PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla, niin törkeä petos on kiistaton. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on mitätön.
Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei kaupanvahvistaja, tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ollut paikalla, kun kauppakirjat allekirjoitettiin. Kaupanvahvistajan kutsumat todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Syyttäjä Sulo Heiskari on ollut vuoren varmasti esteellinen, kun hän on toiminut syyttäjänä Erkki Ahon jutuissa. Esteellisyys on virkarikos ja rikoksen avulla tehty oikeustoimi on mitätön.

Entisen kansanedustajan Markku Kosken rooli

Kansanedustaja Markku Koski, nykyinen Sievin kunnanjohtaja, oli yhdessä muiden yhtiön hallituksen jäsenten kanssa takaamassa tuoteoikeuksien kauppasopimusta. Muut jäsenet olivat Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho.Lisäksi yhtenä takaajana oli hallituksen ulkopuolinen sihteeri Jouni Remes.
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu Kera Oy:n taholta siitä, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:n toimintaan ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Yrityshän on markkinoilta poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Näin kertoi Markku Koski itse. Markku Koski kertoi tienneensä pantatuista kiinnityksistä ja sanoi niiden poistuvan sitä mukaan kuin kauppasummaa maksetaan.

Oikeudenkäynti asianosaisten tietämättä

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy.n ja takaajat oikeuteen maksamattomista maksuista. Ylivieskan käräjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi takaajille lainkaan, vaan takaajia asiassa edusti takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman takaajien valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja ja toimeksiantoja. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen.

Rahoituksen estäminen

Suomesta ei saatu rahoitusta. PR-Teollisuus Oy:n suurimman osakkaan Uhtua Wood Oy:n lainahakemukset torpedoitiin PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtajan Jouni Remeksen toimesta. Merita-Pankin johtaja Anja Kauppi otti yhteyttä Uhtua Wood Oy:n toimitusjohtajaan Heino Virtaan ja pyysi kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen Jouni Remeksen erottamiseksi yhtiön edun vastaisen toiminnan vuoksi. Jouni Remes oli aikaisemmin toiminut alasajetuissa talotehtaissa talouspäällikkönä ja hän tuli Alavieskan Puurakeen Oy:n talouspäälliköksi aikanaan Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella.

Lopputilejä

PR-Teollisuus Oy hallitus erotti toimitusjohtaja Jouni Remeksen marraskuussa 1995 ja toimitusjohtajaksi silloisen kansanedustaja Markki Kosken kiristyksen jälkeen valitun konsultti Stig Weckströmin ja hallituksen puheenjohtaja Markku Kosken helmikuussa. Heidän erottamisensa naamioitiin eronpyynnöksi.

Kauppasopimukset purettiin

Alavieskan Puurakenne Oy konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden, laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kauppasopimuksen 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppasopimuksen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.
Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton. Kun kauppa on purettiin, niin myös takaussitoumukset raukesivat, koska pääsitoumus purettaessa liitännäisetkään eivät voi jäädä voimaan.

Väärillä tiedoilla ja rikollisesti konkurssiin

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla. Kaupat oli purettu, eikä saatava ollut selvä ja riidaton. Tilanne oli se, että kauppojen purkamisen jälkeen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle. Loppuselvitystä ei ollut tehty.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, että kanne on oikea. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa 10.7.2000 KRP:lle antamassaan lausumassa, ettei hänellä ollut konkurssiasiassa toimeksiantoa. Käräjätuomari Juha Niemisen olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat, sillä varatuomari ei ollut asianajaja. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa.

Asianajaja Keränen jätti valituksen tekemättä

Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan Hovioikeuteen, vaikka hän itse oli pyytänyt valtakirjoja asian hoitamiseen ja saanut ne Erkki Aholta ja Heino Virralta. Asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa asian, ettei ole tehnyt valitusta. Hän ei ole enää Suomen Asianajajaliiton jäsen.

Tilauskannan hävitys

Kun PR-Teollisuus Oy oli haettu konkurssiin, niin paikalle ilmestyi PR-Teollisuus Oy:stä aikanaan poispotkittu saattohoitajaksi nimeämämme henkilö konsultti Stig Weckström. Hän ryhtyi Alavieskassa sijainneen toisen talotehtaan Vieskan Elementti Oy:n konsultiksi. Alavieskan kunta on Vieskan Elementti Oy:n osakas. PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesänhoitajina toimivat asianajajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen.
Tilauskannan suuruus oli 37 117 341 mk ja jokaisesta tilauksesta on ttodistusaineisto minulla nähtävänä. Näin PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä lahjoitti PR-Teollisuus Oy:n arvokkaan omaisuuden eli tilauskannan veloituksetta konsultti Weckströmille, joka toimitti tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle. Konsultti Weckström sai tästä tempusta 88495 markkaa ja laskun maksoi Alavieskan kunta.

Ulkomainen rahoitus

Ennen PR-Teollisuus Oy:n konkurssia kävin Brysselissä Hendrik ja Richard Rienstran luona. Teimme sopimuksen, että jos PR-Teollisuus Ou ajetaan konkurssiin, niin jatkajaksi perustetaan uusi yritys, josta Erkki Aho omistaa kolmasosan ja toimii toimitusjohtajana.
Kun PR-Teollisuus Oy oli maksuvaikeuksissa, niin Hendrik Rienstra, Richars Rienstra ja asianajaja Asko Keränen olivat minun lisäkseni Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa, Hendrik Rienstra tarjosi maksuksi 2 miljoonan shekkiä ja lopuista veloista New England Suretyn takausta. Maskonen ei ottanut vastaan shekkiä eikä myöskään hyväksynyt takausta. Maskonen halusi välttämättä saada PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin. Hendrik Rienstra tarjoutui kirjallisesti 6.5.1996 ottamaan yrityksen kaikki velat vastuulleen, mutta Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ei siihen suostunut. Alavieskassa asianajaja Antti Latola sanoi Rienstroille, että älkää laittako rahaa PR-Teollisuus Oy:öön, vaan ostakaa kiinteistöt meiltä konkurssin jälkeen, niin saatte ne paljon halvemmalla.

International Timber Company Finland Oy

PR-Teollisuus Oy:n jälkeen perustettiin uusi yritys ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet ja laitteet, tuoteoikeudet sekä vuokrasi kiinteistöt ja maa-alueet perustettavalle yhtiölle. Maksut konkurssipesälle hoidettiin Rienstrojen yrityksestä, mikä myöhemmin paljastui rahanpesuyritykseksi, New England Surety.
Karjalan metsäkauppojen käynnistyminen vei odotettua kauemmin. Syyni näytti olevan Venäjän byrokratia. Näin aluksi luulin. Totuus oli kuitenkin toinen. Suomen metsäyhtiöitä epäiltiin kartellista 1997-2004 ja myöhemmin asia paljastui todeksi. Metsäliitto Osuuskunta, UPM-Kymmene Oyj ja Stora Enso Oyj osallistuivat kiellettyyn hintayhteistyöhön ja tietojenvaihtoon tarkoituksenaan rajoittaa keskinäistä kilpailuaan raakapuun hankinnassa. Emme saaneet myytyä kuitupuuta Suomeen. Siksi meidän piti yrittää myydä kuitupuuta Karjalan tehtaisiin. Kontupohjan tehtaan kanssa emme saaneet sopimusta aikaan. Sitten oli vuorossa Segezhan tehdas, joka oli ruotsalaisten omistuksessa. Sopimus syntyi kivuttomasti. Minulle tuli kuitenkin sopimuksen tekemisen jälkeen yllätyksenä tieto, että Segezhan tehtaan ympärille noin 15 km:n päähän li tullut tieveron perintä ja se oli niin korkea, että ei ollut liiketaloudellisesti järkevää myydä kuitupuuta Segezhan tehtaalle. Ei voinut välttyä vaikutelmalta, että Suomen puukartelli ulottui Karjalan puolelle.

Olemattomasta velasta tuomio

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomion takaajia vastaan, vaikka kaupat oli purettu ja takaukset oli rauennut. Tieto oikeudenkäynnistä annettiin PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesälle ja Suomenselän Lakiasiaintoimistolle. Takaajat eivät saaneet haastetta tiedokseen lainkaan eivät voineet vastata oikeudessa asiaan. Heitä edustivat ilman valtakirjaa ja ilman toimeksiantoa PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesänhoitajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen. Takaajat eivät voineet valittaa Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksestä, koska he eivät tienneet koko oikeuskäsittelystä mitään. Näin takaajat joutuivat maksamaan sellaisia velkoja, joita ei ollut olemassakaan.

Henkilökohtainen konkurssi

Asianajaja Hannu Maskonen esitti Erkki Aholle, että lopeta asioiden penkominen ja maksa hänelle 10 000 markkaa, niin hän ei hae minua henkilökohtaiseen konkurssiin. Aho sanoi, ettei maksa, koska saatavat on saatu aikaan rikollisesti. Maskonen haki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin olemattoman velan maksamatta jättämisestä.
Varatuomari Paavo M. Petäjä laittoi Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssipesään saatavakseen 100 000 markkaa. Saatava poistettiin luettelosta oikeudenistunnossa, koska pesänhoitaja Veli Päivikkö ei pystynyt selvittämään mistä saatava oli syntynyt. Päivikkä vaati Ahoa useita kertoja vangittavaksi. Pävikkö oli aikaisemmin toiminut Paavo M. Petäjän toimistossa. Pesän luettelon vannontatilaisuudessa oli mukana myös syyttäjä, joka ei kuitenkaan nostanut syytettä varatuomari Paavo M. Petäjää vastaan, vaikka kysymyksessä oli törkeä rikoksen yritys.

Markku Kosken pelastaminen

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä teki sopimuksen kolmen takaajan kanssa 23.6.1997. Nämä kolme henklöä olivat Kari Konu, Jouni Remes ja Markku Koski. Heino Virta ei tehnyt sopimusta, koska katsoi, että se on rikollisesti aikaansaatu ja Erkki Ahoon ei oltu edes yhteydessä tehtävästä sopimuksesta. Koska takaus oli yhteisvastuullinen, niin silloin lain mukaan otetaan siltä jolla on. Kansanedustaja Markku Koskella oli maatila, mutta Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Näin hän myös teki. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä peri vuosien ajan Heino Virralta ja Erkki Aholta täyttä takaussummaa eli esim. 15.5.2000 tilanteen mukaan 1207502,74 markkaa, vaikka takaus oli sopimuksen yhteydessä muuttunut pääluvun mukaiseksi eli 150 000 markaksi.

Rahanpesusta vankeutta

Richard Rienstra vangittiin Turkin ja New Yorkin väliseltä lennolta rahanpesusta epäiltynä. Richardille vaadittiin New Orleansin oikeusistuimessa 190 vuotta vankeutta ja neljälle hänen apurilleen 170 vuotta. Hendrik Riensralle vaadittiin 210 vuotta vankeutta, mutta Hendrik kuoli juuri ennen oikeudenkäyntejä. Richard sai vain 1,5 vuoden vankeustuomion, kun Riensrat jäivät kiinni Taorminan hotellikaupoista Sisiliassa. Tein rahanpesusta rikosilmoituksen KRP:lle. Arvioni mukaan Rienstrojen kautta kulkeneita rahoja on käytetty n. 15 miljoonaa markkaa Suomessa, KRP:n rahanselvittelykeskus ja poliisi Juha Vehmaskoski jättivät asiat tutkimatta, vaikka todistusaineistot olivat kiistattomat.

ITC Finland Oy:n konkurssi
Kun Richard Rienstra istui vankilassa niin ITC Finland Oy meni konkurssiin erikoisella tavalla. ITC Finland Oy:öön tuli konsultiksi Stig Weckström, joka selvitti yrityksen rahavirrat. Yritys haettiin konkurssiin torstaina ja yrityksen tilille tuli perjantaina iso rahasumma Japanin kaupoista jolla konkurssi olisi voitu välttää. Rienstrojen asiamiehenä toimi asianajaja Asko Keränen, joka ilmoitti ITC Finland Oy:n konkurssipesänhoitajalle Antti Kejolle, että ”Muuta selvitystä en keksi toimille kuin, että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan sopimuksemme”. Keronen ja Kejo olivat siis sopineet, että yhtiötä ei ajeta konkurssiin, mutta Kejo rikkoi sopimuksen. Asia aiheutti melkoisen hämmingin Suomen Asianajoliitossa ja tietyn operaation jolla asia hoidettiin pois päiväjärjestyksestä.
Väärän firman koneet ja laitteet konkurssipesään, väärä vala
Asianajaja, konkurssipesänhoitaja Antti Kejo laittoi ITC Finland Oy:n konkurssipesään kokonaan toisen firman koneet ja laitteet. Koneet ja laitteet kuuluivat ITC SA:lle. Tällä tavalla kuulemma parannettiin konkurssipesän tulosta. Lisäksi asianajaja Antti Kejo jätti konkurssipesän saatavista kokonaan pois Erkki Ahon 178 000 markan saatavan perusteettomasti. Jotta Rienstra saattoi suostua konkurssiin, niin hänelle luvattiin korvata asia. Rinstra teki väärän valan oikeudessa ja sai konkurssin jälkeen ostaa omistamansa koneet ja laitteet takaisin perustamalleen yhtiölle Ultra Prima Oy:lle. Lisäksi velkojain kokouksessa suurimpana velkojana esiintyi verottajan edustaja Raimo Partanen, joka ilmoitti saatavakseen miljoona markkaa vaikka todellinen saatava olisi vain hiukan yli 100 000 markkaa. Kuten asianajaja Asko Keränen oli arvellutkin, niin Richard Rienstra sai hyvityksen konkurssin myöhäisemmässä vaiheessa. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitajat eivät hyväksyneet Karfer Oy:n korkeinta tarjousta, vaan myi kiinteistöt ja maa-alueet Alavieskan kunnalle.
Ahojahtia
Syyttäjä Petri Oulasmaa laati syytteen minua ja vaimoani vastaan velallisen epärehellisyydestä. Syytteen mukaan kantajana oli Merita-pankki. Merita-Pankin johtaja Mauri Ylitalo todistaa, että syyte on nostettu hänen tietämättään. Kysymys oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän käynnistämästä operaatiossa, jossa Ahoa syytettiin velallisen epärehellisyydestä, koska hän ei ole maksanut takausvelkoja, jotka olivat rauenneet kauppojen purkujen yhteydessä, mutta olivat tulleet voimaan Ylivieskan käräjäoikeuden väärän päätöksen perusteella. Päätös oli saatu aikaan rikollisesti, koska asianosaiset eivät tienneet asian käsitellystä mitään eikä voineet valittaa päätöksestä, koska eivät saaneet päätöstä tiedokseen. Oikeus tuomitsi Ahon 75 päivän ehdottomaan vankeuteen mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Syyte oli siis nostettu tietoisesti väärillä tiedoilla. Asianajaja Hannu Maskonen, joka käynnisti tämän projekti teki oman lopullisen ratkaisun tämän jälkeen.
Kunnianloukkaus, kunnianloukkaus, kunnianloukkaus....
Ahon maineen mustaamiseksi järjestettiin lukuisia kunnianloukkaus oikeudenkäyntejä, joissa rikostutkinnassa ei otettu todistusaineistoa vastaan eikä myöskään oikeudenistunnoissa. Laillisuusvalvojat eivät reagoineet asioihin mitenkään ja siksi Aholle tuli lukuisia tuomiota siitä, että paljasti toisten rikoksia. Nyt minulla on n. 50000 euroa ulosotossa rikoksilla aikaan saatuja oikeuden päätöksiä, joissa minut on tuomittu maksamaan vahingonkorvauksia ja oikeudenkäyntikuluja. Kaikissa oikeudenkäynneissä ovat olleet esteelliset rikostutkijat ja esteelliset syyttäjät asialla. Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvonta näe asioissa mitään laitonta, rikoksista puhumattakaan. Olen joutunut kärsimään neljä konkurssia rikollisen toiminnan uhrina.
Professori Jyrki Virolaisen käsitys laillisuusvalvonnasta:
Esimerkiksi tuomioistuinten toiminnassa oikeuskansleri joutuu joka vuosi puuttumaan monissa eri tapauksissa mm. 1) pitkiin käsittelyaikoihin, 2) ratkaisujen puutteelliseen perustelemiseen, 3) asianosaisten kuulemisessa ilmenneisiin laiminlyönteihin ja 4) oikeudenkäynnin julkisuuslain rikkomisiin. Vastaavasti syyttäjien ja poliisien toiminnassa ilmenee jatkuvasti huomautettavaa samoista asioista vuodesta toiseen, esimerkkinä voidaan mainita esitutkinnan ja syyteharkinnan kohtuuttoman pitkä kesto sekä syyttämättäjättämispäätösten ja esitutkinnan aikana tehtävien ratkaisujen puutteellinen perusteleminen.
Mitä tekevät oikeuskansleri ja oikeusasiamies vuodesta toiseen näissä tilanteissa? He toteavat lakonisesti, että virhe tai laiminlyönti on tapahtunut, mutta tyytyvät 99 prosentissa tapauksista ainoastaan joko 1) ilmoittamaan "käsityksensä" (tämä ei siis sisällä edes suoranaista moitetta) virkamiehelle tai 2) antamaan "huomautuksen vastaisen varalle". Syytteen nostaminen tällaisissa tilanteissa on ollut äärimmäisen harvinaista, vaikka kaikissa edellä mainituissa tapauksissa on kyse oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perustuslaissa (PerL 21.2 §) turvatuista peruselementeistä! Seurauksena tämäntyyppisestä valvonnasta on tietenkin se, että samanlainen virheellinen käytäntö jatkuu ja samat virheet toistuvat vuodesta toiseen ja ne "todetaan" oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen kertomuksissa.
Korkein oikeus ei noudata lakia
Korkein oikeus ei perustele kielteisiä päätöksiään, vaikka Suomen perustuslaki, Euroopan Ihmisoikeussopimus ja EIT:n päätökset sitä edellyttävät. Suomessa valituslupa korkeimpaan oikeuteen annetaan vain n. 10 prosentille henkilöistä. Siis n. 90 % joutuu jo tämän karsinnan seurauksena oikeusturvan ulkopuolelle.
EIT:ltä tuomioita enemmän muille Pohjoismaille yhteensä
Suomi saa EIT:ltä suhteellisen paljon langettavia päätöksiä. Suomi sai vuosien 1994−2009 välillä EIT:ltä 74 langettavaa päätöstä, mikä on enemmän kuin muut Pohjoismaat olivat saaneet samana aikana yhteensä. Suomi saa EIT:ltä tuomioita etenkin pitkittyneistä oikeudenkäynneistä ja sananvapautta koskevista asioista. Suomen saamia tuomioita pidetään kiusallisina mutta aiheellisina.Suomi on saanut 15 vuodessa 74 langettavaa päätöstä. Samaan aikaan Ruotsi on todettu syylliseksi 22 kertaa, Norja 19 kertaa, Tanska 9 kertaa ja Islanti 6 kertaa.
Hirvelän väärillä tiedoilla EIT:n tuomariksi
Suomi on pyrkinyt rajoittamaan kiusallisten EIT:n tuomioiden määrää. Hätähuuto Suomesta. Päivi Hirvelän valinta 27 kesäkuuta 2006 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi. Näyttää siltä, että Suomi, Euroopan neuvoston korkeana sopimusosapuolena, on johtanut harhaan muita 46 kansakunnan Euroopan neuvoston jäsenvaltioita, jotka edustavat 800 miljoonaa kansalaista, antaessaan kolmen ehdokkaan listan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi. Todennäköisimmin Päivi Hirvelän CV on vääristelty. Asia pitää tutkia ja niitä, jotka ovat vastuussa rikollisesta teosta, tulee rangaista.
Olen kokenut EIT:n menettelyn. Minun kokemukseni tukevat sitä käsitystä, että Hirvelä on nimitetty EIT:n tuomariksi siksi, jotta voitaisiin estää suomalaisten oikeudensaanti EIT:ssä.

Ketkä ovat todelliset syylliset asioissani