Rikostutkintapyyntö Oulun poliisille ja todistusaineisto Rovaniemen hovioikeudelle
Entinen Kalajoen työvoimatoimiston johtaja Tapio Lahola, joka teki rikostutkintapyyntöjä työttömistä, kävi oikeutta työttömiä vastaan sekä haukkui heitä poliittisiksi roskaläjiksi, osoittaa jälleen henkistä suuruuttaan ja suloista luonnettaan lähettämällä minulle kuvassa olevan vähemmän ystävällismielisen kirjeen.
Saatava on syntynyt rikosten avulla. Pyydän poliisia tutkimaan saatavan oikeellisuuden esiin tulleiden uusien tietojen pohjalta. Vaadin Tapio Laholan omaisuuden hukkaamiskieltoon asettamista sekä vaadin hänelle Suomen lain mukaista ankarinta mahdollista rangaistusta näillä perusteilla:
Rikoslain 11 luvun 9 §:n mukaan syrjintä määritellään näin: Syrjintä Joka elinkeinotoiminnassa, ammatin harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä ilman hyväksyttävää syytä1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaanrodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintänä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä.
Rikoslaki 40 luku 7 § (12.7.2002/604)Virka-aseman väärinkäyttäminen Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
Rikoslaki 40 luku 10 § (12.7.2002/604)Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.
Näin sanoo Suomen laki:
Rikoslaki 11 luku3 § (11.4.2008/212)Rikos ihmisyyttä vastaan Joka osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä
1) surmaa tai orjuuttaa toisen, käy hänellä kauppaa tekemällä tarjouksen, ostamalla, myymällä tai vuokraamalla taikka kiduttaa häntä tai aiheuttaa hänelle muulla tavoin suurta kärsimystä tai vaikean vamman taikka vahingoittaa vakavasti hänen terveyttään taikka tuhoaa väestöä asettamalla sitä tai sen osaa hävittäviä elinehtoja tai muulla tavoin,
2) karkottaa tai pakolla siirtää alueella laillisesti oleskelevaa väestöä,
3) vangitsee toisen tai muuten riistää häneltä vapauden kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua olevien määräysten vastaisesti taikka aiheuttaa vapautensa menettäneen tahdonvastaisen katoamisen,
4) raiskaa toisen, orjuuttaa häntä seksuaalisesti, pakottaa hänet prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon taikka harjoittaa häntä vastaan muuta vastaavaa törkeää seksuaalista väkivaltaa tai
5) harjoittaa rotuerottelua taikka vainoaa tunnistettavissa olevaa ryhmää tai yhteisöä poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella taikka niihin rinnastettavilla muilla perusteilla, on tuomittava rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään yhdeksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava.
4 § (11.4.2008/212)Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan Jos rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa"alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi. Yritys on rangaistava.
Tapahtumien kulku on ollut seuraava:
Jouduin yhtiökumppaneideni kanssa törkeän petoksen ja muiden rikosten kohteeksi. Katso
Katso
katso läänin poliisijohtaja Sauli Kuha
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/huippualykasta-ja-salamannopeaa.htmlEuroparlamentaarikko Ville Itälähttp://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/europarlamentaarikko-ville-itala.htmlTeon juridista arviointia
Tutkinnanjohtajan esteellisyys
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä
Natura - sinetöity valtiosalaisuus
Natura toi Alpit Espooseen
Natura laillisuuskriisissä
KHO - korkein hallituksen oikeus
Natura seikkailu 2000
http://www.yle.fi/mot/090298/kasis.htmOlin siis oikeassa, mutta minut haluttiin vaientaa ja tehdä minut ”vaarattomaksi” viemällä viimeisetkin ihmisen perusoikeudet eli sosiaaliturva jotta en voisi selvittää rahattomana asioita ja eläminenkin pyrittiin tekemään mahdollisimman vaikeaksi ilman rahaa ja jatkuvien rikostutkintapyyntöjen ja oikeudenkäyntien johdosta. Jouduin olemaan maanpaossa työvoimatoimistonjohtaja
Tapio Laholan ja syyttäjä
Sulo Heiskarin sekä poliisi Raimo Ollilan toimien takia.
Kalajoen työvoimatoimiston ”laho” päätös – elinkautiset vaikutukset
Lainsäädäntö: Oikeudenkäymiskaari 31 luku (20.2.1960/109)Ylimääräisestä muutoksenhausta Kantelu1 §
(20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio voidaan tehdystä kantelusta tuomiovirheen perusteella poistaa:
1) jos oikeus ei ole ollut tuomionvoipa taikka jos asia on otettu tutkittavaksi, vaikka on ollut olemassa sellainen seikka, jonka johdosta oikeuden olisi omasta aloitteestaan pitänyt jättää asia tutkittavaksi ottamatta;
2) jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta;
3) jos tuomio on niin sekava tai epätäydellinen, ettei siitä käy selville, miten asiassa on tuomittu; tai
4) jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut muu oikeudenkäyntivirhe, jonka havaitaan tai voidaan otaksua olennaisesti vaikuttaneen jutun lopputulokseen.
Pääasian ratkaiseminen alueellista toimivaltaa vailla olevassa tuomioistuimessa ei ole 1 momentissa tarkoitettu peruste poistaa tuomio.
(13.3.2009/135)L:lla
135/2009 lisätty 2 momentti tulee voimaan 1.9.2009.2 §
(20.2.1960/109)Jos joku tahtoo kannella tuomiovirheestä, tulee hänen antaa kantelukirjelmä asianomaiseen ylioikeuteen tahi, mikäli kysymys on ylioikeuden tai korkeimman oikeuden tuomiosta, korkeimpaan oikeuteen.Kantelu on tehtävä, milloin se perustuu 1 §:n 1 tai 4 kohdassa mainittuun seikkaan, kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman.
Edellä 1 §:n 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on sanottu määräaika luettava siitä, kun kantelija tai tuomiosta tiedon.Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden valvomisessa toimivaltaisen lainkäyttö- tai valvontaelimen todettua oikeudenkäyntivirheen asian käsittelyssä, kantelu voidaan 2 momentin estämättä tehdä kuuden kuukauden kuluessa kyseisen valvontaelimen
Lainvoiman saaneen tuomion purkaminen7 §
(20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio riita-asiassa voidaan purkaa:
1) jos oikeuden jäsen tai virkamies taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputuloksiin;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut toiseen lopputulokseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.Tuomiota älköön purettako 1 momentin 3 kohdassa mainitusta syytä, ellei asianosainen saata todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota puheena olevaan seikkaan tai todisteeseen siinä oikeudessa, joka tuomion on antanut, tai hakemalla muutosta tuomioon taikka että hän muutoin on pätevästä syystä ollut siihen vetoamatta.
8 §
(20.2.1960/109)Lainvoiman saanut tuomio rikosasiassa voidaan syytetyn eduksi purkaa:
1) jos oikeuden jäsen tai virkamies, syyttäjä taikka asianosaisen edustaja tai avustaja on jutun yhteydessä syyllistynyt rikolliseen menettelyyn, jonka voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen;
2) jos asiakirja, jota on käytetty todisteena, on ollut väärä tai asiakirjan antajan tieten sisällykseltään totuudesta poikkeava taikka jos totuusvakuutuksin kuultu asianosainen tahi todistaja tai asiantuntija on tahallansa antanut perättömän lausuman, ja asiakirjan tai lausuman voidaan otaksua vaikuttaneen lopputulokseen;
3) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei aikaisemmin ole esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut syytetyn vapauttamiseen tai siihen, että rikokseen olisi ollut sovellettava lievempiä rangaistussäännöksiä, tahi on erittäin painavia syitä, katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys, onko syytetty tehnyt sen rikollisen teon, joka on luettu hänen syykseen; tai
4) jos tuomio perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
8 a §
(16.5.2003/360)Lainvoiman saanut, menettämisseuraamusta koskeva tuomio rikosasiassa voidaan vastaajan eduksi purkaa:
1) jos 8 §:n 1, 2 tai 4 kohdassa mainitut edellytykset ovat olemassa;
2) jos vedotaan seikkaan tai todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty, ja sen esittäminen todennäköisesti olisi johtanut menettämisvaatimuksen hylkäämiseen tai siihen, että menettämisseuraamus olisi tuomittu olennaisesti lievempänä, taikka on muutoin erittäin painavia syitä katsoen siihen mihin näin vedotaan ja mitä muutoin käy ilmi, saattaa uudelleen tutkittavaksi kysymys menettämisseuraamuksesta; tai
3) jos syyte siitä rikoksesta, jonka perusteella menettämisseuraamus tuomittiin, on sittemmin hylätty näyttämättömänä, tai muusta syystä syytteen hylkäämisen vuoksi menettämisseuraamuksenkaan tuomitsemiselle ei olisi ollut edellytyksiä.
10 §
(20.2.1960/109)Tuomion purkamista tarkoittava hakemus riita-asiassa sekä syytetyn tai 9 c §:ssä tarkoitetussa tapauksessa vastaajan vahingoksi rikosasiassa on tehtävä vuoden kuluessa siitä päivästä, jona hakija sai tiedon hakemuksen perusteena olevasta seikasta, tai jos hakemus nojautuu toisen rikolliseen menettelyyn, jona tätä koskeva tuomio sai lainvoiman. Mainittua aikaa ei kuitenkaan ole luettava aikaisemmasta kuin siitä päivästä, jona se tuomio, jonka purkamista haetaan, sai lainvoiman. Milloin hakemus riita-asiassa nojautuu 7 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainittuun seikkaan, luetaan aika siitä päivästä, jona tuomio sai lainvoiman.
(30.12.2003/1290)Riita-asiassa annetun tuomion purkamista älköön haettako sen jälkeen kun viisi vuotta on kulunut siitä, kun tuomio sai lainvoiman, ellei hakemuksen tueksi esitetä erittäin painavia syitä.
OikeuskirjallisuusLeppänen - Välimäki, Muutoksenhaun pääpiirteet, s. 105... Jotta rikollinen menettely johtaisi purkuun, edellytyksenä vielä on, että sen voidaan otaksua vaikuttaneen jutun lopputulokseen. Rikolliselta menetelyltä edellytetään siis tietynlaista kausaalisuutta jutun lopputuloksen kanssa. Näyttökynnys kausaalisuuden suhteen on kuitenkin matala. Alhainen näyttökynnys ( "voidaan otaksua vaikuttaneen") riittää.
Hovioikeusasetuksen 23 §:n 2 momentissa on säädetty, että hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille alioikeuksien valvonnassa tietoonsa tulleista seikoista, jotkasaattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.
Teen tutkinnan kuluessa asioista tarkan vahingonkorvauslaskelman.
Kalajoella 14.9.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja
