Oikeudenkäyntiväitteen käsittelystä ja keskusrikospoliisille tutkittavaa

From: Erkki Aho

Sent: Thursday, March 22, 2018 12:04 PM

To: ylivieska-raahe.ko@oikeus.fi ; POL_VP_KRP_kirjaamo

Cc: toimitus@kpk.fi ; toimitus@kaleva.fi ; toimitus@kalajokilaakso.fi ; mot@yle.fi ; keskipohjanmaa@yle.fi ; oulu@yle.fi

Subject: oikeudenkäyntiväitteeseen tarkennusta ja keskusrikospoliisille tutkittavaa

 

Ylivieska-Raahen käräjäoikeudelle, keskusrikospoliisille, tiedotusvälineille

Vaimoni Eila Aho on hakenut minusta Erkki Ahosta avioeroa 7.11.2017. Minulla on Suomen perustuslain mukaan oikeus saada oikeudenmukainen oikeudenkäynti.

Suomen perustuslaki 21 § Oikeusturva

Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Avioliitto voidaan tuomita päättymään tuomioistuimen päätöksellä (avioero). Avioeron voi saada kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen tai sen jälkeen, kun puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Avioeroa käsitellessään tuomioistuin ei tutki avioerohakemuksen syitä.

Avioerohakemus tehdään kirjallisesti käräjäoikeudelle. Hakemuksen voivat tehdä puolisot yhdessä tai erikseen. Hakemuksen voi jättää käräjäoikeuden kansliaan tai lähettää käräjäoikeuteen postitse, telekopiona tai sähköpostina.

Jos vain toinen puoliso on hakijana, käräjäoikeus antaa hakemuksen tiedoksi toiselle puolisolle ja varaa tälle tilaisuuden lausua kirjallisesti hakemuksen johdosta. Avioero myönnetään kuitenkin aina, kun sitä on haettu.

Olen esittänyt oikeudenkäyntiväitteen siitä, ettei Ylivieska-Raahen käräjäoikeus ole toimivaltainen asiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 16 luku Oikeudenkäyntiväitteistä

1 § (12.8.1960/362)

Oikeudenkäyntiväite on tehtävä silloin, kun vastaaja ensimmäisen kerran käyttää asiassa puhevaltaa, ja kaikki väitteet, mikäli mahdollista, yhdellä kertaa. (22.7.1991/1052)

Jos oikeudenkäyntiväite tehdään myöhemmin, älköön sitä otettako tutkittavaksi, ellei se koske seikkaa, jonka oikeus on velvollinen ottamaan huomioon omasta aloitteestaan.

2 § (12.8.1960/362)

Oikeudenkäyntiväitteistä antakoon oikeus eri päätöksen, milloin asian laatu sitä vaatii.

3 § (23.5.2003/381)

Ratkaisuun, jolla asia oikeudenkäyntiväitteen johdosta jätetään tutkimatta, haetaan muutosta 25 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti valittamalla.

Ratkaisuun, jolla tuomari on todettu esteelliseksi käsittelemään asiaa, ei saa hakea muutosta.

Oikeudenkäyntiväitteen hylkäävään ratkaisuun haetaan muutosta samassa yhteydessä kuin käräjäoikeuden tuomioon tai lopulliseen päätökseen, jollei tuomioistuin määrää, että muutosta haetaan erikseen. Jos asianosainen on hakenut muutosta oikeuden lopulliseen päätökseen, saa vastapuoli muutoksenhakemukseen antamassaan vastauksessa myös hakea muutosta päätökseen, jolla hänen tekemänsä oikeudenkäyntiväite on hylätty.

Keskusrikospoliisin ja tiedotusvälineiden on nyt pidettävä huoli siitä, ettei Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tee tietoisesti väärää päätöstä oikeudenkäyntiväitteestä. Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on toiminut vastoin lakia PR-Teollisuus Oy:n konkurssiasiassa, kun käräjätuomari Juha Nieminen ei ole tarkistanut varatuomari Paavo M. Petäjältä valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M. Petäjä on antanut asiassa väärän lausunnon käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja. Paavo M. Petäjä tunnustaa asian Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa.

Ylivieskan käräjäoikeus on toiminut virheellisesti PR-Teollisuus Oy:n pesänluettelon vannontatilaisuudessa, jossa todistin, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Koska käräjätuomari, syyttäjä ja konkurssipesänhoitaja eivät reagoineet asiaa, niin tilaisuudessa läsnä ollut silloinen asianajaja Asko Keränen pyysi minut tilaisuuden jälkeen kahville. Hän pyysi minulta ja hallituksen puheenjohtajalta valtakirjat jotta voi valittaa asiasta. Hänen mielestään konkurssi oli laito, koska kaupat oli purettu ja konkurssi oli haettu väärillä tiedoilla. Asianajaja Asko Keränen jätti kuitenkin valituksen tekemättä ja meiltä me näin puheoikeus asiassa. Ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärät tuomioni. Jotta korkein oikeus voi purkaa tuomion niin se on käsiteltävä nyt tässä oikeudenkäyntiväitteen käsittelyssä samoin kuin vahingonkorvauslaskelmani.

Ylivieskan käräjäoikeus ei ole ottanut todistusaineistoja vastaan eikä kuullut minun todistajia. Siksi en ole saanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä 24 vuoteen. Olen kärsinyt viranomaisten rikosten johdosta 4 konkurssia ja yhden 75 päivän ehdottoman vankeustuomion, mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Olen menettänyt yritykseni, omaisuuteni ja maineeni. Olen ollut luottokelvoton jo 24 vuoden ajan. Vahingonkorvauslaskelma ajalta 11.5.1995 – 30.6.2017

1. osakepääoma 100 857 euroa
2. toimitusjohtajan palkka 4 438 394 euroa
3. omaisuuden menetys (omakotitalo, kesämökki) 302 571 euroa
4. tuotemerkit ym. 1 344 477 euroa
5. henkiset kärsimykset 2 140 000 euroa
6. tilauskanta 165 911 euroa
7. kotimaan myynti 26 053 406 euroa
8. Japanin myynti 1 443 430 euroa
9. Optinorm Saksa 30 425 586 euroa
10. ikkunakauppa 17 551 182 euroa
11. Rautia/Kesko 47 407 000 euroa
12. Saksan hirsi 10 460 000 euroa
13. Venäjän puu 11 460 569 euroa
14. rikollinen ulosotto 1.7.1996 – 31. 5.2017 535 000 euroa
    yhteensä 153 828 383 euroa

Nyt Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden virheellisen toiminnan takia olen avioero-oikeudenkäynnissä ja katson, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on asianosaisen asiassa eikä siten ole toimivaltainen asiassa. On täysin selvää, että Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden rikollinen toiminta 24 vuoden ajan on vaikuttanut minun persoonaani merkittävästi. Olen kiitollinen siitä, että vaimoni on kestänyt rinnallani näinkin kauan tätä valtion rikollista toimintaa ja Kalajoen kaupungin 35 vuotta kestänyttä syrjintää.

Poliisi on jättänyt kaikki rikokset tutkimatta eli on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa. Lisäksi syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tiedottajana vaikka ei ole siitä palkkaa saanut. Kävin aikanaan keskustelut käräjäoikeuden laamannin kanssa asiasta, koska katsoin, että syyttäjän puolueettomuus vaarantuu, kun toimii käräjäoikeuden tiedottajana. Syyttäjä Sulo Heiskari kävi siis vielä mediasotaa käräjäoikeudessa tuomittuja vastaan.

Ylivieskan käräjäoikeus on hyväksynyt kymmenien vuosien ajan esteellisen syyttäjän toiminnan asioissani. Sulo Heiskari oli kaupanvahvistajana Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n kaupoissa. Kaupoissa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin keskeneräinen tilauskanta 15 miljoonaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Siitä on myyjän eli Kera Oy:n lausunto. Sulo Heiskari on toiminut syyttäjänä kaikissa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän ja Euronio Oy:n kaupoista johtuvissa oikeudenkäynneissä. Sulo Heiskari on ollut esteellinen syyttäjistä annetun lain mukaan. Oikeusjärjestyksessämme omaksuttujen periaatteiden mukaan virkamies ei saa käsitellä asiaa, johon nähden hän on esteellinen.
Syyttäjiin kohdistuvia esteelisyysasioita ei Suomessa ole käsitelty pääasiassa siitä syystä, että syyttäjäpiireissä on ollut vain yksi syyttäjä. Syyttäjän esteettömyys on kuitenkin ehdoton prosessin edellytys.
Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön (LAVM 20/1996 vp ) mukaan "esteellisyysperustetta ei yksilöidä siinä määrin, että hän on esteellinen käsittelemään asiaa. Siksi tarvitaan yleissäännös tilanteisiin, joissa puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioida katsoa vaarantuvan. Arvioinnissa on harkittava, minkälainen suhde syyttäjällä on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin".
Yleislausekkeen tarkoituksena on korostaa julkista valtaa edustavan syyttäjän puolueettomuusvaatimusta. Arvioitaessa sitä, onko syyttäjä menettänyt puolueettomuutensa ei lähtökohdaksi oteta syyttäjän tosiasiallista puolueellisuutta, vaan yleinen käsitys siitä, onko olemassa seikkoja, joiden perusteella syyttäjän puolueettomuuden voidaan objektiivisesti katsoa vaarantuneen. (Frände,Dan: Finsk straffprocesrätt I s.128-129).
Syyttäjän esteellisyydestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 §:ssä. Säännöksen 1 momentin 6) kohdan niin sanotun yleisen esteellisyysperusteen mukaan syyttäjä on esteellinen, jos "muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.
Syyttäjälain 12 §:
1) asianosaisjääviys,
2) intressijääviys,
3) asiamiesjääviys,
4) palvelusuhdenjääviys,
5)edustusjääviys,
6) yleinen esteellisyysperuste, muu kuin 1-5 kohdassa tarkoitettu seikka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuuttaan asiassa.
Syyttäjän asema rikosprosessissa
Syyttäjän tehtävänä oikeudessa on syytteen nostaminen, ajaminen ja lopulta toteen näyttäminen. Syyttäjän tehtävänä oikeudenkäynnissä on oikeudenmukainen lopputulos. Syyttäjällä on osavastuu tuomion lainmukaisuudesta.
Syyttäjä joutuu syyteharkinnassaan ja syytettä oikeudenkäynnissä ajaessaan arviomaan, minkä merkityksen hän antaa ristiriitaisille todisteille ja mitä hän pitää asiassa totena. Syyttäjän suorittaman todistajakertomuksen luotettavuusarvioinnin äärimmäinen mahdollisuus on, että syyttäjä katsoo todistajan syyllistyneen perättömään lausuman antamiseen ja siitä rikosilmoituksen. Syyttäjän tulee muistaa myös hyvä syyttäjätapa.
Oikeudenkäytölle on perinteisesti asetettu vaatimukseksi, että sen on oltava paitsi varmaa, myös nopeaa ja halpaa.

Ylivieskan käräjäoikeus on tehnyt väärän päätöksen mys varatuomari Mikko Kovalaisen nostamassa kunnianloukkausoikeudenkäynnissä, jossa en saanut kuulustella vastapuolen todistajaa. Menettely on Euroopan Ihmisoikeussopimuksen vastainen. Asiassa väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle antoivat käräjätuomari Määttä, syyttäjä Mustonen sekä vastapuoli varatuomari Mikko Kovalainen. Asiasta on kolmen todistajan Alpo Ylitalon, Pentti Heikkisen ja Olli Puolitaipaleen kirjalliset valaehtoiset lausunnot. Näin ollen ei ole tilanne, että sana sanaa vastaan. Lisäksi Ylivieska-Raahen käräjäoikeus on hävittänyt kuulustelunauhat , jotka olisivat paljastaneet totuuden. En siis saanut kuulustella Mikko Kovalaisen todistaan Kalervo Savolaista. Käräjäoikeus ei ottanut myöskään todistusaineistoa vastaan. Poliisi ei ottanut todistusaineisto vastaan ja syyttäjä ei ottanut todistusaineistoa vastaan.

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2012/08/jumalisjoen-lohi-ay-ja-emajoen-lohi-oy.html 

 Ylivieskan käräjäoikeus ei ottanut käsiteltäväkseen asiaa, kun haastoin Suomen valtion oikeuteen. Korkein oikeus määräsi todistusaineiston säilytettäväksi Ylivieskan käräjäoikeudessa viisi vuotta eli vuoteen 2021. Ylivieskan käräjäoikeus on hävittänyt todistusaineiston.

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus

Tyytymättömyyden ilmaisu Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden käräjäoikeuden esteellisyyttä koskeva osaratkaisuun 03.02.2016 nro 16/568 asiassa L 15/6631

Jokainen näistä Ylivieskan käräjäoikeuden ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden päätöksestä on syntynyt rikosten avulla

Konkurssiasiat
K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                Konkurssituomio 3.1.1997/1
K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                Konkurssituomio 7.9.1998/963
K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
Rikosasiat:
R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                ratkaisu 1.6.1998/144
R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                ratkaisu 26.8.1998/1
                ratkaisu 13.8.1998
RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
R 11/537        asianomisaja Markku Koski
                Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
Katriina Rantinsalohallintosihteeri

Todistusaineisto Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa osoittaa kiistattomasti asian.

TODISTELU:

Nimismies Sulo Heiskari on merkitty kaupanvahvistajaksi Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaisten pesänhoitajien , asianajaja Antti Latolan ja Hannu Maskosen allekirjoittamaan kauppakirjaan.

LIITE 1

Kauppakirjan allekirjoittaja Heino Virta todistaa, ettei hän ole koskaan tavannut kaupanvahvistaja Sulo Heiskaria. Nimismies Sulo Heiskari ei ole ollut paikalla kun kauppakirjat on allekirjoitettu asianajaja Hannu Maskosen toimistossa Oulussa.

LIITE 2

Kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo todistaa, ettei ole ollut kaupanvahvistajan kutsumana todistaja paikalla, missä Alavieskan Puurakenteen konkurssipesä on myyty Euronio Oy:lle.

Liite 3

Pentti Arhippaisen todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan vahvistamiseen. Arhippainen todistaa tässä törkeän petoksen Euronio Oy:n Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisessä kaupassa.

LIITE 4

Erkki Ahon todistus kauppakirjojen allekirjoituksiin ja kaupan vahvistamiseen. Kauppakirjat allekirjoitettiin Oulussa. Kauppakirjan allekirjoitajan todistuksen mukaan kaupanvahvistajana toiminut tuleva syyttäjä ei ollut paikalla Oulussa eikä myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja.

LIITE 5

Syyttäjä Sulo Heiskarin väärä lausuma oikeudelle, jossa hän todistaa, ettei Erkki Aholla ole oikeutta valita syyttäjää omien mieltymystensä mukaisesti.

LIITE 6

JOHTOPÄÄTÖKSET: Kaupanvahvistajana toiminut nimismies Sulo Heiskari on ollut esteellinen toimimaan syyttäjänä, koska hän toiminut kaupanvahvistajana kauppasopimuksissa. Lisäksi hän on antanut väärän lausuman oikeudelle asiassa.

Syyttäjä Sulo Heiskari on näinollen ollut esteellinen toimimaan kaikkissa oikeudenkäynneissä mitkä koskevat ko. kauppasopimuksia.

TOINEN TODISTUSAIHE: Tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyönti

Poliisi Raimo Ollila on lyönyt virkavelvollisuutensa laiminlyönnin jättäessään tutkimatta kysessäolevan kaupanvahvistuksen ja muut rikokset. Selostan ja todistan seuraavassa asioiden kulun, jotka tutkinnanjohtaja, poliisi Raimo Ollila on jättänyt tutkimatta.

SSP-sopimus solmittiin Kansallis-Osake-Pankin, Osuuspankkien keskusliiton, Postipankin ja Unitas Oy:n sekä Valtion vakuusrahaston kesken ns. SSP-sopimus Helsingissä 21.10.1993. Sopimus julistettiin salaiseksi. Sopimuksen sivulla 17 määriteltiin yritysten kaatamisperusteet: jos yritys toimii jollakin seuraavista toimialoista

• kiinteistösijoittaminen ja kiinteistösijoittamiseen verrattava kiinteistötoiminta
• muu sijoittaminen
• rakentaminen
• vähittäiskauppa
• hotelli- ja ravintolatoiminta
• vapaa-aikatoiminta

todistusaineistona salaiseksi julistettu SSP-sopimus

LIITE 7

RTS-toimialaraportti-97 osoittaa talopakettimarkkoilla olevan ylikapasiteettiin ja tilinpäätöstiedot vuodelta 1992 osoittavat Suomen talotehtaiden tilanteen vuonna 1992. Todistusaineistona Rakennustutkimus RTS Oy:n RTS-toimialaraportti -97 talopakettimarkkinat. Minulla on tuo asiakirja ja voin lähettää kopion siitä korkeimmalle oikeudelle, mutta tässä yhteydessä lähetän vain oleelliset sivut asiassa.

LIITE 8

Helsingin sanomien lehtileike 1.3.1999 osoittaa, että Kera Oy:ssä toimi ns. ruumiinpesuryhmä varatoimitusjohtaja Seppo Arposen alaisuudessa ja sitä johti kehityspäällikkö Veikko Anttonen. Ruumiinpesuryhmän tehtäviin kuului pelastaa markkinoilta Kera Oy:n rahoittamat ongelmayritykset ja minimoida tappiot. Kera Oy oli toinen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän päämies ja Arsenal Oy oli toinen.

LIITE 9

Kera Oy käytti toiminnassaan ns. saattohoitajia. Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi tuli Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella kauppatieteen maisteri Jouni Remes. Alavieskan Puurakenne Oy meni konkurssiin, kun Keski-Pohjan säästöpankki lopetti yrityksen rahoittamisen sopimusten vastaisesti. Uuden yrityksen perustamiseen ja konkurssiin mennen yrityksen jatkajien joukkoon soluttautuikauppatieteen maisteri Jouni Remes. Hän teki Kera Oy:n kanssa sopimuksen muiden osakkaiden tietämättä, että uuden yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaantuloa rahoittajana.

LIITE 10

Kauppatieteen maisteri Jouni Remes käytti luottamusasemaansa väärin, kun konkurssiin mennen Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäällikkönä teki laskelmia useammalle eri taholle ja näin sai nostettua kauppahintaa korkeammaksi. Lisäksi hän väärensi Euronio Oy hallituksen kokouksen pöytäkirjan kansanedustaja Markku Kosken kanssa. Kokouspaikaksi pöytäkirjaan on merkitty Euronio Oy:n kokoustilat Helsingissä. Euronio Oy oli paperiyhtiö, jolla ei ollut toimitiloja Helsingissä eikä muuallakaan eivätkä myöskään pöytäkirjassa mainitut hallituksen jäsenet Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on siis väärennetty.

LIITE 11

Pöytäkirjaan merkityn hallituksen jäsenen Heino Virran todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa.

LIITE 12

Pöytäkirjaan merkitys hallituksen jäsenen Kari Konun todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokouksessa.

LIITE 13

Pöytäkirjaan merkitys hallituksen jäsenen Erkki Ahon todistus siitä, ettei hän ole ollut tuossa kokousessa

LIITE 14

Euronio Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja Euronio Oy:n toimitiloissa Helsingissä 8.5.1995. Pöytäkirja on väärennetty eikä Euronio Oy:llä ole ollut toimitiloja Helsingissä. Pöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski.

LIITE 15

Väärennetyillä kauppakirjoilla on patentti- ja rekisterihallituksesta yrityksen rekisteröinti.

LIITE 16

Alavieskan kunnan kanssa Erkki Aho oli neuvotellut investointitukiasian. Alavieskan kunnanhallitus käsitteli asiaa keskiviikkona 10.5.1995 klo 9.00-11.00. Kokouksessa tehtiin perustetulle yritykselle myönteinen investointiavustuspäätös.

LIITE 17

Uuden yhtiön perustajajäsenten puolesta asioita hoitanut Kera Oy kirjallisen suosituksen perusteella Alavieskan Purakenteen talouspäälliköksi tullut Jouni Remes otti yhteyttä kunnanjohtaja Aarne Karvoseen ja Alavieskan kunnanhallitus kokoontui 15.5.1993 klo 21.00 -21.50 kokoukseen, jossa se muutti aiemmin 10.5.1995 tekemäänsä päätöstä investointituesta rikkomalla Erkki Ahon osakkaiden puolesta neuvotteleman sopimuksen.

LIITE 18

Kauppasopimukset jotka tehtiin Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaisten pesänhoitajien Antti Latolan ja Hannu Maskosen kesken.

Kauppasopimuksista käy ilmi, että väliaikaiset pesänhoitajat tekivät konkurssisäännön vastaisesti kiinteistön kauppasopimuksen.Edellä olen jo esittänyt, että kauppasopimukset on tehty laittomasti, koska kaupanvahvistaja ja kaupanvahvistajan kutsuma todistaja eivät todistusaineiston mukaan ole olleet paikalla. Kauppasopimus on tehty myös maakaaren vastaisesti, koska kauppasopimuksissa myyjillä ei ollut kirjallista lupaa myydä kiinteistöjä. Kaiken lisäksi kiinteistöt olivat pantattu velkojen vakuudeksi ja pantatut 48 miljoonan kiinnitykset salattiin kauppasopimuksissa kuten kauppasopimuksista näkyy. Kiinteistöjen kauppasopimus, vaihto-omaisuuden, ns. tuoteoikeuksien, sopimuskannan ja keskeneräisten töiden sekä omaisuuden kauppasopimukset.

LIITE 19

Kauppasopimuksissa salatut 48 miljoonan pantatut kiinnitykset. Ylivieskan käräjäoikeudesta saa kopiot pantatuista kiinnityksistä. Salatut pantatut kiinnitykset todistusaineistona.

LIITE 20

Osakkeenomistaja Pauli Kiimamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkän petoksen kohteeksi

LIITE 21

Osakkeenomistaja Timo Viitamaan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeän petoksen kohteeksi.

LIITE 22

Osakkeenomistaja Kari Konun todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä.

LIITE 23

Osakkeenomistaja Reijo Nahkalan todistus siitä, että hän ei ole tiennyt pantatuista kiinnityksistä ja katsoo joutuneensa törkeänpetoksen kohteeksi.

LIITE 24

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomiota riita-asiassa takaajia ja PR-Teollisuus Oy:tä vastaan. Takaajia asiassa on edustanut asianajaja Jouni Vihervalli takaajien tietämättä ja ilman takaajien valtakirjoja. Lisäksi Ylivieskan käräjäoikeus on jättänyt haasteet toimittamatta takaajille asiassa. Todistusaineistona Ylivieskan käräjäoikeuden merkinnät asiakirjaan, jossa on merkitty kysymysmerkillä Tiedoksiannot? Ylivieskan käräjäoikeus on kuitenkin tehnyt asiassa päätöksen vaikka tiedoksiantoja ei ole toimitettu asianosaisille ja asianosaisia on edustanut heidän tietämättään heille täysin tuntemanton asianajaja Jouni Vihervalli ilman toimenksiantoja ja valtakirjoja.

LIITE 25

Suomen Asianajajaliittoon on valitettu asianajaja Jouni Vihervallin toiminnasta. Vastineessaanasianajaja Jouni Vihervalli toteaa, että ” en ole koskaan tavannut kantelijoita enkä muista edes keskustelleeni heidän kanssaan puhelimitse.” Asianajaja Jouni Vihervalli siis tunnustaa tekonsa.

LIITE 26

Kauppakirjan allekirjoittaja ja PR-Teollisuus Oy:n osakkeenomistaja Heino Virta, joka oli Uhtua Wood Oy:n kautta osakkeenomistaja, todistaa, ettei hän ole antanut valtakirjaa asianajaja Jouni Vihervallille eikä varatuomari Paavo M. Petäjälle eikä asianajaja Antti Latolalle eikä Veli Päivikkö Ky:n asianajaja Sampsa Teittiselle.

LIITE 27

Kun osakkaiden luottamus toimitusjohtaja Jouni Remeksen toimintaan loppui niin toimitusjohtajaksi hyväksyttiin Kera Oy:n kiristyksen jälkeen Stig Weckström, joka jatkoi saattohoitajaksi tuntemamme Jouni Remeksen toimintaa. Konsultti Stig Weckström ilmoitti yhtiön pikkujoulutansseissa yrityksen vientisihteerille, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitus alas. Sitä mahdollisuutta yhtiön osakkaat eivät antaneet Stig Wecsktromille, kun kävi ilmi hänen toimintansa. Osakkeenomistaja Timo Viitamaan lausunto osoittaa sen, että Stig Weckström toimi yhtiön etujen vastaisesti.

LIITE 28

PR-Teollisuus Oy.ssä toimi osakkeenomistajana bulvaanien kautta Tapani Kääntä muiden kuin kahden osakkeenomistajan tietämättä. Tapani Kääntä on antanut kirjallisen lausunnon, jossa hän todistaa Stig Weckströmin toimivan yhtiön edun vastaisesti levittäessään perättömiä tietoja rahanpesusta.

LIITE 29

Kera Oy oli tehnyt perättömän ilmoituksen PR-Teollisuus Oy:stä ja sen johtohenkilöistä rahanpesusta ja oli levittänyt tätä tietoa laajalti niin, että perätön tieto oli mennyt Japaniin asti.

LIITE 30

Kera Oy selkeästi pyrki poistamaan PR-Teollisuus Oy:n markkinoilta levittämällä perättömiä huhuja ja auttamalla saattohoitajia PR-Teollisuus Oy:n palvelukseen. Kera Oy:n lakimiehen lausunto Kera Oy:n roolista rahanpesuilmoittelussa.

LIITE 31

Kera Oy:n kehityspäällikkö Veikko Anttonen, jonka Helsingin Sanomat nimesi ns. ruumiinpesuryhmän vetäjäksi tunnustaa Kera Oy:n roolin rahanpesuhuhujen levittämisessä.

LIITE 32

Kaleva uutisoi, että kauppahetkellä voimassaoleva tilauskanta oli 26 miljoonaa markkaa.

LIITE 33

Kera Oy:n Seppo Arponen todistaa vastauksessaan, ettei voimassaollut tilauskanta ollutkaan 26 miljonaa markkaa, vaan noin 11-12 miljoonaa markkaa. Tämä todistaa, sen Kera Oy on ollut päämiehenä kaupassa, jossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja ilmoitettiin tilauskanta n. 15 miljooaa suuremmaksi kuin se todellisuudessa oli. Todisteena kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X ja sivu 287.

LIITE 34

On syytä epäillä, että kauppa- ja teollisuusministeriö oli vahvasti mukana toimialarationalisoinissa mikä oli päätetty salaiseksi julistetussa SSP-sopimuksessa 22.10.1993. Siitä on todistuksena lainvastainen KTM:n tukipäätös jossa vedotaan siihen, että yritys jatkaa konkurssin tehneen yrityksen toimintaa. Tämä ei voi olla lainmukainen kielteisen päätöksen syy avustushakemukselle.

LIITE 35

Kun toimitusjohtaja Stig Weckström erotettiin ja hallituksen puheenjohtajalle Markku Koskelle annettiin mahdollisuus erota niin he jatkoivat PR-Teollisuus Oy:n vastaista toimintaansa vielä senkin jälkeen kun heidät oli saatu pois yhtiön toiminnasta. Koska saattohoitajaksi tunnistamamme Stig Weckström ei saanut yritystä konkurssiin, niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistön kaupat vastoin lakia 19.3.1996. Kaupanvahvistajaa ei ollut mukana kaupanpurussa niinkuin laki edellyttää.

LIITE 36

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tuoteoikeuksien ja omaisuuden kauppasopimuksen 18.4.1996. Minä Erkki Ahon en hyväksynyt Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa sopimusten purkua joten asianajaja Hannu Maskonen kutsui viereistä huoneesta kaksi todistajaa paikalle, jotka todistivat, että kaupat oli purettu. Kaupan purku on aina lopullinen ja peruuttamaton. Kaupanpurku merkitsi myös sitä, että kauppasopimuksen liitännäiset eli takaukset raukesivat, koska kauppasopimus purettaessa takaukset eivät voi jäädä voimaan.

LIITE 37

Lakiasiaintoimisto Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle johtuen kauppojen purusta. Herttuainen todistaa, että kaupat oli purettu.

LIITE 38

Kun kaupat oli purettu niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin väärillä tiedoilla. Konkurssihakemuksessa mainitaan perusteluiksi mm. vaihto-omaisuudesta ja tuoteoikeuksista 1.130.000 markkaa.

LIITE 39

PR-Teollisuus Oy oli maksanut tuoteoikeuksia koskevia takauksia 19.06.1995 401.444,45 markkaa, 28.03.1996 500.000,00 markkaa ja 09.05.1996 100.000,00 markkaa. Takauksista oli siis maksettu 1001,444,45 markkaa ja lisäksi kaupat purettaessa takaukset olivat rauenneet. Konkurssihakemus on siis tehty väärillä tiedoillla.

LIITE 40

Konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle on antanut lausuman varatuomari Paavo M. Petäjä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja ja todennut, että kanne on oikea.

Ylivieskan käräjäoikeus ei ole tarkistanut onko varatuomari Paavo M. Petäjällä valtakirjoja. Käräjäoikeus on laiminlyönnyt tehtävänsä. Paavo M. Petäjällä ei ollut toimeksiantoja eikä valtakirjoja asiassa.

LIITE 41

Varatuomari Paavo M. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa, ettei hänelä ollut toimeksiantoa konkurssiasiassa.

LIITE 42

Varmemmaksi vakuudeksi konkurssiinhakija Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle lausuman PR-Teollisuus Oy:n nimissä ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja.

LIITE 43

Koska Ylivieskan poliisi ei tutkinut asioita niin käännyimme KRP:n puoleen ja teimme useita tutkintapyyntöjä asioiden tutkimiseksi. Tässä todisteena Heino Virran tekemä tutkintapyyntö varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta.KRP;n poliisi on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa asiassa.

LIITE 44

Ylivieskan käräjäoikeus päätti asettaa PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin.Seurauksena konkurssituomio.

LIITE 45

Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä ilmoittaa vahingonkorvaussaatavakseen 9.413.000 markkaa. Näin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä tunnustaa purkaneensa kaupat.Missä on loppuselvitys kauppojen purkamisesta?

LIITE 46

Velkojien kokouksessa mukana olivat syyttäjä Sulo Heiskarin lisäksi myös asianajaja Asko Keränen. Ilmoitin tilaisuudessa oman näkemykseni konkurssiasiassa eli siis sen, että koska kaupat oli purettu, niin konkurssi oli laiton. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että pesänluettelon tarkistamiseen ei oltu jätetty riittävää aikaa ja pyysin jatkoaikaa siihen, koska mielestäni pesänluettelosta oli jätetty mm. 32 miljoonan tilauskanta pois. Syyttäjä Sulo Heiskari käytti puheenvuoron ja kehotti minua tekemään asiassa vain varauksen jotta asian käsittelyä ei hidastettaisia. Tilaisuuden jälkeen asianajaja Asko Keränen pyysi minut kahville ja totesi, että konkurssi on laiton, koska kaupat oli purettu. Hän pyysi, että laittaisimme hänelle valtakirjat jotta hän voi tehdä Vaasan hovioikeudelle asiassa valituksen. Allekirjoitimme avoimet valtakirjat asianajaja Asko Keräselle asioiden hoitamiseksi. Asianajaja Asko Keränen laittoi asiasta kirjeen Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle.

LIITE 47

Tekemistämme avoimista valtakirjoista todisteena osakkeenomistaja Heino Virran tekemä avoin valtakirja asianajaja Asko Keräselle.

LIITE 48

Asianajaja, nykyinen varatuomari Asko Keränen tunnustaa, että jätti valitukset tekemättä

LIITE 49

Todistusaineisto tilauskannan suuruudesta, mikä oli jätetty pois pesänluettelosta. Erillinen nidottu kirja tilaussopimuksista todistusaineistona oikeuskäsittelyssä.

LIITE 50

Konkurssin jälkeen PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä myi tilauskannan konsultti Stig Wecktromin Trio Leadership System Oy Ab:lle. Kirjallinen todiste asiasta.

LIITE 51

Tilauskanta luovutettiin Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi konsultti Stig Wecksrtömille tilauskannasta 88.495,00 markkaa.

LIITE 52

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki suoritustuomion takaajia vastaan Ylivieskan käräjäoikeudessa. Hakemus oli tehty väärillä tiedoilla, koska saatavaa ei todellisuudessa ollut, koska kaupat oli purettu, mutta takaukset oli saatu voimaan Ylivieskan käräjäoikeuden konkurssipäätöksellä, mikä oli saatu aikaan konkurssipesän ja varatuomari Paavo M. Petäjän väärillä lausumilla ja Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarin virheellisellä menettelyllä. Käräjätuomari ei ollut tarkistanut valtakirjoja varatuomari Paavo M. Petäjältä. Takaajia ei siis ole kuultu asiassa, koska heitä on edustanut PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä eli siis asianajajat Sampsa Teittinen ja Jyrki Anttinen ilman toimeksiantoja ja valtakirjoja.

LIITE 53

Lakiasiaintoimisto Jorma Herttuainen teki rikostutkintapyynnön asiossta Oulun KRP:lle, mutta KRP jätti asiat tutkimatta ja laiminlöi virkavelvollisuutensa.Tutkintapyyntö todistusaineistona kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivuilla 334-344.

LIITE 54

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä myi koneet, laitteet ja kaluston luxemburgilaiselle International Timber Comany S.A:lle. Yritys paljastui myöhemmin rahapesuyritykseksi, mutta Suomessa poliisi jätti asian tutkimatta. USA:ssa vaadittiin yhtiön johtohenkilöille Hendrik Rienstralle 210 vuotta vankeutta ja Richard Rienstralle 190 vuotta vankeutta. Kiinteistöistä tehtiin vuokraussopimus, koska niitä ei voitu myydä kiinteistöjen panttausten johdosta.

Kirjan Olet Maamme Armahin Suomenmaa ISBN 952-91-4593-X sivut 348-351.

LIITE 55

Kun Hendrik Rienstra oli kuollut ja Richard Rienstra istui vankilassa, niin International Timber Company Finland haettiin konkurssiin. Konkurssipäätös tuomio 963 7.9.1998 97/1236

LIITE 56

Konkurssipäätös tuli erikoisella tavalla. Tämä käy ilmi asianajaja Asko Keräsen kirjeestä asianajaja Antti Kejolle. Kirjeen viimeinen lause paljastaa koko totuuden: ”Muuta selvitystä toimille en keksi kuin, että yhtiöön tulossa ollut rahamäärä sai sotkemaan sopimuksemme.” Tämä pitää paikkansa, sillä konsultti Stig Weckström tuli ITC Finland Oy:n konsultiksi ennen konkurssia ja hän laski tutustuttuaan kirjanpitoon milloin oli edullisin ajankohta hakea yritys konkurssiin. Yritys haettiin konkurssiin muistaakseni torstai-päivänä ja perjantaina yritykseen tuli niin iso määrä vientisaatavia, että konkurssi olisi voitu välttää.

LIITE 57

Laitoin asianajaja Asko Keräsen kirjeen Suomen Asianajajaliittoon. Siellä se aiheutti melkoisen hämmingin ja asianjajaja Keränen ja Kejo lienee sopineet asiat mahdollisesti Rienstran tuella. Siitä osoituksena maksukuitit joita voidaan epäillä rahanpesurikoksiksi.

LIITE 58

International Timber Company Finland oy:n velkojain kokouksessa ilmoitin, että koneet ja laitteet eivät olleet yhtiön omaisuutta vaan kuuluivat toiselle firmalle eli ITC S.A:lle. ITC Finland Oy:n konkurssipesä ei esittänyt kauppakirjaa jolla se olisi ostanut ko. koneet.

Velkojain kokouksessa otin jo asian esille, mutta minun ymärtääkseni Richard Rienstra teki väärän valan ja hyväksyi asianajaja Antti Kejon mielestäni lainvastaisen menettelyn.Syyttäjä Sulo Heiskari oli läsnä tilaisuudessa, jossa toin esille asian.

Ehkä asiaan vaikutti se, että uuden perustettavan yrityksen, Ultra Prima Oy:n, omistaja oli Richard Rienstra.

LIITE 59

Korkeinta ostotarjousta konkurssipesät eivät hyväksyneet vaan myivät omaisuuden Richard Rientran Ultra Prima Oy:lle. Korkeimmasta tarjouksesta, Karfer Oy:n tarjouksesta kopio kirjan sivulla 357.

LIITE 60

Syyttäjä Sulo Heiskari lienee pelännyt omien tekojensa esille tulemista ja poliisi Raimo Ollilan virkavelvollisuuksien laiminlyöntien paljastumista, niin he käynnistivät järkyttävän ajojahdin Erkki Ahoa kohtaan. Helpoin tapa oli yrittää Kalajoen valtuuston ylivoimaisen ääniharavan maineen mustaamista kunnianloukkaussyytteillä Kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski oli sopiva apuri asiassa. Kunnanvaltuutettu Erkki Aho pyysi julkisesti selvitystä kunnanjohtaja Torsti Kalliokoskelta Rahjan saariston Natura Life-asiassa. Rahoitushakemuksessahan oli laitettu itsehallinnon omaavat Kallan karit Rahjan saariston NaturaLife-hakemukseen itsehallinnon omaavan Kallan karien itsehallintoelinten päätöstä ja myös vastoin Himangan kunnanvaltuuston päätöstä. Rahoitushakemus oli tehty väärillä tiedoilla ja sen allekirjoittajana oli muun muassa kunnanjohtaja Torsti Kalliokoski. Poliisi jätti asian tutkimatta eikä ottanut todistusaineistoa vastaan. Asioista selvitys kirjassani ja todistusaineisto sivuilla 380-420.

LIITE 61

Erkki Aho tuomittiin kunnanjohtaja Torsti Kalliokosken kunnianloukkauksesta, koska tutkinnanjohtaja Raimo Ollila ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on voimassa. Syyttäjänä asiassa oli esteellinen syyttäjä Sulo Heiskari.

LIITE 62

Asianajaja Hannu Maskonen esitti Erkki Aholle, että tämä lopettaisi asioiden penkomisen ja maksaisi hänelle 10 000 markkaa ja hän ei hakisi Erkki Ahoa henkilökohtaiseen konkurssiin. Erkki Aho ilmoitti kielteisen kantansa asiaan.

Asaianajaja Hannu Maskonen haki Merita Pankki Oy:n nimissä Erkki ja Eila Aholle tuomiota velallisen epärehellisyydestä. Kalajoen Meritapankin johtaja ei tiennyt lainkaan, että Merita Pankki Oy on asianomistajana asiassa. Pankinjohtaja Mauri Ylitalo todistaa, että Kalajoen konttorin toimesta ei asiaa ole laitettu vireille.

Tuomio R98/71 todisteena sekä Kalajoen Meritapankin johtajan Mauri Ylitalon todistus asiassa. Erkki Aho oli Kalajoen kaupunginvaltuuston jäsen ja Kalajoen kaupunginvaltuusto pyysi Erkki Aholta selvityksen ehdottoman vankeustuomion takia. Aho sai 75 päivän ehdottoman vankeustuomion,mikä muutettiin ehdonalaiseksi. Aho teki 1879 sivun selvityksen Kalajoen kaupunginvaltuustolle, mutta valtuuston puheenjohtaja esti Erkki Ahoa esittämästä selvitystä Kalajoen kaupunginvaltuustolle. Selvityksestä kuva, jossa on 1879 sivun aineisto ja kirjat.

Selvitys on edelleen Kalajoen kaupunginarkistona ja nimeän sen todistusaineistoksi korkeimmalle oikeudelle. On huomattava, että teko ei ole vanhentunut, koska sen oikeusvaikutukset ovat voimassa eli ulosotto on voimassa.

LIITE 63.

Asianajaja Hannu Maskonen toteutti uhkauksensa ja haki Erkki Ahon henkilökohtaiseen konkurssiin. Kysymys oli siis takaussaatavasta, jota ei todellisuudessa ollut olemassa, koska kaupat oli purettu ja takaukset olivat rauenneet ja toiseksi takaussumma oli maksettu jo takaisin, koska PR-Teollisuus oli maksanut yli miljoonaa markkaa ja konkurssipesä oli tenyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen jolla he maksoivat 450 000 markkaa ja konkurssipesä oli myynyt jo tuoteoikeudet uudelle omistajalle 200 000 markalla. Tämän jälkeen asianajaja Hannu Maskonen putosi parvekkelta ja kuoli.

Konkurssipäätös 280 28.02.2001 00/1003

LIITE 64

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä oli tehnyt kolmen takaajan kanssa sopimuksen takausvastuun maksamisesta. Kahden takaajan kanssa ei neuvoteltu, vaan heiltä perittiin täyttää takaussummaa  korkoineen ulosotossa. Poliisi jätti selvittämättä mistä Markku Koski sai rahat takausten maksuun. Avustiko Kera Oy Maskku Kosken vaimon leipomoa vai maksettiinko takaukset jotenkin muuten. Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa Markku Kosken kuten esitän kirjassani ja saman esittää myös Pentti Arhippainen todistajalausunnossaan.

LIITE 65

Asioiden selvittämiseksi tehtiin lukuisia tutkintapyyntöjä, mutta poliisi jätti kaikki tutkintapyynnöt selvittämättä. Poliisiti laiminlöivät virkavelvollisuutensa.

LIITE 66

Erkki Ahon ajojahti jatkui. Aho joutui olemaan maanpaossa Suomessa ja Ruotsissa ankaran ajojahdin takia. Seuraavana oli vuorossa kunnianloukkausoikeudenkäynti työvoimatoimiston johtaja Tapio Laholan kunniasta. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo Ollila joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Näin syyttäjä Sulo Heiskarilla oli paremmat mahdollisuudet mustata esteellisenä syyttäjänä Kalajoen kaupunginvaltuuston ääniharavan Erkki Ahon mainetta ja samalla peitellä omia ja tutkinnanjohtaja Raimo Ollilan tekoja.

Tuomio 05/529 28.11.2005 R 05/84. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on edelleen voimassa.

LIITE 67

Seuraavan vuorossa oli varatuomari Mikko Kovalaisen kunnianloukkausoikeudenkäynti. Tutkinnanjohtajana oli jälleen poliisi Raimo Ollila, joka ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Syyttäjänä oli Esa Mustonen, joka antoi asiassa väärän lausuman Rovaniemen hovioikeudelle.Lisäksi hän ei huomioinut todistusaineistoa, jotka lähetin hänelle sähköpostitse, koska tutkinnanjohtaja poliisi Raimo Ollila ei ottanut todistusaineistoa vastaan. Oikeudenkäynnissä käräjätuomari Jyrki Määttä ei antanut minun, Erkki Ahon, kuulustella vastapuolen todistaa Kalervo Savolaista, mikä on EU:n ihmisoikeussopimuksen vastainen teko. Todistajalausunnot ja tuomio 10/1034 6.9.201 R 10/506 todistusaineistona

LIITE 68

Seuraavana oli vuorossa Markku Kosken törkeä kunnianloukkausoikeudenkäynti, jossa syyttäjä etukäteen ilmoitti tiedotusvälineitä käyttäen, että Aholle on tulossa vankeustuomio. Jutun kirjoittajana toimi toimittaja Anne Mattila.

Koska Aholle syyttäjä oli esittänyt vankeustuomiota, niin Ahon piti tehdä selvitys Kokkolaan Kriminaalihuoltoyhdistykselle asian johdosta. Sen Aho teki ja todisti syyttömyytensä kaikkiin rikoksiin mistä hänet on tuomittu. Syyttäjä Esa Mustonen vetäytyi asiasta juuri ennen oikeudenkäyntiä

Syyttäjäksi ilmaantui kihlakunnan syyttäjä Kati Alkula, joka kertoi, että hän voi toimia syyttäjänä vaikka ei ole perehtynytkään asiaan. Markku Koski oli tietoinen Kera Oy:n toiminnasta ja pantatuista kiinnityksistä, koska hän kertoi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen kokouksessa, että PR-talot oli markkinoilta poistettavien listalla. Viittaan Pentti Arhippaisen todistajalausuntoon liitteessä 4.Markku Koskella oli asianajajana oikeudenkäynnissä Timo Hautamäki, joka varmasti tiesi asioiden todellisen tilan, sillä hän oli hoitanut aikaisemmin minun Erkki Ahon asioita ja nyt vaihtoi puolta. Hovioikeus käsittelyssä asiaan vaihtui syyttäjä kuten -selviää. Koko oikeustoimi ja poliisi blogi http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/ on todistusaineistona asiassani.

TUOMIO 11/857 27.7.2011 R11/357 Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on voimassa

LIITE 69

Varatuomari Mikko Kovalainen haki Erkki Aho henkilökohtaiseen konkurssiin. Se oli mahdollista, koska Ylivieska-Raahen käräjäoikeus oli tehnyt EU:n Ihmisoikeussopimuksen vastaisen teon kieltämällä Erkki Aho kuulustelemasta vastapuolen todistajaa ja hyväksyessään asiassa tutkinnanjohtajaksi esteellisen poliisin Raimo Ollilan. Oikeustoimi ja poliisi blogissani on laaja selostus varatuomari Mikko Kovalaisen toiminnasta.

Konkurssipäätös 17/2011 4.1.2011 K 10/5019. Teko ei ole vanhentunut, koska ulosotto on voimassa.

Asioita ei ole saatu oikeuskäsittelyyn, koska Ylivieskan oikeusaputoimisto on kieltäynyt antamasta oikeusapua ja estänyt ruotsalaisen asianajajan käytön, jolla oli lupa toimia Suomessa. Lisäksi Ylivieskan oikeusaputoimisto on jättänyt valituksen tekemättä korkeimpaan oikeuteen kuten kirjassani oleva todistusaineisto osoittaa sekä jättänyt haastamatta asianajaja Hannu Maskosen ja asianajaja Antti Latolan oikeuteen. Ylivieskan oikeusaputoimiston rooli on erittäin merkittävä siinä ettei asioita ole saatu oikeuskäsittelyyn. Vieläkään Ylivieskan oikeusaputoimisto ei auta Erkki Ahoa oikeusavun saamisessa. Sen lisäksi asianajajat Suomessa eivät uskalla ottaa asioita hoidettavakseen tai tekevät ne puolinaisesti kuten asianhoitajan hakemuksen korkeimmalle oikeudelle, jossa hän jätti perusasian eli PR-Teolllisuus Oy:n konkurssin hakemuksen ulkopuolelle ja juuri tämä on se asian ydin eli syyttäjän esteellisyys ja tutkinnanjohtajan virkavelvollisuuksien laiminlyönti.

Todistusaineistona lisäksi kirjani Olet Maamme Armahin Suomenmaa 952-91-4593-X ja sieltä tässä yhteydessä sivut 159-160. Lisäksi todistusaineisto kirjan todistusaineiston selitykset ja mitä todistusaineistoilla todistetaan

LIITE 70

Koska poliisi ei tutki, syyttäjä ei syytä, oikeuslaitos ei ota todistusaineistoa vastaan eikä kuule todistajia, hovioikeus ei anna suullista käsittely ja laillisuusvalvojat eivät näe asioissa mitään rikosta laittomuudesta puhumattakaan niin on syytä epäillä, että asioita johdetaan ylemmältä taholta. On syytä epäillä valtiopetosta, josta todistavat kirjat

Laman ja rahan pelurit ISBN 978-952-99691-1-1

A-P. Pietilä Pankkikriisin peitellyt paperit ISBN 978-951-884-443-6

Seppo Konttinen Salainen pankkituki ISBN 978-951-31-4251-3

sekä presidentti Tarja Halosen tekemä kirjallinen salaamispäätös A/9670/05 Helsinki 24.10.2005 ns. Koiviston konklaavista, minkä jatkoa on salaiseksi julistettu SSP-sopimus sekä Suomen valtion saamat runsaat kielteiset päätökset Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimesta. Valtiopetos ei vanhene koskaan.

Olen joutunut törkeiden ihmisoikeusrikosten kohteeksi puolustaessani laillisia oikeuksiani:

Tapon yritys

Perjantaina 11.11.2005 kello 17 aikoihin poistuin Kalajoen kaupunginvaltuuston juhlakokouksesta Pohjankylän koululta. Piha-alueelta lähti perääni siviiliauto, mikä seurasi minua kotiin saakka. Kun olin poistumasta autosta kaksi poliisimiestä ilmoitti pidätysmääräyksestä, mutta heillä ei ollut oikeudenpäätöstä esittää asialle. Minut vietiin Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan. Ehdin kuitenkin ottaa mukaani pyyhkeiden ja henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvien asioiden lisäksi joitakin asiapapereita, verenpainelääkkeeni ja verenpainemittarini, mikä pelasti henkeni.
Jos en olisi pystynyt näyttämään todeksi verenpainettani ja hengenvaarallista tilannettani, niin olisin varmasti nyt vainaja. Asiasta olisi todennäköisesti uutisoitu, että kalajokinen mies kuoli Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan, kuolinsyy on tuntematon.
Verenpaineeni nousi törkeän, epäoikeudenmukaisen sekä järjettömän pidätyksen johdosta perjantaina 11.11.2005 niin, että klo 18.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, klo 20.00 lukemat olivat 223/137 pulssi 88, kello 22.20 lukemat olivat 208/135 pulssi 82, klo 24.00 lukemat olivat 258/142. Minut kiidätettiin ambulanssilla poliisisaattueessa puolenyön aikaan Oulaisten terveyskeskukseen. Minua oli siellä lisäksi kahden poliisin saattue vastassa. Sain Oulaisten terveyskeskuksessa ampullin, en muista lääkettä. Verenpaine saatiin laskemaan muistaakseni 170/105. Poliisisaattueessa minut vietiin takaisin putkaan.
Lauantaina 12.11.2005 verenpaineeni alkoi jälleen nousta lääkityksestä huolimatta. Kello 5.50 verenpaineeni oli 191/111 pulssi 70, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 6.30 204/129 pulssi 80, klo 7.20 199/129 pulssi 78, klo 9.40 203/138 pulssi 78. Silloin minut kiidätettiin Ylivieskan terveyskeskukseen. Verenpaineeni oli edelleen korkea, klo 11.20 191/128 pulssi 84, klo 12.20 186/113 pulssi 85, ja kello 13.10 210/122 pulssi 82. Minut vietiin poliisisaattueessa uudelleen Ylivieskan terveyskeskukseen n. klo 14.00. Sain verenpainelääkettä, minkä avulla verenpaineeni saatiin laskemaan. Katson, että kysymyksessä oli selkeä tapon yritys, koska minut oli jätetty yksin ilman valvontaa pyhäpäiväksi sairaana Ylivieskan poliisilaitoksen putkaan.
Puheluita en saanut vastaanottaa sunnuntaina, jolloin oli isänpäivä, mikä on omalle perheelleni varsin tärkeä juhlapäivä. Tyttäreni ja vaimoni olivat yrittäneet soittaa useita tunteja Ylivieskan poliisilaitokselle, mutta kukaan ei ollut vastannut puhelimeen. Myös lukuisat muut henkilöt olivat yrittäneet tavoittaa minua, mutta minulle ei välitetty puheluita. En saanut myöskään soittaa puhelimella.
Maanantaina n. klo 9.00 minut vietiin poliisien saattamana Ylivieskan käräjäoikeuteen. Minulla ei ollut mahdollisuutta saada ruokaa aamulla eikä koko päivänä. Jouduin olemaan oikeudenistunnossa 9.00 – 16.40 ilman ruokaa. Juomana oli vain kaksi jaffa-pulloa. Verenpaineeni lienee ollut n. 220-240/ 130-140 oikeudenkäynnin aikana. Tilanne oli kahden lääkärinlausunnon perusteella hengenvaarallinen.
Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 33 §:n mukaan minua olisi saanut pitää säilössä kolme päivää. Olen ollut säilössä neljä päivää eli perjantaista 11.11.2005 maanantaihin 14.11.2005. Miksi näin on menetelty? Kuka teki virkavastuulliset päätökset siitä, että minut pidätetään ja pidetään poliisin säilössä vaikka terveydentilani sairaudestani johtuen oli hengenvaarallinen? Miksi oikeudenistunto pidettiin vaikka minä ilmiselvästi en ollut juridisesti läsnä oikeudenistunnossa? Oikeudenkäynti ei mielestäni täyttänyt alkeellisimpiakaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynninperiaatteita. Minä jouduin oikeuteen ilman asiakirjoja, ilman asianajajaa ja lääkäreiden mukaan vakavasti sairaana, koska terveydentilani oli hengenvaarallinen.
Ylivieskan käräjäoikeuden tuomarina oli täysin kokematon henkilö, joka oli täysin syyttäjän Sulo Heiskarin pyöriteltävissä.

Mikä oli pidätyksen todellinen syy?
Olen selvittänyt perusteellisesti PR-talojen konkurssien syyt ja syylliset, jotka ovat vielä vapaalla jalalla ja voivat käyttää virka-asemaansa törkeästi väärin. PR-talojen konkurssit ovat Suomen taloudellisen laman yksi keskeisimmistä rikoksista, joiden avulla voidaan paljastaa laaja rikollisjoukko.
Pankkikriisin seurauksena kaadettaviin yrityksiin ujutettiin ns. saattohoitajia, joiden tehtävänä oli ajaa yritykset konkurssiin. Velkasaneerauksen aikana Alavieskan Puurakenne Oy:n talouspäälliköksi valittiin velkasaneerausmiesten vaatimuksesta ja Kera Oy:n kirjallisen suosituksen perusteella taloustieteiden maisteri Jouni Remes, joka oli toiminut aikaisemmin muissa talotehtaissa, jotka olivat menneet konkurssiin sekä Sodankylän Osuuspankin johtajana. Kun Alavieskan Puurakenne Oy saatiin konkurssiin niin Jouni Remes ryhtyi tekemään laskelmia kahdelle ostajataholle samanaikaisesti siitä mitä konkurssipesälle kannattaa tarjota kiinteistöstä, maa-aluista, koneista, laitteista ja keskeneräisestä tilauskannasta. Remes laski keskeneräisen tilauskannan määräksi 26 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli 15 miljoonaa markkaa. Tuotoksi laskettiin 6,5 miljoonaa markkaa vaikka se todellisuudessa oli vain 5000 markkaa.
Olin itse silloin Raahen Porvari- ja kauppakoulussa opettajana ja olin toiminut myös Pohjois-Suomen Toimitusjohtajakoulun johtajana. Katsoin, että liikeidea on kunnossa ja uskoimme rahoituksen järjestämisen alan ammattilaisen Jouni Remeksen tehtäväksi. Halusin kuitenkin itse varmistaa Alavieskan kunnan investointiavustuksen, mikä oli 950 000 markkaa ja pyysin perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Kalevi Mattilaa. Tämä kieltäytyi kunniasta tekosyynä sairaus. Pyysin Mattilan kieltäytymisen jälkeen puheenjohtajaksi kansanedustaja Markku Koskea. Hän lupautui tehtävään ja katsoin, että näin oli varmistettu suhteet Kera Oy:n lainoihin ja avustuksiin.Jouni Remes oli Kera Oy:n järjestämä saattohoitaja yritykselle. Saattohoitajaepäilyksen kuulin ensimmäisen kerran kansanedustajaKalevi Mattilalta, kun jouduimme Jouni Remeksen erottamisen jälkeen ottamaan yhtiön toimitusjohtajaksi Stig Weckströmin Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n kiristyksen jälkeen.Rekisterimerkintärikokset
Saattohoitaja Jouni Remes ja kansanedustaja Markku Koski väärensivät perustettavan yhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjat. Väärennetyn pöytäkirjan mukaan Euronio Oy:n yhtiökokous on pidetty Helsingissä 8.5.1995 yhtiön toimitiloissa ja osallistujiksi on merkitty Jouni Remes, Markku Koski, Heino Virta, Kari Konu ja Erkki Aho. Totuus on se, että Euronio Oy oli paperiyhtiö eikä sillä ollut toimitiloja Helsingissä eikä Kari Konu, Heino Virta ja Erkki Aho ole olleet Helsingissä 8.5.1995. Myös yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja on väärennetty Jouni Remeksen ja Markku Kosken toimesta. Kukaan yhtiön osakkaista ei ole ollut Helsingissä tammikuun 4 päivänä 1994. Näillä väärennetyillä asiakirjoilla Jouni Remes haki yrityksen rekisteröinnin ja salasi totuuden osakkeenomistajilta.Törkeät petokset kaupanteossa
Saattohoitaja Jouni Remes teki Kera Oy:n vaatimuksesta ja perustettavan yhtiön osakkaiden tietämättä 8.5.1995 sopimuksen, että yhtiön rahoitusjärjestelyt eivät edellytä Kera Oy:n mukaan tuloa. Tämän vaatimuksen Kera Oy esitti sen takia, että se oli päättänyt poistaa PR-talotehtaan markkinoilta. Tätä ei kuitenkaan kerrottu perustettavan yhtiön osakkaille.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän väliaikaiset pesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen myivät 11.5.1995 kolmella eri kauppakirjalla kiinteistöt, maa-alueet, koneet ja laitteet, tuoteoikeudet ja keskeneräisen tilauskannan Euronio Oy:lle (myöh. PR-Teollisuus Oy). Väliaikaisilla pesänhoitajilla ei konkurssisäännön mukaan ole oikeutta myydä kiinteää omaisuutta. Väliaikaiset pesän eivät esittäneet kaupanteon yhteydessä myöskään valtakirjaa että heillä on oikeus myydä toisen omaisuutta.
Kaupanteossa salattiin 48 miljoonan markan pantatut kiinnitykset ja tilauskanta ilmoitettiin 26 miljoonaksi markaksi. Todellisuudessa keskeneräinen tilauskanta oli 15 miljoonaa markkaa ja tuotto 5000 markkaa ilmoitetun 6,5 miljoonaan sijaan.
Kauppasopimukset on allekirjoitettu Oulussa asianajaja Hannu Maskosen toimistossa. Kauppakirjojen allekirjoittajana ovat olleet Euronio Oy:n puolesta Heino Virta ja Jouni Remes.
Asian voi todistaa Maskosen toimistossa työskennellyt Minna Hanhisuvanto. Kaupanvahvistajaksi on tietoisesti valittu tuleva syyttäjä Sulo Heiskari, joka ei kuitenkaan ole ollut paikalla, kun kauppakirjat on allekirjoitettu. Myöskään kaupanvahvistajan kutsuma todistaja Arto Ranta-Ylitalo ei ole ollut paikalla kun kauppasopimuksen on allekirjoitettu ja kaupat on vahvistettu.
Kauppasopimuksiin liittyi 1 530 000 markan takaus, jossa takaajina olivat Markku Koski, Heino Virta, Jouni Remes, Kari Konu jaErkki Aho.
Alavieskan Puurakenne Oy:n väliaikaiset pesänhoitajat Hannu Maskonen ja Antti Latola esittivät Ylivieskan käräjäoikeudelle 26.6.1995 väärän pesänluettelon, mikä vannottiin oikeaksi. Menettely oli todella törkeää toimintaa.Alavieskan kunnan petollinen toiminta
Alavieskan kunnanhallitus piti kokouksen 10.5.1995 ja päätti asioista niin kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. Asia käsiteltiin kokouksessa asiana 74 §. Keskustan ryhmäkokouksen jälkeen kunnanhallitus piti yllättäen uuden kiireellisesti kokoon kutsutun kokouksen 15.5.1995 klo 21. Siinä asia käsiteltiin uudelleen kohdassa 77§. Sihteerinä ja esittelijänä toimi kunnanjohtaja Aarne Karvonen.
Kunnanvaltuusto käsitteli asian 16.5.1995. Kunnanvaltuusto käsitteli asian § 74 pohjalta, mutta valtuusto käsitteli asian pykälän 77 mukaisesti. Valtuuston päätös oli kokonaan toinen kuin oli perustettavan yhtiön osakkaiden kanssa sovittu. On syytä epäillä, että Alavieskan kunnanvaltuuston päätökseen vaikutti saattohoitaja Jouni Remeksen toiminta, jonka tehtävänä oli perustetavan yhtiön toiminnan tuhoaminen ja PR-talotehtaan markkinoilta poistaminen.Kosken kelkan kääntö
Yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä kansanedustaja Markku Koski kertoi, että häntä on voimakkaasti moitittu siitä Kera Oy:n taholta, että hän lähti mukaan PR-Teollisuus Oy:öön. Koski kertoi, että Kera Oy:ssä on tehty päätös poistaa ylikapasiteettia markkinoilta ja PR-Talot on poistettavien listalla. Erään ravintolaillan jälkeen Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaaMarkku Kosken. Arponen oli sanonut ”Kuule Markku, kyllä minä sinut pelastan”.
Heinäkuussa 1995 Kosken käytöksessä oli havaittavissa selvää muutosta. Kera Oy ja Arsenal Oy olivat selkeästi vaikuttaneet Kosken toimintaan. PR-Talotehdas oli poistettava markkinoilta.
Saattohoitaja Jouni Remes teki kovasti töitä tämän asian toteuttamiseen. Hän esti PR-Teollisuus Oy:n pääosakkaan Uhtua Wood Oy:n 500 000 markan lainansaannin. Pankinjohtaja Anja Kauppi olikin pyytänyt Uhtua Woodin edustajia kutsumaan PR-Teollisuus Oy:n hallituksen hätäkokoukseen ja erottamaan Jouni Remeksen yhtiön vastaisen toiminnan johdosta.Asianajajien ja käräjäoikeuden sikailua
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä esitti Ylivieskan käräjäoikeudelle väärän pesänluettelon 24.5.1995 ja Alavieskan Puurakenne Oy:n vastuulliset henkilöt tekivät väärän valan.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haastoi PR-Teollisuus Oy:n ja takaajat Ylivieskan käräjäoikeuteen 13.11.1995 lähetetyllä haastehakemuksella. Haastehakemusta ei toimitettu takaajille, vaan takaajille täysin tuntematon asianajaja Jouni Vihervalli ilmoitti Ylivieskan käräjäoikeudelle, että hän edustajaa kaikkia takaajia ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja vaikka nämä eivät ole saaneet haastetta tiedoksi lainkaan. Ylivieskan käräjäoikeus hyväksyi menettelyn, teki asiassa ratkaisun ja jätti ilmoittamatta asiasta takaajille joten nämä eivät voineet käyttää lakisääteisiä oikeussuojakeinojaan.Kera Oy:n kiristys
Heikko rahoituksen hoito oli herättänyt pääosakkaan eli Uhtua Wood Oy:n huomiota jo kesän aikana. Jos asian ilmaisee ilmeikkäämmin niin Remeksellä ja Uhtua Wood Oy:llä oli mennyt sukset pahemman kerran ristiin. Usko Jouni Remeksen kykyihin ja tahtoon hoitaa asioita rehellisesti oli mennyt. Jouni Remes nautti enää Markku Kosken luottamusta, ei muiden hallituksen jäsenten. Markku Kosken käytös oli muuttunut kesän aikana ratkaisevasti. Hän kertoi jutelleensa paljon Kera Oy:n ja Arsenal Oy:n Seppo Sipolan kanssa. Tuntui kuin hänet olisi aivopesty.
Erotimme Jouni Remeksen. Markku Koskella oli heti Remekselle seuraaja valmiina. Hän oli kera Oy:n ja Arsenal Oy:n suosittelema ja vaatima henkilö, konsultti Stig Weckström. Hän oli omasta mielestään vertaansa vailla oleva henkilö. Kaikki mitä hän oli tehnyt oli suurta menestystä. Vain kerran elämässään hän oli epäonnistunut. Weskströmin palkkavaatimus oli 5000 markkaa päivä + arvonlisävero ja juoksevat kulut. Käytännössä tämä merkitsi 6800-8000 markan päivittäistä kuluerää. Kera Oy:n vaatimus oli se, että Weckström oli valittava toimitusjohtajaksi tai muuten yritys ajetaan konkurssiin.
Teimme Weckströmin palkkaamisesta oman sopimuksemme, jonka laitoimme Markku Koskelle eduskuntaan. Määrittelimme Weckströmille 500 000 markan uhkasakon, jos tämä luovuttaa tietoja ulkopuolisille tahoille. Sopimukseen sisältyi myös kohta, että Weckström ei ollut yksin nimenkirjoitusoikeutta.Konkurssi tavoitteena
Pian vahvistui käsityksemme siitä, että Weckströmillä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jo ensimmäisen työpäivänsä iltana, mikä oli yrityksen pikkujoulu, hän kertoi tanssilattialla yrityksen vientisihteeri Ela Lillemaalle, että hänen tehtävänään on ajaa yritys hallitusti alas. Olisikohan pikkujoulubooli saanut vanhan herran avoimeksi? Lillemaa tulikin hädissään tiedustelemaan vientipäällikkö Tapani Käännältä, että ei hallittu alasajo merkitse konkurssia.
Pian Weckström ryhtyikin operoimaan Kera Oy:n ruumiinpesuryhmän kanssa PR-Teollisuus Oy:n alasajoa. Pöytäkirjojen mukaan neuvotteluita oli käyty 6.2.1996 Oulussa ja 17.2.2006 Ylivieskan Arsenal Oy:n tiloissa.
Weckström soitti minulle 17.2.1996 kesken kokouksen ja pyysi minua kutsumaan yhtiön hallituksen koolle illaksi ja jättämään konkurssianomuksen. Kerroin ettei sellainen ollut mahdollista, koska Heino Virta oli Karjalassa, Markku Koski Helsingissä ja Kari Konu työmatkalla. Yritys pyöri silloin kolmessa tuurissa, koska tilauksia oli enemmän kuin ehti toimittamaan. Yritys meni niin lujaa että se oli saatava vastapuolen mielestä äkkiä konkurssiin.
Kera Oy teki kaikkensa asiassa. Se levitti PR-Teollisuus Oy:stä ja Uhtua Wood Oy:stä tietoa rahanpesijöinä ja tietoa levitettiin laajasti aina Saksaa ja Japania myöten. Myös lehdet kirjoittivat vihjailevasti PR-Teollisuus Oy:n rahan pesusta. Asiasta tehtiin myös rikosilmoitus Kera Oy:n toimesta, mutta se salattiin KRP:n toimesta, koska se oli aiheeton.Kauppasopimukset purettiin
Annoimme konsultti Stig Weckströmille lopputilin ja myös yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Koski pyysi eroa tehtävästään johon me mielihyvin suostuimme. Näiden erojen jälkeen nämä kaksi henkilöä käynnistivät meitä vastaan mm. rahanpesukampanjan.
Kun yritystä ei saatu konkurssiin niin Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä, jonka suurimmat velkojat olivat Kera Oy ja Arsenal Oy, purkivat kauppasopimukset kiinteistöjen osalta 19.3.1996 ja muiden sopimusten osalta 18.4.1996. Myyjällä oli yksipuolinen oikeus purkaa sopimukset.Konkurssiin väärillä tiedoilla
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n väärillä tiedoilla konkurssiin, sillä kun kaupat oli purettu niin konkurssipesällä ei ollut selvää ja riidatonta saatavaa, koska loppuselvitystä ei oltu tehty. Lisäksi konkurssihakemus oli tehty muutoinkin väärillä tiedoilla, sillä konkurssihakemuksessa ei oltu huomioitu lainkaan sitä, että kaupat oli purettu ja takauksen kohteena olleista 1 530 000 markan tuoteoikeuksien kaupoista oli maksettu jo yli miljoona markkaa.
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä antoi PR-Teollisuus Oy:n puolesta ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman konkurssiasiassa Ylivieskan käräjäoikeudelle ja käräjäoikeus hyväksyi lausuman. Lisäksi varatuomari Paavo M. Petäjä antoi Ylivieskan käräjäoikeudelle ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja lausuman, että kanne on oikea. Petäjä tunnustaa Oulun KRP:lle antamassaan lausunnossa 10.7.2000 ettei hänellä ollut toimeksiantoa asiassa. Ylivieskan käräjäoikeus ei tarkistanut oliko Petäjällä valtakirjoja asian hoitamiseen.
Ylivieskan käräjäoikeus teki näillä asiakirjoilla konkurssipäätöksen, josta valittaminen annettiin Erkki Ahon ja Heino Virran toimesta asianajaja Asko Keräselle, joka jätti valituksen tekemättä.

Putkakertomus 20.8.-23.8.2010

Nousin perjantai-aamuna ylös viiden jälkeen aamulla. Otin verenpainelääkkeen, join aamukahvin ja söin Karjalan piirakan. Kirjoitin historia-blogiini jutun Tehtaankatu 1. Jokin oikeustaistelija soitti minulle Tampereelta ja keskustelimme ehkä reilun kymmenen minuuttia. Lähdin pyörälenkille klo 10.30 ja olin pyöräilyt noin 20 km ja kävin Tapion Tuvalla katsomassa Kalajoki-näyttelyä. Lähinnä minua kiinnosti kävijämäärä. Menin alas kahvion puolelle lukemaan Kalevaa, kun kaksi poliisi tuli ja kysyi: - Sinäkö olet Erkki Aho. Poliisit tulivat ”mustalla maijalla” pidättämään minut klo 11.40. Heillä ei ollut mitään kirjallista todistetta siitä, että heillä on oikeus pidättää minut. Minut vietiin ”mustalla maijalla” kotiin pyörän kanssa. En saanut käydä suihkussa enkä vaihtaa vaatteita enkä syödä. Keräsin neljä kassillista todistusaineistoa. Otin mukaan verenpainemittarin, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteet. Myöhemmin kuulin vaimoltani, että kaksi poliisiautoa ja neljä poliisia oli tullut kotiin kurkistelemaan ikkunoista pamppujen kanssa ikään kuin suurta ja vaarallista rikollista piirittämään. Luonnollisesti tilanne oli ollut vaimolleni aikamoinen järkytys. Hän oli kertonut, että olen pyöräilemässä.

Ylivieskassa oltiin n. 13.00. Pyysin päästä suihkuun. Sain tietää, että pidätykseni suoritti Raahen poliisit Jani Lampela ja Jukka Yliniitty. Heille tuotti erittäin suuria vaikeuksia sanoa nimensä. He eivät suostuneet sanomaan kuka poliisiviranomainen on antanut heille määräyksen asiassa. Ylivieskassa pyysin kirjallista määräystä pidätyksestäni. Sain nähdä sen, mutta en kopioa siitä Määräyksen oli antanut ELY-keskuksen Jouko Rajaniemi. Muistan kerran vuosia sitten, kun keskustelin Jouko Rajaniemen kanssa Oulun lääninhallituksen poliisiosastolla. Hän tiedusteli silloin minulta oma-aloitteisesti, että ”eiko se Heiskari oli jo vähentänyt ryyppäämistään”. Uskon, että kysymys on juuri samasta poliisista.

Mittasin verenpaineen klo 13.55. Verenpaine oli 178/111 ja lepopulssi 95. Oli jano ja nälkä. Levähdin pari tuntia ja kello 16.00 pääsin suihkuun ja sen jälkeen sain ruuan: makkaraperunat ja 2 dl vadelmajuomaa. Sain soittaa kotiin, koska lähtiessäni huomasin, että kellarissa on vettä ja osa kirjoistani oli kastunut ja mahdollisesti myös osa asiapapereista. Kello 16.30 mittasin verenpaineeni. Tulos oli 175/109, lepopulssi 90. Ryhdyin selvittelemään papereitani ja jaottelin paperit putkan lattialle siten, että voin käydä asiakirjat läpi oikeusväittämieni pohjalta sujuvassa järjestyksessä. Kello 19 verenpaineeni oli 189/106 ja lepopulssi 82. Kello 19.45 pyysin päänsärkylääkettä. Kello 21.00 verenpaineeni oli 167/110 ja lepopulssi 71. Kalajoen poliisi ja valtuuston varapuheenjohtajakaverini Tomi Reinikainen tuli yöpäivystykseen. Hän haki minulle litran tuoremehua. Tämä oli todella loistava palvelu tähän ajankohtaan. Kello 21.45 verenpaineeni oli 175/106, lepopulssi 65.Miksi minut pidätettiin? Syy oli siinä, etten mennyt oikeudenistuntoon tiistaina, koska katsoin, että oikeudenistunto ei täytä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä tutkinnanjohtaja ja syyttäjä ovat vuoren varmasti esteellisiä. Maanantaina 16.8.2010 käymäni keskustelu käräjätuomari Jaakko Raittilan kanssa osoitti selkeästi minulle tosiasiat. Kysymyksessä on ahojahti. En ole saanut vielä tähän päivään mennessä esteetöntä rikostutkintaa asioissani enkä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tätä on jatkunut nyt jo yli 15 vuotta. Koska en mennyt oikeudenkäyntiin, niin käräjätuomari Jaakko Raittila käynnisti pidätysprosessin, johon hänellä oli lain mukaan mahdollisuus. Minulle haluttiin näyttää, että Suomi on poliisivaltio ja rangaista minua pahimmalla mahdollisella tavalla mielipiteideni ja toimintani johdosta. Mielestäni menettely on aika järkyttävää voimankäyttöä tällaiseen oikeudenkäyntiin.
Lauantaiaamuna heräsin kello 5.00. Kello 6.00 verenpaineeni oli 168/106 ja lepopulssi 63. Kello 8.30 sain kahvia, 2 voileipää. Tämä tuntui hyvältä. Ryhdyin järjestelemään asiapapereita, joita oli neljä kassillista ja sain asiapaperit likimain järjestykseen lattialle. Sain tehdä rauhassa töitä, koska kukaan ei häirinnyt. Kello 10.20 yritin hälyttää vartijaa. Kello 10.35 verenpaineeni oli 158/103 ja lepopulssi 80. Mittasin putkan pituuden, 16 jalan mittaa ja leveys 6,3 jalanmittaa. Kello 10.45 pääsin suihkuun. Tuli todella raikas olo. Katsoin samalla puhelimeeni tulleita puheluja. Mikko Kovalainen oli laittanut puhelinviestin, jossa hän lupasi tarjota minulle täytekakkukahvit ennen maanantain oikeudenkäyntiä. Putkassa minä en saa pitää puhelinta. Kello 11.20 ruokana makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehu.

Kello 13. 00 päivystävä vartija lähti syömään ja lupasi samalla tuoda minulle litran mehua rahoillani. Erinomainen palvelu vartijalta. Soitin Pentti Heikkiselle ja Olli Puolitaipaleelle. Kello 15 verenpaineeni oli 174/101 ja lepopulssi 73. Jumppasin 30 minuuttia. Kello 17 ruokana jotakin mahdollisesti kinkkusuikaleista laatikkoa, 3 leipää ja 2 dl mehu. Verenpaineeni kello 18.55 oli 173/102/72. Yritin tavoittaa päivystävää vartijaa. Kello 19.40 sain soittaa kotiin. Laskeskelin vahingonkorvausvaatimustani valtiolle PR-talojen konkurssivyyhdessä. Päädyin summaan 192 768 873 euroa. Kello 21.00 2 dl mehu ja leipäsiivu. Yöllä heräsin ja jumppasin 15 minuuttia. Putkaan oli yöllä tuotu vähän eläväisempää väkeä ja todella isoa laulua kuului pitkän aikaa.

Sunnuntaiaamuna heräsin kuuden jälkeen ja mittasin verenpaineeni kello 7.45 jolloin luvut olivat mielestäni erinomaiset 154/94, lepopulssi 66. Kello 8.40 sain kahvin, 2 leipää ja 2dl mehua. Kello 10.20 kävin suihkussa ja soitin kotiin. Kello 11.30 ruoka: makkarakeitto, 3 leipää ja 2 dl mehua. Kello 12.30 vaimo ja tyttö kävivät katsomassa. Heille tämä minun kohteluni on todella rankka kokemus. Kello 17.30 veljeni Veikko kävi vierailulla. Kello 20.15 painoin nappia ja ajattelin, että saan soittaa. Puolen tunnin kuluttua painoin uudestaan nappia. Ei vaikutusta. Kello 21.15 painoin nappia, ei vaikutusta. Kello 21.40 mittasin verenpaineeni: 151/103 ja lepopulssi 68. Lepopulssi tahtoo olla korkea. Painoin nappia, mutta ei mitään vaikutusta. Kello 22.03 päivystäjänä toiminut vartija Pekka Kallio tuli ja toi mehua ja leipää. Saatoin itseksi todetta, että onneksi olin hyvässä fyysisessä kunnossa eikä minulla ollut hengenvaaraa. jos olisin tarvinnut apua niin sitä en olsi saanut. Olisin voinut saada aidon putkakuoleman. Pyysin saada soittaa. Sain soittaa Keskipohjanmaahan ja kertoa tulevasta oikeudenkäynnistä Kallion ahdistelemana vain muutaman sanan verran. Vartijan käytös oli jostain syystä varsin erikoista. Missä hän mahtoi olla noin kaksi tuntia, kun ei vastannut kutsuuni.

Valot sammutettiin putkasta toivomukseni mukaisesti n. 22.40. Yöllä en oikein saanut unta, siksi jumppasin 15 minuuttia. Heräsin aamulla kello kuuden aikaan. Aamulla puoli kahdeksan aikaan pääsin suihkuun ja otin verenpainelääkkeeni. Vaihdoin vaatteitani ja jäin odottamaan putkaan, että poliisit vievät minut oikeudenkäyntiin. Sinne lähdettiin viemään minua poliisivartiossa kello 8.40. Oikeudenistunto alkoi kello 9.00 Savisillankatu 4:ssä.

Käräjätuomari Jyrki Jylhän esteellisyys perustuu tuomareiden esteellisyydestä annettuun lakiin sekä siihen, että katson Jyrki Jylhän henkilökohtaiseksi vihamieheksi, koska olen tehnyt hänestä rikostutkintapyynnön edelliselle poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle, koska Ylivieska, tai Jokilaakson tai Oulun poliisi ei tutki asioita.

Käräjätuomari Jyrki Jylhä

Tuomarin esteellisyydestä
Suomessa riippumattomat tuomioistuimet käyttävät perustuslain 3 §:n 3 momentin mukaan tuomiovaltaa.
Tuomioistuinten riippumattomuus luo edellytykset perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnille. Tuomistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenkäynnin perusedellytyksiin.
Lakivaliokunnan mietintö 6/2001 vp ja HE 78/2000 käsittelee tuomarin esteellisyyttä.
Esteellisyysperusteista säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:ssä. Laki on vuodelta 1734. Tuomarin esteellisyyttä voidaan tulkita myös oikeudenkäymiskaaren ohella Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen sekä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen perusteella. Myös Korkein oikeus on antanut useita ennakkoratkaisuja tuomarin esteellisyydestä.
Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n mukaan tuomari on esteellinen muun muassa seuraavissa tilanteissa:
- jos tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisellaan on asiassa osa,
- jos tuomarilla tai hänen lähisukulaisillaan on asiasta erinomaista hyötyä tai vahinkoa odotettavana,
- jos tuomari toisessa oikeudessa on ollu samassa asiassa tuomarina tai
- jos tuomari jonkin oikeuden käskyläisenä on päättänyt jotakin siihen asiaan kuuluvaa.

Rikostutkintapyyntö

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.fi/2013/06/rikostutkintapyynto.html

 Pyydän poliisiylijohtaja Mikko Paateroa tutkituttamaan onko Raahen seudun ulosottoviraston kihlakunnan ulosottomies Vesa Heikkinen ja kihlakunnanvouti Outi Ranta-Halvari syyllistyneet rikokseen, kun pyrkivät perimään rikoksella aikaansaatuja saatavia tietoisena siitä, että ne on saatu aikaan rikoksella. Teon tahallisuus täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Pyydän tutkimaan on Intrum Justitia Oy syyllistynyt rikokseen, koska ko, perintätoimisto on ollut tietoinen siitä, että ko. saatavat ovat syntyneet rikosten avulla. Toiminnan tietoisuus ja tahallisuus tekee asiasta rikoksen. Lisäksi asiat ovat riita-asioina käräjäoikeuden käsittelyssä joten ne eivät missään tapauksessa ole perintäkelpoisia.

Pyydän tutkimaan onko Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Jylhä syyllistynyt rikokseen, kun ei ole antanut oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä asioissa ja antanut yksipuolisen tuomion asiassa 17.5.2013 S12/8495. Käräjätuomari Jyrki Jylhä on palauttanut asian todistusaineiston Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt liittää alkuperäisen päätöksen asiakirja-aineistoon, koska nyt Rovaniemen hovioikeuteen valitettaessa sitä ei voi voida liittää alkuperäiseen päätökseen, koska todistusaineisto on palautettu Erkki Aholle. Teko on tahallinen, koska käräjätuomari Jyrki Jylhä teki asian tietoisesti ja toimi esteellisenä tuomari sen johdosta, että oli käsitellyt asioita ja ainakin kahdessa oikeudenkäynnissä aikaisemmin. Oikeudenkäynti ei voinut olla oikeudenmukainen, koska vastakanne jätettiin käsittelemättä ja todistusaineisto palautettiin Erkki Aholle. Todistusaineisto olisi pitänyt liittää oikeudenkäynnin asiakirjoihin, koska nyt käräjäoikeuden päätöksestä valitettaessa hovioikeuteen ei voida esittää sitä todistusaineistoa minkä perusteella käräjätuomari Jyrki Jylhä on tehnyt ratkaisunsa, koska todistusaineisto on palautettu Erkki Aholle. Lisäksi oikeudenkäynnistä on lähetetty 80 euron aiheeton lasku Erkki Aho. Oikeudenkäynti ei ollut oikeudenmukainen, koska käräjätuomari oli esteellinen ja todistusaineistoa ei käsitelty asianmukaisesti.

Toimitin täydellisen todistusaineiston poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle 8.7.2013 mennessä aikaisemman 07.06.2013 toimittamani aineiston lisäksi suoraan poliisihallitukseen poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle.

Kalajoella 24.06.2013

Erkki Aho

Kalajoen kaupunginvaltuutettu ( 7.s kausi)

Lankilantie 25 B 5

85100 KALAJOKI

Tiedoksi Raahenseudun kihlakunnanulosottomies Vesa Heikkinen, kihlakunnanvouti Outi Ranta-Halvari ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden tuomari Jyrki Jylhä

Lisäksi totean,että olen vetänyt kanteeni ulosottomies Vesa Heikkistä vastaan pois Ylivieska-Raahen käräjäoikeudesta. Siksi ihmettelen miksi se on edelleen mukana vaikka olen sen vetänyt pois. Päätös on siis siinäkin mielessä virheellinen.

Olen pyytänyt lukuisia kertoja käräjätuomari Jyrki Jylhältä lupaa oikeudenistunnon videokuvaukseen turvakseni oikeusturvani. Käräjätuomari ei ole vastanut minulle, mikä osoittaa sen, että hänellä on ollut ennakkoasenne asiaa ja tietoisuus siitä, etta asiassa tehdään ( on tehty, mutta julkistetaan) 4.2.2016 kansliapäätös.

Kalajoella 03.02.2016

Erkki Aho

Vuonna 2016 minulla ei ollut riittävästi todistusaineistoa ulosottomies Vesa Heikkista vastaan, mutta nyt on. Katson, että keskusrikospoliisin on tutkittava asia.

Ulosottomies ei suostunut ulosoton huojennuksiin vaikea taloudellisen tilanteeni johdosta. Minulla verenpaineeni nousi lähes 250:een. Tilasin ampulanssin ja ampulassin tulessa verenpaineeni oli 233/120. Olin lainannut edellisenä päivänä ystävältäni rahaa, koska olin rahaton. Nyt minulla oli maksaa 25 euron oma vastuu taksille, joka vei minut Oulaskankaan sairaalaan 60 km:n päähän Kalajoelta. Tilanne oli hengenvaarallinen. Minut oli jätetty heitteille omaisteni toimesta. Jouduin käymään toisenkin kerran Oulaskankaan sairaalassa taksilla. Kalajoen terveyskeskuksessa kävin useita kertoja korkean verenpaineeni takia. Neljä eri lääkäriä tutki minut ja he toteisivat, että muuta syytä korkeaan verenpaineeseen ei löydy kuin kova stressitilani. Ulosottomies Vesa Heikkinen ei suostunut ulosoten huojennukseen vaikka laki olisi sen sallinut. Ulosottomies Vesa Heikkinen on provisiopalkkainen ulosmies, joka saa osan palkastaan provisiosta. Eläkkeestäni oli helppo ulosmitata ja lisätä oma palkkaansa. Minun oikeustajuni mukaan teko on törkeä virkarikos ja ihmisoikeusrikos.

Oikeusministeriön vuoden 2016 U-palkkataulukon mukaan ulosottomiesten peruspalkka lähtee 4670 eurosta ja päätyy 6928 euroon, siis peruspalkka. Tämän päälle tulee toimenpidepalkkio, jota kertyy parhaimmillaan Helsingissä 45 000 euroa. (Kirjallinen kysymys KK 333/2016 vp) Toimenpidepalkkioitten osuus ulosottomiesten liksoista on noin kolmannes.

Ulosottokaaren 1 luvun 15 §:ssä säädetään esteellisyysperusteista ulosotossa. Lain mukaan ulosottomies on esteellinen: "jos ulosottomiehellä tai hänen läheisellään on odotettavissa asiasta hyötyä".

Miten nämä kaksi asiaa on mahdollista sovittaa keskenään? Jos ulosottomiehen palkkaus riippuu perintätuloksesta, niin tällöin hänellä on automaattisesti intressi asiassa, oma lehmä ojassa. Mitä enemmän saa perittyä, sitä parempi, ulosottomiehelle.

Tällä ei teoriassa ole vaikutusta ulosoton toimintaan, sillä heidän toimintaansa säätelee laki. Eli ulosotto tekee vain mitä laki määrää. Tämä on yksi oikeusjärjestyksen suurimmista vitseistä, sillä ulosottokaari on toimivaltuuksiltaan aarreaitta ulosotolle. Ulosottomies voi lain mukaan tehdä käytännössä aivan mitä tahansa, tästä erityisenä esimerkkinä ulosottokaaren 4:14, keinotekoisen järjestelyn sivuuttaminen. Ulosottokaaren toimivaltasäännökset on kirjoitettu niin avoimeen muotoon, että laki ei juuri aseta esteitä ulosoton mielivallalle, vaikka perustuslaki muuta edellyttää.

Tämä on johtanut siihen, että ulosotto ei enää hoida velkojien asioita, vaan toimii primus moottorina ulosottoasioissa. Ulosotto on ryhtynyt velkojaksi velkojien sijaan, koska heillä on henkilökohtainen intressi, taloudellinen sellainen, mitä ei ymmärtääkseni missään muussa virassa valtiolla ole, eikä pitäisi olla.

Eräässä tuoreessa jutussa ulosotto pyrki kaikin keinoin estämään velkojaa ja velallista sopimasta keskenään, perintää olisi tullut jatkaa loputtomiin. Kyse oli 1990-luvun alun tapahtumiin liittyvästä velasta, joka oli vanhentumassa viimein. Vanhentuminen voidaan katkaista ulosmittaamalla velalliselta ja tämän sukulaisilta kaikki, mikä irtoaa. Tämän jälkeen jatketaan ulosottovalituksilla, mikäli velallisella/sivullisilla on resursseja.

Ulosotto ei yksin vie velallisen, vaan myös tämän sukulaisten ja muitten henkilöitten varallisuutta. Estää ihmisten elinkeinonharjoittamisen täysin mielivaltaisilla toimilla, joiden osalta kohdehenkilöille ilmoitetaan, että jos on valittamista, valittakaa ja laittakaa lasku valtiokonttorille. Ulosotto toimii täysin laista piittaamatta, kun sille päälle sattuu. Tiedossani ei ole, että heitä olisi saatettu vastuuseen. Nyt on aika.

Ryhdymme toimenpiteisiin eräässä asiakkaamme asiassa, jossa ulosotto on toiminut täysin mielivaltaisesti. Asia saatetaan poliisille ja tuomioistuimeen. Ulosotto tulee itse maistamaan sitä tunnelmaa, kun joku istuu naaman päällä. Tästä ei selviä yksin valtiokonttorin rahoilla. Nyt laitetaan pahantekijät linnaan

On aika omituista, että Suomessa on tällainen inkvisiittoreitten jengi, joka saa enemmän liksaa kuin rivituomarit ja bonuksia ihmisten tuhoamisesta tapporahaa.

Pyydän, että kanteluani ei käsittele kukaan näistä henkilöistä, jotka ovat käsitelleet näitä asioita eivätkä ole huomanneet mitään laitonta rikoksista puhumattakaan.

Katson, että avioerohakemus perustuu rikokseen ja rikoksella aikaansaatu oikeustoimi on pätemätön. Minut on jätetty heitteille, Kun tulin kotiin, niin alkoi tunteiden myllerrys. Kaikki ei ollut mennyt niin kuin Strömsöössä. Autopaikkani oli tyhjä. Yritykseni auto oli myyty. Kauppahintaa en tiedä enkä ostajaa. Kotini keittiö oli vailla kalusteita. Jääkaappi ja pakastin oli tyhjennetty. Olohuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Makuuhuoneessa ei ollut kalusteita eikä valoja. Koska olen ollut luottokelvoton, niin puhelinliittymäni on ollut vaimoni nimissä. Se on ollut myös yritykseni puhelin. Puhelinliittymäsopimukseni oli sanottu irti. Pitkällisten ja vaiherikkaiden vaiheiden jälkeen sain liittymän omiin nimiini ja takaisin vanhan puhelinnumeroni. Sähkösopimuksen aikanaan jouduimme tekemään vaimoni nimiin koska luottokelvottomana en voinut solmia sähkösopimusta. Sähkösopimus oli sanottu irti. Sain kuitenkin tehty sähkösopimuksen ja nyt oli sähköt kun tulin kotiin. On tyhjä olo. Kaikki on nyt tuhottu. Avioerohakemus on pöydälläni vaimoni hakemana. Lisäksi haastemies toi minulle häätöilmoituksen vävyni omistama kodistani. Minun oikeustajuni mukaan perheelläni ei ollut oikeutta viedä kalusteita ja omaisuutta toiseen asuntoon ilman minun lupaani. Minun oikeustajuni mukaan kysymyksessä on varkaus. Kun lisäksi oli rahaton kun tulin kotiin niin katson, että minut on jätetty heitteille. Tilanne nosti verenpaineeni huippulukemiin n. 250 :een. Tilasin ambulanssin ja silloin mitattiin 233/120 lukemat. Jouduin käymään Oulaskankaan sairaalassa kaksi kertaa korkean verenpaineeni takia. Siellä kaksi eri lääkäriä tutki minut ja he eivät löytäneet muuta syytä korkeaan verenpaineeseen kuin stressin. Oulaskankaan sairaalassa minut ohjattiin kaksi kertaa keskusteluihin psykoterapeutin kanssa. Jouduin käymään kaksi kertaa Kalajoen terveyskeskuksessa korkean verenpaineeni takia ja siellä myös kaksi eri lääkäriä tutki minut. Hekään eivät löytäneet muuta syytä asiaani kuin voimakas stressitila. Kysymys on siis myös perheeni osalta heitteille jätöstä, josta en vaadi heille rangaistusta enkä tuomiota.

Nämä lisäyksenä jo aikaisemmin toimittamaan aineistoon muun muassa tähän aineistoon

http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.bg/2018/03/ylivieska-raahen-karajaoikeudelle.html

  Valtiopetos, sadaksi vuodeksi salaiseksi julistettu SSP-sopimus ja 25 vuodeksi vuodeksi salaiseksi julistettu Aktiv-hansakauppa on kaiken tämän taustalla eikä valtiopetos vanhene koskaan. Oikeudenkäynnit eivät ole voineet olla oikeudenmukaisia salaamisten johdosta ja siksi rikokset eivät voin olla vanhentuneita.

Katson, että nämä asiat on käsiteltävä ensin ennen kuin avioeroa myönnetään. En halua, että vaimoni jää osattomaksi vahingonkorvauksista jotka Suomen valtio joutuu minulle maksamaan. Olemme yhdessä taistelleet Suomen valtiota vastaa 24 vuotta ja Kalajoen kaupungin syrjintää vastaa 35 vuotta. Vaimo ansaitsee oman osansa vahingonkorvauksista joihin hänellä avioeron myöntämisen jälkeen ei ole mahdollisuutta.

Tulen Suomeen huhtikuun alkupuolella ja odotan, että asia käsitellään käräjäoikeudessa sen jälkeen oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä. Siis ei kansliapäätöstä vaan normaali oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Tämän oikeudenkäynnin perusteella voin hakea vahingonkorvaukset Valtiokonttorilta.

Tuntemattomassa paikassa 22.3.2018

Erkki Aho

www.erkkiaho.com