Trukki romutettiin omistajan tietämättä

Kuva tutkintakertomuksesta

Rikosylikonstaapeli Harri Rahkola on ollut mukana tutkimassa PR-talojen konkurssivyyhteä ja myös varatuomari Mikko Kovalaisen asioita. Hän ei ole löytänyt niissä mitään rikoksia. Nyt rikosylikonstaapeli Harri Rahkola on tehnyt "trukkiasiassa" 8.3.2009 päätöksen 6870/R/2810/08. Päätöksessä lukee: ei rikosta.

Tapaus on seuraava: Rautiolaisella miehellä on ollut Kalajoen satamassa kaasukäyttöinen Clark-merkkinen n. 6000-7000 kg painava trukki, jonka hän on ostanut Pietarsaaresta Tominimi Laatupuulta n. 20 vuotta sitten. Hän on maksanut trukista useita kymmeniä tuhansia markkoja. Tällä trukilla purettiin ja lastattiin puutavararekkojen lasteja ja suoritetiin muita isompaa trukkia vaativia toimenpiteitä. Satamassa työnantajana on ollut muun muassa Vetelin Veistosaha n. 8 vuotta sitten. Trukki on ollut satamassa odottamassa työsuorituksia. Neljä vuotta sitten Veikko Perttula on siirtänyt rautiolaisen miehen Clark-merkkisen trukin satama-alueen itäkulmaan pois rakennustöiden edestä. Trukki oli kadonnut satamasta ilman rautiolaisen lupaa ja tämän tietämättä. Rautiolainen vaatii nyt trukin hintaa n. 5000 - 10 000 euroa korvattavaksi.

Tutkintailmoituksen mukaan eräältä huolintaliikkeeltä löytyy Kuusankoski Oy:n vastaanottoilmoitus nro 1705574, mikä on kirjattu 2.5.2006. Vastaanottoilmoituksessa nimike trukki (leikattavaa rautaa) 1100 kg a`hinta 0,056, yhteensä 61.60 euroa. Tutkintaselostuksen mukaan huolintaliikkeen tomitusjohtaja ilmoittaa, että siivouskehotus oli tullut Kalajoen kaupungilta/Aulis Aholta. Huolintaliikkeellä ei ole ollut mitään tietoa kuka trukin omistaja on ollut.

Tutkintailmoituksen mukaan Kalajoen kaupunki/Aulis Aho ilmoittaa, että vuonna 2006 satama-alueella purettiin vanhoja katoksia ja siivottiin ympäristöä. Aulis Ahon mukaan toimeksiantoa trukin siivoamiseksi pois alueelta ei ole tullut Kalajoen kaupungin taholta vuoden 2006 toukokuussa. Aulis Ahon mukaan trukin on siirtänyt Kuusankoski Oy:lle Kalajoen Huolinta Oy.

Erkin kommentti: Kiistaton tosiasia on, että huolintaliike on tositteen mukaan vienyt 6000 - 7000 kg painavan Clark-merkkisen trukin Kuusankoski Oy:lle romutettavaksi ja saanut 1100 kg:sta korvauksen 61,60 euroa. Kalajoen kaupunki ei ole Aulis Ahon mukaan antanut määräystä viedä trukkia romutettavaksi. Aulis Ahon kertomuksessa on virheellisesti mainittu Kalajoen Huolinta Oy, vaikka hän tarkoittaa toisennimistä huolintaliikettä. Huolintaliikkeen toimitusjohtaja väittää, että siivouskehotus on tullut Aulis Aholta. Todistustaakka asiassa on huolintaliikkeen toimitusjohtajalla.

Jos Kalajoen kaupunki olisi katsonut, että trukki pitää siirtää pois satama-alueelta , niin Kalajoen kaupungin olisi pitänyt antaa rautiolaiselle miehelle siirtokehotus asiassa. Tällaista siirtokehotusta ei ole annettu. Jos siirtokehotus olisi annettu eikä rautiolainen trukinomistaja olisi noudattunut kehotusta, niin Kalajoen kaupungilla olisi ollut mahdollisuus ja oikeus siirtää trukki pois satama-alueelta sekä ilmoittaa siirrosta trukinomiastajalle ja samalla laskuttaa siirtokustannukset rautiolaiselle miehelle. Nyt tällaista prosessia ei ole käyty.
Todistustaakka on nyt huolintaliikkeellä.. Kenen toimeksiannosta rautiolaisen trukki on siirretty romutettavaksi? Jos toimeksiantajaa ei löydy niin huolintaliike on vastuussa asiassa ja on korvausvelvollinen asiassa.

Mitä laki sanoo?

Esitutkintalain 4 § (27.6.2003/645) mukaan
Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.

Rautiolainen mies on vaatinut trukin arvoa korvattavaksi. Siksi tutkinta olisi pitänyt suorittaa.
Esitutkintalain 5 §:n mukaan Yleiset periaatteet 5 § (11.7.1997/692)
Esitutkinnassa selvitetään:
1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

Rikoslaki 28 luku 1 § (24.8.1990/769)
Varkaus
Joka anastaa toisen hallusta irtainta omaisuutta, on tuomittava varkaudesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi.
Yritys on rangaistava.

15 luku 11 § (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Rikoslaki 40 luku 7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden,
hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Rikoslaki 40 luku 10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen päätös

VASTAUS
15.04.2009 Dnro OKV/509/1/2009

KANTELU
Arvostelette oikeuskanslerille 9.4.2009 toimittamassanne kirjoituksessa rikosylikonstaapeli
Harri Rahkolan esitutkinnan päätöstä 6.3.2009 asiassa 6870/R/2810/08.

SELVITYS
Oikeuskanslerinvirastoon on hankittu jäljennös 6.3.2009 päivätystä esitutkinnan päätöksestä
Ylivieskan poliisilaitoksen asiassa 6870/R/2810/08.

RATKAISU
Perustuslain 108 § 1 momentin mukaan oikeuskanslerin tulee muun ohessa valvoa, että viranomaiset sekä virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeuskansleri ei voi puuttua viranomaisten toimi- ja harkintavaltansa rajoissa tapahtuvaan päätöksentekoon.
Yllä yksilöidyn oikeuskanslerinvirastoon hankitun asiakirjamateriaalin perusteella en ole havainnut kantelunne kohteena olevassa esitutkinnan päätöksessä oikeuskanslerin toimenpiteitä
edellyttävää lainvastaista viranomaismenettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä. Ylivieskan
poliisilaitos on käsitykseni mukaan menetellyt asiassa sille esitutkintalain nojalla kuuluvan
harkintavallan rajoissa.
Kirjoituksenne ei anna minulle aihetta toimenpiteisiin.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Outi Lehvä

Mielestäni apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen päätös osoittaa Suomen laillisuusvalvonnan todellisen tilan. Lähetän tämän esimerkin tiedoksi ja toimenpiteitä varten eduskunnan perustuslakivaliokunnalle, joka valvoo laillisuusvalvojien toimintaa, oikeusministeri Tuija Braxille, jonka vastuualueeseen oikeushallinto Suomessa kuuluu sekä tasavallan presidentti Tarja Haloselle. Myös Suomen kansa voi tehdä omat päätelmänsä laillisuusvalvojan toiminnasta, jota se verovaroilla ylläpitää. Tiedotusvälineiden tulisi toimia vallan vahtikoirina. Siksi tieto menee myös johtaville tiedostusvälineille.