Ylivieska-Raahen käräjäoikeus, Rovaniemen hovioikeus
Käräjätuomari Sarianna Ervasti,
Te olette tehneet 1.6.2016 päätöksen 18/159 Asianro R 18/370.
1. Päätös on minun oikeustajuni mukaan kaikin puolin väärä, sillä en ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Suomen vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin otettiin myös Suomen kansalliseen perusoikeusluetteloon. Nykyisin säännös on perustuslain 21 §:ssä, joka kuuluu seuraavasti:
21 §. Oikeusturva.
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Perustuslain 21 § on soveltamisalaltaan laajempi kuin ihmisoikeussopimuksen 6. artikla. Ihmisoikeussopimuksen määritelmää oikeuksista ja velvollisuuksista päätettäessä on tulkittu siten, ettei siihen kuulu esimerkiksi kaikki virkamiesoikeudelliset asiat tai veroasiat.
Minä en voinut tulla kuulluksi enkä esittää kirjallista todistusaineistoa, koska käräjätuomari Sarianna Ervasti teki kansliapäätöksen kuulematta minua ja enkä saanut esittää todistusaineistojani.
Ervo, Laura:Oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30591-X.
- Hallberg, Pekka: Oikeudenmukainen oikeudenkäynti 2000-luvulla. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 2001. ISBN 952-14-0504-X.
- Kyllönen, Ari: Kollektiivijäävi. Kuopio: Pitkos Books, 2011. ISBN 978-951-842-353-2.
- Kyllönen, Ari: Tuomarin ennakkoasenne esteellisyysperusteena. Kuopio: Pitkos Books, 2012. ISBN 978-951-842-355-6.
- Tapanila, Antti: Tuomarin esteellisyys. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2007. ISBN 978-951-855-272-0.
2. Katson, että käräjätuomari Sarianna Ervasti oli esteellinen käsittelemään asiaa.Esteellinen tuomari ei saa osallistua asian käsittelyyn, paitsi jos kiireellinen kysymys, joka ei vaikuta pääasiassa tehtävään ratkaisuun, on ratkaistava ja esteetöntä tuomaria ei ole viivytyksettä saatavissa. Esteellisyyssäännösten tarkoituksena on turvata käsittelyn puolueettomuus. Tähän sisältyy sekä subjektiivinen että objektiivinen näkökulma. Subjektiivinen puolueettomuus tarkoittaa, ettei tuomarilla ole ollut henkilökohtaista sidettä tai suhdetta asianosaisiin ja ettei hän ole toiminut asiassa puolueellisesti. Objektiivinen puolueettomuus toteutuu, kun tuomioistuin, sen lisäksi, että on subjektiivisesti puolueeton, myös ulospäin näyttää puolueettomalta. Tällöin tuomioistuimen kokoonpanossa ei ole mitään sellaisia tekijöitä, jotka saattavat ulkopuolisen silmissä aiheuttaa perusteltua epäilystä tuomioistuimen puolueettomuudesta.
Esteellisyysperusteet on jaettu osallisuus- ja intressiesteellisyyteen, yhteisöesteellisyyteen, erityissuhteen aiheuttamaan esteellisyyteen sekä oikeusaste- ja ennakkoasenne-esteellisyyteen. Koska oikeudenkäynnissä arvioidaan todisteiden todistusarvo, tuomari ei voi ratkaista asiaa, jossa hän itse tai hänen läheisensä on todistajan tai asiantuntijan asemassa. Osallisuusperusteen mukaan tuomari on siis esteellinen asiassa, jossa hän itse tai hänen läheisensä on jollain tavoin osallinen asiassa, esimerkiksi todistajana. Intressiperusteella tuomari on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle itselleen tai hänelle erityisen läheiselle henkilölle tai sille, jota tuomari tai hänen läheisensä edustaa. Odotettavissa oleva hyöty tarkoittaa lähinnä taloudellista hyötyä. Yhteisöesteellisyys taas tarkoittaa tuomarin esteellisyyttä tilanteessa, jossa tuomari tai hänen läheisensä toimii hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä tai toimitusjohtajana tai vastaavassa asemassa asiaan osallisessa yhteisössä tai laitoksessa. Samoin yhteisöesteellisyystilanne on käsillä, jos tuomari tai hänen läheisensä on asemassa, jossa hän päättää valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön puhevallan käyttämisestä asiassa. Erityinen suhde asianosaiseen voi myös aiheuttaa tuomarin esteellisyyden. Tuomarin erityinen suhde asianosaiseen esteellisyysperusteena voi tulla kyseeseen kahdessa toisilleen vastakkaisessa tilanteessa; vastapuolisuhteessa sekä palvelussuhteessa ja muussa erityisessä suhteessa. Tuomari voi siis olla esteellinen silloin, kun asianosainen on tuomarin tai hänelle erityisen läheisen henkilön vastapuoli muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa. Toiseksi erityinen suhde aiheuttaa esteellisyyden, jos tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Myös aiempi palvelussuhde voi aiheuttaa esteellisyyden, kuten esimerkiksi tilanteessa, jossa tuomari on aiemmin toiminut asianosaisen asiamiehenä, avustajana tai edustajana. Muuten erityisessä suhteessa on useimmiten kysymys erilaisista taloudellisista kytkennöistä. Oikeusaste-esteellisyys eli kahden instanssin jäävi tarkoittaa tilannetta, jossa tuomari tai hänelle erityisen läheinen henkilö on käsitellyt samaa asiaa aikaisemmin toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tarkoitus on estää se, että tuomari, jolla mahdollisesti on valmis ennakkokäsitys asiasta, käsittelisi samaa asiaa eri rooleissa ja instansseissa. Samoin perustein tuomari on esteellinen myös silloin, kun hän on itse asianosaisena toisessa samanlaisessa asiassa ja kyseisen asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Kun käsitellään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, voidaan jäävätä tuomari, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Minä kävin todistajan, Ivan Gerogievin, kanssa ennen oikeuden päätöstä Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden kansliassa tarkistamassa lähettämäni todistusaineiston ja keskustelemassa käräjätuomari Sarianne Ervastin kanssa. Huomasin, että lähettämäni todistusaineisto oli minun mielestäni tulostettu väärin, koska todistusaineistoa ei oltu tulostettu niin, että sähköposteissa ollutta todistusaineistoa olisi voitu lukea. Esittelin todistusaineistoa käräjätuomarille ja huomasin, ettei hän ollut perehtynyt asiaan ja huomasimme todistajan kanssa, että käräjätuomarilla oli ennakkoasenne asiaan. Siksi menimme välittömästi käräjäoikeudessa käynnin jälkeen Raahen poliisiin tekemään rikosilmoitusta asiasta. Raahen poliisilla ei ollut vastaanottoa. Tein asiasta rikosilmoituksen Oulun poliisille sekä kantelun oikeuskanslerille. Raahen poliisi siirsi asian KRP:lle, joka ei ole vieläkään tehnyt asiassa päätöstä ja oikeuskanslerin mukaan laillisuusvalvoja ei voi ottaa kantaa asiaan koska asia on kesken.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7§ Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa
Ulosottokaaren 15 luvun 7 §:n mukaan ulosottomies on esteellinen jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä tai vahinkoa;
Oikeusministeriön vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan ulosottomiesten peruspalkka lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis peruspalkka. Tämän päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp) Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten palkoista on noin kolmannes.
Ulosottokaaren 1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä".
Miten nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle.
Tämä on johtanut siihen, että ulosotto ei enää hoida velkojien asioita, vaan toimii primus motorina ulosottoasioissa. Ulosotto on ryhtynyt velkojaksi velkojien sijaan, koska heillä on henkilökohtainen intressi, taloudellinen sellainen, mitä ei ymmärtääkseni missään muussa virassa valtiolla ole, eikä pitäisi olla.
Ulosotto ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla, joiden osalta kohdehenkilöille ilmoitetaan, että jos on valittamista, valittakaa ja laittakaa lasku valtiokonttorille. Ulosotto toimii täysin laista piittaamatta, kun sille päälle sattuu ja nyt sattui. On aika omituista, että Suomessa on tällainen inkvisiittoreitten jengi, joka saa enemmän liksaa kuin rivituomarit ja bonuksia ihmisten tuhoamisesta tapporahaa.
Ulosottokaaren 4 luvun 52 §:n mukaan ulosmittaus on keskeytettävä määräajaksi, kun 1) ulosmittaus on toimitettu tulorajanulosmittauksena, 2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat tai 3) keskeyttämiseen on erityinen syy. Ulosottokaaren 4 luvun 53 §:ssä säädetään vuosittaiseksi vapaakuukausien määräksi kaksi silloin kun kyse on tulosrajamittauksesta. Vuosittain velalliselle annetaan pyynnöstä vapaakuukausia enintään yhteensä kolme.
Olin soittanut ulosottomies Terttu Kelalle ja kertonut hänelle, että tarvitsen huojennusta ulosottooni. Kerroin hänelle poikkeuksellisesta elämäntilanteestani ja sen, että kaikki ulosotossa olevat saatavat on saatu aikaan rikosten avulla. Minun oli hankittava uusi asunto, koska multimiljonääri vävyni lopetti vuokrasopimukseni haastemiehen tuomalla vuokrasopimuksen irtisanomisilmoituksella, mikä oli asianajotoimisto Takalan tekemä. Tämä oli todistusaineistona käräjäoikeudessa. Tässä tilanteessa minun oli hankittava uusi asunto ja maksettava myös uuden asunnon kuukauden vuokraennakko. Käytännössä oli maksettava kahdesta asunnosta vuokraa ja kuukauden vuokraennakko. Lisäksi minulla oli syöpäsairaudesta johtuvia pankkilainoja maksettavana. Pakolliset kulut olivat reilusti yli ulosmittaamattoman eläkesummani.
Ulosottomies Terttu Kelalle tekemäni soiton jälkeen hän pyysi minua tekemään kirjallisen hakemuksen ylimääräisestä vapaakuukaudesta. Tein hakemuksen. Ulosottomies teki kielteisen päätöksen asiassa, mikä on todistusaineistona käräjäoikeudessa. On otettava huomioon, että ulosottomiesten palkkaus perustuu merkittävältä osalta provisioon. Ulosottomies saa ns. velallisen tapporahaa, mikä on 30 % ulosottosaatavan summasta. Koska olen eläkeläinen, niin eläkkeestäni on helppo ulosmitata ja saada tuo 30 %:n provisio erittäin helpolla palkan lisäksi.
Katson, että ulosottomies Terttu Kela on toiminut omaa etua tavoitellen ja jättänyt huomioimatta ulosottokaaren 4 luvun 52 § ja 53 § asiat. Katson, että hän tehnyt tämän tahallisesti, koska hän tunnusti asian vasta käräjäoikeuden päätöksen jälkeen kun tein asiasta rikosilmoituksen. Minun oikeustajuni mukaan rikos edellyttää tahallisuutta.
On huomioitava se, että ulosottomiehen menettely on uloskaaren lisäksi perustuslain vastaista toimintaa. Perustuslain 6 § takaa yhdenvertaisuuden, 7 § ketään ei saa kohdella ihmisarvoa loukkaavasti, 15 § omaisuuden suoja, 19 § oikeus sosiaaliturvaan).
19 § Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Jos tavallinen laki on ristiriidassa perustuslain kanssa niin perustuslailla on etusija.
106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Lisäksi ulosottomies oli tietoinen ulosoton vääristä ja rikollista perusteista. Minun oikeustajuni mukaan hänen ja hänen esimiehensä olisi tullut reagoida asioihin rikoslain 15 luvun 10 § perusteella. He eivät kuitenkaan ole reagoineet asiaan, vaan ovat toimineet rikoslain vastaisesti.
- Syyttäjä Sulo Heiskarin esteellisyys, syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä, koska on ollut kaupanvahvistajana ao.kaupoissa, jossa kauppakirjan allekirjoittaja todistaa, ettei Heiskari ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu
2.
Törkeä petos Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä kaupoissa, jossa myyjä salasi 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitti keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Lisäksi myyjä käytti kaupanteossa ja muussa toiminnassa saattohoitajaa eli Jouni Remestä, joka oli mukana kaupan valmisteluissa. Remes oli tehnyt muiden osakkaiden tietämättä sopimuksen Kera Oy:n kanssa ettei Kera Oy:tä käytetä rahoittajana yrityksen rahoituksessa. Jos muut osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin koko yritystä ei olisi perustettu. Kera Oy oli silloisen kansanedustajan ja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan mukaan päättänyt poistaa perustettavan yrityksen markkinoilta. Kysymyksessä on törkeä petos.
3
Törkeä prosessipetos konkurssiasiassa. Kaupat purettiin ja yritys haettiin väärillä tiedoilla konkurssiin. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi väärän lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman asianomaisten valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomari Juha Nieminen ei tarkastanut valtakirjoja varatuomari Paavo M. Petäjältä. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoja konkurssiasiassa.
4.
Asianajaja Asko Keränen pyysi ja sai avoimet valtakirjat konkurssiasiassa valituksen tekemiseksi, koska konkurssi oli laiton. Asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä. Todistin pesänluettelon vannontatilaisuudessa, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Paikalla oli käräjätuomari, syyttäjä Sulo Heiskari, PR-Teollisuus Oy:n väliaikainen konkurssipesän hoitaja sekä silloinen asianajaja Asko Keränen.
Tämän rikosprosessin seurauksena syyttäjä Sulo Heiskari, poliisi Raimo Ollila ja asianajaja Hannu Maskonen jatkoivat rikollista toimintaansa. Jouduin todellisen Ahojahdin kohteeksi puolustaessani oikeuksiani ja jouduin olemaan jopa maanpaossa rikollisesti toimivien valtion virkamiesten ja asianajajien toiminnan takia.
Tässä selostus ja todistusaineistot
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2
PR-talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 3
Videot
Erkki Ahon videot ( 8 video)
oikeustoimi ja poliisiblogi
Minä en saanut esittää näitä todistusaineistoja oikeudessa ja enkä voinut todistaa ulosoton virheellisyydestä eli ulosoton vääriä perusteita. Olen joutunut kärsimään viranomaisten rikollisesta toiminnasta neljä konkurssia, yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi sekä 7 kunnianloukkaustuomiota, jotka on saatu aikaan rikollisen toiminnan avulla.
En ole saanut esteetöntä rikostutkintaa, enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 23 vuoteen ja olen joutunut olemaan luottokelvottomana ja rikollisen ulosoton kohteena jo yli 23 vuoden ajan. Olen menettänyt omaisuuteni ja yritykseni sekä ihmisarvoni ja nyt vielä avioerokin on tulossa valtion rikollisen toiminnan johdosta. Olen ollut pidätettynä ja olen joutunut ihmisoikeusrikosten kohteeksi.
Menettely täyttää kidutuksen tunnusmerkistön. Kidutus on kielletty rikoslaissa, perustuslaissa sekä ihmisoikeussopimuksissa.
Kidutus on ihmisoikeuksien vastainen vakava rikos, joka kielletään niin Suomen rikoslaissa kuin myös kansainvälisen oikeuden puolella. Kidutuksen olennainen piirre on se, että tekijän on oltava virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava tai julkista valtaa käyttävä henkilö tai julkisyhteisön työntekijä. Jotta teko lasketaan kidutukseksi, rikoksentekijän on käytettävä väkivaltaa pyrkimyksenään aiheuttaa tiettyjä laissa mainittuja seurauksia.
Kidutus on rikoslain mukaan kyseessä, kun edellä mainitussa asemassa oleva henkilö aiheuttaa toiselle voimakasta ruumiillista tai henkistä kärsimystä;
- saadakseen hänet tai muun henkilön tunnustamaan tai antamaan tietoja,
- rangaistakseen häntä jostakin hänen tai jonkun muun tekemästä tai tekemäksi epäillystä teosta,
- pelotellakseen tai pakottaakseen häntä tai muuta henkilöä tai
- rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, seksuaalisen suuntautumisen, perimän, vammaisuuden, terveydentilan, uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella.
Kidutuksesta tuomitaan myös virkamies, joka nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksyy alaisensa tai muutoin tosiasiallisessa määräysvallassaan ja valvonnassaan olevan henkilön tekemän, edellä mainitun teon.
Tarkemmat selostukset asioista
sekä muussa käräjäoikeuteen toimittamassani todistusaineistossa.
Vahingonkorvauslaskelma ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
- osakepääoma 100 857 euroa
- toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
- omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
- tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
- henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
- tilauskanta 165 911 euroa
- kotimaan myynti 26 053 406 euroa
- Japanin myynti 1 443 430 euroa
- Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
- ikkunakauppa 17 551 182 euroa
- Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
- Saksan hirsi 10 460 000 euroa
- Venäjän puu 11 460 569 euroa
- rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroayhteensä 153 828 383 euroa
Vaadin, että Suomen valtio korvaa minulle aiheuttamansa taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset. Summa kasvaa 7 % vuodessa ja kasvaa korkoa korolle.
Ulosottomies Terttu Kela on ollut tietoinen asioista, koska olen puhelimessa kertonut hänelle asioista ja käräjäoikeudentuomari Sarianna Ervasti on ollut tietoinen todistusaineiston perusteella, että kaikki ulosottosaatavani olivat rikoksilla aikaansaatuja.
Vaadin, että Rovaniemen hovioikeus antaa minulle oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja toimii niin, että oikeus toteutuu. Pyydän kiireellistä asioiden käsittelyä sekä ulosoton välitöntä toimenpidekieltoa. Pyydän hovioikeutta toimimaan niin, että korkein oikeus voi purkaa kaikki väärät tuomioni ja valtio voi korvata kaikki aiheuttamansa taloudelliset vahingot sekä mittaamattomat suuret henkiset kärsimykseni.
Kalajoella 23.06.2018
Erkki Aho
Merenojantie 9 B 16
85100 KALAJOKI
044-3025948
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti