Haaste ja vastakanne sekä asioiden käsittely yhtenä kokonaisuutena ja vastine Kovalaisen antamaan lausumaan Rovaniemen hovioikeudelle

Rovaniemen hovioikeudelle

Asia Mikko Kovalainen vastaan Erkki Aho Dnro R 08/974
esittelijänä Timo Mäkeläinen

Rovaniemen hovioikeudessa on käsittelyssä asia Dnro R 08/974 mihin juttuun olen tehnyt oikeudenkäyntiväitteen tutkinnanjohtajan Raimo Ollilan ja syyttäjän Esa Mustosen esteellisyydestä sekä valituksen Raahen käräjäoikeuden päätöksestä johtuen muun muassa käräjätuomari Jyrki Määtän puolueellisesta ja ihmisoikeussopimusten vastaisesta toiminnasta sekä täysin väärästä menettelystä oikeuskäsittelyssä ja täysin väärästä ratkaisusta asiassa.

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/rovaniemen-hovioikeudelle.html

Rovaniemen hovioikeudessa on käsiteltävänä myös valitukseni Raahen käräjäoikeuden päätöksestä 19.5.2009 M R09/16, mikä käsittelee samaa asiaa kuin oikeudenkäyntiväitteeni. Katson, että näiden asioiden käsittely on yhdistettävä tähän oikeudenkäyntiin yhdeksi asiaksi, koska kysymys on samasta asiasta. Katso

Valitus Raahen käräjäoikeuden päätöksestä 19.5.2009 MR09/16. Katso http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/07/valitus-raahen-karajaoikeuden.html

Oikeudenkäyntiväittämäni käsittely Raahen käräjäoikeudessa oli kelvoton ja lainvastainen käsittely. Katson, että todellinen vastustajani tässä oikeudenkäynnissä on Suomen valtio, jota edustavat Ylivieskan poliisi Raimo Ollila tutkinnanjohtajana, Esa Mustonen syyttäjänä ja käräjätuomari Jyrki Määttä käräjätuomarina. Koska olen syytettynä rikoksesta, niin minulla on oikeus puolustautua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Haluan varmistaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja oikeudenkäyntiväitteeni lain- ja asianmukaisen käsittelyn haastamalla oikeuteen rikoksista vastuussa olevan henkilön. Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on tehnyt kiistattoman virkarikoksen ko. asioissa tekemällä tutkimattajättämispäätöksen 4.8.2009 2400/S/10033/09.

Teen vastakanteen ja haastan Rovaniemen hovioikeuden käsittelyyn Oulun KRP:n johtajan Leila Melanderin. Haasteen perusteena on Melanderin lainvastaiset ratkaisut ja rikolliseksi epäiltävä toiminta koskien oikeudenkäyntiväittämäni asioita sekä varatuomari Mikko Kovalaisen toimintaa koskevia asioita, joiden johdosta olen joutunut ihmisoikeusrikoksen kohteeksi ja kärsinyt valtavat taloudelliset tappiot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset.

Syytän Melanderia seuraavien lakipykälien perusteella:

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä.

15 luku 11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Rikoslaki 40 luku 7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,
hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Rikoslaki 40 luku 10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Näin sanoo Suomen laki:

Rikoslaki 11 luku
3 § (11.4.2008/212)
Rikos ihmisyyttä vastaan
Joka osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä
1) surmaa tai orjuuttaa toisen, käy hänellä kauppaa tekemällä tarjouksen, ostamalla, myymällä tai vuokraamalla taikka kiduttaa häntä tai aiheuttaa hänelle muulla tavoin suurta kärsimystä tai vaikean vamman taikka vahingoittaa vakavasti hänen terveyttään taikka tuhoaa väestöä asettamalla sitä tai sen osaa hävittäviä elinehtoja tai muulla tavoin,
2) karkottaa tai pakolla siirtää alueella laillisesti oleskelevaa väestöä,
3) vangitsee toisen tai muuten riistää häneltä vapauden kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua olevien määräysten vastaisesti taikka aiheuttaa vapautensa menettäneen tahdonvastaisen katoamisen,
4) raiskaa toisen, orjuuttaa häntä seksuaalisesti, pakottaa hänet prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon taikka harjoittaa häntä vastaan muuta vastaavaa törkeää seksuaalista väkivaltaa tai
5) harjoittaa rotuerottelua taikka vainoaa tunnistettavissa olevaa ryhmää tai yhteisöä poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella taikka niihin rinnastettavilla muilla perusteilla,
on tuomittava rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään yhdeksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.

4 § (11.4.2008/212)
Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan
Jos rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa"alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.

Katson, että tällainen poikkeuksellinen menettely on mahdollinen, koska asiani käsittely on kestänyt jo lähes 14,5 vuotta. Käsittelyaika aika on ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain vastainen. Suomen perustuslaki 21 § on seuraava:

Suomen perustuslain 21 §:n oikeusturva mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

1. Haastettu henkilö on omalla allekirjoituksellaan vahvistanut perehtyneensä asioihin perusteellisesti, koska allekirjoittaja on tunnustanut asian tekemiensä kielteisten päätösten allekirjoituksilla asiassa. Siksi ei ole syytä suorittaa asian käsittelyn pitkittämistä, kun asianosaisen on perehtynyt asiaan perusteellisesti virkavastuulla.
2. Asioiden yhdistäminen yhteen käsittelyyn säästää kuluja, koska ei tarvitse käydä lävitse eri oikeusasteita ympäri maata.
3. Kustannussäästöjen lisäksi kysymyksessä on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä asia, sillä kysymyksessä on kansalaisten oikeusturva ja perusoikeuksista sekä Suomen oikeusvaltio imagosta. Jos asiaa ei saada lainmukaisesti ratkaistua, on Suomeen julistettava hätätila rikollisen hallintovallan kukistamiseksi.

Vaadin Leila Melanderille Suomen lain mukaista ankarinta mahdollista rangaistusta kuitenkin vähintään kahdeksaa vuotta ehdotonta vankeutta. Vaadin häntä yhteisvastuullisesti Suomen valtion kanssa korvaamaan minulle kärsimäni taloudelliset vahingot korkoineen. Vahingonkorvausvaatimukseni on noin 153 864 970 euroa 27.11.2008 mennessä. Siitä ylimenevältä osalta teen erillisen vahingonkorvauslaskelman, mikä perustuu 9 prosentin korolle lasketulle pääomalle.

Perusteet asioille:

Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on tietoisesti toiminut rikollisesti jo pitkän ajan esiintyen Ylivieskan poliisina virkapuvussa ja virkavastuulla. Hänen toimintansa on yhteiskunnan edun vastaista ja on aiheuttanut lukuisille ihmisille valtavia taloudellisia vahinkoja ja mittaamattomia henkisiä kärsimyksiä. Rikollisen toimintansa ohella tämä tekijä esiintyy myös lestadiolaisten saarnamiehenä, mikä osoittaa äärettömän suurta häikäilemättömyyttä.

Syyttäjä Sulo Heiskari on rikollisen syyttäjätoiminnan ilmentymä ja heijastelee koko syyttäjälaitoksen tilaa, sillä mielestäni myös apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske on täysin sopimaton tehtäväänsä rikolliseksi epäiltävän toimintansa takia. Syyttäjä Sulo Heiskarin alkoholinkäyttö niin työssä kuin sen ulkopuolellakin on lukuisten ihmisten tiedossa aivan samoin kuin hänen esimiestensä tiedossa. Syyttäjä Sulo Heiskarin rikollinen toiminta on kiistattomasti todistettavissa ja siksi on käsittämätöntä. että toiset syyttäjät kuten esimerkiksi Esa Mustonen on kaikin käytettävissä olevin laittominkin keinoin puolustamassa ja salaamassa syyttäjä Sulo Heiskarin rikollista toiminta. On syytä epäillä, että syyttäjä Esa Mustonen on näin vahvasti mukana rikollisessa toiminnassa.

Kaiken kukkuraksi minun mielestäni entinen Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti on yksi pahimmista tekijöistä mitä maa päällään kantaan. Hänen toimintansa on yksi oikeushistoriamme synkimmistä.

Näitä kaikkia suojelevat Oulun lääninhallituksen poliisijohtaja Sauli Kuha ja maaherra Eino Siuruainen, jotka molemmat ovat lestadiolaisen Raimo Ollilan hengenheimolaisia sekä Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander.

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/julkinen-selvityspyynt-maaherra-eino.html

http://www.erkkiaho.com/blog/index.php?content=detail&id=710

On syytä epäillä. että Mikko Kovalainen on yksi Suomen oikeushistorian törkeimpiä ja viekkaimpia rikollisia, joka on tuhonnut jo monen ihmisen omaisuuden. On käsittämätöntä, että poliisi ja syyttäjä toimivat yhteistyössä yhden vuosisatojemme vaarallisimman rikollisen kanssa. Tämä prosessihäirikkö, kuten eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa häntä nimitettiin, on voinut toimia villisti ja vapaasti kuin sika vatukossa nostaessaan oikeusjuttuja muun muassa kadonneesta kunniastaan. Olen sitä mieltä, että jos Suomi olisi oikeusvaltio, niin varatuomari Mikko Kovalainen olisi istunut vankilassa jo useita vuosia.

Katson, että Mikko Kovalainen käyttää tietoisesti väärin Suomen oikeusjärjestelmää ja aiheuttaa toiminnallaan yhteiskunnalle ja sen kansalaisille suurta taloudellista vahinkoa. Tällaisen toiminnan on mahdollistanut muun muassa Ylivieskan poliisi Raimo Ollila, joka toimi tässä asiassa esteellisenä tutkinnanjohtajana. Katso
apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694

Mikko Kovalaisen oikeuslaitoksen väärinkäytön on mahdollistanut myös syyttäjä Esa Mustonen, joka toimi esteellisenä syyttäjänä Raahen käräjäoikeudenistunnossa, jossa käsiteltiin Mikko Kovalaisen asiaa. Katso
Korkeimman oikeuden päätös syyttäjän esteellisyydestä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/korkeimman-oikeuden-paatos-syyttajan.html


Syyttäjän tehtävät määrätään laissa
Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199.
1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään
12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;

sekä selostus syyttäjän esteellisyydestä
Syyttäjän esteellisyys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html

Tutkinnanjohtajan ja syyttäjän esteellisyyteen vaikuttavat nämä asiat
PR-talojen markkinoilta poistaminen
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/pr-talojen-markkinoilta-poistaminen.html

Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/erikoinen-isnpiv-tapon-yritys.html

Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/huippualykasta-ja-salamannopeaa.html

DVD-dokumentti youtubessa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/dvd-dokumentti-youtubessa.html

Katso
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/todistusaineistoni-raahen-krjoikeudessa.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/mikko-kovalaisen-asia-raahen.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/mikko-kovalainen-lain-yl-ja.html

Katso myös http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/kiirehtimispyynto-keskusrikospoliisille.html

Poliisi suojelee http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/poliisi-suojelee-rikollisia.html

Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa

Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle rikostutkintapyyntö on tehty ajoissa. Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänut tutkintapyyntöä 23.3.1997.
Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002

Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen.

Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.

Päiväkirjamerkinnät kertovat

Erkki Aho on soittanut Raimo Ollille 28.4.1997 ja oli valmis viemään lisää todistusaineistoa. Raimo Ollila oli kieltäytynyt vastaanottamasta aineistoa, koska Virta oli lähettänyt runsaasti aineistoa. Ollilan mukaan nyt odotetaan pesänhoitajien lausuntoa. Asiaa tutkii Raimo Ollilan mukaan Esko Kinnunen.

29.4.1997 Heino Virta oli ollut yhteydessä Raimo Ollilaan. Heinon mukaan tutkimukset kohdistuvat nyt kokonaan vääriin asioihin. Nyt tukitaan yrityksen hallituksen toimintaa ja sitä, olisiko yritys pitänyt hakea konkurssiin huomattavasti aikaisemmin.

25.10.1997 Heino Virta faksasi minulle Kera Oy:n varatoimitusjohtajan allekirjoittaman kirjeen, jossa meitä syytettiin rahanpesusta. Meistä oli tehty täysin perusteeton rikosilmoitus KRP:lle kansainvälisestä rahanpesusta. Kirje oli lähetetty hallitusneuvos Sakari Arkiolle.

27.10.1997 Soitin Oulun KRP:lle Leinoselle, joka kertoi, että rikosilmoitus on osoittautunut vääräksi.

29.10.1997 Soitin Kera Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttoselle ja kysyin tilanteesta. Anttonen säikähti tilannetta ja hoki hysteerisesti "Nosta juttu, nosta juttu".

31.10.1997 Soitin Raimo Ollilalle, mutta hän kieltäytyi ottamasta minua vastaan. Kysymyksessä oli Alavieskan kunnan maksamat palkkiot 88 950 markkaa konsultti Weckströmille siitä, että tämä luovutti PR-Teollisuus Oy:n tilauskannan Vieska-taloille, jonka osakas Alavieskan kunta oli.

21.1.1998 Heino Virta soitti ja kertoi olleensa turhaan Oulun KRP:n Leinosen puheilla.
17.2.1998 Kävin Oulun KRP:n päällikön Klemetin luona. Minun piti vääntää asioita rautalangasta. Sittenkään Klemetti ei halunnut ymmärtää, että PR-Teollisuus Oy:n konkurssi on laiton.

Teon juridista arviointia
Tutkinnanjohtajan esteellisyys
Esitutkintalain 16 §:ssä määritellään tutkinnanjohtajan esteellisyys: Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän kuuluu sellaisen yhteisön, säätiön tai julkisoikeudellisen laitoksen hallitukseen, hallintoneuvostoon tai niihin rinnastettavaan toimielimeen, joka on asianosainen taikka jolle asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Katso apulaisoikeuskanslerin päätös tutkinnanjohtajan esteellisyydestä
http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2002/20021694

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä.

15 luku 11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Rikoslaki 40 luku 7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,
hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Rikoslaki 40 luku 10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Näin sanoo Suomen laki:
11 luku
3 § (11.4.2008/212)
Rikos ihmisyyttä vastaan
Joka osana siviiliväestöön kohdistuvaa laajamittaista tai järjestelmällistä hyökkäystä
1) surmaa tai orjuuttaa toisen, käy hänellä kauppaa tekemällä tarjouksen, ostamalla, myymällä tai vuokraamalla taikka kiduttaa häntä tai aiheuttaa hänelle muulla tavoin suurta kärsimystä tai vaikean vamman taikka vahingoittaa vakavasti hänen terveyttään taikka tuhoaa väestöä asettamalla sitä tai sen osaa hävittäviä elinehtoja tai muulla tavoin,
2) karkottaa tai pakolla siirtää alueella laillisesti oleskelevaa väestöä,
3) vangitsee toisen tai muuten riistää häneltä vapauden kansainvälisen oikeuden perustavaa laatua olevien määräysten vastaisesti taikka aiheuttaa vapautensa menettäneen tahdonvastaisen katoamisen,
4) raiskaa toisen, orjuuttaa häntä seksuaalisesti, pakottaa hänet prostituutioon, raskauteen tai sterilisaatioon taikka harjoittaa häntä vastaan muuta vastaavaa törkeää seksuaalista väkivaltaa tai
5) harjoittaa rotuerottelua taikka vainoaa tunnistettavissa olevaa ryhmää tai yhteisöä poliittisen mielipiteen, rodun, kansallisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, uskonnon tai sukupuolen perusteella taikka niihin rinnastettavilla muilla perusteilla,
on tuomittava rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään yhdeksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.

4 § (11.4.2008/212)
Törkeä rikos ihmisyyttä vastaan
Jos rikoksessa ihmisyyttä vastaan
1) rikos kohdistuu suureen joukkoon ihmisiä,
2) rikos tehdään erityisen raa´alla, julmalla tai nöyryyttävällä tavalla taikka
3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai järjestelmällisesti
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan vankeuteen vähintään kahdeksaksi vuodeksi tai elinkaudeksi.
Yritys on rangaistava.

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/06/tutkintapyynto-valtakunnansyyttajalle.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/06/vastaus-rikostarkastaja-tapio.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/asianajaja-asko-keranen-jatti.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/paavo-m-petajan-vaara-lausuma.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/kihlakunnansyyttaja-ilpo-lehto.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/krpn-talousrikosyksikon-paallikko-tapio.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/rikosylitarkastaja-leila-melander.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/maaraajan-pidentamispyynto.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/laanin-poliisijohtaja-sauli-kuha.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/ylivieskan-poliisipaallikko-petri.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/huippualykasta-ja-salamannopeaa.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/06/kaantaja-kovalainen-havisi-jalleen.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/05/varikasta-menoa.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/kiirehtimispyynto-keskusrikospoliisille.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/poliisi-suojelee-rikollisia.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/raimo-ollilan-toimet-jlleen-tutkinnan.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/uudistettu-tutkintapyynt.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/kiitos-mikko-kovalainen.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/vastaus-rovaniemen-hovioikeudelle_14.html
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/04/onko-laki-vaarassa.html

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/mikko-kovalainen-lain-yl-ja.html

Täydennän Mikko Kovalaista koskevaa asiaa muun muassa näin:

1. Rovaniemen hovioikeudelle tehty kantelu Mikko Kovalaisen toimista. Katso http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=780

2. Varatuomarin arvon poistamiskäsittely. Uutinen Savon Sanomissa Varatuomarin arvo on pysyvä.. Katso http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/07/prosessihairikko-mikko-kovalainen.html

3. Espoon käräjäoikeuden nauhoitus, jossa kuullaan todistajia Mikko Kovalaisen toiminnasta. Nauhoitus on laitettu CD-levylle ja sen kesto on noin kaksi tuntia. Mikko Kovalainen hävisi tämän jutun Espoon käräjäoikeudessa, jonka hän oli nostanut Kaisa Suomalaista vastaan.

4. Lisätodisteena esitän Mikko Kovalaisen päämiehen Reino Niskasen kirjeestä 1.7.2009 otteita. Kirje kokonaisuudessaan toimitetaan postitse Rovaniemen hovioikeuteen: Dear Sir! Entinen lakimieheni Kovalainen. Näytin eräälle tuntemalleni lakimiehelle töitänne joita olitte minulle tehnyt. Lakimies katseltuaan Teidän aikaansaannoksianne totesi: ”Onpa omituista väpelöintiä asioidenhoito lakimieheltänne. Päätin erottaa Teidät. Te yrititte harhauttaa Espoon käräjäoikeutta kolmen todistajanne voimin tekemään virheellisen päätöksen.
Te jatkoitte lakimiehelle sopimatonta käytöstänne kun lähetitte useitakin halpamaisia uhkaus-, kiristys- ja törkykirjeitänne Helsingin hovioikeuteen. Te myönsitte oikeudessa petoksen tapahtuneeksi mutta ette vaatineet petokseen ryhtyneitä henkilöitä vastuuseen.
Te olitte laittaneet tietämättäni minut veljeni Veikon edustajaksi perunkirjaan.

5. Lisätodisteena esitän asioita helsinkiläisen henkilön asioiden hoidosta, jotka Mikko Kovalainen on hoitanut kelvottomasti ja päämiehensä tappioksi. On syytä epäillä, että hän on käyttänyt luottamusmiesasemaansa törkeästi väärin. Tapaus on yksi elämäni järkyttävimmistä oikeustapauksista ellei järkyttävin.
6. Mikko Kovalainen on hoitanut myös K. S:n asiaa niin ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta saada oikeutta.

Vaadin varatuomari Mikko Kovalaisen pidättämistä ja vangitsemista Rovaniemen hovioikeuden päätöksellä.

Kalajoella 9.8.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja