tiistai 26. joulukuuta 2017

Miksi tiedotusvälineet vaikenevat totuudesta – uudistettu jouluevankeliumi?


Suomi koki 1990-luvun alussa erittäin syvän taloudellisen laman johtuen vakaan markan politiikasta. Talouspolitiikan virheet moninkertaistuivat liberalisoinnin kanssa. Presidentti Mauno Koivisto nimitti Suomen Pankin johtajan Harri Holkerin sinipunahallituksen. Vahvan markan politiikka kirjattiin Holkerin hallituksen ohjelmaan kuten myös Esko Ahon hallituksen ohjelmaan. Kun vahvan markan politiikan aikana rahaa tuotiin keinottelutarkoituksiin, yhteiskunta salli sen tapahtua. Valvojat eivät valvoneet. Rahoitustarkastus laiminlöi tehtävänsä. Lamasyyllisiä löytyy pankkien ohella Suomen Pankista ja Pankkitarkastusvirastosta. Suomen 1990-luvun alun lama oli Suomen poliittisten ja talouden päättäjien aikaansaama.
Tasavallan presidentti Mauno Koivisto kutsui 06.05.1992 tasavallan presidentin linnaan oikeusjärjestelmän edustajia kokoukseen, jossa heitä ohjeistettiin antamaan pankeille suosituimmuusasema riita-asioissa ja syytesuoja niissä johtuvissa asioissa. Kokouskutsu oli Martti Mannisen allekirjoittama ja päivätty 16.04.1992.

Kokouksessa teemoina olivat
1. Tuomioistuinten yhteiskunnallinen vallankäyttö ja riippumattomuus
2. Tuomioistuimen toiminnan arvostelu

Kokouksessa johti puhetta silloinen KKO:n presidentti Olavi Heinonen. Palaveriin osallistuivat tasavallan presidentti Mauno Koivisto, rouva Tellervo Koivisto, KKO:n presidentti Olavi Heinonen, oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, oikeusneuvos Per Lindholm, KHO:n hallintoneuvos Pekka Hallberg, kihlakunnantuomari Markku Arponen, ylituomari Olli Karikoski, pormestari Juha Kettunen, Itä-Suomen HO:n presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan HO:n presidentti Erkki Rintala, oikeusneuvos Mikko Tulokas, professori Aulis Aarnio, apulaisprofessori Jukka Kekkonen, erikoistutkija Jyrki Tala, professori Leena Kartio, professori Olli Mäenpää, dosentti Juha Pöyhönen, professori Kirsti Rissanen, professori Kaarlo Tuori, oikeustieteen lisensiaatti Veli-Pekka Viljanen, Antti Kivivuori, professori Jaakko Uotila, kansliapäällikkö Jaakko Kalela, erityisavustaja Martti Manninen ja Ratan johtaja Jorma Aranko.

Suomen perustuslain 2 §:n mukaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Kysymyksessä on valtiopetos kun tasavallan presidentti puuttuu riippumaton tuomioistuimen toimintaan. Valtiopetos ei vanhene koskaan.
KKO:n päätöksistä on todettavissa, että oikeudenkäytön linjaus muuttui Koiviston pitämän tilaisuuden jälkeen pankkeja suosivaksi.

Tarkemmin asioista kirjoissa Laman ja Rahan pelurit ISBN 978-952-99691-1-1, A-P. Pietilän kirjassa Pankkikriisin peitellyt paperit ISBN 978-951-884-443-6 ja Seppo Konttisen Salainen Pankkituki-kirjassa ISBN 978-951-31-4251-3.
Erkki Ahon blogeista löytyy merkittävää asiaan liittyvää tietoa

Suomen valtio ja neljä pankkia Kansallispankki, Osuuspankkien Keskusliitto, Postipankki Oy ja Unitas Oy solmivat 21.10.1993 ns. Säästöpankkien pilkkomissopimus. Sopimuksessa määritellään pankkien jako ja toimialarationalisoinnin perusteet eli se miltä aloilta poistetaan ylikapasiteetti ja poistamisperusteet. Talonrakennusala kuului toimialaratinalisoinnin piirin. Tämän sopimuksen perusteella Suomessa poistettiin markkinoilta 48 000 yritystä ja PR-Teollisuus Oy oli poistettujen joukossa. Sopimus on julistettu salaiseksi 100 vuodeksi. Minulla Erkki Aholla on kopio tuosta sopimuksesta. 48000 markkinoilta poistetun yrityksen lisäksi 11 500 yrittäjää teki itsemurhan ja yli 500 000 ihmistä joutui työttömäksi ja 280 000 ihmistä ylivelkaantui.

Helsingin Sanomat uutisoi toimittaja Harri Nykäsen jutussa, että Kera Oy:ssä on perustettu ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuuteen ja ryhmää vetää kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Sen tehtävänä oli pelastaa Kera Oy:n rahoittamat ns. ongelmayritykset sekä minimoida tappioiden. Tappioiden minimoimiseen kuului kilpailevien yritysten poistaminen markkinoilta muun muassa saattohoitajia käyttäen. Harri Nykänen sai lopputilin Helsingin Sanomista.

PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtaja Markku Koski kertoi syyskuussa 1995 PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksen yhteydessä, että Kera Oy:ssä oli tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken. Hän oli sanonut :”Kuule Markku, kyllä minä Sinut pelastan.”
Tämän asian voivat todistaa minun Erkki Ahon lisäksi hallituksen jäsenet Heino Virta ja Kari Konu sekä asiantuntijat Pentti Arhippainen ja Tapani Kääntä.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ja Euronio Oy (myöh. PR-Teollisuus Oy) allekirjoittivat 11.5.1995 Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toiministossa kolme kauppasopimusta, jotka koskivat 1. kiinteistöjä, 2. koneita ja laitteita sekä 3. vaihto-omaisuutta ja tuoteoikeuksia.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän pesänhoitajina toimivat asianajajat Antti Latola ja Hannu Maskonen.

Myyjinä kauppasopimuksissa toimivat Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat asianajaja Antti Latola ja asianajaja Hannu Maskonen. Ostajina kauppasopimuksissa toimivat Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes, joka oli ennen kauppasopimuksen allekirjoittamista tehnyt muiden osakkaiden tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen 08.05.1995, että perustettava yritys ei hae Kera Oy:n rahoitusta.
Kaupanvahvistajaksi kauppakirjoissa on merkitty tuleva syyttäjä Sulo Heiskari ja kaupanvahvistajan kutsumaksi todistajaksi on merkitty Arto Ranta-Ylitalo.
Väliaikaiset pesänhoitajat, joilla ei konkurssisäännön 50 a §:n mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta, myivät kiinteää omaisuutta. Heillä ei ollut esittää päämiestensä valtakirjoja kauppasopimusten tekemiseen. He myivät toisen omaisuutta omanaan. He salasivat kaupanteossa 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoittivat keskeneräisen tilauskannan 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli.

Rikoslain mukaan kysymyksessä on törkeä petos, koska myyjä oli sitoutunut poistamaan markkinoilta perustettavan yrityksen rikollisella tavalla.
Kaupanvahvistajaksi on merkitty Kalajoen piirin nimismies Sulo Heiskari, joka oli tuleva syyttäjä. Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa ettei hän ole koskaan nähnyt kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei hän ole ollut paikalla kun kaupat on vahvistettu.
Kaupanvahvistajan olisi tullut tarkistaa luovutettava kiinteistö sekä myyjä ja ostaja. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupanvahvistajan olisi pitänyt tarkistaa se, että onko myyjällä valtakirjat myydä toisen omaisuutta ja onko ostajalla yhtiön valtakirjat tehdä kauppa. Lisäksi olisi tullut tarkistaa rasitteet. Nyt kaupanvahvistaja ei ole niitä tarkistanut. Myyjä on salannut 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset. Kysymys on törkeästä petoksesta. Kaupanvahvistaja ole ollut paikalla kun kauppasopimukset on allekirjoitettu eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja ole ollut paikalla.Menettely on ollut maakaaren ja kaupanvahvistaja-asetuksen vastainen ja täyttää törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kauppa on siis laiton ja pätemätön.
PR-Teollisuus Oy osti Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesältä keskeneräiset työt ja tilauskannan, jonka arvoksi Kera Oy:n kirjallisella suosituksella Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittu taloustieteiden maisteri Jouni Remes oli laskenut tilauskannan arvoksi 26 miljoonaa markkaa. Toteutunut arvo oli kuitenkin Kera Oy:n eli myyjän mukaan 11-12 miljoonaa markkaa ja tuotto 6,5 miljoonan markan sijasta 5000 markkaa. Kera Oy on antanut asiassa kirjallisen lausunnon 18.08.1999.

Lisäksi törkeää petosta lisää se, että Alavieskan Puurakenne Oy:n entinen talouspäällikkö Jouni Remes oli mukana uudessa yrityksessä. Hän valmisteli kauppoja ja neuvotteli muun muassa Kera Oy:n edustajien kanssa ja teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä 8.5.1995. Jouni Remeksen tekemän sopimuksen mukaan uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa rahoittajana. Jos osakkaat olisivat tienneet tällaisesta sopimuksesta niin kukaan ei olisi lähtenyt perustettuun yritykseen eli PR-Teollisuus Oy:öön.
Pian huomasimme Jouni Remeksen Kera Oy:n saattohoitajaksi ja erotimme Jouni Remeksen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan mukaan Kera Oy ja Arsenal Oy vaativat uudeksi toimitusjohtajaksi heidän valintansa tai muuten PR-Teollisuus Oy haetaan konkurssiin. Kera Oy:n ja Arsenalin ehdokas oli konsultti Stirg Weckström, joka ilmoitti että hänen tehtävään oli ajaa PR-Teollisuus hallitusti alas.
Törkeä prosessipetos konkurssiasiassa

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kiinteistökaupat 19.3.1996 lähettämällään kirjeellään ja 18.4.1996 vaihto-omaisuuden ja tuoteoikeuksien kauppasopimukset. Vaikka kaupat on sitovasti ja lopullisesti purettu on Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä hakenut PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 23.4.1996 väärillä tiedoilla. Kaupan purkamisesta on säädetty kauppalain 54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee, että sopijapuolten suoritusvelvoitteet lakkaavat ja että jo tehdyt suoritukset on palautettava. Kysymyksessä on siten varsin pitkälle menevä seuraamus. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja peruuttamaton. Kun kaupat purettiin, niin pääsopimus purettaessa ei liitännäisetkään voi jäädä voimaan. Näin ollen takaussitoukset raukesivat, kun kaupat purettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi tullut palauttaa meille tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei olisi kyennyt ja olisi joutunut hakeutumaan konkurssiin.
Takaussitoumus on liitännäinen pääsopimukseen, joten missään tapauksessa takaussitoumukset eivät ole voineet jäädä voimaan pääsitoumus purettaessa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 25.4.1996 täysin väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu, niin takaussaatavia ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesällä ei enää ollut saatavia, koska kaupat oli purettu. Tilanne oli se, että APR:n konkurssipesän olisi pitänyt palauttaa takaisin PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta todennäköisesti tilanne oli se, että konkurssipesä ei olisi pystynyt maksamaan rahoja takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli kokonaan tekemättä. Saatava ei ollut selvä ja riidaton kuten laki edellyttää.

Konkurssiasiassa väärän lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle on antanut PR-Teollisuus Oy:n ja takaajien puolesta varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Varatuomari Paavo M. Petäjän lausuma konkurssiasiassa on, että kanne on oikea. Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa asian Oulun KRP:lle 10.7.2000 antamassaan lausunnossa ettei hänellä ollut toimeksiantoja konkurssiasiassa.

Käräjätuomari Juha Nieminen ei ole tarkistanut varatuomari Paavo M.Petäjän valtakirjoja. Käräjätuomari Juha Nieminen on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa. Varatuomari Paavo M. Petäjä ei ole asianajaja vaan varatuomari joten käräjätuomari Juha Niemisen olisi tullut tarkistaa varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjat.
Konkurssiasiassa konkurssiin hakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja PR-Teollisuus Oy:n puolesta ja PR-Teollisuus Oy:n tietämättä, että kanne on oikea. Lausuma on väärä. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi myös tämän lausuman konkurssimenettelyn pohjaksi 3.7.1996.

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa Ylivieskan käräjäoikeudessa oli paikalla myös asianajaja Asko Keränen. Todistin käräjäoikeudessa, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Käräjätuomari ja syyttäjä Sulo Heiskari eivät reagoineet asiaan, mutta asianajaja Asko Keränen pyysi minut tilaisuuden jälkeen kahville. Hän pyysi avoimet valtakirjat, koska hänen mielestään PR-Teollisuus Oy:n konkurssi oli laiton, koska kaupat oli purettu. Asianajaja Asko Keräselle toimitettiin avoimet valtakirjat asian hoitamista varten, mutta asianajaja Asko Keränen jätti valitukset tekemättä Vaasan Hovioikeuteen. Samalla PR-Teollisuus Oy ja takaajat menettivät puheoikeutensa asiassa. Korkein oikeus ei ole purkanut vääriä tuomioita. Menettely todistaa sen, että silloinen asianajaja Asko Keränen, syyttäjä Sulo Heiskari, konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen sekä varatuomari Paavo M. Petäjä toimivat saman päämärän hyväksi.

Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy valvoi saatavansa kaupan purkamisesta johtuvina vahingonkorvauksina 9.413.000 mk ja sille korkoa 13 % 1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis purettu, koska Maskonen on konkurssivalvonnassa valvonut saatavat kaupan purkamisesta johtuvina saatavina.

Konkurssihetkella PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32 269 671 mk. Tilauskanta jakaantui seuraavasti: kotimaan elementtitoimitukset 16 987 650mk, vienti 13 163 735 mk, ikkunamyynti kotimaahan 865 390 mk, vienti 1 482 896 mk.
Konkurssipesä palkkasi konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi operaatiosta Stig Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa.

Kaikissa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n (myöh. PR-Teollisuus Oy) koskevissa oikeudenkäynneissä syyttäjänä on toiminut kauppasopimusten kaupanvahvisajaksi merkitty henkilö eli syyttäjä Sulo Heiskari. Syyttäjistä annetun lain mukaan syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut esteellisenä syyttäjänä.

Koska Korkein oikeus ei ole purkanut vääriä tuomioita, niin syyttäjä Sulo Heiskari ja asianajaja Hannu Maskonen sekä poliisit ovat käyttäneet hyväkseen Ylivieskan käräjäoikeuden väärää konkurssipäätöstä ja hakeneet takaajille suoritustuomion kauppojen purusta huolimatta. Lisäksi Erkki Ahoa vastaan käynnistettiin mittava oikeudenkäyntiprosessi väärän konkurssipäätöksen perusteella. Erkki Aho tuomittiin velallisen epärehellisyydestä 75 päivän ehdottomaan vankeuteen. Erkki Aho menetti konkursseissa luottotietonsa ja hänestä tuli luottokelvoton, jota on jatkunut nyt 24 vuotta. Asaianajaja Hannu Maskonen haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin ja sen jälkeen hän hyppäsi parvekkeelta alas ja kuoli. Syyttäjä Sulo Heiskari jatkoi Erkki Ahon ajojahtia. Aho on joutunut laittoman vapaudenriiston kohteeksi kaksi kertaa ja toisella kertaa olin kuolla. Aho on kärsinyt neljä konkurssia ja yhden 75 ehdottoman vankeustuomion sekä lukuisia kunnianloukkaustuomioita teatterioikeudenkäynneissä. Rikostutkinnoissa poliisit eivät ole vastaanottaneet todistusaineistoja ja syyttäjänä on toiminut asioissa esteellinen Sulo Heiskari.
Aho ei ole saanut oikeusapua eikä hän ole saanut rehellistä ja ammattitaitoista asianajajaa muuta kuin Ruotsista ja silloinkin oikeusaputoimisto esti oikeusavun saamisen.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän
Sulo Heiskari tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.

Erkki Aho on menettänyt yrityksensä, luottokelpoisuutensa. omakotitalonsa, kesämökkinsä ja muun omaisuutensa rikollisen menettelyn seurauksena. Erkki Aho on ollut ulosoton kohteena 24 vuotta väärien päätösten johdosta. Ulosotto edelleen voimassa ja ulosotossa on väärien päätösten seurauksen 86 248,86 euroa. Erkki Aho ei ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koko 24 vuoden aikana eikä esteetöntä rikostutkintaa. Erkki Aho on joutunut käsittämättömän vainon ja ihmisoikeusrikosten kohteeksi. Erkki Aho on pitänyt blogia oikeustaistelustaan

 Netissä on yksityiskohtainen selostus asioista todistusaineistoineen

PR-talojen konkurssivyyhti 1

 PR-talojen konkurssivyyhti 2

 PR-talojen konkurssivyyhti 3

 Erkki Aho on kääntynyt myös poliitikkojen puoleen saadakseen oikeutta. Tässä näkyy suuri osa viranomaisten vääristä päätöksistä.

Terve Juha

Erkki Aho on kärsinyt neljässä konkurssissa valtavat taloudelliset tappiot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset.

Vahingonkorvauslaskelma ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017

  1. osakepääoma 100 857 euroa
  2. toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
  3. omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
  4. tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
  5. henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
  6. tilauskanta 165 911 euroa
  7. kotimaan myynti 26 053 406 euroa
  8. Japanin myynti 1 443 430 euroa
  9. Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
  10. ikkunakauppa 17 551 182 euroa
  11. Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
  12. Saksan hirsi 10 460 000 euroa
  13. Venäjän puu 11 460 569 euroa
  14. rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroa
    yhteensä 153 828 383 euroa
Vaadin, että Suomen valtio korvaa minulle aiheuttamansa taloudelliset vahingot ja mittaamattomat henkiset kärsimykset. Summa kasvaa 7 % vuodessa ja kasvaa korkoa korolle.

Koska poliisi ei tutki, eikä syyttäjä syytä, eikä oikeuslaitos ota asioita käsiteltäväkseen niin Erkki Aho ei ole voinut saada oikeutta. Erkki Aho on kirjoittanut asoista 530 sivuisen kirjan todistusaineistoineen Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sekä tehnyt youtube-videot, mutta siitä huolimatta Erkki Aho ei ole saanut oikeutta. Erkki Aho on haastanut Suomen valtion oikeuteen ja toimittanut yksityiskohtaiset todistusaineistot käräjäoikeuteen, mutta käräjäoikeus ei ole ottanut asioita käsiteltäväkseen.

Erkki Aho tutkinut muun muassa Kalajoen historiaa ja on tehnyt Kalajoen historiasta omana terapiatyönä mittavan Kalajoki-näyttelyn, jossa on esillä maan parhaiden taitelijoiden tekemät muotokuvamaalaukset, muut maalaukset ja piirrokset sekä rakennusten pienoismallit ja valokuvat. Kalajoen historiaa vuodesta 1323 nykypäivään saakka. Erkki Aho on kirjoittanut näyttelyn historiikit. Kalajoki-näyttely on ollut esillä Etappi-Kirppiksellä.

Kalajoki-näyttely Etappi-Kirppiksellä
Erkki Aho on tehnyt rikoksia saadakseen oikeutta. Aho ajoi tahallisen ylinopeuden, mutta poliisi ei ottanut tässsäkään tapauksessa vastaan todistusaineistoa siitä mistä tahallisen ylinopeuden ajaminen johtui. Poliisi toimi esitutkintalain vastaisesti. Erkki Aho siirsi Kalajoki-näyttelyn Konsulttitoimisto Erkki Aho Ky:n nimiin. Verottajan mukaan Kalajoki-näyttelyn verotusarvo on 34 000 euroa – Erki Ahon käsityksen mukaan näyttelyn todellinen arvo on n. 100 000 euroa Erkki Aho teki itsestään rikosilmoituksen velallisen epärehellisyydestä, koska hän on siirtänyt omaisuuttaan ulosoton ulottumattomiin. Poliisi teki tutkimatta jättämispäätöksen. Erkki Aho ei nytkään voinut esittää syitä miksi hän oli tehnyt rikoksen. Poliisi toimi jälleen esitutkintalain vastaisesti. Erkki Aho haastoi poliisin oikeuteen. Ylivieska-Raahen käräjäoikeus ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen 22.3.2017 nro 17/80. Rovaniemen hovioikeus vahvisti 29.6.2017 nro 281 R17/405. Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksen ja Korkein oikeus ei antanut asiassa valituslupaa 27.11.2017 Diaarinumero R2017/688 Nro 2319 eikä myöskään purkanut vääriä oikeudenpäätöksiä.

Viimeisin vaihe on Erkki Ahon tragediassa on se, että vaimo Eila on hakenut Erkki Ahosta avioeroa 7.11.2017 ja Erkki Aho on saanut multimiljonäärivävynsä ( aikanaan Suomen suurimman lottovoitona 7,2 miljoonaa euroa voittanut) omistamasta asunnosta häädön 12.12.2017. Nyt Erkki Ahon elämä ja omaisuus on tuhottu perinpohjaisesti. Onko Suomi oikeusvaltio?

Juridinen argumentointi

Konkurssisääntö 50 a § ( 31.1.1995/110)

Väliaikainen pesänhoitaja voi myydä velallista ja suurimpia velkojia kuultuaan konkurssipesään kuuluvaa irtainta omaisuutta siinä laajudessa kuin se on välttämätöntä tappioiden välttämiseksi taikka konkurssipesän hallinnosta tai hoidosta aiheutuvien kustannusten maksamiseksi.
Rikoslaki 19.12. 1889/39 36 2 § (24.8.1990/769)

Törkeä petos

Jos petoksessa tavoitellaan huomattavaa hyötyä aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa ja petos on myös kokonaisuutensa arvostellen törkeä, rikoksen tekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

Laki varallisuudesta oikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228

30 § Jos se, johon oikeustoimi on kohdistettu, on saanut sen aikaan petollisella viettelyllä taikka jos hän tietänyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että toinen on oikeustoimen tekijän sen tekemiseen petollisesti vietellyt, ei oikeustoimi sido vieteltyä

31 § Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.

33 § Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tienneen.37 § Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta, Kohtuuttomuutta arvostellessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Kauppalaki 27.3.1987/355 koskee irtainta kauppaa. Tiedot tavarasta 18 §Tavarassa on virhe, jos ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Tavarassa on myös virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa markkinoitaessa antanu sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä ei ollut eikä hänen olisi pitänytkään olla selvillä niistä tiedoista.Sellainen kuin se -ehto

19 § Jos tavara on myyty ”sellaisena kuin se on” tai samankaltaista yleistä varaumaa käyttäen, siinä katsotaan kuitenkin olevan virhe, jos:tavara ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.Myyjä on ennen kaupantekoa laiminlyönyt antaa ostajalle tiedon sellaisesta tavaran ominaisuuksista tai käyttöä koskevasta olennaisesta seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon, ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan tai tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostajalla sen hinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen on ollut perusteluta aihetta edellyttää.
Maakaari 2 luku 3 § Valtuutus kiinteistön kauppaan

Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö.
Koska väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät lainvastaisesti toisen kiinteää omaisuutta ilman valtakirjaa ja vielä konkurssisäännön vastaisesti salaten 48 miljoonan pantatut kiinnitykset, niin rikos on kiistattomasti tapahtunut. Suomen lain mukaan rikoksen avulla tehty oikeustoimi on pätemätön. Teko täyttää kiistatta törkeän petoksen tunnusmerkistön. Kera Oy oli päättänyt poistaa PR-talot markkinoilta ylikapasiteetin purkamiseksi. Kera Oy oli Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän toinen päämies ja toinen oli Arsenal Oy. Markkinoilta poistamispäätöksestä huolimatta se myi kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet sekä tuoteoikeudet markkinoilta poistettavalle yritykselle. Kera Oy:ssä oli päätetty markkinoilta poistettavat yritykset. Kera Oy käytti saattohoitajia tehtävän suorittamiseen. Toimialarationalisointi oli päätetty myös SSP-sopimuksessa 22.10.1993.

Kauppakaari 31.12.1734/3 9 §

Jos tavara väärennetään, käyköön sen rikoksen niin kuin muunkin varkauden. Jos käsityöläinen sen tekee, menettäköön myös ammattioikeutensa. Jos joku myypi tavaran, jonka tietää väärennetyksi tahi vilpinalaiseksi, niin kuin huonon hyvästä, sekoitetun puhtaasta, olkoon sama laki. Väärästä mitasta ja painosta säädetään 8 luvussa ja väärän rahan tekemisestä Rikoskaaressa.
Maakaaren 2 luku Kiinteistön kauppa 1 § Kauppakirjan muoto

Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa.
Kauppakirjasta on käytävä ilmi:
1) luovutustarkoitus;
2) luovutettava kiinteistö;
3) myyjä ja ostaja; sekä
4) kauppahinta ja muu vastike.
Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty tässä pykälässä säädetyllä tavalla. Jos myyjä ja ostaja ovat sopineet kauppakirjaan merkittyä suuremmasta kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta, myyjällä ei ole oikeutta saada perityksi enempää kuin mitä kauppakirjaan on merkitty.

Kaupanvahvistaja-asetus 28.12.1979/1080 3 § (17.1.1992/25)

Luovutuskirjan oikeaksi todistaminen. Kaupanvahvistaja todistaa oikeaksi maakaaren 1 luvun 2 §:ssä tarkoitetun luovutuskirjan merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittaneiden henkilöiden nimet sekä heidän henkilöllisyytensä toteaminen. Todistuksessa on mainittava, ovatko allekirjoittajat olleet yhtaikaa saapuvilla, sekä että he ovat myöntäneet luovutuskirjan oikeaksi ja sen omakätisesti allekirjoittaneet. Siinä on lisäksi mainittava luovutuskirjan oikeaksi todistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan, jonka on mainittava virka-asemansa tai tuomioistuimen hänelle antama määräys toimialueineen, sekä hänen kutsumansa esteettömän todistajan on allekirjoitettava todistus. Jos luovutuskirjaa on laadittu useita kappaleita, todistus on merkittävä jokaiseen niistä. Kirjallinen esisopimus on todistettava samalla tavoin kuin luovutuskirja.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 43 § (29.7.1948/571)
Milloin lain mukaan oikeustoimi on päätettävä esteettömäin todistajain läsnä ollessa tai esteettömän todistajan on toimituksessa oltava läsnä, olkoon, mikäli erikseen ei ole toisin säädetty, sellaiseksi todistajaksi esteellinen:
1) se, joka 30 §:n mukaan ei saa vannoa todistajanvalaa;
2) se, joka itse on toimituksessa asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka itse on oikeustoimeen osallinen taikka jonka hyväksi oikeustoimi tehdään;
3) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa henkilöön, joka toimituksessa on asianosainen tai jonka oikeutta toimitus koskee tahi joka on oikeustoimeen osallinen tai jonka hyväksi oikeustoimi tehdään; taikka
4) se, joka on 20 §:ssä tarkoitetussa suhteessa siihen, jonka tehtäviin toimitus kuuluu, tai notaarin tahi viran tai toimen haltijaan, jota käytetään oikeustoimen tekemisessä.
8 § (8.9.1989/792)

Törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen

Jos virka-aseman väärinkäyttämisessä 1) tavoitellaan huomattavan suurta hyötyä tai 2) pyritään aiheuttamaan erityisen tuntuvaa haittaa tai vahinkoa tai3) rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai häikäilemättömästi ja virka-aseman väärinkäyttäminen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, virkamies on tuomittava törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi sekä viralta pantavaksi.
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdejääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä valitsi tulevan syyttäjän Sulo Heiskarin tietoisesti kaupanvahvistajaksi jotta hän voi estää todellisten rikollisten syytteeseen asettamisen. Syyttäjä Sulo Heiskarin "oikeana kätenä" on toiminut Ylivieskan poliisi Raimo Ollila.

Valtiopetos Suomessa

K 96/531, PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236 International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003 Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589 Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71 Asia: velallisen vilpillisyys
ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90 Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
ratkaisu 26.8.1998/1
ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361 ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506 asianomistajana Tapio Lahola
Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506, asianomistaja Mikko Kovalainen
Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537 asianomistaja Markku Koski
Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488 Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä
Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalo
hallintosihteeri

Kalajoella , joulupäivänä 25.12.2017

Erkki Aho
044-3025948
e.ahoky@kotinet.com
skype emppu591
Lankilantie 25 B 5
85100 Kalajoki


Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)