keskiviikko 25. maaliskuuta 2009

Korkeimman oikeuden jäsen Lauri Lehtimaja




Olen palauttanut korkeimpaan oikeuteen päätöksen H2007/154 antopäivä 13.10.2008 numero 2198. Esittelijänä on toiminut määräaikainen vanhempi oikeussihteeri Paula Helin ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Poutiainen, Jokela ja Sippo. Olen hakenut kaikkien väärien tuomioideni purkua korkeimmalta oikeudelta. Korkeimmalla oikeudella on ollut käytettävissään kaikki nämä tiedot

Korkeimman oikeuden jäsenillä oli päätöstä tehdessään tiedossa tutkinnanjohtajan esteellisyys, syyttäjän estellisyys, törkeä petos ja muut prosessissa tehdyt rikokset. Siitä huolimatta korkeimman oikeuden tuomarit ovat tehneet perustelemattoman kielteisen päätöksen.

Suomen perustuslain 21 §:n oikeusturva mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Oikeudenkäymsikaaren 24 luvun 4 §:n ja rikoslain 4 §:n 1 momentin mukaan tuomio on perusteltava. EIS: 6 artiklasta ilmenee oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Perusteluvalvollisuus ei suoranaisesti ilmene artiklan sisällöstä, mutta sitä on tulkittu ihmioikeustuomioistuimen oikeuskäsittelyssä siten, että myös tuomioiden perustelut on ilmoitettava. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen mukaan oikeuden päätökset on perusteltava.
Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Seikat tarkoittavat näissä lainkohdissa tuomioistuimen ratkaisun perusteena olevia oikeustosiseikkoja. Tuomioistuimen on lainkohdan mukaan selostettava myös näyttökysymyksestä tekemänsä ratkaisu ja perusteltava se. Kun tuomioistuimen ratkaisu on useimmiten ensisijaisesti vastaus asiaosaisten jutun käsittelyn aikana esille tuomioon vaatimuksiin ja niiden perusteisiin, on perustelutkin kirjoitettava ottaen huomioon nämä asiaosaisten tarpeet.
Tuomioistuimen ratkaisun on siis annettava vastaus asianosaisten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Varsinkin hävinneen asiaosaisen kannalta on tärkeää tietää, mitkä seikat on arvioitu niin merkittäviksi, että tuomioistuin on päätynyt hänelle kielteiseen lopputulokseen. Kun tuomio on asianmukaisesti perustelut, hävinnyt asiaosainen pystyy ehkä paremmin hyväksymään tuomioistuimen tekemän ratkaisun. Nykyisen ajattelutavan mukaan tuomioissa ei ole tärkeää vain lopputulos vaan myös ne syyt, joilla tuomioistuin on päätynyt ratkaisuunsa eli ratkaisun perusteleminen. Tuomion perusteleminen on katsottu altistavan tuomioistuimet arvovallan menettämisen uhalle, sillä perustelujen julkituominen mahdollistaa myös tuomion arvostelemisen. Jos lopputulokseen johtaneita syitä ei tuoda julki, arvosteleminen on mahdotonta. Tuomioiden perusteleminen kaikissa oikeusasteissa on itsestään selvyys.

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatominnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuuden rikkomisesta varoituskeen tai saakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen tosielle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lain 45 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan myös tuomariin.

Oikeudenkäymiskaaren 12 §:n mukaan jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Palautin korkeimman oikeuden päätöksen lainmukaiseen käsittelyyn. Korkein oikeus teki 1.12.2008 diaarinumero H2008/220 numero 2597 päätöksen, jonka esittelijänä on ollut määräaikainen oikeussihteeri Tero Mikkola ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Möller, Lehtimaja ja Bygglin.
Korkein oikeus teki jälleen perustelemattoman Suomen perustuslain, oikeudenkäymiskaaren, Euroopan Ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen vastaisen päätöksen.

On otettava huomioon, että Lauri Lehtimaja oli käsitellyt näitä asioita jo eduskunnan oikeusasiamiehenä. Kantelu 4.9.1999, 30.5.2001 2892/4/2000, 15.5.1998 Dnro 2679/4/96, 2.6.2000 679/4/00. Näinollen hän on ollut esteellinen käsittelemään asiaa.

Tuomarin esteellisyydestä
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa. Tuomioistuinten riipumattomuus luo edelltykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin. Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä. Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai - jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on pättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.

Oikeuskanslerin on nyt ylimpänä lainvalvojana tutkittava korkeimman oikeuden jäsenten toiminta ja erityisesti korkeimman oikeuden jäsenen Lauri Lehtimajan toiminta. Pyydän oikeuskansleri Jaakko Jonkkaa tutkimaan asian näiden päätösten osalta. Miksi korkein oikeus saa rikkoa Suomen perustuslakia, oikeudenkäymiskaarta, Euroopan ihmisoikeussopimusta ja toimia EIT:n päätösten vastaisesti?
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)