Vuoden aikain myrskyt

Hertta Kuusinen syntyi Luhangasssa 1904 ja aloitti koulunkäyntinsä Jyväskylässä. Hän jatkoi koulunkäyntiään Helsingissä, jossa hän joutui kokemaan luokkasodan vaiheet. Hän siirtyi 18-vuotiaana isänsä Otto Wille Kuusisen kutsusta Neuvostoliittoon, jossa hän jatkoi opintojaan. Siellä hän solmi avioliiton ja siellä syntyi poika Juri eli Jurkka. Kommunistiseen puolueeseen Hertta Kuusinen liittyi 1930 ja tuli neljä vuotta myöhemmin Suomeen. Oleskeltuaan maassa vasta pari viikoa hän joutui pidätetyksi ja sai lähes viiden vuoden tuomion. Tästä alkoi 30-vuotiaan naisen vankilataival, joka keskeytyi 1939, jatkuakseen neljä päivää ennen jatkosodan alkua aina vuoden 1944 syyskuuhun asti. Hertta Kuusinen on kirjoittanut kirjan Vuoden aikain myrskyt.

Hertta Elina Kuusinen syytettynä

Mielenkiintoni heräsi Hertta Kuusisen oikeudenkäynteihin. Löysin Turun Hovioikeuden istunnon syytekirjelmän 21.8.1934.

Turun hovioikeudelle

Kuluvan heinäkuun 12 ja 17. päivälle päivätyissä kahdessa eri kirjeessä on etsivä keskuspoliisi lähettänyt syytetoimenpitetiä varten kanneviskaalivirastolle valtiopetokselliseen toimintaan syypäiksi epäiltyjä seuraavia henkilöitä koskevat kuulustelupöytäkirjat liitteineen, nimittäin.... Hertta Elina Kuusista, Helsingin kaupungista...

Tarkastettunai tämän johdosta jutun asiakirjat olen havainnut, että ... ja muut edellä luettelemani henkilöt ovat osallistuneet maan laillisen valtio- ja yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaista kumoamista sekä köyhälistödiktatuurin voimaansaattamista valtakunnassa tarkoitavien Suomen kommunistisen puolue-nimisen salaisen puolueen ja Suomen kommunistisen nuorisoliittopuolue-nimisen salaisen järjestön sekä niiden ohjaaminen ja samaan päämäärään pyrkineiden alempana mainittujen julkisten yhdistysten valtiopetokslelliseen toimintaa pääasiallisesti siten, ... että Hertta Elina Kuusinen, oleskeltuaan vuodesta 1922 Venäjällä, siellä toiminut Suomen kommunistisen puolueen tarkoitusperien hyväksi sekä, saavuttuaan keväällä 1934 salatein Suomeen, täällä ainakin viimeksi mainitun vuoden toukokuun 25. päivästä alkaen seuranneen kesäkuun 12 päivänä tapahtuneeseen asti osallistunut Suomen kommunistisen puolueen uudelleen järjestelytoimintaan yhdessä edellä kosketellun ... kanssa.

Edellä esitetyillä perusteilla saan minä kunnioittaen vaatia, että .... Hertta Elina Kuusinen .... tuomitaan rikoslain 11 luvun 4 ja 6 §:n nojalla rangaistukseen valtiopetoksen valmistelusta, että .... Hertta Elina Kuusiselta takavarikkoon otetut 600 markkaa hänen Suomen kommunistisen puolueen toimitsijan ominaisuuessa saamana palkkana .... julistetaan valtiolle menetetyksi, kuin myös että asiassa takavarikkon otetut salaiset asiakirjat ja kirjotukset ynnä rikollinen ja kielletty kirjallisuus määrätäään käyttämättömyyteen saatettavaksi.

Pyydän siis, että ....Hertta Elina Kuusinen .... jota säilytetään Turun lääninvankilassa, tilataan... johonkin hvoioikeuden istuntoon asiassa kuultavaksi ja vastaamaan. Sen ohessa pidätän kanneviskaalinvirastolle oikeuden tutkimuksen kestäessä tehdä vaatimukset, joihin asiassa vielä saattaa aihetta ilmaantua.

Turun hovioikeuden kanneviskaalinvirastossa heinäkuun 26 päivänä 1934

vt. kanneviskaali

Hertta Kuusisen 31.12.1941 kirjoittama runo vankilassa

Minun poikani

Ole hellä, hyvä ja ymmärtävä,
anna anteeksi erheet ja virheet.
Mutta valhetta vihaa, satapäinen se on,
hirviö hornan.
Se on heikkojen heiluva oljenkorsi
ja vahvalla viuhuva piiska,
kaatuvan kattonsa orsi.

Älä kumarra julmuutta, kostoa koskaan,
se on saastaa sokean surman.
Kun kourines kosketat konnuuden roskaan,
niin heitä se henkesi roihuun.
- Tee tyynenä se mikä tehtävä on,
älä varjoja väisty, tai vievät ne sinut,
minun poikani miettivin silmin.

Erkin kommentti: Hertta Kuusisen oikeudenkäynti ei täytä alkeellisimipiakaan oikeudenkäynnille asetettavia vaatimuksia. Tärkeintä oli muodollisuuksien täyttäminen tarkoitushakuisen toiminnan toteuttamiseksi.