Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän päävelkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Nämä yritykset olivat päämiehiä APR Oy:n konkurssipesänhoitajille Hannu Maskoselle ja Antti Latolalle. Konkurssipesänhoitajat toimivat päämiestensä ohjeiden mukaisesti.
Kun saattohoitajat Jouni Remes ja Stig Weckström eivät saaneet PR-Teollisuutta konkurssiin, niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki 19.3.1996 kiinteistöjen kaupat. Kaupat purettiin virheellisesti, sillä kiinteistöjen kauppojen purkamisessa olisi pitänyt olla mukana kaupanvahvistaja. Nyt kaupanvahvistajaa ei ollut mukana ja kiinteistön kaupat purettiin vastoin lakia. Jos kiinteistöjen kauppojen purkaminen olisi tapahtunut lain mukaisesti, niin olisi ollut suuri vaara, että pantatut kiinnitykset, jotka kaupanteossa oli salattu, olisivat paljastuneet.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki 18.4.1996 käyttöomaisuuden sekä vaihto-omaisuuden ja tuoteoikeuksien kauppoja koskevat sopimukset. Olin tuolloin Oulussa konkurssipesänhoitaja Hannu Maskosen toimistossa, kun hän pyysi minua allekirjoittamaan purkusopimuksen. Minä kieltäydyin hyväksymästä purkusopimusta ja siksi Maskonen kutsui sivuhuoneesta kaksi todistajaa todistamaan, että olen saanut kauppasopimusten purkuilmoituksen.
Kauppojen purkamisten jälkeen olisi pitänyt tehdä loppuselvitys, mutta sellaista ei tehty, koska silloin salatut 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja 15 miljoonan markan virhe tilauskannassa olisi paljastunut. Tilauskanta oli kaupantekotilanteessa ilmoitettu 26 miljoonaksi, mutta se olikin todellisuudessa vain 15 miljoonaa markkaa. En halunnut purkaa kauppoja, koska tehtaalla tehtiin töitä kolmessa vuorossa eli yötä päivää.
Myyjän purkuilmoitus on peruuttamaton, ks. mm. Telaranta: Sopimusoikeus, Helsinki 1990 s.39. Kun ko. kauppa on purettu, ovat takaussitoumukset rauenneet. Takaussitoumus on liitännäinen pääsopimukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät voi jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa. Vaikka kauppa oli sitovasti ja lopullisesti purettu ja takaukset olivat sen myötä rauenneet, on konkurssipesä siitä huolimatta hakenut Ylivieskan käräjäoikeudessa suoritustuomion takaajia vastaan. PR-Teollisuus Oy:n konkurssipäätös ja takaajia koskeva Ylivieskan käräjäoikeuden tuomio 28.6.1996 ovat siten vuoren varmasti vääriä.
Konkurssitilanteessa saatavan pitää olla selvä ja riidaton. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin vaikka saatava ei ollut selvä ja riidaton. Koska kaupat oli purettu, niin olisi pitänyt tehdä loppuselvitys jotta olisi nähty mikä on todellinen tilanne. PR-Teollisuus Oy oli maksanut Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle melkoisen summan rahaa. Kun loppuselvitys olisi tehty, niin on enemmän kuin todennäköistä, että salatut pantatut 48 miljoonan markan kiinnitykset olisivat paljastuneet. On todennäköistä, että tilauskannan todellinen määrä olisi paljastunut eli se, että tilauskanta oli kaupanteko tilanteessa ilmoitettu 15 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Lisäksi loppuselvityksessä olisi käynyt niin, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä olisi joutunut maksumiehen rooliin. Konkurssipesällä ei ollut varoja, joten se haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla. Tämän kaiken mahdollisti se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi asiassa lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle konkurssiin haettavan PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjaa ja ilman toimeksiantoa.
Konkurssisasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n ja takaajien puolesta, että kanne on oikea.
Varatuomari Paavo M. Petäjällä ei ollut valtakirjoja eikä toimeksiantoja lausuman antamiseen Ylivieskan käräjäoikeudelle. Koska varatuomari Paavo M. Petäjällä ei ole asianajaja niin käräjäoikeuden olisi pitänyt tarkistaa onko varatuomari Paavo M. Petäjällä valtakirjaa ja toimeksiantoa hoitaa asiaa. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausumassa, että hänellä ei ollut toimeksiantoa eikä valtakirjaa asiassa. Siitä huolimatta poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, laillisuusvalvojat eivät näe asioissa mitään laitonta, rikoksista puhuttamattakaan ja oikeuslaitos ei ota asiaa käsiteltäväkseen. Näin toimii oikeusvaltio Suomi.
Petäjän tunnustus
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti