Oikeuskanslerinvirasto
Pyydän
oikeukanslerinvirastoa ilmoittamaan minulle kuka käsitelee tekemääni
kantelua ulosottomies Vesa Heikkisestä.
Katson,
että Vesa Heikkinen on toiminut ulosottokaaren
vastaisesti ja käyttänyt virkamiesasemaansa
väärin kun ei ole myöntänyt huojennusta ulosottoihin
joutuessani kodistani häädetyksi sekä yllättäen
avioero-oikeudenkäynnin kohteeksi. Jouduin kiistattomasti heitteille
jätetyksi rahattomana ja vakavasti sairaana. Jouduin käymään
korkean verenpaineeni takia kaksi kertaa Oulaisten sairaalassa ja
kaksi kertaa Kalajoen terveyskeskuksessa, koska verenpaineeni nousi
lähes 250:een. Rahattomana ja kotijoukkojen hylkäämänä jouduin
lainaamaan ystävältäni rahaa kun Kalajoen Osuuspankki ei
luottokelvottomalle antanut lainaa. Ystävltäni lainaamillanin
rahoilla minulla oli mahdollisuus käydä taksilla Oulaskankaan
sairaalaassa omavastuuosuuden eli 25 euroa maksettuani. Taksin
kuljettaja oli huolissaan siitä, että selviänkö hengissä
Oulaskankaan sairaalaan. Matkan aikana Kalajoelta Oulaisiin ( 60 km)
hän useaan otteeseen tiedusteli vointiani. Syynä tähän
virka-aseman väärinkäyttöön lienee se, että ulosottomies
paransi omaa provisopalkkaansa, koska eläkkeestäni oli helppo
ulosmitata varoja.
Toiseksi
ulosottomies ja ulosottoviranomaiset tiesivät että kaikki
ulosottoni on saatu rikollisesti aikaan. Siksi heidän olisi tullut
rikoslain 15 luvun edellyttämällä tavalla ja vaatia
asioiden korjausta. Ulosottomiehen toiminta on ollut perustuslain ja
ihmisoikeusopimusten vastaista. Minulla on perustuslain mukaan
omaisuuden suoja. Kysymys on kidutuksesta.
10
§ (24.7.1998/563)
Törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättäminen
Joka
tietää joukkotuhonnan, joukkotuhonnan valmistelun, rikoksen
ihmisyyttä vastaan, törkeän rikoksen ihmisyyttä vastaan,
sotarikoksen, törkeän sotarikoksen, kidutuksen, kemiallisen aseen
kiellon rikkomisen, biologisen aseen kiellon rikkomisen, Suomen
itsemääräämisoikeuden vaarantamisen, maanpetoksen, törkeän
maanpetoksen, vakoilun, törkeän vakoilun, valtiopetoksen, törkeän
valtiopetoksen, raiskauksen, törkeän raiskauksen, törkeän lapsen
seksuaalisen hyväksikäytön, murhan, tapon, surman, törkeän
pahoinpitelyn, ryöstön, törkeän ryöstön, ihmiskaupan, törkeän
ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, törkeän tuhotyön, törkeän
terveyden vaarantamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen, 34 a
luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun terroristisessa
tarkoituksessa tehdyn rikoksen, törkeän ympäristön turmelemisen
tai törkeän huumausainerikoksen olevan hankkeilla eikä ajoissa,
kun rikos vielä olisi estettävissä, anna siitä tietoa
viranomaiselle tai sille, jota vaara uhkaa, on tuomittava, jos rikos
tai sen rangaistava yritys tapahtuu, törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä sakkoon
tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. (4.12.2009/990)
Törkeän
rikoksen ilmoittamatta jättämisestä ei kuitenkaan tuomita
rangaistukseen sitä, jonka olisi rikoksen estämiseksi täytynyt
antaa ilmi puolisonsa, sisaruksensa, sukulaisensa suoraan ylenevässä
tai alenevassa polvessa taikka henkilö, joka asuu hänen kanssaan
yhteistaloudessa tai on muuten näihin rinnastettavan
henkilökohtaisen suhteen takia läheinen.
11
§ (24.7.1998/563)
Rikoksentekijän
suojeleminen
Joka
saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän
pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää
rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on
tuomittavarikoksentekijän
suojelemisesta sakkoon
tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä
1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n
2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä,
eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi
kuukautta vankeutta.
Raahenseudun
ulosottovirasto ja kihlakunnan ulosottomies Vesa Heikkinen tietävät
että kaikki ulosotossaolevat saatavat ovat rikollisella
aikaansaatuja. Nämä asiat ovat olleet ulosottoviraston tiedossa,
koska ne sinne lähetetty sähköpostilla ja vastaanotto kuittaus on
saatu.
Rikostutkintapyyntö
Oikeusavaltio Suomi
Ulosotossa
minulle on rikollisesti aikaansaatuja saatavia 3.3.2015 tilanteen
mukaan 81 568,78 euroa.
Ulosottoviraston
olisi pitänyt noudattaa ratkaisussaan hallintolakia. Katso
Viranomaisen,
jolle on erehdyksestä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan
kuulumattoman asian käsittelemiseksi, on viipymättä siirrettävä
asiakirja toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle. Siirrosta on
ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle.
Asiakirjaa
siirrettäessä asian tutkimatta jättämisestä ei tarvitse tehdä
päätöstä.
Siirrettäessä
asiakirja, joka on toimitettava viranomaiselle määräajassa,
määräaikaa katsotaan noudatetun, jos toimivaltainen viranomainen
saa asiakirjan määräajan kuluessa.
Kun
ulosottovirasto ei noudattanut hallintolakia niin syytä epäillä,
että ulosottomies syyllistyi virka-aseman väärinkäyttöön tai
virkavelvollisuuden laiminlyöntiin. Lisäksi minun oikeustajuni
mukaan ulosottovirasto on vahingonkorvausvelvollinen
vahingonkorvauslain mukaan. ja rikollisten suojeluun.
Virka-aseman
väärinkäyttö RL 40:7 • Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai
toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa
• 1) rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai
määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan
päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista
valtaa muissa virkatehtävissään taikka • 2) käyttää väärin
asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan
henkilöön nähden, • hänet on tuomittava virka-aseman
väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi
vuodeksi. • Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos
rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.
Virkavelvollisuuden
rikkominen RL 40:9 • Jos virkamies virkaansa toimittaessaan
tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä
säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin
säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa,
eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut
tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen,
hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai
vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990) • Virkamies
voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1
momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai
olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen
sopimattomaksi tehtävään
Vahingonkorvauslaki
VahL • 2:1 §. Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa
toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä
tässä laissa säädetään, muuta johdu. • 4:2 §. Virkamies
vastaa virassaan virheellään tai laiminlyönnillään
aiheuttamastaan vahingosta tämän luvun 1 §:ssä mainittujen
perusteiden mukaisesti. (1Julkisyhteisön ensisijainen vastuu 3:2 §
Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä
virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama
korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai
lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista
tehtävää.
Ulosottomies
Vesa Heikkinen ja ulosottoviranomaiset ovat toimineet Suomen
perustuslain vastaisesti, koska perustuslaki takaa minulla omaisuuden
suojan. Toiminta on ollut myös Ihmisoikeussopimusten vastaista.
Kysymys on kiistattomasti kidutuksesta.
Velallisen
tapporaha
Oikeusministeriön
vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan ulosottomiesten peruspalkka
lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis peruspalkka. Tämän
päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan
Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp)
Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten liksoista on noin
kolmannes.
Ulosottokaaren
1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa.
Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä
tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä".
Miten
nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos
ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin
hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa.
Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle.
Tällä
ei teoriassa ole vaikutusta ulosoton toimintaan, sillä heidän
toimintaansa säätelee laki. Eli ulosotto tekee vain mitä laki
määrää. Tämä on yksi oikeusjärjestyksen suurimmista
vitseistä, sillä ulosottokaari on toimivaltuuksiltaan
aarreaitta ulosotolle. Ulosottomies voi lain mukaan tehdä
käytännössä aivan mitä tahansa, tästä erityisenä esimerkkinä
ulosottokaaren 4:14, keinotekoisen järjestelyn sivuuttaminen.
Ulosottokaaren toimivaltasäännökset on kirjoitettu niin avoimeen
muotoon, että laki ei juuri aseta esteitä ulosoton mielivallalle,
vaikka perustuslaki muuta edellyttää.
Tämä
on johtanut siihen, että ulosotto ei enää hoida velkojien asioita,
vaan toimii primus motorina ulosottoasioissa. Ulosotto on ryhtynyt
velkojaksi velkojien sijaan, koska heillä on henkilökohtainen
intressi, taloudellinen sellainen, mitä ei ymmärtääkseni missään
muussa virassa valtiolla ole, eikä pitäisi olla.
Eräässä
tuoreessa jutussa ulosotto pyrki kaikin keinoin estämään velkojaa
ja velallista sopimasta keskenään, perintää olisi tullut jatkaa
loputtomiin. Kyse oli 1990-luvun alun tapahtumiin liittyvästä
velasta, joka oli vanhentumassa viimein. Vanhentuminen voidaan
katkaista ulosmittaamalla velalliselta ja tämän sukulaisilta
kaikki, mikä irtoaa. Tämän jälkeen jatketaan
ulosottovalituksilla, mikäli velallisella/sivullisilla on
resursseja.
Ulosotto
ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten
henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten
elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla, joiden
osalta kohdehenkilöille ilmoitetaan, että jos on valittamista,
valittakaa ja laittakaa lasku valtiokonttorille. Ulosotto toimii
täysin laista piittaamatta, kun sille päälle sattuu. Tiedossani ei
ole, että heitä olisi saatettu vastuuseen. Nyt on aika.
Ryhdymme
toimenpiteisiin eräässä asiakkaamme asiassa, jossa ulosotto on
toiminut täysin mielivaltaisesti. Asia saatetaan poliisille ja
tuomioistuimeen. Ulosotto tulee itse maistamaan sitä tunnelmaa, kun
joku istuu naaman päällä. Tästä ei selviä yksin valtiokonttorin
rahoilla. Nyt laitetaan pahantekijät linnaan
On
aika omituista, että Suomessa on tällainen inkvisiittoreitten
jengi, joka saa enemmän liksaa kuin rivituomarit ja bonuksia
ihmisten tuhoamisesta tapporahaa.
Pyydän,
että kanteluani ei käsittele kukaan näistä henkilöistä, jotka
ovat käsitelleet näitä asioita eivätkä ole huomanneet mitään
laitonta rikoksista puhumattakaan.
Suomi
koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen
vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet
moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Presidentti Mauno Koivisto
nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen.
Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan
kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan
politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta
salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus
laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella
Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun
lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Tasavallan
presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin
linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä
ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja
syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti
Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.
Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Olavi Heinonen. Palaveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.
Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Kysymyksessä on valtiopetos kun tasavallan presidentti puuttuu riippumaton tuomioistuimen toimintaan. Valtiopetos ei vanhene koskaan.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.
Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu
Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Olavi Heinonen. Palaveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.
Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Kysymyksessä on valtiopetos kun tasavallan presidentti puuttuu riippumaton tuomioistuimen toimintaan. Valtiopetos ei vanhene koskaan.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.
Tarkemmin
asioista kirjoissa Laman ja Rahan pelurit ISBN 978-952-99691-1-1,
A-P. Pietilän kirjassa Pankkikriisin peitellyt paperit ISBN
978-951-884-443-6 ja Seppo Konttisen Salainen Pankkituki-kirjassa
ISBN 978-951-31-4251-3.
Erkki
Ahon blogeista löytyy merkittävää asiaan liittyvää tietoa
Suomen
valtio ja neljä pankkia Kansallispankki, Osuuspankkien Keskusliitto,
Postipankki Oy ja Unitas Oy solmivat 21.10.1993 ns. Säästöpankkien
pilkkomissopimus. Sopimuksessa määritellään pankkien jako ja
toimialarationalisoinnin perusteet eli se miltä aloilta poistetaan
ylikapasiteetti ja poistamisperusteet. Talonrakennusala kuului
toimialaratinalisoinnin piirin. Tämän sopimuksen perusteella
Suomessa poistettiin markkinoilta 48 000 yritystä ja PR-Teollisuus
Oy oli poistettujen joukossa. Sopimus on julistettu salaiseksi 100
vuodeksi. Minulla Erkki Aholla on kopio tuosta sopimuksesta. 48000
markkinoilta poistetun yrityksen lisäksi 11 500 yrittäjää teki
itsemurhan ja yli 500 000 ihmistä joutui työttömäksi ja 280 000
ihmistä ylivelkaantui.
Helsingin
Sanomat uutisoi toimittaja Harri Nykäsen jutussa, että Kera Oy:ssä
on perustettu ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen
alaisuuteen ja ryhmää vetää kehityspäällikkö Veikko Anttonen.
Sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns.
ongelmayritykset sekä minimoida tappioiden. Tappioiden minimoimiseen
kuului kilpailevien yritysten poistaminen markkinoilta muun muassa
saattohoitajia käyttäen. Harri Nykänen sai lopputilin Helsingin
Sanomista.
PR-Teollisuus
Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Koski kertoi syyskuussa 1995
PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksen yhteydessä, että Kera
Oy:ssä oli tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja
PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen
Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa
Markku Kosken. Hän oli sanonut :”Kuule Markku, kyllä minä Sinut
pelastan.”
Tämän
asian voivat todistaa minun Erkki Ahon lisäksi hallituksen jäsenet
Heino Virta ja Kari Konu sekä asiantuntijat Pentti Arhippainen ja
Tapani Kääntä.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä ja Euronio Oy (myöh. PR-Teollisuus
Oy) allekirjoittivat 11.5.1995 Oulussa asianajaja Hannu Maskosen
toiministossa kolme kauppasopimusta, jotka koskivat 1. kiinteistöjä,
2. koneita ja laitteita sekä 3. vaihto-omaisuutta ja tuoteoikeuksia.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja
Arsenal Oy. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän pesänhoitajina
toimivat asianajajat Antti Latola ja Hannu Maskonen.
Myyjinä
kauppasopimuksissa toimivat Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
väliaikaiset pesänhoitajat asianajaja Antti Latola ja asianajaja
Hannu Maskonen. Ostajina kauppasopimuksissa toimivat Euronio Oy:n
(myöh. PR-Teollisuus Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes, joka
oli ennen kauppasopimuksen allekirjoittamista tehnyt muiden
osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen 08.05.1995, että
perustettava yritys ei hae Kera Oy:n rahoitusta.
Kaupanvahvistajaksi
kauppakirjoissa on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ja
kaupanvahvistajan kutsumaksi todistajaksi on merkitty Arto
Ranta-Ylitalo.
Väliaikaiset
pesänhoitajat, joilla ei konkurssisäännön 50 a §:n mukaan ole
oikeutta myydä kiinteää omaisuutta, myivät kiinteää omaisuutta.
Heillä ei ollut esittää päämiestensä valtakirjoja
kauppasopimusten tekemiseen. He myivät toisen omaisuutta omanaan. He
salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja
ilmoittivat keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa suuremmaksi kuin
se todellisuudessa oli.
Rikoslain
mukaan kysymyksessä on törkeä petos, koska myyjä oli sitoutunut
poistamaan markkinoilta perustettavan yrityksen rikollisella tavalla.
Kaupanvahvistajaksi
on merkitty Kalajoen piirin nimismies Sulo Heiskari, joka oli tuleva
syyttäjä. Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa ettei
hän ole koskaan nähnyt kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria.
Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa,
ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu.
Kaupanvahvistajan
olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja
ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi
pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä
toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä
kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt
kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48
miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymys on törkeästä
petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset
on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma
todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja
kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttää törkeän petoksen
tunnusmerkistön. Kauppa on siis laiton ja pätemätön.
PR-Teollisuus
Oy osti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä keskeneräiset
työt ja tilauskannan, jonka arvoksi Kera Oy:n kirjallisella
suosituksella Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittu
taloustieteiden maisteri Jouni Remes oli laskenut tilauskannan
arvoksi 26 miljoonaa markkaa. Toteutunut arvo oli kuitenkin Kera Oy:n
eli myyjän mukaan 11-12 miljoonaa markkaa ja tuotto 6,5 miljoonan
markan sijasta 5000 markkaa. Kera Oy on antanut asiassa
kirjallisen lausunnon 18.08.1999.
Lisäksi
törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n
entinen talouspäällikkö Jouni Remes oli mukana uudessa
yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera
Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden
osakkaiden tietämättä 8.5.1995. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen
mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n
mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta
sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen
eli PR-Teollisuus Oy:öön.
Pian
huomasimme Jouni Remeksen Kera Oy:n saattohoitajaksi ja erotimme
Jouni Remeksen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan mukaan Kera Oy ja
Arsenal Oy vaativat uudeksi toimitusjohtajaksi heidän valintansa tai
muuten PR-Teollisuus Oy haetaan konkurssiin. Kera Oy:n ja Arsenalin
ehdokas oli konsultti Stirg Weckström, joka ilmoitti että hänen
tehtävään oli ajaa PR-Teollisuus hallitusti alas.
Törkeä
prosessipetos konkurssiasiassa
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kiinteistökaupat
19.3.1996 lähettämällään kirjeellään ja 18.4.1996
vaihto-omaisuuden ja tuoteoikeuksien kauppasopimukset. Vaikka kaupat
on sitovasti ja lopullisesti purettu on Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesä hakenut PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 23.4.1996
väärillä tiedoilla. Kaupan purkamisesta on säädetty kauppalain
54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee, että sopijapuolten
suoritusvelvoitteet lakkaavat ja että jo tehdyt suoritukset on
palautettava. Kysymyksessä on siten varsin pitkälle menevä
seuraamus. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja peruuttamaton. Kun
kaupat purettiin, niin pääsopimus purettaessa ei liitännäisetkään
voi jäädä voimaan. Näin ollen takaussitoukset raukesivat, kun
kaupat purettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi
tullut palauttaa meille tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei
olisi kyennyt ja olisi joutunut hakeutumaan konkurssiin.
Takaussitoumus
on liitännäinen pääsopimukseen, joten missään tapauksessa
takaussitoumukset eivät ole voineet jäädä voimaan pääsitoumus
purettaessa.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin
25.4.1996 täysin väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu,
niin takaussaatavia ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n
konkurssipesällä ei enää ollut saatavia, koska kaupat oli
purettu. Tilanne oli se, että APR:n konkurssipesän olisi pitänyt
palauttaa takaisin PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta
todennäköisesti tilanne oli se, että konkurssipesä ei olisi
pystynyt maksamaan rahoja takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli
kokonaan tekemättä. Saatava ei ollut selvä ja riidaton kuten laki
edellyttää.
Konkurssiasiassa
väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle on antanut
PR-Teollisuus Oy:n ja takaajien puolesta varatuomari Paavo M. Petäjä
ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Varatuomari Paavo M. Petäjän
lausuma konkurssiasiassa on, että kanne on oikea. Varatuomari Paavo
M. Petäjä tunnustaa asian Oulun KRP:lle 10.7.2000 antamassaan
lausunnossa ettei hänellä ollut toimeksiantoja konkurssiasiassa.
Käräjätuomari
Juha Nieminen ei ole tarkistanut varatuomari Paavo M.Petäjän
valtakirjoja. Käräjätuomari Juha Nieminen on laiminlyönyt
virkavelvollisuutensa. Varatuomari Paavo M. Petäjä ei ole
asianajaja vaan varatuomari joten käräjätuomari Juha Niemisen
olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat.
Konkurssiasiassa
konkurssiin hakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi
Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman valtakirjoja ja
toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n puolesta ja PR-Teollisuus Oy:n
tietämättä, että kanne on oikea. Lausuma on väärä. Ylivieskan
käräjäoikeus hyväksyi myös tämän lausuman konkurssimenettelyn
pohjaksi 3.7.1996.
Pesänluettelon
vannontatilaisuudessa Ylivieskan käräjäoikeudessa oli paikalla
myös asianajaja Asko Keränen. Todistin käräjäoikeudessa, että
konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Käräjätuomari ja
syyttäjä Sulo Heiskari eivät reagoineet asiaan, mutta asianajaja
Asko Keränen pyysi minut tilaisuuden jälkeen kahville. Hän pyysi
avoimet valtakirjat, koska hänen mielestään PR-Teollisuus Oy:n
konkurssi oli laiton, koska kaupat oli purettu. Asianajaja Asko
Keräselle toimitettiin avoimet valtakirjat asian hoitamista varten,
mutta asianajaja Asko Keränen jätti valitukset tekemättä Vaasan
Hovioikeuteen. Samalla PR-Teollisuus Oy ja takaajat menettivät
puheoikeutensa asiassa. Korkein oikeus ei ole purkanut vääriä
tuomioita. Menettely todistaa sen, että silloinen asianajaja Asko
Keränen, syyttäjä Sulo Heiskari, konkurssipesänhoitajat Antti
Latola ja Hannu Maskonen sekä varatuomari Paavo M. Petäjä toimivat
saman päämärän hyväksi.
Konkurssivalvonnassa
Alavieskan Puurakenne Oy valvoi saatavansa kaupan purkamisesta
johtuvina vahingonkorvauksina 9.413.000 mk ja sille korkoa 13 %
1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis purettu, koska Maskonen on
konkurssivalvonnassa valvonut saatavat kaupan purkamisesta johtuvina
saatavina.
Konkurssihetkella
PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32 269 671 mk. Tilauskanta
jakaantui seuraavasti: kotimaan elementtitoimitukset 16 987 650mk,
vienti 13 163 735 mk, ikkunamyynti kotimaahan 865 390 mk, vienti 1
482 896 mk.
Konkurssipesä
palkkasi konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli
tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi
operaatiosta Stig Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa.
Kaikissa
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh.
PR-Teollisuus Oy) koskevissa oikeudenkäynneissä syyttäjänä on
toiminut kauppasopimusten kaupanvahvisajaksi merkitty henkilö eli
syyttäjä Sulo Heiskari. Syyttäjistä annetun lain mukaan syyttäjä
Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä.
Koska
Korkein oikeus ei ole purkanut vääriä tuomioita, niin syyttäjä
Sulo Heiskari ja asianajaja Hannu Maskonen sekä poliisit ovat
käyttäneet hyväkseen Ylivieskan käräjäoikeuden väärää
konkurssipäätöstä ja hakeneet takaajille suoritustuomion
kauppojen purusta huolimatta. Lisäksi Erkki Ahoa vastaan
käynnistettiin mittava oikeudenkäyntiprosessi väärän
konkurssipäätöksen perusteella. Erkki Aho tuomittiin velallisen
epärehellisyydestä 75 päivän ehdottomaan vankeuteen. Erkki Aho
menetti konkursseissa luottotietonsa ja hänestä tuli
luottokelvoton, jota on jatkunut nyt 24 vuotta. Asaianajaja Hannu
Maskonen haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin ja sen
jälkeen hän hyppäsi parvekkeelta alas ja kuoli. Syyttäjä Sulo
Heiskari jatkoi Erkki Ahon ajojahtia. Aho on joutunut laittoman
vapaudenriiston kohteeksi kaksi kertaa ja toisella kertaa olin
kuolla. Aho on kärsinyt neljä konkurssia ja yhden 75 ehdottoman
vankeustuomion sekä lukuisia kunnianloukkaustuomioita
teatterioikeudenkäynneissä. Rikostutkinnoissa poliisit eivät ole
vastaanottaneet todistusaineistoja ja syyttäjänä on toiminut
asioissa esteellinen Sulo Heiskari.
Aho
ei ole saanut oikeusapua eikä hän ole saanut rehellistä ja
ammattitaitoista asianajajaa muuta kuin Ruotsista ja silloinkin
oikeusaputoimisto esti oikeusavun saamisen.
Alavieskan
Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän
Sulo
Heiskari tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää
todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo
Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi
Raimo Ollila.
Erkki
Aho on menettänyt yrityksensä, luottokelpoisuutensa.
omakotitalonsa, kesämökkinsä ja muun omaisuutensa rikollisen
menettelyn seurauksena. Erkki Aho on ollut ulosoton kohteena 24
vuotta väärien päätösten johdosta. Ulosotto edelleen voimassa ja
ulosotossa on väärien päätösten seurauksen 86 248,86 euroa.
Erkki Aho ei ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koko 24
vuoden aikana eikä esteetöntä rikostutkintaa. Erkki Aho on
joutunut käsittämättömän vainon ja ihmisoikeusrikosten
kohteeksi. Erkki Aho on pitänyt blogia oikeustaistelustaan
Netissä
on yksityiskohtainen selostus asioista todistusaineistoineen
PR-talojen
konkurssivyyhti 1
PR-talojen
konkurssivyyhti 2
PR-talojen
konkurssivyyhti 3
Erkki
Aho on kääntynyt myös poliitikkojen puoleen saadakseen oikeutta.
Tässä näkyy suuri osa viranomaisten vääristä päätöksistä.
Terve
Juha
Erkki
Aho on kärsinyt neljässä konkurssissa valtavat taloudelliset
tappiot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset.
Vahingonkorvauslaskelma
ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017
- osakepääoma 100 857 euroa
- toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
- omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
- tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
- henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
- tilauskanta 165 911 euroa
- kotimaan myynti 26 053 406 euroa
- Japanin myynti 1 443 430 euroa
- Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
- ikkunakauppa 17 551 182 euroa
- Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
- Saksan hirsi 10 460 000 euroa
- Venäjän puu 11 460 569 euroa
- rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroayhteensä 153 828 383 euroa
Vaadin,
että Suomen valtio korvaa minulle aiheuttamansa taloudelliset
vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset. Summa kasvaa 7 %
vuodessa ja kasvaa korkoa korolle.
Koska
poliisi ei tutki, eikä syyttäjä syytä, eikä oikeuslaitos ota
asioita käsiteltäväkseen niin Erkki Aho ei ole voinut saada
oikeutta. Erkki Aho on kirjoittanut asoista 530 sivuisen kirjan
todistusaineistoineen Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN
952-91-4593-X sekä tehnyt youtube-videot, mutta siitä huolimatta
Erkki Aho ei ole saanut oikeutta. Erkki Aho on haastanut Suomen
valtion oikeuteen ja toimittanut yksityiskohtaiset todistusaineistot
käräjäoikeuteen, mutta käräjäoikeus ei ole ottanut asioita
käsiteltäväkseen.
Erkki
Aho tutkinut muun muassa Kalajoen historiaa ja on tehnyt Kalajoen
historiasta omana terapiatyönä mittavan Kalajoki-näyttelyn, jossa
on esillä maan parhaiden taitelijoiden tekemät muotokuvamaalaukset,
muut maalaukset ja piirrokset sekä rakennusten pienoismallit ja
valokuvat. Kalajoen historiaa vuodesta 1323 nykypäivään saakka.
Erkki Aho on kirjoittanut näyttelyn historiikit. Kalajoki-näyttely
on ollut esillä Etappi-Kirppiksellä.
Kalajoki-näyttely
Etappi-Kirppiksellä
Erkki
Aho on tehnyt rikoksia saadakseen oikeutta. Aho ajoi tahallisen
ylinopeuden, mutta poliisi ei ottanut tässsäkään tapauksessa
vastaan todistusaineistoa siitä mistä tahallisen ylinopeuden
ajaminen johtui. Poliisi toimi esitutkintalain vastaisesti. Erkki Aho
siirsi Kalajoki-näyttelyn Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky:n nimiin.
Verottajan mukaan Kalajoki-näyttelyn verotusarvo on 34 000 euroa –
Erki Ahon käsityksen mukaan näyttelyn todellinen arvo on n. 100 000
euroa Erkki Aho teki itsestään rikosilmoituksen velallisen
epärehellisyydestä, koska hän on siirtänyt omaisuuttaan ulosoton
ulottumattomiin. Poliisi teki tutkimatta jättämispäätöksen.
Erkki Aho ei nytkään voinut esittää syitä miksi hän oli tehnyt
rikoksen. Poliisi toimi jälleen esitutkintalain vastaisesti. Erkki
Aho haastoi poliisin oikeuteen. Ylivieska-Raahen käräjäoikeus ei
ottanut asiaa käsiteltäväkseen 22.3.2017 nro 17/80. Rovaniemen
hovioikeus vahvisti 29.6.2017 nro 281 R17/405. Ylivieska-Raahen
käräjäoikeuden päätöksen ja Korkein oikeus ei antanut asiassa
valituslupaa 27.11.2017 Diaarinumero R2017/688 Nro 2319 eikä
myöskään purkanut vääriä oikeudenpäätöksiä.
Viimeisin
vaihe on Erkki Ahon tragediassa on se, että vaimo Eila on hakenut
Erkki Ahosta avioeroa 7.11.2017 ja Erkki Aho on saanut
multimiljonäärivävynsä ( aikanaan Suomen suurimman lottovoitona
7,2 miljoonaa euroa voittanut) omistamasta asunnosta häädön
12.12.2017. Nyt Erkki Ahon elämä ja omaisuus on tuhottu
perinpohjaisesti. Onko Suomi oikeusvaltio?
Juridinen
argumentointi
Konkurssisääntö
50 a § ( 31.1.1995/110)
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Rikoslaki
19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769)
Törkeä
petos
Jos petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Jos petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Laki
varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä
31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
33
§ Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön
saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että
niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota
oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy
olettaa niistä tienneen.37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai
sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko
sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta
arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö,
osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet
olosuhteet sekä muut seikat.
Kauppalaki
27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa
on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut
tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai
muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen
kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja,
joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän
lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen
ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan
virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään
olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto
19
§ Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista
yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan
virhe, jos:tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen
kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden
voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa
laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran
ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta,
josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti
saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa
vaikuttaneen kauppaan tai tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa
kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut
perusteluta aihetta edellyttää.
Maakaari
2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska
väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät
lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja
vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut
kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain
mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko
täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli
päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin
purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän
toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta
poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet,
koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle
yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat
yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen.
Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa
22.10.1993.
Kauppakaari
31.12.1734/3 9 §
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Maakaaren
2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.
Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)
Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.
Oikeudenkäymiskaari
17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
8
§ (8.9.1989/792)
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä 1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai 2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen
Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä 1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai 2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
Syyttäjän
esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain
12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen
esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu
kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun
aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdejääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskarin tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdejääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskarin tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.
Valtiopetos
Suomessa
K
96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu
4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri
Miksi
tiedotusvälineet vaikenevat totuudesta?
Vastaus
Korkeimman Oikeuden tiedottajalle
asia
2017/688
Vastasin
valtioneuvostolle
Videokuvaus
oikeusvarmentaa rikostutkinnan
Kiitän
vastauksestanne , arvoisa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja
Salattu
muistio paljastaa: Esko Aho oli valmis irtisanomaan kaikki kuntien ja
valtion työntekijät
Iiro
Viinanen muistaa Suomen Pankin salaisen kokouksen: ”Oli keksittävä
radikaaleja toimenpiteitä”
Salaiset
pöytäkirjat: Suomen Pankki auttoi Skopia vuoden salaa
Koiviston
konklaavi – SSP-sopimus ja muut salatut sopimukset
Konklaavin
salaamispäätös
Koiviston
konklaavi
SSP-sopimus
on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi.
SSP-sopimus
ja
Aktiv Hansakauppa 25 vuodeksi salaiseksi
Törkeä
petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?
PÄÄMINISTERI
JUHA SIPILÄLLÄ SUOJANAAN JO LUKUISIA HENKIVARTIJOITA – KUVAT!
Erkin
kommmentti: Pääministeri
Juha Sipilä ja hänen hallituksensa ministerit oikeusministeri Antti
Häkkänen ja poliisiministeri Kai Mykkänen sekä eduskunnan
perustuslakivaliokunta ovat vastuussa siitä, että maan oikeus-ja
poliisijärjestelmä noudattavat lakia. Nyt ne eivät noudata lakia.
Poliisien
määrään suunniteltu roima korotus – Poliisijärjestö: "Kun
poliiseja tarvitaan lisää, se ei tapahdu kaupan kassalta ostamalla"
Erkin
kommentti: Pankkikriisin rikokset
alkavat paljastua kansalle ja eliitti on huolissaan
turvallisuudestaan. Kansanedustajat eivät nouata lakia eikä
miniterit noudata lakia eikä ministerinvalaansa. Laillisuusvalvonta
on täysin epäluotettavaa ja oikeuslaitos tekee tietoisesti vääriä
päätöksiä. Poliisin rikostutkinta on valikoitaa. Ei ole ihme
vaikka tarvitaan lisää poliiseja suojelemaan rikollisia. Kansa
alkaa vaatia oikeutta ja rikollisia vastuuseen. Rikolliset tulee
tuomita voimassaolleenlain oikeudenkäymiskaaren mukaisesti
kuolemaan.
Kysymykseni
teille, jotka aiheutitte äitini ja kahden veljeni kuoleman
Suomessa
ei ole perustuslakituomioistuinta.
Siksi
on tärkeää, että Suomeen saadaan perustuslakituomioistuin. Myös
tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sitä mieltä. Allekirjoita
asiaa koskeva kansalaisaloite.
Perustuslakituomioistuin
Suomeen
Minulle
on tullut palautetta kansanedustaja Laura Huhtasaaren ja Matti
Putkosen organisoimasta totuuskomissioasiasta. On epäilty heidän
ammattitaitoaan asiassa. Ongelmallistahan pankkikriisin
asioiden selvittämisessä on salaamisasiat. Ns. Konklaavin
salaamispäätös
Koiviston
konklaavi
SSP-sopimus
on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi.
SSP-sopimus
ja
Aktiv Hansakauppa 25 vuodeksi salaiseksi
Törkeä
petos ja muita rikoksia Aktiv Hansa-kaupassa?
Pankkkriisin
rikolliset tulee tuomita voimassaolleen lainsäädännön mukaisesti,
vaikka kuolemanrangaistus Suomessa on poistettu vuonna 1995.
Suomen
laista löytyy yhä viittaus kuolemanrangaistukseen, vaikka se ei ole
ollut enää mahdollinen rangaistus vuosikymmeniin edes sodan
olosuhteissa.
Merkillinen
jäänne löytyy oikeunkäymiskaaren 1. luvun 12§:stä,
jossa säädetään tuomarien tekemien väärien tuomioiden
seurauksista.
Jos
tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä
tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi
määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina
asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen
tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain
ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan
takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille.
Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä
tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä
takia henkensä tahi kunniansa.
– Oikeudenkäymiskaari
(1.1.1734/4), 1 Luku 12§
Kyseinen
kohta on alun perin vuodelta 1734 ja on yhä muodollisesti voimassa,
sillä sitä ei ole koskaan kokonaan kumottu. Lakia, johon se
sisältyy, on kyllä muuten sieltä täältä uudistettu, yleensä
luku tai pykälä kerrallaan.
Vertailevan
oikeushistorian professori Heikki Pihlajamäki Helsingin yliopistosta
korostaa, että vaikka kuolemanrangaistukseen yhä lakitekstissä
viitataankin, pykälää ei enää oikeasti noudateta.
Laman
syylliset – rikollisille syytesuoja?
Valtiopetos
ei vanhene koskaan. Miten on asioiden vanhenemisen osalta tilanne
salattujen asioiden osalta. Mielestäni ne eivät voi vanhentua juuri
laittomasti salattujen asioiden johdosta. Näiden asioiden
julkistamisen ja selvittämttömyyden johdosta olen muuttanut
ulkomaille oman turvallisuuteni takia. Suomi ei ole oikeusvaltio.
Pankkikriisin syylliset ja siihen osallistnnet tulee tuomita
voimassaolevan lain mukaan kuolemaan, mutta kuoleman tuomiota ei tule
panna täytäntöön.Sipilän hallitus vastaa tällä hetkellä
asioista Suomessa tai teeskentelee kantavansa vastuuta asioista.
Valitettavasti hallitus laiminlyö tehtävänsä.
Kalajoella
, joulupäivänä 25.12.2017
Erkki
Aho
044-3025948
e.ahoky@kotinet.com
skype
emppu591
Lankilantie
25 B 5
85100
Kalajoki
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti