sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki



Matti Kuusimäki






Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ryöpyttää kovin sanoin suunniteltua syyttäjien määrän leikkausta Turun Sanomien haastattelussa. Ensi vuoden budjettiin on suunniteltu syyttäjien määrän vähentämistä 40 - 50:llä nykyisestä 320:stä. Kuusimäen mukaan leikkaukset heikentävät kansalaisen oikeusturvaa, kun rikosjuttujen käsittely hidastuu, asiat ruuhkautuvat ja henkilöstö uupuu.– Syyttäjien määrää pitäisi päinvastoin nostaa useilla kymmenillä, jotta oikeudenhoitojärjestelmä toimisi edes jotenkin normaalisti, sanoo Kuusimäki.

Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 320 syyttäjää. Heille saapui viime vuonna runsaat 85 000 asiaa. Oikeusministeriö arvioi, että syyttäjiä pitäisi olla ainakin 340. Oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumisen saaminen esimerkiksi Ruotsin tasolle vaatisi Kuusimäen mukaan lähes syyttäjämäärän tuplaamista, eli noin 700 miljoonan euron lisäystä oikeusministeriön budjettiin.

Syyttäjien vähentyessä juttujen käsittely hidastuu, asiat ruuhkautuvat ja henkilöstö uupuu, mutta muilta hallinnonaloilta tuttua priorisointia ei voida harrastaa. Syyttäjäntoimessa jokainen asia on yhtä huolellisesti virkavastuulla käsiteltävä ja ratkaistava, eikä asioiden määrään voi vaikuttaa, Kuusimäki muistuttaa.

Suomi on saanut kymmeniä huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta liian pitkiksi venyneistä oikeuskäsittelyistä. Kuusimäen mukaan on miltei säälittävää, että eduskunnassa säädetään lakia, jonka mukaan ylipitkissä jutuissa tuskailleet saisivat korvausta.
Suomessa säädetään nyt uutta lakia, jonka mukaan venyneistä jutuista voidaan maksaa korvauksia kotimaassa, eikä asianomistajien tarvitsisi vedota eurooppalaisiin tuomioistuimiin.
- Eikö valtiovallan olisi tyylikkäämpää järjestää asiat kuntoon eikä hiljaisesti myöntää niiden pysyvän epäkunnossa, ja korvata siitä koituvat haitat. Näin välillisesti hyväksytään se, että kansalaisten oikeusturvaa poljetaan jatkuvasti säästösyistä, Kuusimäki sanoo.

Erkin kommentti: Kansalaisen oikeusturva ei ole kiinni yksistään syyttäjien toiminnasta, vaan siihen vaikuttaa myös rikostutkinnan taso. Jos syyttäjien toiminta on tietyiltä osin epärehellistä ja ammattitaidotonta, niin ratkaisevaa ei ole syyttäjien määrä vaan niiden laatu. Epärehelliset ja ammattitaidottomat syyttäjät on poistettava syyttäjälaitoksen palveluksesta.
Tässä muutama esimerkki syyttäjien vääristä päätöksistä, joita on syytä epäillä tahallisesti väärin tehdyiksi. En voi uskoa, että yksikään syyttäjä on niin tietämätön laista, että tietämättömyyttään tekee vääriä päätöksiä. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että kysymyksessä on tietoiset väärät päätökset ja rikollisten suojelu.

Kysymys on näistä asioista

DVD-dokumnettin youtubessa
PR-talojen markkinoilta poistaminen
Erikoinen isänpäivä - tapon yritys
Huippuälykästä ja salamannopeaa toimintaa
Syyttäjän esteellisyys

Tässä väärät päätökset, jotka koskevat ko. asioita

Jorma Kalske 9.2.2004 Dnro 7/41/2004, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Jukka Rappe 14.5.1998 Dnro 217/22/1998, 14.5.1998 Dnro 217/22/1998
Matti Nissinen 31.8.2001 Dnro 142/21/2001, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Martti Jaatinen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Minna Väänänen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 28.9.1999 Dnro 108/41/1999, 22.12.1999 Dnro 239/42/1999, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Christer Lundström 30.5.2000 Dnro 58/42/2000, 9.5.2003 Dnro 11/41/2003, 9.2.2004 Dnro 7/41/2004
Simo Kolehmainen 24.6.2004 nro 1/2004
Katri Junnila-Heikkinen 3.9.1999 nro 46/1999 dnro 98/2432 koodi 6550/R/5020/1998

Mielestäni tässä on kysymys syyttäjän ammattitaidosta
Kymmenen euron juttu
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/01/kymmenen-euron-juttu-syyttomasta.html

Olen Matti Kuusimäen kanssa samaa mieltä siitä, että syyttäjäntoimessa jokainen asia on huolellisesti virkavastuulla käsiteltävä ja ratkaistava. Siksi oikeuskanslerin ja KRP on tutkittava myös syyttäjien toimet. Kysymys on kansalaisten oikeusturvasta.
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)