Valituslupapyyntö ja valitus

Rovaniemen hovioikeus
rovaniemi.ho@oikeus.fi

Korkeimmalle oikeudelle

Valituslupapyyntö ja valitus Rovaniemen hovioikeuden tuomiosta nro 855 antamispäivä 30.9.2009 diaarinumero R08/974.

Valituslupapyynnön perusteena tuomiovirhe, mikä johtuu siitä, että tuomion perusteena on käytetty Joensuun käräjäoikeuden ja Itä-Suomen hovioikeuden päätöksiä, jotka perustuvat kokonaan toisiin asioihin, mistä nyt on kysymys. Ne päätökset on tehty materiaalisesti kokonaan toisista todistusaineistoista mitä minä olen Raahen käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa esittänyt. Siksi katson, että Joensuun käräjäoikeuden ja Itä-Suomen hovioikeuden päätöksiin vetoaminen on suuri virhe, mikä johti Raahen käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden vääriin päätöksiin.
Toiseksi Raahen käräjäoikeudessa en saanut kuulustella vastapuolen todistajaa, mikä on ihmisoikeussopimusten vastainen menettely. Minulle ei annettu mahdollisuutta kuulla todistajiani puhelimitse kuten vastapuoleni Mikko Kovalainen sai tehdä. Käräjätuomarin menettelyä on syytä epäillä puolueelliseksi.

Rikostutkinnat suoritettiin esteellisten henkilöiden toimesta. Tutkijana oli Kalajoen poliisi Harri Rahkola ja tutkinnanjohtajana Ylivieskan poliisi Raimo Ollila, jotka molemmat olivat esteellisiä asioiden tutkimisessa. Myös syyttäjä Esa Mustonen toimintaa on syytä epäillä puolueelliseksi, koska hän jätti lähes 90 prosenttia tutkinnassa esille tulleesta aineistosta Raahen käräjäoikeudelle toimittamatta. Myös Raahen käräjäoikeuden istunto oli selkeän puolueellinen, jonka voi kolme koko ajan paikalla ollut ulkopuolista tarkkailijaa todistaa.

Asioiden korjaamiseksi vaadin Rovaniemen hovioikeuteen suullista käsittelyä, mutta sitä Rovaniemen hovioikeus ei antanut eikä myöskään huomioinut kirjallista todistusaineistoa. Näin ollen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin käymiseen ei ollut mahdollisuuksia, koska esittämääni kirjallista todistusaineistoa ei otettu asioiden käsittelyssä huomioon, eikä todistajiani kuultu, kun ei järjestetty suullista oikeudenkäyntiä.

Mistä minua syytetään?

Syytteen teonkuvauksen mukaan vastaaja on syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen nettipäiväkirjassaan kolmessa eri virkkeessä, jotka syyttäjä on maininnut syytteessään.

• Ensimmäisen kohdan mukaan Aho olisi todennut, että Kovalainen on väärentänyt avoimia valtakirjoja.

• • Toisessa kohdassa Aho olisi todennut, että on syytä epäillä Kovalaisen käyttäneen luottamusmiesasemaansa väärin.

• • • Kolmannessa kohdassa Aho väittää Kovalaisen lainanneen rahaa päämieheltään ja jättäneen ne maksamatta.

Syyte kevyellä pohjalla
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/syyte-kevyell-pohjalla.html

Erikoinen rikostutkinta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/poliisille-rkletappio-numeroin-10-0.html

Raahessa huomasin heti, että haasteeseen liittyvästä asiakirjamateriaalista ja esitutkintamateriaalista oikeuskäsittelyssä mukana on korkeintaan vain yksi prosentti koko asiakirjamateriaalista. Kotiin palattuani lähetin heti syyttäjä Esa Mustoselle seuraavan sähköpostin:

7.5.2008 klo 10:55

Kihlakunnansyyttäjä Esa Mustonen

Olen saanut haasteen Raahen käräjäoikeuteen 6.5.2008. Oikeudenistunto on 2.9.2008 klo 9.00. Kävin Raahen käräjäoikeudessa tutustumassa haastehakemukseen liittyviin asiakirjoihin 7.5.2008. Tilasin Ylivieskan käräjäoikeudesta asiakirjat 7.5.2008.Valitettavasti asiakirjoista puuttuu minulle tuntemattomasta syystä noin 99 prosenttia asiakirjoista. Pyydän Teitä toimittamaan ko. puuttuvat asiakirjat Raahen käräjäoikeuteen tämän viikon (vko 19) kuluessa, koska minun on annettava oma vastaukseni asiassa

5.6.2008. Kalajoella 7.5.2008

Erkki Aho kaupunginvaltuutettu

Tiedoksi käräjätuomari Jyrki Määttä, lääninsyyttäjä Ilpo Virtanen ja valtakunnansyyttäjäviraston johtaja Matti Kuusimäki

Kihlakunnansyyttäjä Esa Mustonen vastasi sähköpostiini samana päivänä näin:

7.5.2008 klo 12:35

Syyte perustuu minulle toimitettuun esitutkintapöytäkirjaan. Muita asiakirjoja minulla ei ole toimittaa.

Esa Mustonen, kihlakunnansyyttäjä

Tarkastelu kihlakunnansyyttäjä Mustosen vastaukseen

Raahen käräjäoikeuden asiakirjamateriaalista puuttui muun muassa kokonaan molemmat loppulausuntoni, jotka olin tehnyt niin, että syyttäjä Esa Mustonen joutuu varmasti niiden perusteella ryhtymään toimenpiteisiin Ylivieskan poliisia Raimo Ollilaa ja Ylivieskan kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskaria sekä muita rikoksista epäiltyjä kohtaan. Loppulausunto annetaan rikostutkinnan yhteydessä. Siis siinä vaiheessa kun kumpikin osapuoli on kuulusteltu. Sen jälkeen voi antaa loppulausunnon. Minun loppulausuntojani ei ole oikeudenkäyntimateriaalissa lainkaan.

Ensimmäinen loppulausuntoni on tehty 1.2.2008 ja se on lähetetty tiedoksi myös valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäelle ja sisäministeriön poliisiosastolle.

Toinen loppulausunto on tehty 4.3.2008.Lisäksi olen toimittanut syyttäjä Esa Mustoselle aineistoa muun muassa 14.2.2008, 19.2.2008, 20.2.2008 ja 11.4.2008. Syyttäjän olisi pitänyt ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Hän ei ole ryhtynyt, vaan on jättänyt lausuntoni kokonaan pois esitutkintamateriaalista, koska ne olivat liian hankalia asian käsittelyn kannalta. Koko juttua ei olisi voitu viedä syytteen tasolle minua vastaan, jos loppulausunnot olisi otettu mukaan esitutkintamateriaaliin.

Lähetin kihlakunnansyyttäjä Esa Mustoselle 7.5.2008 tekemäni tiedustelun tiedoksi myös Raahen käräjätuomari Jyrki Määtälle varmistaakseni sen, että kihlakunnansyyttäjä Esa Mustosen vastaus voidaan varmuudella tulkita oikeusprosessissa annetuksi vääräksi lausumaksi, mikä rikoslain 15 luvun 1-4 §:n mukaan on rikos. Teko täyttää myös rikoslain 16 luvun 9 § mukaisen viranomaiselle antamisen väärän todistuksen tunnusmerkistön.Toisen loppulausunnon olen antanut, koska syyttäjä Mustonen määräsi uudet kuulustelut. Raahen käräjäoikeuden asiakirja-aineistosta havaitsin, että kysymykset tuota kuulustelua varten oli laatinut oikeudenkäynnin vastapuoli eli varatuomari Mikko Kovalainen.

Minä vastasin kuulusteluissa kysymyksiin tyhjentävästi ja todistin väitteeni todeksi asiakirjanäytöin. Kaikki asiat, mitä olin nettipäiväkirjassani esittänyt ovat totta.Tästä huolimatta syyttäjä Esa Mustonen on nostanut syytteen minua vastaan tarkemmin erittelemättä, mikä on todellinen rikos eli mikä tieto ei pidä paikkaansa ja mikä asia voidaan tulkita kunnianloukkaukseksi.

Nyt minulla on perusteltu syy epäillä, että kihlakunnansyyttäjä Esa Mustonen on syyllistynyt väärän lausuman antamiseen oikeusprosessissa, kun hän on kirjallisesti todistanut, ettei hänellä ole muuta materiaalia oikeuskäsittelyyn. Näissä menettelyissä on vakavaa ristiriitaisuutta, minkä ihan tavallinenkin lainoppimaton pystyy tajuamaan.Lisäksi minun on syytä epäillä syyttäjä Mustosen syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen (rikoslaki 40 luku 9 §) sekä rikollisten suojeluun (15 luku 11 § ).Minulla on syytä epäillä, että menettely täyttää rikoslain 15 luvun 10 §:n mukaisen rikoksen. Myös rikoslain 15 luvun 9 §:n törkeä todistusaineiston vääristeleminen täyttyy raskaimman mukaan.Syyttäjän tehtävät on määritelty syyttäjistä annetun lain 1 §:ssä näin: Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.Nyt joudutaankin tarkastelemaan, onko syyttäjä Esa Mustosen toiminut tässä oikeusprosessissa syyttäjistä annetun lain mukaista. Ei varmasti ole.

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

Tutkinnanjohtajan ja tutkijan toiminta

Tutkinnanjohtajana tässä asiassa on ollut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila ja tutkijana Kalajoen poliisi Harri Rahkola.Tein 8.5.2008 tutkinnanjohtaja Raimo Ollilalle ja tutkija Harri Rahkolalle vastaavan asiakirjanpyynnön kuten kihlakunnansyyttäjä Esa Mustoselle (katso edellä). Lähetin asiakirjapyynnön tiedoksi käräjätuomarille, lääninsyyttäjälle, valtakunnansyyttäjälle sekä sisäministeriön poliisiosastolle, poliisiylijohtajalle ja poliisiministerille. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila ei ole kertaakaan vastannut minun esittämiini tiedusteluihin tai bkysymyksiin. Hän on käsitellyt totuutta varomattomasti väittäessään muun muassa, ettei ole saanut esimerkiksi tekemiäni rikostutkintapyyntöjä. Raimo Ollila ei vastannut nytkään minulle, eikä toimittanut puuttuvaa asiakirja-aineistoa Raahen käräjäoikeuteen. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on varmasti toiminut esteellisenä henkilönä toimiessaan tutkinnanjohtajana. Lisäksi Raimo Ollila on jättänyt toimittamatta syyteharkintaan runsaasti asiakirjamateriaalia. Raimo Ollila toimii ikäänkuin Suomen laki ei koskisi häntä lainkaan. Hän elää Suomen lain ja Ihmisoikeussopimusten ylä- ja ulkopuolella.

Myös Kalajoen poliisi Harri Rahkola on jättänyt toimittamatta asiakirjamateriaalia syyttäjä Esa Mustoselle ja Raahen käräjäoikeuteen. Kalajoen poliisin Harri Rahkolan asiakirjamateriaali todistaa muun muassa sen, että häntä on syytä epäillä väärän lausuman antamisesta tässä oikeusprosessissa ja häntä on syytä epäillä todistusaineiston piilottamisesta tai hävittämisestä, rikollisten suojelusta sekä ihmisoikeussopimusten vastaisesta toiminnasta.Raimo Ollilan osalta teot ovat rikosoikeudellisesti erittäin raskauttavat. Virka-aseman väärinkäyttäminen on kiistaton tosiasia (rikoslaki 40 luku 7-8 §), virkavelvollisuuden rikkominen (rikoslaki 50 luku 9-10 §) sekä törkeä todistusaineiston vääristeleminen (rikoslaki 15 luku 8 §). Myös syrjintä eli rikoslain 11 luvun 9 §:n mukaisen rikoksen tunnusmerkistö täyttynee.

Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694

Asioiden taustaa

Tapanani on perehtyä asioihin perusteellisesti johtuen työkokemuksestani ja koulutuksestani sekä yhteiskunnallisesta toiminnastani. Minulla on erittäin monipuolinen työkokemus yritystoiminnasta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta. Olen toiminut alan kouluttajana muun muassa yritystaloudessa ja yhteiskuntataloudessa. Minulla on erittäin pitkä tausta yhteiskunnallisena vaikuttaja. Katso

Työkokemus ja luottamustoimet
http://www.erkkiaho.com/tyokokemus.html

Yhteiskunnallinen toiminta
http://www.erkkiaho.com/aaniharavat.html

Halu auttaa puolueen puheenjohtaja Timo Soinin pyynnöstä

Vuoden 2006 vappuna olin Perussuomalaisten puheenjohtajan, Timo Soinin, kanssa puhumassa Kajaanin torilla. Siellä kaksi miestä Suomussalmelta tuli luoksemme ja pyysi apua ongelmiinsa. Timo pyysi minua hoitamaan tämän asian selvittämisen. Kävin Suomussalmella perehtymässä tapaukseen useita kertoja. Kävin asianomaisten luona tarkentamassa saamaani postitettua aineistoa. Yrittäjän ja yhteiskunnallisen vaikuttajakokemuksen sekä juridisen asiantuntemukseni pohjalta minulle muodostui selkeä kuva niistä törkeistä rikoksista, joiden kohteeksi suomussalmelaiset miehet olivat joutuneet.

Suomussalmella rikostutkinnat on tuohon aikaan hoidettu huonosti, koska epäilyjen kohteena oli poliisin esimies nimismies Vesa Juntunen. On esimerkiksi syytä epäillä, että eräs tappo tai mahdollisesti murha on jätetty tutkimatta, kun tekijäksi on syytä epäillä poliisin vaimon veljeä. Olen pyytänyt valtakunnansyyttäjää tutkimaan asian selvitystyöni pohjalta.

Tässä totuus asioista

Iltalehti otsikoi keskiviikkona 23.3.1994 uutisen otsikolla "Ex-nimismiehen liikesotkut tuonevat uusia syytteitä." Hyrynsalmen entisen nimismiehen sotkuiset liiketoimet poikivat yhä vielä uusia syytteitä. Hyrynsalmen vallesmannina toiminut Vesa Juntunen harrasti monipuolista liiketoimintaa paikkakunnalla. Kalankasvatuksen lisäksi nimismies Vesa Juntunen pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista Hyrynsalmelle. Ukkohallan lomakeskuksesta suunniteltiin turistirysää, joka vetäisi maksukykyisiä asiakkaita ympäri Eurooppaa. Tätä varten perustettiin parinkymmenen yrityksen yritysrypäs pyörittämään erilaisia liiketoimintoja.

KRP tutki Juntusen toimia ja häntä vastaan nostettiin syytteitä kirjanpitorikoksista, velallisen epärehellisyydestä ja luottamusaseman väärinkäyttämisestä. Hän aloitti dynastiansa rakentamisen perustamalla vuonna 1988 Emäjoen Lohi Oy:n. Kalankasvatuksen avulla hän pyrki matkailukeisariksi ja suunnitteli suuren lomakeskuksen rakentamista. Kaiken alku oli kuitenkin Emäjoen Lohi Oy.

Suomussalmella oli toiminnassa Jumalisjärven Lohi Ay. Jumalisjärven Lohi Ay:n osakkaina olivat:

- Paavo Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1986,

- Seppo Heikkinen 1.1.1987 - 31.05.1991 ja

- Lauri Heikkinen 30.10.1979 - 31.12.1989.

- Avoin yhtiö joutui lopettamaan kalanpoikastuotannon varattomana 31.5.1991.

Nimismies Vesa Juntunen perusti kilpailevan yrityksen ja ammattitaidon hän sai yritykseen Jumalisjärven Lohi Ay:n yhtiömieheltä Lauri Heikkiseltä, jonka hän otti osakkaaksi oman yritykseensä Emäjoen Lohi Oy:öön. Emäjoen Lohi Oy:n yhtiömiehet olivat Hyrynsalmen nimismies Vesa Veikko Eemeli Juntunen,

Eija Birgitta Juntunen enemmistöosakkaana ja

Lauri Eemeli Juntunen osakkaana ja

metsäinsinööri Juho Kemppainen osakkaana omistivat Emäjoen Lohi Oy:n.

- Emäjoen Lohi Oy toimi seurakunnalta vuokratulla maalla 4.2.1988 alkaen.

- Yhtiö rekisteröitiin 13.7.1988.

- Kainuun Osuuspankki haki yrityksen konkurssiin 21.9.1992.

- Kajaanin käräjäoikeuden tuomio 6.10.1992.

Yhteiskunnan tukea Emäjoen Lohi Oy sai seuraavasti: Emäjoen Lohi Oy:lle KTM myönsi 27.4.1988 käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavustusta kolmella eri vuodelle 580 700 markkaa. Myös Kera Oy rahoitti hanketta. Työministeriön varoista myönnettiin investointiavustusta 222 398 markkaa 13.3.1989.

Hyrynsalmen nimismiehen Vesa Juntusen toimet herättivät suurta mielenkiintoa aina eduskuntaa myöten. Kansanedustaja Sulo Aittoniemi teki eduskuntakyselyn Hyrynsalmen entisen nimismiehen Vesa Juntusen toimista. Oli epäiltävissä, että nimismies Vesa Juntusen liiketoiminnan vastuupiirissä oli myös yhtiöitä, joita oli tuettu valtion taholta eri rahoitusmuotojen kautta. Sulo Aittoniemi kysyi 16.2.1994:

Ovatko Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy,

Tuomivaaran Matkailukeskus Oy,

Hyrynsalmen Matkailu Oy,

Ukkohalla Oy,

Ukkohallan Myyntitykit Oy,

Ukkohallan Rakennusliike Oy,

Ukkolohi, Ukkohallan

Tuomi-Invest Oy,

Emäjoen Lohi Oy, Tykkyukko Oy,

Ukkohallan Alppikylä Oy,

Kirkkonummen Laskettelu & Golf Oy/ Hilfing Nyberg,

Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Luhtiaitta,

Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Saunatonttu,

Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Välskäri,

Kiinteistö Oy Hallanlinna,

Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hirnu-Ukko ja

Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Hallan Kuppari

olleet valtion taholta erilaisten tuki- ja lainoituspäätösten kohteena, ja onko Hallitus riittävän tarkoin seurannut mahdollisten rahoituspäätösten oikeellisuutta ja niihin liittyneiden varojen lainmukaista käyttöä.

Kauppa- ja teollisuusministeri vastaa

Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen vastasi mm. näin:

Hyrynsalmen Hiihtokeskus Oy:lle kauppa- ja teollisuusministeriön Kainuun piiritoimisto on myöntänyt 30.7.1991 investointiavustusta 855 000 markkaa hiihtokeskushankkeeseen. Kera Oy on rahoittanut yritystä myös viidellä eri päätöksellä vuosina 1987-1992.

Tuomivaaran Matkailukeskus Oy:lle lomakylähankkeeseen KTM:n Kainuun piiritoimisto on myöntänyt 31.10.1988 tehdyillä päätöksillä investointiavustusta ja käynnistysavustusta yhteensä 783 000 markkaa. Lisäksi KTM:n Kainuun piiri on myöntänyt yritykselle 30.11.1989 investointiavustusta 447 700 markkaa.

Emäjoen Lohi Oy:lle KTM myönsi 27.4.1988 käynnistysavustusta 674 300 markkaa ja käynnistysavustusta kolmella eri vuodelle 580 700 markkaa. Myös Kera Oy rahoitti hanketta. Työministeriön varoista myönnettiin investointiavustusta 222 398 markkaa

13.3.1989.Ukkohalla Service Oy:lle KTM:n yrityspalvelun Kainuun piiritoimisto myönsi 19.12.1990 pienyritystukea 50 000 markkaa.

Ukkohallan Alppikylä Oy:lle myönnettiin työministeriön varoista investointiavustusta 3 629 200 markkaa. Lisäksi myönnettiin 24.5.1990 työministeriön varoista 2 908 800 markkaa.

Tukien maksatuksen jälkeen tuetuista yrityksistä konkurssituomion on saanut Tuomivaaran Matkailukeskus Oy joulukuussa 1993, Emäjoen Lohi Oy vuoden 1993 alussa, Ukkohallan Alppikylä Oy toukokuussa 1993. Myös Hyrynsalmen hiihtokeskus asetettiin konkurssiin.

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Keran toimesta on tiettyjen em. yritysten osalta jätetty poliisille rahoituksen väärinkäyttöön liittyvän syytteen nostamista koskeva kirjelmä. KTM:n tätä koskeva kirjelmä on jätetty KRP:lle 21.2.1994. Lisäksi osa kysymykseen kohteena olleista yhtiöistä on poliisitutkinnan alla. Hallitusneuvos Sakari Arkio on myöntänyt, että on syytä epäillä avustuspetoksia Vesa Juntusen yritysryppäässä.

Näin toimittiin

Jumalisjärven Lohi Ay myi 5.6.1988 Emäjoen Lohi Oy:lle 365 438 kalanpoikasta hintaan 0.50 markkaa/kappale. Kaupan arvo 182 719 markkaa. Saman kaupan perusteella Jumalisjärven Lohi Ay myi edelleen 24 - 25.1988 välisenä aikana 1-vuotiaita kirjolohen poikasia 10 820 kg à 15,00 markkaa kilo. Kaupan arvo oli 162 300 markkaa. Kahden kaupan yhteisarvo oli 345 019 markkaa.

Kaupassa myyjänä oli Jumalisjärven Lohi Ay:stä Lauri Heikkinen ja ostajana Emäjoen Lohi Oy:n puolesta sama mies eli Lauri Heikkinen. Yhtiömiesten kirjallisen sopimuksen mukaan Lauri Heikkisellä ei ollut yksin oikeutta ko. kaupan tekemiseen.

Emäjoen Lohi Oy teki asiasta perusteettoman reklamaation, jonka ajankohdaksi reklamaatiossa on mainittu 17.6.1988.
Reklamaation mukaan Emäjoen Lohi Oy maksaa kaloista vain 100 000 markkaa. Toinen reklamaatio on päivätty 15.9.1989. Silloin Emäjoen Lohi Oy:llä ei ollut enää reklamaatio-oikeutta kauppaan. Reklamaation mukaan käyväksi kauppahinnaksi on sovittu 108 200 markkaa.

Reklamaatiot on laatinut nimismies Vesa Juntunen ja hyväksynyt hänen yhtiökumppaninsa Lauri Heikkinen, joka oli kaupassa sekä myyjänä että ostajana. Lauri Heikkinen on hyväksynyt reklamaation kuulematta toista avoimen yhtiön osakasta Seppo Heikkistä. Teko on yhtiömiesten tekemän sopimuksen vastainen teko.

Koska Lauri Heikkinen oli sekä myyjä että ostaja samalla kertaa, niin reklamaation tekeminen kaupasta on käsittämätön asia ja osoittaa epärehellistä toimintaa.Näin ensimmäisestä kalanpoikaskaupasta jäi maksamatta 82 719 markkaa ja toisesta 54 100 markkaa. Yhteensä 136 819 markkaa.

Emäjoen Lohi Oy maksanut Lauri Heikkiselle poikasista 100 000 markkaa, eikä Lauri Heikkinen ole tilittänyt rahoja Jumalisjärven Lohi Ay:n tilille. Lauri Heikkinen tunnustaa kuulustelukertomuksessa saaneensa maksun 24.8.1988. "Rahoista puolet sijoitin Emäjoen Lohi Oy:n osakepääoman korottamiseen ja puolet jätin omaan käyttööni", sanoo Lauri Heikkinen kuulustelukertomuksessa.

Minun oikeustajuni mukaan teko täyttää rikoslain 36 luvun 2 §:n mukaisen törkeän petoksen tunnusmerkistön. Vesa Juntunen oli tuohon aikaan Hyrynsalmen virassa oleva nimismies ja hän on käyttänyt hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta ja teossa on käytetty hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta tilaa. Tekoa on pidettävä kokonaisuutta arvostellen törkeänä.

Keväällä 1987 Jumalisjärven Lohi Ay:n altaisiin kuoli kalanpoikasia noin 500 000 markan arvosta. Poikasten kuoleman aiheutti väärin asennetut vedenpumppauslaitteet. On syytä epäillä, että vedenpumppauslaitteet asennettiin tarkoituksellisesti väärin.

Kuulustelukertomuksissa kilpailevan yhtiön osakas Lauri Heikkinen tunnustaa asentaneensa laitteet."Koska minulla oli vastuuvakuutus, haimme korvausta aiheutuneesta vahingosta minun vastuuvakuutukseni perusteella. Vesa Juntunen täytti Hyrynsalmella korvaushakemuksen, jonka allekirjoitukseksi kelpasi vain Sepon nimikirjoitus. Koska korvaushakemuksella oli erittäin kiire, eikä Seppoa saatu puhelimitse kiinni, laitoin nimen Sepon puolesta. Katson, ettei nimenkirjoittamisella ole tapahtunut kenellekään vääryyttä, koska hakemus koski meidän yhteiselle yhtiölle aiheutuneen vahingon korvaamista".

On aika epätodennäköistä, että ammattimies voi kytkeä putket väärinpäin vedenpumppauslaitteissa. Kun ottaa Lauri Heikkisen muun toiminnan huomioon, niin vakuutuspetosepäily olisi pitänyt tutkia huomattavasti paremmin. Hyödynsaajana todellisuudessa on ollut Lauri Heikkinen ja vahingonkärsijänä Jumalisjärven Lohi Ay. Oliko rikostutkinnan esteenä Lauri Heikkisen yhtiökumppani, Hyrynsalmen virassa oleva nimismies Vesa Juntunen?

Asianomistajan osalta poliisi on jättänyt asiat selvittämättä, vaikka tämä on kärsinyt Vesa Juntusen ja oman yhtiökumppaninsa toimien vuoksi seuraavat vahingot:

1987 vakuutuspetos 600 000 markkaa,
1988 kalakauppa 182 719,00 markkaa,
1988 kalakauppa 54 100,00 markkaa,
1990 kavallustuomio 198 750,00 markkaa,
1991 jatkettu kavallus 9,669,30 markkaa,
1991 kotitilan metsät menivät pakkohuutokaupassa 364 000,00 markkaa,
1992 yhtiön velka henkilökohtaisesti maksettavaksi 300 000,00 markkaa, yhtiön velka takaajien maksettavaksi 480 000,00 markkaa.
1992 asianomaisen muut taloudelliset menetykset 1 000 000 markkaa, henkiset kärsimykset ( S.H. ja P.H.) yhteensä 800 000 markkaa. Vahingot yhteensä vähintäänkin 4 miljoonaa markkaa + korot.

Mikko Kovalaisen rooli

Mikko Kovalainen oli tuohon aikaan persaukinen varatuomari, jonka Paavo Heikkinen joutui lunastamaan ulos hotellista ja ostamaan tälle vyönkin, että housut pysyy jalassa. Varatuomari Mikko Kovalainen käytti tuolloin hyväkseen Paavo Heikkisen hädänalaista asemaa. Mikko Kovalainen soitti kuulustelukertomuksen mukaan Paavo Heikkiselle ja lupasi hoitaa Osmo Suorsaa vastaan vahingonkorvausoikeudenkäynnin Oulun raastuvanoikeudessa ja pyysi korvauksesi 5.000 markkaa ilmoittaen samalla, että hän ei hoida asiaa ellei rahaa lähetetä ennakkoon hänelle.

Puhelun päätyttyä Kovalainen soitti Paavolle uudelleen ja ilmoitti, että rahaa pitää olla 7.000 markkaa, koska se 5.000 markkaa ei riitä. Kovalainen on huhtikuussa 1992 kovaan rahapulaansa vedoten vaatinut Heikkistä suorittamaan 11.000 markkaa minkä summan Heikkinen oli varmistaakseen oikeudenkäyntiasian hoitamisen maksanut Kovalaiselle 13.4.1992 pankkisiirtona. Mainitun 11.000 markkaa Heikkinen oli vaivoin saanut koottua siten, että hän oli saanut vävyltään Timo Heikkiseltä 10.000 markkaa ja Bruno Kovalaiselta 1.000 markkaa. Heikkinen on taipunut maksamaan Kovalaiselle mainitun 11.000 markkaa ainoastaan siitä syystä, että Heikkinen on halunnut pelastaa Kovalaisen oman ilmoituksensa mukaan uhkaavalta konkurssilta. Kovalainen ei kuitenkaan ollut pitänyt lupaustaan hoitaa Oulun raastuvanoikeudessa vireille tullutta asiaa 7.000 markalla, vaan Kovalainen oli osoittanut Heikkiselle 18.11.1992 yhteensä 31.089,90 markan suuruisen laskun.

Todistajalausunnon mukaan Mikko Kovalainen käytti Paavo Heikkiseltä saamansa rahat rästissä olleiden toimistonsa vuokrien maksamiseen eikä Paavo Heikkisen asioiden hoitamiseen.

Miksi Mikko Kovalainen haastoi oikeuteen Osmo Suorsan, kun Lauri Heikkinen oli sekä suullisesti että kirjallisesti todistanut, että hän on asentanut putket väärin? Varatuomari Mikko Kovalainen Paavo Heikkisen asiamiehenä haastoi väärät henkilöt oikeuteen. Lisäksi varatuomari Mikko Kovalaisella olisi pitänyt olla myös Seppo Heikkiseltä avoin valtakirja hoitaa asioita. Sitä hänellä ei ollut eikä myöskään Oulun käräjäoikeuden tuomari ole tarkistanut varatuomari Mikko Kovalaisen valtakirjoja hoitaa asiaa. Asian käsittely olisi pitänyt lopettaa siihen, ettei varatuomari Mikko Kovalaisella ollut valtuuksia hoitaa asiaa Seppo Heikkisen puolesta. Joensuun Lakiasiaintoimiston laskuissa on laskutettu sellaisia matkoja, jotka Mikko Kovalainen on tehnyt muiden kyyditsemänä. Tällaisia ovat 4.1.1992 tehdyt matkat, joista on laskutettu 995,40 markkaa ja 9.6.1993 tehdyistä matkoista 995,40. Lasku on tehty Kainuun Lähivakuutusyhdistykselle ja täyttää näin ollen petoksen tunnusmerkistön. Oulun käräjäoikeuden istunnosta istuva tuomari teki kantelun Mikko Kovalaisen toimista Rovaniemen hovioikeudelle.

Mikko Kovalainen on haastanut Paavo Heikkisen tietämättä Katri Helena Heikkisen ja Matti Hermanni Heikkisen kuolinpesän oikeuteen maanvuokraussopimuksen irtisanomisen mitättömyyttä tarkoittavassa asiassa. Suomussalmen kihlakunnanoikeus ei ole tarkistanut avoimia asianajovaltakirjoja, sillä asian hoitamisessa olisi tarvittu myös Seppo Heikkiseltä valtakirja asian hoitamiseen. Sellaista ei Mikko Kovalaisella ollut. Asian käsittely olisi pitänyt lopettaa heti alkuunsa valtuutuksien puutteen vuoksi.Mikko Kovalainen valitti asiasta edelleen Rovaniemen hovioikeuteen ilman riittäviä valtuuksia. Rovaniemen hovioikeuskaan ei tarkistanut Mikko Kovalaisen toimivaltuuksia asiassa.

Kovalainen on nostanut 14.4.1993 Kuusamon tuomiokunnan tuomarille osoittamallaan haastehakemuksella maanvuokraussopimuksen irtisanomisen mitättömyyden toteuttamista tarkoittavan vahvistuskanteen, josa Paavo Heikkinen on kantajana. Asiaa on käsitelty Suomussalmen kihlakunnanoikeudessa 9.6.1993 § 552 kohdalla (S93/85). Kovalainen on nostanut kanteen ilman Heikkisen suostumusta ja ilman Heikkisen antamaa valtuutusta. Heikkinen ei edes tiennyt, että asiassa tullaan nostamaan kanne. Kainuun lähivakuutus on maksanut Kovalaiselle Paavo Heikkisen vakuutusyhtiössä olleen vakuutuksen perusteella tämän asian hoitamisesta yhteensä 16.772,82 markkaa.

Mikko Kovalaisen toiminnasta
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/mikko-kovalaisen-asia-raahen.html

Rovaniemen hovioikeudelle tehty kantelu Mikko Kovalaisen toimista. Katso http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=780

Varatuomarin arvon poistamiskäsittely. Uutinen Savon Sanomissa Varatuomarin arvo on pysyvä.. Katso
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/07/prosessihairikko-mikko-kovalainen.html

Värikästä menoa …
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/varikasta-menoa.html

Todistusaineisto Raahen käräjäoikeudessa http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/todistusaineistoni-raahen-krjoikeudessa.html

Oma puolustukseni Raahen käräjäoikeudessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/puolustukseni-raahen-krjoikeudessa.html

Ahojahti jatkui Raahen käräjäoikeudessa
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=714

Todistusaineistoa Rovaniemen hovioikeudelle

3. Espoon käräjäoikeuden nauhoitus, jossa kuullaan todistajia Mikko Kovalaisen toiminnasta. Nauhoitus on laitettu CD-levylle ja sen kesto on noin kaksi tuntia. Mikko Kovalainen hävisi tämän jutun Espoon käräjäoikeudessa, jonka hän oli nostanut Kaisa Suomalaista vastaan.

4. Lisätodisteena esitän Mikko Kovalaisen päämiehen Reino Niskasen kirjeestä 1.7.2009 otteita. Kirje kokonaisuudessaan toimitetaan postitse Rovaniemen hovioikeuteen:

Dear Sir! Entinen lakimieheni Kovalainen. Näytin eräälle tuntemalleni lakimiehelle töitänne joita olitte minulle tehnyt. Lakimies katseltuaan Teidän aikaansaannoksianne totesi: ”Onpa omituista väpelöintiä asioidenhoito lakimieheltänne. Päätin erottaa Teidät. Te yrititte harhauttaa Espoon käräjäoikeutta kolmen todistajanne voimin tekemään virheellisen päätöksen.Te jatkoitte lakimiehelle sopimatonta käytöstänne kun lähetitte useitakin halpamaisia uhkaus-, kiristys- ja törkykirjeitänne Helsingin hovioikeuteen. Te myönsitte oikeudessa petoksen tapahtuneeksi mutta ette vaatineet petokseen ryhtyneitä henkilöitä vastuuseen.Te olitte laittaneet tietämättäni minut veljeni Veikon edustajaksi perunkirjaan.

5. Lisätodisteena esitän asioita helsinkiläisen henkilön asioiden hoidosta, jotka Mikko Kovalainen on hoitanut kelvottomasti ja päämiehensä tappioksi. On syytä epäillä, että hän on käyttänyt luottamusmiesasemaansa törkeästi väärin. Tapaus on yksi elämäni järkyttävimmistä oikeustapauksista ellei järkyttävin.6. Mikko Kovalainen on hoitanut myös K. S:n asiaa niin ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta saada oikeutta.

Olen selvittänyt kolme erittäin laajaa varatuomari Mikko Kovalaisen hoitamaa juttua, joissa kaikissa on järkyttävää jälkeä. Rikosten uhrit ovat joutuneet varatuomari Mikko Kovalaisen puhdistamiksi ja vakuutusyhtiöiden laskuttamaksi. Näissä asioissa poliisilla olisi tutkimista. Kysymys Suomussalmen tapauksesta, Helsingin tapauksesta ja Espoon tapauksesta.

Valitettavasti näissä tapauksissa syyllisiä ovat poliisit, jotka ovat jättäneet rikokset tutkimatta ja siksi rikokset ovat vanhentuneet suurelta osin. Kansalaisen on kuitenkin pitänyt voida luottaa poliisiin jotta tämä selvittään selvät rikokset. Nyt poliisi on peitellyt rikoksia ja suojellut rikollisia. Siksi poliisin toiminnasta on vastuussa poliisien lisäksi Suomen valtio, jonka on korvattava aiheutuneet vahingot täysimääräisesti. Olen keskustellut asiasta eduskunnan oikeusasiamiehen päivystävän lakimiehen kanssa ja esittänyt asian myös oikeusministerin harkittavaksi.On täysin turhaa tutkia varatuomari Mikko Kovalaisen tekemiä tutkintapyyntöjä, sillä ne on tehty kiusanteko mielessä ja tavoitteena hänellä on tehdä ilkeyttä rehellisille ihmisille keinoja kaihtamatta. Kysymys on myös yhteiskunnan varojen väärinkäytöstä.

Kaisa Suomalainen on tehnyt Espoon poliisille rikosilmoituksen varatuomari Mikko Kovalaisesta. Suomalainen on nimennyt 18 asiakirjaa, joihin tutkintapyynnön mukaan on väärennetty Kaisa Suomalaisen allekirjoitus. Nämä asiakirjat ovat seuraavat:

1. Espoon kihlakunnan rekisteritoimiston todistus 11.9.1996, sisältäen kopion hallituksen vakuutuksesta 2.3.1994 jota koskeva tilintarkastajan allekirjoitus samana päivänä.
2. Ostotarjous sopimuskaavake 22.6.1993.
3. Kaupparekisterin henkilötietojen täydennyslomake 2.3.1994.
4. Yhtiökokouksen pöytäkirja 5.5.1994.
5. Postipankin kuitti 4.2.1994.
6. Helsingin puhelinyhdistys, jäsenliittymän tilaus 30.11.1971.
7. Myyntitoimeksianto 24.9.2987
8. Käsirahasopimus 19.1.1985.
9. Kauppakirja 29.6.1984.
10. Lainhuudatuspöytäkirja/kauppakirja 10.9.1984.
11. Lainhuudatuspöytäkirja/ yhtiökokouspöytäkirja 18.6.1985
12. Hallituksen kokouspöytäkirja 15.1.1985
13. Kaksi valtakirjaa 29.1.1988 ja valtakirja 27.1.1988
14. Hallituksen kokouspöytäkirja 18.6.1985.
15. Perustamiskokouksen pöytäkirja 18.6.1985.
16. Vakuutushakemus 29.5.1986
17. Luovutussopimus 21.10.1987.
18. Vuokrasopimus 28.5.1986.Tutkimattajättämispäätöksen R/4131/03 mukaan tehdyn tutkintapyynnön sisältämästä ei löydy asianomistajan omien epäilyjen tueksi mitään.

Tutkijan ja tutkinnanjohtajan sekä syyttäjän esteellisyys johtuu myös näistä asioista

PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"

http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi. Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan. Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.

Avaintodistajan lausunto – Sulo Heiskarin oudot kaupanvahvistukset
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=85

Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

Rienstrat paljastuivat rahanpesijöiksihttp://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/rienstrat-paljastuivat-rahanpesijiksi.html

Erikoinen isänpäivä – tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/erikoinen-isnpiv-tapon-yritys.html

Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle rikostutkintapyyntö on tehty ajoissa. Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänut tutkintapyyntöä 23.3.1997.

Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002

Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen.Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.

Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/asianajaja-asko-keranen-jatti.htm

Paavo M.Petäjän väärä lausuma Korkeimmalle oikeudelle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/paavo-m-petajan-vaara-lausuma.html

Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/kihlakunnansyyttaja-ilpo-lehto.html

Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/ylivieskan-poliisipaallikko-petri.html

Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

Lestadiolainen värisuora
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/08/lestadiolainen-varisuora.html

Julkinen selvityspyyntö maaherra Eino Siuruaiselle

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/julkinen-selvityspyynt-maaherra-eino.html

katso läänin poliisijohtaja Sauli Kuha

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/laanin-poliisijohtaja-sauli-kuha.html

Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/huippualykasta-ja-salamannopeaa.html

Teon juridista arviointia

Tutkinnanjohtajan esteellisyys

Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:

1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;

2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;

3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai

6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694

Syyttäjän puolueettomuusvaatimus

Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen. Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys. Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".

Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

Syyttäjälain 12 §:

1) asianosaisjääviys,

2) intressijääviys,

3) asiamiesjääviys,

4) palvelusuhdejääviys,

5)edustusjääviys,

6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

Syyttäjän asema rikosprosessissa

Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.

Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.Esitutkinnassa huomioitavaaEsitutkinnalla selvitetään rikoksella aiheutettu vahinko ja saavutettu rikoshyöty. Esitutkinnan yleiset periaatteet, tavoitteet ja oikeusturva on säädetty esitutkintalain 5-12 §:ssä. Esitutkinnassa tärkeää on objektivisuusperiaate. Yhdenvertainen kohtelu eli seikat epäillyn puolesta ja vastaan on otettava huomioon.

Toinen tärkeä asia on tutkijan ennakkoluulottomuus. Esitutkintalain keskeinen asia on syyttömyysolettama. Esitutkinta on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä. On vältettävä leimaavien lausuntojen antamista. Hienotunteisuusperiaatteeseen (ETL 8.2 §) kuuluu se, että toimitaan niin, ettei ketään aiheettomasti aseteta epäluulon alaiseksi. Esitutkinnassa on noudatettava vähimmän haitan periaatetta eli kenenkään oikeuksiin ei saa puuttua välttämätöntä enempää. Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys:

Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:

1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;

2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;

3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai

6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

Suomen perustuslain 21 § määrittelee asian näin:

Oikeusturva. Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Jos ja kun esitutkinta on tehty päin männikköä esteellisen tutkinnanjohtajan alaisuudessa ja syyttäjä on kaikin puolin esteellinen, niin oikeudenmukainen oikeudenkäynti ei voi toteutua. Kun rikos on riittävän suuri, niin sitä ei voida laillisin keinoin ratkaista.Johtopäätökset tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan ja syyttäjä Sulo Heiskarin toiminnasta

Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on ollut tutkinnanjohtajana aina kun olen tehnyt tai minusta on tehty rikostutkintapyyntö. Raimo Ollila on jättänyt kaikki tekemäni rikostutkintapyynnöt tutkimatta ja selvittämättä, vaikka rikokset ovat olleet kiistattomia ja todistusaineisto relevantti. On täysin selvää, että luottamus hänen puolueettomuutensa on varmasti vaarantunut. Hän on kiistatta ollut esteellinen minua koskevissa asioissa olleessaan tutkinnanjohtajana.

Syyttäjä Sulo Heiskarin osalla tilanne on vähintäänkin yhtä selvä ja kiistaton. Syyttäjistä annetussa laissa nimittäin todetaan, että jos on perusteltu syy epäillä syyttäjän puolueettomuutta, niin syyttäjä on silloin esteellinen.Jo vuonna 2000 KRP:n tutkija Pauli Mattila olisi halunnut aloittaa rikostutkinnat PR-talojen asiassa. Hänellä oli kaksi pääepäiltyä. Voitte arvata keitä he olivat. Mattilalta estettiin rikostutkintojen aloittaminen.

Pyydän Korkeinta oikeutta kiireellisesti kumoamaan Rovaniemen hovioikeuden tuomion nro 855 30.9.2009 Diaarinumero R08/974 jotta Mikko Kovalaisen toimista kärsineet ihmiset saisivat perustan vaatimuksilleen asioiden oikeudenmukaisesta ratkaisemisesta. Katson, että olen pystynyt todistamaan kumoamaan kaikki syytteessä esitetyt kolme kohtaa ja olen pystynyt todistamaan väitteeni oikeaksi. Olen selvittänyt Suomussalmen tapauksen lisäksi Espoon ja Helsingin tapaukset, joissa ihmiset ovat joutuneet järkyttävien vääryyksien kohteeksi Mikko Kovalaisen hoitaessa heidän asioitaan. ”Villit lakimiehet” ovat laillisuusvalvonnan ulkopuolella ja ainoastaan poliisi ja oikeuslaitos voivat toimia tehokkaasti ”villien lakimiesten” suhteen.

Kalajoella 13.10.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Yleisen oikeustajun vastaista järkyttävää oikeuden toimintaa

Tässä on kolme oikeustapausta samalta päivältä. Kaikki kolme tapausta ovat yleisen oikeustajun vastaisia ja osoittavat Suomen oikeuslaitoksen nykyistä tilaa. Otan ensimmäisenä esimerkkinä Raahen käräjäoikeuden päätöksen, jota Rovaniemen hovioikeus ei muuttanut.

Lääkäri imi potilaan nänniä - ei rangaistusta

Hovioikeuden mukaan nänniä imenyt lääkäri ei syyllistynyt nuoren naispotilaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön, kunnianloukkaukseen tai virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Potilas valitti Raahen käräjäoikeuden päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen, joka ei muuttanut tuomiota.
Tuomioon ei vaikuttanut uuden todistajan lausunto. Lääkäristä on valitettu potilasasiamiehelle kaikkiaan viisi kertaa: kahdesti ennen ja jälkeen imemistapauksen.
Todistaja työskenteli tapahtuma-aikana kyseisessä sairaalassa potilasasiamiehenä.
Tapahtumat saivat alkunsa lääkärintarkastuksessa nuoren naisen rintakipuun liittyvän ultraäänitutkimuksen jälkeen. Lääkäri puristeli potilaan rintoja edestä ja takaapäin, kehui hänen rintojensa muotoa ja lopulta imi toista nänniä.
Lääkärin mukaan kyseessä oli tavanomainen tutkimus.

Erkin kommentti: Koska lääkäri on tunnustanut teon, niin kysymys ei ole sana vastaan sana-asiasta. Lääketieteen lisensiaatti todistaa, ettei tissien imeskely kuuluu hoitotoimenpiteisiin. Näin voidaan varmasti todistaa, että Raahen käräjäoikeuden ja Rovaniemen hovioikeuden päätökset ovat varmasti vääriä.

Näin kirjoittaa lääketieteen lisensiaatti:
Itse en oppinut kyseistä tutkimustoimenpidettä (nännin imeminen) oman lääkärinkoulutukseni aikana. Rintojenkliiniseen tutkimiseen kuului inspektio (katsotaan mm muoto, väri, mahdolliset ihon vetäytymät, liikkuvatko symmetrisesti, nestevuoto ym) ja palpatio (tunnustellaan rintojen rakenne ja mahdolliset kyhmyt sekä aristus, voidaanko myös puristaa nännnistä mahd. nestevuodon tarkistamiseksi) mutta suctio (imeminen) kuului vain äidinmaitokeskuksen ohjelmaan.
Nähtävästi kyseinen lääkäri on ollut eri yliopistossa tai sitten kyseisen tutkimuksen opettaminen kuuluu vasta erikoislääkärikoulutukseen. Tai sitten lääkäri on käyttänyt häpeilemättä tilaisuutta hyväkseen.

Minulle kerrottiin, että Rovaniemen hovioikeus olisi lyhentänyt raiskauksesta tuomitun rangaistusta aktin lyhyyden vuoksi. Kysymys on eri asiasta, mutta samasta tuomioistuimesta.

Toinen tapaus:

KKO: Vasaralla ja pesäpallomailalla hakkaaminen ei ole törkeä rikos

Pesäpallomailalla tai vasaralla uhrin hakkaaminen ei ole törkeä pahoinpitely. Korkeimman oikeuden mukaan pesäpallomaila ja vasara eivät ole ampuma- ja teräaseisiin verrattavia hengenvaarallisia välineitä.
KKO linjasi tuomitsemiskäytäntöä tapauksissa, joissa helsinkiläismies löi avovaimoaan pesäpallomailalla ja vasaralla päähän. Ensimmäisellä kertaa mies käytti pesäpallomailaa ja toisella kertaa vasaraa. Nainen sai vertavuotavia haavoja ja vasaralla takaraivoon lyöminen johti tajunnan menetykseen.

KKO alensi miehen törkeistä pahoinpitelyistä saamat tuomiot pahoinpitelyiksi. Korkeimman oikeuden mielestä pesäpallomaila, vasara ja monet muut välineet, kuten kivet ja laudankappaleet, voivat sinänsä olla hengenvaarallisia. Rikoslaissa pahoinpitely kuitenkin katsotaan törkeäksi vain silloin, jos siinä käytetään ampuma- tai teräasetta tai niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä.
Lisäksi rikoksen on oltava kokonaisuudessaan törkeä. Rajauksella on haluttu korostaa sitä, että varsinaisten aseiden käyttö on tuomittavampaa kuin muiden välineiden käyttö.
Alemmat oikeudet, Helsingin käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus pitivät pahoinpitelyjä törkeinä. Muutosta tuomioon haki mies itse. Tuomion muuttaminen korkeimmassa oikeudessa ei kuitenkaan vähennä miehen saamaa runsaan vuoden vankeusrangaistusta.
Pahoinpitelyt tapahtuivat Helsingissä vajaat kaksi vuotta sitten.

Erkin kommentti: Korkeimman oikeuden päätös on yleisen oikeustajun vastainen. Korkein oikeus ei ole tästä maailmasta, mutta toimii kuitenkin verovaroilla.

Kolmas tapaus:

Oikeus sössi - mies menetti luottotietonsa

Keski-Suomessa asuva mies halusi parantaa tietoliikenneyhteyksiään ostamalla laajakaistatikun kannettavan tietokoneeseensa. Homma tyssäsi myymälään, jossa myyjä ilmoitti, että mies on menettänyt luottotietonsa.
Raha-asiansa säntillisesti hoitanut mies ei kuitenkaan uskonut myyjän tuomioon, vaan haki luottotietonsa omatieto.fi-sivustolta. Selvitys antoi Salossa asuvan naisen tiedot. Mies, joka ei halua nimeään julkisuuteen, sanoo Kauppalehdelle, että siinä vaiheessa hälytyskellot soivat.
Suomen Asiakastiedosta myönnetään, että prosessissa sotkeutuivat miehen nimi ja naisen henkilötunnus. Asiakastieto ei kuitenkaan suostu syylliseksi.
- Syyllinen on perintäyritys, jossa nakkisorminen virkailija on naputtanut henkilötunnuksen väärin, sanoo Asiakastiedon osastopäällikkö Juuso Jokela.
Luottotietoyrityksessä mikään järjestelmä ei herjannut ristiriidasta.

Pienestä summasta syntyi suuri soppa, sillä alkuperäinen velkoja on postimyyntifirma, joka haki 38 euron saatavia.
Luottotiedot voi menettää vain käräjäoikeuden päätöksellä. Kyseinen saatava nuijittiin pöytään Salon käräjäoikeudessa, missä virhe kyllä myönnetään, mutta ei haluta sitä suuremmin kommentoida.
Käräjäoikeuden notaari Juho Raula ihmettelee sitä, ettei mikään tietokonepohjainen järjestelmä ”herjannut” oikeudessakaan ristiriitaisista tiedoista.
Käräjäoikeuden päätöksen mukaan miehen luottotiedot olisivat menneet vuoteen 2012 asti.

Mustalla listalla yli puoli vuotta

Mies otti yhteyttä Asiakastietoon, joka korjasi virheen samana päivänä. Asiakastieto myös lähetti virheestä kirjeen kaikille niille, jotka olivat mahdollisesti saaneet tiedon luottotietojen menetyksestä. Tällaisia ovat esimerkiksi luottokorttiyhtiöt.
Ovatko kolmannet tahot vieneet uudet tiedot järjestelmiinsä? Siitä Asiakastieto ei voi mennä takuuseen. On mahdollista, että mies roikkuu edelleen luottotiedottomana jonkin yrityksen tiedostoissa.
Koko soppa paljastui miehelle vasta tällä viikolla, vaikka käräjäoikeus oli tehnyt päätöksen luottotietojen menetyksestä jo helmikuussa. Mies on ollut mustalla listalla yli puoli vuotta.
Asiakastiedon Jokelan mukaan tapaus ei ole ensimmäinen, mutta suhteellisen harvinainen se on. Joskus on sekoittunut firman y-tunnus ja nimi, joskus aviomiehen ja -vaimon tiedot.
Keskisuomalainen mies sanoo, että hän ei aio tyytyä ”koottuihin selityksiin”. Lasku lukuisista puheluista ja menetetystä työajasta lähtee alun perin tiedot väärin naputelleeseen perintäfirmaan.
- Luultavasti teen myös poliisille tutkintapyynnön. Haluan selvittää esimerkiksi, onko asiassa loukattu yksityisyyteni suojaa.

Oikeusrekisterikeskuksen todistus

Oikeusrekisterikeskus todistaa, että olen maksanut Raahen käräjäoikeuden 19.5.2009 nro 2009/16 määräämän 820 euroa 22.7.2009. Sain tuosta Raahen käräjäoikeuden väärästä päätöksestä tiedon 21.7.2009 oikeusrekisterikeskukselta. Toimin asiassa niin nopeasti kuin käytännössä oli mahdollista, sillä on otettava huomioon, että olen oikeuden väärien päätösten johdosta luottokelvoton.
Rovaniemen hovioikeus totesi päätöksessään 30.9.2009 nro 856 diaarinumero R09/679 Raahen käräjäoikeuden päätöksen vääräksi valitukseni perusteella. Minulle oli määrätty sellaisia sakkoja Raahen käräjäoikeuden päätöksellä, joita minulle ei ole oikeudessa tuomittu. On syytä epäillä, että Raahen käräjäoikeuden väärä päätös on syntynyt tietoisen ja tarkoituksenmukaisen toiminnan seurauksena, sillä sakkopäätökseen johtanut prosessi on monen virkarikoksen avulla aikaansaatu.

Poliisi ei kuitenkaan tutki asioita, vaikka todistusaineistot ovat kiistattomat. Myös Rovaniemen hovioikeuden päätös, jolla Raahen käräjäoikeuden päätös todettiin vääräksi, on virheellinen. Koska olin maksanut Raahen käräjäoikeuden määräämän väärän sakon oikeusrekisterikeskukselle, niin ei Rovaniemen hovioikeuden olisi pitänyt määrätä 13 päivää vankeutta, koska sakot oli maksettu. Rovaniemen hovioikeudella oli varmasti tiedossa, että sakot on saatu aikaan rikosten avulla, mutta Rovaniemen hovioikeus ei ottanut huomioon asiassa kirjallista todistusaineistoa eikä antanut suullista käsittelyä, jossa asiat olisi voitu vuorenvarmasti ja kiistattomasti todistaa. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti olisi selvittänyt asiassa totuuden. Sitä Rovaniemen hovioikeus ei halunnut, koska Erkki Ahon tilanne piti tehdä niin vaikeaksi kuin oikeuden väärillä päätöksillä pystytään tekemään. On syytä epäillä, että toiminta on tietoista ja tarkoituksenmukaista.
Menettely on todella törkeää ja täyttää minun mielestäni kiistatta ihmisoikeusrikoksen tunnusmerkistön.

Keskeiset ja todelliset syylliset tässä prosessissa ovat syyttäjä Sulo Heiskari, tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ja poliisi Harri Rahkola. Tarkemmin asiat selviävät osoitteesta

Oikeus- ja asianajajamafia
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/10/oikeus-ja-asianajajamafia.html

Valituslupahakemus Korkeimmalle oikeudelle

Hiirella napsauttamalla kuvan päällä saa kuvan suuremmaksi.

Rovaniemen hovioikeus
PL 8210
96101 Rovaniemi
sähköposti: rovaniemi.ho@oikeus.fi

Korkeimmalle oikeudelle

Pyydän Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa Rovaniemen hovioikeuden päätökseen nro 856 antamispäivä 30.9.2009 Diaarinumero 09/679. Pyydän Korkeimmalta oikeudelta myös kiireellistä asian käsittelyä ja toimenpanokieltoa Rovaniemen hovioikeuden päätökselle.

Olen saanut oikeusrekisterikeskukselta tiedon Raahen käräjäoikeuden päätöksestä 21.7.2009. Olen maksanut oikeusrekisterikeskukselle Raahen käräjäoikeuden määräämän maksun 820 euroa 22.7.2009 kuten maksukuitista näkyy. Valitin Raahen käräjäoikeuden päätöksestä Rovaniemen hovioikeuteen, koska minun oikeustajuni mukaan päätös oli väärä ja oli syntynyt laajan rikosketjun tuloksena. Rovaniemen hovioikeus on todennut päätöksessään, että on tapahtunut tuomiovirhe. Rovaniemen hovioikeus on poistanut 420 euron päiväsakon, koska se ei ole sellaista määrännytkään. Rovaniemen hovioikeus on kuitenkin jättänyt voimaan 400 euron uhkasakon ja muuttanut sen 13 päiväksi vankeutta.
Rovaniemen hovioikeuden päätös on varmasti väärä, koska uhkasakko on maksettu jo 22.7.2009 eli heti seuraavana päivänä kun sain asiasta tiedon.

Uhkasakko on muodostunut monen rikoksen seurauksena ja katson, että Rovaniemen hovioikeuden olisi pitänyt myös käsitellä esittämäni perusteet miksi uhkasakkokin oli väärin tuomittu. Katson myös, että tuomarit hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen ja määräaikainen hovioikeudenneuvos Liisa Rintala sekä määräaikaisen hovioikeudenneuvos Timo Mäkeläinen olivat kaikki esteellisiä käsittelemään asiaa, koska heillä oli ennakkoasenne käsiteltävään asiaan. Ennakkoasenne oli muodostunut tuomio nro 855 antamispäivä 30.9.2009 diaarinumero R08/974 yhteydessä. He käsittelivät tämän asian ( Rovaniemen hovioikeuden päätös nro 856 antamispäivä 30.9.2009 Diaarinumero 09/679) yhteydessä samoja asioita, joita he olivat käsitelleen tuomion 855 antamispäivä 30.9.2009 diaarinumero R08/974 yhteydessä.

Lisäksi olin ollut yhteydessä Rovaniemen hovioikeuden presidenttiin Esko Oikariseen asian käsittelyn yhteydessä, josta on Rovaniemen hovioikeuden päätös 14.5.2007 nro 418 diaarinro R06/70 eli juuri se päätös, josta on uhkasakkoa käsitelty. Pyysin silloin Rovaniemen hovioikeuden presidenttiä Esko Oikarista varmistamaan, että saan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Lähinnä oli kysymys syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyydestä sekä rikostutkinnanjohtaja Raimo Ollilan esteellisyydestä. Rovaniemen hovioikeuden presidentin Esko Oikarisen avulla sain muun muassa Ylivieskan käräjäoikeuden käräjätuomarin nimikirjan, jonka Ylivieskan käräjäoikeuden laamanni kieltäytyi minulle toimittamasta. Muistini mukaan laamaani Kuurinmaa-Myllyniemi antoi Rovaniemen käräjäoikeudelle asiassa lausuman, jonka johdosta Rovaniemen hovioikeuden presidentti Esko Oikarinen oli minuun yhteydessä ja ilmoitti, että sitä lausumaa ei käsitellä Rovaniemen hovioikeudessa. Minun oikeustajuni mukaan Ylivieskan käräjäoikeuden laamannin lausuma ei pitänyt yhtä totuuden kanssa. Rovaniemen hovioikeus ei kuitenkaan antanut suullista käsittelyä eikä ottanut kirjallista todistusaineistoa asiassa huomioon. Siksi Rovaniemen hovioikeuden päätös asiassa on väärä. Rovaniemen hovioikeuden päätös on 14.5.2007 nro 418 diarinro R06/70. Pyydän Korkeinta oikeutta kumoamaan ko. päätöksen.

Katso Rovaniemen hovioikeuden päätös ja siihen liittyvät tosiasiat
http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?content=detail&id=289

sivu 1
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=300
sivu 2
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=299
sivu 3
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=298
sivu 4
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=297
sivu 5
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=296
sivu 6
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=295
sivu 7
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=294
sivu 8
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=293
sivu 9
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=292
sivu 10
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=301

Pyydän Korkeinta oikeutta kumoamaan myös tämän Rovaniemen hovioikeuden päätöksen koska se on syntynyt esteellisen syyttäjän ja esteellisen tutkinnanjohtajan toimesta. Nämä asiat Rovaniemen hovioikeus on jättänyt kokonaan käsittelemättä kummassakin päätöksessään.

PR-talojen markkinoilta poistaminen

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan. Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.

Avaintodistajan lausunto – Sulo Heiskarin oudot kaupanvahvistukset

http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=85

Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

Rienstrat paljastuivat rahanpesijöiksi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/rienstrat-paljastuivat-rahanpesijiksi.html

Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissaYlivieskan poliisille Raimo Ollilalle rikostutkintapyyntö on tehty ajoissa. Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänut tutkintapyyntöä 23.3.1997.Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen.Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.

Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/asianajaja-asko-keranen-jatti.htm

Paavo M.Petäjän väärä lausuma Korkeimmalle oikeudelle

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/paavo-m-petajan-vaara-lausuma.html

Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/kihlakunnansyyttaja-ilpo-lehto.html

Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/ylivieskan-poliisipaallikko-petri.html

Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

Lestadiolainen värisuora

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/08/lestadiolainen-varisuora.html

Julkinen selvityspyyntö maaherra Eino Siuruaiselle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/julkinen-selvityspyynt-maaherra-eino.html

katso läänin poliisijohtaja Sauli Kuha
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/laanin-poliisijohtaja-sauli-kuha.html

Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/huippualykasta-ja-salamannopeaa.html

Teon juridista arviointia

Tutkinnanjohtajan esteellisyys
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694

Lahola halusi auttaa rikoksentekijöitä

Työttömäksi jouduttuani ryhdyin selvittämään PR-talojen konkurssivyyhteä ja Natura-asiaa. Minulta katkaistiin työttömyyskorvaukset täysin poikkeuksellisella tavalla ja myös starttiraha katkaistiin täysin poikkeuksellisella tavalla. Todistuksena siitä on Suomen työvoimatoimistoille tehty kysely ja siitä tehty tutkimus.
Olin selvittänyt PR-talojen konkurssivyyhteä ja Natura-asioita. Nyt olen selvittänyt molemmat asiat ja voin todistaa olevani oikeassa. Katso Naturan osalta näitä linkkejä:

Menettikö Kallan karit itsehallintonsa
http://naturansalat.blogspot.com/2008/11/menettik-kallan-karit-itsehallintonsa.html

Tästä saa suoraan mm. julkisasiamiehen ratkaisuehdotus
http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi&newform=newform&Submit=Etsi&alljur=alljur&jurcdj=jurcdj&jurtpi=jurtpi&jurtfp=jurtfp&alldocrec=alldocrec&docj=docj&docor=docor&docop=docop&docav=docav&docsom=docsom&docinf=docinf&alldocnorec=alldocnorec&docnoj=docnoj&docnoor=docnoor&typeord=ALLTYP&docnodecision=docnodecision&allcommjo=allcommjo&affint=affint&affclose=affclose&numaff=C-362%2F06+P&ddatefs=&mdatefs=&ydatefs=&ddatefe=&mdatefe=&ydatefe=&nomusuel=&domaine=&mots=&resmax=100
Katso kokonaisuus
http://naturansalat.blogspot.com/

Natura - sinetöity valtiosalaisuus
http://www.yle.fi/mot/mb041129/kasikirjoitus.htm

Natura toi Alpit Espooseen
http://www.yle.fi/mot/mb060904/kasikirjoitus.htm

Natura laillisuuskriisissä
http://www.yle.fi/mot/mb260503/kasikirjoitus.htm

KHO - korkein hallituksen oikeus
http://www.yle.fi/mot/190301/kasis.htm

Natura seikkailu 2000
http://www.yle.fi/mot/090298/kasis.htm

Olin siis oikeassa, mutta minut haluttiin vaientaa ja tehdä minut ”vaarattomaksi” viemällä viimeisetkin ihmisen perusoikeudet eli sosiaaliturva jotta en voisi selvittää rahattomana asioita ja eläminenkin pyrittiin tekemään mahdollisimman vaikeaksi ilman rahaa ja jatkuvien rikostutkintapyyntöjen ja oikeudenkäyntien johdosta. Jouduin olemaan maanpaossa työvoimatoimistonjohtaja Tapio Laholan ja syyttäjä Sulo Heiskarin sekä poliisi Raimo Ollilan toimien takia.

Kalajoen työvoimatoimiston ”laho” päätös – elinkautiset vaikutukset
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=168

Starttiraha katkaistiin kostona – maineen mustaaminen
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=169

Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti – Tapio Laholan vai Erkki Ahon kunnia
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=170

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/search?updated-max=2008-11-26T09%3A52%3A00%2B02%3A00&max-results=7

Selvitys oikeussäännöksistä, - käytännöstä ja -kirjallisuudesta

Lainsäädäntö: Oikeudenkäymiskaari 31 luku (20.2.1960/109)Ylimääräisestä muutoksenhausta
Kantelu1 § (20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:
1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;
2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;
3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai
4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.
Pääasian ratkaiseminen alueellista toimivaltaa vailla olevassa tuomioistuimessa ei ole 1 momentissa tarkoitettu peruste poistaa tuomio. (13.3.2009/135)L:lla 135/2009 lisätty 2 momentti tulee voimaan 1.9.2009.2 § (20.2.1960/109)
Jos joku tahtoo kannella tuomiovirheestä, tulee hänen antaa kantelukirjelmä asianomaiseen ylioikeuteen tahi, mikäli kysymys on ylioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiosta, korkeimpaan oikeuteen.Kantelu on tehtävä, milloin se perustuu 1 §:n 1 tai 4 kohdassa mainittuun seikkaan, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman.
Edellä 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on sanottu määräaika luettava siitä, kun kantelija tai tuomiosta tiedon.Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden valvomisessa toimivaltaisen lainkäyttö- tai valvontaelimen todettua oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä, kantelu voidaan 2 momentin estämättä tehdä kuuden kuukauden kuluessa kyseisen valvontaelimen
Lainvoiman saaneen tuomion purkaminen7 § (20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan purkaa:
1) jos oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputuloksiin;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Tuomiota älköön purettako 1 momentin 3 kohdassa mainitusta syytä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.
8 § (20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:
1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
8 a § (16.5.2003/360)Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan eduksi purkaa:
1) jos 8 §:n 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut edellytykset ovat olemassa;
2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisvaatimuksen hylkäämiseen tai siihen, että menettämisseuraamus olisi tuomittu olennaisesti lievempänä, taikka on muutoin erittäin painavia syitä katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys menettämisseuraamuksesta; tai
3) jos syyte siitä rikoksesta, jonka perusteella menettämisseuraamus tuomittiin, on sittemmin hylätty näyttämättömänä, tai muusta syystä syytteen hylkäämisen vuoksi menettämisseuraamuksenkaan tuomitsemiselle ei olisi ollut edellytyksiä.
10 § (20.2.1960/109)Tuomion purkamista tarkoittava hakemus riita-asiassa sekä syytetyn tai 9 c §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vastaajan vahingoksi rikosasiassa on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta, tai jos hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Mainittua aikaa ei kuitenkaan ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona se tuomio, jonka purkamista haetaan, sai lainvoiman. Milloin hakemus riita-asiassa nojautuu 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun seikkaan, luetaan aika siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. (30.12.2003/1290)Riita-asiassa annetun tuomion purkamista älköön haettako sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä.

Oikeuskirjallisuus

Leppänen - Välimäki, Muutoksenhaun pääpiirteet, s. 105... Jotta rikollinen menettely johtaisi purkuun, edellytyksenä vielä on, että sen voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Rikolliselta menettelyltä edellytetään siis tietynlaista kausaalisuutta jutun lopputuloksen kanssa. Näyttökynnys kausaalisuuden suhteen on kuitenkin matala. Alhainen näyttökynnys ( "voidaan otaksua vaikuttaneen") riittää.

Hovioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentissa on säädetty, että hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille alioikeuksien valvonnassa tietoonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.

Pyydän asialle kiireellistä ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellyttämää asian käsittelyä. Mielestäni suullinen käsittely on perusteltu, koska asian käsittely eri oikeusistuimissa on kestänyt jo 14,5 vuotta.

Kalajoella 2.9.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Laillisuusvalvonnan rappiotila

Riitta-Leena Paunio




Olin aikani PR-taloja valmistavan yrityksen toimitusjohtajana. Tehtaallemme tuli vieraita Kemerovosta Venäjältä. Esittelin heille laatujärjestelmämme ja saksalaisen laatustandardin. Tiedustelin heiltä millaiset laadunvalvontajärjestelmät heillä on käytössä heidän omassa yrityksessään. Venäläinen johtaja vastasi, että ”ammutaan muutama työntekijä, niin laatu kyllä paranee.” Tosin hän lisäsi, että tämä oli ”joke”.

Ei voi välttyä vaikutelmalta, että Suomessa laillisuusvalvonnalla ei ole laadunvalvontaa eikä muutakaan valvontaa. Laillisuusvalvojien päätöksistä vain muutama promille aiheuttaa huomautuksen vastaisen varalle. Laillisuusvalvojien toiminta on kansan edun vastaista. Se on verovarojen vastuutonta väärinkäyttöä virkavastuulla. Otan konkreettisen esimerkin todistaakseni väitteeni oikeaksi.

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN
KANSLIA
15.9.2009 Dnro 3174/4/09

Erkki Aho
e.ahoky@kotinet.com

Viite: Sähköpostiviestinne 21. ja 24.8.2009

VASTAUS Pyysitte kirjeessänne eduskunnan oikeusasiamiestä ryhtymään asian
vaatimiin toimenpiteisiin, jotta blogisivuiltanne ilmenevän "uskonnollisen
värisuoran" käyttö voidaan jatkossa eliminoida ja nykyinenkin
toimivan "värisuoran" toiminta voidaan lopettaa. Kantelussa mainituilla
blogisivuillanne "oikeuslaitos ja poliisi" kerroitte "lestadiolaisesta värisuorasta"
ja siitä, miten tämä "värisuora" ilmeni muun muassa poliisin
ja syyttäjän toiminnassa.
Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedtin pyynnöstä ilmoitan, ettei
asiaa voida tutkia antamienne tietojen perusteella. Kirjoituksessa esittämänne
väitteet viranomaisten virheellisinä pitämistänne menettelyistä
ovat siinä määrin yleisluonteisia ja yksilöimättömiä, ettei niiden
selvittäminen kantelumenettelyssä antamienne tietojen perusteella
ole mahdollista. Jotta kirjoitus voitaisiin tutkia kanteluna, tulisi siinä
yksilöidä tarkoin se menettely tai ratkaisu, jota pidätte lainvastaisena
sekä esittää perustelu sille, miksi menettely tai ratkaisu on mielestänne
ollut lainvastainen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen
osalta olette kyllä maininnut arvostelemanne päätökset, mutta ette ole
esittänyt perusteita sille, miksi pidätte niitä lainvastaisina.

Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola-Sarja

Vastaus on annettu tähän asiaan:
Lestadiolainen värisuora
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/08/lestadiolainen-varisuora.html

Lestadiolaisilla ja keskustalla ( ent. maalaisliitto) on ollut sopimus yhteistyöstä jo Kekkosen ajoista lähtien. Katso
http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2009/09/suomen-historian-likaisin-vaalitaistelu.html

Kalskeen osalta raskauttavana tekijänä on myös tämä asia:

Saatanan tunarit
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/09/saatanan-tunarit.html

Kysymys kokonaisuudessaan on tästä prosessista:

PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Katso konkurssiasiamiehen lausunto:
"Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"
http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan. Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.

Avaintodistajan lausunto – Sulo Heiskarin oudot kaupanvahvistukset
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=85

Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

Rienstrat paljastuivat rahanpesijöiksi
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/rienstrat-paljastuivat-rahanpesijiksi.html

Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa

Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle rikostutkintapyyntö on tehty ajoissa. Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänut tutkintapyyntöä 23.3.1997.
Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002

Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen.

Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.

Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/asianajaja-asko-keranen-jatti.htm

Paavo M.Petäjän väärä lausuma Korkeimmalle oikeudelle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/paavo-m-petajan-vaara-lausuma.html

Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/kihlakunnansyyttaja-ilpo-lehto.html

Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/ylivieskan-poliisipaallikko-petri.html

Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt ei ole vaivautunut perehtymään asiaan lainkaan ja on toiminut eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa muodostuneen toimintakulttuurin mukaan, jossa kansalaisten perusoikeudet ja oikeusturva täydellisesti sivuutetaan päätöksenteossa.

Laillisuusvalvojien toimintaa valvovat henkilöt eli kansanedustajat, jotka toimivat näin, katso:

Vaaliraha kohu paisuu
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/06/vaalirahakohu-paisuu.html

Kaikki vaalituet julkisiksi
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/09/kaikki-vaalituet-julkisiksi.html

Korruptio rehottaa rikolliseksi epäiltävällä tavalla
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/09/korruptio-rehottaa-rikolliseksi.html

”Emme ole tulleet millään viekkauella emmekä vääryyellä…”
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/09/emme-ole-tulleet-millaan-viekkauella.html

Hajotusvaalit ainoa oikea ratkaisu!
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2009/09/hajotusvaalit-on-ainoa-oikea-ratkaisu.html

Ei ole ihme vaikka laillisuusvalvonta on rapakunnossa, sillä sen valvojatkin eli kansanedustajat ovat todellisessa rappiotilassa. Pyydän eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Pauniota ryhtymään asian vaatimiin toimenpiteisiin jotta laillisuusvalvonta palautetaan lain edellyttämälle tasolle ja kansalaisten oikeusturva ja perusoikeudet toteutuvat lain edellyttämällä tavalla. Esittämilläni tiedoilla eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia olisi pitänyt pystyä lain mukaiseen toimintaa esittämissäni asioissa. Vaadin, että eduskunnan oikeusasiamies korjaa kiireellisesti virastonsa tekemät väärät päätökset asioissani.

Kalajoella 24.9.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Saatanan tunarit!

Professori Veli Merikoski esitti julkisuudessa 7.5.1975 huolestumisensa siitä, että politiikka on syrjäyttämässä virkanimityksissä kokemuksen ja pätevyyden. Presidentti Urho Kekkonen lähetti seuraavana päivänä Merikoskelle kuuluisaksi tulleen "saatanan tunarit" -kirjeensä, jossa hän moitti Merikoskea Kymen läänin uuden maaherran nimityksen vaikeuttamisesta.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on tehnyt 9.9.2009 Dnro 100/42/09 päätöksen, mikä kuuluu seuraavasti:

Käytössäni on ollut seuraava selvitys: Sisäministeriön poliisiosaston esikunnan ratkaisu 14.1.2009, SM Dno/2008/79, Oulun poliisin lääninjohdon selvitys ja lausunto 20.10.2008 ja niiden käsittelyyn liittyviä erilaisia saateasiakirjoja, Kajaanin kihlakunnanviraston syyttäjäosaston kihlakunnansyyttäjän Ilpo Lehdon päätös 06/121/620, Asia nro 06/364/620 esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, Tenkuloiden samaa asiaa koskevia aikaisempia kirjoituksia muille viranomaisille ja lupa-asian käsittelyyn liittyvää materiaalia, Tenkuloiden asianomistajakuulustelut liittyen ilmoitukseen 6870/R/4396/06 ja valokuvaliite koskien tapahtumapaikkaa.

Ratkaisu: Asia ei aiheuta toimenpiteitä. En määrää asiassa esitutkintaa toimitettavaksi.














Ratkaisu on tehty tästä asiasta:

Lähes 30 vuotta vailla lain suojaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/08/lahes-30-vuotta-vailla-lain-suojaa.html

Erkin kommentti: Olen haastanut jo aikaisemmin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen oikeuteen ja vaatinut hänelle 10 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta. Tämä päätös on raskauttavaa aineistoa apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalsketta kohtaan.

Tiedoksi ja toimenpiteitä varten: tasavallan presidentti Tarja Halonen, oikeusministeri Tuija Brax, poliisiministeri Anne Holmlund, eduskunnan perustuslakivaliokunta, valtakunnansyyttäjäviraston johtaja Matti Kuusimäki, oikeuskansleri Jaakko Jonkka,

Julkinen saatavan riitautus

Rikostutkintapyyntö Oulun poliisille ja todistusaineisto Rovaniemen hovioikeudelle

Entinen Kalajoen työvoimatoimiston johtaja Tapio Lahola, joka teki rikostutkintapyyntöjä työttömistä, kävi oikeutta työttömiä vastaan sekä haukkui heitä poliittisiksi roskaläjiksi, osoittaa jälleen henkistä suuruuttaan ja suloista luonnettaan lähettämällä minulle kuvassa olevan vähemmän ystävällismielisen kirjeen.
Saatava on syntynyt rikosten avulla. Pyydän poliisia tutkimaan saatavan oikeellisuuden esiin tulleiden uusien tietojen pohjalta. Vaadin Tapio Laholan omaisuuden hukkaamiskieltoon asettamista sekä vaadin hänelle Suomen lain mukaista ankarinta mahdollista rangaistusta näillä perusteilla:

Rikoslain 11 luvun 9 §:n mukaan syrjintä määritellään näin: Syrjintä Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaanrodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä.

Rikoslaki 40 luku 7 § (12.7.2002/604)Virka-aseman väärinkäyttäminen Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Rikoslaki 40 luku 10 § (12.7.2002/604)Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Näin sanoo Suomen laki:
Rikoslaki 11 luku3 § (11.4.2008/212)Rikos ihmisyyttä vastaan Joka osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä
1) surmaa tai orjuuttaa toisen, käy hänellä kauppaa tekemällä tarjouksen, ostamalla, myymällä tai vuokraamalla taikka kiduttaa häntä tai aiheuttaa hänelle muulla tavoin suurta kärsimystä tai vaikean vamman taikka vahingoittaa vakavasti hänen terveyttään taikka tuhoaa väestöä asettamalla sitä tai sen osaa hävittäviä elinehtoja tai muulla tavoin,
2) karkottaa tai pakolla siirtää alueella laillisesti oleskelevaa väestöä,
3) vangitsee toisen tai muuten riistää häneltä vapauden kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua olevien määräysten vastaisesti taikka aiheuttaa vapautensa menettäneen tahdonvastaisen katoamisen,
4) raiskaa toisen, orjuuttaa häntä seksuaalisesti, pakottaa hänet prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon taikka harjoittaa häntä vastaan muuta vastaavaa törkeää seksuaalista väkivaltaa tai
5) harjoittaa rotuerottelua taikka vainoaa tunnistettavissa olevaa ryhmää tai yhteisöä poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella taikka niihin rinnastettavilla muilla perusteilla, on tuomittava rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään yhdeksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava.

4 § (11.4.2008/212)Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan Jos rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa"alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava.

Tapahtumien kulku on ollut seuraava:

Jouduin yhtiökumppaneideni kanssa törkeän petoksen ja muiden rikosten kohteeksi. Katso

Katso

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"

http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaanValtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.

Avaintodistajan lausunto – Sulo Heiskarin oudot kaupanvahvistukset
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=85

Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html

Rienstrat paljastuivat rahanpesijöiksi

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/rienstrat-paljastuivat-rahanpesijiksi.html

Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa

Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle rikostutkintapyyntö on tehty ajoissa. Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänut tutkintapyyntöä 23.3.1997.
Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002

Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen.

Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.

Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/asianajaja-asko-keranen-jatti.htm

Paavo M.Petäjän väärä lausuma Korkeimmalle oikeudelle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/paavo-m-petajan-vaara-lausuma.html

Kihlakunnansyyttäjä Ilpo Lehto
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/kihlakunnansyyttaja-ilpo-lehto.html

Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/ylivieskan-poliisipaallikko-petri.html

Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

Lestadiolainen värisuora
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/08/lestadiolainen-varisuora.html

Julkinen selvityspyyntö maaherra Eino Siuruaiselle

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/julkinen-selvityspyynt-maaherra-eino.html

katso läänin poliisijohtaja Sauli Kuha

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/laanin-poliisijohtaja-sauli-kuha.html

Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/huippualykasta-ja-salamannopeaa.html

Europarlamentaarikko Ville Itälä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/europarlamentaarikko-ville-itala.html

Teon juridista arviointia

Tutkinnanjohtajan esteellisyys
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694

Lahola halusi auttaa rikoksentekijöitä

Työttömäksi jouduttuani ryhdyin selvittämään PR-talojen konkurssivyyhteä ja Natura-asiaa. Minulta katkaistiin työttömyyskorvaukset täysin poikkeuksellisella tavalla ja myös starttiraha katkaistiin täysin poikkeuksellisella tavalla. Todistuksena siitä on Suomen työvoimatoimistoille tehty kysely ja siitä tehty tutkimus.
Olin selvittänyt PR-talojen konkurssivyyhteä ja Natura-asioita. Nyt olen selvittänyt molemmat asiat ja voin todistaa olevani oikeassa. Katso Naturan osalta näitä linkkejä:

Menettikö Kallan karit itsehallintonsa
http://naturansalat.blogspot.com/2008/11/menettik-kallan-karit-itsehallintonsa.html

Tästä saa suoraan mm. julkisasiamiehen ratkaisuehdotus
http://curia.europa.eu/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi&newform=newform&Submit=Etsi&alljur=alljur&jurcdj=jurcdj&jurtpi=jurtpi&jurtfp=jurtfp&alldocrec=alldocrec&docj=docj&docor=docor&docop=docop&docav=docav&docsom=docsom&docinf=docinf&alldocnorec=alldocnorec&docnoj=docnoj&docnoor=docnoor&typeord=ALLTYP&docnodecision=docnodecision&allcommjo=allcommjo&affint=affint&affclose=affclose&numaff=C-362%2F06+P&ddatefs=&mdatefs=&ydatefs=&ddatefe=&mdatefe=&ydatefe=&nomusuel=&domaine=&mots=&resmax=100

Katso kokonaisuus
http://naturansalat.blogspot.com/

Natura - sinetöity valtiosalaisuus

http://www.yle.fi/mot/mb041129/kasikirjoitus.htm

Natura toi Alpit Espooseen

http://www.yle.fi/mot/mb060904/kasikirjoitus.htm

Natura laillisuuskriisissä

http://www.yle.fi/mot/mb260503/kasikirjoitus.htm

KHO - korkein hallituksen oikeus

http://www.yle.fi/mot/190301/kasis.htm

Natura seikkailu 2000

http://www.yle.fi/mot/090298/kasis.htm

Olin siis oikeassa, mutta minut haluttiin vaientaa ja tehdä minut ”vaarattomaksi” viemällä viimeisetkin ihmisen perusoikeudet eli sosiaaliturva jotta en voisi selvittää rahattomana asioita ja eläminenkin pyrittiin tekemään mahdollisimman vaikeaksi ilman rahaa ja jatkuvien rikostutkintapyyntöjen ja oikeudenkäyntien johdosta. Jouduin olemaan maanpaossa työvoimatoimistonjohtaja Tapio Laholan ja syyttäjä Sulo Heiskarin sekä poliisi Raimo Ollilan toimien takia.

Kalajoen työvoimatoimiston ”laho” päätös – elinkautiset vaikutukset

http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=168

Starttiraha katkaistiin kostona – maineen mustaaminen

http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=169

Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti – Tapio Laholan vai Erkki Ahon kunnia

http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=170

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/search?updated-max=2008-11-26T09%3A52%3A00%2B02%3A00&max-results=7

Selvitys oikeussäännöksistä, - käytännöstä ja -kirjallisuudesta

Lainsäädäntö: Oikeudenkäymiskaari 31 luku (20.2.1960/109)Ylimääräisestä muutoksenhausta

Kantelu1 § (20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:

1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;

2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;

3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai

4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.

Pääasian ratkaiseminen alueellista toimivaltaa vailla olevassa tuomioistuimessa ei ole 1 momentissa tarkoitettu peruste poistaa tuomio. (13.3.2009/135)L:lla 135/2009 lisätty 2 momentti tulee voimaan 1.9.2009.2 § (20.2.1960/109)

Jos joku tahtoo kannella tuomiovirheestä, tulee hänen antaa kantelukirjelmä asianomaiseen ylioikeuteen tahi, mikäli kysymys on ylioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiosta, korkeimpaan oikeuteen.Kantelu on tehtävä, milloin se perustuu 1 §:n 1 tai 4 kohdassa mainittuun seikkaan, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman.

Edellä 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on sanottu määräaika luettava siitä, kun kantelija tai tuomiosta tiedon.Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden valvomisessa toimivaltaisen lainkäyttö- tai valvontaelimen todettua oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä, kantelu voidaan 2 momentin estämättä tehdä kuuden kuukauden kuluessa kyseisen valvontaelimen

Lainvoiman saaneen tuomion purkaminen7 § (20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan purkaa:

1) jos oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;

2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputuloksiin;

3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai

4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.Tuomiota älköön purettako 1 momentin 3 kohdassa mainitusta syytä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.

8 § (20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:

1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;

2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;

3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai

4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

8 a § (16.5.2003/360)Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan eduksi purkaa:

1) jos 8 §:n 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut edellytykset ovat olemassa;

2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisvaatimuksen hylkäämiseen tai siihen, että menettämisseuraamus olisi tuomittu olennaisesti lievempänä, taikka on muutoin erittäin painavia syitä katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys menettämisseuraamuksesta; tai

3) jos syyte siitä rikoksesta, jonka perusteella menettämisseuraamus tuomittiin, on sittemmin hylätty näyttämättömänä, tai muusta syystä syytteen hylkäämisen vuoksi menettämisseuraamuksenkaan tuomitsemiselle ei olisi ollut edellytyksiä.

10 § (20.2.1960/109)Tuomion purkamista tarkoittava hakemus riita-asiassa sekä syytetyn tai 9 c §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vastaajan vahingoksi rikosasiassa on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta, tai jos hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Mainittua aikaa ei kuitenkaan ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona se tuomio, jonka purkamista haetaan, sai lainvoiman. Milloin hakemus riita-asiassa nojautuu 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun seikkaan, luetaan aika siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman. (30.12.2003/1290)Riita-asiassa annetun tuomion purkamista älköön haettako sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä.

Oikeuskirjallisuus

Leppänen - Välimäki, Muutoksenhaun pääpiirteet, s. 105... Jotta rikollinen menettely johtaisi purkuun, edellytyksenä vielä on, että sen voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Rikolliselta menetelyltä edellytetään siis tietynlaista kausaalisuutta jutun lopputuloksen kanssa. Näyttökynnys kausaalisuuden suhteen on kuitenkin matala. Alhainen näyttökynnys ( "voidaan otaksua vaikuttaneen") riittää.

Hovioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentissa on säädetty, että hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille alioikeuksien valvonnassa tietoonsa tulleista seikoista, jotkasaattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.

Teen tutkinnan kuluessa asioista tarkan vahingonkorvauslaskelman.

Kalajoella 14.9.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja