Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

Kiitän Teitä vastauksesta 26.3.2009 Dnro OKV/145/1/2008. Olette tehneet oikeat ratkaisut asiassa R08/1832. Korkeimman oikeuden päätösten osalta toteatte aivan oikein, että perustuslain 3 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Oikeuskansleri ei voi muuttaa tai purkaa tuomioistuinten päätöksiä eikä muutoinkaan näiden toimi- ja harkintavaltansa rajoissa tekemiin toimenpiteisiin. Kirjoitatte ratkaisussanne myös näin:

Olen perehtynyt arvostelemaanne korkeimman oikeuden päätökseen. Käsitykseni mukaan se
on asianmukaisesti perusteltu. Minulla ei ole laillisuusvalvonnallisia perusteita epäillä, että
korkein oikeus olisi ylittänyt harkintavaltansa tai muuten menetellyt lainvastaisesti päätöstä
tehdessään. Näin ollen kantelunne ei tältä osin anna aihetta toimenpiteisiini.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Tom Smeds

Arvoisa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, Teidän tehtävänne on valvoa, että tuomioistuimet noudattavat lakia. Teidän tehtävänä on tehdä ratkaisut lain perusteella eikä oman käsityksenne perusteella. Tässä ovat ne lakipykälät, joiden perusteella voitte valvoa korkeimman oikeuden tuomareiden toiminnan lainmukaisuutta. Siihen Teitä velvoittaa Suomen perustuslaki, oikeudenkäymiskaari, Euroopan Ihmisoikeussopimus ja EIT:n ratkaisut. Tässä lueteltuina Teitä velvoittavat lait ja pykälät.

Suomen perustuslai 108 §

Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävät

Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.
Oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.

Suomen perustuslain 21 §:n oikeusturva mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Oikeudenkäymsikaaren 24 luvun 4 §:n ja rikoslain 4 §:n 1 momentin mukaan tuomio on perusteltava. EIS: 6 artiklasta ilmenee oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Perusteluvalvollisuus ei suoranaisesti ilmene artiklan sisällöstä, mutta sitä on tulkittu ihmioikeustuomioistuimen oikeuskäsittelyssä siten, että myös tuomioiden perustelut on ilmoitettava. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen mukaan oikeuden päätökset on perusteltava.
Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös selostettava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Seikat tarkoittavat näissä lainkohdissa tuomioistuimen ratkaisun perusteena olevia oikeustosiseikkoja. Tuomioistuimen on lainkohdan mukaan selostettava myös näyttökysymyksestä tekemänsä ratkaisu ja perusteltava se. Kun tuomioistuimen ratkaisu on useimmiten ensisijaisesti vastaus asiaosaisten jutun käsittelyn aikana esille tuomioon vaatimuksiin ja niiden perusteisiin, on perustelutkin kirjoitettava ottaen huomioon nämä asiaosaisten tarpeet.
Tuomioistuimen ratkaisun on siis annettava vastaus asianosaisten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteisiin. Varsinkin hävinneen asiaosaisen kannalta on tärkeää tietää, mitkä seikat on arvioitu niin merkittäviksi, että tuomioistuin on päätynyt hänelle kielteiseen lopputulokseen. Kun tuomio on asianmukaisesti perustelut, hävinnyt asiaosainen pystyy ehkä paremmin hyväksymään tuomioistuimen tekemän ratkaisun. Nykyisen ajattelutavan mukaan tuomioissa ei ole tärkeää vain lopputulos vaan myös ne syyt, joilla tuomioistuin on päätynyt ratkaisuunsa eli ratkaisun perusteleminen. Tuomion perusteleminen on katsottu altistavan tuomioistuimet arvovallan menettämisen uhalle, sillä perustelujen julkituominen mahdollistaa myös tuomion arvostelemisen. Jos lopputulokseen johtaneita syitä ei tuoda julki, arvosteleminen on mahdotonta. Tuomioiden perusteleminen kaikissa oikeusasteissa on itsestään selvyys.

Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin luvun 5 § 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatominnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuuden rikkomisesta varoituskeen tai saakkoon.

Rikoslain 40 luvun 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen tosielle haittaa tai vahinkoa rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin mukaan virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Lain 45 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan myös tuomariin.

Oikeudenkäymiskaaren 12 §:n mukaan jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Pyydän Teitä ryhtymään toimenpiteisiin myös tämän asian johdosta:
Korkeimman oikeuden jäsen Lauri Lehtimaja
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/korkeimman-oikeuden-jasen-lauri.html

Tiedoksi Korkeimman oikeuden presidentti Pauline Koskelo ja eduskunnan perustuslakivaliokunta