Valtakunnansyyttäjävirasto, valtiosyyttäjä Anssi
Hiivala
Olette tutkinnanjohtajana asiassani. Vaadin, että saan
tuoda kirjalliset todistusaineistot Teille suoraan valtakunnansyyttäjävirastoon
ja esittää todisteet ja esittää juridisen argumentoinnin suoraan Teille. Vaadin,
että asiassa saa olla paikalla tiedotusvälineiden edustajat ( 2-3 toimittajaa)
ja että tilaisuus videoidaan. Tutkinta on tehtävä niin, että sen perusteella
korkein oikeus voi purkaa kaikki minua ja yritystoimintaani koskevat oikeuksien
väärät päätökset. Tutkinta on siis tehtävä tuomion purkututkintana. Haluan
esittää asiassa myös tietokoneelta todistusaineistoni kirjallisen
todistusaineiston lisäksi. Pyydän, että ilmoitatte milloin tällainen tilaisuus
sopii Teille. Lähetän tämän sähköpostina ja tarvittaessa von lähettää nämä
pdf-tiedostona. Nämä asiakirjat löytyvät myös blogi-sivuiltani http://valtuustoaloite.blogspot.fi/. Tässä sähköpostina ja
ennakkomateriaalina asiassa. Kirjalliset paperiset
asiakirjat tuon tapaamiseemme, kun ilmoitatte milloin voin tuoda ne
Teille.
Tässä selostus asiassa
Alavieskan Puurakenne Oy oli aikanaan Suomen kolmanneksi
suurin talotehdas, jonka kotipaikka oli Alavieska. Taloudellisen laman alkaessa
1990-luvun alussa APR oli Keski-Pohjan Säästöpankin asiakas. Pankki kuului niin
sanottuun mustaan tusinaan eli 12 taloudellisesti heikoimman säästöpankin
joukkoon Suomessa. 22.10.1992 Esko Ahon hallitus hyväksyi SSP-sopimuksen, jossa
päätettiin säästöpankkien pilkkomisesta ja toimialarationalisoinnista.
Talonrakennusala kuului sopimuksen mukaan toimialarationalisoinnin piiriin. Kera
Oy:ssä perustettiin niin sanottu ruumiinpesuryhmä, jonka tarkoituksena oli
poistaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamia yrityksiä uhkaavat yritykset.
Alavieskan Puurakenne Oy ajettiin konkurssiin erikoisella tavalla vastoin
tehtyjä sopimuksia. Konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal
Oy. Konkurssipesänhoitajina toimivat varatuomarit Antti Latola ja Hannu
Maskonen.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan
syyttäjän Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää
todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin
"oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Olen
pitänyt ajan tasalla nykyiset ja edelliset oikeus- ja poliisiministerit. He
eivät reagoi asioihin vaan toimivat ministerivalan vastaisesti. Ei voi välttyä
vaikutelmalta, että rikollisille on annettu syytesuoja asioissa, joissa toisena
osapuolena on valtion "rikollisjärjestöt" Arsenal Oy ja Kera Oy. Rehelliset
syyttömät kansalaiset pyritään oikeus- ja asianajajamafiaa hyväksikäyttämällä
leimaamaan rikollisiksi. On syytä epäillä, että rikollisten suojelussa ovat
mukana laillisuusvalvojat ja konkurssiasiamiehet, ylin poliisijohto ja
oikeuslaitos. Ei voi välttyä vaikutelmalta, että tiedostusvälineet on vaiennettu
asioissa nettiä lukuun ottamatta. Netti toimii vielä toistaiseksi vapaana, mutta
ei häiriöttömänä tiedotusvälineenä. Olen perehtynyt juridiikkaan niin paljon,
että tiedän varmasti olevani oikeassa. Jos joku pystyy todistamaan, että olen
väärässä, niin olen siitä erittäin kiitollinen. Oikeustieteen tohtori Petter
Kavonius kirjoitti 05 02 2008, 20:59 palautteessaan päiväkirjaani näin:
Sanottakoon se nyt vielä selvästi kerran: En ole tämän Ahon juridisessa
argumentaatiossa tai niihin liittyvissä faktoissa virheitä
havainnut.
Erkki Ahon juridinen argumentointi:
Alavieskan
Puurakenne Oy:n väliaikaisilla pesänhoitajilla Antti Latolalla ja Hannu
Maskosella ei ollut oikeutta lain mukaan myydä kiinteää omaisuutta. Heillä ei
myöskään ollut kirjallista valtuutusta myynnille. He toimivat konkurssisäännön
ja maakaaren vastaisesti. Siis vastoin lakia.
Katso konkurssiasiamiehen
lausunto: "Hyvä pesänhoitotapa konkurssipesän realisoinnissa"http://www.konkurssiasiamies.fi/2265.htm
Konkurssisääntö 50 a § (31.1.1995/110)
Väliaikainen
pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan
konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajuudessa kuin se on
välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai
hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Maakaari 2 luku 3 §
Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä
kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi
asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti
Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman
valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut
kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan
rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän
petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta
ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta
poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja
laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä
oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia
tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös
SSP-sopimuksessa 22.10.1993.
Rikoslaki 19.12.1889/39 36 luku 2 §
(24.8.1990/769). Törkeä petos.
Jos petoksessa 1) tavoitellaan huomattavaa
hyötyä, 2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa 3) rikos
tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä
luottamusta tai) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta
tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä,
rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi
kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Väliaikaiset
konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät myös keskeneräisen
tilauskannan, jonka arvo oli todellisuudessa 15 miljoonaa markkaa pienempi kuin
kaupantekohetkellä ilmoitettiin. Konkurssipesänhoitajien Latolan ja Maskosen
toiminta on ollut myös kauppakaaren vastaista.
Kauppakaari 31.12.1734/3 9
§
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden.
Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi
tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon
hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta
säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Myös laki
varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228 esittää tiettyjä ehtoja
kaupan tekemiselle eli kauppaehtojen kohtuuttomuudelle.
30 § Jos se, johon
oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka
jos hän on tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen
tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido
vieteltyä.
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa,
ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut
tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa
siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole
suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on
loukattu.
32 § Jos jonkun tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun hänen
erehdyksensä johdosta saanut toisen sisällyksen, kuin on tarkoitettu, ei
tahdonilmaisu sellaisena sido sen antajaa, jos se, johon tahdonilmaisu on
kohdistettu, tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä.
33 §
Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan,
jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian
vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on
kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.
37 § Jos oikeustoimen ehto on
kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko
sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on
otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa
tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut
seikat.
Kauppalaki 27.3.1987/355 määrittelee irtaimen kaupan.
Tiedot
tavarasta 18 § Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka
myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa
tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen
kauppaan.
Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku
muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen
kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja
joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota
olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla
selvillä näistä tiedoista.
Sellaisena kuin se on -ehto 19 § Jos tavara on
myyty "sellaisena kuin se on" tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen,
siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:
1) tavara ei vastaa niitä
tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai
käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan
2) myyjä on ennen
kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran
ominaisuuksia tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy
olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon,
ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan; tai
3) tavara on
olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet
huomioon ottaen on ollut perusteltua aihetta edellyttää.
Kaupanvahvistaja
ja tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla asianajaja Hannu Maskosen
toimistossa Oulussa 11.5.1995, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asiasta
on toisen kauppakirjan allekirjoittajan Heino Virran kirjallinen todistus, jossa
hän todistaa, ettei ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Hän
voi todistaa asian myös suullisesti.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja
PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän
ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole
ollut Oulussa Hannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on
allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt
naishenkilö Minna Hanhisuvanto. Arto Ranta-Ylitalo oli myös esteellinen
todistaja kauppakaaren 17 luvun 43 §:n mukaan, koska hänelle oli kaksinkertainen
hyöty siitä, että kauppasopimus allekirjoitetaan. Arto Ranta-Ylitalo toimi
talomyyjänä konkurssiin menneessä yrityksessä sekä myös ostajana toimivassa
yrityksessä.
Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja
kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin
ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. Syyttäjä Sulo Heiskari on merkitty
kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti
esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren
ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren
vastainen.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan
muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai
heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on
vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä
ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2)
luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu
vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä
säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä
suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta
saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on
merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi
maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen
luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan
allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen.
Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla,
sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti
allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan
oikeaksitodistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava
virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä
hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos
luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen
niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin
luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin
lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai
esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei
ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n
mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa
asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen
osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä
tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka
oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi
oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa
siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen
haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Syyttäjän tehtävät
määrätään laissa Laki yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199. 1 § Syyttäjän asema
ja tehtävät.
Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun
toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä
asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän
liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava
tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta.
Esteellisyys määritellään
12 §. Syyttäjä on esteellinen, jos:
4) hän on palvelussuhteessa tai
käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen taikka
siihen, jolle asiassa on odotettavissa hyötyä tai vahinkoa;
6) muu kuin 1–5
kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen
puolueettomuuttaan asiassa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä
haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat oikeuteen. Ylivieskan kärjäoikeus ei
toimittanut haasteita tiedoksi lainkaan takaajille ja takaajia edusti asiassa
Ylivieskan käräjäoikeudessa takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni
Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Ylivieskan käräjäoikeus oli
tietoinen siitä, että takaajat eivät ole saaneet haasteita tiedokseen ja että
asianajaja Jouni Vihervallilla ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja hoitaa
asiaa. Siitä huolimatta Ylivieskan käräjäoikeus teki asiassa päätöksen.
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös on syntynyt vastoin lakia ja tehty tietoisesti.
Siksi kysymys on tahallisesta rikoksesta. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta on
ollut oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 §:n ja 15 luvun 4 §:n vastaista ja samalla
toimitus myös saman lain 1 luvun 12 §:n vastaisesti.
Oikeudenkäymiskaari
11 luku 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä
huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja
asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä,
jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään
mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon
vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 §
(11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä
tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen
omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 1 luku 12 §
Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee
väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon
rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon.
Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain
ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin,
korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen
väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin
pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden
ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996.
Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja
ei ollut paikalla.
Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan
purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö
palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä
tavalla.
Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys
merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan
maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja
suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa
kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa,
ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut
tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt
itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.
Myyjän
purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990
s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet.
Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa
takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus
purettaessa.
Alavieskan Puurakenne Oy haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
vaikka kaupat oli purettu. Muutoinkin konkurssihakemus oli totuuden vastainen
eli oli tehty täysin väärillä tiedoilla. Saatava ei ollut selkä ja riidaton,
koska kaupat oli purettu. Konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä,
että kaupat oli purettu. Kauppojen purun johdosta saatava ei ollut lainmukainen
eli selvä ja riidaton. Loppuselvitystä ei oltu tehty. Vanhan konkurssisäännön
aikana velalliset haettiin konkurssiin nk 8 pv säännön nojalla. Tuolloin
velalliselle annettiin konkurssiuhkainen maksukehotus, jossa velallista
vaadittiin maksamaan selvä ja riidaton saatava kahdeksan (8) päivän kuluessa
kehotuksen tiedoksisaannista.
Konkurssisäännön 5 § mukaan Velkoja, jolla on
selvä ja maksettavaksi käynyt saatava.
Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M.
Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan
käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin
lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa,
että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän
lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei
oltu haastettu oikeusteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan
käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista.
Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta
oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista. Sama tuomari eli
Juha Nieminen oli tehnyt ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet
tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut heille täysin tuntematon asianajaja
ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja, teki päätöksen myös konkurssiasiassa,
jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja
riidaton ja lisäksi asiassa väärän lausuman antoi varatuomari Paavo M. Petäjä
ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomarin olisi tullut tarkistaa
varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Menettely on ollut
oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen
laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen
toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen
puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10
luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi
muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan,
haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja
asuinpaikka on.
Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056)
Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissä
Tuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta,
jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai
virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan
lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan;
tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon
asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon
vastaanottamisesta.
Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 §
(11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä
tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen
omakätisesti allekirjoittama valtakirja.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §
(1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1
kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa
tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen
myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai
käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun
aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen
käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos
on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa
aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on
esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan
rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta
asiassa.
Asianajaja Asko Keränen jätti PR-Teollisuus Oy:n
konkurssiasiassa valituksen tekemättä Vaasan hovioikeuteen, vaikka hän itse oli
tehnyt aloitteen asian hoitamisesta ja pyytänyt sekä saanut avoimet
asianajovaltakirjat asian hoitamiseen Erkki Aholta ja Heino Virralta. Jokainen
asianajaja on velvollinen noudattamaan, mitä hyvä asianajajatapa vaatii, ja
asianajajaliiton hallituksen on valvottava, että hyvää asianajajatapaa
noudatetaan. Suomen Asianajajaliitto suojeli jäseniään ja laiminlöi
valvontavelvoitteensa. Hyvää asianajotapaa koskevien ohjeiden 16 §:n
mukaan
päämiehen luvatta asianajaja ei saa luopua tehtävää täyttämästä.
Asianajaja Asko Keränen toimi vastoin Suomen Asianajajaliiton ohjeita sekä
vastoin asianajajalakia.
Asianajajalain 5 §:n 1 momentin mukaan
asianajajan tulee rehellisesti ja tunnollisesti täyttää hänelle uskotut tehtävät
sekä kaikessa toiminnassaan noudattaa hyvää asianajajatapaa
Asianajaja Antti Latolaa on syytä
epäillä törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Kera Oy oli päättänyt poistaa
markkinoilta PR-talot ylikapasiteetin poistamiseksi markkinoilta.
Ylikapasiteetin poisto oli päätetty ns. SSP-sopimuksessa. Kera Oy myyjänä ei
kuitenkaan kertonut asiasta ostajille ennen kauppaa, että PR-talot on
poistettavien listalla. Antti Latola toimi Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesän väliaikaisena pesänhoitajana ja myi kiinteistöt ja maa-alueet
konkurssisäännön vastaisesti, koska väliaikaisilla pesänhoitajilla ei ole
oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Lisäksi kaupassa salattiin 48 miljoonan
pantatut kiinnitykset eikä niistä mainita kauppasopimuksessa mitään. Antti
Latolalla ei ollut pantinhaltijan kirjallista suostumusta myydä pantattuja
kiinteistöjä. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat ja yrityksen
konkurssiin väärillä tiedoilla.
2. Asianajaja Hannu Maskosta on syytä
epäillä törkeästä petoksesta ja muista törkeistä rikoksista. Maskonen on tehnyt
jo oman ratkaisunsa asioissa. Ehkä hän ei kestänyt julkista häpeää totuuden ja
rikosten paljastumista. Maskonen vaati Erkki Ahoa lopettamaan asioiden
penkomisen ja vastapalvelukseksi hän lupasi, ettei Erkki Ahoa haeta
henkilökohtaiseen konkursiin. Erkki Aho ei suostunut Maskosen vaatimukseen ja
Maskonen haki Erkki Ahon rikollisin keinoin henkilökohtaisene konkurssiin. Sen
jälkeen Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa.
jne...... 78 sivua