Entinen syyttäjä, eläkkeellä oleva Ritva Santavuori kirjoitti vuonna 2000 kirjassaan Rouva syyttäjä ja mafian lait näin:
" Nyt niitetään sitä mitä oikeusministeriö on muutaman vuoden ajan kylvänyt …..Suomi on ainoa läntisen Euroopan maa, jossa tuomarin virkaan tulevat eivät tarvitse minkäänlaista koulutusta. Tuomarin erottamattomuuden suojissa tuomarit saavat olla kyvyttömiä, laiskoja, taitamattomia…..Työmoraalin perään ei kysele kukaan."
Päivi Hirvelä valittiin 27.6.2006 Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi. Päivi Hirvelän valinta Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) tuomariksi tulisi peruuttaa. Rikoksiin syyllistyneet tulee saattaa oikeuteen ja rangaista lainmukaisin perustein. Päivi Hirvelä on antanut vääristeltyä tietoa ansioluettelossaan (CV, Curriculum Vitae), mikä voidaan katsoa rikokseksi niin Suomessa kuin Strassbourgissakin.Päivi Hirvelä on kirjoittanut CV:ssään olleensa tuomarina 9 vuotta ja syyttäjänä 16 vuotta eli yhteensä 25 vuotta.
Todellisuudessa hän on ollut asiakirjojen mukaan ylimääräisenä, tai määräaikaisena tuomarina vain 26 kuukautta 29 päivää.Hirvelä kertoo hakemuksessaan olleensa 16 vuotta syyttäjänä. Myöskään tämä ei pidä paikkaansa. Todellisuudessa Päivi Hirvelä on ollut syyttäjänä 11 vuotta 10 kuukautta.
Valintapaneelin jäsenten on täytynyt tietää virheistä ja heidän on täytynyt toimia yhdessä osallistuen rikokseen.
Valintapaneelin jäsenet olivat- Paavo Nikula, oikeuskansleri,- Pauliine Koskelo, Korkeimman oikeuden (KKO) presidentti,- Pekka Hallberg, Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti,- Kirsti Rissanen, oikeusministeriön kansliapäällikkö,- Irma Ertman, Ulkoministeriön oikeudellisen osaston päällikkö ja- Camilla Buskh-Nielsen, sihteeri.
Suomen oikeusasteet tuntevat huonosti EU-oikeuden pykälät
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo on Turun Yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan seminaarissa 2.10.2007 väittänyt muun muassa oikeusistuimien ja juristien tuntevan huonosti EU-lainsäädäntöä.Koskelon mukaan suomalaiset oikeusasteet eivät aina tunnista, milloin kansallisessa oikeustapauksessa pitäisi ottaa myös EU-oikeus huomioon. Kotimainen oikeusaste voi kieltää esimerkiksi lupa-asioissa yksityishenkilöiltä jotain, joka olisi EU-oikeuden piirissä sallittu, Koskelo tiivistää. Hänen mukaansa EU-oikeutta kuvataan usein ainoastaan hallinto-oikeudeksi. Unionioikeus kuitenkin vaikuttaa laajenevasti myös rikosoikeuden alalla.
Huono EU-lainsäädännön tuntemus on tullut esille selkeästi Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) toiminnassa. Siellä on tehty noin 700 väärää Natura-päätöstä, koska ei ole tunnettu EU-lainsäädäntöä, eikä ole noudatettu EY-tuomioistuimen päätöksiä. Suomi menetti pinta-alastaan noin 15 % EU:n hallintaan laukaustakaan ampumatta. Se on suurempi alue kuin Neuvostoliitolle viime sodassa menetetty alue!
Jali Raita arvostelee Korkeinta oikeutta
Jali Raita on juridiikkaan perehtynyt diplomi-insinööri,joka kirjoitti kirjeen 8.10.2006 Korkeimman oikeuden määräaikaiselle tuomarille, Helsingin Yliopiston professorille Dan Frändelle. Frände oli purkamassa Korkeimman oikeuden (KKO) jutturuuhkaa 1.7.2006-31.12.2006 välisenä aikana. Tässä lainaus Jali Raidan kirjeestä:
"Asiakirjoista ilmenee, että olette tuolloin ottanut osaa noin 134 ratkaisuun ja olette ollut mukana 27 esittelyssä. Enimmillään olette yhtenä päivänä eli 19.1.2006 ollut ratkaisemassa 12 juttua. Ei liene uskottavissa, että te olisitte voineet perehtyä kunnolla kaikkiin noihin 134 juttuun. Ette liene edes pitänyt noita asiakirjoja kädessänne vaan tyytynyt vain esittelijän suulliseen kertomukseen. Enimmät jutut olette "ei-valituslupaa"- normilla ja ilman perusteluja kuten minunkin juttuni.Myös Korkeimman oikeuden tulisi perustella ratkaisujaan. Tästä on useita eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksiä ja asiantuntijoiden kirjoituksia lehdissä. Perustelemattomuus on virkavirhe.Laura Ervo väitteli 12.03.2005 Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Olitte tuon väitöstilaisuuden vastaväittelijä. Laura Ervo on väitöskirjansa sivuilla 415-423 käsitellyt tuomioistuinten ratkaisujen perustelemisen velvoitetta. Korkeimmassa oikeudessa tekemänne ratkaisut normilla: "ei valituslupaa" ovat olleet siis sietämättömän kelvotonta menettelyä. Olisi voinut kuvitella, että te Ervonkin väitöskirjan evästämänä olisitte hoitanut teille osoitetut jutut esimerkillisellä tavalla, ja niin, että KKO:n jäsenet olisivat voineet ottaa niistä oppia. Nyt te vain olette ollut mukana tehtailemassa "ei-valituslupaa"-ratkaisuja.Yliopistossa te opetatte te opetatte oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Nyt virheellisissä toimissanne korkeimmassa oikeudessa te olette toiminut täysin opetustenne vastaisesti. Eikö tämä ole oikeustieteellistä skitsofreniaa? Te olette menettänyt uskottavuutenne Helsingin yliopiston opettajana ja oikeustieteen asiantuntijana."
Onko laillisuusvalvonta hintansa väärti?
Kansalainen, joka on tyytymätön esimerkiksi virkamiehen tai yhteiskunnan laitoksen toimintaan, voi tehdä kantelun laillisuusvalvojalle. Kantelun tekeminen ei maksa mitään. Laillisuusvalvojat jättävät kanteluista noin 40 prosenttia kokonaan käsittelemättä ja lopuista noin kuusi promillea aiheuttaa huomautuksen vastaisen varalle. Laillisuusvalvonta on kansan pettämistä verovaroilla ja virkavastuulla. Laillisuusvalvonta maksaa veronmaksajille miljoonia euroja. Laillisuusvalvonnan tilaa kuvaa hyvin laillisuusvalvoja Jukka Okon lausuma Heino Virralle: "On justiin sama millaisia kanteluita te teette. Niillä ei ole mitään merkitystä".
Suomen perustuslain 108 §:n mukaan oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Suomen perustuslain 109 §:n oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet , julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt
Laillisuusvalvojien toimintaa valvoo ensisijaisesti eduskunnan perustuslakivaliokunta. Sen sihteerinä toimii entinen MTK:n juristi Kalevi Laaksonen. MTK teki aikanaan useita kanteluita Naturasta. Nyt kun Laaksonen on perustuslakivaliokunnan sihteeri, ääni kellossa on muuttunut. Hän on myös Natura-asioissa yksi laittomuuksien pääsuojelijoista. Sopii sanoa, että sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto tai sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.
Entinen perustuslakivaliokunnan varajäsen pastori Juhani Alaranta kertoi minulle, että hänetkin oli kutsuttu oikeuskanslerinvirastoon neuvotteluun muun perustuslakivaliokunnan mukana. Jo kokouskutsussa oli jo mainittu, että baarikaappi avataan kello 15.00. Alaranta ei ollut mennyt ko. tilaisuuteen. On aika moraalitonta, että verovaroilla ostetulla viinalla lahjotaan virka-aikana kansanedustajia hyväksymään laittomuuksia.Nykyinen perustuslakivaliokunnan jäsen Tuulikki Ukkola on tunnettu entisenä Kalevan toimittajana, joka käytti sanan säilää tehokkaasti.
Hyvän hallitusyhteistyön nimissä Tuulikki Ukkola on vaatinut pääministeri Matti Vanhasen eroa, kun tämä valehteli Susan Kurosen kanssa tekemänsä treffipaikkansakin. Tuulikki Ukkola on unohtanut kokoomuslaisen, entisen eduskunnan puheenmiehen Riitta Uosukaisen ohjeen. Sen mukaan kansanedustajan ei tule käyttää sanaa valehtelu, vaan tulee puhua muunnetusta totuudesta. Nyt kun Tuulikki Ukkolan pitäisi puuttua laillisuusvalvojien laittomuuksiin ja suoranaisiin rikoksiin, niin hän on pudottanut selkärankansa housuihin. Miksi sanotaan sellaista henkilöä, jolla on selkäranka housuissa? Miksi sanotaan sellaista henkilöä, jolla on ruskea kieli ja joka kulkee herrojen kanssa?
Suomen perustuslain 29 §:n mukaan kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Äänestäjät voivat nyt päätellä millainen on kansanedustaja ja perustuslakivaliokunnan jäsenen Tuulikki Ukkolan oikeus ja totuus. Kansanedustjat hyväksyvät vuosittain laillisuusvalvojien satukertomukset yksimielisesti. Kansanedustajat eivät ainoastaan hyväksy, vaan siunaavat toiminnallaan Suomen viranomaisten ja virkamiesten laittoman ja rikollisen toiminnan. Erittäin tärkeässä asemassa on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja. Puheenjohtajuus näyttää kulkevan perintönä kokoomuksella. Viimeinen ei-kokoomuslainen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja oli Urho Kekkonen. Nykyinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on melkoinen velmu. Sasin luotettavuus on minun milestäni ja minun silmissäni on täysi nolla. Myöskään aikaisemmilla perustuslakivaliokunnan puheenjohtajilla eivät ole puhtaat jauhot pussissaan. Sellaisista voidaan mainita nykyinen kansansuosikki Sauli Niinistö, jota on syytä epäillä yhdeksi pankkikriisin uhrien pahimmaksi oikeusturvan romuuttajaksi ja perusoikeuksien polkijaksi.
O tempora, o mores!
Oi aikoja oi tapoja! Suomessa tiedostusvälineet ovat nykyisin kiinnostuneempia enemmän pääministerin pilluttelusta kuin kansalaisten perusoikeuksista ja oikeusturvasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti