Erkki Aho vastaa -vastine Keskipohjanmaa-lehden uutisointiin

Olen pyrkinyt saamaan oikeutta itselleni ja muille Suomessa jo yli 15 vuoden ajan. Minut on kahdesti pidätetty, kun olen vaatinut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Olen vaatinut esteetöntä rikostutkintaa ja esteetöntä syyteharkintaa. Valitettavasti yksikään oikeudenkäynti minua vastaan ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia tästä syystä:

Salaisessa SSP-sopimuksessa 22.10.1992 valtio ja neljä pankkia jakoivat Säästöpankin ja sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan poistamaan markkinoilta, sekä määriteltiin kaatamisperusteet. Talonrakennusala oli yksi toimialarationalisoinnin kohteeksi joutunut ala. Puutalojen valmistuskapasiteetti oli vuonna 1995 Rakennustutkimus RTS Oy:n mukaan n. 12000 talopakettia ja kysyntä 1800 talopakettia. Ylikapasiteettia oli reilu 10 000. Helsingin Sanomien mukaan Kera Oy:ssä perustettiin ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ja ruumiinpesuryhmän vetäjänä toimi kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän tehtävänä oli poistaa markkinoilta Kera Oy:n sijoituksia uhkaavat talotehtaat. Tavoitteensa toteuttamiseksi Kera Oy käytti ns. saattohoitajia. PR-talojen konkurssivyyhdessä näitä saattohoitajia olivat kauppatieteen maisteri Jouni Remes ja konsultti Stig Weckström. Heidän tehtävänään oli ajaa yritys konkurssiin. Konsultti Stig Weckström ilmoitti ensimmäisenä työpäivänään yhtiön pikkujoulussa, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Kaikki merkit viittaavat siihen, että takaraja oli 31.1.1996.

KEP.n Säästöpankinjohtaja Korpela sanoi Seuralehden haastattelussa 15.11.2002 , että ”Tyhminkin pankinjohtaja tajusi Esko Ahon luvanneen ilmaista rahaa. Katkaisimme rahoitusneuvottelut kaikkien vaikeuksissa olleiden yritysten kanssa.” MOT-ohjelmassa saman pankin isännistön puheenjohtaja Antti Ojala sanoo näin: ” Suoraan voin sanoa, että Suomen Säästöpankki ajoi yrityksiä nurin saadakseen omaan käyttöönsä pankkitukea avatusta valtion piikistä”. Näin saatiin Alavieskan Puurakenne Oy konkurssiin. Alavieskan Puurakenne Oy:öön oli velkasaneerausvaiheessa Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella palkattu kauppatieteen maisteri Jouni Remes talouspäälliköksi.

Jouni Remes lähti mukaan myös uuteen perustettavaan yhtiöön, jonka tarkoituksena oli jatkaa Alavieskan Puurakenne Oy:n toimintaa. Hänen tehtävänä oli varmistaa PR-talojen markkinoilta poistaminen. Hän allekirjoitti muiden osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa 8.5.1995 sopimuksen, ettei Kera Oy rahoita perustettua yhtiötä.
Uuden yhtiön, PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Koski kertoi yhtiön hallituksen kokouksen yhteydessä, että Kera Oy:ssä oli voimakkaasti moitittu häntä siitä, että meni mukaan sellaiseen yhtiöön, joka oli markkinoilta poistettavien listalla. Ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Markku Koski siis tiesi törkeästä petoksesta ja Markku Koski pelastettiin.

Kun Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän suurimmat velkojat ja päämiehet olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, niin he silloin varmasti tiesivät tekevänsä törkeän petoksen, kun salasivat ostajilta sen, että talotehdas oli markkinoilta poistettavien listalla eikä Kera Oy rahoita sitä. Kysymys on kiistatta törkeä petos, kun kaupassa väliaikaiset konkurssipesänhoitajat myyvät konkurssisäännön 50a §:n vastaisesti kiinteää omaisuutta ja salaavat kaupassa 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Pantatun omaisuuden myyntiin tarvitaan aina pantinhaltijan kirjallinen suostumus. Lisäksi väliaikaiset pesänhoitajat harhauttivat ostajaa ilmoittamalla keskeneräisen tilauskannan 26 miljoonaksi markaksi, vaikka se todellisuudessa oli 11 miljoonaa markkaa Kera Oy:n oman selvityksen mukaan.

Kaupanvahvistajaksi oli tietoisesti valittu nimismies Sulo Heiskari, joka syyttäjänä saattoi varmistaa, ettei rikoksia tutkita eikä rikoksentekijöitä tulla syyttämään. Kauppasopimukset allekirjoitettiin Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Tehtaalta Tapani Kääntä soitti tuolloin minulle Raaheen ja kysyi, että voinko mennä allekirjoittamaan Jouni Remeksen kanssa kauppasopimukset Ouluun. Sanoin, että minulla ei ole mahdollisuus irrottautua opetustyöstä, koska olin opettajana Raahen Porvari- ja kauppakoulussa ja vedin illalla myös ns. pitkiä yrittäjäkursseja. Tehtaalta soitettiin Heino Virralle, että voiko hän mennä allekirjoittamaan kauppasopimukset Ouluun, kun hän on hallituksen jäsen ja asuu Haukiputaalla. Heino Virta soitti yhtiökumppanilleen ja he päätyivät siihen ratkaisuun, että Heino Virta menee Ouluun allekirjoittamaan kauppasopimukset. Kauppasopimusten allekirjoitustilaisuudessa ei ole ollut paikalla kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Asian voi todistaa kauppasopimuksen allekirjoittaja Heino Virta ja Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut Oulussa kauppakirjojen allekirjoitustilaisuudessa.

Tasavallan presidentin linnassa pidettiin 6.5.1992 ns. Koiviston konklaavi, jossa ohjeistettiin oikeuslaitosta. Tuon palaverin jälkeen noin 5000 oikeusjutussa, jossa pankki on ollut osallisena ainoastaan yhdessä jutussa pankki on hävinnyt. Jos pankki voittaa aina juttunsa niin silloin on syytä epäillä, että rikollisille on annettu syytesuoja. Onko kysymyksessä valtiopetos? YK:n Ihmisoikeuskomissio on 10.4.2004 huomauttanut Suomea siitä, että poliitikot liikaa puuttuvat oikeuslaitoksen toimintaan.

Kaikki nämä asiat ovat olleet tiedossa niin käräjätuomari Jaakko Raittilalla kuin syyttäjä Esa Mustosella sekä tutkinnanjohtaja Tapani Tasanolla ja poliisi Raimo Ollilla. Tästä syystä kaikki minua ja yritystoimintaani vastaan tehnyt alioikeuksien päätökset ovat vääriä ja saatu aikaan rikosten avulla.

Kalajoella 7.9.2010 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja