maanantai 9. maaliskuuta 2009

Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa


Olen lähettänyt seuraavan selvitys- ja tutkintapyynnön Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaalle 27.2.2008. Onko syytä epäillä poliisipäällikkö Petri Oulasmaata virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä, rikollisten suojelusta ja rikosten peittelystä?

Olen pyytänyt Teitä poliisipäällikkö Petri Oulasmaa lähettämään minulle kopiot niistä asiakirjoista, joihin poliisi Harri Rahkola ja komisario Raimo Ollila vetoavat, kun he väittävät etteivät he ole esteellisiä. Heillä on todistustaakka asiassa. Ette ole toimittaneet minulle niitä asiakirjoja vaikka olen niitä Teiltä jo kerran (4.1.2008) aikaisemmin pyytänyt. Viittaan kirjeenne (sinisellä) kohtaan:

Olen kuullut asian johdosta Ollilaa ja Rahkolaa. He eivät katso olevansa esteellisiä tutkimaan / johtamaan esitutkintaa nyt käsillä olevissa tapauksissa. He ovat viitaneet myös aiempiin esteellisyysväitteisiinne ja niihin annettuihin vastauksiin - sekä muiden tahojen näiden väitteiden johdosta tekemiin päätöksiin.
Kirjekohdan 12 osalta (selvitys- ja tutkintapyyntöihin vastaamattomuus -väite) Ollila on todennut, että hän on toiminut esitutkintalain mukaisesti ja kirjannut kaikki Ylivieskan poliisilaitokselle saapuneet tutkinta- ja selvityspyynnöt. Voitte halutessanne toimittaa yksilöimänne kirjejäljennökset (6 kpl, 3.1.- 17.1.2006), niin tarkastamme kirjeiden johdosta tehdyt toimenpiteet. Muilta osin katson, että esittämänne väitteet ovat tulleet käsitellyiksi riittävästi jo aiemmissa yhteyksissä.
Vastaukseni oli silloin ja on nyt sama:

Ylivieskan poliisi Raimo Ollila valehtelee. Hän ei ole vastannut selvityspyyntöihin ja hän on jättänyt selvittämättä rikokset. Olen tehnyt Ylivieskan poliisi Raimo Ollilalle selvityspyynnöt. Miksi hän on jättänyt selvittämättä selvät rikokset ja suojellut rikollista toimintaa? Olen tehnyt selvityspyynnöt Ylivieskan poliisille 3.1.2006, 4.1.2006, 6.1.2006, 11.1.2006, 16.1.2006 ja 17.1.2006. Selvityspyynöt on lähetetty sähköpostitse. Lain mukaan poliisin tulee vastata minulle asiassa. Ylivieskan poliisi on jättänyt minulle kokonaan vastaamatta asiassa eli toiminut vastoin lakia. Oulun lääninhallituksen poliisiosaston valvontaan kuuluu Ylivieskan poliisin toiminta. Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla on ollut tiedossa selvityspyyntöni Ylivieskan poliisi Raimo Ollilalle. Pyydän Oulun lääninhallituksen poliisiosasto hoitamaan lain mukaiset tehtävänsä ja valvomaan, että Ylivieskan poliisi Raimo Ollila vastaa minulle esittämiini selvityspyyntöihin miksi hän on jättänyt kaikki rikokset selvittämättä.
Selvityspyynnöt liittyvät suurelta samoihin asioihin, joita olen esittänyt nytkin Raimo Ollilan vastattavaksi. Ylivieskan poliisipäällikkönä olette Petri Oulasmaa hänen esimiehensä ja siksi katson, että Te olette ensisijaisesti vastuussa poliisi Raimo Ollilan toimista. Jos Raimo Ollila väittää, ettei hän ole saanut selvityspyyntöjä, niin minä tuon selvityspyynnöt todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn.
Lisään vielä tähän kirjeeseen sen, että Raimo Ollila on jättänyt syrjintärikokseni selvittämättä tekemällä asiassa tutkimattajättämispäätöksen (13.02.2008 6870/S/10997/07) ja törkeän kunnianloukkausasian selvittämättä samalla tavalla. Siihen asiaan liittyy vielä se, että hän on tehnyt omassa asiassaan tutkimattajättämispäätöksen eli toiminut esteellisenä henkilönä (11.2.2008 6870/S/10928/07). Molemmat tutkimattajättämispäätökset täyttävät kiistatta virkarikoksen tunnusmerkistön. Myös Harri Rahkolan esitutkinta Mikko Kovalaisen asiassa oli kelvoton. Onneksi syyttäjä Esa Mustonen paikkasi tilannetta vaatimalla uudet kuulustelut. Tosin niissäkin Harri Rahkolan käytös ja toiminta oli käsittämätöntä. Minun oikeustajuni mukaan Harri Rahkola ei ole sovelias poliisin tehtävään. Raimo Ollila ei missään tapauksessa voi olla tutkinnanjohtajana asiassa esteellisyytensä takia.


(Oulasmaan teksti sinisellä)
Kun nyt olen tutkinut asiassa esitetyt väitteet sekä kuultujen vastaukset olen tullut siihen johtopäätökseen, että asiassa ei ole esillä esitutkintalain 16 §:n 1 momentin 1 - 6 kohdassa tarkoitettuja esteellisyysperusteita, enkä näin muodoin ole vapauttamassa Ollilaa tai Rahkolaa tehtävistään. Olen informoinut esteellisyysväitteiden osalta esimiesvirastoamme Oulun lääninhallitusta joaiemmassa vaiheessa, eikä heilläkään ole ollut huomauttamista tutkinnanjohtajan ja tutkijan henkilön tai menettelyjen suhteen.

Olen pyytänyt Teiltä vastausta asiassa ovatko poliisi Raimo Ollila ja syyttäjä Sulo Heiskari toimineet esteellisinä. Uudistan vielä vaatimukseni, sillä Te poliisipäällikkönä vastaatte omasta alueestanne ja te toimitte kansanpalvelijana verovaroilla ja Teidän pitää tarkasti noudattaa lakia (poliisilaki ja perustuslaki). Siksi annan Teille vielä toisen mahdollisuuden antaa vastauksen esittämiini kysymyksiin. Epäilen, että ette ollut perehtynyt asiaan asian vaatimalla tavalla, vaan katsoitte velvollisuudeksenne suojella rikollista toimintaa kollegiaalisen suojelun mukaisesti. Tässä syyttäjä Heiskarin toimet ja rikosmkomisario Ollilan tutkimattajättämisasiat:

Erkki Ahon tapaus

Seuraavassa todisteeksi rikoksia, jotka Rovaniemen hovioikeus on jättänyt päätöksenteossaan ottamatta huomioon. Kirjallista todistusaineistoa ei myöskään ole otettu huomioon, eikä suulliseen käsittelyyn ole annettu mahdollisuutta.

Kolme esimerkkiä.

Kiinteistökauppa (1. esimerkki)
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110) Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei siis ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa" http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos. Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 47 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön.Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.

Kauppakaari 31.12.1734/3 9 § Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän voi todistaa asian myös suullisesti.Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25) Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.

30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.

31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.

32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.

33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.

37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee koskee irtainta kauppaa.

Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.

Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan;2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199.

1 § Syyttäjän asema ja tehtävätSyyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.Esteellisyys määritellään

12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;

Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen, jos Suomen lakia noudatetaan syyttäjistä annetun lain 12 §:n mukaan.Minua ei haastettu Ylivieskan käräjäoikeuteen lainkaan asiassa, jossa minua edusti tietämättäni ja ilman valtakirjoja sodankyläläinen asianajaja Jouni Vihervalli. Hän kertoo 24.11.1995 lähettämällään kirjeellä Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustaa minua, Erkki Ahoa ja Heino Virtaa oikeudessa, vaikka nämä eivät ole edes saaneet haastetta tiedokseen. Hänellä ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus tietoisena asioiden tilasta teki päätöksen asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus toteaa kirjallisesti asiakirjoissa, että Aho ja Virta eivät ole saaneet haasteita tiedoksi. Asianajaja Jouni Vihervalli todistaa kirjallisesti 16.2.2001, ettei hän ole koskaa edes puhelimitse keskustellut Ahon ja Virran kanssa. Syyttäjä Sulo Heiskari jätti haasteet toimittamatta asianosaisille ja käräjätuomari Juha Nieminen teki asiassa päätöksen tietoisena asioiden todellisesta tilasta. Asiasta ei voitu valittaa, koska Ylivieskan käräjäoikeus ei toimittanut asiasta päätöstä asianosaisille. Päätös toimitetaan sille, joka oli edustanut asianosaisia. Näin Aho ja Virta eivät voineet käyttää lainsuomia oikeussuojakeinoja asiassa. He eivät voineet valittaa asiasta.

Kaupan purku (2. esimerkki)

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kiinteistökaupat 19.3.1996 kirjallisesti. Kaupat pitää purkaa niinkuin ne on tehtykin. Tässä kauppojen purussa ei käytetty kaupanvahvistajaa lainkaan. Jos olisi käytetty, niin olisi ollut suuri vaara, että salatut pantatut 47 miljoonan markan kiinnitykset olisivat paljastuneet. Kiinteistökauppojen purku tapahtui lainvastaisesti.Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kirjallisesti tuoteoikeuksien ja vaihto-omaisuuden kaupat 18.4.1996. Tuoteoikeuksien kauppasopimuksessa oli 1 530 000 markan henkilökohtainen takaus. Kauppalain 54 § säädetään kaupanpurusta. Myyjän purkuilmoitus on peruuttamaton, katso mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 sivu 39. Kun ko. kauppa on purettu, niin myös takaussitoumukset ovat rauenneet. Takaussitomus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.

Koska takaukset olivat rauenneet kaupanpurun yhteydessä, niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän tekemä konkurssihakemus oli tehty väärillä tiedoilla. Todellisuudessa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli velkaa PR-Teollisuus Oy:lle, eikä PR-Teollisuus Oy Alavieskan Puurakenne Oy:lle. Konkurssihakemuksessa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n puolesta siten, että kanne on oikea.

Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, että kanne on oikea. Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen näiden lausumien perusteella. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valvoo saatavansa kauppojen purusta johtuvana saatavana. Menettely on niin törkeää toimintaa kuin vain olla voi. Kaikki tarvittavat asiakirjat todistusaineistoksi löytyvät nettipäiväkirjastani näköiskopioina. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei voi muuttaa rikoksia tekemättömiksi, vaikka yrittää estää lainmukaiset toimenpiteet.


Sulo Heiskari (3. esimerkki)

Kolmas esimerkki muodostuu asioita, jotka aiheuttavat syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyden minua (siis Erkki Ahoa) kohtaan. Yksityiskohtaisesti olen esittänyt tämän erikseenkin nettipäiväkirjan kohdassa:• Sulo Heiskarin esteellisyys,

Otteita todistusaineistosta 17. (Erkki Aho 1.5. 2007) http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=267

Heiskari on tiennyt totuuden, mutta on vaikuttanut asioihin niin, että syyttömistä on tehty syyllisiä ja rikolliset on päästetty kuin koirat veräjästä.

Sulo Heiskarin esteellisyys 17.

Erkki Aho 01 05 2007, 23:29
Otteita todistusaineistosta 17.

Lain yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199 1 §:n mukaan syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.Syyttäjän esteellisyys määritellään lain 12 §:ssä. Kohdassa 2) mukaan syyttäjä on esteellinen, jos asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen. Kohdan 4) mukaan, jos syyttäjä on palvelusuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa. Kohdan 6) mukaan muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä syyttäjän puolueettomuutta asiassa.

Listaan tässä vain muutamia asioita, jotka aiheuttavat syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyyden minua kohtaan:

Heiskari toimi syyttäjänä työtoverinsa asiassa. (Tapio Laholan nostama syyte minua vastaan)
Heiskarille oli odotettavissa suurta hyötyä siitä, ettei minun Erkki Ahon todistajia kutsuta oikeudenkäyntiin 14.11.2005. Olisin voinut todistaa Heiskarin esteellisyyden ja se olisi merkinnyt vahingonkorvausvaatimusten laillisen pohjan muodostumista ja kaikkien minua koskevien väärien oikeudenpäätösten purkuperusteen muodostumista.

Vahingonkorvausvaatimukseni on 118 miljoonaa euroa korkoineen. Lisäksi kahdelta viime vuodelta lasku on vielä tekemättä.

Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.5.1995 tehdyssä kauppasopimuksessa. Heiskari ei itse ole ollut paikalla, eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Sulo Heiskari on kuitenkin allekirjoittanut kauppasopimuksen lakisääteisenä kaupanvahvistajana ja todistanut olleensa tilaisuudessa paikalla. (Liite 1701)
Heiskari on jälkeenpäin myös vahvistanut kauppasopimuksen, jossa myyjät myivät toisen omaisuutta omanaan. Kauppasopimus on laiton.
Mainitussa kauppasopimuksessa salattiin 47 miljoonan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin tilauskanta 15 miljoonaa todellista suuremmaksi. Myyjillä ei ollut oikeutta myydä kiinteistöjä, eikä ostajilla ollut oikeutta tehdä kauppoja. Kysymys oli törkeästä petoksesta, jossa syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 25.5.1995. Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Alavieskan Puurakenne Oy:n hallituksen jäsenet vannoivat väärän pesänluettelon oikeaksi 25.5.1995. Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja Jouni Remes ja hallituksen puheenjohtaja Markku Koski syyllistyivät osakeyhtiölain rikkomiseen myöntämällä yhtiön osakkaalle Tapani Käännälle lainan osakepääoman maksamiseen.
Heiskari jätti syytteet nostamatta kun Tapani Kääntä lähti osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön ostamalla osakkeita bulvaanien nimiin. Käännän olisi tuolloin pitänyt maksaa muita velkoja, eikä sijoittaa rahaa osakeyhtiöön. Kääntä syyllistyi teoillaan velalliseen epärehellisyyteen, mutta Heiskari jätti syytteet nostamatta.

Heiskari jätti syytteet nostamatta kun Jouni Remes ja Markku Koski väärensivät pöytäkirjat ja hakivat väärennetyillä pöytäkirjoilla yhtiön rekisteröinnin.
Heiskari jätti syytteet nostamatta vaikka selkeästi oli osoitettavissa Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n törkeä petos kauppasopimuksissa. Oli etukäteen päätetty, että PR-talot poistetaan markkinoilta ja siitä huolimatta ostajia huijattiin tekemään yli 10 miljoonan markan kaupat, johon sisältyi törkeä petos.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi takaajat ja PR-Teollisuus Oy:n oikeuteen. Takaajia edusti oikeudessa heidän tietämättään ja ilman valtakirjoja heille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Ylivieskan käräjäoikeus oli asiasta tietoinen ja teki asiassa päätöksen. Päätöstä ei lähetetty asianosaisille, joten nämä eivät voineet käyttää lainsuomia oikeussuojakeinoja asiassa. Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastasi tuohon aikaan Ylivieskan käräjäoikeudessa syyttäjä Heiskari. Sulo Heiskarin tehtävänä oli myös valvoa oikeudenkäyntiä. Heiskari laiminlöi tehtävänsä.

Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin. Kaupat oli purettu, eikä saatava ollut selvä ja riidaton.
Heiskari jätti syytteet nostamatta vaikka Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesänhoitajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen lahjoittivat velkojien etua loukaten 32 miljoonan tilauskannan ilmaiseksi konsultti Stig Weckströmille.

Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun ITC Finland Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Kejo laittoi konkurssipesään kokonaan väärän yhtiön koneet ja laitteet.
Heiskari oli paikalla kun Ricahrd Rienstra vannoi väärän valan. Heiskari jätti syytteet nostamatta. Asianajaja Antti Kejo ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon. Syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Syyttäjä Heiskari on ollut tietoinen myös rahanpesuasioista. Hän on jättänyt asiat syyttämättä ja selvittämättä.
Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun Ylivieskan poliisipäällikkö Kaarlo Similä on antanut väärän lausuman 27.2.2004 Ylivieskan käräjäoikeudelle.
Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun varatuomari Paavo M. Petäjä ilmoitti Erkki Ahon konkurssipesään aiheettoman 100 000 markan saatavan. Rikoksen yrityskin on tuomittava.

Syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila hakivat väärillä tiedoilla rahaa Rahjan saariston Natura Life rahoitushakemuksella, missä loukattiin myös syvästi Kallan karien itsehallintoa.
Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta Kalajoen matkailuasioissa, joissa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski on toiminut samanaikaisesti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Tähän kokonaisuuteen liittyy erittäin paljon laittomuuksia, joita olen tuonut esille kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa.

Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun on tiennyt, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat ovat hakeneet PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin.
Heiskari on nostanut syytteet tekaistuilla perusteilla suojellakseen omia tekojaan ja saadakseen minut Erkki Ahon syylliseksi tekemättömiin rikoksiin ja siten leimattua minut rikolliseksi.

Heiskari on käyttänyt häikäilemättömästi virka-asemaansa väärin. Hän on käynyt myös mediakäräjiä toimimalla Ylivieskan käräjäoikeuden tiedottajana ja käyttänyt siihen syyttäjäresursseja. Lisäksi hän ei ole valvonut asioita, silloin kun syyttäjien työjärjestys oli vanhentunut.
Syyttäjä Heiskari on pitkäaikaisen lautamiehen mukaan toiminut oikeudenistunnoissa lukuisia kertoja "pöhnässä" (alkoholin vaikutuksen alaisena).

Syyttäjä Heiskari on perusteettomasti estänyt todistajieni kuulemisen Ylivieskan käräjäoikeudessa.
Syyttäjä Heiskari on vainoharhaisesti jahdannut minua aiheuttaakseen minulle mahdollisimman paljon vahinkoa.
Heiskari on tiennyt totuuden, mutta on vaikuttanut asioihin niin, että syyttömistä on tehty syyllisiä ja rikolliset on päästetty kuin koirat veräjästä. LiiteKaupanvahvistaja Sulo Heiskarin allekirjoitus. Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.5.1995 tehdyssä kauppasopimuksessa. Heiskari ei itse ole ollut paikalla, eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Sulo Heiskari on kuitenkin allekirjoittanut kauppasopimuksen lakisääteisenä kaupanvahvistajana ja todistanut olleensa tilaisuudessa paikalla. (1701)

Kommentti Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 5.2.2008 tämän netipäiväkirjan palautteessa:„Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut."


Muistin virkistämiseksi edellinen kirjeeni Teille poliisipäällikkö Petri Oulasmaa:
Kiitän vastauksestanne. Pyydän Teitä huomioimaan seuraavat asiat. Poliisin tehtävä:

Poliisilaki 7.4.1995 1 § Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Poliisi toimii turvallisuuden ylläpitämiseksi yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja alueen asukkaiden kanssa.
Esitutkintalaki 30.4.1987 2 § Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.
Ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan perusteella:Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.

13 artiklan mukaan: Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.

14 artiklan mukaan: Syrjinnän kieltoTässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

17 artiklan mukaan: Oikeuksien väärinkäytön kieltoMinkään tässä yleissopimuksessa ei saa tulkita suovan millekään valtiolle, ryhmälle tai henkilölle oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä yleissopimuksessa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa niitä enemmän kuin tässä yleissopimuksessa on sallittu.

Petri Oulasmaan vastaus

ERKKI AHO:
viite: tutkinnanjohtajan vaihtaminen
Olette kirjoittanut 2.1.2008 kirjeessänne, että "rikostutkinta on suoritettu ala-arvoisella tavalla". Tätä olisi mielestänne osoittamassa mm. se, että Kovalaisen kuulustelu on suoritettu puhelimitse. Esitutkintaa koskevien säännösten (esitutkintalaki 22 § 2 mom) mukaan mm. asianomistajan kuulustelu voi tapahtua puhelimitse laissa asetetuilla edellytyksillä. Katson tähän
astisen esitutkintamenettelyn olleen asianmukaisen ja että teillä on ns. Kovalaisen -asiassa (6870/R/4131/07) mahdollisuus kannanmuodostukseen loppulausunnossanne.

Vastaukseni Petri Oulasmaalle

Rikostutkinta liittyy erittäin suureen selvittämättömään rikosvyyhteen. Siitä olen lähettänyt
teille informaation 28.12.2007 klo 7.15. Tässä vielä uudelleen taustojen osoitetiedot asioille.

Vaarallinen alue
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=16

Suomussalmella ei tutkita törkeitä virkarikoksia
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=258

Asianajaja Mikko Kovalainen väärensi avoimet asianajovaltakirjat
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=432


Katson, että on kiistattomasti todistettu, että Mikko Kovalainen on väärentänyt avoimet asianajovaltakirjat. Ehkä on siitä syystä valinnut asuinpaikakseen Tallinnan. Saamani tiedon mukaan hän ei ole enää asianajaja. Poliisin olisi tullut selvittää pitääkö väittämäni ja todistusaineistoni paikkansa asiakirjaväärennöksistä. Se on koko asian ydin. Siis ensin olisi tullut tutkia allekirjoitusten oikeellisuus.
Poliisi on tältä osin laiminlyönyt tehtävänsä ja se on vaarantanut poikkeuksellisella tavalla oman oikeusturvani. Minulla on peruteltu syy epäillä poliisia virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä, koska keskeisin asia koko rikostutkinnassa on suorittamatta ennen loppulausuntojen antamista. Jos poliisi olisi toiminut oikein ja järkevästi niin se olisi varmistanut allekirjoitusasian ensin ja ryhtynyt sen perusteella asian vaatimiin toimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet olen esittänyt kuulustelupöytäkirjassani. Mikko Kovalainen olisi pitänyt pidättää tutkintojen ajaksi
ja hänen omaisuutensa olisi pitänyt hakea hukkaamiskieltoon. Miksi poliisi toimi tarkoituksellisesti väärin?

Oulasamaa vastaa:
Olette kirjoittanut "tutkija sekä tutkinnanjohtaja ovat esteellisiä tutkimaan asioita". Esteellisyydestä on säännelty esitutkintalain 16 §:ssä 1 momentissa, jossa perusteina mainittu sukulaisuus tai asianosaisuus (1) / erityinen hyöty itselle tai lähisukulaiselle (2) / avustaminen, edustaminen (3) / palvelus- tms. suhde (4) / yhteisön tms. toimielimen jäsenyys (5) / jos luottamus tai puolueettomuus muusta erityisestä syystä vaarantuu (6). Olen pyytänyt tapaamisessamme 27.12.2007 kirjallisesti yksilöimään väitettyjä esteellisyysperusteita ja olette nyt kirjeenne laajahkossa liiteaineistossa tuonut esiin erinäisiä seikkoja.

Erkki Ahon vastaus:

Olen katsonut, että luottamus ja puolueettomuus juuri näiden poliisien toimintaa vaarantunut siitä syystä, että he ovat jättäneet kaikki rikokset selvittämättä, vaikka todistusaineisto on kiistaton.Olen tehnyt yksityiskohtaisen selvityspyynnön tutkinnanjohtaja Raimo Ollilalle, jonka Te vahvistitte omalla sähköpostilla kahteen kertaan perille tulleeksi. Raimo Ollilan pitää vastata näihin esittämiin yksilöityihin esteellisyysväittämiin ja siihen miksi hän on jättänyt kaikki nämä rikokset tutkimatta ja selvittämättä.
Tässä vielä muistin virkistämiseksi mihin tutkinnanjohtajan Raimo Ollilan pitää vastata.
Minulle eikä asianajajilleni riitä, että tutkinnanjohtaja Raimo Ollila itse ilmoittaa ettei ole esteellinen
Oikeuskäsittelyssä tuomioistuimen tulee ratkaista onko Raimo Ollila toiminut esteellisenä vai ei.
Minä esitän esteellisyysväitteet kirjallisesti ja yksityiskohtaisesti. Tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan on vastattava kirjallisestija yksityiskohtaisesti ennen loppulausuntojen antamista 11.1.2008. Vaikka Raimo Ollila vaihdettaisiin tutkinnanjohtajana toiseen henkilöön niin siitä huolimatta hänen on vastattava minun esittämiini esteellisyysväittämiin ja kerrottava miksi hän on jättänyt kiistattomat rikokset selvittämättä.

Selostukset tapahtumasta ja todistusaineistot
Heiskari toimi syyttäjänä työtoverinsa asiassa. (Tapio Laholan nostama syyte minua vastaan)
Heiskarille oli odotettavissa suurta hyötyä siitä, ettei minun Erkki Ahon todistajia kutsuta oikeudenkäyntiin 14.11.2005. Olisin voinut todistaa Heiskarin esteellisyyden ja se olisi merkinnyt vahingonkorvausvaatimusten laillisen pohjan muodostumista ja kaikkien minua koskevien väärien oikeudenpäätösten purkuperusteen muodostumista.
Vahingonkorvausvaatimukseni on 118 miljoonaa euroa korkoineen. Lisäksi kahdelta viime vuodelta lasku on vielä tekemättä.
Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.5.1995 tehdyssä kauppasopimuksessa. Heiskari ei itse ole ollut paikalla, eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Sulo Heiskari on kuitenkin allekirjoittanut kauppasopimuksen lakisääteisenä kaupanvahvistajana ja todistanut olleensa tilaisuudessa paikalla. (Liite 1701)
Heiskari on jälkeenpäin myös vahvistanut kauppasopimuksen, jossa myyjät myivät toisen omaisuutta omanaan. Kauppasopimus on laiton.
Mainitussa kauppasopimuksessa salattiin 47 miljoonan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin tilauskanta 15 miljoonaa todellista suuremmaksi. Myyjillä ei ollut oikeutta myydä kiinteistöjä, eikä ostajilla ollut oikeutta tehdä kauppoja. Kysymys oli törkeästä petoksesta, jossa syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 25.5.1995. Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Alavieskan Puurakenne Oy:n hallituksen jäsenet vannoivat väärän pesänluettelon oikeaksi 25.5.1995. Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun PR-Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja Jouni Remes ja hallituksen puheenjohtaja Markku Koski syyllistyivät osakeyhtiölain rikkomiseen myöntämällä yhtiön osakkaalle Tapani Käännälle lainan osakepääoman maksamiseen.
Heiskari jätti syytteet nostamatta kun Tapani Kääntä lähti osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön ostamalla osakkeita bulvaanien nimiin. Käännän olisi tuolloin pitänyt maksaa muita velkoja, eikä sijoittaa rahaa osakeyhtiöön. Kääntä syyllistyi teoillaan velalliseen epärehellisyyteen, mutta Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Heiskari jätti syytteet nostamatta kun Jouni Remes ja Markku Koski väärensivät pöytäkirjat ja hakivat väärennetyillä pöytäkirjoilla yhtiön rekisteröinnin.
Heiskari jätti syytteet nostamatta vaikka selkeästi oli osoitettavissa Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n törkeä petos kauppasopimuksissa. Oli etukäteen päätetty, että PR-talot poistetaan markkinoilta ja siitä huolimatta ostajia huijattiin tekemään yli 10 miljoonan markan kaupat, johon sisältyi törkeä petos.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi takaajat ja PR-Teollisuus Oy:n oikeuteen. Takaajia edusti oikeudessa heidän tietämättään ja ilman valtakirjoja heille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli. Ylivieskan käräjäoikeus oli asiasta tietoinen ja teki asiassa päätöksen. Päätöstä ei lähetetty asianosaisille, joten nämä eivät voineet käyttää lainsuomia oikeussuojakeinoja asiassa. Haasteiden toimittamisesta asianosaisille vastasi tuohon aikaan Ylivieskan käräjäoikeudessa syyttäjä Heiskari. Sulo Heiskarin tehtävänä oli myös valvoa oikeudenkäyntiä. Heiskari laiminlöi tehtävänsä.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin. Kaupat oli purettu, eikä saatava ollut selvä ja riidaton.
Heiskari jätti syytteet nostamatta vaikka Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesänhoitajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen lahjoittivat velkojien etua loukaten 32 miljoonan tilauskannan ilmaiseksi konsultti Stig Weckströmille.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa.
Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun ITC Finland Oy:n konkurssipesänhoitaja Antti Kejo laittoi konkurssipesään kokonaan väärän yhtiön koneet ja laitteet.
Heiskari oli paikalla kun Ricahrd Rienstra vannoi väärän valan. Heiskari jätti syytteet nostamatta. Asianajaja Antti Kejo ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon. Syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta.
Syyttäjä Heiskari on ollut tietoinen myös rahanpesuasioista. Hän on jättänyt asiat syyttämättä ja selvittämättä.
Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun Ylivieskan poliisipäällikkö Kaarlo Similä on antanut väärän lausuman 27.2.2004 Ylivieskan käräjäoikeudelle.
Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun varatuomari Paavo M. Petäjä ilmoitti Erkki Ahon konkurssipesään aiheettoman 100 000 markan saatavan. Rikoksen yrityskin on tuomittava.
Syyttäjä Heiskari jätti syytteet nostamatta, kun Kalajoen kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski ja kunnansihteeri Pekka Ollila hakivat väärillä tiedoilla rahaa Rahjan saariston Natura Life rahoitushakemuksella, missä loukattiin myös syvästi Kallan karien itsehallintoa.
Syyttäjä Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta Kalajoen matkailuasioissa, joissa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski on toiminut samanaikaisesti Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Tähän kokonaisuuteen liittyy erittäin paljon laittomuuksia, joita olen tuonut esille kirjassani Olet Maamme Armahin Suomenmaa.
Heiskari on jättänyt syytteet nostamatta, kun on tiennyt, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat ovat hakeneet PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin.
Heiskari on nostanut syytteet tekaistuilla perusteilla suojellakseen omia tekojaan ja saadakseen minut Erkki Ahon syylliseksi tekemättömiin rikoksiin ja siten leimattua minut rikolliseksi.
Heiskari on käyttänyt häikäilemättömästi virka-asemaansa väärin. Hän on käynyt myös mediakäräjiä toimimalla Ylivieskan käräjäoikeuden tiedottajana ja käyttänyt siihen syyttäjäresursseja. Lisäksi hän ei ole valvonut asioita, silloin kun syyttäjien työjärjestys oli vanhentunut.
Syyttäjä Heiskari on pitkäaikaisen lautamiehen mukaan toiminut oikeudenistunnoissa lukuisia kertoja "pöhnässä" (alkoholin vaikutuksen alaisena).
Syyttäjä Heiskari on perusteettomasti estänyt todistajieni kuulemisen Ylivieskan käräjäoikeudessa.
Syyttäjä Heiskari on vainoharhaisesti jahdannut minua aiheuttaakseen minulle mahdollisimman paljon vahinkoa. Heiskari on tiennyt totuuden, mutta on vaikuttanut asioihin niin, että syyttömistä on tehty syyllisiä ja rikolliset on päästetty kuin koirat veräjästä.
Heiskari tunkeutui Kalajoen Hiekkasärkkien leirintäalueella juovuksissa erään naisen telttaan sillä seurauksella, että hän sai elinikäisen porttikiellon leirintäalueelle. Hänet poistettiin leirintäalueelta. Asiasta tehtiin myös kuulustelupöytäkirjat.
Rovaniemen hovioikeuden päätös - asiakokonaisuus
Rovaniemen hovioikeuden päätös - tunnekuohuja
Rovaniemen hovioikeus päättää
Mikä on esittämäni valheellinen tieto?
Mikä on se rikos, josta minut on tuomittu?
Rovaniemen hovioikeuden päätös – sivu sivulta
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 1
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 2
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 3
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 4
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 5
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 6
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 7
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 8
Rovaniemen hovioikeuden päätös - sivu 9 allekirjoitukset
Rovaniemen hovioikeuden päätös - tuomiolauselma
Aloita tämä luettelo alhaaltapäin kohdasta konkurssisäännön vastainen toiminta ja törkeä petos sekä etene asiassa siitä ylöspäin kohta kohdalta kohtaan Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella 19.
Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella 19.
Otteita todistusaineistosta 1901
Häikäilemätöntä rikosten peittelyä 18.
Otteita todistusaineistosta 1801
Otteita todistusaineistosta 1802
Otteita todistusaineistosta 1803
Otteita todistusaineista 1804
Otteita todistusaineistosta 1805
Otteita todistusaineistosta 1806
Otteita todistusaineistosta 1807
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi – kirjeitä myllystäni 3.
Sulo Heiskarin esteellisyys 17.
Otteita todistusaineistosta 1701
Ahojahdin törkeys huipussaan 16.
Otteita todistusaineistosta 1601
Otteita todistusaineistosta 1602
Yllättävä kohtaaminen
Poliisiministeri Anne Holmlund – kirjeitä myllystäni 2
Ihan oikea ja rehellinen palaute
Observaattori kirjoitti
Ahojahtia edelleen - omaisuuden myyminen 15.
Otteita todistusaineistosta 1501
Ahojahti jatkuu 14.
Otteita todistusaineistosta 1401
Otteita todistusaineistosta 1402
Otteita todistusaineistosta 1403
Otteita todistusaineistosta 1404
Ahojahtia 13.
Otteita todistusaineistosta 1301
Otteita todistusaineistosta 1302
Ahojahtia edelleen 15.
Konkurssipesänhoitajan rikollinen toiminta 12.
Otteita todistusaineistosta 1201
Otteita todistusaineistosta 1202
Otteita todistusaineistosta 1203
Rahanpesua 11.
Otteita todistusaineistosta 1101
Otteita todistusaineistosta 1102
Otteita todistusaineistosta 1103
Otteita todistusaineistosta 1104
Konkurssiin väärillä tiedoilla 10.
Otteita todistusaineistosta 1001
Otteita todistusaineistosta 1002
Otteita todistusaineistosta 1003
Otteita todistusaineistosta 1004
Kauppojen purkaminen 9.
Otteita todistusaineistosta 901
Otteita todistusaineistosta 902
Otteita todistusaineistosta 903
Otteita todistusaineistosta 904
Kera Oy levitti perättömiä tietoja 8.
Otteita todistusaineistosta 801
Otteita todistusaineistosta 802
Otteita todistusaineistosta 803
Otteita todistusaineistosta 804
Otteita todistusaineistosta 805
Oikeudenkäynti tietämättämme 7.
Otteita todistusaineistosta 701
Otteita todistusaineistosta 702
Alavieskan kunnan petollinen toiminta 6.
Otteita todistusaineistosta 601
Otteita todistusaineistosta 602
Otteita todistusaineistosta 603
Otteita todistusaineistosta 604
Valtion rikollinen toiminta 5.
Otteita todistusaineistosta 501
Otteita todistusaineistosta 502
Otteita todistusaineistosta 503
Otteita todistusaineistosta 504
Rekisterimerkintärikos väärennetyillä pöytäkirjoilla
Lainvastainen kaupanvahvistus
Törkeä petos kaupanteossa

Petri Ouolasmaan vastaus:

Konkurssisäännön vastainen toiminta ja törkeä petos

Olen kuullut asian johdosta Ollilaa ja Rahkolaa. He eivät katso olevansa esteellisiä tutkimaan / johtamaan esitutkintaa nyt käsillä olevissa tapauksissa. He ovat viitaneet myös aiempiin
esteellisyysväitteisiinne ja niihin annettuihin vastauksiin - sekä muiden tahojen näiden väitteiden johdosta tekemiin päätöksiin.Lisäksi Rahkola on nyt todennut, että hän ei ole - vastoin kirjeenne kohdassa 16 olevaa väitettä - ole poliittisesti aktiivi henkilö.

Erkki Ahon vastaus:

Minä pyydän Ollilaa ja Rahkolaa toimittamaan minulle ne vastaukset ja päätökset, joihin he
vetoavat ilmoittaessaan olevansa esteettömiä. Käynnistän rikostutkinnat niiden asiakirjojen pohjalta.
Myönnän, että poliisi Harri Rahkola ei ole poliittisesti aktiivinen keskusalainen henkilö,
mutta on keskustan äänestäjä. Hänen vaimonsa oli ainakin tekemäni rikostutkintapyynnön Kalajoen kunnan palveluksessa. Tämä on saattanut vaikuttaa siihen, että Harri Rahkola jätti tutkimatta tekemäni tutkintapyynnön Kalajoen kunnan minuun kohdistamasta syrjinnästä. Harri Rahkola on jättänyt vastaamatta miksi hän jätti asian tutkimatta kokonaan. Siis ei minkäänlaista päätöstä asiasta. Se on lainvastainen teko.Minun oikeustajuni mukaan tämä laiminlyönti muodostaa esteellisyysperustan rikostutkinnalle myös esitutkintalain
perusteella. Lisäksi hän on jättänyt kaikki muutkin rikostutkintapyynnöissäni olleet rikokset selvittämättä.

Petri Oulasmaan vastaus

Kirjekohdan 12 osalta (selvitys- jatutkintapyyntöihin vastaamattomuus -väite) Ollila on todennut, että hän on toiminut esitutkintalain mukaisesti ja kirjannut kaikki Ylivieskan
poliisilaitokselle saapuneet tutkinta- ja selvityspyynnöt. Voitte halutessanne toimittaa yksilöimänne kirjejäljennökset (6 kpl, 3.1.- 17.1.2006), niintarkastamme kirjeiden johdosta tehdyt toimenpiteet. Muilta osin katson, että esittämänne väitteet ovat tulleet käsitellyiksi riittävästi jo aiemmissa yhteyksissä.

Erkki Ahon vastaus:
Ylivieskan poliisi Raimo Ollila valehtelee. Hän ei ole vastannut selvityspyyntöihin ja hän on jättänyt selvittämättä rikokset. Olen tehnyt Ylivieskan poliisi Raimo Ollilalle selvityspyynnöt. Miksi hän on jättänyt selvittämättä selvät rikokset ja suojellut rikollista toimintaa? Olen tehnyt selvityspyynnöt Ylivieskan poliisille 3.1.2006, 4.1.2006, 6.1.2006, 11.1.2006, 16.1.2006 ja 17.1.2006. Lain mukaan poliisin tulee vastata minulle asiassa. Ylivieskan poliisi on jättänyt minulle kokonaan vastaamatta asiassa eli toiminut vastoin lakia. Oulun lääninhallituksen poliisiosaston valvontaan kuuluu Ylivieskan poliisin toiminta. Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla on ollut tiedossa selvityspyyntöni Ylivieskan poliisi Raimo Ollilalle. Pyydän Oulun lääninhallituksen poliisiosasto hoitamaan lain mukaiset tehtävänsä ja valvomaan, että Ylivieskan poliisi Raimo Ollila vastaa minulle esittämiini selvityspyyntöihin miksi hän on jättänyt kaikki rikokset selvittämättä.
Selvityspyynnöt liittyvät suurelta samoihin asioihin, joita olen esittänyt nytkin Raimo Ollilan vastattavaksi. Ylivieskan poliisipäällikkönä olette Petri Oulasmaa hänen esimiehensä ja siksi katson, että Te olette ensisijaisesti vastuussa poliisi Raimo Ollilan toimista. Jos Raimo Ollila väittää ettei hän ole saanut selvityspyyntöjä niin minä tuon selvityspyynnöt todistusaineistoksi oikeuskäsittelyyn.

Petri Oulasmaan vastaus:

Kun nyt olen tutkinut asiassa esitetyt väitteet sekä kuultujen vastaukset olen tullut siihen johtopäätökseen, että asiassa ei ole esillä esitutkintalain 16 §:n 1 momentin 1 - 6 kohdassa tarkoitettuja esteellisyysperusteita, enkä näin muodoin ole vapauttamassa Ollilaa tai Rahkolaa tehtävistään. Olen informoinutesteellisyysväitteiden osalta esimiesvirastoamme Oulun lääninhallitusta joaiemmassa vaiheessa, eikä heilläkään ole ollut huomauttamista tutkinnanjohtajanja tutkijan henkilön tai menettelyjen suhteen.

Erkki Ahon vastaus:

Minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että ette ole perehtyneet esimiehenä poliisi Raimo Ollilan esteellisyysasiaan riittävän perusteellisesti. Siksi pyydän teiltä myös yksilöityä ja perusteltua vastausta Raimo Ollille esittämiini yksityiskohtaisiin ja perusteltuihin esteellisyysväittämiin, jotka perustuvat siihen, että Raimo Ollilan poliisina on jättänyt tutkimatta ja selvittämättä selkeät rikokset vaikka todistusaineisto on kiistaton.Pyydän Teidän poliisipäällikkö Petri Oulasmaan yksilöityjä vastauksianne yksityiskohtaisiin ja perusteltuihin väitteisiini ennen loppulausunnon antamista.

Petri Oulasmaan vastaus:

Olette vaatinut kirjeessä Ollilan, Rahkolan sekä kihlakunnansyyttäjä Sulo Heiskarin "pidättämistä". En näe asiassa syytä pakkokeinolain taikka virkamieslain mukaiselle pidättämiselle (virasta pidättämiselle), enkä Heiskarin osalta ole muutoinkaan toimivaltainen arvioimaan hänen menettelyään.
Petri Oulasmaa Ylivieskan kihlakunnan ma poliisipäällikkö
Tiedoksi: Ylivieska pl / Ollila Raimo, Rahkola Harri, Nisula Anni (laitoksen
virkaposti) sekä Oulun syyttäjänvirasto / Sulo Heiskari

Erkki Ahon vastaus:

Kuten kirjeeni alussa totesin niin Suomen perustuslain 6 §:n mukaan kaikki ovat yhdenvertaiset
lain edessä. Mikään laki ei estä poliisipäällikkö Petri Oulasmaata puuttumasta Ylivieskan kihlakunnan johtavan syyttäjän Sulo Heiskarin rikolliseen toimintaan. Laki ei estä, vaan laki suorastaan velvoittaa puuttumaan tähän rikolliseen toimintaan. Siksi uudistan Raimo Ollilan ja Sulo Hieskarin pidättämisvaatimukset ja myös Mikko Kovalaisen pidättämisvaatimuksen
sekä omaisuuden hukkaamiskieltoon asettamisen. Uudistan vaatimukseni tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan ja tutkija Harri Rahkolan vaihtamisesta. Vaadin, että saan antamaa loppulausunnon asiassa vasta sitten, kun Raimo Ollila, Harri Rahkola ja Petri Oulasmaa ovat vastanneet yksilöidysti esteellisyysväittämiini ja antaneet vastaukset siihen sisältääkö yksilöity aineisto rikoksia vai ei. En väitä, että poliisipäällikkö Petri Oulasmaa olisi esteellinen asiassa, mutta haluan varmistua, että hän toimii lainmukaisesti ja on perehtynyt asioihin. Siis tietää mistä hän päättää. Suomen lakia noudattamalla rikokset ratkaistaan tehokkaasti ja nopeasti. Siksi vaadin poliisia noudattamaan Suomen lakia.

Kalajoella 4.1.2008
Erkki Aho kaupunginvaltuutettu

Tiedoksi: Oulun lääninhallituksen poliisiosasto, Oulun syyttäjävirasto, sisäministeriön poliisiosasto, poliisijohtaja Markku Salminen, sisäministeri Anne Holmlund, valtakunnansyyttäjävirasto syyttäjäviraston johtaja Matti Kuusimäki, asianajajani

Kalajoella 27.2.2008 Erkki Aho kaupunginvaltuutettu
Tiedoksi Oulun lääninhallituksen poliisiosasto ja Sisäministeriön poliisiosasto

tiistai 3. maaliskuuta 2009

Arvoisa oikeusministeri Tuija Brax,












kiitän Teitä minulle lähettämästänne sähköpostiviestistä. Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että tuomioistuinten ja muiden viranomaisten sekä virkamiesten toiminnan valvonta kuuluu Suomen perustuslain mukaan eduskunnan oikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille.
Lähetän tämän asiakokonaisuuden

kiireelliseen käsittelyyn eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Pauniolle sekä oikeuskansleri Jaakko Jonkalle. Laitan asian tiedoksi ja toimenpiteitä varten myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. Asia menee molemmille laillisuusvalvojille sen takia, ettei syntyisi esteellisyyskysymyksiä. Tässä riittää työsarkaa molemmille laillisuusvalvojille. Perustuslakivaliokunnan tulee nyt valvoa, että laillisuusvalvojat hoitavat tehtävänsä Suomen lain mukaisesti. Viime kädessä asiassa on vastuussa koko eduskunta laillisuusvalvojien toimintakertomuksien käsittelyn yhteydessä.

Jos Suomessa ei voi saada oikeutta, niin se on osoitus huonosta hallinnosta. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 asiakirjassa hallitus on ottanut jo kantaa siihen, mitä tästä seuraa:

Korruptio ja huono hallinto
Korruptio, huono hallinto, syrjintä sekä vallan väärinkäyttö tuhoavat luottamuksen viranomaisiin ja ovat usein taustasyynä laittomuuksien lisääntymiseen ja ääriliikkeiden vahvistumiseen. Yhteiskunnallisen vakauden järkkyminen altistaa erityisesti toimintakyvyttömiä valtioita poliittis-taloudellisille jännitteille, jotka saattavat purkautua väkivaltaisuuksina. Ihmisoikeuksien laajamittaiset loukkaukset, demokratian ja oikeusvaltion puuttuminen sekä yhteiskunnallinen eriarvoisuus lisäävät epävakautta ja aiheuttavat konflikteja.

Kalajoella 3.3.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Tiedoksi ja toimenpiteitä varten eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio ja oikeuskansleri Jaakko Jonkka sekä eduskunnan perustuslakivaliokunta

Vastaukseni oikeusministerille liittyy tähän sähköpostiin:

Hyvä Erkki Aho
Olette lähettänyt minulle useita sähköposteja viime kuukausien aikana. Tuotte24.9.2008 lähettämässänne sähköpostissa esille käräjäoikeuden tuomarintoiminnan sekä apulaisvaltakunnansyyttäjän ja kahden syyttäjän toiminnat.Lisäksi 28.10.2008 lähettämässänne sähköpostiviestissä pyydätte minua ottamaankantaa korkeimman oikeuden toimintaan.
Oikeusministerinä en voi ottaa kantaa esille tuomiinne asioihin.
Tuomioistuimien ja muiden viranomaisten sekä virkamiesten toiminnanlainmukaisuuden valvonta kuuluu Suomen perustuslain mukaan eduskunnanoikeusasiamiehelle ja valtioneuvoston oikeuskanslerille.
Ystävällisin terveisin
Tuija Brax
Oikeusministeri

perjantai 27. helmikuuta 2009

Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa?


















Sisäministeriön poliisiosaston ylikomisario Jonne Lähteenmäeltä meni tasan kuukausi sen asian tajuamiseen, että tämä selvityspyyntö on lähetettävä Peräpohjolan poliisilaitokselle. Katso
Selvityspyyntö Sisäministeriön poliisiosastolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/selvityspyynt-sisasianministerin.html

Sisäministeriössä alkuperäinen rikostutkintapyyntö ja rangaistusvaatimus on muuttunut kirjoitukseksi. Tällä tavalla Sisäasiainministeriön poliisiosasto haluaa suojella rikollisesti toimivia poliiseja ja hovioikeuden tuomareita. Rovaniemen hovioikeuden tuomareiden olisi pitänyt antaa asiassani joko suullinen käsittely tai hyväksyä kirjallinen todistusaineisto. Rovaniemen hovioikeus ei hyväksynyt kumpaakaan tehdessään tietoisesti ja tarkoituksellisesti väärän päätöksen suojellakseen rikollisesti toimivaa syyttäjä Sulo Heiskaria ja Ylivieskan poliisi Raimo Ollilaa sekä Ylivieskan silloista poliisipäällikkö Kaarlo Similää, joka antoi väärän lausuman asiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle tietoisesti ja tarkoituksellisesti suojellakseen rikollisesti toimivia. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös syntyi tietoisen ja tarkoituksellisen sekä tuottamuksellisen rikoksen avulla. Ylivieskan käräjäoikeuden tuomari Ulla-Maija Viitavuori toimi vastoin lakia ja teki tietoisesti sekä tarkoituksellisesti väärän päätöksen. Oikeudenkäymiskaaressa on määrätty sellaisesta toiminnasta kuoleman rangaistus. Katso oikeudenkäymiskaari 12 §.

12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Kokemukseni Jonne Lähteenmäen toiminnasta

Aikanaan sovin Jouni Välkin kanssa tapaamisen. Käytin koko kuukauden työttömyyskorvaukseni matkakuluihin Kalajoelta Helsinkiin ja takaisin. Menin sovittuna aikana Sisäministeriön poliisiosastolle. Minulle kerrottiin, että Jouni Välkki ei ole paikalla. Paikalle tuli komisario Jonne Lähteenmäki, joka ilmoitti minulle, että jos en poistu heti Sisäministeriön poliisiosastolta niin hän pidättää minut. Tämän järkyttävämpää asiakaspalvelua ei voi verovaroilla ja virkavastuulla toteuttaa. Jouduin palaamaan kotiin Kalajoelle täysin turhan reissun tehneenä.

Tutkintapyyntöni 16.11.2008 KRP:lle

En ole saanut vielä mitään vastausta poliisilta seuraavaan allaolevaan tutkintapyyntööni. Miksi poliisi ei voi keskittää tutkintapyyntöjä KRP:lle?

Erkki Aho
Plassintie 39 A 3
85100 Kalajoki
gam 044-3025948
puh 08-462 763
email: e.ahoky@kotinet.com

KRP Vantaa
PL 285 Jokiniemenkuja 4
01301 Vantaa
krp-kirjaamo(at)krp.poliisi.fi

RIKOSTUTKINTAPYYNTÖ

Rikostutkinnan kohde: Ylivieskan syyttäjä Sulo Heiskarin toiminta, Ylivieskan poliisin Raimo Ollilan toiminta, entisen Oulu KRP:n päällikön Eero Klementin toiminta, Oulun lääninhallituksen poliisijohtaja Sauli Kuhan toiminta, asianajaja Antti Latolan toiminta, entisen Kera Oy:n aluejohtaja Juha Castrenin toiminta, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen toiminta.

Pyydän, että tutkinta aloitetaan rikosten selvittämisen osalta puhtaalta pöydältä eli esittämäni selvityksen ja todistusaineiston perusteella. Aikaisemmilla niin sanotuilla tutkimuksilla ei ole mitään arvoa asian tutkimisessa ja selvittämisessä. Myös nykyinen Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on osoittanut esteellisyytensä asioiden tutkimisessa samoinkuin Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä.
Oikeustieteen tohtori Petter Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palauttteessaan päiväkirjaani näin: Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä havainnut.

Erkki Ahon asian selostus ja juridinen argumentointi:

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei myöskään ollut kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.Katso konkurssiasiamiehen lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm

Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämikseksi tai kka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aihetuvien kustannusten maksamiseksi.

Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.

Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.

Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 § (24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niinkuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niinkuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki.
Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa.
Myös laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja kaupantekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.

30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä näistä tiedoista.

Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää
.

Kaupanvahvistaja ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän voi todistaa asian myös suullisesti.Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto. Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen todistaja kauppakaaren 17 luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen hyöty siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo toimi talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös ostajana toimivassa yrityksessä.

Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä
.

Syyttäjän tehtävät määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.

Esteellisyys määritellään 12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan kärjäoikeus ei toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa asiaa. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen. Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti. Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta on ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla toimituus myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 §
(11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.

Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.

Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.

Alavieskan Puurakennen Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton, koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdekasn (8) päivän kuluessa kehotuksen tiedoksisaannista.

Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.

Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysintin tuntematon asianajaja ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa väärn lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.
Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta
(12.8.1960/362)
Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 §
(22.7.1991/1056) Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 §
(22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.

Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 §
(11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §
(1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan
rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n mukaan päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä. Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä vastoin asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan asianajajan tulee rehellisesti ja tun-
nollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät sekä kaikessa toiminnassaan noudat-
taa hyvää asianajajatapaa.

Todistusaineistot löytyvät näistä osoitteista

Konkurssisäännön vastainen kaupanvahvistus ja törkeä petos
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=195

Syyttäjän estellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=684

Rekisterimerkintärikos väärennetyillä pöytäkirjoilla
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=198

Alavieskan kunnan petollinen toiminta
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=208

Kera Oy levitti perättömiä tietoja
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=217

Konkurssiin väärillä tiedoilla
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=227

Otteita todistusaineistosta 1104
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=229
Riensrat paljastuivat rahanpesijöiksi
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=86

Konkurssipesänhoitajien rikollinen toiminta
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=236

Ahojahtia edelleen - omaisuuden myyminen
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=250

Häikäilemätöntä rikosten peittelyä
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=276

Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=278

Otteita todistusaineistosta 1901
http://www.erkkiaho.com/blog/?content=detail&id=277


Täydennän tutkintapyyntöä vielä juridisen argumentoinnin 2 osalla, mikä sisältää myös selostukset asioille.
Vahingonkorvausvaatimukseni on 153 864 970 euroa 27.11.2008 mennessä. Siitä ylimenevältä osalta teen erillisen vahingonkorvauslaskelman.
Kaikki rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa joten rikosten vanhentajat ovat kiistatta tiedossa ja osoitettavissa ainakin vahinkorvausvelvollisiksi vaikka rikokset olisikin vanhentuneet.
Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista rangaistusta sekä aihetettujen vahinkojen täysimääräistä korvaamista. Pyydän asioissa kiireellistä rikostutkintaa, koska todistusaineisto ja juridinen argumentointi on kiistaton ja selkeä.

Erkki Aho
Kalajoella 16.11.2008 Erkki Aho kaupunginvaltuutettu




sunnuntai 22. helmikuuta 2009

Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle


















Arvoisa poliisiylijohtaja Mikko Paatero, pyydän Teitä vastamaan kirjeeseeni 14 päivän kuluessa. Haluan tietää miksi seuraavien rikoksista epäiltyjen henkilöiden rikoksia ei tutkita eikä heitä saateta vastuuseen tekemistään rikoksista. Näytöt ja todistusaineistot ovat kiistattomat. Otan tässä esimerkkinä vain muutamia. Tämä on samalla myös rikostutkintapyyntö. Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista ankarinta mahdollista rangaistusta ja aiheutettujen vahinkojen täysimääräistä korvaamista korkoineen. Varaan mahdollisuuden täydentää tutkintapyyntöäni tutkinnan kuluessa. Epäilen, että Suomessa toimii selkeä oikeus- ja asianajajamafia. Tässä luettelo epäillyistä henkilöistä ja teoista sekä todistusaineistoa. Muistutan Teitä vielä siitä, että kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Rikokset eivät vanhene itsestään vaan jonkun on täytynyt vanhentaa rikoksia. Rikosten vanhentamisesta on vastuussa asianomainen henkilö ja Suomen valtio.

varatuomari Antti Latola Oulu
syyttäjä Sulo Heiskari Kalajoki, toiminut esteellisenä syyttäjänä yli 13 vuotta
varatuomari Paavo M. Petäjä Haapajärvi
asianajaja Asko Keränen Tampere
varatuomari Veli Päivikkö Oulu
syyttäjä Esa Mustonen
syyttäjä Kirsi Männikkö Tornio 30.10.2008 päätös 08/608 asia R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/607 asia
R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/606 asia R08/1832, 30.10.2008 päätös 0/605 asia R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/604, R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/603 asia R08/1250, 30.10.2008 päätös 08/602 asia R08/1250
käräjätuomari Ulla-Maija Viitavuori, toimi Ylivieskan käräjäoikeudessa
poliisi Raimo Ollila Ylivieska 15.3.1997, täydennys 23.3.1997, päätös 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002, täsä vain muutama esimerkki Ollilan toiminnasta
Olli Sikala Haapajärven poliisi
Harri Rahkola Kalajoen poliisi
eläkkeellä oleva poliisipäällikkö Kaarlo Similä Ylivieska, väärä lausuma Ylivieskan käräjäoikeudelle 25.2.2004
Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä tutkintapyyntö 20.8.1997, 10.1.1998 2521/R737/1997, varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt 22.5.1998, lausuma 30.3,2000
eläkkeellä oleva Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti 24000/R/506/2000 15.4.2003
eläkkeellä oleva KRP:n pohjoisen alueen johtaja Pentti Yli-Niva 18.11.1999 2400/R/760/1999, 10.9.1998 tutkintapyyntö, 19.4.2000, 2400/R/737/199719.12,1997. 2400/R/760/1999 18.11.1999, 2400/S/13013 19.11.1999, 2400/S/13077/1999 15.12,1999, 19.5.2000 106/TUP/98
Etelä-Suomen poliisipäällikkä Kauko Aaltomaa tutkintapyyntö 5.5.2000, ratkaisu 30.5.2000 106/TUP/98, tutkintapyyntö 4.6.2000, ratkaisu 3.4.2001 28/TUP/01
KRP:n päällikkö Rauno Ranta, tutkintapyyntö 18.8.1998, päätös 15.12.1998 !06/TUP/98, allekirjoittajana myös Juha Keränen, 2.5.2000 106/TUP/98 Rauno Ranta ja Kauko Aaltomaa, 1.9.2003 64/TUP/03 Rauno Ranta ja Marko Viitanen
Oulun lääninhallituksen poliisiosaston elääkkeellä oleva johtaja Erkki Haikola tutkintapyyntö 18.8.1998
Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki 10.8.1998 84/662/98, tutkintapyyntö 10.8.1998 päätös 84/662/98, 28.6.2000 SM-1060/Ri-2
Jorma Toivanen ja Jonne Lähteenmäki 20.3.2000 Dnro 49/662/98, 11,6.2002 SM-2002-1312/Ri-2
Kimmo Markkula 12.7.2002 88/TUP/02, 12.7.2002 93/TUP/02
Oulun lääninhallituksen poliisiosaston johtaja Sauli Kuha
eläkkeellä oeva poliisiylitarkastaja Jouko Rajaniemi
Juha Vehmaskoski KRP Vantaa, rahanpesuasiat
Petri Oulasmaa Ylivieskan poliisipäällikkö
varatuomari Mikko Kovalainen
Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on tehnyt 21.11.2008 asiassa 2400/S/10357/08 tutkimattajättämispäätöksen

laillisuusvalvojista seuraavat:

Riitta Länsisyrjä 19.3.1998 2605/4/97
Risto Hiekkataipale 17.6.1999 Dnro 814/1/98, 28.9.1999 Dnro 647/1/98, 30.9.1999 dNRO 696/1/1999 Dnro/1/98
Mikko Sarja 17.6.1999 Dnro 522/1/99, 18.4.2000 Dnro 14/31/99
Jorma Snellman 26.4.2001 dNRO 1004/1/99
Jukka Okko 8.4.1998 Dnro 321/1/1998,28.5.1998 Dnro 492/1/1998, 11.9.1998 Dnro 629/1/1998, 26.8.1999 Dnro 579/1999, 26.8.1999 Dnrot 1002/1/1997 ja 1227/1/1998, 28.10.1999 Dnro 823/1/1998, 16.11.1999 Dnro 659/1/1998, 30.12.1999 Dnrot 19/1/1999 ja 224/1/1999, 30.12.19999 Dnrot 648/1/1998, 16.11.1999 Dnro 659/1/1998, 30.12.1999 Dnrot 19/1/1999 ja 224/1/1999, 30.12.1999 Dnrot 648/1/1998 ja 578/1/1999, 30.3.2000 1870//4/1999, 5.7.2000 Dnro 580/1/1999, 20.6.2001 Dnro 10/31/2001,
Jukka Pasanen (eläkkeellä) 26.8.1999 Dnrot 1002/1/1997 ja 1227/1/1998, 11.9.1998 Dnro 629/1/1998, 17.6.1999 Dnro 814//1/1998, 29.7.1999 Dnro 522/1/1999, 26.8.1999 Dnro 579/1/1999, 26.8.1999 Dnrot 1002/1/1997 ja 1227/1/1998, 26.8.1998 Dnro 558/1/1999, 22.9.1999 Dnro 559/1/1999, 18.4.2000 Dnro 14/31/1999, 5.7.2000 Dnro 580/1/1999, 26.4.2001 Dnro 1004/1/1999, 20.6.2001 Dnro 10/31/2001
Paavo Nikula (eläkkeellä) 28.5.1998 Dnro 492/1/1998, kirje Nikulalle 31.8.1999, 3.9.1999,2.9.1999, 25.3.1999 Dnro 300/1/1999, 28.9.1999 Dnro 647/1/1998, 28.9.1999 Dnro 628/1/1998, 28.10.1999 Dnro 805/1/1998, 28.10.1999 Dnro 823/1/1998, 16.11.1999 Dnro 659/1/1998, 30.12.1999 Dnrot 19/1/1999 ja 224/1/1999, 30.12.19999 Dnrot 648/1/1998 ja 578/1/1999
Lauri Lehtimaja ( nyt korkeimmassa oikeudessa)kantelu 4.9.1999, 30.5.2001 2892/4/2000, 15.5.1998 Dnro 2679/4/96, 2.6.2000 679/4/00
Petri Jääskeläinen 5.3.2003 Dnro 2047/4/2002
Pekka Päivänsalo 30.3.2000 1870/4/1999, 30.5.2002 Dnro 391/4/2002, 28.5.2002 Dnro 714/4/2002
Jouni Toivola 30.5.2001 2892/4/00
Terhi Arjola 12.9.2003 Dnro 1110/4/03, 5.3.2003 Dnro 2047/4/02

syyttäjistä lisäksi vielä seuraavat

Katri Junnila-Heikkinen 3.9.1999 nro 46/1999 dnro 98/2432 koodi 6550/R/5020/1998
Jukka Rappe 14.5.1998 Dnro 217/22/1998, 14.5.1998 Dnro 217/22/1998
Matti Nissinen 31.8.2001 Dnro 142/21/2001, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Martti Jaatinen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Minna Väänänen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 28.9.1999 Dnro 108/41/1999, 22.12.1999 Dnro 239/42/1999, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Christer Lundström 30.5.2000 Dnro 58/42/2000, 9.5.2003 Dnro 11/41/2003, 9.2.2004 dNRO 7/41/2004
Jorma Kalske 9.2.2004 dNRO 7/41/2004, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Simo Kolemainen 24.6.2004 nro 1/2004

käräjätuomareista muun muassa

Veijo Lehto 144 Dno R98/71 1.6.1998
Jaakko Raittila 3.10.2000 00/611
Riitta Kuurinmaa-Myllyniemi 13.8.1998 R98/90 224 30.1.2001 00/1003, 30.1.2001 Nro 148 00/1103, 13.11,2000 00/1003, 26.8.1998 224 R98/90
Juha Nieminen, Ylivieskan käräjäoikeus
Jyrki Määttä Raahen käräjäoikeus

Korkeimman oikeuden tuomareista

Seuraavat korkeimman oikeuden tuomarit ovat tehneet tietoisesti vääriä päätöksiä. Korkeimman oikeuden päätös 01.12.2008 nro 2597 diaarinumero H2008/220
Ratkaisun on esitellyt esittelijä Tero Mikkola ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Möller, Lehtimaja ja Bygglin.

Eri oikeusasteiden päätökset

Rovaniemen hovioikeus 14.5.2007 nro 418
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 28.11.2005 nro 05/529
Korkeimman oikeuden päätös 24.1.2001 nro 142
Korkeimman oikeuden päätös 20.9.2001 nro 1841
Korkeimman oikeuden päätös 11.1.2002 nro 17
Korkeimman oikeuden päätös 28.6.2002 nro 1771
Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1800
Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1801
Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1802
Vaasan hovoikeuden tuomio 21.5.1999 nro 521
Vaasan hovioikeuden päätös 13.1.2000 nro 39
Vaasan hovioikeuden tuomio 31.1.2000 nro 39
Vaasan hovioikeuden päätös 8.12.2000 nro 1376
Vaasan hovioikeuden päätös 7.5.2001 nro 545
Ylvieskan käräjäoikeuden päätös 30.5.1996 nro 900
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 3.1.1997
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 1.6.1998 nro 144
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.8.1998 nro 224
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.8.1998 nro 228
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 19.9.2000 nro 1066
Ylivieskan kärjäoikeuden tuomio 3.10.2000 nro 1050
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 13.11.2000 nro 1311
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.1. 2001 nro 148
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.2.2001 nro 280
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 15.2.2002 nro 10046
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 19.12.2002 nro 02/393
Tässä selostukset ja todistusaineisto



Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html









Vastaus Ylivieskan poliisipäällikölle toimenpiteitä varten
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/vastaus-ylivieskan-poliisiplliklle.html




Kalajoella 22.2.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Tiedoksi perustuslakivaliokunta