keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Miksi KRP ei löydä rikoksia selvien näyttöjen perusteella?

KRP:n päällikkä Robin Lardot

From: Erkki Aho
Sent: Wednesday, April 15, 2015 9:35 AM
Subject: miksi KRP ei löydä rikoksia selvien näyttöjen perusteella

KRP:n päällikkö Robin Lardot
Olen tehnyt lukuisia tutkintapyyntöjä PR-talojen konkurssivyyhdestä, jossa kaupanvahvistaja, syyttäjä Sulo Heiskarin rikollinen toiminta on kiistattomasti todistettu. Lisäksi on kiistattomasti todistettu poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyönti. Kaiken huippu on se, että varatuomari Paavo M. Petäjä ja entinen asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen ovat tunnustaneet rikoksensa ja siitä huolimatta KRP ei löydä asioista rikoksia. Lisäksi asianajaja Hannu Maskonen on tehnyt oman ratkaisunsa. Olen käynyt asianajajani kanssani aineistot läpi ja aineistot ovat nyt hänellä toimenpiteitä varten. Asiat eivät voi olla vanhentuneita, koska asiat ovat olleet koko ajan vireillä.. Lisäksi kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa kertoo totuuden asioista ja siinä on myös todistusaineistot kopioituna. Tätä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut asianajajani piti erinomaisena selvityksenä ja todistusaineistona asiassa. Tässä on tutkintapyyntö, jonka Ylivieskan poliisi Ilkka Piispanen jätti tutkimatta ja Oulun syyttäjä, entinen Ylivieskan poliisipäällikkö Petri Oulasmaa syyttämättä.

Tutkintapyyntö – oikeusvaltio Suomi

Olen pyytänyt keskusrikospoliisilta  luetteloa tekemistäni tutkintapyynnöistä lukuisia kertoja, mutta en ole niitä saanut. Olen saanut tutkintapyynnöistä luettelon Kalajoen poliisilta, vaikka Ylivieskan poliisi yritti estää tutkintapyyntöjen lähettämisen.

Katso Suppea luettelo

Haluan tietää MIKSI KRP:N POLIISI EI LÖYDÄ ASIOISTA RIKOKSIA, VAIKKA ASIANAJAJA PITÄÄ NÄYTTÖJÄ RIKOKSISTA KIISTATTOMINA.

Tässä todistus KRP:n toiminnasta
Yhteiskuntakritiikkiä

Pyydän Teiltä vastausta sähköpostitse mahdollisimman pian, sillä olen joutunut kärsimään rikollisten toimesta neljä konkurssia ja saanut ehdottaman vankeustuomion sellaisen saatavan perusteella jota ei ollut olemassakaan, koska kaupat oli purettu. Lisäksi minulle on langetettu useita kunnianloukkaustuomiota, joissa syyttäjänä on ollut esteellinen Sulo Heiskari ja tutkinanjohtajana esteellinen Raimo Ollila. Todistusaineistoani ei ole otettu vastaan ja todistajiani ei ole kuultu. Onko tämä oikeusvaltio? Olen joutunut kärsimään valtavat taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset valtion rikollisen toiminnan takia.

Oikeustaisteluni löytyy internetistä osoitteesta

Kalajoella 15.04.2015

Erkki Aho
Kalajoen kaupunginvaltuutettu 7.s kausi

044-3025948


tiistai 7. huhtikuuta 2015

Heino Virran suppea luettelo

Oikeusministerin oikeusvaltio, osaa ja välittää?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson puolustaa mainoksessaan oikeusvaltiota.


Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Heino Virta on tehnyt PR-talojen konkurssivyyhdestä oikeuskanslerinviraston mukaan 4 A4-sivua kanteluita. Kun nämä lisätään Erkki Ahon tekemiin kanteluihin niin kokonaismäärä on todella suuri. Voivatko rikokset olla vanhentuneita?

Tässä Erkki Ahon yritykset selvittää laajaa rikosvyyhteä, jossa rikolliset ovat tunnustaneet tekonsa ja muutoinkin todistusaineisto on kiistaton, mutta rikolliset ovat edelleenkin vapaalla jalalla ja vastuuseen saattamatta.

Suppea luettelo


Tässä suppea luettelo Heino Virran tekemistä kanteluista.


torstai 26. maaliskuuta 2015

Suppea asialuettelo

Oikeuskanslerinviraston suppean asialistan ensimmäinen sivu

Olen tehnyt oikeuskanslerinvirastoon tästä rikosprosessista kanteluita, joita oikeuskanslerinviraston suppean asialistan mukaan on 9 A4-sivua. Yksikään kantelu ei ole aiheuttanut minkäänlaisia toimenpiteitä. Tässä allaolevassa rikosprosessissa, jossa törkeitä rikoksia on järkyttävä määrä, niin laillisuusvalvoja ei ole huomannut olevan niitä yhtään, ei edes mitään lainvastaista. Asia on ollut vireillä jo 20 vuotta. Mielestäni asia ei voi vanheta, koska se on ollut vireillä koko ajan.

Tutkintapyyntö – oikeusvaltio Suomi

Lisäksi Ylivieskan poliisi ilmoitti, että allaolevissa tutkintapyynnöissä tutkinnanjohtatajana on ollut Raimo Ollila, joka on jokaisessa asiassa tehnyt päätöksen: ei rikosta.

6870/S/10431/99, Aho, Virta
6870/R/1104/97, Aho
6870/R/372/97, Aho, Virta
6870/R/1279/98, Aho
6870/R/1372/99, Aho
6870/S/10148/00, Aho
6870/R/1371/99, Aho
6870/R/833/00, Aho
6870/S/10109/01, Aho
6870/R/137/01, Aho
6870/R/412/97, Aho
4728/R/288/96, Aho
4728/R/339/96, Aho
6870/S/10375/02, Aho
6870/R/120/03, Aho
6870/R/1041/07, Aho
6870/R/1521/04, Aho
6870/R/4131/07, Aho
6870/R/10837/06, Aho
6870/S/10225/08, Aho
6030/R/1690/02, Aho
6610/S/10590/05, Aho
6610/S/11066/05, Aho
6610/S/10599/06, Aho

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on tehnyt asioissani seuraavat tuomiot, jotka kaikki ovat vääriä johtuen siitä, että en ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä – syyttäjä on ollut esteellinen tai tutkinnanjohtajana toiminut henkilö, joka laiminlyönyt virkavelvollisuutensa. Siis tietoista rikollista toimitaa.


Valtakunnansyyttäjäviraston ilmoitus


Valtakunnansyyttäjänvirastoon toimittamianne kirjoituksia on käsitelty seuraavilla diaarinumeroilla:
186/41/98, 217/22/98,
109/42/99, 239/42/99, 80/41/99, 108/41/99,
58/42/00, 83/42/00, 184/42/00,
2/42/01, 111/42/01, 142/42/01,
126/42/02, 198/42/02,
11/41/03,
137/42/04, 7/41/04, 63/41/04, 148/41/04, 155/41/04,
159/41/05,
136/41/08,
37/42/09, 74/42/09, 9/41/09, 155/21/09,
44/41/11,
96/21/12,
45/21/13

Lisäksi kirjoituksianne on diarioitu seuraaville diaarinumeroille:

2/92/08, 1/92/09, 2/82/10, 2/92/11, 2/92/12, 2/92/13 ja 2/92/14


Ystävällisesti,

Marja Sevón
kirjaaja

Valtakunnansyyttäjänvirasto
PL 333
00181 Helsinki
p. 02956 20810
vksv@oikeus.fi 

Ohessa listaus tuomioista päivämäärineen 

Konkurssiasiat 
K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                Konkurssituomio 3.1.1997/1 
K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö) 
                Konkurssituomio 7.9.1998/963 
K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne) 
                ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen 
K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen) 
                ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu 
K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen) 
                ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy 
K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen) 
                ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä 
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista 
Rikosasiat: 
R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys 
                ratkaisu 1.6.1998/144 
R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset 
                ratkaisu 26.8.1998/1 
                ratkaisu 13.8.1998 
RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta 
R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola 
                Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen 
R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen 
                Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen 
R 11/537        asianomisaja Markku Koski 
                Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen 
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista 
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä 
                Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo 
hallintosihteeri


Tässä Rovaniemen hovioikeuden ilmoitus siellä käsitellyssä olleista asioista. En ole saanut yhteenkään hovioikeuden käsittelyyn suullista käsittelyä.


S 13/603
H 13/408
H 13/378
S 12/378
S 11/721
R 11/715
R 09/679
S 09/633
H 08/1027
S 11/420
S 11/85
R 10/904
R 08/974
R 08/790
R 06/70


Ystävällisin terveisin
Sanna Halvari, apulaiskirjaaja
Rovaniemen hovioikeus
PL 8210, 96101 Rovaniemi
Valtakatu 10-12, 96200 Rovaniemi

Ylivieskan oikeusaputoimisto on kieltäytynyt avustamasta minua. Menettely on vastoin lakia.

Olen pyytänyt vastaavat luettelot KRP:ltä, valtakunnansyyttäjävirastolta, eduskunnan oikeusasiamieheltä ja Rovaniemen hovioikeudelta.

Eduskunnan oikeusasiamiehen ilmoituksen mukaan olen tehnyt vain 47 kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asia on siis ollut koko ajan vireillä, joten mikään asia ei ole vanhentunut.

Herää kysymys, voiko rikos vanhentua, kun se on koko ajan vireillä (tutkittavana)? Miksi viranomaisille maksetaan palkkaa tällaisesta kelvottomasta työstä? Herää kysymys, että paljonko kanteluitani on tämän suppean listan ulkopuolella?





sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Rikoslaki 15 luku 10 § ja 11 § - eikö laki koske virkamiehiä?



Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Joka tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan, sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa, kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (4.12.2009/990)
Törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.

Rikoksentekijän suojeleminen
Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittavarikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.

Raahenseudun ulosottovirasto ja kihlakunnan ulosottomies Vesa Heikkinen tietävät että kaikki ulosotossaolevat saatavat ovat rikollisella aikaansaatuja. Nämä asiat ovat olleet ulosottoviraston tiedossa, koska ne sinne lähetetty sähköpostilla ja vastaanotto kuittaus on saatu.

Rikostutkintapyyntö Oikeusavaltio Suomi

Ulosotossa minulle on rikollisesti aikaansaatuja saatavia 3.3.2015 tilanteen mukaan 81 568,78 euroa.

Ulosottoviraston olisi pitänyt noudattaa ratkaisussaan hallintolakia. Katso

Hallintolaki 21 §
Asiakirjan siirto
Viranomaisen, jolle on erehdyksestä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, on viipymättä siirrettävä asiakirja toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle. Siirrosta on ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle.
Asiakirjaa siirrettäessä asian tutkimatta jättämisestä ei tarvitse tehdä päätöstä.
Siirrettäessä asiakirja, joka on toimitettava viranomaiselle määräajassa, määräaikaa katsotaan noudatetun, jos toimivaltainen viranomainen saa asiakirjan määräajan kuluessa.

Kun ulosottovirasto ei noudattanut hallintolakia niin syytä epäillä, että ulosottomies syyllistyi virka-aseman väärinkäyttöön tai virkavelvollisuuden laiminlyöntiin. Lisäksi minun oikeustajuni mukaan ulosottovirasto on vahingonkorvausvelvollinen vahingonkorvauslain mukaan. ja rikollisten suojeluun.

Virka-aseman väärinkäyttö RL 40:7 • Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa • 1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka • 2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden, • hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. • Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Virkavelvollisuuden rikkominen RL 40:9 • Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990) • Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtävään

Vahingonkorvauslaki VahL • 2:1 §. Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. • 4:2 §. Virkamies vastaa virassaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta tämän luvun 1 §:ssä mainittujen perusteiden mukaisesti. (1Julkisyhteisön ensisijainen vastuu 3:2 § Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää.


sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Pankkikriisin seuraukset ja oikeusjärjestelmän toimivuus


Lähetin kansanedustaja Pirkko Mattilalle toisen kysymyksen ministerien vastattavaksi. Julkistan nämä omat esitykseni kysymyksistä jotta kansalaiset voivat seurata miten kansanedustaja toimii.

From: Erkki Aho
Sent: Sunday, March 8, 2015 7:46 AM
Subject: pankkikriisin seuraukset ja oikeusjärjestelmän toimivuus

Tässä toinen kysymys

Pankkikriisin seuraukset ja oikeusjärjestelmän toimivuus

Eduskunnan puhemies

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Vakaan markan politiikka johti Suomen taloudelliseen katastrofiin. Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimus solmittiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ns. ostajapankin (SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki) välillä. Tässä salaiseksi julistetussa sopimuksessa sovittiin toimialakohtaiset listaukset yrityksistä, jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien pohjalta. SSP-sopimus solmittiin pääministeri Esko Ahon hallituksen toimesta.

Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal omaisuudenhoitoyhtiöiden 12,2 miljardin markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta. Näitä Arsenalilta ostettuja saatavia ulkomainen perintäyhtiö perii täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisilta kansalaisen kuolemaan saakka ja eduskunnan päätöksellä vielä senkin jälkeen kuolinpesältä.

Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaan tuolla 5 %:n summalla. Helsingin Sanomien 1.4.2000 uutisen mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siis perintäkelvottomia.

Pankit puhdistivat taseensa ja mahdolliset epävarmat saatavansa pankkituen avulla. Samalla poistettiin markkinoilta noin 60 000 elinkelpoista yritystä, jotka olisi voitu pelastaa kohdistamalla pankkituki suoraan yrityksille. Samalla aiheutettiin yli 500 000 ihmisen työttömyys sekä Stakesin tilaston mukaan noin 14 500 itsemurhaa.

Suomen valtio oli pankeille varmempi maksaja kuin talousvaikeuksissa ollut yrittäjä. Siksi terveitäkin yrityksiä kaadettiin surutta. Konkursseissa kärsivät eniten yritysten omistajat, joilta katosi tällä tavalla heidän elämäntyönsä, ihmisarvonsa ja omaisuutensa.

Pankkikriisin hoitotavalla nostettiin jalustalle pankinjohtajat ja konkurssipesien hoitajat, jotka häikäilemättömästi ovat ajaneet omia etujaan laillisuusvalvonnan erityissuojeluksessa. Yrittäjiä on yhteiskunnassamme saanut lyödä olan takaa. Ensin yrittäjiltä tuhottiin yritykset, sitten riistettiin omaisuus, tehtiin elinkautisvelkavankeja ja tehtiinpä osasta tietoisesti väärillä oikeudenpäätöksillä rikollisia, jotta maine oli varmasti mustattu ikuisiksi ajoiksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisten ministerien vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miksi poliisi, syyttäjälaitos, oikeuslaitos ja laillisuusvalvonta ei ole havainnut mitään laitonta rikoksista puhumattakaan seuraavissa oikeustapauksissa?

XXX Oy:n konkurssipesä myi luxemburgilaiselle yritykselle koneet, laitteet ja kaluston. Yhtiön johto tuomittiin USA:ssa rahanpesusta vankilaan. Suomessakin heidän toimistaan on selkeät näytöt , mutta poliisi jätti asiat tutkimatta. Toimintaa pyörittämään perustettiin suomalainen yhtiö. Kun suomalainen yhtiö ajettiin erikoisella tavalla konkurssiin, niin luxemburgilaisen yhtiön koneet ja laiteet laitettiin suomalaisen yhtiön konkurssipesään, koska väliaikaisen pesänhoitajan ja TE-keskuksen lakimiehen mukaan näin parannettiin konkurssipesän tulosta.On syytä epäillä, että  suomalaisen yhtiön ulkomainen johtaja teki oikeudessa väärän valan, mutta sekin jätettiin tutkimatta. Paikalla oli syyttäjä, joka oli tietoinen asiasta.

Käräjäoikeudessa henkilö ei saanut kuulustella vastapuolen todistajaa, mikä on EU:n ihmisoikeussopimuksen vastainen menettely. Asian voi todistaa kolme todistajaa ja käräjäoikeuden kuulustelunauhat. Syyttäjä ja vastapuoli antoivat asiassa väärän lausuman hovioikeudelle. Käräjäoikeudessa käräjätuomari ei myöskään ottanut vastaan todistusaineistoa eikä antanut henkilön esittää vastinetta syytteeseen. Oikeudenkäynti ei täyttänyt oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Hovioikeus ei antanut asiassa suullista käsittelyä. Tutkinnanjohtajana asiassa oli esteellinen poliisi ja syyttäjänä esteellinen syyttäjä. Oikeudenkäyntiä seuranneille jäi sellainen kuva, että oikeus teki tietoisesti väärän päätöksen. Henkilön maine piti saada mustattua ja siinä onnistuttiin täydellisesti.

Miten poliisiministeri ja oikeusministeri toimivat asiassa niin, että oikeus asiassa toteutuu ja todelliset syylliset joutuvat vastuuseen ja rikoksen kohteeksi joutuneet saavat oikeutta ja heille korvataan heidän taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsimyksensä täysimääräisenä korkoineen?

Helsingissä 09.03.2015
Kansanedustaja Pirkko Mattila (ps)


lauantai 7. maaliskuuta 2015

Kirjallinen kysymys ministereille


Sovin tänään kansanedustaja Pirkko Mattilan kanssa että hän kysyy kaksi kirjallista kysymystä asianomaisilta ministereiltä. Tässä ensimmäinen kysymykseni kansanedustajalle esitettäväksi ministereille.

From: Erkki Aho
Sent: Saturday, March 7, 2015 7:29 PM
Subject: oikeusjärjestelmän toimivuus

Tässä ensimmäinen kysymys

Oikeusjärjestelmän toimivuus

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Vahvan markan politiikasta tuli tappava myrkky. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Hän oli sinipunahallituksen kätilö. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.  Vahvan markan politiikalla aiheutettiin Suomeen yli 500 000 ihmisen työttömyys. Ylivelkaantuneita oli yli 280 000. Markkinoilta poistettiin n. 60 000 elinkelpoista yritystä ja itsemurhia tehtiin Stakesin tilaston mukaan 14500. Voidaanko puhua kansanmurhasta?

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisten ministerien vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi poliisi, syyttäjälaitos, oikeuslaitos ja laillisuusvalvonta ei ole havainnut mitään laitonta rikoksista puhumattakaan seuraavassa oikeustapauksessa?

Väliaikaiset konkurssipesänhoitajat, jotka eivät voi myydä kiinteää omaisuutta, myivät toisen omaisuutta omanaan konkurssisäännön ja maakaaren vastaisesti ja salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoittivat keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa markkaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Lisäksi toisen myyjän eli Kera Oy:n varatoimitusjohtaja oli ilmoittanut kansanedustaja M.K:lle, joka oli ostavan yhtiön hallituksen puheenjohtaja, että yhtiö oli markkinoilta poistettavien listalla. Kansanedustaja M.K. salasi tiedon ostajilta. Lisäksi ostajien joukossa oli Kera Oy:n luottomies junailemassa kauppoja ostajan puolelta niin, että hän teki muiden ostajien tietämättä sopimuksen Kera Oy:n kanssa, että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana tehtävässä kaupassa. Hän salasi tämän sopimuksen muilta ostajilta. Lisäksi hän väärensi yhtiön pöytäkirjat kansanedustajan kanssa yhtiön rekisteröintiä varten.
Kaupanvahvistajaksi on merkitty tuleva syyttäjä, joka kauppakirjan allekirjoittajan mukaan kaupanvahvistajana ei ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin. Lisäksi kaupanvahvistajan kutsuma todistaja todistaa ettei hän on ollut paikalla kun kauppakirjat allekirjoitettiin.
Kauppakirjat tehtiin kaupanvahvistaja-asetuksen vastaisesti. Kauppa oli myös kauppalain vastainen. Kauppa täyttää törkeän petoksen tunnusmerkistön.

Konkurssipesä haastoi takaajat oikeuteen, mutta käräjäoikeus ei lähettänyt haasteita tiedoksi asianosaisille. Oikeudessa asianosaisia edusti heidän tietämättään ja ilman valtakirjoja asianosaisille täysin tuntematon asianajaja, joka kertoo, ettei hän ole koskaan edes keskustellut puhelimessa asianosaisten kanssa. Käräjäoikeus siitä huolimatta teki asiassa päätöksen, vaikka asianosaiset eivät olleet saaneet haastetta tiedokseen.

Konkurssipesä purki kauppasopimukset. Kun kaupat purettiin, niin takaukset raukesivat. Loppuselvitystä ei kuitenkaan tehty, vaan konkurssipesä haki yrityksen konkurssiin väärillä tiedoilla, sillä kaupat oli purettu eikä takaukset enää olleet voimassa. Lisäksi takaajat olivat maksaneet takaussummaa yli miljoona markkaa joten senkään vuoksi täyttä takaussummaa ei voitu hakea konkurssisaatavana. Konkurssi oli siis haettu väärillä tiedoilla. Konkurssiasiassa oli käräjäoikeudelle antanut asianosaisten tietämättä lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja varatuomari P.P. Hän on tunnustanut tekonsa. Lisäksi konkurssipesä oli antanut ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman käräjäoikeudelle konkurssiasiassa konkurssiin haettavan puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Konkurssi oli siis varmasti laiton.

Asianajaja A.K. pyysi valtakirja asiaosaisilta, koska hänen mielestään konkurssi oli laiton. Valtakirjat saatuaan hän jätti valituksen tekemättä hovioikeuteen. Näin asianosaisilta meni puheoikeus asiassa. Asianajaja on tunnustanut tekonsa.

Asianosaiset ovat tehneet asiassa ainakin 24 rikosilmoitusta paikalliselle poliisille, saman verran KRP:lle ja kanteluita valtakunnansyyttäjävirastolle sekä laillisuusvalvojille kahdenkymmenen vuoden ajan, mutta mikään viranomainen ei huomannut asioissa mitään laitonta tai rikollista. Lisäksi oikeuslaitos on ollut täysin sokea rikolliselle toiminnalle eikä ole ottanut vastaan todistusaineistoa eikä kuullut todistajia eikä antanut suullista oikeudenkäyntiä ylemmissä oikeusasteissa. Oikeusprosessit eivät missään oikeusasteessa ole täyttäneet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kriteereitä. Lisäksi Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimessa suomalainen tuomari on estänyt suomalaisilta tässä asiassa oikeudensaannin.

Kun varatuomari P.P. antoi väärän lausuman käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus oli sen perusteella tehnyt väärän konkurssipäätöksen niin puretun kaupan takaukset astuivat voimaan. Takaajat haastettiin jälleen oikeuteen, mutta heitä edusti heidän tietämättään asiassa varatuomari P.P. Joka oli antanut konkurssiasiassa väärän lausuman käräjäoikeudelle asianosaisten tietämättä ja ilman heidän valtakirjojaan. Lisäksi asiaa kysyttiin uuden konkurssipesän hoitajilta jotka antoivat käräjäoikeudelle lausuman asianosaisia kuulematta ja ilman heidän valtakirjojansa.
Kun takaukset astuivat jälleen voimaan, niin konkurssipesähoitajat tekivät kolmen takaajan kanssa sopimuksen takausten maksamisista. Tällöin takaukset muuttuivat kaikilta pääluvun mukaisiksi, mutta konkurssipesänhoitajat pitivät kahden takaajan osalta voimassa ulosotossa koko takaussummaa.

Konkurssipesänhoitaja haki asianosaisen ja tämän vaimon velallisen epärehellisyydestä oikeuteen Meritapankin nimissä Meritapankin pankinjohtajan tietämättä asiasta. Asianomainen tuomittiin velallisen epärehellisyydestä ehdottomaan vankeuteen saatavan perusteella, jota ei todellisuudessa ollut olemassakaan. Tuomio muutettiin ehdonalaiseksi.Syyttäjänä asiassa oli kaupanvahvistajana toiminut syyttäjä.

Konkurssipesänhoitaja pyysi asianosaista lopettamaan asioiden penkomisen ja maksamaan hänelle 10 000 markkaan, niin hän ei hae asianosaista konkurssiin. Asianosainen sanoi, ettei hän maksa eikä lopeta asioiden penkomista. Niin konkurssipesänhoitaja haki asianosaisen henkilökohtaisen konkurssiin todellisuudessa väärän päätöksen perusteella. Syyttäjänä asiassa toimi kaupanvahvistajana toiminut syyttäjä. Tämän jälkeen konkurssipesänhoitaja teki itse elämälleen oman lopullisen ratkaisun.

Poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä eikä laillisuusvalvonta huomaa asiassa mitään laitonta tai rikollista. Lisäksi oikeusavustaja on kieltänyt antamasta oikeusapua asianosaiselle ja asianajajat ovat kieltäytyneet tekemästä tuomioiden purkujen hakemista johtuen siitä, että rikoksissa on mukana niin isokenkäisiä. Korkein oikeus ei ole purkanut päätöksiä, koska tuomionpurkujen hakija ei ole oikeudenkäymiskaaren edellyttämä lakimies. Lisäksi ulosottoviranomainen on perinyt rikollisesti aikaansaatuja saatavia tietoisena siitä, että ne on saatu aikaan rikollisesti.

Miten poliisiministeri ja oikeusministeri toimivat asiassa niin, että oikeus asiassa toteutuu ja todelliset syylliset joutuvat vastuuseen ja rikoksen kohteeksi joutuneet saavat oikeutta ja heille korvataan heidän taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsimyksensä täysimääräisenä korkoineen?

Helsingissä 09.03.2015

Kansanedustaja Pirkko Mattila (ps)