maanantai 15. huhtikuuta 2013

Poliisiylijohtaja Mikko Paatero




Olen lähettänyt Teille kirjallisen selvityspyynnön 22.0.3.2009. Miksi ette ole vieläkään vastannut selvityspyyntööni. Tässä uudistettu selvityspyynö. Pyydän, että vastaatte minulle 14 päivän kuluessa mihin toimenpiteisiin olette ryhtyneet asian johdosta. Pyydän, että lähetätte vastauksesta kopion hallintovaliokunnan puheenjohtjalla kansanedustaja Pirkko Mattilalle, poliisiministeri Päivi Räsäselle sekä Keskipohjanmaan toimittaja Jukka Aniakselle ( jukka.anias@kpk.fi)

Tässä aikaisempi 22.03.2009 ja nyt uudistettu vastauspyyntö.

Arvoisa poliisiylijohtaja Mikko Paatero, pyydän Teitä vastamaan kirjeeseeni 14 päivän kuluessa. Haluan tietää miksi seuraavien rikoksista epäiltyjen henkilöiden rikoksia ei tutkita eikä heitä saateta vastuuseen tekemistään rikoksista. Näytöt ja todistusaineistot ovat kiistattomat. Otan tässä esimerkkinä vain muutamia. Tämä on samalla myös rikostutkintapyyntö. Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista ankarinta mahdollista rangaistusta ja aiheutettujen vahinkojen täysimääräistä korvaamista korkoineen. Varaan mahdollisuuden täydentää tutkintapyyntöäni tutkinnan kuluessa. Epäilen, että Suomessa toimii selkeä oikeus- ja asianajajamafia. Tässä luettelo epäillyistä henkilöistä ja teoista sekä todistusaineistoa. Muistutan Teitä vielä siitä, että kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Rikokset eivät vanhene itsestään vaan jonkun on täytynyt vanhentaa rikoksia. Rikosten vanhentamisesta on vastuussa asianomainen henkilö ja Suomen valtio.

varatuomari Antti Latola Oulu
syyttäjä Sulo Heiskari Kalajoki, toiminut esteellisenä syyttäjänä yli 13 vuotta
varatuomari Paavo M. Petäjä Haapajärvi
asianajaja Asko Keränen Tampere
varatuomari Veli Päivikkö Oulu
syyttäjä Esa Mustonen
syyttäjä Kirsi Männikkö Tornio 30.10.2008 päätös 08/608 asia R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/607 asia
R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/606 asia R08/1832, 30.10.2008 päätös 0/605 asia R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/604, R08/1832, 30.10.2008 päätös 08/603 asia R08/1250, 30.10.2008 päätös 08/602 asia R08/1250
käräjätuomari Ulla-Maija Viitavuori, toimi Ylivieskan käräjäoikeudessa
poliisi Raimo Ollila Ylivieska 15.3.1997, täydennys 23.3.1997, päätös 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002, täsä vain muutama esimerkki Ollilan toiminnasta
Olli Sikala Haapajärven poliisi
Harri Rahkola Kalajoen poliisi
eläkkeellä oleva poliisipäällikkö Kaarlo Similä Ylivieska, väärä lausuma Ylivieskan käräjäoikeudelle 25.2.2004
Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä tutkintapyyntö 20.8.1997, 10.1.1998 2521/R737/1997, varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt 22.5.1998, lausuma 30.3,2000
eläkkeellä oleva Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti 24000/R/506/2000 15.4.2003
eläkkeellä oleva KRP:n pohjoisen alueen johtaja Pentti Yli-Niva 18.11.1999 2400/R/760/1999, 10.9.1998 tutkintapyyntö, 19.4.2000, 2400/R/737/199719.12,1997. 2400/R/760/1999 18.11.1999, 2400/S/13013 19.11.1999, 2400/S/13077/1999 15.12,1999, 19.5.2000 106/TUP/98
Etelä-Suomen poliisipäällikkä Kauko Aaltomaa tutkintapyyntö 5.5.2000, ratkaisu 30.5.2000 106/TUP/98, tutkintapyyntö 4.6.2000, ratkaisu 3.4.2001 28/TUP/01
KRP:n päällikkö Rauno Ranta, tutkintapyyntö 18.8.1998, päätös 15.12.1998 !06/TUP/98, allekirjoittajana myös Juha Keränen, 2.5.2000 106/TUP/98 Rauno Ranta ja Kauko Aaltomaa, 1.9.2003 64/TUP/03 Rauno Ranta ja Marko Viitanen
Oulun lääninhallituksen poliisiosaston elääkkeellä oleva johtaja Erkki Haikola tutkintapyyntö 18.8.1998
Jorma Vuorio ja Jonne Lähteenmäki 10.8.1998 84/662/98, tutkintapyyntö 10.8.1998 päätös 84/662/98, 28.6.2000 SM-1060/Ri-2
Jorma Toivanen ja Jonne Lähteenmäki 20.3.2000 Dnro 49/662/98, 11,6.2002 SM-2002-1312/Ri-2
Kimmo Markkula 12.7.2002 88/TUP/02, 12.7.2002 93/TUP/02
Oulun lääninhallituksen poliisiosaston johtaja Sauli Kuha
eläkkeellä oeva poliisiylitarkastaja Jouko Rajaniemi
Juha Vehmaskoski KRP Vantaa, rahanpesuasiat
Petri Oulasmaa Ylivieskan poliisipäällikkö
varatuomari Mikko Kovalainen
Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on tehnyt 21.11.2008 asiassa 2400/S/10357/08 tutkimattajättämispäätöksen

laillisuusvalvojista seuraavat:

Riitta Länsisyrjä 19.3.1998 2605/4/97
Risto Hiekkataipale 17.6.1999 Dnro 814/1/98, 28.9.1999 Dnro 647/1/98, 30.9.1999 dNRO 696/1/1999 Dnro/1/98
Mikko Sarja 17.6.1999 Dnro 522/1/99, 18.4.2000 Dnro 14/31/99
Jorma Snellman 26.4.2001 dNRO 1004/1/99
Jukka Okko 8.4.1998 Dnro 321/1/1998,28.5.1998 Dnro 492/1/1998, 11.9.1998 Dnro 629/1/1998, 26.8.1999 Dnro 579/1999, 26.8.1999 Dnrot 1002/1/1997 ja 1227/1/1998, 28.10.1999 Dnro 823/1/1998, 16.11.1999 Dnro 659/1/1998, 30.12.1999 Dnrot 19/1/1999 ja 224/1/1999, 30.12.19999 Dnrot 648/1/1998, 16.11.1999 Dnro 659/1/1998, 30.12.1999 Dnrot 19/1/1999 ja 224/1/1999, 30.12.1999 Dnrot 648/1/1998 ja 578/1/1999, 30.3.2000 1870//4/1999, 5.7.2000 Dnro 580/1/1999, 20.6.2001 Dnro 10/31/2001,
Jukka Pasanen (eläkkeellä) 26.8.1999 Dnrot 1002/1/1997 ja 1227/1/1998, 11.9.1998 Dnro 629/1/1998, 17.6.1999 Dnro 814//1/1998, 29.7.1999 Dnro 522/1/1999, 26.8.1999 Dnro 579/1/1999, 26.8.1999 Dnrot 1002/1/1997 ja 1227/1/1998, 26.8.1998 Dnro 558/1/1999, 22.9.1999 Dnro 559/1/1999, 18.4.2000 Dnro 14/31/1999, 5.7.2000 Dnro 580/1/1999, 26.4.2001 Dnro 1004/1/1999, 20.6.2001 Dnro 10/31/2001
Paavo Nikula (eläkkeellä) 28.5.1998 Dnro 492/1/1998, kirje Nikulalle 31.8.1999, 3.9.1999,2.9.1999, 25.3.1999 Dnro 300/1/1999, 28.9.1999 Dnro 647/1/1998, 28.9.1999 Dnro 628/1/1998, 28.10.1999 Dnro 805/1/1998, 28.10.1999 Dnro 823/1/1998, 16.11.1999 Dnro 659/1/1998, 30.12.1999 Dnrot 19/1/1999 ja 224/1/1999, 30.12.19999 Dnrot 648/1/1998 ja 578/1/1999
Lauri Lehtimaja ( nyt korkeimmassa oikeudessa)kantelu 4.9.1999, 30.5.2001 2892/4/2000, 15.5.1998 Dnro 2679/4/96, 2.6.2000 679/4/00
Petri Jääskeläinen 5.3.2003 Dnro 2047/4/2002
Pekka Päivänsalo 30.3.2000 1870/4/1999, 30.5.2002 Dnro 391/4/2002, 28.5.2002 Dnro 714/4/2002
Jouni Toivola 30.5.2001 2892/4/00
Terhi Arjola 12.9.2003 Dnro 1110/4/03, 5.3.2003 Dnro 2047/4/02

syyttäjistä lisäksi vielä seuraavat

Katri Junnila-Heikkinen 3.9.1999 nro 46/1999 dnro 98/2432 koodi 6550/R/5020/1998
Jukka Rappe 14.5.1998 Dnro 217/22/1998, 14.5.1998 Dnro 217/22/1998
Matti Nissinen 31.8.2001 Dnro 142/21/2001, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Martti Jaatinen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 19.5.2000 Dnro 58/42/2000
Minna Väänänen 16.4.1999 Dnro 186/41/1998, 28.9.1999 Dnro 108/41/1999, 22.12.1999 Dnro 239/42/1999, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Christer Lundström 30.5.2000 Dnro 58/42/2000, 9.5.2003 Dnro 11/41/2003, 9.2.2004 dNRO 7/41/2004
Jorma Kalske 9.2.2004 dNRO 7/41/2004, 9.9.2008 Dnro 136/41708
Simo Kolemainen 24.6.2004 nro 1/2004

käräjätuomareista muun muassa

Veijo Lehto 144 Dno R98/71 1.6.1998
Jaakko Raittila 3.10.2000 00/611
Riitta Kuurinmaa-Myllyniemi 13.8.1998 R98/90 224 30.1.2001 00/1003, 30.1.2001 Nro 148 00/1103, 13.11,2000 00/1003, 26.8.1998 224 R98/90
Juha Nieminen, Ylivieskan käräjäoikeus
Jyrki Määttä Raahen käräjäoikeus

Korkeimman oikeuden tuomareista

Seuraavat korkeimman oikeuden tuomarit ovat tehneet tietoisesti vääriä päätöksiä. Korkeimman oikeuden päätös 01.12.2008 nro 2597 diaarinumero H2008/220
Ratkaisun on esitellyt esittelijä Tero Mikkola ja asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Möller, Lehtimaja ja Bygglin.

Eri oikeusasteiden päätökset

Rovaniemen hovioikeus 14.5.2007 nro 418
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 28.11.2005 nro 05/529
Korkeimman oikeuden päätös 24.1.2001 nro 142
Korkeimman oikeuden päätös 20.9.2001 nro 1841
Korkeimman oikeuden päätös 11.1.2002 nro 17
Korkeimman oikeuden päätös 28.6.2002 nro 1771
Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1800
Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1801
Korkeimman oikeuden päätös 10.7.2003 nro 1802
Vaasan hovoikeuden tuomio 21.5.1999 nro 521
Vaasan hovioikeuden päätös 13.1.2000 nro 39
Vaasan hovioikeuden tuomio 31.1.2000 nro 39
Vaasan hovioikeuden päätös 8.12.2000 nro 1376
Vaasan hovioikeuden päätös 7.5.2001 nro 545
Ylvieskan käräjäoikeuden päätös 30.5.1996 nro 900
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 3.1.1997
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 1.6.1998 nro 144
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.8.1998 nro 224
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 26.8.1998 nro 228
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 19.9.2000 nro 1066
Ylivieskan kärjäoikeuden tuomio 3.10.2000 nro 1050
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 13.11.2000 nro 1311
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 30.1. 2001 nro 148
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 28.2.2001 nro 280
Ylivieskan käräjäoikeuden päätös 15.2.2002 nro 10046
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 19.12.2002 nro 02/393

Tässä selostukset ja todistusaineisto



Syyttäjän esteellisyys ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/11/syyttjn-esteellisyys-ja.html








Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti - Tapio Laholan vai Erkki Ahon kunnia
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/tarkoitushakuinen-oikeudenkynti-tapio.html

Vastaus Ylivieskan poliisipäällikölle toimenpiteitä varten
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2008/12/vastaus-ylivieskan-poliisiplliklle.html





Kalajoella 22.2.2009 Erkki Aho Kalajoen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja

Tiedoksi perustuslakivaliokunta

KRP:n apulaispäällikkö Tero Kurenmaa on siirtänyt seuraavan asian 2400/2012/2103 19.12.2012
poliisihallituksen käsiteltäväksi. Onko poliisihallitus käsitellyt asiaa ja jos ei ole niin miksi ei ole.

Poliisihallitukselle ja valtakunnansyyttäjävirastolle

KRP:n apulaispäällikkö Tero Kurenmaa on siirtänyt 19.12.2012 asian 2400/2012/2103 poliisihallitukselle ja valtakunnansyyttäjävirastolle tutkittavaksi muun muassa poliisirikosepäilyjen takia. Tämä on täydennys ko. asiaan.

Olen tehnyt Kalajoen kaupunginvaltuustolle sen pyytämän selvityksen rikollisesta toiminnasta luottamustoimen ulkopuolella. Kysymys oli eräänlaisesta lavastetusta oikeudenkäynnistä, jossa Erkki Aho piti saada syylliseksi rikostutkinnan johtajan, syyttäjän ja poliisipäällikön sekä muiden henkilöiden rikosten peittelemiseksi. Selvitys on 1879 sivua paksu, mutta valtuuston silloinen puheenjohtaja esti selvityksen esittämisen valtuustolle. Asiat ovat yhä todistusaineistona Kalajoen kaupungin arkistossa. Katson, että valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä syyllistyi rikoslain 15 luvun 10 §:n ja 11 §:n vastaiseen tekoon sekä törkeään luottamusaseman väärinkäyttöön. Myllylä suojeli toiminnallaan rikollisia ja vakavia rikoksia. Tein asiasta myös DVD:n ja senkin esittämisen valtuutetuille Raili Myllylä esti.

Olen tehnyt asiasta valtuustoaloitteen ja lähettänyt sen kaikille valtuutetuille sähköpostitse ja valtuustoaloite on myös kirjattu valtuustokokoukseen pöytäkirjaan. Asiaa ei ole viety eteenpäin. Tein Poliisiasian neuvottelukunnalle selvityspyynnön, mutta poliisiasiain neuvottelukunnan kalajokinen edustaja valtuutettu Kullervo Niemelä käytännössä esti asioiden käsittelyn Jokilaaksojen poliisiasiainneuvottelukunnassa. En voi välttyä vaikutelmalta, että Niemelä halusi suojella uskonveljeään Raimo Ollilaa joutumasta vastuuseen teoista, joita on pidettävä erittäin vakavina.

Tein Kalajoen kaupunginhallitukselle juridisen selvityksen asioista ja jaon jäsenille kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa, jossa on selostukset asioille ja todistusaineistot kirjaan kopioduille asiakirjoille. Tein Kalajoen kaupunginhallitukselle lisäkis yksityiskohtaisen selostuksen asioista valtuustoaloitteen muodossa. Kalajoen kaupunginhallituksen jäsenet eivät ole reagoineet asioihin niiden vaatimalla tavalla. Katson, että keskeiset henkilöt, jotka haluavat suojella rikollisia ja rikoksia ovat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä, kaupunginhallituksen jäsen Kullervo Niemelä, kaupunginhallituksen jäsen Jorma Untinen ja kaupunginhallituksen jäsen Hanna Saari. Pidän erikoisena sitä, että nyt henkilöitä, joita on syytä epäillä vakavista rikoksista ovat jakamassa poliittista valtaa Kalajoella keskenään, vaikka ovat osaltaan viimeisten valittujen joukossa Kalajoen valtuustoon. Pidän erikoisena myös sitä, että ne henkilöt, jotka ovat toimineet Himangan kunnallisissa yrityksissä ja aiheuttaneet n. 900 000 alaskirjaukset konkurssien välttämiseksi Kalajoen veronmaksajien lukuun, ovat edelleen pyrkimässä keskeisille luottamusmiespaikoille.

Koska nyt KRP:n apulaispäällikkö Tero Kurenmaa on siirtänyt asiat 19.12.2012 päätöksellään 2400/2012/2103 valtakunnansyyttäjävirastolle ja poliisihallitukselle myös epäiltyjen poliisirikosten takia, niin katson, että tutkinnan alaiseksi on otettava myös Kalajoen kaupunginhallituksen toiminta. Olen joutunut olemaan Kalajoella jo n. 30 vuotta syrjinnän kohteena vain sen takia että olen rehellinen, oikeudenmukainen, tasapuolinen ja lainkuuliainen. Vaadin kaikille rikoksiin syyllistyneille Suomen lain mukaista rangaistusta sekä vahingonkorvausvaatimukseni Kalajoen kaupungille on yritystoimintani tuhoamisesta sekä taloudellista vahingoista, kaikenlaisesta toiminnan vaikeuttamisesta, jatkuvasta syrjinnästä ja maineeni mustaamisesta 9,6 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia. Teen asiasta tarkemman selvityksen tutkinnan kuluessa.

KRP:n vastaus

Jokilaaksojen poliisiasiainneuvottelukunta

Poliisi ja syyttäjä jänistivät ja suuri osa lehtimiehistä
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/09/poliisit-ja-syyttaja-janistivat.html

Jokilaaksojen poliisi kieltäytyy tutkimasta rikoksia. Katso
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2012/02/miksi-jokilaaksojen-poliisi-ei-tutki.html

Rikostutkinnan torjuntayksikkö

Videokuvaus tutkinnan apuna

Poliisi jätti kaikki rikokset tutkimatta, myös rahanpesurikosepäilyt
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/04/poliisi-jatti-kaikki-rikokset.html

Miksi 75 päivän ehdoton vankeustuomioni velallisen epärehellisyydestä on väärä, samoin kuin kaikki muutkin tuomioni?
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/04/miksi-75-paivan-ehdoton-vankeustuomioni.html

Syyttäjän esteellisyys on määritelty syyttäjistä annetussa laissa ( 12 §). Katso
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19970199

Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella

Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on tehnyt tutkimatta jättämispäätökset, vaikka Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänyt tutkintapyyntöä 23.3.1997. Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002 Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen. Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen

Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/03/ylivieskan-poliisipaallikko-petri.html

Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

Valvonta-asia DNRO 00711
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2011/03/valvonta-asia-dnro-00711.html

Kihlakunnansyyttäjä Sari Leppäluoto
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html

Selvityspyyntö oikeuskansleri Jaakko Jonkalle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/02/selvityspyynto-oikeuskansleri-jaakko.html

DVD Mayday from Finland

PR-talojen markkinoilta poistaminen


Todistusaineistot ja selostukset tapahtumista löytyy tämän kirjan sivuilta.




Kirjallinen todistusaineisto on Kalajoen kaupunginarkistossa. Jouduin tekemään Kalajoen kaupunginvaltuuston minulta pyytämän selvityksen asioista. Selvityksessä on sivuja 1879 + liitemateriaali. Silloinen valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä esti minua esittämästä valtuutetuille tekemääni selvitystä. Huom. rikoslaki 15 luku 11 §

Erikoinen isänpäivä -tapon yritys


Putkakertomus 20.8.-23.8.2010

Valitus ja purkuhakemus

Miksi kansalaiset eivät saa oikeutta Suomessa – Suomen lähistorian mustat aukot


Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle



Eduskuntakysely

Vaaltuustoaloite

Erkki Aho vastaa – vastinen Keskipohjanmaan uutisointiin

Vastine Kalajokiseudulle

Kantelu Mikko Kovalaisen toimista


Miksi syyttäjä Esa Mustosen toimista vaietaan. Voidaan kiistattomasti osoittaa Esa Mustosen rikolliseksi epäiltävä toiminta. Katso

Totuus asioissa
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/09/totuus-asioissa.html
Hiekkasärkät 100 vuotta

Härskiä valtapeliä

Tarkoitushakuinen oikeudenkäynti

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissiselle ja poliisihallitushallitukselle
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/09/valtakunnansyyttaja-matti-nissiselle-ja.html
Esimerkiksi Erkki Ahon asiassa

  1. Asianajaja Antti Latolaa on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Kera Oy oli päättänyt poistaa markkinoilta PR-talot ylikapasiteetin poistamiseksi markkinoilta. Kera Oy myyjänä ei kuitenkaan kertonut asiasta ostajille ennen kauppaa, että PR-talot on poistettavien listalla. Antti Latola toimi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välikaisena pesänhoitajana ja myi kiinteistöt ja maa-alueet konkurssisäännön vastaisesti, koska väliaikaisilla peäsnhoitajilla ei ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Lisäksi kaupassa salattiin 48 miljoonan pantatut kiinnitykset eikä niistä mainita kauppasopimuksessa mitään. Antti Latolalla ei ollut pantnhaltijan kirjallista suostumusta myydä pantattuja kiinteistöjä. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kaupat ja yrityksen konkurssiin väärillä tiedoilla.

    2. Asianajaja Hannu Maskosta on syytä epäillä törkeästä petoksesta ja muista rikoksista. Maskonen on tehnyt jo oman ratkaisunsa asioissa. Ehkä hän ei kestänyt julkista häpeää totuuden ja rikosten paljastumista. Maskonen vaati Erkki Ahoa lopettamaan asioiden penkomisen ja vastapalvelukseksi hän lupasi, ettei Erkki Ahoa haeta henkilökohtaiseen konkursiin. Erkki Aho ei suostunut Maskosen vaatimukseen ja Maskonen haki Erkki Ahon rikollisin keinoin henkilökohtaisene konkurssiin. Sen jälkeen Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa.

    3. Syyttäjä Sulo Heiskaria on syytä epäillä lukemattomista rikoksista, joista törkein on kaupanvahvistus, jossa hän ei ollut paikalla kaupanvahvistajana eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ollut paikalla. Sulo Heiskari toimi esteellisenä syyttäjä lukuisissa oikeudenkäynneissä.

    4. Asianajaja Jouni Vihervallia on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut oikeudessa asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjaa ja toimeksiantoa. Vihervalli itse todistaa, ettei hän ole koskaan edes keskustellut asianomaisten henkilöiden kanssa.

    5. Varatuomari Paavo M. Petäjää on syytä epäillä siitä, että hän on edustanut asianomaisia henkilöitä ilman valtakirjoja ja ilman toimeksiantoja oikeudessa ja antanut vääriä lausumia oikeudelle. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjääon syytä epäillä väärien lausumien antamisesta korkeimmalle oikeudelle.

    6. Asianajaja Sampsa Teittistäon syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille. Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hän hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.

    7. Asianajaja Jyrki Anttistaon syytä epäillä velallisten etujen loukkaamisesta, koska he tiesivät, että konkurssi oli laiton ja he luovuttivat 32 miljoonan tilauskannan konsultti Weckströmille ja Weckström luovutti tilauskannan Vieskan Elementille. Alavieskan kunta maksoi konsultti Weckströmille 88 450 markkaa siitä, että hankki tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle.

    8. AsianajajaVeli Päivikköyritti laittaa henkilökohtaiseen konkurssipesääni varatuomariPaavo M. Petäjän 100 000 mk:n perusteettoman saatavan. Tekoa on syytä epäillä rikoksen yritykseksi. Veli Päivikön toiminta oli muutenkin niin törkeää, että minun oikeustajuni mukaan häneltä on otettava pois asianajo-oikeudet.

    9. AsianajajaAntti Kejolaittoi ITC Finland Oy konkurssipesään kokonaan toisen firman koneet ja laitteet. Perusteena oli se, että niin parannetaan konkurssipesän tulosta. Lisäksi asianajaja Antti Kejo jätti saatavista pois minun 178 000 markan saatavan perusteettomasti. Tästä löytyy todistusaineisto blogistani kuin asianajaja Pirkko Braxille lähetetystä aineistosta, josta piti antaa vastineensa. Antti Kejo esitti oikeudelle tietoisesti väärin laaditun konkurssipesän pesänluettelon.

    10. PoliisipäällikköPetri Oulasmaanosti syytteen minua ja perheenjäseniä vastaan velallisen epärehellisyydestä Meritapankin nimissä lainan myöntäneen pankin tietämättä asiasta mitään. Pankinjohtaja Mauri Ylitalotodistaa kirjallisesti, että syyte on nostettu hänen tietämättään ja täysin väärillä tiedoilla. Väärillä tiedoilla tehdyn haasteen johdosta Erkki Aho tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeuteen.

    11. PoliisiRaimo Ollila on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän kieltäytynyt myös ottamasta todistusaineistoa vastaan asiassa. Juuri hän on syyttäjä Sulo Heiskarin ohella kaikkein pahin toimija asioissa. Kaikki rikostutkintapyynnöt on kuitenkin tehty ajoissa joten valtio on korvausvelvollinen. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on tehnyt tutkimatta jättämispäätökset, vaikka Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänyt tutkintapyyntöä 23.3.1997. Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002 Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen. Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen

    12. Oulun KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös sen, että varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa, ettei hänellä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa. Siitä huolimatta varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle asiassa ja KRP:n päällikkö Eero Klemetti on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta.

    13. Oulun KRP:n päällikkö Leila Melander on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta, myös Suomussalmen rikokset, joissa keskeisessä roolissa ovat varatuomarit Vesa Juntunen ja Mikko Kovalainen sekä poliisiviranomaiset.

    14. Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelä on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän on käyttäytynyt uhkailevasti oikeuden etsijöitä kohtaan. Hän on uhannut heitä sanomalla, että jos ette lopeta asioiden penkomista niin teille käy kuten Erkki Aholle, on ollut jo monta kertaa liipaisimella.

    15. Syyttäjä Kirsi Männikkö on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta vaikka on vuorenvarmasti tiennyt tosiasiat, koska olen henkilökohtaisesti käynyt todistamassa asiat todistusaineiston kanssa yhdessä Heino Virran kanssa hänelle Torniossa.

    16. Poliisijohtaja Sauli Kuha on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Lisäksi hän on esitellyt asiat maaherra Eino Siuruaiselle niin, että on saanut maaherrankin allekirjoituksen rikoksia peittelevään asiakirjaan.

    17. Poliisiylijohtaja Mikko Paateroon jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Paateron sihteeri on jopa kieltänyt laittamasta sähköpostia Paaterolle.
    Avoin kirje poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle
    http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2009/02/avoin-kirje-poliisiylijohtaja-mikko.html

    18. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeon jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja syytteet nostamatta. Näytöt Kalskeen rikollisten suojelusta ovat kiistattomat. Kalske kieltäytyi lain vastaiseti tulemasta todistajaksi oikeuteen, vaikka hänet oli sinne haastettu.

    19. Käräjätuomari Jyrki Määttäei ole ottanut todistusaineistoa vastaan eikä myöskään ole antanut minun kuulustella vastapuolen todistajaa, mikä on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen kuuden artiklan vastainen teko. Määttä on antanut asiassa väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle.
    http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2010/02/selvityspyynto-oikeuskansleri-jaakko.html

    20. Käräjätuomari Timo Tammiketo ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja minun on syytä epäillä häntä vähintäänkin kiristyksestä.

    21. KäräjätuomariJaakko Raittila ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja muutoinkin toiminut todella törkeästi. Oikeudenkäynnit eivät ole täyttäneet alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita. Raittilan toiminta on yksi törkeimmistä oikeudenloukkauksista mitä tiedän.

    22. Syyttäjä Esa Mustonen ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan. Asiasta on kiistattomat näytöt Rovaniemen hovioikeuden käsittelyssä. Syyttäjä Esa Mustosen toiminta on todella törkeää toimintaa. Mustonen on antanut väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle asiassa.

    23. Poliisi Tapani Tasanto on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta. Asiasta on kiistattomat näytöt. Olen samaa mieltä Oulun KRP:n päällikön Ari Sorosen kanssa. Tasanto ei ole rikostutkija vaan hallintopoliisi.

    24. Asianajaja Asko Keränentiesi, että konkurssi on laiton ja pyysi valtakirjan valituksen hoitamista varten. Erkki Aho ja Heino Virta antoivat valtakirjan asianajaja Asko Keräselle, joka kuitenkin jätti valituksen tekemättä ilmoittamatta siitä päämiehilleen. Asko Keränen on toiminut törkeästi päämiestensä etujen vastaisesti useammassa asiassa.

    25. KäräjätuomariHeikki Sneck ei ole ottanut todistusaineistoa vastaan ja toiminut esteellisenä käräjätuomarina useammassa oikeudenkäynnissä. Käräjätuomari ei ole antanut edes todistaa oikeuskäsittelyssä rikoksia. Olen tehnyt Heikki Sneckin toiminnasta useampia rikostutkintapyyntöjä ja kanteluita, mutta kaikki on jätetty tutkimatta ja kanteluihin vastaamatta.

    26. Varatuomari Mikko Kovalainen on yksi Suomen törkeimmistä tekijöistä, joka on toiminut yhteistyössä viranomaisten kanssa tehden järkyttävää jälkeä usean vuosikymmenen ajan. Olen tehnyt Mikko Kovalaisen toiminnasta useita tutkintapyytnöjä.
    http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2012/01/kihlakunnansyyttaja-sari-leppaluoto.html

    27. Sievin kunnanjohtaja Markku Koskea on syytä epäillä osallisuudesta törkeään petokseen ja kiristykseen. Koski kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa, että Kera Oy Seppo Arponen oli moittinut häntä, että miksi hän meni mukaan markkinoilta poistettavaan yritykseen ja vielä hallituksen puheenjohtajaksi. Markku Koski oli mukana henkilökohtaisessa takauksessa. Erään raivntolaillan jälkeen Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Näin myös tapahtui. Koski siis tiesi törkeästä petoksesta, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin. Asian voi todistaa Erkki Ahon lisäksi, Heino Virta, Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.

    28. Varatuomari Timo Hautamäki toimi ensin Erkki Ahon avustajana, mutta sitten hän vaihtoi vastapuolelle. Hautamäki oli tietoinen PR-talojen konkurssivyyhden rikoksista ja myös Markku Kosken roolista niissä. Siksi onkin käsittämätöntä miksi Hautamäki lähti avustamaan Koskea tietoisena Kosken toimista. Syyllistyikö Timi Hautamäki rikollisten suojeluun?

    29. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja on keskeinen suojelija rikoksissa. Katson, että hän tunnusti asian, koska ei tullut oikeuteen haastettuna todistamaan siihen liittyvässä asiassa Ylivieska-Raahen käräjäoikeuteen. Todistajan ei tarvitse todistaa itseään vastaan.

    30. Varatuomari Pasi Markus Leinonentunnusti kuuluvansa liigaan omalla toiminnallaan. Siitä on kiistattomat näytöt Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istunnossa ja istunnon asiakirjoissa. Leinonen oli tietoinen törkeistä rikoksista, mutta ei ryhtynyt asian vaatimiin toimenpiteisiin.
Erkki Ahon oikeuskäsittely on kestänyt jo 17,5 vuotta eikä loppua ole vieläkään näkyvissä. Suomen perustuslain mukaan kansalaisen on saatava asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä.

Pankkikriisi


Suomen Natura-ratkaisuta tehtiin 1600 valitusta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valittajat huomaisvat olevansa väärässä oikeuden päätöksen mukaan. Ympäristöministeriössä esittelijäneuvoksena toimi Korkeimman hallinto-oikeuden presidentinPekka Hallbergin vaimoTaru Hallberg. Oikeuskanslerina oli VihreidenPaavo Nikula.

Suomessa Natura ratkaisu on toteutettu direktiivien ja EY-tuomioistuimen päätösten vastaisesti. Luontodirektiivin liite III 1 vaiheen A ja B kohtien edellyttämien arviointien ja niiden perusteella edellytetyt C kohdan luokittelut ja luettelot ovat puuttuneet kaiken aikaa ja puuttuvat yhä. Oikeudenomistajille eikä heidän etujansa valvojille niitä ei ole esitetty. Tilanne on sama liite III D kohdassa edellytettyjen luetteloiden osalla. Suomi on jättänyt huomioonottamatta Natura 2000 alueiden osoittamiseksi ja valitsemiseksi edellytetyt tuomiopäätökset C-371/98 kohdat 15, 22 ja 23, C-67/99 kohdat 2-9, 31-35 ja 43, C-71/99 kohdat 2-9, 27-28 ja 36, C-220/99 kohdat 2-9, 31-32 ja 40 ja C-117/03 kohta 28. Koska Natura on Suomessa toteutettu vastoin direktiivejä ja EY-tuomioistuimen päätöksiä, niin siitä on erittäin vakavaa haittaa Kalajoen kaupungin toiminnalle. Muun muassa Kalajoen sataman kaavassa jouduttiin jättämään erittäin merkittävä osa kaavan ulkopuolelle Suomen Naturan väärän toteutuksen vuoksi. Vielä selvyyden vuoksi totean, mikä on se Natura väärä toteutus, mikä pitäisi korjata. Kaikkia alueita, joilla on uhanalaisia eläimiä ja kasveja ei pidä suojella, vaan vain merkittävimmät alueet. Nyt Suomessa on tehty totaalinen suojelu tärkeimpien alueiden sijasta, mikä on vastoin direktiivejä ja EY-tuomioistuimen päätöksiä.


Korkein oikeus on vahvistanut päätöksellään Kallan karien itsehallinnon 24.11.1989.

Kaupungin omaisuuden lahjoittaminen yrittäjälle salaamalla päättäjiltä tietoja on minun oikeustajuni mukaan laiton toimenpide ja se on perustuslain 6 ja 15 §:n vastainen menettely. Siksi lahjoitus on purettava.

Eurolla 50 hehtaaria maata Hiekkasärkiltä

Ylituomari Marja Mattila


Kun sain Oulun hallinto-oikeudesta tilaamani asiakirjat joiden perusteella Oulun hallinto-oikeus tehnyt päätöksensä, niin se sisälsi mm. Pöyryn tekemän suunnitelman Sun Arena alueen käytöstä. Ko. suunnitelmaa ei löydy enää Kalajoen kaupungilta. Suunnitelmassa esitettyjä asioita ei ole esitetty päättäjille silloin kun päättäjät tekivät asiasta päätöksiä. Sun Areena rahoitukseksi oli suunniteltu hotelleja, kasinoita jne. ja siksi alu oli tarvittavan kolmen hehtaarin sijasta 50 hehtaaria. Kysymys oli siis selkeästä keinottelusta. Lisäsksi asiakirjojen mukana oli tieto projektin rahoituksesta, jossa idean todennäkäinen isähahmo kaupunginjohtaja Jukka Puoskari Ylivieskan seutakunnan puheenjohtajana on on ollut tekemässä rahoituspäätöstä projektille. Kirjeenvaihdosta Kalajoen kaupungin ja Oulun hallinto-oikeuden välillä käy ilmi, että Kalajoen kaupunki on vaatinut eräitä asiakirjoja ”salaisiksi” mielestäni täysin perusteettomasti.

Ikävää poliittista ajojahtia

Syrjintään liittyen otan esimerkkinä sivistystoimenjohtajan valinnan. Katso

Sivistystoimen virkavaali Kalajoella – KHO kumosi valtuuston päätöksen
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2008/11/sivistystoimen-virkavaali-kalajoella.html
Minun oikeustajuni mukaan myös vt. ympäristötarkastaja joutui kiistattoman syrjinnän kohteeksi, mutta poliisi jätti tutkimatta asian:
Tässä taustatietoja asialle:

Ympäristötarkastajan työsuhteen päättäminen oudolla tavalla
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/05/ymparistotarkastajan-maaraaikaisen.html

Ympäristölautakunnan puheenjohtajan lausunto
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/06/ymparistolautakunnan-puheenjohtajan.html

Oikaisupyyntö ja kyselytunti
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/07/oikaisupyynto-ja-kyselytunti.html

Kalajoen kaupunginhallitus menetteli lainvastaisesti
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2011/02/kalajoen-kaupunginhallitus-menetteli.html

Kuin kusi lumeen...
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/08/kuin-kusi-lumeen.html

Kalajoen kaupungille oikeudenkäyntikulut
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2010/04/kalajoen-kaupungille-2300-euron.html

Putoaako pallilta – heiluuko häkki
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/10/putoaako-pallilta-heiluuko-hakki.html

Oikaisuvaatimuksista äänestystulos
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/08/oikaisuvaatimuksista-aanestystulos.html

Ylimäääräinen asia
http://e-aho-kalajokiblog.blogspot.com/2009/11/ylimaarainen-asia.html
Erkki Aho

Olen pyrkinyt saamaan oikeutta Suomessa jo yli 17,5 vuotta, mutta en ole saanut vielä esteetöntä rikostutkintaan enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koko aikana.

Katso Suomen perustuslaki

21 § Oikeusturva


Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Suomen perustuslain 108 §:n mukaanoikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.
Oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.
Suomen perustuslain 109 §:n mukaaanoikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.

EU:n ihmisoikeussopimus

Suomi on hyväksynyt EU:n ihmisoikeussopimuksen. Sen 3 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla. Ihmisoikeussopimuksen 5 artikla takaa oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen. Ihmisoikeussopimuksen 6 artikla takaa oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;
b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;
c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;
d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;
Ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaan jokaisella on oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon. Jokaisella, jonka tässä yleissopimuksessa tunnustettuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava käytettävissään tehokas oikeussuojakeino kansallisen viranomaisen edessä siinäkin tapauksessa, että oikeuksien ja vapauksien loukkauksen ovat tehneet virantoimituksessa olevat henkilöt.
Ihmisoikeussopimusken 14 artiklan mukaan syrjintä on kielletty. Tässä yleissopimuksessa tunnustetuista oikeuksista ja vapauksista nauttiminen taataan ilman minkäänlaista sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään tai muuhun asemaan perustuvaa syrjintää.

Suomi on hyväksynyt myös YK:n ihmisoikeusjulistuksen
Sen 3 artiklan mukaan kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.
Ihmisoikeusjulistuksen 5 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaaeikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.
Ihmisoikeusjulistuksen 7 artiklan mukaan kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
Ihmisoikeusjulistuksen 8 artiklan mukaan jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.
Ihmisoikeusjulistuksen 10 artiklan mukaan jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
Ihmisoikeusjulistuksen 12 artikla mukaan älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.
Ihmisoikeusjulistuksen 17 artiklan mukaan jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.
Ihmisoikeusjulistuksen 22 artiklan mukaan jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan
sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioon ottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia
.Ihmisoikeusjulistuksen 23 artiklan mukaan jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
Ihmisoikeusjulistuksen 25 artiklan mukaan jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.

Kalajoella 27.12.2012

Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuutettu

Lisäksi tämä asiakirja myös pdf-tiedostona

Tuomioiden purkuperusteita korkeimmalle oikeudelle



  1. Vastaus asianajaja Asko Keräselle
    Asko Keräsen sähköpostiviesti, jossa hän tunnustaa, että jätti valituksen tekemättä :
    Lueskelin vanhoja juttuja netistä ja huomasin sinun blogin koskien PR-Talon konkurssia. Väität siellä, etten tehnyt valitusta sopimuksen
    mukaisesti jostakin (en tarkkaan muista mistä) asista. Sehän meni
    niin, että ennen valitusajan päättymistä minulle ilmoittettiin, että
    joku muu muistaakseni Torniosta tai Kemistä tekee sen valituksen.
    Tällä perusteella jätin valituksen tekemättä.
    Jos tämä osoite on edelleen voimassa ja saat tämän ilmoita niin kerron
    lisää kuulumisia.
    Vastasin entiselle asianajajalle, nykyiselle varatuomarille näin:
    Muistisi virkistämiseksi kerron mitä asiaa varten Heino Virta ja minä annoimme Sinulle avoimet valtakirjat:
    Pesänluettelon vannomistilaisuudessa 4.7.1996 toin asiat julki. Kerroin tilaisuudessa käsitykseni konkurssista. Tilaisuudessa olivat läsnä syyttäjä Sulo Heiskari ja asianajaja Asko Keränen.Keränen pyysi välittömästi tilaisuuden jälkeen minut kahville ja totesi, että toivottavasti pesänhoitajilla on vastuuvakuutus, sillä hänen mielestään konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Pyysin asianajaja Asko Kerästä hoitamaan hänen omasta esityksestään valituksen asiasta Vaasan hovioikeuteen. Tein Asko Keräselle valtakirjan asiassa samoin kuin myös Heino Virta teki valtakirjan asianajaja Asko Keräselle. Keränen ei kuitenkaan tehnyt valitusta Vaasan hovioikeuteen asiassa, vaan jätti asian hoitamatta. Valitusaika oli kulunut umpeen, kun asianajaja Keränen ilmoitti meille asiasta. Kera Oy:n kehityspäällikkö ja ns. ruumiinpesuryhmän vetäjä Veikko Anttonen sanoi, että he tietävät Asko Keräsestä niin paljon sellaisia asioita, ettei Keränen lähde ajamaan asioita heitä vastaan. Asko Keränen on syyttäjä Sulo Heiskarin hyvä kaveri.
    Kumpikaan meistä, Heino Virta ja minä, emme ole peruneet toimeksiantoa. Eikä tietääkseni Kalle Tuohimaa eikä Päivi Rautiainenkaan ole perunut toimeksiantoaan. On siis kiistattoman selvää, että Asko Keränen on jättänyt asianajajana velvoitteensa hoitamatta ja aiheuttanut meillä valtavia taloudellisia vahinkoja ja mittaamattomia henkisiä kärsimyksiä. Asko Keräsen ja Asianajajaliiton vastuuvakuutuksen on korvattava Asko Keräsen aiheuttamat vahingot. Asko Keränen kuului tuolloin Suomen Asianjajaliittoon. Emme ole voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojamme, koska asianajaja Asko Keränen jätti valituksen tekemättä.
    Avoin asianajovaltakirja Aske Keräselle


Asianajaja Asko Keräsen kirje asianajaja Hannu Maskoselle




2. Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Lausuma on väärä, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet.
Varatuomari Paavo M. Petäjä



Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä on antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle, että kanne on oikea. Lausuma on väärä ja annettu vastoin lakia. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa KRP:lle antamassaan lausunnossa, että hänellä ei ollut asiassa valtakirjoja eikä toimeksiantoja. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä. Kysymyksessä on selkeä rikos. Takaajia ei oltu haastettu oikeuteen lainkaan tässä konkurssiasiassa. Ylivieskan käräjäoikeuden menettely oli oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 1 §:n vastaista. Takaajille ei toimitettu tiedoksisaanteja. Ylivieskan käräjäoikeuden toiminta oli oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n ja 3 §:n vastaista.

Tuomari Juha Nieminen oli tehnyt aikaisemmin ratkaisun asiassa, jossa takaajat eivät olleet saaneet tiedoksi haasteita ja heitä oli edustanut oikeudessa heille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.



Sama käräjätuomari Juha Nieminen teki päätöksen myös konkurssiasiassa, jossa konkurssihakemus oli tehty vastoin lakia, sillä saatava ei ollut selvä ja riidaton ja lisäksi asiassa antoi oikeudell lausuman varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Käräjätuomari Juha Niemisen olisi tullut tarkistaa varatuomariPaavo M. Petäjältä valtakirjat ja toimeksiannot. Hän ei tarkistanut. Menettely on ollut oikeudenkäymsikaaren 15 luvun 4 §:n vastaista. Käräjätuomari Juha Nieminen laiminlöi virkavelvollisuutensa. Käräjätuomari Juha Nieminen oli esteellinen toimimaan asiassa käräjätuomarina, koska oli syytä epäillä hänen puolueettomuuttaan. Katso oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 §.Oikeudenkäymiskaari 10 luku 1 § Laillisesta tuomioistuimesta (12.8.1960/362) Kun joku velasta tahi muusta henkilöä koskevasta riita-asiasta aikoo tehdä kanteen toista vastaan, haastettakoon hänet siihen oikeuteen, jonka piirissä haastettavan koti ja asuinpaikka on.

Oikeudenkäymiskaari 11 luku 1 § (22.7.1991/1056)Tiedoksiannosta oikeudenkäynnissäTuomioistuin huolehtii tiedoksiannosta, jollei jäljempänä toisin säädetä. 3 § (22.7.1991/1056)
Kun tuomioistuin tai virallinen syyttäjä huolehtii tiedoksiannosta, tiedoksianto toimitetaan lähettämällä asiakirja asianosaiselle:
1) postitse saantitodistusta vastaan; tai
2) kirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjasta ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta.

Oikeudenkäymiskaari 15 luku 4 § (11.4.1958/150)
Oikeudenkäyntiasiamiehen on, jollei päämies ole häntä tuomioistuimessa asiamieheksi suullisesti valtuuttanut, esitettävä päämiehen omakätisesti allekirjoittama valtakirja.

Oikeudenkäymiskaari 13 luku 7 § (1.6.2001/441)
Tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Tuomari on esteellinen myös, jos hän on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
Tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa tai sen osaa uudelleen samassa tuomioistuimessa, jos on perusteltua aihetta epäillä hänellä olevan asiaan ennakkoasenne hänen asiassa aikaisemmin tekemänsä ratkaisun tai muun erityisen syyn vuoksi.
Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

3. Kauppojen purut

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat 19.3.1996 ja koneiden ja laitteiden, keskeneräisen tilauskannan ja tuoteoikeuksien kaupat 18.4.1996. Kiinteistöjen kauppojen purkaminen tehtiin vastoin lakia, sillä kaupanvahvistaja ei ollut paikalla.

Varatuomari Jorma Herttuaisen selvityspyyntö konkurssipesälle:



Maakaari 2 luku 5§ Sopimus kaupan purkamisesta
Sopimus, jolla kiinteistön kauppa puretaan tai kiinteistö palautetaan myyjälle, on tehtävä 1 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla.

Kauppalaki 10 luku 44 § Kaupan purku maksuviivästyksen vuoksi
Myyjä saa purkaa kaupan ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos viivästys merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
Jos myyjä on asettanut kauppahinnan maksamiselle määrätyn lisäajan, joka ei ole kohtuuttoman lyhyt, eikä ostaja suorita maksua lisäajan kuluessa, myyjä saa niin ikään purkaa kaupan.
Lisäajan kuluessa myyjä saa purkaa kaupan vain, jos ostaja ilmoittaa, ettei hän tule suorittamaan maksua tämän ajan kuluessa.
Jos ostaja on saanut tavaran hallintaansa, myyjä saa purkaa kaupan vain, jos hän on pidättänyt itselleen oikeuden siihen tai jos ostaja torjuu tavaran.

Myyjän purkuoikeus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat myös takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsitoumukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.



Kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa sivulla 305 kaupanpurkuilmoitus. Erkki Aho ei hyväksynyt 18.4.1996 kaupanpurkua, joten asianajaja Hannu Maskonen kutsui vierestä huoneesta kaksi tyttöä todistamaan, että kaupat on purettu. Kun kaupat purettiin niin kauppoihin kodistuvat kiinnitykset raukesivat, koska pääsopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voinaan.

Kirjan sivulla 306-308 on kiinteistönjen kauppoja koskeva purkuilmoitus. Kiinteistön kaupat puretaan samalla tavalla kuin tehdäänkin, että paikalla tulee olla kaupanvahvistaja. Nyt kaupat purettiin laittomasti ilman kaupanvahvistajaa.




Kalajoen nimismies Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi 11.05.1995 Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n välisissä kauppasopimuksissa. Kaupanvahvistaja Sulo Heiskari ei kuitekaan ole ollut itse paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa. Kauppakirjan toinen allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistajaksi merkittyä Sulo Heiskaria.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Arto Ranta-Ylitalo on kertonut keskusrikospoliisille 27.04.2004 allekirjoituksesta seuraavaa:”Uskon, että se on tapahtunut siten, että joku on tuonut esim. minun toimistotarvikenurkkaukseen Alavieskan Puurakenne Oy:n tiloissa kauppakirjat ja pyytänyt minua todistamaan allekirjoitukset. Olen tuolloin voinut kirjoittaa nimeni ja selvennyksen. En muista nähneeni aikaisemmin kauppakirjan viimeistä sivuakaan vuonna 1995, joten uskon papereiden olleen päällekkäin ja olen kirjoittanut kolmeen paperiin alareunaan nimeni.”

Syyttäjän puolueettomuusvaatimus

Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen. Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".

Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).

Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.

Syyttäjän asema rikosprosessissa

Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta. Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa. Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja PR-talojen talomyyjä Arto Ranta-Ylitalo todistaa KRP:n kuulusteluissa, että hän ei ollut paikalla, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Hän ei siis ole ollut OulussaHannu Maskosen toimistossa, kun kauppasopimukset on allekirjoitettu. Asian voi todistaa myös Maskosen toimistossa työskennellyt naishenkilö Minna Hanhisuvanto.
Kaupanvahvistaja-asetus edellyttää, että kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ovat paikalla, kun kaupat vahvistetaan. Näin ei ole ollut. Siksi kauppa on mitätön. SyyttäjäSulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi kaupoissa, jossa hän on toiminut syyttäjänä. Hän on varmasti esteellinen syyttäjistä annetun lain perusteella. Kiinteistokauppa on maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen sekä oikeudenkäymiskaaren vastainen.

Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.

Kauppakirjan allekirjoittajan todistus

Kaupanvahvistajan kutsuman todistajan Arto Ranta-Ylitalon todistus siitä, ettei hän ollut paikalla kun kauppasopimukset allekirjoitettiin

Takaajat tuomittiin Ylivieskan käräjäoikeudessa 28.06.1996 95/1488 tuomiolla. Tuomarina asiassa toimi esteellinen Juha Nieminen. Nytkään hän ei tarkistanut varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjoja asiassa. Paavo M. Petäjä oli jo konkurssiasiassa antanut lausuman käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja kuten hän asian tunnustaa Oulu KRP.lle. Takaukset olivat kuitenkin purkautuneet, kun Aalavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki 18.4.1996 kaupat. Kauppojen purkamisen jälkeen konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla jolloin varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Väärillä tiedoilla haetulla konkurssipäätöksellä sekä Paavo M. Petäjän väärällä lausumalla sekä käräjäoikeuden tuomarin Juha Niemisen virheellisellä menettelyllä saatiin takaukset uudelleen voimaan. Alavieskan Puurkanne Oy:n konkurssipesä haki tuomion takaajia vastaan asiassa. Heitä edusti oikeudessa heidän tietämättään ja ilman valtakirjoja varatuomari Paavo M. Petäjä. Taakajat eivät näinollen voineet käyttää lainsuomia oikeussuojakeinoja, koska varatuomari Paavo M. Petäjä oli heidän asiamiehenään heidän tietämättä. Tässä tuomio

Nykyinen syyttäjä, entinen Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa

Rikollisesti aikaansaadun takaustuomion perusteella asianajaja Hannu Maskonen haki tuomion Erkki Aho velallisen epärehellisyydestä. Syytteen laati Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa ja syyttäjänä asiassa oli syyttäjä Sulo Heiskari. Aho tuomittiin 75 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen väärillä tiedoilla aikaan saadulla päätöksellä. Tuomio muutettiin ehdonalaiseksi. Haikijaksi asiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle oli ilmoitettu Meritapankki. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa, että hän ei ole ollut tietoinen asiakkaaseen kohdistuvasta oikeustoimesta. Hän todistaa, että hänen olisi tullut olla tietoinen asiasta.

Asianajaja Hannu Maskonen pyysi Erkki Aho lopettamaan asioiden penkomisen ja maksamaan hänelle 10 000 markkaa. Aho ei suostunut Maskosen vaatimukseen ja Maskonen haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin. Sen jälkeen Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa.


Ylivieskan poliisi Raimo Ollila toimi kaikissa jutuissa tutkinnanjohtajana. Tämä lestadiolaisten saarnamiehenäkin esiintynyt poliisi Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja hän kieltäytynyt myös ottamasta todistusaineistoa vastaan asiassa. Juuri hän on syyttäjä Sulo Heiskarin ohella kaikkein pahin toimija asioissa. Kaikki rikostutkintapyynnöt on kuitenkin tehty ajoissa joten valtio on korvausvelvollinen. Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on tehnyt tutkimatta jättämispäätökset, vaikka Rikostutkintapyynnöt on tehty ajoissa Ylivieskan poliisille Raimo Ollilalle Heino Virta on tehnyt tutkintapyynnön 15.3.1997. Erkki Aho on täydentänyt tutkintapyyntöä 23.3.1997. Raimo Ollila on tehnyt seuraavat tutkimattajättämispäätökset: 26.6.1997 6870/5406/1997, 9.10.1997 6870/R/891/1997 S/10109/2001, 13.8.2002 6870/S/10109/2001, 13.8.2002 S/10456/2002, 3.1.2002 R/1690/2002 Oulun KRP:n tutkija Tapio Mäkelälle on tehty tutkintapyynnöt 20.8.1997 ja 8.12.1997. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätös 10.1.1998 2521/R/37/1997. Varatuomari Jorma Herttuaisen tekemät tutkintapyynnöt on tehty 22.5.1998 Tapio Mäkelälle. Mäkelä tehnyt tutkimattajättämispäätöksen. Eero Klemetti on tehnyt 10.7.2000 varatuomari Paavo M. Petäjän toimintaa koskevan tutkimattajättämispäätöksen, vaikka Petäjä tunnustaa rikoksen.

Poliisi Raimo Ollila jätti kaikki asiat tutkimatta ja syyttäjä syyttämättä, ei oikeus ottanut todistusaineistoa vastaan sekä laillisuusavalvojat tekivät perustelemattomia ei anna aihetta päätöksiä.
Koska olen poliitikassa maukana niin jouduin poliittisten vastustajien hyökkäyksen kohteeksi. Kalajoen valtuusto pyysi minulta selvitystä asioista.
Kalajoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä, joka valtuuston puheenjohtajana olleessaan esti Erkki Ahon selvityksen esittämisen valtuustolle. Valtuusto oli pyytänyt selvitystä Erkki Aholta.
Erkki Aho teki 1897-sivu selvityksen valtuustolle, mikä käytännössä salattiin valtuutetuilta, mutta se on julkinen asiakirja on kaikkein asiasta kiinnostuneiden nähtävänä Kalajoen kaupungin arkistossa.

”Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella”
Ylivieskan käräjäoikeuden päätöksen 28.11.2005 perusteella Kalajoen Keskusta päätti kantaa kortensa kekoon Erkki Ahon maineen mustamaalaamisessa. Keskeisessä roolissa tässä asiassa oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Raili Myllylä sekä Kalajoen kunnan hallintojohtaja Pekka Ollila.

Kalajoen kaupunginhallitukseen tuotiin kiireellisenä asiana 12.12.2005 § 343 ohi esityslistan nimikkeellä ”Rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella”. Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että valtuusto käy asiasta periaatekeskustelun ja päättää mahdollisista toimenpiteistä.

Kaupunginvaltuusto päätti 20.12.2005 § 143, että asiassa suoritetaan hallintomenettelylain mukainen kuuleminen riittävässä ajassa. Pro Kalajoen ryhmä esitti, että odotetaan oikeuden lainvoimaista päätöstä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Äänestyksessä valtuutettu Aila Siirilän ehdotus voitti äänin 29-6.

Ahon selvitys valtuutetuille

Vetosin hallintolain 34 §:n, jonka mukaan asianosaiselle on varattava tilaisuus ennen asian ratkaisemista lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Esitin myös vaatimuksen hallintolain 37 §:n mukaisesta suullisesta selvityksestä asiassa. Vaadin myös hallintolain 40 §:n mukaista todistajien käyttöä asiassa.

Tein 1879 sivun suuruisen selvityksen asioista todistusaineistoineen. Lisäksi mukana oli kaksi kirjaa todistusaineistona, joista toinen kirja oli 530 sivun kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa.
Paljastin selvityksessäni PR-talojen konkurssivyyhden rikokset, Suomen Naturan laittomuudet ja rikokset sekä Kalajoen matkailun laittomuudet ja rikokset. Kaikki nämä tarkkoine todistusaineistoineen.

Myös oikeudenkäynnistäni oli selvitys, sekä todistusaineistot oikeudenkäynnin laittomuuksista. Todistuksena oli myös kahden sydäntautilääkärin lausunnot tilastani oikeudenkäynnin aikana. Toinen lääkäri lausui näin: ”Sinun pitää tulla vastaanotolle ja sitten katsomme tilannetta. Varmasti on mahdollisuuksia tehostaa verenpainelääkitystä. 258/142 on vaarallinen tilanne. Hyvä, ettei toistuisi”.
Toinen lääkäri lausui näin: “Of course, this situation was dangerous. Your medicine was weak. Ask a doctor to prescribe for you a new medicine: “diltiasem” 90 mg x times during the day or 1 time in day. This is a good medisine, works longer. Wrie me”.

Selvitystä ei annettu valtuutetuille eikä tiedotusvälineille

Kaupunginhallituksen jäsenille ei jaettu selvitystä lainkaan. Selvitystäni ei jaettu myöskään valtuutetuille. Selvitystäni ei laitettu liitteeksi mihinkään kaupunginhallituksen pöytäkirjaan, eikä mihinkään valtuuston kokouksen pöytäkirjaan. Selvityksestä haluttiin vaieta tyystin, vaikka se on virallinen ja julkinen asiakirja. Se paljastaa lukuisia rikoksia ja rikoksentekijöitä.

Kaupunginvaltuustolle en saanut esittää selvitystäni lainkaan. Valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä esti asian valtuustokäsittelyn. Minulle varattiin valtuustonkokouksen ulkopuolelle muutaman minuutin puheenvuoro asiassa. Valtuuston puheenjohtajalla ei ole oikeutta rajata asian käsittelyä valtuuston kokouksen ulkopuolelle, eikä rajoittaa valtuutetun puheoikeutta. En hyväksynyt menettelyä. Katsoin, että valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä ylitti toimivaltuutensa, kun hän esti asian valtuustokäsittelyn sekä todistusaineistoni jakamisen valtuutetuille. Asian käsittely täyttää mielestäni törkeän kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.

Lisäksi valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylää sekä Kalajoen kaupungin hallintojohtajaa Pekka Ollilaa on syytä epäillä rikollisten suojelusta ja rikosten peittelystä. Raili Myllylän kannalta arkaluontoisin asia lienee ollut syrjintärikoksien paljastukset sekä kaupunginjohtaja Jukka Puoskarin toimien julkistaminen.

Tein valituksen kohtelustani Oulun hallinto-oikeudelle, joka suojeli rikolliseksi epäiltävien toimintaa ja syyllistyi samalla rikosten peittelyyn ja rikollisten suojeluun. Asian esittelijänä Oulun hallinto-oikeudessa oli nettipäiväkirjassani usein mainittu Kaarina Kemppainen.

Valitus KHO:lle

Valitin asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Olen selvittänyt päätöstä
”Päätön päätös korkeimmassa hallinto-oikeudessa.”
http://www.erkkiaho.com/blogarchive/166.htm
Jälleen kerran voitiin todeta Suomen oikeuslaitoksen mädännäisyys ja se ettei korppi korpin silmää noki.

Koska KHO suojeli rikollisten toimintaa, niin syrjintäni jatkuu edelleen Kalajoen kaupungissa.
Todistuksena elinkeino- ja maankäyttötoimikunnan valinta. Pro Kalajoen ryhmä nimesi minut edustajakseen elinkeino- ja maankäyttötoimikuntaan. Kalajoen kaupunginhallitus päätti 19.2.2007 § 61 olla nimeämättä minua tuohon toimikuntaa toistaiseksi. Menettely täyttää kiistatta syrjintärikoksen tunnusmerkistön. Asian esitteli kaupunginhallitukselle kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

Elinkeino- ja maankäyttötoimikunta on salaseura, jossa kunnan maakaupoilla tehdään joskus jopa kuntalaisten edun vastaista bisnestä. Koska minä olen avoin, rehellinen, oikeudenmukainen ja tasapuolinen ihminen, niin ”lehmäkaupat” kunnan maakaupoissa olisivat Kalajoella joutuneet historiaan minun valintani seurauksena. Elinkeino- ja maankäyttötoimikuntaan ei haluttu kuntalaisten edunvalvojaa. Kysymys on myös vaalituloksen vääristämisestä. Sekin on rikos. Minä kuitenkin uskon, että se aika on lähellä jolloin Kalajoen kaupungissa hallintojohtaja Pekka Ollila ja kaupunginjohtaja Jukka Puoskari joutuvat vastuuseen teoistaan. Syrjinnässäni keskeisessä roolissa on valtuuston puheenjohtaja Raili Myllylä.

Asiakirjaliite
Kalajoen kaupunginhallituksen pöytäkirja 19.2.2007

Myös PR-Teollisuus Oy:n hallituksen entinen puheenjohtaja Markku Koski halusi kantaa kortensa kekoon Erkki Ahon mustamaalamiseksi. Koski on entinen kansanedustaja ja eduskunna varapuhemies sekä nykyinen Sievin kunnanjohtaja. Hän teki rikosilmoituksen Erkki Ahosta hänen kunniansa loukkaamisesta. Poliisi ei ottanut asiassa vastaan todistusaineistoa, eikä tutkinnanjohtaja eikä syyttäjä. Koskella on oli asianajajana Timo Hautamäki, joka tiesi tarkkaan Markku Kosken toiminnan PR-talojen konkurssivyyhdessä. Markku Koski oli vuoren varmasti tietoinen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän törkeästä petoksesta, mutta Koski ei kertonut totuutta oikeudenkäynnissä. Totuus kuitenkin tulee esille Pentti Arhippaisen todistuksessa.

Pentti Arhippainen todistaa asian näin:
Kun olen pyrkinyt saamaan oikeutta asioissani niin olen joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten uhrksi.

Erikoinen isänpäivä

Perjantaina 11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.

Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.

Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.

Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.

Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.

Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffapulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.

Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.

Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.

Mikä oli pidätyksen todellinen syy?

Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.

Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.

Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustajaKalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustaja Kalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksiStig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.Rekisterimerkintärikokset

Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koskiväärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski,Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.Törkeät petokset kaupanteossa

Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.

Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.

Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.

Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.

Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes,Kari Konu ja Erkki Aho.

Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.Alavieskan kunnan petollinen toiminta

Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.

Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.Kosken kelkan kääntö

Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustajaMarkku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.

Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.

Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.Kera Oy:n kiristys

Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksenkykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.

Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.

Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. MäärittelimmeWeckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.Konkurssi tavoitteena

Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.

Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.

Wecktröm soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä jaKari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.

Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.Kauppasopimukset purettiin

Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.

Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.Konkurssiin väärillä tiedoilla

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.

Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon jaHeino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.

Putkakertomsu 20.8.-23.8.2010

Nousin perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan. Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä. Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen pyöräilemässä.

Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi.Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskarioli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.

Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomariJaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomariJaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja.Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.

Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.

Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.

Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.

Videotodistus
DVD Mayday from Finland

Tutkinnanjohtaja, lestadiiolaisten saarnamiehenäkin esiintynyt Raimo Ollila on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta ja on toiminnallaan aiheuttanut minulle nämä ihmisoikeusrikokset. Än olil tutkinnanjohtaja myös varatuomari Mikko Kovalaisen kunnianloukkausjutussa, jossa poliisit eivät ottaneet vastaan todistusaineistoa ja samoin syyttäjänä toiminut syyttäjä Sulo Heiskarin rikostoveri Esa Mustonen jätti kaiken todistusaineiston vastaanottamatta ja antoi väärän lausuman asiassa ylemmin oikeusasteille.


Olen kirjoittanut asioista kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X, jossa on todistusaineisto asioille.




Olen koko ajan noudattanut periaatteitani avoimuus, rehellisyys, oiekudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Olen tehnyt blogisivuston, jossa todistan syyttämyyteni.

Poliisi on peitellyt omia rikoksiaan ja pyrkinyt kaikin estämään minun oikeudensaantini. Olen selvittänyt varatuomari Mikko Kovalaisen laajat vuosikymmenien ajan tehdyt rikokset, mutta poliisi kieltäytyi vastaaanottamasta aineistoa, samoin kuin syyttäjä ja Raahen ja Ylivieskan kärjäoikeus.

Mikko Kovalainen sai rikoskumppaniksi Jokilaaksojen poliisin, lestadiolaisten saarnamiehenäkin esiintyneen Raimo Ollilan ja Ollila peitelläkseen omia rikoksiaan ei ottanut todistusaineistoa asiassa vastaan. Heidän yhteistyöllään Erkki Aho saatiin henkilökohtaiseen konkurssiin, koska käräjäoikeus kieltäytyi vastaanottamasta todistusaineistoa.
Varatuomari Mikko Kovalainen
Minulta estettiin perussuomalaisten kansanedustajaehdokkuus vuoden 2011 vaaleissa. Lisäksi nyt kun Kalajoen perussuomalaisten keskuudessa on ollut luottamuspulaa, niin Ari Keronen on kirjoituksillaan leimannut minut rikolliseksi vaikka miksi ja hänen mustamaalamisensa on ylittänyt tähän mennessä kaikki rajat. Mielestäni ne täyttää kiistatta kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.
Reijo Karjalainen oli jonkin aikaa Ari Kerosen kelkassa, mutta hän poisti blogisivuiltaan loukkaavat kirjoitukset ja pyysi anteeksi tekojaan. Lehtikirjoituksiaan hän ei kuitenkaan enää voi poistaa, vaikka haluaisinkin. Maineeni siis tuli jälleen kerran perusteellisesti mustattua.

Erkki Aho
Lankilantie 25 B 5
85100 Kalajoki 
klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti